21.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 396/8

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan, jonka mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Kansallista politiikkaa täydentävä unionin toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä fyysistä ja mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan. Unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa;

2.

neuvoston seuraavista aiheista antamat päätelmät: terveys kaikissa politiikoissa (HiAP) (30. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2006) (1), terve ja arvokas ikääntyminen (30. marraskuuta 2009), oikeudenmukaisuus ja terveys kaikissa politiikoissa: solidaarinen terveydenhuolto (8. kesäkuuta 2010), uraauurtavat lähestymistavat kroonisiin sairauksiin kansanterveysalalla ja terveydenhoitojärjestelmissä (7. joulukuuta 2010), aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen pilotti-innovaatiokumppanuuden valmistelut (9. maaliskuuta 2011) sekä terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen EU:ssa yhteisin toimin terveellisten elämäntapojen edistämiseksi (1. ja 2. joulukuuta 2011) (2);

3.

WHO:n Euroopan aluekomitean päätöslauselman terveenä ikääntymistä Euroopassa koskevasta strategiasta ja toimintasuunnitelmasta 2012–2020 (3);

4.

komission tiedonannot ”EU:n väestön ikääntymisen vaikutusten käsittely (väestön ikääntymistä koskeva kertomus 2009)”, ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (5. maaliskuuta 2010) ja ”Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: strategisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttaminen etenee” (29. helmikuuta 2012);

5.

kestävää, älykästä ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

6.

eurooppalaisen yhteistyöhankkeen ”Terve ikääntyminen” raportin ”Terve ikääntyminen – haaste Euroopalle” (2007);

7.

komission valkoisen kirjan ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013”, jossa korostetaan tarvetta edistää hyvää terveyttä koko henkilön elämän ajan ikääntyvässä Euroopassa;

8.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Väestön ikääntymisen vaikutukset terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin” (15. heinäkuuta 2010) ja alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Aktiivisena ikääntyminen: innovointi – älykkäät terveyspalvelut – elämänlaadun parantaminen” (27. heinäkuuta 2012);

9.

neuvoston lausuman ”Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi (2012): Tulevat toimet”,

10.

terveenä ikääntyminen on koko elämän jatkuva prosessi. On olennaisen tärkeää tukea kansalaisia tämän asenteen omaksumisessa monialaisin toimin terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisemisen ja terveys- ja sosiaalihuollon alalla. Sitä varten on tehtävä työtä yhteiskunnan kaikissa ryhmissä ja kaikilla politiikka-aloilla viranomaisten ja – jäsenvaltioiden painopisteiden mukaisesti – eritasoisten sidosryhmien, kuten terveydenhoitoalan ammattilaisten, potilaiden, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineiden ja talouden toimijoiden kanssa;

11.

innovatiiviset lähestymistavat terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen voisivat auttaa ikäihmisiä pysymään itsenäisinä pidempään ja parantaa heidän elämänlaatuaan,

12.

työikäisten hyvä terveys auttaa parantamaan tuottavuutta ja tuo kansalaisille ja yhteiskunnalle muita etuja, joiden avulla voidaan saavuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

13.

tämänhetkisen talouskriisin ja väestörakenteen muutosten vuoksi on tarpeen suunnitella palvelurakenne uudelleen terveydenhuoltoalan tehokkuuden ja kestävyyden parantamiseksi ja sitä kautta nykyistä ikämyönteisemmän yhteiskunnan luomiseksi,

14.

puheenjohtajavaltio Kyproksen 5. ja 6. syyskuuta 2012 järjestämän terveenä ikääntymistä käsitelleen korkean tason konferenssin tulokset; konferenssissa esiteltiin terveenä ikääntymisen alalla tehtyjä tutkimuksia, joissa on saatu näyttöä siitä, että terveenä ikääntyminen liittyy läheisesti sellaisten terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen tähtäävien tehokkaiden ohjelmien toteuttamiseen, jotka kattavat koko elinkaaren ensimmäisistä elinvuosista alkaen;

15.

terveyttä edistävän liikunnan tukemisen Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman 2011–2014 (4) puitteissa sekä sen yhteydessä kehitellyt periaatteet liikunnan myönteisistä vaikutuksista aktiivisena ikääntymiseen;

16.

