1)

Onko se, että tullivarastointiin asetetuista tuotteista tavaroista ei ole pidetty tavarakirjanpitoa, mikä merkitsee, että varastonpitäjä on laiminlyönyt yhteisön tullisäännöstöön perustuvat velvoitteensa, riittävää, jotta kyseiseen varastoon tuotteensa tai tavaransa sijoittanut viejä menettää oikeutensa ennakkoon, josta säädetään vientitukien järjestelmästä 27.11.1987 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 3665/87 (1) ja maataloustuotteiden vientituen maksamisesta ennakolta 4.3.1980 annetussa asetuksessa (ETY) N:o 565/80 (2)?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, mitä seurauksia siitä aiheutuu tuensaajan saamiin summiin?

a)

Voidaanko tilanteessa, jossa on osoitettu, että tavarat on tosiasiallisesti viety, katsoa, että viejä on saanut oikeuden näihin vienteihin liittyvien tukien määriin kokonaan tai osittain? Onko viimeksi mainitussa tapauksessa sovellettava vientituen maksamisesta ennakolta annetussa säännöstössä vahvistettua vientituen määrää vai tosiasiallisena vientiajankohtana sovellettavaa vientituen määrää ennalta vahvistetun tuen määrän rajoissa tai näistä riippumatta?

b)

Onko tilanteessa, jossa osa maksetuista summista tai kaikki maksetut summat on maksettava takaisin, virheellisesti maksettua määrää korotettava 27.11.1987 vientitukien järjestelmästä annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3665/87 33 artiklan mukaisesti näissä säännöksissä tarkoitetulla seuraamusmaksulla, vaikka tavarakirjanpitoa koskeva velvollisuus on varastonpitäjällä silloin, kun — kuten käsiteltävänä olevassa tapauksessa — tullivarasto on yksityinen C-tyypin varasto, jota ylläpitää maataloustuotteiden viejä itse?