52002AR0250

Alueiden komitean lausunto aiheista:

- "Komission tiedonanto Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - uudistumisen ja muutoksen taustavoimana", ja

- "Ehdotus neuvoston päätös kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantakokouksen perustamisesta"

(2003/C 73/01)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - uudistumisen ja muutoksen taustavoima", KOM(2002) 341 lopullinen - 2002/0136 (COD),

ottaa huomioon Euroopan komission 27. maaliskuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 7. toukokuuta 2002 tekemän päätöksen antaa lausunnon laatiminen "talous- ja sosiaalipolitiikka" -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisön tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun mukauttaminen ja edistäminen" ja asiakirjan "Luonnos neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen pysyvän työllisyyskomitean perustamisesta tehdyn päätöksen 70/532/ETY muuttamisesta", KOM(98) 322 lopullinen,

ottaa huomioon asiakirjan "Eurooppalainen hallintotapa - Valkoinen kirja", KOM(2001) 428 lopullinen,

ottaa huomioon aiheista "Komission tiedonanto - Yhteisön tason työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun mukauttaminen ja edistäminen" ja "Luonnos neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen pysyvän työllisyyskomitean perustamisesta tehdyn päätöksen 70/532/ETY muuttamisesta" antamansa lausunnon (CdR 343/98 fin)(1),

ottaa huomioon aiheesta "Eurooppalainen hallintotapa - Valkoinen kirja" antamansa lausunnon (CdR 103/2001 fin)(2),

ottaa huomioon "talous- ja sosiaalipolitiikka" -valiokunnan 25. syyskuuta 2002 hyväksymän lausuntoluonnoksen CdR 250/2002 rev. (esittelijä: Sonny Berthold, Egtvedin kunnanjohtaja, DK/ELDR),

sekä katsoo, että perinteiset hallintomallit eivät vallitsevan monimutkaisen todellisuuden vuoksi selvästikään enää palvele nyky-yhteiskuntaa ja että poliittinen uskottavuus ja oikeutus ovat kaikkialla syvässä kriisissä,

katsoo, että uusista hallintotavoista käytävän keskustelun on koottava yhteen unionin jäsenvaltiot ja ehdokasvaltiot,

katsoo, että Euroopan yhdentymisen ja erityisesti laajentumisen kannalta on toivottavaa laatia kattava rajatylittävää, alueiden- ja valtioidenvälistä yhteistyötä koskeva strategia,

hyväksyi 20. ja 21. marraskuuta 2002 pitämässään 47. täysistunnossa (marraskuun 20. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

ALUEIDEN KOMITEAN KANTA JA SUOSITUKSET

1. Yleistä

1.1. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevien aiempien tiedonantojensa jatkoksi komissio esittelee tiedonannossaan "Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - uudistumisen ja muutoksen taustavoima"(3), joukon konkreettisia toimia vuoropuhelun vahvistamiseksi kaikilla tasoilla.

1.2. Alueiden komitea pitää vuodesta 1985 vallinnutta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun jatkuvuutta ja kehitystä erittäin myönteisenä ja on samaa mieltä siitä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voi tarjota käyttövoiman taloudellisille ja yhteiskunnallisille uudistuksille.

1.3. Alueiden komitea katsoo, että komission tiedonanto on merkittävä tekijä, kun pyritään korostamaan sitä entistä tärkeämpää asemaa ja merkitystä, joka työmarkkinaosapuolilla on unionin ensisijaisten strategisten tavoitteiden, eli täystyöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisen kannalta.

1.4. Alueiden komitea pitää tervetulleina komissio esittämiä konkreettisia toimenpiteitä, joilla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua eri tasoilla pyritään vahvistamaan.

1.5. Alueiden komitea tukee komission pyrkimyksiä tehdä tunnetuksi Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksia.

2. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - avain parempaan hallintotapaan

2.1. Alueiden komitea on komission kanssa täysin samaa mieltä siitä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tekee ainutlaatuiseksi se, että osapuolet pystyvät käymään vuoropuhelua itsenäisesti ja säännöllisesti sekä neuvottelemaan sopimuksista riippumattomasti.

2.2. Komitea jakaa myös komission näkemyksen työmarkkinaosapuolten asemasta kansalaisyhteiskunnassa. AK paneekin tyytyväisenä merkille uutena hallintomallina kehitetyistä paikallistason kumppanuuksista etenkin työllisyyden alalla saadut myönteiset tulokset.