Euroopan komission aloitteen aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi, ja odottaa tämän pilottihankkeen arviointia vuonna 2013;

17.

terveyden taustatekijöitä ja yleisiä riskitekijöitä koskevat EU:n strategiat, muun muassa uuden EU:n strategian, jolla autetaan jäsenvaltioita vähentämään alkoholiin liittyviä haittoja;

18.

neuvoston lausuman ”Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi (2012): Tulevat toimet”, joka antaa vauhtia tulevien vuosien toiminnalle;

19.

kroonisiin sairauksiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tehtävän työn, joka pohjautuu jäsenvaltioiden ja komission alulle panemaan pohdintaprosessiin (5),

20.

terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisemiseen ja varhaisdiagnoosiin tähtäävien ohjelmien toteuttaminen koko elinkaaren ajan elämän varhaisista vaiheista alkaen on tärkeää;

21.

krooniset sairaudet, kuten syöpä, hengityselinten sairaudet, sydän- ja verisuonitaudit, hermostosairaudet, diabetes, mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja heikentyneeseen näköön ja kuuloon liittyvät ongelmat aiheuttavat väestölle laajalle ulottuvia sairastuvuuteen ja vammautumiseen liittyviä rasitteita;

22.

pitkäkestoisten terveysongelmien parempi hallinta voi auttaa ihmisiä pysymään aktiivisina ja itsenäisinä vanhemmalla iällä;

23.

julkishallinnolla on ratkaiseva asema terveenä ikääntymisen edellytysten parantamisessa, tarvittaessa yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

24.

terveyden taustatekijöitä ovat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet sekä elämäntavat, ja niihin vaikuttaminen monialaisilla toimilla on yksi keskeisistä haasteista, joihin vastaamalla voidaan varmistaa, että aktiivisena ja terveenä ikääntyminen on mahdollista kaikille,

25.

ottamaan terveenä ikääntymisen yhdeksi tulevien vuosien painopistealoistaan ja tarkastelemaan sitä sosiaalisesta ja tasa-arvon näkökulmasta;

26.

omaksumaan lähestymistavan, jossa keskeisiä asioita ovat terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen, varhaisdiagnoosi ja terveydentilan parempi hallinta koko elinkaaren ajan ensimmäisistä elinvuosista alkaen ja joka toimii elämänlaadun parantamiseen ja kroonisten sairauksien, haurauden ja vammaisuuden aiheuttaman rasitteen vähentämiseen tähtäävänä strategiana:

27.

tehostamaan ja tiivistämään kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välistä ja jäsenvaltioiden keskinäistä koordinointia ja yhteistyötä, jolla edistetään monialaista toimintaa ja jossa on mukana myös kansalaisyhteiskunta, ottaen huomioon ”terveys kaikissa politiikoissa” -periaatteen;

28.

hyödyntämään terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevia innovatiivisia lähestymistapoja, joissa edistetään yksilöiden, perheiden ja yhteisön aktiivista osallistumista;

29.

tukemaan aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta siten, että jäsenvaltiot osallistuvat tapauskohtaisesti kumppanuustoimien toteuttamiseen ja tuntuvien vaikutusten aikaansaamiseen sekä kumppanuuden tarjoaman lisäarvon esillä pitämiseen ja siitä tiedottamiseen maansa alue- ja paikallisviranomaisille, ottaen huomioon vuodeksi 2013 suunnitellun arvioinnin tulokset;

30.

hyödyntämään tehokkaasti EU:n rahoitusta (esim. rakennerahastot/yhteinen strategiakehys 2014–2020, seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma/Horisontti 2020, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen liittyvien painopistealueiden tukemiseen;

31.

tukemaan kaupunkien ja kuntien toimia ikämyönteisten ja terveellisten ympäristöjen edistämiseksi ja verkostojen luomiseksi yhteisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa varten;

32.

parantamaan terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisemistä, varhaisdiagnoosia ja terveydentilan parempaa hallintaa koskevaa viestintää käyttämällä innovatiivisia tiedotustapoja (esim. sosiaalisen median vastuullinen käyttö),

33.

tukemaan tulevia toimia ja hankkeita, jotka kohdistuvat terveyden taustatekijöihin ja riskitekijöihin, sekä edistämään terveenä ikääntymistä EU-, alue-, valtio- ja paikallistasolla kunnioittaen jäsenvaltioiden toimivaltaa;

34.

