18.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/62

—

toteaa, että yhteisömenetelmää on uudistettava osallistavamman prosessin ja monitasoisen hallinnon käyttöönoton avulla.

—

pitää myönteisenä sitä, että eurooppalaista hallintotapaa koskevasta alueiden komitean käsityksestä vallitsee poliittinen yhteisymmärrys ja että EU:n toimielimet tukevat komitean lähestymistapaa.

—

on tehnyt aloitteen "monitasoisen hallinnon Euroopan unionin tason tulostaulusta", jonka avulla voidaan arvioida vuosittain tämän hallintomallin keskeisten periaatteiden ja mekanismien huomioimista Euroopan unionin poliittisessa syklissä niin, että keskitytään analysoitavien politiikkojen ja strategioiden alueelliseen ulottuvuuteen.

—

katsoo, että alueiden komitean seurantatyötä voitaisiin vahvistaa ottamalla monitasoinen hallinto seuraavan toissijaisuusperiaatetta käsittelevän kokouksen erityisaiheeksi.

—

aikoo lähikuukausina laatia suunnittelemansa monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jonka tulisi johtaa siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat enenevässä määrin unionin demokratiaan. Peruskirjan laatimisprosessi on kattava ja osallistava, joten sen pitäisi edesauttaa kaikkia paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuja edustajia tuntemaan sen omakseen.

Esittelijä

Luc VAN DEN BRANDE (BE, PPE), Flanderi–Eurooppa-yhteystoimiston puheenjohtaja

1.

vahvistaa kesäkuun 17. päivänä 2009 hyväksymässään monitasoista hallintoa käsittelevässä valkoisessa kirjassa (1) tehdyn poliittisen sitoumuksen ja aikoo näin ehdottaa poliittista hanketta Euroopan rakentamiseksi kumppanuuden pohjalta ja seurata sen jälkeen tämän Euroopan yhdentymistä edistävän tavoitteen toteutumista torjuen kaikki pyrkimykset viedä kehitystä vastakkaiseen suuntaan. (2)

2.

pitää monitasoista hallintoa periaatteena, joka muodostuu unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten koordinoidusta toiminnasta, joka puolestaan pohjautuu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin sekä kumppanuuteen, jota toteutetaan toiminnallisen ja institutionaalisen yhteistyön muodossa Euroopan unionin politiikkojen laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

3.

toteaa näin ollen, että yhteisömenetelmää on uudistettava osallistavamman prosessin ja monitasoisen hallinnon käyttöönoton avulla. Näin tehostettaisiin EU:n toimintaa luomalla uudenlainen toimielinyhteistyön ja poliittisen yhteistyön kulttuuri, joka kannustaa kaikkien hallintotasojen ja ainakin lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden vaaleilla valittuja edustajia osallistumaan unionin prosessiin.

4.

pitää myönteisenä sitä, että eurooppalaista hallintotapaa koskevasta alueiden komitean käsityksestä vallitsee poliittinen yhteisymmärrys ja että EU:n toimielimet tukevat komitean lähestymistapaa. Komitea on vakuuttunut siitä, että todellisen monitasoisen hallinnon kulttuurin syntyminen Eurooppaan edellyttää kolmen ennakkoehdon täyttymistä:

5.

muistuttaa, että Lissabonin sopimuksella monitasoinen hallinto ankkuroitiin selkeästi Euroopan unionin toimintaan muun muassa lujittamalla komitean asemaa toimielinrakenteessa ja vahvistamalla alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoite ja toissijaisuusperiaatteen ulottuminen valtiotasoa alemmille hallintotasoille.

6.

katsoo, että Euroopan, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisyhteisöjen yleinen etu voidaan näin ollen epäilemättä turvata parhaiten niin, että toissijaisuusperiaate mielletään EU:n tuottaman lisäarvon välittömäksi seuraukseksi ja monitasoinen hallinto mielletään Euroopan unionin arvoja sekä sen vastuunkantoa ja yhteisvastuullisuutta vahvistavaksi joustavaksi ja osallistavaksi hallintotavaksi, jonka avulla voidaan selviytyä tilanteessa, jossa maailma globalisoituu, riippuvuussuhteet lisääntyvät ja kilpailu kiristyy.

7.

katsoo, että eurooppalaisen hallintotavan pohdinnassa nousee esiin olennainen kysymys toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta dynaamisen poliittisen ja lainsäädäntäprosessin puitteissa. Komitea korostaa, että toissijaisuus- ja monitasoisen hallinnon periaatteet liittyvät erottamattomasti toisiinsa: toinen liittyy eri hallintotasojen toimivaltaan, ja toinen korostaa niiden vuorovaikutusta.

8.

katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tarkastelu monitasoisen hallinnon taustaa vasten johtaa EU:n poliittisen toiminnan monialaisuutta ja raja-aitojen madaltamista koskevan tarpeen tunnustamiseen. EU:n nykyisessä toiminnassa keskeisellä sijalla olevien kokonaisvaltaisten strategioiden onnistuminen on nimittäin yhä riippuvaisempaa siitä, miten hyvin hallintovastuu jaetaan Euroopassa, sekä toissijaisuusperiaatteen tiukasta noudattamisesta, sillä sen avulla ehkäistään päätöksenteon keskittyminen yhdelle ainoalle hallintotasolle ja taataan, että politiikat muotoillaan ja niitä sovelletaan tarkoituksenmukaisimmalla tasolla.

