18.4.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 113/52

—

yhtyy talous-, sosiaali- ja finanssikriisin vallitessakin komission poliittiseen tahtoon säilyttää johtava asema maailmanlaajuisessa köyhyyden torjunnassa, etenkin antamalla panos pyrkimykseen saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet.

—

on komissio kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka EU on antanut merkittävän panoksen vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen, kyseisiä tavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu, joten EU:n tulevaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa on sen vuoksi arvioitava uudelleen.

—

ilmaisee toistamiseen toivovansa, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tarkistuksessa ja unionin konsensuksessa korostetaan alue- ja paikallisviranomaisten asemaa, roolia ja niiden tuomaa lisäarvoa kehitysyhteistyöalalla ja -politiikoissa. AK sitoutuu tekemään myös vastaisuudessa tiivistä yhteistyötä Euroopan komission kanssa tukemalla sellaisten välineiden käyttöä kuin hajautetun yhteistyön Atlas ja verkkoportaali sekä osallistumalla hajautettua yhteistyötä käsittelevän vuotuisen konferenssin järjestämiseen.

—

kehottaa pohtimaan nykyistä keskitetymmin ja eriytetymmin alue- ja paikallisviranomaisille kuuluvaa roolia EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa, sillä niillä on poliittista kokemusta mm. toimivallan hajauttamisesta, instituutioiden lujittamisesta ja paikallishallinnosta, ja ne voivat tuoda merkittävää lisäarvoa unionin ulkopuolisille maille kyseisillä aloilla ja sellaisilla strategisilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja vesiviljely, jotka ovat tärkeitä kysymyksiä tarkasteltaessa niitä ruokaturvaan liittyviä aloitteita, joita EU haluaa tukea.

—

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan EU:n olisi myös jatkossa pidettävä tärkeänä kehityksen tukemista omilla naapurialueillaan ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Komitea kehottaa sen vuoksi ottamaan huomioon ARLEMin ja CORLEAPin mahdollisuudet.

Esittelijä

Jesús Gamallo ALLER (ES, EPP), Galician aluehallituksessa ulkosuhteista ja suhteista Euroopan unioniin vastaava pääjohtaja

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan ja talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma

KOM(2011) 637 lopullinen

1.

antaa arvoa komission äskettäin julkaisemalle tiedonannolle "EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma". Tiedonannossa esitellään erilaisia ehdotuksia kehitysyhteistyön vaikutuksen parantamiseksi tulevan vuosikymmenen aikana ja jatketaan EU:n tavoitetta poistaa köyhyys kestävän kehityksen periaatteiden sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti.

2.

yhtyy talous-, sosiaali- ja finanssikriisin vallitessakin komission poliittiseen tahtoon säilyttää johtava asema maailmanlaajuisessa köyhyyden torjunnassa, etenkin antamalla panos pyrkimykseen saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet.

3.

on komissio kanssa samaa mieltä siitä, että vaikka EU on antanut merkittävän panoksen vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen, kyseisiä tavoitteita ei ole vielä läheskään saavutettu. EU:n tulevaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa on sen vuoksi arvioitava uudelleen, jotta köyhyyden tehokas torjuminen olisi mahdollista. Apua olisi tarjottava etenkin sellaisille kumppanuusmaille, joissa sillä voidaan saada aikaan suurin vaikutus, ja kehitysyhteistyössä olisi tuettava etenkin ihmisoikeuksia, demokratiaa ja muita hyvän hallinnon tärkeimpiä osatekijöitä osallistavan ja kestävän kehityksen puitteissa.

4.

ilmaisee toistamiseen toivovansa, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tarkistuksessa ja unionin konsensuksessa korostetaan alue- ja paikallisviranomaisten asemaa, roolia ja niiden tuomaa lisäarvoa kehitysyhteistyöalalla ja -politiikoissa, kuten komitea on jo korostanut lausunnoissaan CdR 312/2008 (1), CdR 116/2010 (2) ja CdR 408/2010 (3). Edistääkseen vaihtoa ja tarjotakseen alue- ja paikallisviranomaisille poliittisen ilmaisufoorumin kehitysyhteistyöasioissa AK sitoutuu tekemään myös vastaisuudessa tiivistä yhteistyötä Euroopan komission kanssa tukemalla sellaisten välineiden käyttöä kuin hajautetun yhteistyön Atlas sekä osallistumalla hajautettua yhteistyötä käsittelevän vuotuisen konferenssin järjestämiseen.

