19.12.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 311/21

---

Neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2006 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 34/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/…/EY antamiseksi valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä sekä neuvoston direktiivien 75/106/ETY ja 80/232/ETY kumoamisesta ja neuvoston direktiivin 76/211/ETY muuttamisesta

(2006/C 311 E/03)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tiettyjen nesteiden pakkaamisesta valmispakkauksiin tilavuuden mukaan koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä joulukuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 75/106/ETY (3) ja eräiden valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismäärien ja nimellistilavuuksien sallittuja valikoimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä tammikuuta 1980 annetussa neuvoston direktiivissä 80/232/ETY (4) vahvistetaan nimellismäärät eräille nestemäisille ja muille valmiiksi pakatuille tuotteille; tarkoituksena on varmistaa direktiivien mukaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus. Useimpien tuotteiden osalta sallitaan yhteisön nimellismäärien ohella kansalliset nimellismäärät. Joidenkin tuotteiden osalta kuitenkin vahvistetaan yhteisön nimellismäärät sallimatta kansallisten nimellismäärien käyttöä.

(2)	Kuluttajien mieltymysten muutokset samoin kuin valmiiksi pakattuihin tuotteisiin ja vähittäismyyntiin liittyvät innovaatiot yhteisön ja kansallisella tasolla antoivat aihetta selvittää, onko voimassa oleva lainsäädäntö edelleen tarkoituksenmukainen.

(3)

Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti asiassa C-3/99 Cidrerie-Ruwet 12 päivänä lokakuuta 2000 antamassaan tuomiossa (5), etteivät jäsenvaltiot saa kieltää sellaisen valmiiksi pakatun tuotteen saattamista markkinoille, joka poikkeaa yhteisön vahvistamista nimellistilavuuksista mutta joka on laillisesti valmistettu ja saatettu markkinoille toisessa jäsenvaltiossa, jollei sellaisella kiellolla pyritä täyttämään kuluttajansuojaa koskevia pakottavia vaatimuksia, jollei kieltoa sovelleta erotuksetta sekä kotimaisiin tuotteisiin että tuontituotteisiin, jollei se ole välttämätön kyseisen vaatimuksen täyttämiseksi ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään ja jollei tätä päämäärää ole mahdollista saavuttaa yhteisön sisäistä kauppaa vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.

(4)

Kuluttajansuojaa helpotetaan direktiiveillä, jotka on annettu direktiivien 75/106/ETY ja 80/232/ETY voimaantulon jälkeen. Niistä mainittakoon erityisesti kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa 16 päivänä helmikuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/6/EY (6).

(5)

Toimenpiteen vaikutusten arvioinnissa, jonka yhteydessä kuultiin laajasti kaikkia asiaan liittyviä tahoja, saatiin viitteitä siitä, että vapaasti valittavat nimellismäärät lisäävät useilla aloilla tuottajien vapautta valmistaa kuluttajien makumieltymysten mukaisia tuotteita ja tehostavat laatuun ja hinnoitteluun liittyvää kilpailua sisämarkkinoilla. Toisilla aloilla on kuitenkin asianmukaisempaa säilyttää toistaiseksi pakolliset nimellismäärät kuluttajien ja yritysten etuja silmällä pitäen.

(6)	Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisi annettava kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille enemmän tietoa, jotta yksikköhinnat ymmärrettäisiin paremmin.

(7)	Näin ollen nimellismääriä ei yleisesti ottaen pitäisi säännellä yhteisön tai jäsenvaltioiden tasolla, vaan valmiiksi pakattuja tuotteita pitäisi voida markkinoida valinnanvaraisia nimellismääriä käyttäen.

(8)

Joillakin aloilla sääntelyn purkaminen saattaisi kuitenkin aiheuttaa suhteettoman suuria lisäkustannuksia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Näillä aloilla olisikin mukautettava yhteisön nykylainsäädäntöä kokemusten perusteella ja etenkin pyrittävä varmistamaan, että yhteisön nimellismäärät vahvistetaan ainakin niille tuotteille, joita kuluttajille myydään eniten.

(9)

Koska pakollisten nimellismäärien säilyttämistä olisi pidettävä poikkeustapauksena, sitä olisi aika ajoin arvioitava uudelleen kokemusten perusteella, jotta voitaisiin vastata kuluttajien ja tuottajien tarpeisiin. Kyseisten alojen osalta olisi mukautettava yhteisön voimassa olevaa lainsäädäntöä ja etenkin rajoitettava yhteisön nimellismäärien käyttö pelkästään niihin tuotteisiin, joita kuluttajille myydään eniten.

10)	Avoimuuden lisäämiseksi olisi kaikki valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä annetut säännökset kerättävä yhteen ja samaan säädökseen ja tästä johtuen kumottava direktiivit 75/106/ETY ja 80/232/ETY.

11)

Kuluttajansuojan, etenkin muita heikommassa asemassa oleville kuluttajille kuten vammaisille ja ikääntyneille tarjottavan suojan vahvistamiseksi olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota kulutustuotteiden pakkausmerkinnöissä annettaviin painoa ja tilavuutta koskeviin tietoihin ja parannettava niiden luettavuutta ja näkyvyyttä esillepanoltaan tavanomaisissa valmiiksi pakatuissa tuotteissa.

12)

Direktiivissä 75/106/ETY vahvistetaan tietyille nestemäisille tuotteille vastaavat metrologiset vaatimukset kuin tiettyjen tuotteiden pakkaamista valmispakkauksiin painon tai tilavuuden mukaan tapahtuvaa täyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä tammikuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/211/ETY (7). Direktiiviä 76/211/ETY olisi siksi muutettava sisällyttämällä sen soveltamisalaan ne tuotteet, joihin nykyisin sovelletaan direktiiviä 75/106/ETY.

