Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013C1220(02)

    Komission lausumat (osallistumissäännöt)

    EUVL C 373, 20.12.2013, p. 16–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    20.12.2013   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 373/16


    Komission lausumat (osallistumissäännöt)

    2013/C 373/03

    Lausuma nopeutetun innovoinnin välineestä

    ”Komissio aikoo antaa nopeutetun innovoinnin välineelle lisää näkyvyyttä tutkimus- ja innovointiyhteisön keskuudessa tietoisuutta lisäävällä toiminnalla ja viestintätoiminnalla ennen vuonna 2015 esitettävää pilottihanketta.

    Komissio ei aio etukäteen rajoittaa nopeutetun innovoinnin välineen toimien kestoa. Ehdotuksen ”vaikutusta” arvioitaessa otetaan riittävässä määrin huomioon sellaiset tekijät kuin aikasidonnaisuus ja kansainvälinen kilpailu, jotta voidaan mahdollistaa joustavuus sovelletun tutkimuksen eri alojen erityispiirteitä vastaavasti.

    Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin yhteydessä suoritettavan perusteellisen arvioinnin lisäksi nopeutetun innovoinnin välineen pilottihanketta valvotaan jatkuvasti kaikkien ehdotuspyynnön mukaisesti tehtävien ehdotusten esittämiseen, arviointiin, valintaan ja budjetointiin liittyvien käytännön seikkojen osalta vuoden 2015 ensimmäisestä määräajasta alkaen.

    Jotta koehanke olisi tehokas ja jotta varmistettaisiin, että arviointi voidaan suorittaa asianmukaisesti, tämä voi edellyttää jopa sadan hankkeen tukemista.”

    Lausuma suuntaviivoista, jotka koskevat ”bonuksen” täytäntöönpanoperusteita

    ”Komissio aikoo antaa lisäkorvauksen täytäntöönpanoa koskevia suuntaviivoja viipymättä, kun Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt on hyväksytty.”

    Lausuma osallistumissääntöjen 42 artiklasta

    ”Komissio aikoo asettaa malliavustussopimuksessa määräajat, jotka liittyvät tulosten suojeluun siten, että otetaan huomioon seitsemännen puiteohjelman aikarajat.”

    Lausuma suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömistä kustannuksista

    ”Sidosryhmien pyynnöstä komissio on sitoutunut täsmentämään suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevaa kysymystä tässä lausumassa esitetyllä tavalla.

    Horisontti 2020 -puiteohjelman suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevia suuntaviivoja sovelletaan kustannuksiin silloin, kun kyseessä ovat suuret tutkimusinfrastruktuurit, joiden kokonaisarvo tietyn avustuksensaajan osalta on vähintään 20 miljoonaa euroa, kun kokonaisarvo lasketaan yksittäisten tutkimusinfrastruktuurien historiallisten tasearvojen summana sellaisina kuin ne ilmenevät kyseisen edunsaajan viimeisimmästä taseesta ennen avustussopimuksen allekirjoittamispäivämäärää tai sellaisina kuin ne määritellään tutkimusinfrastruktuurien vuokra- ja leasing-kustannusten pohjalta.

    Tämän kynnysarvon alapuolella ei sovelleta Horisontti 2020 -puiteohjelman suurten tutkimusinfrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevia suuntaviivoja. Yksittäiset kustannukset voidaan hyväksyä välittömiksi kustannuksiksi avustussopimuksen sovellettavien määräysten mukaisesti.

    Yleisesti ottaen välittöminä kustannuksina voidaan hakea kaikkia kustannuksia, jotka sekä täyttävät yleiset hyväksymisehdot että liittyvät suoraan toimen täytäntöönpanoon ja joiden voidaan siten katsoa aiheutuvan suoraan siitä.

    Hankkeessa käytettävien suurten tutkimusinfrastruktuurien osalta tämä koskee yleensä aktivoituja kustannuksia ja käyttökustannuksia.

    ”Aktivoituja kustannuksia” ovat kustannukset, jotka aiheutuvat suurta tutkimusinfrastruktuuria perustettaessa ja/tai uudistettaessa, sekä kustannukset, jotka aiheutuvat suuren tutkimusinfrastruktuurin erityisistä korjaus- ja ylläpitotoimista yhdessä osien tai olennaisten kiinteiden komponenttien kanssa.

    ”Käyttökustannuksia” ovat kustannukset, joita avustuksensaajalle aiheutuu erityisesti suuren tutkimusinfrastruktuurin käytöstä.

    Toisaalta joitakin kustannuksia ei tyypillisesti voitaisi ilmoittaa välittömiksi kustannuksiksi vaan ne korvattaisiin kiinteämääräisinä välillisinä kustannuksina, esim. hallinnollisten rakennusten ja toimistojen vuokra-, leasing- tai poistokustannukset.