5.

pitää tervetulleena sitä, että komissio painottaa eri toimijoihin perustuvaa lähestymistapaa, mutta pitää valitettavana, ettei tiedonannossa ole viittauksia EU:n alue- ja paikallisviranomaisten merkittävään rooliin kehitysyhteistyössä vaan siinä tyydytään pelkästään mainitsemaan kyseiset viranomaiset muiden toimijoiden ohella.

6.

kehottaa pohtimaan nykyistä keskitetymmin ja eriytetymmin alue- ja paikallisviranomaisille kuuluvaa roolia EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa, sillä niillä on poliittista kokemusta mm. toimivallan hajauttamisesta, instituutioiden lujittamisesta ja paikallishallinnosta, ja ne voivat tuoda merkittävää lisäarvoa unionin ulkopuolisille maille kyseisillä aloilla ja sellaisilla strategisilla aloilla kuin maatalous, kalastus ja vesiviljely, jotka ovat tärkeitä kysymyksiä tarkasteltaessa niitä ruokaturvaan liittyviä aloitteita, joita EU haluaa tukea. EU:n syrjäisimmät alueet ovat erityistapaus, ja niihin on syytä kiinnittää huomiota, sillä ne toimivat EU:n aktiivirajoina ja maailmanlaajuisina foorumeina, joiden avulla voidaan lisätä unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tehoa, kuten komitean lausunnossa CdR 408/2010 todetaan.

7.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että EU:n on valittava sellainen toimien, välineiden ja resurssien yhdistelmä, jolla se voi tehokkaasti ja tuloksekkaasti torjua köyhyyttä. On edistettävä yhteisiä kriteerejä ja suuntaviivoja, joiden avulla voidaan määrittää, miten kehitysyhteistyöpolitiikkojen tehoa ja vaikutuksia voidaan mitata. EU:n on osallistuttava esimerkiksi OECD:n kehitysapukomitean (DAC) ja muiden maailmanlaajuisten toimijoiden puitteissa tehtävään työhön.

8.

katsoo komission tavoin, että hyvä hallinto kaikkine ulottuvuuksineen on osallistavan ja kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä ja että kumppanimaiden instituutioiden ja niiden tehokkuuden sekä demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen vahvistaminen on näin ollen yksi koko kehitysyhteistyöstrategian keskeisistä tehtävistä.

9.

korostaa lisäksi, että kuten kokemus on osoittanut, hallinnon hajauttamisprosessit, joissa alue- ja paikallisviranomaisilla tulisi olla keskeinen rooli, ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä luomaan entistä demokraattisempia instituutioita, jotka noudattavat oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksia, toteuttavat entistä parempaa hallintoa ja näkevät läheltä väestön tarpeet ja intressit.

10.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU voi tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä kansalaisyhteiskunnan että paikallis- ja alueviranomaisten kanssa mutta korostaa, että sen tulee vahvistaa siteitään kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja alue- ja paikallisviranomaisiin säännöllisen ja järjestelmällisen vuoropuhelun avulla. Komitea pitää valitettavana, ettei tiedonannossa korosteta tässä yhteydessä alue- ja paikalliselimille niiden demokraattisen ja edustuksellisen luonteen johdosta kuuluvaa keskeistä roolia. Kyseiset elimet voisivat esimerkiksi perustaa kehitysmaiden paikallis- ja alue-elinten kanssa asiantuntemusta edistäviä kumppanuuksia, ja alueiden komitea kehottaakin komissiota luomaan erityisen rahoitusvälineen, jolla voitaisiin tukea tällaisten kumppanuuksien kehittämistä. AK kehottaa lisäksi komissiota asettamaan tavoitteita, jotka koskevat paikallistasolle erityisohjelmien puitteissa myönnettävää tukea, jotta maastrategiat voivat johtaa entistä laajempaan kirjoon hajauttamista edistäviä aloitteita. Tähän liittyen AK pitää tervetulleena ehdotusta lisätä hajauttamisen osuutta sopusoinnussa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ihmisoikeuksia varten osoitettujen varojen ja asetettujen tavoitteiden kanssa.

