31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 77/96

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pitää komission valkoista kirjaa ”Yhdessä terveyden hyväksi” tervetulleena. Myös ETSK korostaa terveyden, taloudellisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskinäistä yhteyttä. Lisäksi komitea tunnustaa kansalaisten oikeuden vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen terveyteensä sekä laadukkaan terveydenhuollon saatavuuteen.

1.2

ETSK hyväksyy neuvoston tavoin terveysalan perusluoteiset ja yhteiset arvot, joita ovat mm. universaalisuus, laadukkaan hoidon saanti, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus (1). ETSK odottaa, että kansanterveyttä kehitetään näiden perusperiaatteiden pohjalta ja että sovelletaan lähestymistapaa, jonka mukaan terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikilla politiikanaloilla. ETSK katsookin, että sisämarkkinoilla on tärkeä sovittaa yhteen kauppapolitiikka, talouspolitiikka ja kilpailupolitiikka palvelemaan unionin poliittista tavoitetta taata kansanterveyden korkea taso ihmisten terveyden edistämiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

1.3

Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, ettei aktiivinen unionin kansalaisuus ole mahdollinen, ellei perusoikeuksia — ja erityisesti sairaiden perusoikeuksia — tiedosteta, korosteta ja taata ja ellei niistä tiedoteta asianmukaisesti. ETSK tukee myös tätä komission näkemystä. Eurooppalaista terveyspolitiikkaa ei ole mahdollista toteuttaa ilman näitä tekijöitä.

1.4

Komitea kannattaa komission asettamia painopisteitä, erityisesti rajatylittävien suurten epidemioiden ja vakavien terveysuhkien torjuntaa sekä toimia, jotka koskevat katastrofien ehkäisy- ja hälytysjärjestelmiä, kansanterveyden suojelua sekä tupakan ja alkoholin väärinkäytön ehkäisyä.

1.5

Varmistettaessa strategian hyväksyntä ja toteutettaessa strategiaa EU:n erillisvirastojen (2) jatkuvalla ja koordinoidulla työpanoksella on merkittävä rooli.

1.6

Strategian onnistumismahdollisuuksien parantamiseksi komitea kannattaa yhteisön tasolla toteutettavan tietojenkeruun täsmentämistä sekä tietojen yhteistä analysointia. Aitojen ja vertailukelpoisten indikaattoreiden lisäksi on huolehdittava siitä, että tietokannat ovat ajan tasalla, ja kehitettävä menetelmiä, joilla valvotaan kerättyjen tietojen täsmällisyyttä. Komitea huomauttaa kuitenkin, että luonteeltaan henkilökohtaisten tietojen suojelusta on huolehdittava tinkimättä.

1.6.1

ETSK katsoo, että rajatylittäviä terveyspalveluja tarvitsevien tulisi saada tietoa oikeudestaan laadukkaaseen hoitoon. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vapaa palvelujen tarjonta ei johda alalla sosiaaliseen polkumyyntiin, koska se olisi vahingollista hoitohenkilöstölle ja sen ammattitaidolle sekä lopulta myös potilaille.

1.7

ETSK pitää tervetulleena komission ilmoitusta, jonka mukaan tavoitteena on poistaa jäsenvaltioissa ja niiden kesken vallitseva syvä eriarvoisuus. Komitea muistuttaa kuitenkin komissiota siitä, että edistettäessä potilaiden ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta on huolehdittava siitä, ettei mainittu eriarvoisuus lisäänny.

1.8

ETSK kannattaa komission aikomusta vahvistaa ja edistää ennaltaehkäisyä ja pitää tervetulleena, että komissio pyrkii toteuttamaan eri-ikäisille suunnattuja terveystieto-ohjelmia. Julkisen palvelun radio- ja tv-lähetyksillä tulisi olla merkittävä rooli. Ne tulisi suunnata unionin kansalaisista suuren osan muodostavalle köyhimmälle väestönosalle sekä erityisesti lapsille ja nuorille, joilla ei ole muuta keinoa saada objektiivista ja arvokasta tietoa.