9.

pohjaa ehdotuksensa EU:n yhdentymisprosessin nykytilanteeseen, joka edellyttää unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden poliittisilta päättäjiltä lisää vastuullisuutta ja solidaarisuutta vastavuoroisuuden periaatteen  (3) hengessä.

10.

korostaa, että Euroopan unionin rakenteen taustalla oleva toimielinten tasapainon periaate  (4) on perustavanlaatuinen tae unionin demokratialle. Komitea katsoo, että koska Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan komitean institutionaalista ja oikeudellista asemaa oikeuksiensa puolustamiseksi unionin tuomioistuimessa, sopimuksen voimaantulo merkitsee, että tätä periaatetta on kunnioitettava komitean osalta täysin.

11.

katsoo, että sellaisen monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan laatiminen, joka auttaa osaltaan liittämään unionin arvopohjaan yleisen ja yhteisen eurooppalaisen hallintotavan käsitteen, on tärkeä vaihe sen poliittisen hankkeen toteuttamisessa.

12.

toteaa, ettei EU:lla ole yhtenäistä hallinto-oikeutta, joka turvaisi alueiden ja kaupunkien kuulemis-, koordinointi- ja osallistumismenettelyjen soveltamista koskevat vähimmäisvaatimukset, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota aikanaan laatimaan EU:n hallintomenettelyjä koskevan asiakirjan, jolla tämän tulevan peruskirjan keskeiset arvot ja periaatteet konkretisoidaan osallistavammiksi menettelyiksi.

13.

katsoo, että Euroopan komission ja alueiden komitean yhteistyösopimuksen tarkistamisesta käytävissä neuvotteluissa on otettava entistä paremmin huomioon paikallis- ja alueviranomaisten legitimiteetti ja vastuu Euroopan unionin toiminnassa sekä varmistettava EU:n koko päätöksentekoprosessin yleisen edun mukaisesti, että Euroopan unionin toimintaa ohjaavia kahta periaatetta – toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta – noudatetaan ja että monitasoisen hallinnon periaatteen vahvistetaan olevan jäsentävä periaate.

14.

katsoo, että tämän tarkistuksen lisäksi tarvitaan dynaaminen prosessi, jonka tuloksena hyväksytään Euroopan komission kanssa säännöllisesti tarkistettava toimintasuunnitelma, jossa määritellään aloitteet, joilla on luultavimmin alueellisia ja paikallisia vaikutuksia. AK voisi tarjota etu- ja jälkikäteen tehtävää analyysia varten oman panoksensa jäsentensä ja johtamiensa alue- ja paikallistahojen foorumien (Eurooppa 2020 -foorumi, toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantafoorumi, EAYY-foorumi) asiantuntemuksen muodossa. (5)

15.

kehottaa Euroopan parlamenttia tehostamaan institutionaalisia toimiaan, jotta monitasoisen hallinnon ja yhtenäisen lähestymistavan periaatteet ja mekanismit siirretään lainsäädäntöön, ja kannattaa sen ehdotusta ottaa käyttöön Euroopan monitasoisen hallinnon merkintä (6).

16.

on tyytyväinen Euroopan unionin neuvoston aloitteeseen, jonka johdosta maaliskuussa 2010 järjestettiin ensimmäistä kertaa monitasoista hallintoa käsittelevä epävirallinen ministerikokous (7). Kokouksen päätelmissä alueiden komiteaa pyydetään nimenomaisesti "edistämään jatkuvaa poliittista arviointia monitasoisen hallinnon edistymisestä Euroopan unionissa". Komitea kehottaa tulevia puheenjohtajavaltioita jatkamaan tätä menettelyä ja toteaa lisäksi, että komitean yhä systemaattisempi osallistuminen neuvoston kokouksiin ja hallitustenvälisiin kokouksiin on osoitus tämän hallintotavan huomiointiin liittyvistä edistysaskelista.

17.

pitää myönteisenä näköpiirissä olevaa lähentymistä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa ja sitä, että tämä kuuntelee, millaisia vaikutuksia valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla tehdyillä strategisilla päätöksillä on paikallis- ja alueviranomaisiin. Komitea katsoo tässä yhteydessä, että on aiheellista järjestää tapaaminen ennen jokaista kevään Eurooppa-neuvoston kokousta.

18.

aikoo käynnistää unionin tuomioistuimen kanssa järjestelmällisemmän vuoropuhelun toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteesta EU:n lainsäädännön saattamisessa asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, sen vaikutuksesta paikallis- ja alueviranomaisiin ja neljän vapauden kunnioittamisesta. Tilintarkastustuomioistuimen kanssa on tarkoitus käynnistää vastaavanlainen vuoropuhelu EU:n varojen hyvästä hallinnasta ja rahoituksen hallinnoinnin vaikutuksesta alueelliseen koheesioon sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukykyyn.

