28.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 354/8

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK)?fntype grp=ma ezm=560? kehottaa lisäämään EU 2020 -strategiaa hyväksyttäessä työllisyyden suuntaviivoihin ja sosiaaliseen toimintaohjelmaan vammaisuutta käsittelevän osion, jotta aihe on varmasti esillä poikkialaisesti ja entistä koordinoidummin kaikissa yhteisön toimintalinjoissa.

1.2

ETSK huomauttaa, että vammaispolitiikkoja vahvistavien perusteiden lisääminen tulevaan EU 2020 -strategiaan hyödyttää taloudellisesti koko yhteiskuntaa, ja samalla edistetään sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä.

1.3

ETSK katsoo, että on tehtävä erityinen Euroopan vammaissopimus, joka toimisi unionin uuden vammaispolitiikan lähtökohtana. Se liittyisi komission tulevaan vammaispoliittiseen strategiaan ja noudattelisi Lissabonin sopimusta sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten oikeuksista ja siihen liitettyä pöytäkirjaa. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on liityttävä yleissopimukseen mahdollisimman pikaisesti.

1.4

ETSK kehottaa laatimaan politiikkoja, joilla tuetaan innovointia, jotka perustuvat tilastotietoihin ja joiden ansiosta vammaiset tuodaan näkyvästi esiin kaikissa unionin ja jäsenvaltioiden keskeisissä tilastoissa.

1.5

ETSK kannattaa markkinoita, joille kaikki voivat osallistua. Komitea toteaa, että vammaisten työllistämispolitiikat on suunnattava siten, että lähestymistapa kattaa työllistymiseen liittyvän elämäntilanteen kaikilta osin (lifestreaming), ja niissä on keskityttävä erityisesti peruskoulutukseen, työhönottoon, työpaikan säilyttämiseen ja uudelleen työllistämiseen. Tulevassa EU 2020 -strategiassa ja komission uudessa vammaispoliittisessa strategiassa on annettava etusija vammaisnuorille ja myöhemmällä iällä vammautuneille tarkoitetuille toimille.

1.6

ETSK pyytää komissiota laatimaan vuoden kuluessa selvityksen direktiiviin 2000/78/EY sisältyvien vammaisten työllistymistä koskevien säännösten täytäntöönpanosta.

1.7

ETSK huomauttaa, että tavanomaisessa työympäristössä työskentely edellyttää asianmukaisia sosiaalitoimen palveluita sekä kannustimia ja motivointia. Komitea antaa myös tunnustusta yrityksille, jotka ottavat palvelukseensa enimmäkseen vammaisia, sekä ylipäätään osuus- ja yhteisötalouden yrityksille ja pk-yrityksille. Nekin tarvitsevat tuekseen sosiaalitoimen palveluita ja tarkoituksenmukaisia kannustimia. Komitea korostaa niin ikään työmarkkinatoimijoiden merkitystä tällä saralla.

1.8

ETSK kehottaa toteuttamaan tiedotustoimia, joilla hälvennetään vammaisista työntekijöistä vielä vallalla olevia stereotypioita, ja korostaa tiedotusvälineiden roolia monimuotoisuuden hyväksymisessä.

1.9

ETSK tähdentää, että esteettömistä mahdollisuuksista hyötyy koko yhteiskunta eivätkä vain vammaiset, ja ne merkitsevät yrityksille asiakaskunnan lisääntymistä.

1.10

ETSK suosittaa toteuttamaan esteettömät mahdollisuudet käytännössä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteisten tavoitteiden avulla (asettamalla uusille ja myös nykyisille tuotteille, palveluille ja infrastruktuureille selkeän ja lopullisen määräajan).

1.11

Komitea kannattaa ajatusta nimetä kaikille esteettömien mahdollisuuksien eurooppalainen pääkaupunki.

1.12

ETSK toteaa, että on pikimmiten tehtävä aloitteita esteetöntä tietoyhteiskuntaa (eAccessibility) koskevaksi lainsäädännöksi, ja vahvistaa sitoutuneensa kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatteeseen sekä esteettömien mahdollisuuksien standardien kehittämiseen. Komitea kehottaa laatimaan asiasta intensiivisen toimintasuunnitelman ennen vuotta 2011. ETSK suhtautuu luottavaisesti kehitteillä olevaan eurooppalaisen vammaiskorttiin, joka helpottaisi vammaisten oikeuksien vastavuoroista tunnustamista ja vammaisten liikkumista yli rajojen.

1.13

Sukupuoli on huomioitava poikkialaisesti vammaispolitiikkojen suunnittelussa, laadinnassa, seurannassa ja arvioinnissa, jotta vammaiset naiset ja tytöt eivät enää jää piiloon eikä heitä syrjitä moninkertaisesti.

1.14

ETSK myöntää työmarkkinaosapuolten merkityksen varmistettaessa, että vammaiset tekevät työtä muiden kanssa tasavertaisissa, oikeudenmukaisissa ja suotuisissa olosuhteissa.