1.9

ETSK esittää pitkäjänteistä kampanjaa aiheesta ”Terve eurooppalainen”, joka kattaisi koko viisivuotisen strategian. Tähän liittyvä säännöllisesti päivitettävä vuosiohjelma ja koottava palaute mahdollistaisivat jatkuvan arvioinnin ja tarvittaessa strategian sopeuttamisen. Komitea suosittelee komissiolle, että se jatkaisi sekä strategian että ohjelman tai kampanjan kestoa kymmeneen vuoteen. Tavoitteena olisi edistää nykyistä terveellisempiä elintapoja Euroopan unionin kansalaisten parissa.

1.10

ETSK pitää kiinni siitä, että alan toimijoiden on osallistuttava strategian tunnetuksi tekemiseen, siitä käytävän keskustelun herättämiseen ja sen toteuttamiseen. Tällaisen avoimuuden ja yhteistyön avulla voidaan varmistaa strategian hyväksyntä ja osallistavan demokratian toteutuminen.

1.11

ETSK kiinnittää komission huomiota työterveyden ja -turvallisuuden merkitykseen ja kehottaa sitä vahvistamaan yhteisön politiikoissa koordinoitua yhteistyötä, johon osallistuvat työmarkkinaosapuolet ja jäsenvaltiot, ja painottamaan tässä yhteydessä ehkäisyn ja suojelun merkitystä.

1.12

Komitea ehdottaa, että eri politiikanalojen asiantuntijat, työmarkkinaosapuolten edustajat, ammattialajärjestöt ja kansalaisyhteiskunta perustavat yhteistyötä varten paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla toimivia foorumeja. Nämä eri tasoilla toimivat foorumit voitaisiin verkottaa, ja ne voisivat edistää tietojenvaihtoa ja eri etujen huomioonottamista. Lisäksi ne mahdollistaisivat jäsenvaltioiden ja unionin politiikkojen erottamisen toisistaan ja edistäisivät niiden hyväksymistä. Näiden laajakantoisten yhteistyöfoorumien yhtenä osa-alueena tulisi olla kansalaisten valistaminen niin yksilön kuin yhteisönkin asianmukaisesta käyttäytymisestä vakavien terveyskriisien varalta. Tämä mahdollistaisi tarvittaessa tehokkaan kriisinhallinnan, joka olisi kaikkien eduksi.

1.13

ETSK suosittelee vastaavien foorumien perustamista unionin kansainvälisten suhteiden saralla. Ne toimisivat yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Toimintaan osallistuisivat myös asianomaiset toimijat, ja foorumit käsittelisivät poliittisia kysymyksiä sekä strategioiden laatimista ja toteuttamista.

1.14

ETSK kannattaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien piirissä tehtävää innovointia ja pitää sähköisen terveydenhuollon edistymistä tervetulleena. Jotta voidaan taata toissijaisuusperiaatteen toteutuminen ja potilaiden oikeudet, on alaan liittyviä kysymyksiä tarpeen tarkastella edelleen sekä etsiä lisää ratkaisumalleja.

1.15

ETSK on pettynyt siihen, ettei kaikkia unionin kansalaisia koskevalla strategialla ole omaa talousarviota. Uuden strategian tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi komitea suosittaa EU:n talousarvion tarkistusta (3) sekä kansalaisten terveyteen liittyvien hankkeiden määrittelyä. Myös niiden arviointi ja seuranta tulisi varmistaa, samoin kuin entistä parempi yhteensovittaminen. Strategiaa toteutettaessa tulisi huolehtia siitä, että hankeluonteisen rahoituksen lisäksi vuoden 2013 jälkeen tuleviin uusiin ja toistuviin tehtäviin on käytettävissä budjettirahoitusta.

2.1

Korkeatasoinen terveydenhoito on osa eurooppalaista yhteiskuntamallia, joka perustuu yhteisvastuun kaltaisiin keskeisiin arvoihin, ja sitä olisi kehitettävä aktiivisesti (4).