auttamaan osaltaan kehittämään toimintapolitiikkaa, jonka avulla pyritään toteuttamaan terveyttä edistäviä toimia ja tuetaan terveellisiä valintoja ja terveitä elintapoja,

35.

tukemaan EU:n urheiluministerien epävirallisessa kokouksessa marraskuussa 2008 annetuissa puheenjohtajan päätelmissä (6) tervetulleina pidettyjen liikuntaa koskevien EU:n suuntaviivojen parempaa käyttöä jäsenvaltioissa;

36.

tukemaan jäsenvaltioiden vapaaehtoista yhteistyötä sekä yleisten ehkäisevien toimenpiteiden että tiettyjen kohderyhmien erityistarpeisiin suunnattujen valikoitujen ehkäisevien toimenpiteiden kehittämiseksi edelleen;

37.

auttamaan jäsenvaltioita ja erityisesti alueita käyttämään tehokkaammin rakennerahastoja ja muita EU:n rahoitusvälineitä terveenä ikääntymiseen liittyvien painopisteiden rahoittamisessa;

38.

arvioimaan asianmukaisesti aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden pilottihanketta, mahdollistamaan kaikkien kiinnostuneiden jäsenvaltioiden osallistumisen kumppanuuden yhteishallintaan ja tiedottamaan jäsenvaltioille siitä, miten komissio ottaa huomioon kumppanuuden puitteissa annetut suositukset EU:n ohjelmia toteuttaessaan,

39.

edistämään strategioita, joilla torjutaan riskitekijöitä, kuten tupakointia, alkoholiin liittyviä haittoja, laittomia huumausaineita, epäterveellisiä ruokavalioita ja liikunnan puutetta, sekä ympäristötekijöitä, jotka lisäävät ei-tarttuvien kroonisten sairauksien, kuten syövän, hengityselinten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien, hermostosairauksien, diabeteksen, mielenterveysongelmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintymistiheyttä;

40.

tukemaan kroonisiin sairauksiin ja niiden riskitekijöihin liittyvien hyvien käytäntöjen määrittämistä ja levittämistä; potilaiden omavoimaistaminen mukaan luettuna;

41.

pohtimaan, miten yhteistyötä voitaisiin tiivistää ja hyvien käytäntöjen jakamista tehostaa Euroopan tasolla terveenä ikääntymiseen kaikissa elämänvaiheissa tähtäävän asenteen edistämiseksi käyttäen innovatiivisia välineitä;

42.

jatkamaan terveysstrategian (7) täytäntöönpanoa ja toteuttamaan sen tavoitetta edistää hyvää terveyttä ikääntyvässä Euroopassa soveltaen sosiaali- ja terveysalat käsittävää monialaista lähestymistapaa neuvoston korkean tason kansanterveystyöryhmän tukemana ja yhteistyössä sosiaalisen suojelun komitean kanssa;

43.

jatkamaan ja tehostamaan työtä, jolla pyritään ymmärtämään paremmin elämän varhaisvaiheiden tapahtumien yhteyttä terveenä ikääntymiseen käyttämällä muun muassa pitkittäisanalyysejä;

44.

tukemaan Euroopan terveystietojärjestelmän yhteydessä tarvittaessa sellaisten tietojen keruuta ja jakamista, jotka koskevat kroonisten sairauksien esiintymistä, vallitsevuutta, riskitekijöitä ja vaikutuksia, kuten terveiden elinvuosien määrää, sekä terveyden edistämiseksi toteutettuja toimintapolitiikkoja ja toimia, kuten EU:n jäsenvaltioiden tietojärjestelmiä, ottaen huomioon jo käytössä olevat mekanismit ja Euroopan tilastojärjestelmän ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien (esim. WHO, WHO:n Euroopan toimialue ja OECD) käynnissä olevan työn;

45.

edistämään aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta keskeisenä sidosryhmien välisenä yhteistoimintafoorumina, joka perustuu yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen sitoutuneiden, julkista ja yksityistä sektoria sekä valtioista riippumattomia järjestöjä ja tiedemaailmaa EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla edustavien sidosryhmien yhteisymmärrykseen ja sopimukseen, vuoden 2013 arvioinnin tulosten mukaisesti;

46.

tekemään yhteistyötä Maailman terveysjärjestön (WHO) ja erityisesti sen aluetoimiston kanssa sen varmistamiseksi, että terveenä ikääntymistä koskevat toimet täydentävät toisiaan.