1.15

Työmarkkinaosapuolten on sisällytettävä vammaisperspektiivi kaikkiin toimialojen välisiin sekä ala- ja yrityskohtaisiin toimiin ja neuvotteluihin, varsinkin kun ne liittyvät työllisyyteen, esteettömiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen suojeluun.

1.16

ETSK vahvistaa kannattavansa täysin periaatetta ”ei mitään vammaisille ilman vammaisia”. Sitä on sovellettava EU 2020 -strategiassa sekä julkisrahoitteisissa vammaisohjelmissa.

1.17

EU:n ja jäsenvaltioiden on varmistettava kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukeminen ja taattava sen rahoitus, jotta se on varmasti riippumaton ja pystyy osallistumaan sosiaalipolitiikkojen laadintaan ja/tai sosiaalipalveluiden tuottamiseen.

2.1

ETSK ottaa ilomielin vastaan puheenjohtajavaltio Espanjan pyynnön laatia valmisteleva lausunto aiheesta ”Vammaisten työllistymisen ja esteettömien mahdollisuuksien vaiheittainen parantaminen EU:ssa – Lissabonin strategia vuoden 2010 jälkeen”.

2.2

ETSK on lausunnoissaan aina rakentanut aiheesta eräänlaista poikkialaista säännöstöä. Siitä lähtien kun aiheesta laadittiin ensimmäinen oma-aloitteinen lausunto ”Vammaisten integroituminen yhteiskuntaan”, joka hyväksyttiin heinäkuussa 2002 (1), säännöstössä on kannatettu vammaisten ja heidän perheidensä tasavertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä (2).

2.3

Vammaisten osuus väestöstä on yli 16 % (heitä on ainakin 80 miljoonaa) (3) ja osuus kasvaa väestön ikääntyessä.

2.4

ETSK toteaa, että lainsäädännössä (4) ja unionin politiikkojen täytäntöönpanossa (5) on tapahtunut edistystä, ja ne ovat yhdessä vuonna 2002 annetun Madridin julistuksen (6) kanssa omalta osaltaan olleet luomassa EU:sta vammaisille entistä osallistavampaa. Kuten eurooppalaisen toimintasuunnitelman 2003–2010 väliarvioinnissa (7) todetaan, lainsäädännössä ja unionin politiikoissa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, sillä ne ovat olleet alakohtaisia ja hajanaisia eivätkä ne ole perustuneet yhtenäiseen strategiaan. Myös Euroopan komissiossa unionin vammaisasioiden parissa työskentelevien yksiköiden vahvuutta on lisättävä.

2.5

ETSK viittaa vuonna 2009 tehdyn Eurobarometri-kyselytutkimuksen (8) tuoreimpiin tuloksiin, joista käy selvästi ilmi, että vammaisuuteen perustuvan syrjinnän katsotaan lisääntyneen huomattavasti (havaintojen määrä lisääntyi viime vuonna 8 %, toisin sanoen vuonna 2008 todennetusta 45 %:sta 53 %:iin vuonna 2009). Kyselyssä yli 33 % vammaisista ilmoitti vuonna 2009 tunteneensa itsensä syrjityksi.

2.6

ETSK toteaa, että vammaisasioissa on edetty suureksi osaksi siksi, että Euroopan vammaisliike sitä edustavine järjestöineen, joiden katto-organisaationa toimii Euroopan vammaisfoorumi, ovat tehneet valistus- ja painostustyötä ja työmarkkinaosapuolet ovat antaneet asialle tukensa.

2.7

ETSK tähdentää neuvoston kolmelle peräkkäiselle puheenjohtajamaalle, että niiden on tärkeää ottaa käsillä oleva lausunto huomioon toimiessaan neuvoston puheenjohtajina.

3.6.1.1

ETSK kehottaa parantamaan EU 2020 -strategian ja sosiaalisen toimintaohjelman avulla nykyisen Lissabonin strategian ja tarkistetun sosiaalisen toimintaohjelman koordinointia ja rajallista vaikutusta (12). Siksi niihin on lisättävä vammaisille ja heidän perheilleen omistettu osio, jossa käsitellään muun muassa työllistymistä, peruskoulutusta, osallisuutta ja sosiaalista suojelua sekä esteettömiä mahdollisuuksia ja taataan vammaisuuden huomioiminen kolmella pääasiallisella lohkolla (13).

3.6.1.2

ETSK huomauttaa, että vammaispolitiikkojen sisällyttäminen EU 2020 -strategiassa EU:n toimivaltaan hyödyttää taloudellisesti koko yhteiskuntaa, kun samalla edistetään sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. Tämä käy ilmi tuoreista kustannus–hyöty-analyyseista (14).

3.6.1.3

Eurooppalaisen vammaissopimuksen on liityttävä komission tulevaan vammaispoliittiseen strategiaan (15), jolla korvataan nykyinen vammaispoliittinen toimintasuunnitelma 2003–2010.