19.

kannattaa uutta lähestymistapaa, jota järkevä sääntely edustaa. Lähestymistapa perustuu Euroopan unionin poliittiseen sykliin, jossa lainsäädäntöä mukautetaan jatkuvasti uusien haasteiden ja olosuhteiden pohjalta ja sen täytäntöönpanoa arvioidaan tarkkaan. Komitea katsoo kuitenkin, että lainsäädännön alueellisten vaikutusten huomioon ottamista on vahvistettava. (8)

20.

toistaa parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen tulevaan tarkistukseen liittyvän pyyntönsä, että sopimukseen liitettäisiin erityinen pöytäkirja, jossa määrättäisiin komitean täysipainoisesta osallistumisesta tiettyihin toimenpiteisiin eli erityisesti lainsäädännön vaikutusten arviointiin ja jälkiarviointiin.

21.

aikoo osallistua tiiviimmin säädöskäytännön parantamista koskevan toimintasuunnitelman seurantaprosessiin muun muassa varmistamalla, että toissijaisuusperiaatteen seurantaa koskeva komitean vuosikertomus otetaan tunnustettuna panoksena huomioon komission vuotuisessa kertomuksessa sääntelyn parantamisesta.

22.

kehottaa tarkistamaan komission ehdottamia vaikutustenarvioinnin suuntaviivoja siten, että helpotetaan alueellisten vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointien vakiinnuttamista sekä alueellisten indikaattoreiden ja osallistavan hallinnon indikaattoreiden kehittämistä. Komitea aikoo tehdä asiasta erillisiä ehdotuksia Euroopan komission kanssa jo käynnistetystä yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta.

23.

tukee täysin tavoitetta, joka hallinnollisen taakan keventämistä käsittelevän korkean tason ryhmän (Stoiberin ryhmän) on asetettava työssään etusijalle, ja korostaa ryhmässä antamaansa sitoumusta keventää alue- ja paikallisviranomaisten taakkaa.

24.

pitää valitettavana, ettei alue- ja paikallisviranomaisia ole otettu mukaan komitologiamenettelyyn, ja kehottaa Euroopan komissiota ehdottomasti korjaamaan tämän epäkohdan, joka vaarantaa EU:n lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen alue- ja paikallistasolla.

25.

kannattaa suosituksia, jotka ovat peräisin mietintäryhmältä, jonka Eurooppa-neuvosto valtuutti pohtimaan, miten Euroopan unioni voisi ennakoida vuosina 2020–2030 edessä olevia pitkän aikavälin haasteita ja vastata niihin. Mietintäryhmä ehdottaa uutta "sopimusta" ja vahvistaa näin sellaisen "monitasoisen hallintojärjestelmän" oikeutuksen, "jossa toimivalta jaetaan eri tason viranomaisten kanssa – mieluummin kuin niiden välillä" ja "[joka] voi ja [jonka] täytyy olla vallitsevana piirteenä EU:n toimintapolitiikassa ja suhteissa kaikilla tasoilla, yksilöiden ja sukupolvien sekä alueiden ja jäsenvaltioiden välillä". Komitea on tyytyväinen mietintäryhmän kehotukseen, jossa todetaan, että "komiteaa olisi kuultava ja että se olisi otettava hankkeisiin mukaan entistä useammin, jotta voitaisiin vahvistaa EU:n poliittista kansalaisuutta ja auttaa siten kansalaisia tuntemaan Eurooppa-hanke omakseen". (9)

26.

pitää aiheellisena laatia vuosittain tilannekatsaus Euroopan unionissa tapahtuvasta alueellistumisesta ja hallinnon hajauttamisesta, jotta voidaan kehittää alue- ja paikallisviranomaisten poliittisessa, oikeudellisessa ja verotuksellisessa riippumattomuudessa todettua dynamiikkaa mittaava väline. Komitea katsoo, että tämä menettely soveltuu erityisesti toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaan liittyvien komitean toimien yhteyteen ja että asiaa on tarkasteltava Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin kanssa tehtävän tiivistetyn yhteistyön puitteissa.

27.

suhtautuu myönteisesti vaaleilla valittujen alueellisten ja paikallisten edustajien Erasmus-ohjelmaan, jota on suunniteltava toimielinten välisen yhteistyön puitteissa Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa. Komitea kannattaa rahoituksen varaamista asiaa koskevalle pilottihankkeelle, kuten Euroopan parlamentti ehdottaa.

28.

korostaa aikovansa osallistua suoran demokratian uuden välineen, EU:n kansalaisten aloiteoikeuden täytäntöönpanoon. Komitea tarjoutuu erityisesti käyttämään omia ja jäsentensä informaatiokanavia lisätäkseen tietämystä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ja tukemaan komissiota kaikin hyödyllisiksi katsottavin tavoin esimerkiksi ennakkotarkastusprosessissa, jossa arvioidaan, ovatko ehdotetut aloitteet hyväksyttävissä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin kohdistuvien vaikutustensa kannalta. Lisäksi se voisi olla avuksi keräämällä ja levittämällä tietoa kaavailluista ja meneillään olevista eurooppalaisista kansalaisaloitteista ja osallistumalla osallisuutta lisäävien keskustelujen virittämiseen Brysselissä ja muualla. (10) Lisäksi komitea toivoo pääsevänsä täysipainoisesti tukiroolissa mukaan osallistumaan menestyksekkäiden eurooppalaisten kansalaisaloitteiden innoittamiin kuulemismenettelyihin, joita Euroopan parlamentti aikanaan järjestää.

