6.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 117/147

A.

ottaa huomioon, että EIP perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 ja että sen osakkaina olevien 27 jäsenvaltion merkitsemä pääoma on 165 miljardia euroa,

B.

ottaa huomioon, että EIP on vuodesta 1963 lähtien toiminut yhteisön ulkopuolella tukeakseen yhteisön ulkopolitiikkaa,

C.

ottaa huomioon, että EBRD perustettiin vuonna 1991 ja sen osakkaina on 61 yhteisön ulkopuolista valtiota, Euroopan yhteisö ja EIP, joiden merkitsemä kokonaispääoma on 20 miljardia euroa,

D.

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot, komissio ja EIP omistavat yhteensä 63 prosenttia EBRD:n osakkeista,

E.

ottaa huomioon, että EÍP:n säädettynä tavoitteena on yhteisön edun mukaisesti myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen käyttäen sekä pääomamarkkinoita että omia varojaan,

F.

ottaa huomioon, että talouden nykyisessä kurimuksessa, jossa likviditeetistä ja yritysluotoista vallitsee suuri pula, EIP:llä olisi oltava keskeinen rooli Euroopan tason ja jäsenvaltioiden taloudellista elvytystä koskevissa suunnitelmissa,

G.

ottaa huomioon, että EBRD:n säädettynä tavoitteena on osaltaan tukea talouskasvua ja jälleenrakennustoimintaa ja pyrkiä huolehtimaan avoimeen markkinatalouteen siirtymisestä sekä edistämään yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa niissä Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, jotka sitoutuvat noudattamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita ja soveltavat niitä,

H.

katsoo, että olisi korostettava ja vahvistettava EIP:n roolia korkealle arvostettujen AAA-joukkolainojen liikkeeseenlaskijana kansainvälisillä pääomamarkkinoilla,

I.

ottaa huomioon, että EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaisesti EBRD:n edellytetään kohdistavan vähintään 60 prosenttia investoinneistaan yksityiselle sektorille,

J.

ottaa huomioon, että EBRD:n perustamisesta tehdyssä sopimuksessa täsmennetään, että hallintoneuvosto tarkastaa enintään viiden vuoden välein EBRD:n pääomaresurssit ja että seuraava tarkastus on suunniteltu vuodeksi 2010,

K.

ottaa huomioon, että yhdeksästä viisaasta koostuva ohjauskomitea perustettiin 1. lokakuuta 2008 valvomaan ja johtamaan päätöksen 2006/1016/EY mukaisesti EIP:n ulkoisia lainavaltuuksia koskevaa väliaikatarkastelun arviointia,

L.

katsoo, että kyseinen puolivälin tarkastelu olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa päätöksen 2006/1016/EY pohjalta,

M.

ottaa huomioon, että päätöksessä 2006/1016/EY EIP:n ulkoisista luototusvaltuuksista säädetään, että vuosina 2007–2013 on asetettava saataville 25,8 miljardin euron lainat, jotka jakautuvat alueittain seuraavasti: liittymistä valmistelevat maat, myös Kroatia ja Turkki, 8,7 miljardia euroa; Välimeren maat 8,7 miljardia euroa; Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjän federaatio 3,7 miljardia euroa; Latinalainen Amerikka 2,8 miljardia euroa; Aasia 1 miljardi euroa sekä Etelä-Afrikan tasavalta 0,9 miljardia euroa,

N.

ottaa huomioon, että vuonna 2007 EIP myönsi lainoja EU:n politiikan tavoitteiden tukemiseen yhteensä 47,8 miljardin euroa, joista 41,4 miljardia Euroopan unionin ja EFTA:n alueelle ja 6,4 miljardia kumppanuus- ja ehdokasmaille,

O.

ottaa huomioon, että vuonna 2007 EIP:n lainaustoiminta EU:n ulkopuolella oli maantieteellisesti jaoteltuna seuraavanlainen: Aasia ja Latinalainen Amerikka 925 miljoonaa euroa, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjä 230 miljoonaa euroa, Välimeren maat 1 438 miljoonaa euroa, liittymistä valmistelevat maat 2 870 miljoonaa euroa, AKT-maat 756 miljoonaa euroa ja Etelä-Afrikka 113 miljoonaa euroa,