3.6.1.4

Sosiaaliseen osallisuuteen, sosiaaliseen suojeluun, eläkkeisiin, peruskoulutukseen, nuorisoon ja muihin osa-alueisiin sovellettavan Euroopan työllisyysstrategian ja avoimen koordinointimenetelmän avulla vammaisasiat on edelleen sisällytettävä jäsenvaltioiden suuntaviivoihin ja yhteisiin tavoitteisiin sekä vahvistettava niiden osuutta, jotta vammaisuus olisi mukana kansallisissa suunnitelmissa. Samalla on lisättävä jäsenvaltioiden analyyttisia valmiuksia ja sisällytettävä analyysien tulokset määräaikaiskertomuksiin.

3.6.1.5

Unionin politiikoilla on autettava kitkemään kaikki perusoikeuksien loukkaamiseen liittyvät ääri-ilmiöt. Niitä ovat erityisesti vammaisten sulkeminen laitoksiin, muista erillään tapahtuva koulunkäynti, oikeustoimikelpoisuuden epääminen tai vammaisiin kohdistuva väkivalta. Politiikoissa on otettava huomioon myös vammaisten naisten ja tyttöjen sekä huomattavan avun tarpeessa olevien henkilöiden vakava tilanne (16).

3.6.1.6

Tarvitaan tilastotietoihin perustuvia, innovointia tukevia politiikkoja. Vammaissopimuksella pyritään tuomaan vammaiset esiin kaikissa keskeisissä tilastoinstrumenteissa yhtenäistettyjen, ajanmukaisten ja luotettavien lähteiden, indikaattoreiden ja tilastointivälineiden avulla (17). Tämä tapahtuu muun muassa sisällyttämällä Euroopan työvoimatutkimukseen pysyvä vammaisosio ja vammaisten osallistumista yhteiskuntaan kuvaava osio sekä käsittelemällä vammaiskysymyksiä keskeisissä yleisosioissa.

3.6.1.7

ETSK kehottaa sisällyttämään EU:n neuvoston aikanaan hyväksymiin ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä koskeviin EU:n suuntaviivoihin vammaisten oikeuksiin liittyvän suuntaviivan, joka perustuu vammaisten oikeuksista tehtyyn YK:n yleissopimukseen.

3.6.2.1

ETSK toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo tuo mukanaan uusia oikeusperusteita. Komitea muistuttaa myös asemaltaan sopimuksen arvoisen perusoikeuskirjan 10, 11 ja 19 artiklan sekä 21 ja 26 artiklan merkityksestä.

3.6.2.2

Vammaisten oikeuksista tehty YK:n yleissopimus merkitsee EU:lle uusia velvoitteita. Niinpä ETSK kehottaa toimimaan seuraavasti:

3.6.2.3

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että nyt on tehty ehdotus direktiiviksi (21) syrjimättömyydestä myös muualla kuin työssä, mutta toteaa, ettei se vastaa riittävästi vammaisten oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta. Direktiivillä, jota neuvosto parhaillaan käsittelee, on varmistettava, että syrjintä-käsitteen puitteissa vammaisille myönnetään tietyissä olosuhteissa etuuskohtelu. Sosiaalisen suojelun, terveydenhuollon ja peruskoulutuksen on oltava vammaisten ulottuvilla, ja muista erillään tapahtuva koulunkäynti on miellettävä syrjiväksi. Vammaisten esteettömien mahdollisuuksien on toteuduttava käytännössä yleisesti. Kohtuullisten uudelleenjärjestelyjen on myös oltava sovelluskelpoisia kaikilla aloilla, jotta niiden toteuttamiseen voidaan myöntää julkisia kannustimia. Esteettömien mahdollisuuksien on katettava niin ikään kaikki yleisölle tarjottavat tavarat ja palvelut. Täytäntöönpanokysymyksissä EU:n velvollisuudet on määriteltävä nykyistä konkreettisemmin. Sääntelyä on ryhdyttävä soveltamaan välittömästi uudisrakentamiseen, ja nykyisessä rakennuskannassa on tehtävä realistisia kompromisseja.

3.6.3.1

Komitea huomauttaa, että rakennerahastojen yleisasetuksen säännökset vammaisten syrjimättömyydestä ja esteettömistä mahdollisuuksista on säilytettävä EU:n osarahoittamien hankkeiden valinta- ja toteuttamisperusteina (22) ja niitä on vahvistettava tulevassa koheesiopolitiikassa. Lisäksi on varmistettava riittävien rahoitusvälineiden avulla, että kaikissa jäsenvaltioissa ryhdytään vammaisille suunnattaviin ja heidän itsensä toteutettaviksi tarkoitettuihin toimiin. Nämä periaatteet on ulotettava unionin talousarvioon ja muihin eurooppalaisiin ohjelmiin, joita toteutetaan muun muassa tutkimuksen, kilpailukyvyn, ammatillisen koulutuksen, työllisyyden, sosiaalipolitiikan ja kehitysyhteistyön alalla, vuonna 2014 käynnistettävät uudet ohjelmat mukaan luettuina.