13)

Jäsenvaltioita kannustetaan paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkistamaan ne.

(14)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, kun otetaan huomioon, että on kumottava yhteisön tasolla vahvistettuja yksikkömääriä ja huolehdittava yhteisön tasolla vahvistettujen nimellismäärien yhtenäisestä soveltamisesta silloin kun niitä tarvitaan, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä direktiivissä vahvistetaan valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääriin sovellettavat säännöt. Sitä sovelletaan direktiivin 76/211/ETY 2 artiklan määritelmien mukaisiin ennalta pakattuihin valmisteisiin ja valmispakkauksiin.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta liitteessä lueteltuihin tuotteisiin, joita myydään verovapaissa myymälöissä kulutettaviksi Euroopan unionin ulkopuolella.

2 artikla

Tavaroiden vapaa liikkuvuus

1.   Ellei 3 tai 4 artiklassa toisin säädetä, jäsenvaltiot eivät saa pakkauksen nimellismääriin liittyvistä syistä estää, kieltää tai rajoittaa valmiiksi pakattujen tuotteiden saattamista markkinoille.

2.   Jäsenvaltiot, jotka käyttävät tällä hetkellä pakollisia nimellismääriä maidon, voin, kuivattujen makaronituotteiden ja kahvin osalta, saavat jatkaa tätä käytäntöä … (9) asti noudattamalla samalla perustamissopimuksessa ilmaistuja periaatteita, etenkin tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta.

Jäsenvaltiot, jotka käyttävät tällä hetkellä pakollisia nimellismääriä valkoisen sokerin osalta, saavat jatkaa tätä käytäntöä … (10) asti.

II LUKU

ERITYISET SÄÄNNÖKSET

3 artikla

Tiettyjen tuotteitten saattaminen markkinoille ja vapaa liikkuvuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä olevassa 2 kohdassa lueteltuja tuotteita, jotka on pakattu liitteen 1 kohdassa lueteltuihin kokoluokkiin sijoittuviin valmispakkauksiin, saatetaan markkinoille vain siinä tapauksessa, että ne on ennalta pakattu liitteen 1 kohdassa lueteltujen nimellismäärien mukaisesti.

4 artikla

Aerosolit

1.   Aerosoleissa on ilmoitettava astian kokonaisnimellistilavuus. Merkinnän on oltava sellainen, ettei se aiheuta sekaannusta sisällön nimellistilavuuden kanssa.

2.   Poiketen siitä, mitä säädetään aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY (11) 8 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, aerosoleina myytäviin tuotteisiin ei tarvitse merkitä sisällön nimellispainoa.

5 artikla

Monipakkaukset ja yksittäisistä pakkauksista, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi erikseen, koostuvat valmispakkaukset

1.   Kun kyseessä on kahdesta tai useammasta yksittäisestä valmispakkauksesta koostuva monipakkaus, 3 artiklan soveltamiseksi on sovellettava liitteessä olevassa 1 kohdassa lueteltuja nimellismääriä kuhunkin yksittäiseen valmispakkaukseen.

2.   Kun valmispakkaus koostuu kahdesta tai useammasta yksittäisestä pakkauksesta, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi erikseen, liitteessä olevassa 1 kohdassa lueteltuja nimellismääriä on sovellettava koko valmispakkaukseen.

III LUKU

KUMOAMISET, MUUTTAMISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

6 artikla

Kumoamiset

Kumotaan direktiivit 75/106/ETY ja 80/232/ETY.

7 artikla

Muuttaminen

Poistetaan direktiivin 76/211/ETY 1 artiklasta ilmaisu ”joita tiettyjen nesteiden pakkaamista valmispakkauksiin tilavuuden mukaan koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä joulukuuta 1974 annettua neuvoston direktiiviä 75/106/ETY ei sovelleta, ja”.

8 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ennen ….päivää…kuuta… (12). Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Niiden on sovellettava näitä säädöksiä ….päivästä …kuuta (13).

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

9 artikla

Kertomus, poikkeuksesta ilmoittaminen ja seuranta

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle viimeistään … (14) ja joka kymmenes vuosi sen jälkeen kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja vaikutuksista. Tarvittaessa kertomukseen liitetään ehdotus tämän direktiivin tarkistamiseksi.

2.   Direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen … (13) alat, joita mainitun kohdan poikkeus koskee, poikkeuksen soveltamisaika, sovellettujen pakollisten nimellismäärien kokoluokat ja se, mistä kokoluokasta on kyse.

3.   Komissio seuraa 2 artiklan 2 kohdan soveltamista omien havaintojensa ja asianomaisten jäsenvaltioiden antamien selvitysten pohjalta.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Direktiivin 2, 6 ja 7 artiklaa sovelletaan … (13) alkaen.

10 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  OJ C 255, 14.10.2005, s. 36.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 2. helmikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 4. joulukuuta 2006, ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

(3)  EYVL L 42, 15.2.1975, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(4)  EYVL L 51, 25.2.1980, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 87/356/ETY (EYVL L 192, 11.7.1987, s. 48).

(5)  Kok. [2000], s. I-8749.

(6)  EYVL L 80, 18.3.1998, s. 27.

(7)  EYVL L 46, 21.2.1976, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 78/891/ETY (EYVL L 311, 4.11.1978, s. 21).

(8)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(9)  60 kuukauden kuluttua seuraava päivämäärä.

(10)  72 kuukauden kuluttua seuraava päivämäärä.

(11)  EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(12)  12 kuukauden kuluttua seuraava päivämäärä.

(13)  18 kuukauden kuluttua seuraava päivämäärä.

(14)  8 vuoden kuluttua seuraava päivämäärä.

---

---

---