29.

vaatii yhteistyön käynnistämistä komission kanssa muiden toimielinten tapaan prosessin viemiseksi eteenpäin. Komitea katsoo, että tätä välinettä on edistettävä kumppanuusyhteistyössä kannustamalla erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia ja kansallisia parlamentteja käymään keskustelua ja mobilisoimalla paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet.

30.

katsoo, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan sisällyttäminen Euroopan unionin primaarioikeuteen ja Euroopan unionin mahdollinen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ovat omiaan edistämään perusoikeuksien suojelua useilla tasoilla. Komitea pyytääkin saada osallistua Euroopan unionin neuvoston toivomaan toimielinten vuoropuheluun perusoikeuskirjan soveltamista koskevasta Euroopan komission vuosikertomuksesta. Neuvoston mukaan "perusoikeuskirjan tosiasiallista soveltamista olisi tuettava kaikkien EU:n toimielinten ja elinten, toimistojen ja virastojen – – toiminnalla". (11)

31.

aikoo lujittaa yhteistyötään perusoikeusviraston kanssa erityisesti järjestämällä vuotuisia vuoropuhelutapahtumia, joissa käsitellään perusoikeuksien suojelua ja edistämistä useilla tasoilla, ja tekee uusia aloitteita Euroopan kansalaisten teemavuotta 2013 silmällä pitäen.

32.

kehottaa toteuttamaan EU:n kunnissa ja alueilla hajautettuja viestintätoimia EU:n saavutuksista ja niiden vaikutuksista kansalaisiin ja korostaa pakottavaa tarvetta varata riittävät varat toiminnan tukemiseen alueellisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä, joita suuri osa kansalaisista seuraa.

33.

katsoo, että Eurooppa 2020 -strategialle ehdotetun hallinnointirakenteen ja koheesiopolitiikan uudistamismenettelyjen on varmistettava seuraavat kaksi ajattelutavan muutosta:

34.

toteaa, että tämänhetkisessä tilanteessa, kun Euroopassa vallitsee budjettikriisi ja kun kansalaisilla on suuri huoli kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, Euroopan unionin tuottamalla lisäarvolla sekä resursseilla, jotka sillä on käytettävissä kriisiin vastaamiseksi, on erityisen ratkaiseva asema.

35.

kannattaa Euroopan parlamentin ehdottamaa ja puheenjohtajavaltio Puolan soveltamaa "konventtilähestymistapaa", johon komitean on voitava osallistua, jotta Euroopan unionin menojen poliittiset painopisteet ja niiden rahoitus vuosiksi 2014–2020 voidaan määrittää yhteistyössä.

36.

haluaa osallistua tähän menettelyyn, koska alue- ja paikallisviranomaisten panos unionin talouden elvyttämiseen on välttämätön, sillä niiden osuus unionin BKT:stä on 16 prosenttia ja Euroopan julkisista investoinneista 58 prosenttia. (12)

37.

kiinnittää tältä osin huomion alue- ja paikallisviranomaisten julkisen talouden huolestuttavaan tilanteeseen, joka vaikeuttaa EU:n talouden elvyttämistä ja vaarantaa siten Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen. Komitea katsookin, että olisi harkittava alueellisen ja paikallisen julkistalouden yleistilanteen kartoittamista seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ajatellen.

38.

toteaa, että EU:n kaikki toimielimet tunnustavat selvästi tarpeen monitasoiseen hallintoon Eurooppa 2020 -strategian ja sen seitsemän lippulaivahankkeen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

39.

kannattaa näin ollen erityisesti suositusta, jonka Eurooppa-neuvosto antoi 25. maaliskuuta 2011 pitämänsä kokouksen päätelmissä (13) todetessaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin sitoutuminen EU-ohjausjakson täytäntöönpanossa edellyttää tiivistä yhteistyötä alueiden komitean ja alueiden sekä muiden keskeisten poliittisten ja taloudellisten toimijoiden kanssa.

40.

pitää myönteisenä sitä, että eräiden jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa otetaan entistä paremmin huomioon eri hallintotasojen välisen kumppanuusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Komitea pitää kuitenkin valitettavana sitä, että ohjelmista puuttuvat selvästikin monitasoisen hallinnon periaatteen konkretisoivat uskottavat mekanismit ja menettelyt, joilla taattaisiin eri hallintotasojen politiikkojen tehokas yhdentäminen sekä ohjelmien ja talousarvioiden yhteensovittaminen toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

41.

kehottaakin jäsenvaltioita ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset täysipainoisesti mukaan sekä kansallisten uudistusohjelmien että vakaus- tai lähentymisohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon, koska Eurooppa 2020 -strategian yleisten tavoitteiden ja kansallisissa uudistusohjelmissa ilmoitettujen toimien välinen kuilu voidaan kuroa umpeen vain eri hallintotasojen välisellä kumppanuusyhteistyöllä. (14)

42.

kehottaa lisäksi Euroopan komissiota tehostamaan kansallisten uudistusohjelmien ja jäsenvaltioiden vuotuisten edistymiskertomusten hallinto-osion seuraamista, jotta Euroopan unionin neuvosto voi antaa selviä suosituksia kannustaakseen jäsenvaltioita laajentamaan ja vahvistamaan eri hallintotasojen välistä kumppanuusyhteistyötä kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanossa.