3.6.3.2

ETSK toteaa, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ESR:n (ammatillinen koulutus ja työllisyys) ja EAKR:n hallinnointiin ilman väliportaita on tuottanut hyvin myönteisiä tuloksia. Komitea kehottaa ottamaan mallin yleisesti käyttöön rakennerahastojen toimintaohjelmissa vuodesta 2013 alkaen.

3.6.3.3

ETSK katsoo, että rahoituksen myöntäminen edelleen Progress-tukiohjelmasta eurooppalaisille vammaisjärjestöille, kuten Euroopan vammaisfoorumille, ja yhteiskuntaan integroitumista edistäville tahoille vahvistaa EU:n demokratiaa ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

4.1

Vammaisten työllistyminen on sisällytettävä Euroopan työllisyysstrategiaan. Työtekijöiden työllisyystilanne on Euroopassa hankala, mutta vammaisten työntekijöiden tilanne on vieläkin vaikeampi. Siksi on tehostettava kaikkien osallisuutta edistäviä työmarkkinoita.

4.2

ETSK ilmaisee huolensa vammaisten työttömyystilanteesta. Ennen kriisiä näet 78 % vaikeavammaisista ei saanut työtä, heidän osuutensa työvoiman ulkopuolelle jääneistä oli kaksi kertaa suurempi kuin muun väestön ja heidän työllisyysasteensa juuttui vielä 20 % alemmalle tasolle kuin terveiden henkilöiden keskivertotyöllisyys (23).

4.3

Kriisi (jonka seurauksena EU:n työttömyysaste on 10 % (24)) vaikeuttaa vammaisten asemaa työmarkkinoilla kahdessa mielessä: ensinnäkin heidän on entistä vaikeampi työllistyä, (25) ja toiseksi hallituksilla on taipumus korjata budjettivajetta leikkaamalla kaikenlaisia avustuksia ja eläkkeitä. ETSK huomauttaa, etteivät vammaiset voi olla kriisin pääasiallisia uhreja, ja komitea vastustaa heidän avustuksiensa leikkaamista. (26)

4.4

On olemassa vaara, että kriisi lisää vammaisten ja heidän perheidensä köyhyysriskiä. Toisaalta kriisi voi merkitä tilaisuutta kehittää erilaisten kannustimien avulla aiempaa osallistavampaa yritystoimintaa ja saattaa näin lisätä yritysten tuottavuutta, mikä puolestaan tehostaa koko taloudellista toimintaa.

4.5

Komitea toteaa, että vammaisten työllistymisen tukeminen on asetettava yhdeksi Euroopan työllisyysstrategian päätavoitteeksi. Komitea kehottaa sisällyttämään työllisyyden suuntaviivoihin tavoitteen, jossa otetaan huomioon keväällä 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmä N:o 34 (27): ”Yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä erityisesti – – vammaisten – – osallistumista työmarkkinoille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.” On laadittava luettelo toimenpiteistä, jotka valtioiden on pantava täytäntöön kansallisissa suunnitelmissaan.

4.6

Työmarkkinaosapuolilla on vammaisten työllistymismahdollisuuksien ja yrityksiin sijoittumisen kannalta ratkaiseva tehtävä työehtosopimusneuvotteluja käytäessä. Ne vaikuttavat myös monimuotoisuuspolitiikkojen täytäntöönpanoon ja neuvottelevat työnantajien kanssa monimuotoisuussuunnitelmista. Työnantajia on kannustettava edistämään monimuotoisuutta. Tähän tarkoitukseen ne voivat hyödyntää yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyviä toimintaperiaatteita. ETSK on tyytyväinen siihen, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet saivat joulukuussa 2009 onnistuneesti päätökseen neuvottelunsa uudesta itsenäisten ammatinharjoittajien sopimuksesta osallisuuden edistämiseksi työmarkkinoilla.

4.7

ETSK pyytää laatimaan vuoden kuluessa selvityksen direktiiviin 2000/78/EY (28) sisältyvien vammaisten työllistymistä koskevien säännösten täytäntöönpanosta.

4.8

ETSK toteaa jälleen kerran, että vammaiset pystyvät täysipainoiseen työntekoon siinä missä muutkin ihmiset, eikä heidän kykyjään tule aliarvioida vaan tukea heidän osaamistaan. Vammaisilla on samanlainen oikeus tehdä työtä kuin kenellä tahansa muulla henkilöllä.

4.9

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että Eurofoundin tekemän tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmien lisääntyessä niistä on tullut suurin syy varhaiseen työmarkkinoilta vetäytymiseen. Eräissä maissa mielenterveysongelmien osuus ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syistä on lähes 40 % (29). Mielenterveysongelmista kärsiviin työntekijöihin asennoitumista on muutettava ja pyrittävä saamaan kansalaiset ja viranomaiset tiedostamaan heidän tilanteensa.