P.

ottaa huomioon, että EBRD:n vuotuinen liikevaihto vuonna 2007 oli 5,6 miljardia euroa, joka koostui 353 hankkeesta 29 eri maassa Keski-Euroopassa ja Baltian maissa (11), Kaakkois-Euroopassa (12), Itsenäisten valtioiden yhteisön länsiosissa ja Kaukasiassa (13), Venäjällä ja Keski-Aasiassa (14),

Q.

ottaa huomioon, että vuonna 2007 EBRD:n investoinnit Venäjälle nousivat 2,3 miljardiin euroon (Venäjä-salkun yhteissumma 5,7 miljardia), ja ne kattavat 83 hanketta ja muodostavat 42 prosenttia pankin vuotuisista sitoumuksista (verrattuna 38 prosenttiin vuonna 2006),

R.

ottaa huomioon, että vuonna 2006 EBRD:n pääomasijoitukset olivat 1 miljardi euroa ja nousivat vuonna 2007 arvoltaan 1,7 miljardiin euroon ja että pääoman osuus pankin vuotuisesta liiketoimintavolyymistä oli 20 prosenttia vuonna 2006 ja nousi 30 prosenttiin vuonna 2007,

S.

ottaa huomioon, että EBRD:n hallintoneuvosto päätti 28. lokakuuta 2008 hyväksyä Turkin EBRD:n investointikohteeksi ja että EBRD arvioi investoivansa 450 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä,

T.

ottaa huomioon, että EIP on rahoittanut hankkeita Turkissa vuodesta 1965 alkaen ja on investoinut noin 10 miljardia euroa Turkin talouden tärkeimmille sektoreille,

U.

ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen mukaan EIP, sen lisäksi, että se lainaa omista varoistaan, rahoittaa myös toimintaa AKT-maissa riskit takaavan sijoituslaitoksen kautta, jonka varat ovat peräisin Euroopan kehitysrahastosta,

V.

ottaa huomioon, että EIP:n rahoitusstrategialla olisi osaltaan pyrittävä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan on kehitettävä ja lujitettava demokratiaa ja oikeusperiaatetta ja noudatettava kansainvälisiä ympäristösopimuksia, joiden osapuolia Euroopan yhteisö tai sen jäsenvaltiot ovat,

W.

ottaa huomioon, että komissio, jäsenvaltiot, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanuusvaltiot, kansainväliset rahoituslaitokset ja Euroopan alueelliset ja kahdenväliset rahoituslaitokset toimivat tällä hetkellä yhteistyössä naapuruuspolitiikan investointivälineen puitteissa lisärahoituksen saamiseksi infrastruktuurihankkeisiin pääasiassa energia-, liikenne- ja ympäristösektoreilla Euroopan naapuruuspolitiikan kattamalla alueella,

X.

ottaa huomioon, että EIP-ryhmä tukee edelleen aktiivisesti pk-yrityksiä lainoilla sekä riskipääomalla ja lainatakuilla, joista kahta viimeksi mainittua hoidetaan Euroopan investointirahaston kautta,

1.

pitää myönteisenä EIP:n vuosikertomusta 2007 erityisesti siltä osin kuin kyse on sen rahoitustoiminnasta Euroopan unionin sisällä, jossa keskitytään kuuteen ensisijaiseen painopisteeseen: taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden varmistaminen, Euroopan laajuisten liikenne- ja viestintäverkkojen kehittäminen, pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen, ympäristön tilan suojelu ja kohentaminen sekä kestävän, kilpailukykyisen ja turvallisen energian takaaminen, sekä EIP:n kolmansien maiden ulkoisten luototusvaltuuksien täytäntöönpanon suhteen;

2.