43.

vahvistaa tavoitteen, joka koskee sopimusten tekemistä useilla eri tasoilla. Se on otettava huomioon seitsemän aloitteen toteuttamisessa sekä innovatiivisten mekanismien (15) käyttöönotossa Euroopan digitaalistrategian (16) yhteydessä ehdotettujen paikallisten digitaalistrategioiden ja "sidosryhmäjärjestelyjen" hengessä, Euroopan komission käynnistämässä älykkään erikoistumisen foorumissa ja toteutettaessa lippulaivahankkeiden "Nuoret liikkeellä" ja "Innovaatiounioni" tavoitteita siten, että vahvistetaan kaikkien toimijoiden ja strategioiden välistä johdonmukaisuutta kaikilla tasoilla (17).

44.

pitää valitettavana sitä, ettei alue- ja paikallisviranomaisia ole otettu suoraan mukaan avoimen koordinointimenetelmän kaikkiin vaiheisiin Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanemiseksi, ja vaatii voimakkaasti ottamaan ne tähän prosessiin mukaan.

45.

muistuttaa yhtenäisen lähestymistavan tuovan lisäarvoa erityisesti EU:n kestävän kehityksen strategian ja Eurooppa 2020 -strategian välisen synergian vahvistamiseen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, energia-alan investointeihin suuntautuvan rakennerahastovarojen käyttöön sekä siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista koskeva tavoite liitetään EU:n olemassa oleviin strategisiin kehyksiin, erityisesti maatalous- ja maaseudun kehittämispolitiikkaan.

46.

muistuttaa komission viidennestä koheesiokertomuksesta järjestetyn kuulemisen tulosten vahvistavan komitean sekä alue- ja paikallisviranomaisten esittämän kehotuksen lujittaa kumppanuusperiaatetta. Neuvosto on vahvistanut tämän lähestymistavan tunnustaessaan monitasoisen hallinnon merkityksen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle uuden koheesiopolitiikan avulla. (18)

47.

toteaa tyytyväisenä, että neuvoston toukokuussa 2011 hyväksymässä alueellisessa toimintasuunnitelmassa 2020 suositetaan monitasoisen hallinnon hyödyntämistä alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa ja kehotetaan erityisesti Euroopan komissiota ottamaan alueellinen ulottuvuus huomioon vaikutustenarvioinneissaan. Lisäksi alueiden komiteaa pyydetään tuomaan esiin paikallis- ja alueviranomaisten näkökannat.

48.

toteaa vuoden 2013 jälkeiseen koheesiopolitiikkaan viitaten tyytyväisenä, että komissio on vastannut komitean odotuksiin omaksumalla monitasoisen hallinnon sekä yhtenäisen ja monitoimisen lähestymistavan tietyt periaatteet ja mekanismit (19) ottaessaan rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevasta uudesta yleisestä asetuksesta antamassaan ehdotuksessa huomioon seuraavat esitykset:

49.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen luoda yhteinen strateginen kehys, jossa kootaan yhteen aluekehitystä edistävät yhteisön eri välineet (maaseuturahasto, rakennerahastot eli Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto ja Euroopan kalatalousrahasto). Komitea kehottaa myös tässä yhteydessä ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset mukaan kumppanussopimusten käytännön laatimiseen.

50.

kehottaa näin ollen unionin lainsäätäjää vahvistamaan nämä säännökset ja lujittamaan niitä, jotta voidaan muun muassa varmistaa

51.

pitää alueellista yhteistyötä erottamattomana osana aluepolitiikkaa ja katsoo, että eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (EAYY) on monitasoisen hallinnon todellinen koelaboratorio. (20)

52.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komission lokakuussa 2011 esittämä ehdotus EAYY-asetuksen tarkistamiseksi perustuu pyrkimykseen saavuttaa alueellisen koheesion tavoite ja että siinä otetaan huomioon joitakin AK:n aiemmin esittämiä ehdotuksia, kuten ehdotus kahdenvälisten EAYY:iden perustamisesta unionin ulkopuolisten tahojen kanssa. (21) Komitea kehottaa kiinnittämään huomiota EAYY:n potentiaaliin yhteistyörakenteena, jota voidaan hyödyntää aluepolitiikan lisäksi muillakin EU:n politiikanaloilla.

53.

korostaa, että AK:n EAYY-foorumilla on tärkeä rooli tämän välineen edistämisessä ja uusien EAYY:iden perustamisen toiminnallisessa tukemisessa erityisesti hyvien käytäntöjen vaihtamisen ansiosta.