4.10

ETSK muistuttaa, että edellä tarkoitetun pätevyyden tunnustamiseksi on oltava mekanismeja, joilla osaaminen voidaan todentaa, olipa kyseessä kokemusperäinen osaaminen (pätevyys, jota ei virallisesti ole hyväksytty) tai hyväksyttyyn koulutukseen perustuva osaaminen. ETSK kehottaakin ottamaan käyttöön ”taitopassin” (30), joka mahdollistaa vammaistyövoiman liikkuvuuden EU:ssa.

4.11

Vammaisille suunnattavien työllisyyspolitiikkojen on katettava työllistymiseen liittyvä elämäntilanne kaikilta osin (lifestreaming  (31)), ja niissä on huomioitava asuminen, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, perheen velkaantuminen, rahoitusvaikeudet, terveydenhuolto, epäsuotuisat toimintaympäristöt ja paikallinen elinkeinoelämä sekä työhönotto, työpaikan säilyttäminen ja uudelleen työllistyminen.

4.12

Vapaa liikkuvuus (joka on yhteisön periaate) ei ole kaikilta osin toteutunut vammaisten osalta. Tämä tulee esiin vammaisten mahdollisuudessa siirtyä työskentelemään EU:n alueella, ja se pätee myös opiskeluun, eläkepäivien viettoon tai mihin tahansa muuhun toimintaan.

4.13

Vapaan liikkuvuuden tiellä olevista esteistä mainittakoon erityisesti se, etteivät sellaiset oikeudet kuin henkilökohtainen avustaja, ole siirrettävissä toiseen valtioon. Se voisi olla käytännössä mahdollista, jos sosiaaliturvajärjestelmiä ryhdyttäisiin koordinoimaan konkreettisin toimenpitein ja jos järjestettäisiin Euroopan laajuisia valistus- ja koulutuskampanjoita.

4.14

ETSK muistuttaa, että ”aktiivisella osallistamisella” on oltava yhtymäkohtia työmarkkinoihin, ja sen avulla on varmistettava riittävä tulotaso sekä niin laadukkaiden sosiaalipalveluiden saatavuus, että ne parantavat elinolosuhteita, työttömien tilanne mukaan luettuina (32).

4.15

ETSK huomauttaa, että tavanomaisessa työympäristössä työskenteleminen edellyttää työvoimapalveluita, ammatillista kuntoutusta, sosiaali- ja terveydenhoitopalveluita, tulotason säilyttämistä ja tulojen hallintaa sekä kannustimia (33).

4.16

ETSK kannattaa sosiaalietuuksien ja verotuksen sovittamista siten, ettei työmarkkinoille siirtyminen heikennä vammaisten ostovoimaa. Niillä on motivoitava hakeutumaan laadukkaisiin työpaikkoihin, joissa työnteosta saa oikeudenmukaisen palkan. Komitea kannattaa niin ikään yritysten rahallista kannustamista, jolla tuetaan vammaisten työhönottoa, heidän työllistymistään avoimilla työmarkkinoilla tukitoimien avulla ja itsensä työllistämistä ja kannustetaan vammaisia yrittäjiksi muun muassa mikroluottorahoituksen (34) avulla. Kannustimia kaivataan myös kansalaisjärjestöille, jotka tarjoavat tukipalveluita vammaisille työntekijöille ja heidän perheilleen.

4.17

On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden avulla myöhemmällä iällä vammautuneet voivat säilyttää työpaikkansa tai työllistyä uudelleen, jotta vammautuminen ei merkitse varhaista vetäytymistä työmarkkinoilta. Työpaikka ympäristöineen on niin ikään sovitettava vammaisten tarpeisiin (kohtuullisin uudelleenjärjestelyin). Vammaisille on taattava ammatti- ja uudelleenkoulutusohjelmat, joilla varmistetaan urakehitys. (35) Sellaisissa maissa, joissa on kiintiöjärjestelmiä, on varmistettava asianmukaisin mekanismein ja tukitoimenpitein, että ne täyttävät työhönottotavoitteet. Julkishallinnon tarjoamiin työpaikkoihin liittyvä sosiaalinen ulottuvuus voi niin ikään parantaa vammaisten työllistymistä.

4.18

ETSK uskoo täysin siihen, että työllistymisen rahoittaminen on edullisempaa kuin työttömyyskorvausten maksaminen. Se motivoi vammaisten työllistymishalukkuutta, työnantajien halukkuutta ottaa palvelukseensa vammaisia ja vammaisten halukkuutta työllistää itse itsensä.