pitää tervetulleena EIP:n tavoitetta puuttua esimerkiksi ilmastonmuutoksen haasteisiin rahoitustoiminnoissaan Euroopan unionin sisällä; muistuttaa, että tämän saavuttamiseksi on kehitettävä ympäristöystävällisiä rahoituskriteerejä tavalla, joka vastaa EU:n strategisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä; kehottaa EIP:tä keskittämään energialainauksensa yksinomaan energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energioihin sekä tutkimukseen ja kehitykseen näillä kahdella alalla; kehottaa EIP:tä lisäksi määrittämään ja julkistamaan menetelmät rahoitettujen hankkeiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi sekä arviointikriteerit, jotka antavat pankille mahdollisuuden hylätä hankkeet, joiden ilmastovaikutukset ovat kielteiset;

3.

panee merkille, että EIP on ainoa perustamissopimukseen perustuva rahoitusinstituutio ja että suurin osa sen toiminnoista on keskittynyt jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin, vaikka sillä on yhä tärkeämpi rooli myös kolmansissa maissa päätöksessä 2006/1016/EY säädetyllä tavalla;

4.

toteaa, että kolmansissa maissa toimiessaan EIP on tähän mennessä toteuttanut neuvoston asettamia tavoitteita; katsoo, että EIP:n luototustoimien on sen toimivallan rajoissa oltava yhdenmukaisia maiden välillä; yksinkertaisuus EU:n eri toimijoiden ja välineiden välisissä suhteissa; joustavuus määriteltäessä miten Euroopan unioni kykenee vastaamaan eri maiden erilaisiin tilanteisiin; johdonmukaisuus vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa ja tilivelvollisuus julkisesti ja myös parlamentille EU:n varojen tehokkaan käytön suhteen;

5.

toistaa, että investoinnit julkiseen liikenteeseen ovat merkittävä osa eurooppalaista elvytyssuunnitelmaa; toistaa tässä yhteydessä myös, että EIP voisi olla avainasemassa Euroopan liikenteen uudistamisessa ympäristön osalta; vaatii siksi, että EIP lisää tukeaan raideliikenteeseen, kaupunkien julkiseen liikenteeseen, intermodaaliseen liikenteeseen ja liikenteen hallintaan;

6.

katsoo, että EIP:n toiminnan olisi heijasteltava myös Euroopan unionin Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa hyväksymiä tavoitteita ja sitoumuksia (kuten Kioton pöytäkirja); kehottaa siksi EIP:tä esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen siitä, miten EU:n ja YK:n tavoitteet ovat täyttyneet sen kehitysmaissa toteuttamien toimien yhteydessä;

7.

panee tyytyväisenä merkille, että EIP on viime vuosina järjestelmällisesti seurannut parlamentin esittämiä suosituksia; suosittelee, että tämä seuranta saatetaan yleisön saataville EIP:n vuosikertomuksen yhteydessä;

8.

vaatii EIP:tä parantamaan pk-yrityksille tarjottavien globaalilainojen luonteen ja lopullisen kohteen valvontaa ja avoimuutta;

9.

EIP:n valvonnan suhteen:

10.

pitää tervetulleena EIP:n energian, liikenteen ja veden alalla noudattamien operatiivisten alakohtaisten politiikkojen kehittämistä ja julkistamista vuonna 2007 ja pitää niitä tärkeänä askeleena kohti EIP:n lainausoperaatioiden avoimuuden lisäämistä;

11.

pitää myönteisenä, että EIP on tarkistanut julkisuuspolitiikkaansa ottaakseen huomioon Århusin yleissopimusta koskevan asetuksen (15) asianmukaiset säännökset; pitää myönteisenä EIP:n toiminnan arvioinnin yleiskatsausta koskevan raportin 2007 julkistamista ja kehottaa EIP:tä kehittämään edelleen toiminnan arvioinnista vastaavan osastonsa toimintaa;

12.

pitää myönteisenä ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten periaatteiden normeja koskevan EIP:n julkilausuman uudelleentarkastelua; katsoo, että EIP:n olisi kohdennettava riittävästi resursseja tarkistetun julkilausuman täytäntöönpanoon ja esitettävä kertomus sen toiminnasta;

13.