2.3. Alueiden komitea on vakuuttunut, että komission tavoite kehittää entistä parempi kuulemismenettely ja laatia sisäiset käytännesäännöt työmarkkinaosapuolten kuulemiseksi tulevat muodostamaan olennaisen tekijän, kun ajatellaan unionin lainsäädännön laadun parantamista erityisesti työmarkkina-alalla. Komitea on lisäksi pannut tyytyväisenä merkille komission suunnittelemat aloitteet, jotka koskevat eri tasojen osallistumisen laajentamista sekä laajentumisesta käytävän vuoropuhelun avoimuuden lisäämistä.

2.4. Alueiden komitea antaa täyden tukensa sille, että komissio soveltaa työmarkkina-alalla läheisyysperiaatetta, jonka mukaan on ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten tehtävä etsiä ratkaisuja omalla vastuualueellaan.

2.5. Alueiden komitea panee merkille komission kannan, joka koskee työmarkkinaosapuolten pakollisen ja järjestelmällisen kuulemisen sekä neuvoa-antavien komiteoiden konsultoinnin selkeän eron säilyttämistä. Komitea on yhtä mieltä siitä, ettei näitä kahta prosessia tule sekoittaa edes siinä tapauksessa, että työmarkkinaosapuolet ovat mahdollisesti edustettuina neuvoa-antavassa komiteassa.

2.6. Alueiden komitea suhtautuu hieman epäröiden komission työmarkkinaosapuolille osoittamaan yleisluonteiseen kehotukseen, jonka mukaan niiden tulisi tehostaa sisäistä päätöksentekoaan yhteiskunnallisen vuoropuhelun kannalta ratkaisevilla aloilla, koska komitea tietää, että monissa organisaatioissa tällainen uudistus on jo toteutettu tai parhaillaan käynnissä.

2.7. Alueiden komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun näkyvyyttä on lisättävä ja työmarkkinaosapuolten asemaa vahvistettava. Siksi alueiden komitea pitää mielenkiintoisena komission ehdotusta parantaa työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta saatua kokemusta koskevia tietoja, ja se pyytää komissiota hyväksymään asiassa toimenpiteitä, jotka edistäisivät työmarkkinaosapuolten välisestä vuoropuhelusta ja työmarkkinasopimuksista saadun kokemuksen kartoittamista ja levittämistä, jotta voitaisiin selvittää parhaat käytännöt ja lisätä kokemusten vaihtoa niiden tahojen välillä, jotka osallistuvat työmarkkinakeskusteluun alueellisella ja paikallisella tasolla unionin jäsenvaltioissa.

Lisäksi alueiden komitea ilmaisee olevansa hyvin tyytyväinen ilmoitukseen, että vuonna 2003 järjestettävän paikallista kehittämistä käsittelevän foorumin yhteydessä painotetaan erityisesti alueellisten ja paikallisten työmarkkinaosapuolten osallistumista.

2.8. Alueiden komitea panee merkille, että yhteisön tasolla käytävää neuvonpitoa on kehitettävä ja parannettava yhdessä jäsenvaltioiden niiden viranomaisten kanssa, jotka edustavat paikallis- ja alueviranomaisia tai paikallisia ja alueellisia elimiä. Unionitasolla käytävään työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyvien tiedotus-, neuvottelu- ja päätösprosessien ja Euroopan paikallis- ja aluetason eri viranomaisten demokraattisen päätöksentekoprosessin väliltä puuttuu vakiintunut yhteys. Luottamushenkilöt unionin paikallis- ja aluetasolla saavat työnantajan ominaisuudessa tietoa unionin työmarkkinakysymyksistä, mutta heidän järjestöllään CERM:illä ei ole suoraa mahdollisuutta vaikutta unionitasolla. Ongelmana on, ettei komissio pidä näitä yli 80000:a paikallisyhteisöihin demokraattisesti liittyvää ja 9,4 miljoonaa ihmistä vakituisesti työllistävää EU:n paikallis- ja alueviranomaista työmarkkina-osapuolten vuoropuhelun täysivaltaisina osapuolina

3. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu - taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten taustavoima

3.1. Alueiden komitea tukee komission myönteistä arviota työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun mahdollisuuksista ja kehityskyvystä. Niiden ansiosta vuoropuhelusta voi muodostua Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston toivoma nykyaikaistamisväline.

3.2. Alueiden komitea pitää komission ehdotusta kasvua ja työllisyyttä käsittelevän kolmikantakokouksen perustamisesta kiinnostavana, kun ajatellaan, että Lissabonin huippukokouksessa määriteltyjen ensisijaisten unioninlaajuisten strategisten tavoitteiden, joita ovat täystyöllisyys ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, saavuttaminen edellyttää mahdollisimman tehokkaiden toteuttamisvälineiden kehittämistä ja myönteisesti ohjattua muutosta.