54.

pyytää Euroopan komissiota kiinnittämään makroaluestrategioiden kehittämisen yhteydessä erityistä huomiota

55.

suhtautuu myönteisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa ehdotettuihin 12 viputekijään kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen lisäämiseksi ja antaa tukensa neuvostolle, joka on korostanut tarvetta vahvistaa sisämarkkinoiden ohjausta kehottamalla Euroopan komissiota jatkamaan toimintaa tähän suuntaan. (22)

56.

toteaa, että mietinnössään hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla Euroopan parlamentti "panee merkille, että sisämarkkinasääntöjä täytäntöönpanevat usein paikalliset ja alueelliset viranomaiset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen ja laajentamaan kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkaan" (23).

57.

kehottaa siksi varmistamaan, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yleistä täytäntöönpanoa seurataan, jotta taataan toiminnan johdonmukaisuus ja toteutetaan sisämarkkinat kumppanuusyhteistyössä. Komitea katsoo, että tämä tehtävä kuuluu Eurooppa 2020 -strategian seurantafoorumille, jonka yhtenä tehtävänä on vauhdittaa sisämarkkinoiden toteutumista.

58.

korostaa "Euroopan yrittäjyysalue" -merkintänsä merkitystä erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act, SBA) periaatteisiin perustuvan, alueellista kehittämistä koskevan yhtenäisen strategisen vision kehittämiselle. (24) Komitea kehottaa lisäksi luomaan SBA-kumppanuuksia pk-yrityksiä tukevan aloitteen toteuttamiseksi aluetasolla ja nimeämään kansalliselle ja alueelliselle tasolle pk-yritysedustajia. Komitea ehdottaa, että se otetaan mukaan perustettavaan neuvoa-antavaan SBA-ryhmään.

59.

toistaa, että alue- ja paikallisyhteisöt ja erityisesti alueet, joilla on lainsäädäntävaltaa, on otettava mukaan osallistumismekanismeihin, jotta sisämarkkinasäännöt saatetaan osaksi lainsäädäntöä ja niitä sovelletaan parhaalla mahdollisella tavalla.

60.

kehottaa kansainvälisiä instituutioita ja Euroopan unionia ottamaan huomioon sen, mitä lisäarvoa paikallis- ja alueviranomaiset voivat tuoda ympäristön ja kestävän kehityksen globaaliin hallintoon. Tähän sisältyy myös monenvälisten ympäristösopimusten – muun muassa Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimukseen (UNFCCC) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen – täytäntöönpano sekä vihreää taloutta ja kestävän kehityksen hallintoa käsittelevän Rio+20-kokouksen ohjelma. (27)

61.

katsoo, että paikallis- ja valtiotaso voivat toteuttaa ilmastonsuojelutoimenpiteitä yhdessä rakentavasti tekemällä tulossuuntautuneita sopimuksia, joissa kukin hallintotaso voi vapaaehtoispohjalta sitoutua pyrkimään tiettyyn ilmastonsuojelutavoitteeseen sekä huolehtimaan ja vastaamaan yhteisesti omasta panoksestaan tavoitteen saavuttamisessa. (28)

62.

painottaa alueiden ja yritysten alakohtaisten tai monialaisten energia- ja ilmastoliittoumien lisääntyvää merkitystä. Kyseisiä liittoumia olisi edistettävä kohdennetusti, jotta vähähiilisiä teknologioita kehitettäisiin ja toteutettaisiin entistä enemmän ja mahdollisimman nopeasti alue- ja paikallistason päättäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten kumppanuusyhteistyöllä.

63.

toteaa, että kaupunkialueet tuottavat 75 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja korostaa, että tehokas maailmanlaajuinen toiminta edellyttää paikallis-, alue-, valtio- ja ylikansallisilla hallintotasoilla toteutettavien toimenpiteiden koordinointiin perustuvaa monitasoisen hallinnon lähestymistapaa toissijaisuusperiaatteen pohjalta. Komitea korostaa tässä yhteydessä, että sen ehdottama Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen sopimus voi osoittautua tehokkaaksi välineeksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.

64.

korostaa, että Energia 2020 -strategiaan liittyvien strategisten suuntaviivojen ja säädösten vaikutusta alue- ja paikallisviranomaisten hallinnolliseen taakkaan ja rahoituskuluihin on tarkasteltava huolellisesti ja että on huolehdittava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta. Komitea kannattaa vankasti innovatiivisten välineiden kehittämistä tämän strategian täytäntöönpanemiseksi. (29)

65.

vahvistaa sitoutumisensa yhteisen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseen tähtäävään kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen ja kehottaa laajentamaan sen tematiikkaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi muihin kestävän talouden aloihin, kuten vesivarojen hallintaan. Lisäksi komitea kehottaa laajentamaan sopimusta maantieteellisesti Välimeren unionin ja itäisen kumppanuuden puitteissa poliittisten foorumien eli Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) ja EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) kanssa sekä globaalilla tasolla "maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen" muodossa.

66.

katsoo, että YMP:n vuoden 2013 jälkeisen perusteellisen uudistuksen onnistuminen edellyttää ehdottomasti monitasoisen hallintokehyksen käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tämän yhteisen politiikan suuntaviivojen ja täytäntöönpano- ja hallinnointitapojen valintaan sekä maaseudun kehittämispolitiikan ja EU:n muiden politiikkojen, erityisesti koheesiopolitiikan, välisen synergian luomiseen. (30)

67.

toivoo pääsevänsä täysipainoisesti mukaan Euroopan komission neuvoa-antavien valmisteluryhmien työskentelyyn, jotta voitaisiin täydentää järjestelyjä, jotka mahdollistavat alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan määrittelyyn jo alkuvaiheessa.