painottaa, että EIP:n olisi jatkettava nollatoleranssilinjaa väärinkäytösten ja korruption suhteen, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä sen väärinkäytösten vastaisen toimintalinjan ja korruption ja rahanpesun vastaisen sekä terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevan toimintalinjan tarkistamista; on kuitenkin huolissaan siitä, että tämä toiminta näyttää jäävän suurelta osin passiiviseksi; toistaa EIP:lle esittämänsä kehotukset, että hyväksyessään toimintalinjansa ja siihen liittyviä menettelyjä, se sisällyttää niihin toimia, joiden avulla

14.

pitää myönteisenä väliaikaisen eettisen komitean (joka käsittelee enimmäkseen työsuhteen päättymisen jälkeisiä kysymyksiä) ja riippumattoman sääntöjen noudattamisesta vastaavan toimihenkilön olemassaoloa; pyytää kuitenkin saada tietoja viimeksi mainitun asemasta ja käytännön työstä;

15.

onnittelee EIP:tä siitä, että se allekirjoitti lokakuussa 2007 Washingtonissa omistajaohjausta (corporate governance) kehittyvien markkinoiden talouksissa koskevan periaatejulistuksen, jonka allekirjoittivat myös kehitysrahoituslaitokset ja jossa nostettiin omistajaohjaus kestävän kehityksen agendan kärkeen kehittyvillä markkinoilla;

16.

on tyytyväinen siihen, että EIP:n johtokunta hyväksyi EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintalinjan; toistaa kuitenkin kehotuksensa, että EIP tarkistaa sisäistä valitusmekanismiaan ja esittää valitusmekanismia koskevat uudet suuntaviivat, jotka ulotetaan koskemaan kaikkia EIP:n rahoittamia toimia;

17.

ottaa huomioon ulkoisen tilintarkastuselimen myönteisen lausunnon ja tarkastuskomitean vuosikertomuksen päätelmät; toistaa nykyisen rahoitus- ja talouskriisin valossa kehotuksensa, että EIP:hen sovellettaisiin samoja vakavaraisuussääntöjä kuin luottolaitoksiin ja että sen vakavaraisuutta todella valvottaisiin;

18.

pitää myönteisenä EBRD:n vuosikertomusta 2007, ennen kaikkea EBRD:n investointitoimien keskittämistä varhaisen tai keskivaiheen siirtymäkautta eläviin maihin, ja pitää myönteisenä sen edistymistä rahoitettaessa kestävää energiaa koskevan aloitteen mukaisia toimia, joille EU:n edun mukaisissa energiahankkeissa olisi annettava etusija;

19.

toteaa, että EBRD toimii pääasiassa kolmansissa maissa, mutta eräät toiminnot ovat tärkeitä myös jäsenvaltioiden kannalta;

20.

toteaa lisäksi, että EBRD:n roolin kansainvälinen ja alueellinen kehys on nyt hyvin erilainen kuin mitä se oli vuonna 1991 ja että EBRD:n toimivaltuuksia on sovellettava tässä uudessa ympäristössä, koska EBRD vastaa markkinatilanteeseen ja siirtyy toiminnassaan etelään ja itään;

21.

tunnustaa, että toimintaympäristö on muuttumassa haastavammaksi, koska liiketoiminnan ehdot ovat vaikeutuneet sen vuoksi, että vastapuolella olevien paikallisten kokemus on vähäisempää ja luotettavuuskysymykset ovat tulleet useammin esiin;

22.

katsoo, että EJKP:n on vahvistettava teknistä tukeaan ja konsultointitoimintojaan, jotta voidaan tukea hyvää hallintotapaa ja varmistaa hankkeiden asianmukainen johto paikallistasolla EU:n naapurimaissa;

23.

pitää tervetulleena EBRD:n edistymistä tasa-arvonäkökohtien ottamisessa huomioon kaikessa toiminnassa vuonna 2008; kehottaa kumpaakin pankkia lujittamaan tasa-arvon valtavirtaistamista institutionaalisissa rakenteissaan ja ulkoisissa politiikoissaan;

24.

toteaa, että EIP ja EBRD rahoittavat yhä useammin toimia samoilla maantieteellisillä alueilla Euroopan unionin ulkopuolella, kuten Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa, Venäjällä, Länsi-Balkanilla ja lähitulevaisuudessa myös Turkissa;

25.