2.2

Oikeus vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen terveyteen ja terveydenhoidon saatavuus henkisissä ja fyysisissä ongelmissa kuuluu unionin kansalaisen perusoikeuksiin ja on yksi tärkeimmistä aktiivista unionin kansalaisuutta edistävistä tekijöistä.

2.3

Unionin kansalainen on asetettava keskiöön ja toimittava yhdessä yhteisön terveys- ja turvallisuusstrategian rakentamiseksi.

2.4

Euroopan unionissa on olennaista torjua köyhyyttä ja taata kaikille pääsy laadukkaan terveydenhuollon piiriin. Kyseessä on perusindikaattori, jolla mitataan terveydenhuollon toimivuuden lisäksi myös kilpailukyvyn edistämistä (5).

3.1

Komissio järjesti käsiteltävänä olevasta aiheesta kaksi kuulemistilaisuutta. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että uuden eurooppalaisen terveyspoliittisen strategian luomisella on yleistä kannatusta. Lisäksi toivottiin komission ja jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä, jotta terveydensuojelua EU:ssa voitaisiin parantaa entisestään.

3.2

Julkisen kuulemisen yhteydessä korostettiin useita olennaisia kysymyksiä:

3.3

Lissabonin sopimuksessa, joka allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007, täydennetään ja täsmennetään EY:n perustamissopimuksen 152 artiklaa siten, että viittaus ihmisten terveyteen korvataan viittauksella fyysiseen ja mielenterveyteen. Myös sopimuksen sisältöä laajennetaan tältä osin: sopimuksessa määrätään vakavien rajatylittävien terveysuhkien seurannasta, niistä hälyttämisestä ja niiden torjunnasta.

3.4

Valkoisessa kirjassa korostetaan terveyttä koskevia yhteisiä arvoja, kuten oikeutta laadukkaaseen hoitoon, yhdenvertaisuutta ja solidaarisuutta. Komission laatima yhteinen strategia perustuu neljään perusperiaatteeseen:

3.5

Tältä pohjalta komissio on asettanut tuleviksi vuosiksi kolme keskeistä tavoitetta:

Lisäksi komissio esittää 18 ehdotusta toimiksi, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa.

4.1

ETSK kannattaa valkoisessa kirjassa esitettyjä perusperiaatteita ja pitää periaatetta ”terveys kaikissa politiikoissa” (Health in All Policies, HIAP) tervetulleena. Strategian edistäminen ja toteuttaminen edellyttää paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä komission, työmarkkinaosapuolien, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, akateemisten piirien ja tiedotusvälineiden kesken.

4.2

Komitea on samaa mieltä kansanterveyteen kohdistuvasta kolmesta pääasiallisesta globaalista haasteesta. Ne ovat jatkuvasti muuntuvien mikrobiologisten uhkien torjunta, ihmisten käyttäytymistapojen ja tottumusten muuttuminen sekä entistä paremman erottuvuuden aikaansaaminen ja lisärahoituksen hankkiminen (6). Lisäksi komitea tiedostaa seuraavat EU:n haasteet ja unionin mahdollisuudet vastata niihin:

4.3

ETSK korostaa, että asianomaisilla toimijoilla (julkisviranomaisilla, työmarkkinaosapuolilla, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja etenkin potilasjärjestöillä ja kuluttajajärjestöillä) tulee olla aktiivinen ja ratkaiseva rooli, kun on kyse ongelmien määrittämisestä ja niiden ratkaisemisesta sekä terveysnäkökohdat huomioon ottavan käyttäytymisen edistämisessä.

4.4

Komitea on pettynyt siihen, ettei työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ammattialajärjestöjä ja edustavia potilasjärjestöjä ole otettu mukaan. ETSK katsoo, että paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja unionitasolla olisi tehtävä yhteiskunnalliseen kumppanuuteen lukeutuvaa yhteistyötä julkisviranomaisten kanssa ja että terveysstrategian toteuttaminen ja EU:n taloudellinen menestys edellyttävät välttämättä rahoituksen tehokasta hyödyntämistä.