4.19

ETSK uskoo vammaisnuorille suunnattaviin politiikkoihin, varhaiskasvatus mukaan luettuna, ja ensikertalaisten työllistymiseen, samaan tapaan kuin komitea uskoo myöhemmällä iällä vammautuneille suunnattaviin politiikkoihin, joilla taataan työpaikan säilyminen ja uudelleen työllistyminen. Nämä ryhmät on asetettava etusijaan uudessa EU 2020 -strategiassa, ja ne on huomioitava komission vammaisstrategiaa tarkistettaessa. ETSK palauttaa mieliin asiakokonaisuuteen SOC/349 kuuluvassa lausunnossa (36) ilmaisemansa kannan, että strategia on suunniteltava sekä nuorille että nuorten kanssa.

4.20

Komitea antaa myös tunnustusta yrityksille, jotka ottavat palvelukseensa enimmäkseen vammaisia, ja muille alalla muita aktiivisemmin toimiville yrityksille sekä ylipäätään osuus- ja yhteisötalouden yrityksille, kuten keskinäisille yhtiöille, yhdistyksille tai säätiöille, jotka edistävät sosiaalista osallisuutta ja vammaisten osallistumista työmarkkinoille siten, että heillä on samat työelämän oikeudet kuin muilla, mutta heihin sovelletaan jäsenvaltioissa voimassa olevaa erityistukijärjestelmää.

4.21

ETSK korostaa, että on tuettava pk-yrityksiä, jotta ne omaksuvat työhön osallistavan asenteen ja toteuttavat perusluonteista tehtäväänsä ja varmistavat näin vammaisten työllistämistoimenpiteiden tehokkuuden.

4.22

Unionin toimielinten ja elinten sekä jäsenvaltioiden on tunnettava tilanne ja näytettävä esimerkkiä ottamalla palvelukseensa vammaisia. Niiden on laadittava suunnitelma ja parannettava konkreettisin toimenpitein nykyistä työllistymisastetta, joka yleisesti ottaen on hyvin alhainen.

4.23

ETSK toteaa, että joustoturva-käsite on vammaisten kannalta tärkeä, koska se parantaa henkilökunnan joustoa ja mukautumiskykyä yrityksissä ja kohentaa samalla työoloja ja työturvallisuutta. Strategioilla on turvattava työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen, elinikäinen oppiminen sekä vammaisten mahdollisuus työllistyä erilaisista elämäntilanteista ja sosiaalisista resursseista käsin.

4.24

ETSK kannattaa uusien ympäristömyönteisten ja sosiaalialan työpaikkojen tukemista sekä esteettömien mahdollisuuksien ja kaikkien tarpeet huomioivan suunnittelun (DFA-periaatteen) edistämistä. Tällä tavoin mahdollistetaan vammaisten työllistäminen.

4.25

ETSK puolustaa apua tarvitsevien vammaisten työntekijöiden tukemista sekä tarvittavia palveluita, joiden turvin vammaisten perheenjäsenet voivat jatkaa työssäkäyntiään.

4.26

Vammaisista työntekijöistä vallalla olevia stereotypioita (37) hälventävät valistustoimet on suunnattava työmarkkinaosapuolille, yritysjohdolle ja työntekijöille, terveydenhoitohenkilökunnalle ja julkishallinnolle (38).

4.27

Mainittujen tukivälineiden on oltava yritysten ja työntekijöiden kannalta helppokäyttöisiä, ja julkisen tahon on tehtävä niitä hyvin tunnetuksi ja hyödynnettävä niitä.

4.28

On syytä tähdentää tiedotusvälineiden roolia keskeisinä valistajina ja tiedonvälittäjinä edistettäessä suvaitsevaisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja monimuotoisuuden hyväksymisen periaatteita eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

4.29

ETSK kannattaa sellaisten innovatiivisten aloitteiden kehittämistä kuin edellä jo mainitut ”taitopassi” ja lifestreaming. Muista aloitteista kannattaa mainita esimerkiksi seuraavat:

5.1

ETSK muistuttaa EU:n neuvoston 17. maaliskuuta 2008 antamasta päätöslauselmasta (42), jonka mukaan ”– – saavutettavuus on syrjimättömyyteen perustuvan osallistavan yhteiskunnan kulmakivi – –”. Työmarkkinaosapuolilla on asiassa perusluonteinen tehtävä, koska esteettömät mahdollisuudet ovat työllistymisen ennakkoedellytys.

5.2

ETSK yhtyy aiheesta ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille” laatimaansa valmistelevaan lausuntoon (43), jossa todetaan, että vammaisilla on samat oikeudet kuin muilla mutta eri tarpeet ja erilaiset tavat hyödyntää tavaroita ja palveluita.

5.3

ETSK suosittaa toteuttamaan esteettömät mahdollisuudet käytännössä asteittain lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteisten tavoitteiden avulla (asettamalla uusille ja myös nykyisille tavaroille, palveluille ja infrastruktuureille selkeän ja lopullisen määräajan). Jäsenvaltiot on saatava sitoutumaan täytäntöönpanoon hyödyntämällä muun muassa julkisen sektorin työhönottopotentiaalia.