68.

katsoo, että uuden kalastuspolitiikan vallitsevana piirteenä on oltava yhtenäinen lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa kalastuksen kannattavuus ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Komitea kannattaa päätöksenteon hajauttamista, jolla pyritään vähentämään eurooppalaisen mikrotason johtamisen aiheuttamia epäjohdonmukaisuuksia siten, että tietyissä tapauksissa turvaudutaan komitologiamenettelyyn ja että kalastustoiminnan sääntely delegoidaan yhteisön säännösten puitteissa tietyiltä osin jäsenvaltioille, alueille ja kalastussektorille.

69.

kehottaa sovittamaan yhteen alakohtaiset politiikat, jotka liittyvät merialueiden käyttöön, ja perustamaan meri- ja kalastusasiain yhteisen rahaston kokoamalla kaikki alan nykyiset välineet yksiin puitteisiin. Komitea kannattaakin sitä, että perustetaan Euroopan meripoliittinen foorumi, joka tuo yhteen alue- ja paikallisviranomaiset ja asianomaiset sidosryhmät ja tarjoaa näin välineen vastuunjaon ja hyvien käytäntöjen levittämisen edistämiseksi. (31)

70.

muistuttaa, että komitea on tärkeää ottaa mukaan Tukholman ohjelmaan liittyvän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon ja arviointimenettelyjen laadintaan, jotta varmistetaan, että alue- ja paikallisyhteisöissä kartoitetut kokemukset otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon.

71.

katsoo erityisesti, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen laillista maahanmuuttoa, laittoman maahanmuuton torjuntatoimien määrittelyä, maahanmuuttajien perusoikeuksien suojelua ja lähtömaiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä koskevien eurooppalaisten puitteiden laatimiseen vahvistaa unionin toimien legitimiteettiä, kunhan toissijaisuusperiaatetta noudatetaan tiukasti.

72.

kehottaa turvautumaan alueellisten ja paikallisten vaikutusten arviointeihin, joissa arvioidaan EU:n tai jäsenvaltioiden oikeudellisissa täytäntöönpanotoimenpiteissä alue- ja paikallisyhteisöille asetettuja vaatimuksia.

73.

toteaa tyytyväisenä, että komitean osallistuminen kotouttamista käsitteleviin vuotuisiin ministerikokouksiin ja sen panokset Euroopan kotouttamisfoorumiin, kotouttamista käsittelevään komission käsikirjaan, jota varten se on esitellyt paikallis- ja alueviranomaisten hyviä käytäntöjä, ja Euroopan kotouttamisrahaston vuotuisten ja monivuotisten painopisteiden määrittelyyn, ovat johtaneet siihen, että monitasoinen lähestymistapa on tunnustettu toisessa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten (32). Toimintasuunnitelmaan sisältyy seuraavaa:

74.

suhtautuu myönteisesti liittymistä valmistelevan tukivälineen mukauttamiseen tuensaajamaiden paikallis- ja alueviranomaisten tarpeisiin sekä alueellisen yhteistyön ja erityisesti EAYY-välineen kehittämiseen, sillä nämä välineet ovat välttämättömiä monitasoisen hallinnon yleiseurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamiseksi.

75.

muistuttaa, että Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokous (ARLEM) ja EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssi (CORLEAP), joihin osallistuu yhtäältä Euroopan unionin ja Välimeren unionin maiden sekä toisaalta itäisen kumppanuuden maiden vaaleilla valittuja alueellisia ja paikallisia edustajia, täydentävät näiden kahden prosessin institutionaalista kehystä.

76.

katsoo niiden onnistumisen edellyttävän ehdottomasti monitasoista demokratiaa ja osallistavaa lähestymistapaa. Komitea toteaa, että nämä kaksi poliittista aloitetta, jotka vahvistavat naapuruuspolitiikan alueellista ulottuvuutta, vastaavat ilmeiseen tarpeeseen tukea pysyvien poliittisten ja hallinnollisten rakenteiden perustamista paikallis- ja aluetasolle, käyttää rahoitusvälineitä tehokkaasti ja luoda mekanismeja, joilla edistetään kumppanuusmaiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä erityisesti alueiden välisen yhteistyön avulla.

77.

pyrkii siihen, että ARLEM myötävaikuttaisi tiiviisti Välimeren unionin hallintoon. Välimeren kolmella puolen alue- ja paikallisyhteisöt voisivat näin osallistua sen eri elimissä käynnistettyyn poliittiseen vuoropuheluun ja hyötyä yhteistyön vahvistamiseksi perustetuista mekanismeista ja välineistä.

78.

haluaa CORLEAPin kanssa perustettua institutionaalista foorumia vahvistettaessa käynnistää pysyvän vuoropuhelun Euroopan komission ja kumppanimaiden kanssa löytääkseen konkreettisia tapoja, joilla itäisen kumppanuuden maiden alue- ja paikallisyhteisöt voisivat osallistua itäisen kumppanuuden neljän foorumin työskentelyyn sekä assosiaatiosopimusten, strategia-asiakirjojen ja toimintasuunnitelmien valmisteluun ja erityisesti toteuttaa ja arvioida maaohjelmia.