5.1

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että Euroopan unionin kansalaisten toimintasuunnitelman toteuttamisen myötä eurooppalaisen terveyspolitiikan keskeiseksi lähtökohdaksi on otettava kansalaisten ja potilaiden oikeudet. Terveyden edistämiseksi on myös paikallaan kehittää aktiivisesti yhteisvastuuta, joka on eurooppalaisen yhteiskuntamallin liikkeelle paneva voima (7).

5.2

Komitea kannattaa terveysalallakin aktiivista unionin kansalaisuutta. Se puolestaan edellyttää terveysnäkökohtien huolellista huomioon ottamista. EU:n ja jäsenvaltioiden tähän asti toteuttamista toimista huolimatta kansalaisten terveydentilassa on edelleen huomattavia eroja (8). Sama pätee heidän mahdollisuuksiinsa elää terveellisesti sekä — erityisesti miesten ja naisten sekä muita heikommassa asemassa olevien — yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin (9). ETSK kehottaa komissiota kartoittamaan epäkohdat, joista mainitut ryhmät kärsivät, ja etsimään niihin täsmälliset ratkaisut sekä asianmukaiset tukijärjestelmät. Tässä yhteydessä on paikallaan edistää myös jäsenvaltioiden yhteistyötä. Samalla on otettava huomioon väestörakenteen muutokset ja edistettävä ikääntyneiden terveyden arviointiin ja ylläpitoon tarkoitettuja ohjelmia, millä olisi myönteinen vaikutus koko yhteiskuntaan.

5.3

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa ja niiden välillä vallitsevat erot, komitea kannattaa yhteistä tavoitetta, jonka mukaan terveyspolitiikan tulisi osaltaan edistää köyhyyden vähentämiseen ja sen poistamiseen tähtääviä strategioita. Vaikka terveydenhuollon menot jatkavat kasvuaan, se ei saa missään tapauksessa johtaa elintason laskuun eikä yksilöiden ja perheiden köyhtymiseen EU:ssa eikä sen ulkopuolella. Kun on kyse terveyspalvelujen käyttämisestä, on yhdenvertaisuuden lisäksi taattava asianmukainen valikoima kaikkien käytettävissä olevia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita, yhdenvertainen kohtelu terveydenhuollossa sekä myös taloudelliset mahdollisuudet hyödyntää sijainniltaan riittävän lähellä tarjottavia palveluja. On huolehdittava siitä, että yhteiskunnassamme vallitseva rikkaiden ja köyhien välinen kuilu ei enää kasva.

5.4

ETSK katsoo, että kaikkien unionin kansalaisten tulisi nauttia yhdenvertaisesta oikeudesta vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen terveyteensä sekä saada apua fyysisissä ja henkisissä ongelmissaan. Tähän päästään vasta kun muita heikommassa asemassa oleviin, kuten syrjäytyneisiin ja jatkuvasti köyhyydestä kärsiviin ryhmiin tai uskonnollisista syistä pois suljettuihin, kiinnitetään erityistä huomiota. Kansanterveyden edistäminen edellyttää huomion kohdistamista nykyistä enemmän etenkin muita heikommassa asemassa olevien ryhmien mielenterveyteen (10).

5.5

ETSK ehdottaa, että jäsenvaltiot edistävät kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kun halutaan tukea unionin ja sen kansalaisten toimia, jotka koskevat etenkin terveyspalvelujen tarjontaa ja käyttämistä. Kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden tunnustaminen ja tukeminen voivat edistää huomattavasti terveystietoisuuden ja keskinäisen avun legitiimiyttä ja yleistä omaksumista (11) sekä riittävän aikaista ehkäisyä ja hoitoa.

5.6

Komitea kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia siitä, miten terveysnäkökohdat voitaisiin ottaa huomioon kaikessa unionin politiikassa. Tavoitteena on, että riippumatonta tietoa fyysisestä ja mielenterveydestä on myös tarjolla niille kansalaisille, joilla ei ole käytössään internetiä, sekä muita heikommassa asemassa oleville, joiden määrä valitettavasti jatkaa kasvuaan. Tähän tulisi päästä yhteistyössä ei-kaupallisten radioiden ja televisioiden kanssa, joiden kanavilla voitaisiin lähettää kansanterveyteen sekä yleensä terveyteen (ja sairauksien ehkäisyyn) liittyvää tietoa sekä ohjeita siitä, mistä tarvittaessa löytää terveydentilan seurantaa ja sairauden hoitoa tarjoavat tahot. Tässä yhteydessä voitaisiin myös hyödyntää sekä potilaita että terveydenhuollon henkilöstöä palvelevia viestintävälineitä, kuten internetiä.