3.3. Alueiden komitea haluaa ilmaista tyytyväisyytensä siihen, että komissio on näin pian vuonna 1999 toteutetun pysyvän työllisyyskomitean uudistuksen jälkeen noudattanut työmarkkinaosapuolten omassa Laekenin julistuksessaan ilmaisemaa kehotusta korvata pysyvä työllisyyskomitea uudella kolmikantakokouksella.

3.4. Alueiden komitea pitää tervetulleina komission lausuntoja, joiden mukaan työmarkkinaosapuolet on yhtäältä tarkoitus ottaa mukaan kolmikantakokouksen sääntöjen valmistelutyöhön ja toisaalta ne on tarkoitus kutsua osallistumaan kolmikantakokousten valmisteluun ja seurantaan.

3.5. Komitea panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että komissio mainitsee tiedonannossaan myös muita foorumeja, joihin työmarkkinaosapuolet osallistuvat EU:n kolmikantaneuvottelujen myötä. Ne liittyvät talous- ja rahaliittoon, sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja Eurooppa-neuvoston kokousten alla järjestettäviin tapaamisiin, eli kyseessä ovat Kölnin prosessi, Cardiffin prosessi ja nk. "troikkakokoukset".

3.6. Alueiden komitea antaa täyden tukensa komission huomiolle, että työmarkkinaosapuolet voivat antaa huomattavan panoksen muutosprosesseihin mm. sitoutumalla ja osallistumalla avoimeen koordinaatiomenetelmään, joka on Lissabonin strategian myötä käyttöön otettu uusi poliittinen väline.

3.7. Paikallis- ja aluetasolla esim. Luxemburgin prosessiin liittyvien toimintasuunnitelmien laatimiseen tiiviisti osallistuva alueiden komitea on erityisen tyytyväinen komission selkeään lupaukseen, että työllisyyteen aiotaan soveltaa avointa koordinaatiomenetelmää ja että komissio aikoo ennen työllisyyssuuntaviivoja koskevan esityksen laatimista kuulla ja konsultoida työmarkkinaosapuolia.

3.8. Mitä tulee komission esittämään kokonaisarvioon työmarkkinaosapuolten kahdenvälisestä vuoropuhelusta, sen kehityksestä, tunnettujen oikeudellisten välineiden hyödyntämisestä ja uusien yhteistyöaloitteiden omaksumisesta, alueiden komitea panee merkille komission syvästi kriittisen asenteen, joka ilmenee etenkin tiedonannon siinä osassa, jossa käsitellään alojen välisten organisaatioiden panosta niinkin keskeisillä aloilla kuin neuvottelut, sopimusten ja julistusten seuranta sekä niiden jäsenvaltioissa tapahtuvaa toimeenpanoa koskeva raportointi. Komitea haluaakin tässä yhteydessä kiinnittää komission huomiota tuloksiin, joita julkisten yritysten Euroopan keskus (CEEP), EY:n teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestö (UNICE), ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) ovat saavuttaneet (liityttyään nk. Val Duchesse -sopimukseen vuonna 1985) kahdenvälisissä neuvotteluissa. Esimerkkeinä mainittakoon eurooppalaiset puitesopimukset ja tuoreimpana toukokuussa 2002 solmittu etätyötä koskeva sopimus.

3.9. Alueiden komitea on kiinnostuneena seurannut aloitteita työmarkkinaosapuolten alakohtaisen vuoropuhelun jäsentämiseksi uudelleen.

3.10. Alueiden komitea kehottaa komissiota seuraamaan kehitystä jatkuvasti ja jatkamaan toimintaa, joka tarvittavien edellytysten täyttyessä mahdollistaa jatkossakin uusien komiteoiden perustamisen.

4. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja EU:n laajentuminen

4.1. Alueiden komitea pitää ehdokasvaltioita koskevaa komission ehdotusta erityisen tervetulleena, koska komissio haluaa sitoutua hyödyntämään täysimääräisesti käytössään olevia rahoitusvälineitä ehdokasvaltioiden työmarkkinaosapuolten valmiuksien vahvistamiseksi.

4.2. Alueiden komitea kannustaa komissiota tukemaan ehdokasmaiden työmarkkinaosapuolten alojenvälisiä ja alakohtaisia kotimaisia rakenteita, koska ne ovat ennakkoedellytys tehokkaalle osallistumiselle työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun Euroopan tasolla.