11.

on komission kanssa yhtä mieltä ehdotuksesta edistää osallistavaa ja kestävää kasvua sellaisilla aloilla kuin sosiaaliturva, terveys ja koulutus, jotka takaavat osallistavuuden, sekä maatalous ja puhdas energia, jotka takaavat kestävyyden, mutta pitää valitettavana, ettei tässä yhteydessä mainita tarvetta parantaa edistyksen tulosten jakamista siten, että voidaan taata entistä oikeudenmukaisempi tulonjako.

12.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen on ratkaisevaa tämän kehityksen mahdollistamiseksi, sillä ne ovat perustavan tärkeitä toimijoita osallistavan ja kestävän kasvun luomisessa. Komitea korostaa eurooppalaisten paikallisyhteisöjen ja avunsaajamaiden vastaavien tahojen välisten suhteiden merkitystä Pariisin julistuksessa mainitun omavastuullisuusperiaatteen toteutumisessa.

13.

on yhtä mieltä siitä, että osana EU:n talouskumppanuussopimuksia tai sen muita kehittyvien alueiden kanssa tekemiä vapaakauppasopimuksia voidaan antaa tukea kilpailukykyerojen tasoittamiseksi, mutta painottaa tarvetta noudattaa unionin kaupallisten sopimusten perussääntöjä kumppanimaista peräisin olevia tuotteita koskevien alkuperäsääntöjen soveltamisen osalta, sillä tietyt sääntöihin tehtävät poikkeukset voivat aiheuttaa haittaa sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle.

14.

huomauttaa, että komission tulisi kertoa yksiselitteisesti, mitä tarkoitetaan "uusilla tavoilla tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa", sillä EU:ssa on vähän kokemusta tämän alan yhteistyöstä – muihin monenvälisiin avunantajiin, kuten Maailmanpankkiin, verrattuna – ja yksityisen sektorin kanssa yhteisesti rahoitetuista hankkeista tehdyt arvioinnit ovat osoittaneet, että huomattavassa osassa rahoitettuja toimia on ollut vaikeaa määrittää selviä kehitysindikaattoreita.

15.

on komission kanssa yhtä mieltä tarpeesta tukea maataloussektoria, jotta voidaan luoda perusta kestävälle kasvulle, mutta toteaa lisäksi, että maatalouden kehittäminen ja ruokaturva ovat kehitysprosessin perusulottuvuuksia, kuten komitean lausunnon CdR 408/2010 kohdassa 39 todetaan.

16.

katsoo komission tavoin, että EU:n on tuettava kestäviä toimintatapoja ja että sen olisi annettava etusija paikallistasolla kehitetyille toimintatavoille ja keskityttävä pienviljelyyn, maaseudun tarjoamiin toimeentulomahdollisuuksiin, tuottajaryhmittymien perustamiseen ja jakelu- ja markkinointiketjuun sekä jatkettava työtään ravitsemusstandardien ja elintarviketurvahallinnon parantamiseksi ja elintarvikkeiden hintavaihtelun vähentämiseksi kansainvälisellä tasolla. Komitea kehottaa kuitenkin myös tässä yhteydessä ottamaan huomioon eurooppalaisten alueiden kapasiteetin ja kokemukset elintarviketoimitusten keskeisten infrastruktuurien suunnittelusta, maaperän tuottavuuden tutkimuksesta ja ympäristön olosuhteiden mukaisista viljelymenetelmistä, paikallisten haavoittuvien ekosysteemien hoitamisesta ja väestön elintarvikehuollon takaamissuunnitelmien tekemisestä.

17.

on samaa mieltä siitä, että EU:n olisi energian alalla tarjottava teknologiaa, asiantuntemusta ja kehitysrahoitusta ja edistettävä etenkin uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tarjottava EU:n kokemusta hyödynnettäväksi eräissä kumppanimaissa, joilla on erityisedellytykset käyttää tällaisia energialähteitä.

18.

vahvistaa pitävänsä aiheellisena, että yhteisohjelmien puitteissa allekirjoitetaan kunnanjohtajien ja alueiden kansainvälinen sopimus energian tuottamisesta kaikille kansalaisille ja että siihen liitetään asianmukainen erityisrahoitusväline, kuten lausunnon CdR 408/2010 kohdassa 37 todetaan.

19.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan EU:n olisi myös jatkossa pidettävä tärkeänä kehityksen tukemista omilla naapurialueillaan ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Komitea kehottaa sen vuoksi ottamaan huomioon Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikallisedustajien kokouksen (ARLEM) ja itäisten kumppanimaiden ja EU:n paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) mahdollisuudet toimia unionin jäsenvaltioiden ja kumppanuusmaiden paikallis- ja alueviranomaisten vuoropuhelufoorumeina ja kohtaamispaikkoina.