    Kun kustannuksia on aiheutunut vain osittain hankkeen toimintojen yhteydessä, ainoastaan suoraan hankkeeseen mittaamalla liitettävissä oleva osa voidaan ilmoittaa.

    Tätä tarkoitusta varten avustuksensaajan mittausjärjestelmän on mahdollistettava hankkeesta aiheutuvan kustannuksen todellisen arvon tarkka määrittely (ts. osoitettava hankkeen todellinen kulutus ja/tai käyttö). Tilanne on tämä, jos mittaus saadaan toimittajan laskusta.

    Kustannusten mittaaminen liittyy yleensä hankkeeseen käytettyyn aikaan, jonka on vastattava todellista tuntien/vuorokausien/kuukausien määrää, jona tutkimusinfrastruktuuria on käytetty hankkeeseen. Tuottavien tuntien/vuorokausien/kuukausien kokonaismäärän on vastattava tutkimusinfrastruktuurin koko käyttöpotentiaalia (täysi kapasiteetti). Täyden kapasiteetin laskemiseen sisällytetään kaikki aika, jona tutkimusinfrastruktuuri on ollut käytettävissä mutta ei käytössä. Täyden kapasiteetin laskemisessa otetaan kuitenkin huomioon todelliset rajoitukset, kuten yksikön aukioloajat ja korjaus- ja huoltoajat (mukaan luettuna kalibrointi ja testaus).

    Jos kustannus voidaan mittauksella liittää tutkimusinfrastruktuuriin mutta ei suoraan hankkeeseen teknisten rajoitusten vuoksi, hyväksyttävä vaihtoehto on näiden kustannusten mittaaminen hankkeen kannalta relevantin käytön yksikköinä, jotka todistetaan täsmällisillä teknisillä eritelmillä ja todellisilla tiedoilla ja määritellään avustuksensaajan analyyttisen kustannustenlaskennan pohjalta.

    Kustannukset ja niiden suora kytkeminen mittauksilla hankkeeseen on todistettava asianmukaisilla asiakirjoilla, jotka mahdollistavat riittävän katkeamattoman kirjausketjun.

    Avustuksensaaja voi osoittaa suoran yhteyden vakuuttavilla vaihtoehtoisilla todisteilla.

    Komission yksiköt suosittelevat suoran mittaamisen ja todistusasiakirjojen parhaita käytäntöjä (esim. aktivoitujen kustannusten osalta tilinpäätös, josta ilmenee avustuksensaajan poistopolitiikka osana sen tavanomaisia kirjanpitoperiaatteita siten, että osoitetaan laskennallisesti käyttöomaisuuden potentiaalinen käyttö ja taloudellinen käyttöikä ja esitetään todisteet sen todellisesta käytöstä hankkeeseen, ja käyttökustannusten osalta erillinen yksityiskohtaisesti eritelty lasku, joka liittyy suureen tutkimusinfrastruktuuriin, sopimus, hankkeen aika jne.).

    Suurta tutkimusinfrastruktuuria käyttävän avustuksensaajan pyynnöstä ja ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit ja kustannustehokkuuden periaatteen komissio on valmis arvioimaan avustuksensaajan välittömien kustannusten menetelmät etukäteen yksinkertaisella ja avoimella tavalla oikeusvarmuuden varmistamiseksi. Nämä etukäteisarvioinnit otetaan täysin huomioon jälkitarkastuksissa.

    Lisäksi komissio asettaa asianomaisten sidosryhmien järjestöjen edustajista koostuvan ryhmän arvioimaan ohjeiden käyttöä.

    Komissio vahvistaa, että se hyväksyy suurten infrastruktuurien välittömiä kustannuksia koskevat suuntaviivat viipymättä, kun Horisontti 2020 -asetukset on hyväksytty.”

    Lausuma 3 ja 4 artiklasta

    ”Komission on tarkoitus asiakirjojen saatavuuden ja luottamuksellisuuden osalta sisällyttää avustussopimukseen viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön tarkoituksena löytää oikea tasapaino eri etunäkökohtien välillä.”

    Lausuma 28 artiklasta

    (mahdollisuus 100 prosentin korvaukseen voittoa tavoittelemattomille oikeushenkilöille innovatiivisista toimista)

    ”Komissio panee merkille, että myös voittoa tavoittelemattomat elimet voivat harjoittaa taloudellista toimintaa, joka on lähellä markkinoita ja jonka tukeminen voi vääristää sisämarkkinoita. Siksi komissio arvioi etukäteen, onko tukikelpoinen toiminta luonteeltaan taloudellista, onko taloudellisen toiminnan ristiintukeminen tosiasiallisesti estetty ja onko tukikelpoisen taloudellisen toiminnan rahoitusasteella sisämarkkinoiden kilpailun kannalta kielteisiä vaikutuksia, joita sen myönteiset vaikutukset eivät kompensoi.”


    Top