5.7

ETSK korostaa, että tupakoinnin vastaiset kampanjat, elintarvikkeiden yhteisten pakkausmerkintästandardien kehittäminen, lääkealan tutkimus sekä verkkovälitteisen terveydenhuollon kehittäminen ja edistäminen ovat aloja, jotka antavat toimille lisäarvoa. Monella alalla parhaiden käytäntöjen vaihto ja suorituskyvyn arviointi voivat olla avaintekijöitä rajallisen rahoituksen tehokkaassa hyödyntämisessä.

5.8

ETSK pitää perhetukipolitiikkaa sekä koulutusta ja riittävää tukea tärkeänä terveysnäkökohdat tiedostavan asenteen muodostamiseksi. Tämä valistus voisi alkaa jo raskausaikana lasta odotettaessa (12). Komitea suositteleekin unionin kansalaisuuden edistämistä pitkäkestoisella kampanjalla ”Terve eurooppalainen”.

5.9

Vaikka komitea kannattaakin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja tunnustaa potilaiden oikeudet, se kiinnittää komission huomiota siihen, ettei potilaiden eikä terveydenhuoltoalan henkilöstön liikkuminen saa missään tapauksessa lisätä nykyisestään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Itse asiassa vallitsevat erot on pyrittävä poistamaan (13).

5.10

ETSK katsoo, että asianmukaiset ja laadukkaat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat välttämätön ennakkoehto laadullisesti ja määrällisesti asianmukaiselle alan ammattilaisten koulutukselle. Tämän vuoksi on paikallaan nostaa alan työntekijöiden palkkatasoa ja taata heille nykyistä parempi yhteiskunnallinen arvonanto ja arvostus. Näin voidaan lisätä alan houkuttelevuutta nuorten silmissä. Komitea on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevien terveydestä, sillä alan työntekijät ikääntyvät ja alalla kärsitään loppuun palamisesta ja työperäisestä stressistä. Tämän vuoksi komitea katsookin, että sosiaali- ja terveysalalla tehtävän työn arvostusta tulee nostaa ja korostaa sitä, että alan työntekijät tekevät arvokasta työtä terveyden edistämiseksi koko yhteiskunnassa.

5.11

Jäsenvaltiotasolla on tietoisesti pyrittävä kehittämään määrätietoista terveyspolitiikkaa. Se on toteutettavissa ainoastaan, mikäli siihen ohjataan riittävästi budjettivaroja ja/tai sosiaaliturvaan tarkoitettuja määrärahoja. Jäsenvaltioiden ei pidä investoida pelkästään väestönsä vaurauteen vaan myös kansalaistensa hyvinvointiin.

6.1

ETSK on samaa mieltä siitä, että unionilla voi olla merkittävä rooli sekä EU:ssa että sen rajojen ulkopuolella, kun on kyse globalisaatiosta ja terveydestä. Se voi osallistua maailmanlaajuisten terveysongelmien ratkaisuun sekä tarjota katastrofitilanteisiin, pandemioihin ja ilmastonmuutoksen uusiin haasteisiin eurooppalaisia ratkaisuja. Lisäksi se voi helpottaa erityisestä korvausrahastosta maailmanlaajuista alan henkilöstöpulaa (14). Unioni voi myös tarjota lisäarvoa, kun on kyse lääkkeiden saatavuuden parantamisesta.

6.2

Nykyiset (HIV/AIDS) ja uudet rajatylittävät terveysuhat korostavat entisestään EU:n roolia lisäarvon tuottajana, sillä jäsenvaltiot eivät voi erikseen toimia tehokkaasti tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi (kolmoishoidon saavutettavuuskysymykset). Tämä pätee erityisesti tartuntatauteihin, kun on kyse valvonnan ja suojelun vahvistamisesta sekä ennaltaehkäisyn koordinoidusta järjestämisestä.