20.

on komission kanssa samaa mieltä EU:n kehitysavun jakokriteereistä, mutta kehottaa ottamaan huomioon lisäksi historialliseen ja kulttuuriseen läheisyyteen perustuvat siteet sekä yhteisen valmistelutyön perinteen.

21.

muistuttaa kuitenkin, että köyhyysrajan alapuolella elävästä maailman väestöstä 70 prosenttia elää keskimääräisen tulotason maissa, ja korostaa sen vuoksi, että kehitysaputoimien keskittämiseen tähtäävää uutta politiikkaa on sovellettava varovaisesti ja asteittain ja että päätöksenteon on perustuttava avoimiin ja objektiivisiin kriteereihin.

22.

katsoo komission tavoin, että avun hajanaisuutta voitaisiin vähentää ja sen tehokkuutta lisätä EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisellä ohjelmasuunnittelulla, mutta korostaa, että pelkkä yhteinen suunnittelu ei riitä vaan että koordinointia on syvennettävä ottaen huomioon, että avun koordinointi on yksi Pariisin toimintaohjelmassa määritetyistä periaatteista ja osa kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, ja se kuuluu EU:n primäärioikeudessa määriteltyihin perusperiaatteisiin (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 210 artikla).

23.

on tyytyväinen siihen, että komissio mainitsee tarpeen kehittää eurooppalaisten avunantajien työnjakoa koordinoinnin ja täydentävyyden parantamiseksi. Komitea toistaa kuitenkin lausunnossaan CdR 408/2010 esittämänsä huomautuksen siitä, että työnjakoa tulisi tarkastella sekä kansallisten avunantajien näkökulmasta että niiden ja valtiotasoa alempana olevien (alueellisten ja paikallisten) avunantajien välisten suhteiden näkökulmasta, kun otetaan huomioon niiden tärkeä rooli EU:n eri kehitysyhteistyöjärjestelmissä. Komitea kehottaakin komissiota luomaan paikallis- ja alueviranomaisten yhteyspisteitä EU:n ulkosuhdehallintoon ja komission kehitysyhteistyön pääosastoon sekä EU:ssa että kumppanimaissa. Lisäksi komitean mielestä on välttämätöntä ottaa käyttöön erityinen rahoituslinja, joka olisi EU:n alue- ja paikallisyhteisöjen käytettävissä.

24.

katsoo, että kehitysyhteistyöpolitiikan monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi on pyrittävä täydentävyyteen ja vältettävä toimien päällekkäisyyksiä. Sen vuoksi toimijoiden välistä vastuunjakoa on kehitettävä ottaen huomioon niiden erityisosaaminen ja kokemus ja hyödyntäen alue- ja paikallisyhteisöjen merkittävää työtä.

25.

panee tyytyväisenä merkille komission pitävän ja kannattavan budjettitukea yhtenä avustusmuotona. Se edesauttaa lähentymistä kumppanimaihin Pariisin julistuksen mukaisesti. Komitea kehottaa kuitenkin arvioimaan vuoropuhelussa huolellisesti myös budjettituen edellytyksiä sekä mahdollisuutta hajauttaa osia tuesta. AK muistuttaa tässä yhteydessä, että yksi komission tukemassa jäsennellyssä vuoropuhelussa esiin tulleista suosituksista oli suositus paikallishallintoa koskevien indikaattorien sisällyttämisestä ehtoihin, jotka säätelevät avunantajien ja kansallisten hallitusten välisiä kumppanuuksia.

26.

katsoo komission tavoin, että on huolehdittava kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta ja arvioitava myös jatkossa sitä, miten unionin eri politiikat vaikuttavat kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

27.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan on varmistettava, että humanitaarisesta avusta ja kriisitoimista voidaan joustavasti siirtyä pitkän aikavälin kehitysyhteistyöhön.

28.

tukee komission ehdotusta siitä, että neuvostoa pyydetään hyväksymään muutossuunnitelma, jonka avulla voidaan varmistaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka on entistä tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa, sekä tukemaan muutoksia, joita kumppanimaissa tarvitaan, jotta köyhyyden torjumisessa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa voitaisiin edistyä entistä nopeammin. Komitea huomauttaa lisäksi, että alue- ja paikallisyhteisöt on kutsuttava mukaan tähän toimintaan.