79.

puoltaa alueellista lähestymistapaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa tarkistettaessa sekä paikallis- ja alueyhteisöjen kattavampaa osallistumista vuosituhattavoitteisiin. (33) Komitea korostaa tässä yhteydessä, että kumppanimaiden alue- ja paikallisviranomaisten teknisten ja taloudellisten edellytysten kehittämistä on tuettava.

80.

panee merkille lisäarvon, jota saadaan hajautetusta yhteistyöstä ja erityisesti hajautettua yhteistyötä käsittelevän kokouksen kaltaisista aloitteista, joiden tavoitteena on helpottaa yhteydenpitoa ja poliittista vuoropuhelua EU:n jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden paikallis- ja alueyhteisöjen sekä EU:n toimielinten välillä, sekä hajautetun yhteistyön portaalista ja hajautetun yhteistyön tiedonvaihtopörssistä, joita on vahvistettava eurooppalaisen institutionaalisen yhteistyön puitteissa.

81.

panee tyytyväisenä merkille, että useiden kansainvälisten järjestöjen huomattavat panokset monitasoista hallintoa koskevan valkoisen kirjan kuulemisprosessiin (34) ovat osoittaneet, miten kiinnostavana ne pitävät tätä Euroopan unionissa hahmoteltua lähestymistapaa omien toimiensa alueellisen ulottuvuuden kehittämiseksi sekä alakohtaisten politiikkojen keskinäistä täydentävyyttä edistävien kumppanuuksien solmimiseksi maailman muiden alueiden kanssa.

82.

toteaa, että alue- ja paikallisviranomaisten rooli globaalin hallinnon mekanismeissa vahvistuu, ja korostaa tätä taustaa vasten seuraavia seikkoja:

83.

toteaa näin ollen, että havaittu suuntaus kohti hallinnon hajauttamista ja valtiotasoa alempien hallintotasojen toimijoiden voimistumista maailmanyhteisössä johtaa varmasti niiden osallisuuteen globaalin hallinnon mekanismeissa ja edistää siten uudenlaisen monenkeskisyyden kehittymistä.

84.

on tehnyt aloitteen "monitasoisen hallinnon Euroopan unionin tason tulostaulusta", jonka avulla voidaan arvioida vuosittain tämän hallintomallin keskeisten periaatteiden ja mekanismien huomioimista Euroopan unionin poliittisessa syklissä niin, että keskitytään analysoitavien politiikkojen ja strategioiden alueelliseen ulottuvuuteen. Ensimmäinen tulostaulu on tuonut esiin EU:n päätöksentekoprosessissa havaitut edistysaskeleet ja esteet EU:n vuoden 2010 poliittista ohjelmaa hallinneiden neljän strategian ja toimintalinjan osalta: Eurooppa 2020 -strategia, Energiastrategia 2011–2020, Tukholman ohjelma ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva kevätpaketti. (37)

85.

toteaa ensimmäisestä tulostaulustaan seuraavaa:

86.

katsoo, että alueiden komitean seurantatyötä voitaisiin vahvistaa ottamalla monitasoinen hallinto seuraavan toissijaisuusperiaatetta käsittelevän kokouksen erityisaiheeksi ja analysoimalla siellä ensimmäisen tulostaulun esille tuomia suuntauksia ja niiden vaikutusta unionin päätöksentekoprosessiin.

87.

aikoo lähikuukausina laatia suunnittelemansa monitasoista hallintoa koskevan Euroopan unionin peruskirjan, jonka tulisi johtaa siihen, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistuvat enenevässä määrin unionin demokratiaan. Peruskirjan laatimisprosessi on kattava ja osallistava, joten sen pitäisi edesauttaa kaikkia paikallis- ja aluetason vaaleilla valittuja edustajia tuntemaan sen omakseen.

—

kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista (19 jäsenvaltiossa 27:stä) alue- ja paikallisviranomaisilla on ollut jonkinlainen rooli kansallisen uudistusohjelman laadintaprosessissa

—

useimmissa jäsenvaltioissa on kuultu alue- ja paikallisviranomaisia ja näistä kahdeksassa jäsenvaltiossa ne ovat osallistuneet suoraan kansallisen uudistusohjelman laatimiseen

—

13 jäsenvaltion kansallisissa uudistusohjelmissa mainitaan monitasoiseen hallintoon perustuvia aloitteita (ja näihin maihin lukeutuvat viisi suurinta jäsenvaltiota väestömäärässä mitattuna)

—

kahdessa jäsenvaltiossa (Belgia, Portugali) on hyväksytty aluekohtaisia tavoitteita

—

yksi jäsenvaltio (Romania) ilmoitti hyväksyvänsä alueiden komitean ehdotuksen alueellisista sopimuksista ja mainitsi sen nimenomaisesti

—

osa jäsenvaltioista on asettanut tavoitteekseen noudattaa yhtenäistä lähestymistapaa ja vahvistaa eri hallintotasojen välistä synergiaa käyttämällä toimivimpia koordinointi-/vuoropuhelurakenteita.