huomauttaa, että maissa, joissa EIP ja EBRD toimivat yhdessä, niillä on tällä hetkellä kolme yhteistoimintamenetelmää; Itä-Eurooppaa varten on yhteisymmärryspöytäkirja, joka asettaa EBRD:n johtoasemaan ja jossa säädetään yleensä yhteisistä investoinneista; Länsi-Balkania varten on siirrytty kauemmas kilpailevista tai rinnakkaisista toiminnoista ja päästy yhteistyöhön yhteisten varojen perusteella; lisäksi viime aikoina, kuten Turkin kanssa tehtävässä yhteistyössä, on määritelty tiettyjä yhteistoiminta-alueita, joissa johtava pankki määritellään tapauskohtaisesti;

26.

toteaa, että näiden kahden pankin tavoitteet, asiantuntemus ja toimintamalli ovat erilaiset eikä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin lainaustoimintaa voida erottaa toisistaan; toteaa, että pankeilla on yhä useammin yhteisiä alueita, joilla molemmat kehittävät taitoja, kuten pk-yritysten rahoitus, energia ja ilmastonmuutos sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeet; korostaa tässä yhteydessä yhteistyön tehostamisen tarvetta;

27.

katsoo, että EIP:n ja EBRD:n ei pitäisi kilpailla yhteisen toiminnan maissa, vaan täydentää toisiaan perustuen kunkin pankin suhteellisiin etuihin ja välttäen päällekkäisyydestä asiakkaalle aiheutuvia kustannuksia;

28.

suosittelee siksi, että parantaakseen rakenteellista yhteistyötään yhteisen toiminnan maissa EIP ja EBRD toimisivat seuraavasti:

29.

suosittelee, että pitemmällä tähtäimellä EIP:n osakkeenomistajat harkitsisivat kasvattavansa EIP:n omistusta EBRD:stä esimerkiksi pääoman korottamisen yhteydessä tai jos EBRD:n osakas harkitsee vetäytymistä; katsoo, että tällä voitaisiin pitkällä aikavälillä tukea näiden kahden pankin politiikkojen ja erikoistumisen parempaa johdonmukaisuutta toiminnalliselta ja maantieteelliseltä kannalta;

30.

katsoo, että Euroopan unionin ulkoisen avun välineiden päällekkäisyyttä olisi vältettävä; kehottaa tehostamaan yhteistyötä kehitysalan alueellisten ja kansallisten laitosten tai Euroopan unionin virastojen kanssa tehokkaan rahoituksen järjestämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä yhtenäisen lähestymistavan ja EU:n toimien vaikutusten näkyvyyden parantamiseksi; tukee tässä suhteessa mahdollisuutta menettelyjen keskinäisestä jakamisesta ja tunnustamisesta;

31.

muistuttaa pitävänsä tärkeänä ”eurooppalaisen konsensuksen” mukaista sopimusta, jonka mukaan olisi vahvistettava EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tukemien ohjelmien ja yhteisön rahoittamien ohjelmien välisiä synergioita, jotta voidaan taata mahdollisimman suuri vaikutus edunsaajamaiden kannalta; korostaa, että näin toimittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä edunsaajien etuihin;

32.

tunnustaa, että EIP:n ja EBRD:n on toimittava yhdessä Maailmanpankin, Aasian kehityspankin ja Afrikan kehityspankin kaltaisten kansainvälisten tai alueellisten rahoituslaitosten kanssa, jotta Euroopan unionista kauempana olevilla alueilla saataisiin aikaan suurempia vaikutuksia ja jotta vältetään ei-toivotut päällekkäisyydet toimintojen rahoittamisessa; katsoo kuitenkin, että EIP:n olisi oltava ratkaisevassa roolissa edistettäessä Euroopan unionin ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja kehitysyhteistyötavoitteita monenkeskisissä kehityspankeissa ja laitoksissa;

33.