5.4

ETSK toteaa, että esteettömät mahdollisuudet ovat keskeisessä asemassa käytettäessä välittömiä poliittisia ja kansalaisoikeuksia. Ne on muokattava erityisiksi saavutettavuussuunnitelmiksi sääntöineen ja sanktioineen, jotka velvoittavat kaikkia julkisen vallan tahoja. Vammaisilla kansalaisilla on oltava mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan tarkoitusta varten luotujen mekanismien avulla. Enää ei pitäisi järjestää Euroopan parlamentin vaaleja takaamatta esteetöntä pääsyä vaalihuoneistoihin ja antamatta vammaisille mahdollisuutta asettua näkyvästi ehdokkaaksi. Jäsenvaltioiden on lisäksi omalla tahollaan ryhdyttävä asiassa tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin.

5.5

ETSK toteaa, että jäsenvaltiot ja komissio ovat ponnistelleet taatakseen esteettömät mahdollisuudet, joiden tavoitteena on oltava kaiken kattava saavutettavuus (julkiset rakennukset, julkishyödylliset rakennukset, yksityisyritykset, tavarat ja palvelut, matkailu, sähköinen kaupankäynti, tieto, liikennevälineet, teknologiat ja viestintä).

5.6

ETSK tähdentää, että esteettömistä mahdollisuuksista hyötyvät kaikki (ikääntyvä väestö, raskaana olevat naiset, liikuntaesteiset jne.). Esteettömiksi suunnitellut yritykset saavat lisää asiakkaita (15 % kuluttajista). Uudet tuotteet poikivat lisää markkinoita, ja ne ovat kestävän talouskasvun lähde.

5.7

ETSK toteaa lisäksi, että sitoutuminen esteettömiin mahdollisuuksiin on sitoutumista unionin kansalaisten perusoikeuksiin, kuten komitea on todennut aiheesta ”Esteetön tietoyhteiskunta (eAccessibility)” antamassaan lausunnossa (44).

5.8

ETSK huomauttaa unionin toimielimille – ja varsinkin komissiolle –, että vain harvat niiden rakennuksista ja sähköisistä tietojärjestelmistä täyttävät esteettömien mahdollisuuksien vaatimukset (esimerkiksi internetsivuilla oleva komission järjestämien julkisten kuulemisten sivusto). Ohjelmaan onkin otettava esteettömyyssuunnitelma, joka osoittaa todellista sitoutumista vammaisiin (45).

5.9

ETSK peräänkuuluttaa yksityissektorin yrityksille ja palveluille valtiontukia (46), jotta direktiivissä 2000/78 (47) tavoitteeksi asetetut kohtuulliset uudelleenjärjestelyt voidaan toteuttaa. Yksityisiin palveluihin on sovellettava ennaltaehkäisevien esteettömien mahdollisuuksien periaatetta.

5.10

Esteettömyysstandardeja on kehitettävä edelleen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tueksi ottamalla esimerkkiä Yhdysvaltojen onnistuneesta lainsäädännöstä. ETSK muistuttaa instituutioiden, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun merkityksestä kyseisiä standardeja määriteltäessä (48).

5.11

Komitea kannattaa sitä, että ryhdyttäisiin nimeämään kaikille esteettömien mahdollisuuksien eurooppalainen pääkaupunki. Tunnustus perustuisi lippujen myöntämisjärjestelmään, jolla eurooppalaisille kaupungeille ja alueille myönnetään tunnustus esteettömien mahdollisuuksien hyväksi tehdyistä ponnisteluista alueillaan sekä tavara- ja palvelutarjonnassaan ja jolla edistetään paikallisviranomaisten toteuttamien toimien kestävää kehittämistä.

5.12

ETSK toivoo, että meriliikenteestä, kaupunki- ja kaukoliikenteen ajoneuvoista ja takseista annettaviin uusiin säädöksiin ja määräyksiin sisällytetään tyydyttävästi vammaisten erinäiset tarpeet siten, että kaikki kulkuvälineet ja liikkumisympäristöt mukautetaan niihin ja noudatetaan lento- ja rautatieliikenteestä nykyisin annettujen asetusten mallia.

5.13

ETSK suhtautui aikanaan myönteisesti komission antamaan tiedonantoon esteettömästä tietoyhteiskunnasta (eAccessibility) (49) ja kehotti EU:ta kokoamaan ehdotetut toimet tietoyhteiskunnan eurooppalaisiksi strategisiksi puitteiksi. On tehtävä pikimmiten esitys esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevaksi lainsäädännöksi muun muassa seuraavilla osa-alueilla: internetsivujen esteetön käytettävyys, osallistava viestintä, etäpalvelut, matkapuhelimet, digitaaliteknologia ja pankkiautomaatit. Nämä tavoitteet mainittiin jo vuonna 2003 Kreetalla annetussa ministeritason julkilausumassa (50) ja Riian julkilausumassa. Nykyisin voidaan kohtuudella epäillä tavoitteiden saavuttamista asetetuissa määräajoissa. Komitea kehottaa toteuttamaan ennen vuotta 2011 intensiivisen toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.14

ETSK toistaa sitoutumisensa kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatteeseen ja katsoo, että on olennaista sisällyttää käsite sekä ammattikoulutuksen että korkeakouluopintojen opetussuunnitelmiin, jotta kaikki ammattilaiset soveltavat periaatetta.