6.3

ETSK pahoittelee sitä, ettei komissio ole ehdottanut erityistoimia tueksi alan henkilöstölle, sillä se on avainasemassa eurooppalaisen terveysstrategian onnistumista ajatellen. On selvää, että henkilöstöpula ja terveyspalvelujen puutteet tai puuttuminen liittyvät toisiinsa.

6.4

ETSK pitää kiinni siitä, että lääkärien, potilaiden ja kaikkien muiden terveydenhuoltoalan työntekijöiden välisissä suhteissa on tärkeää huolehtia potilaan oikeuksista ottamalla pohjaksi eettiset lähtökohdat. Muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa — tässä yhteydessä voidaan mainita terveydenhuoltotekniikan dynaaminen kehitys — on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota etiikkaan ja henkilötietojen suojeluun. Tämän vuoksi koulutuksessa ja jatkokoulutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin seikkoihin.

6.5

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuoltoalan työntekijäpula pahenee koko ajan ja ammatissa toimivat ikääntyvät. Näin ollen työntekijöiden rekrytoinnissa on noudatettava aidosti eettistä lähestymistapaa. Myös jäsenvaltioista ja unionin ulkopuolelta tulevien terveydenhuoltoalan ammattilaisten tilanne edellyttää asianmukaista, kotouttamista, pätevyyksiä ja palkkausta koskevaa politiikkaa. On paikallaan selvittää keinoja edistää pätevien terveydenhuoltoalan ammattilaisten paluuta lähtömaihin niiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseksi. Yhteisön sisällä tapahtuvien hoitoalan henkilöstön siirtymiskysymyksissä jäsenvaltioiden tulisi valvoa, että vapaa palvelujen tarjonta ei johda sosiaaliseen polkumyyntiin, koska se olisi vahingollista hoitohenkilöstölle ja sen ammattitaidolle sekä viime kädessä myös potilaille.

7.1

ETSK pahoittelee sitä, ettei unionin kansalaisten tilanteesta ole käytettävissä riittävästi objektiivista, vertailu- eikä analyysikelpoista tietoa. Ei ole olemassa seurantajärjestelmää, joka mahdollistaisi vertailun jäsenvaltioiden tai alueiden kesken. Työsuojelusta saatavissa tiedoissa on myös huomattavia aukkoja ja katvealueita (15). Tietyillä EU:n erillisvirastoilla on tässä yhteydessä merkittävä rooli.

7.2

Komitea suosittelee, että relevanttien tilastotietojen keräämiseen ja mittareiden määrittelyyn panostetaan alue-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla enemmän.

7.3

Uudistetun Lissabonin strategian onnistuminen riippuu pitkälti työntekijöiden työsuojelun toteutumisesta. Koska aikuinen viettää kolmanneksen elämästään työpaikalla, on työoloilla erityinen merkitys terveydelle. Lisäksi vaarallinen tai terveydelle haitallinen työympäristö voi alentaa BKT:tä 3–5 prosenttia. Työsuojelussa ja sen varmistamisessa tärkeintä on ennaltaehkäisy. Pk-yritykset työllistävät yli 80 prosenttia työvoimasta, ja niitä tulisikin tukea, mikäli ne noudattavat työehtosopimuksia, sillä ne ovat tässä yhteydessä (monikansallisia yrityksiä) huonommassa asemassa niin yleisiä mahdollisuuksia kuin rahoitustakin ajatellen. Lisäksi ETSK pahoittelee sitä, etteivät itsenäiset ammatinharjoittajat kuulu työsuojelun piiriin.