panee merkille, että monenkeskisillä kehityspankeilla ja laitoksilla on myönteinen vaikutus kehitysmaissa; pitää tarpeellisena, että tätä vaikutusta analysoidaan tarkemmin ja että harkitaan lisätoimia Euroopan kehitysrahaston (EKR) tavoitteisiin ja toimintoihin liittyen; ehdottaa, että maanomistuksen rahoittaminen voisi ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvien ehtojen täyttyessä olla EIP:n ulkoisten toimivaltuuksien mukainen investointikustannus, koska se on ratkaisu omaehtoiseen kehitykseen erityisesti Afrikan maissa;

34.

tähdentää komission eurooppalaisessa elvytyssuunnitelmassa EIP:lle varattua tärkeää roolia erityisesti suhteessa rahoituksen tehostamiseen pk-yrityksille, uusiutuviin energialähteisiin ja puhtaaseen liikenteeseen; pitää myönteisenä päätöstä lisätä EIP:n lainausta 30 prosentilla (15 miljardilla) vuosina 2009 ja 2010 ja päätöstä lisätä EIP:n merkitsemää pääomaa 67 miljardilla eurolla 232 miljardiin euroon Lissabonin strategian mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään edelleen EIP:n pääomaa siten, että voidaan varmistaa, että sen luotonantokyky vastaa yritysten keskipitkän aikavälin rahoitustarpeita ympäristöystävällisten ja kestävien työpaikkojen tukemiseksi tarvittaessa; korostaa, että lisävaroilla olisi pyrittävä pitkän aikavälin vaikutuksiin; katsoo, että lisääntyneet velvoitteet edellyttävät henkilöresurssien ja rahoituksen lisäämistä ja EIP:n toiminnan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamista;

35.

kannustaa vahvistamaan liikepankkien ja EIP-ryhmän välisiä riskinjakojärjestelyjä tarjottaessa rahoitusta pk-yrityksille; kehottaa kuitenkin varovaisuuteen suhteessa siihen, miten liikepankit käyttävät EIP:n lainoja, ja toivoo, että laaditaan menettelysäännöt liikepankkien ja EIP:n välille; toteaa myös, että EIP:n välityspankkien luettelo on saatettava ajan tasalle;

36.

katsoo, että EIP:n ja komission olisi nopeutettava hankkeiden toteuttamista kriisin eniten koettelemissa jäsenvaltioissa ja eniten koettelemilla aloilla; pitää tähän liittyen tärkeänä ottaa käyttöön Jaspersin, Jeremien, Jessican ja Jasminen kaltaisten teknisen tuen ohjelmien asiantuntemus rakennetuen jakamisen nopeuttamiseksi;

37.

panee merkille, että Euroopan unioni pyysi EIP:tä lisäämään julkisten ja yksityisten kumppanuuksien piiriin kuuluvien hankkeiden tukemista vastauksena rahoituskriisiin; kehottaa EIP:tä ja EBRD:tä toteuttamaan tällaisia hankkeita vain silloin, kun ne ovat kohtuuhintaisia ja tarjoavat todellista hyötyä; katsoo tältä osin, että tarvitaan parannuksia tietojen julkistamiseen, rahalle saatavaan vastineeseen ja kohtuuhintaisuuden arviointikäytäntöihin;

38.

kehottaa jäsenvaltioita täysin hyödyntämään riskipääomavälineitä, globaalilainoja sekä mikroluottoja, joita EIP:n ohjelmiin ja välineisiin kuuluu;

39.

panee merkille, että EIP:n otto- ja antolainaustoiminta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella on jatkuvasti lisääntynyt ja muodostaa tällä hetkellä EU:n tasolla pääasiallisen välineen ottolainausta ja antolainausta varten; toteaa lisäksi, että etenkin Aasiassa on ilmennyt suurta kysyntää EIP:n liikkeelle laskemille joukkolainoille; kehottaa EIP:tä ja sen johtokuntaa julkista politiikkaa noudattavana pankkina maksimoimaan ottolainauspotentiaalin laskemalla maailmanlaajuisille markkinoille erityisesti euromääräisiä joukkolainoja pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseksi ja talouden taantuman vaikutusten hillitsemiseksi Euroopan unionissa ja sen naapurivaltioissa;

40.

kehottaa painokkaasti komissiota ja EIP:tä yhdessä tutkimaan, miten reaalitalouden lainamarkkinoiden tyrehtyminen voidaan ratkaista uusien innovatiivisten rahoitusinstrumenttien avulla;