4.3. Alueiden komitea panee tyytyväisenä merkille käynnissä olevat hankkeet, joita jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolet toteuttavat ehdokasvaltioissa yhdessä sisarjärjestöjensä kanssa. Kyseisistä järjestöistä monet ovat jo hakeneet eurooppalaisten järjestöjen jäsenyyttä tai jo liittyneetkin niihin.

5. Kaikilla tasoilla käytävän työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseen tähtäävät aloitteet - alueiden komitean kanta

5.1. Ilmaisulla "työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu" tarkoitetaan jäljempänä kaikkea toimintaa, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat. Alueiden komitea kehottaakin komissiota jatkuvasti erottamaan selkeästi toisistaan käsitteet, joilla tarkoitetaan yhtäältä työmarkkinaosapuolten ja unionin toimielinten välistä vuoropuhelua ja toisaalta pelkästään työmarkkinaosapuolten välistä kahdenvälistä vuoropuhelua.

5.2. Alueiden komitea tunnustaa komissiolle perustamissopimuksessa määrätyn aseman työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kehittämisessä, ja kunnioittaa sitä. Samalla alueiden komitea kuitenkin kehottaa komissiota noudattamaan työssään aina alojenvälisten työmarkkinaosapuolten edustajien Laekenin julistuksessaan ilmaisemia toiveita, jotka koskevat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun riippumattomuuden edistämistä, määrittelemällä yhteisessä työohjelmassa työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun organisoinnin parantamiseen tähtääviä ja aiempaa konkreettisempia toimia.

5.3. Alueiden komitea kannattaa läheisyysperiaatteen soveltamista työmarkkinapolitiikkaan liittyvillä aloilla. Komitea pitää tässä yhteydessä erittäin tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat neuvoteltujen eurooppalaisten sopimusten tuloksina syntyvän unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa. Alueiden komitea kehottaa komissiota selvittämään, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet tarvittavia ja asianmukaisia aloitteita, jotka mahdollistavat työmarkkinaosapuolten osallistumisen säädösten täytäntöönpanoon.

5.4. Alueiden komitea pyytää komissiota pohtimaan, miten komitea, jolla on laaja kokemus alue- ja paikallistason työllisyyssuunnitelmista, voisi osallistua komission esittämiin työmarkkinoita käsitteleviin kolmikantakokouksiin liittyvään työhön.

5.5. Alueiden komitea pitää edelleen kiinni siitä, että komission tulisi arvioida uudelleen ehdotusta, joka koskee työnantajien ryhmän teknistä koordinointia kolmikantakokouksissa. Julkisen alan työnantajat tulisi asettaa yksityisten työnantajien kanssa yhdenvertaiseen asemaan.

5.6. Alueiden komitea katsoo, että komission tulisi työmarkkinaosapuolia kuultuaan ryhtyä työstämään ajatustaan, jonka mukaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voisi pitkäjänteisen kehityksen tuloksena johtaa eurooppalaisten työehtosopimusten hyödyntämiseen oikeuslähteinä. Tätä seikkaa olisi käsiteltävä perustamissopimuksen seuraavaa tarkistusta koskevissa keskusteluissa.

5.7. Alueiden komitea ehdottaa, että komissio tutkisi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa sitä, millaisin välinein alojenvälisten sekä alakohtaisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken neuvoteltuja ja solmittuja euroopanlaajuisia sopimuksia koskevia tulkintariitoja tulisi ratkoa.

5.8. Alueiden komitea tukee komission arviota paikallistason kumppanuuksista, jotka voivat kattaa kokonaisia kaupunkeja tai teollisuusalueita. Alueiden komitea panee merkille komission suunnitelmat aloittaa vuoropuhelu myös muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa. Komitea on tietoinen, että paikallisten kumppanuuksien onnistuminen edellyttää työmarkkinaosapuolten osallistumista. Samalla komitea muistuttaa komissiolle, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten erottaminen toisistaan on välttämätöntä, sillä ainoastaan jälkimmäiset edustavat suoraan työmarkkinoihin liittyviä etuja ja vain niillä on riittävästi kapasiteettia käydä itsenäistä vuoropuhelua, joka voi johtaa työehtosopimuksiin.

5.9. Alueiden komitea suosittelee komissiolle useiden neuvoa-antavien komiteoiden kokoonpanon uudelleenarviointia. Näin selviäisi, onko työmarkkinaosapuolille mahdollista tarjota sama asema kuin naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevässä komission neuvoa-antavassa komiteassa, eli varsinainen jäsenyys.

Bryssel 20. marraskuuta 2002.

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Albert Bore

(1) EYVL C 93, 6.4.1999, s. 54.

(2) EYVL C 192, 12.8.2002, s. 24.

(3) KOM(2002) 341 lopullinen.