7.4

Komitea kannattaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien sopeuttamista siten, että tavoitteena on palveluiden laadun parantaminen. Jäsenvaltioissa vallitsevien ja niiden välisten erojen poistamiseksi on tärkeää selvittää jäsenvaltioiden vastuiden lisäksi myös alueiden rooli. Tämä ei missään tapauksessa saa merkitä jäsenvaltion velvollisuuksien siirtämistä alueille. ETSK on tässä yhteydessä erittäin pahoillaan eräissä jäsenvaltioissa parhaillaan toteutettavista terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksista, joiden tarkoituksen on rajoittaa julkisia sairausvakuutusjärjestelmiä sekä yksityistää laajasti julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä.

7.5

ETSK kannattaa komission tavoitetta suosia ja edistää ennaltaehkäisyä sekä komission aikomusta ryhtyä toimiin ikääntyneiden, lasten ja nuorten terveydentilan parantamiseksi. Näiden tavoitteiden käytännön toteutus riippuu myöskin pitkälti toimintaehdotuksista, jotka koskevat tupakointia, ravitsemusta, alkoholinkäyttöä, mielenterveyttä (mukaan luettuna Alzheimerin tauti) ja syöpäseulontaa (16).

7.6

Komitea pitää tekniikan kehitysaskeleita tervetulleina. Se ei kuitenkaan katso, että esitettyä sähköistä terveydenhuoltoa koskeva ratkaisu riittäisi takaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet. Alan ammattilaisten näkemys asiasta ei ole tiedossa. Viittaus kulujen vähenemiseen ja entistä henkilökeskeisempään lähestymistapaan on perusteltu, mutta toimia, joilla varmistetaan potilaan oikeudet ja jäsenvaltioiden vastuu terveydenhuollon kehittämisestä ja valvonnasta, ei selvitetä riittävän yksityiskohtaisesti.

7.7

ETSK kannattaa tiiviimpää yhteistyötä ja uusia aloitteita kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Koska EU:lla on johtava rooli kansainvälisen avun saralla, komitea kannattaa WHO:n kanssa tehtävän yhteistyön lisäämistä.

7.8

Mikäli unioni haluaa edistää WHO:n 21. vuosisadan tavoitteiden toteutumista, sen on tehtävä tehokasta yhteistyötä jäsenvaltioiden, YK:n eri elinten, WHO:n, ILO:n, muiden kansainvälisten organisaatioiden ja kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa. Lisäksi tulee vahvistaa suhteita kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, kuten Kansainväliseen valuuttarahastoon ja Maailmanpankkiin ja edistää työmarkkinaosapuolten, ammattialajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan ja etenkin potilas- ja kuluttajajärjestöjen kansainvälisten keskustelufoorumeiden muodostamista.

7.9

Komitea suosittelee, että EU:n entistä vahvemman kansainvälisen roolin myötä myös sille varattaisiin komitean toimivallan mukainen nykyistä aktiivisempi rooli tiettyjen kysymysten kansainvälisessä käsittelyssä erityisesti kun on kyse ilmastonmuutoksen ihmisten terveydelle asettamista uusista haasteista.

7.10

Terveysstrategia on otettava pysyvästi EU:n naapuruuspolitiikan ja kansainvälisen politiikan asialistalle. Tämä on tärkeää, jotta voidaan vastata terveyteen kohdistuviin uusiin haasteisiin, pandemioihin, katastrofien seurauksiin ja ilmastonmuutoksesta tai muista tekijöistä johtuviin uusiin terveysongelmiin.

8.1

ETSK tähdentää, että terveysstrategia otetaan huomioon kaikilla unionin politiikanaloilla. Tarvittavat rahoitusresurssit on taattava, koska valkoisessa kirjassa todetaan, ettei täydentävää rahoitusta tätä tarkoitusta varten ole talousarvioon varattu. Komitea epäileekin, voivatko yhteisön tasolla toteutettava valvonta ja valvontamekanismien vahvistamiseen ja terveysuhkien käsittelyyn liittyvät ehdotukset onnistua, ellei niihin varata riittävästi rahoitusta. Hankkeiden asianmukaisen rahoituksen varmistamiseksi ja EU:n politiikkojen jatkuvuuden vuoksi olisi paikallaan huolehtia kunkin tehtävän kohdalla erityisestä ja jatkuvasta budjettirahoituksesta (17).