41.

pitää tervetulleena EBRD:n päätöstä lisätä pankin vuotuista liiketoimintavolyymiä vuonna 2009 noin 20 prosentilla noin 7 miljardiin euroon, jotta voidaan lievittää nykyistä rahoitus- ja talouskriisiä, ja toteaa, että puolet vuodelle 2009 varatuista miljardista lisäeurosta on tarkoitettu Keski- ja Itä-Eurooppaa varten;

42.

painottaa, että nykyisinä tiukkojen luottoehtojen aikoina molempien pankkien rooli korostuu Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; kehottaa molempia pankkeja pitämään kiinni niillä kolmansien maiden suhteen olevista sitoumuksista myös taloudellisesti vaikeina aikoina;

43.

ehdottaa, että EIP:n olisi tutkittava rahoituskriisin vaikutuksia reaalitalouteen ja sen jälkeen tehostettava uusille jäsenvaltioille antamaansa tukea; korostaa lisäksi, että on tärkeää saada yksityinen sektori mukaan näiden kansantalouksien uudelleen vakauttamiseen; pitää myönteisenä EBRD:n toiminnan tehostamista uusissa jäsenvaltioissa ja äskettäin EBRD:n, EIP:n, Euroopan investointirahaston ja Maailmanpankin ryhmän laatimaa kansainvälisten rahoituslaitosten yhteistä toimintasuunnitelmaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden pankkijärjestelmien ja reaalitalouden lainoittamisen tukemiseksi; suosittelee kuitenkin, että ”siirtymäkauden maiden” määritelmää tarkasteltaisiin uudelleen ja EBRD:n vetäytymistä Euroopan unionin alueen toiminnasta arvioitaisiin hyvissä ajoin;

44.

panee tyytyväisenä merkille, että rahoitusalan myllerrysten vaikutus EIP:n ja EBRD:n toimintaan on varsin vähäinen, vaikka pääomamarkkinoiden romahduksen johdosta EBRD ilmoittikin ensimmäisestä tappiollisesta tuloksestaan vuosikymmeneen vuonna 2008;

45.

pitää myönteisenä tuomioistuimen 6. marraskuuta 2008 antamaa tuomiota päätöksen 2006/1016/EY oikeusperustasta;

46.

suosittelee, että kyseisen tuomion jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio pääsisivät pikaisesti sopimukseen, minkä avulla turvattaisiin toisaalta parlamentin etuoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen ja toisaalta varmistettaisiin EIP:n ulkoisen rahoitustoiminnan jatkuminen; korostaa siksi, että tämä pikainen sopimus on tilapäinen ratkaisu, jonka täsmällinen määräaika on vuoden 2010 väliaikatarkastelu;

47.

pitää tärkeänä hyväksyä päätös, jolla tuomioistuimen päätöksen mukaisesti korvataan päätös 2006/1016/EY ja tunnustetaan, että EIP:n ulkoisen lainaustoiminnan ja yhteistyöjärjestelyjen nykyisen vuonna 2010 päätökseen saatavan väliaikatarkastelun puitteissa on käytävä kunnollinen laaja keskustelu unionin tavoitteista ja EIP:n käyttöön tarjottavista resursseista ja että tässä keskustelussa parlamentilla yhtenä lainsäätäjistä on täysimääräinen rooli; pyytää komissiota ottamaan huomioon tässä päätöslauselmassa esitetyt suositukset sen laatiessa väliaikatarkastelun jälkeen uutta ehdotusta päätökseksi EIP:n ulkoisista lainausvaltuuksista;

48.

suosittelee, että ohjauskomitea saattaa työnsä valmiiksi vuoden 2010 alussa, ja pyytää komitean puheenjohtajaa ilmoittamaan komitean johtopäätöksistä parlamentille pian sen jälkeen; odottaa mielenkiinnolla ohjauskomitean johtopäätöksiä ja pyytää komiteaa ottamaan huomioon tässä päätöslauselmassa ja parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa esitetyt suositukset; pyytää ohjauskomiteaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti asian edistymisestä;

49.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.