5.15

ETSK uskoo eurooppalaisen vammaiskortin kehittelyyn eurooppalaisen pysäköintikortin esimerkin pohjalta. Sen avulla vammaisten oikeudet tunnustettaisiin vastavuoroisesti heidän liikkuessaan valtakunnan rajojen yli ja heillä olisi kaikkialla samanlaiset mahdollisuudet käyttää esteettömästi liikennevälineitä ja hyödyntää kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluja.

6.1

ETSK toteaa, että Euroopan vammaisista 60 % on naisia. Heidän tilanteensa ei ole yhdenvertainen, ja heitä syrjitään yhä oikeuksien tunnustamisessa sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa (muun muassa terveyspalveluissa, peruskoulutuksessa ja ehkäistäessä sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa).

6.2

Vammaisten naisten työllisyysaste on vuosikymmenen ajan pysynyt muuttumattomana, ja heistä suuri osa ei ole työelämässä tai on työttömänä. He ovat muita matalapalkkaisempia ja heidän on muita hankalampi päästä työmarkkinoille.

6.3

Sukupuoli on otettava poikkialaisesti huomioon vammaispolitiikkojen suunnittelussa, kehittelyssä, seurannassa ja arvioinnissa. On oltava erityistoimenpiteitä ja -toimia, joilla pyritään takaamaan naisten työllistyminen ja tuetaan heidän työhönottoaan.

7.1

ETSK kehottaa työmarkkinaosapuolia varmistamaan, että vammaisilla on muiden kanssa tasavertaiset, oikeudenmukaiset ja suotuisat työskentelyolosuhteet ja etenkin yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä ja että he voivat nauttia työntekijöiden oikeuksista ja ammattiyhdistysoikeuksista. Komitea rohkaisee erityisesti vammaisia osallistumaan ammattiala- ja työntekijäjärjestöjen toimintaan ja pyytää, että alihankintana tehtävää työtä tehdään samoin työehdoin kuin muuta työtä (51) (vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 27 artikla).

7.2

Työmarkkinavuoropuhelulla on ratkaiseva rooli puolustettaessa työllistymiseen, sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja työsuojeluun sekä muihin seikkoihin liittyviä vammaisten oikeuksia, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä. Sillä on keskeinen asema toteutettaessa myönteiseen toimintaan tähtääviä toimenpiteitä vammaisten työntekijöiden työllistymisen ja esteettömien mahdollisuuksien hyväksi sekä koulutuksessa, uralla etenemisessä ja tukipalveluissa.

7.3

Työmarkkinaosapuolten on yhteistyössä vammaisia edustavan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa sisällytettävä vammaisperspektiivi kaikkiin toimialojen välisiin sekä ala- ja yrityskohtaisiin toimiin ja neuvotteluihin varsinkin, kun ne liittyvät työllistymiseen, esteettömiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen suojeluun.

7.4

Työmarkkinaosapuolten on osallistuttava kaikkeen vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen seurantaan ja täytäntöönpanoon työelämän suhteiden ja sosiaalisen suojelun osa-alueilla.

8.1

ETSK vahvistaa kannattavansa periaatetta ”ei mitään vammaisille ilman vammaisia” (52) ja uskoo yksilön vastuullistamiseen (vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen) perustuviin toimintaperiaatteisiin ja yksilön oikeuksien omaehtoiseen edistämiseen.

8.2

ETSK katsoo, että vammaisten ja heidän perheidensä kanssa käytävä kansalaiskeskustelu tarjoaa asianmukaiset puitteet parantaa EU:n hallintotapaa ottamalla käyttöön velvoittavia mekanismeja ja säännöstöjä sekä luomalla EU:hun varta vasten suunniteltuja osallistumisväyliä ja kuulemistahoja.

8.3

Vammaisjärjestöjen on oltava mukana laatimassa määräaikaiskertomuksia, joissa arvioidaan työllistymiseen ja esteettömiin mahdollisuuksiin tähtääviä politiikkoja, vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa sekä komission ohjelmia ja rahoitusvälineitä. Näin taataan kansalaisyhteiskunnan näkemyksen huomioiminen esimerkiksi vaihtoehtoisten selontekojen muodossa.

8.4

EU:n ja jäsenvaltioiden on varmistettava kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukeminen ja taattava sen rahoitus, jotta se on varmasti riippumaton ja pystyy osallistumaan sosiaalipolitiikkojen laadintaan ja/tai sosiaalipalveluiden tuottamiseen.