92002E0701

KIRJALLINEN KYSYMYS E-0701/02

esittäjä(t): Charles Tannock (PPE-DE) komissiolle

(13. maaliskuuta 2002)

Aihe: Eristevaahtomateriaalin poistaminen jääkaapeista Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevat EU:n asetukset, joiden mukaan jäähdytysnesteet ja seinissä oleva eristevaahtomateriaali on poistettava vanhoista jääkaapeista ennen kierrätystä, tulivat voimaan 1. tammikuuta 2002. Tähän tarvitaan erikoislaitteita, joita ei tällä hetkellä

ole saatavana Yhdistyneessä kuningaskunnassa, minkä väitetään johtuvan osittain siitä, että Britannian hallitus ei ryhtynyt ajoissa kaikkiin asetuksissa vaadittuihin toimiin. Seurauksena tästä yhä useampia jääkaappeja dumpataan sekä kaupungissa että maalla, koska kuluttajat eivät pysty hävittämään niitä laillisesti.

Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöministeri kirjoitti hallituksensa puolustukseksi artikkelin, joka julkaistiin The Guardian -sanomalehdessä maanantaina 18. helmikuuta. Osa artikkelista kuuluu näin:

Tämä asetus on aiheuttanut meille ongelmia. Alkuperäisessä, vuonna 1998 annetussa asetuksessa, josta me ministerit keskustelimme ja johon me sitouduimme, ei vaadittu eristevaahdon poistamista. Vuonna 1999 asetuksen 16 artiklan sanamuotoa kuitenkin muutettiin, mikä jätti asian epäselväksi.

Alkuvuodesta 1999 vuoden 2001 puoliväliin virkamieheni pyysivät Euroopan komissiolta virallista selvitystä asiasta yhdeksän eri kertaa. Komissio selvitti muodollisesti vasta kesäkuussa 2001, että asetus koskee myös CFC-yhdisteitä sisältävää eristevaahtomateriaalia.

Myöntääkö komissio, että neuvostossa vuonna 1998 allekirjoitetussa asetuksessa ei vaadittu eristevaahdon poistamista, ja että komissio toimi yksipuolisesti muuttaessaan asetuksen sanamuotoa ja sisältöä? Jos on näin, minkä oikeusperusteen perusteella neuvostossa hyväksyttyjen asetusten sisältöä voidaan muuttaa?

Myöntääkö komissio, että Britannian hallituksen piti kirjoittaa komissiolle yhdeksän eri kertaa, ennen kuin se sai virallisen selvityksen, että asetus koskee myös CFC-yhdisteitä sisältävää eristevaahtomateriaalia? Jos on näin, voiko komissio harkita kolmen kuukauden lykkäyksen suosittelemista Yhdistyneelle kuningaskunnalle, kunnes tarpeellinen teknologia on siellä yleisesti saatavana?

Voiko komissio myös ilmoittaa, odottaako Britannian hallitus parhaillaan virallisia selvityksiä muiden ympäristöä koskevien asetusten täytäntöönpanosta?

Margot Wallströmin komission puolesta antama vastaus

(22. huhtikuuta 2002)

Komissio pyytää parlamentin jäsentä tutustumaan vastauksiin, jotka komissio on otsonikerrosta heikentävistä aineista 29. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000(1) perusteella antanut useisiin kotitalouksien käyttämistä jääkaapeista ja pakastimista talteenotettuja valvottavia aineita koskeviin kirjallisiin kysymyksiin: vastaukset Chris Daviesin esittämiin kirjallisiin kysymyksiin P-0005/02(2), E-0082/02(3), E-0255/02(4) ja P-0595/02(5) sekä Graham Watsonin esittämään kirjalliseen kysymykseen E-0315/02(6). Mainitut vastaukset vahvistavat parlamentin jäsenen lausunnon, että asetuksen (EY) N:o 2037/2000 mukaan otsonikerrosta heikentävät aineet on 1. tammikuuta 2002 alkaen poistettava hävittämistä varten sekä vanhojen kotitalouksien jääkaappien ja pakastimien jäähdytysjärjestelmistä että niiden seinien solumuovista.

Neuvoston ja parlamentin asetus (EY) N:o 2037/2000 annettiin 29. kesäkuuta 2000, ja se tuli voimaan 1. lokakuuta 2000. Asetuksessa annetaan säännöksiä sekä kotitalouksien jääkaappien ja pakastimien jäähdytysjärjestelmistä että niissä eristykseen käytetystä solumuovista peräisin olevien valvottavien aineiden pakollisesta talteenottamisesta hävittämistä varten osapuolten hyväksymiä teknologisia menetelmiä tai muuta ympäristön kannalta hyväksyttävää hävittämismenetelmää käyttäen. Näitä säännöksiä ei ole muutettu sen jälkeen, kun neuvostossa päästiin niitä koskevaan poliittiseen yhteisymmärrykseen joulukuussa 1998. Näin ollen komissio ei voi hyväksyä parlamentin jäsenen väitettä. Komissiolla ei ole toimivaltaa muuttaa yksipuolisesti yhteistä kantaa tai asetusta, eikä komissio ole pyrkinyt sitä tekemäänkään.

Komissio on saanut Britannian hallitukselta kolme kirjettä, joissa pyydettiin selvitystä yllä mainitun asetuksen 16 artiklasta. Jokaisessa kirjeessä tuotiin esiin eri asioita, jotka on käsiteltävä, mukaan luettuina tarve kieltää otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien jääkaappien vienti sekä tarve ottaa talteen otsonikerrosta heikentävät aineet kotitalouksien käyttämistä jääkaapeista. Komissio ei siis myönnä saaneensa yhdeksää kirjettä Yhdistyneeltä kuningaskunnalta. Kirjeissä mainittuja asioita

käsiteltiin kyseisellä asetuksella perustetussa hallintokomiteassa, jonka katsottiin sopivan asiasta keskustelemiseen. Valvottavien aineiden pakollisesta talteenotosta kotitalouksien jääkaappien ja pakastimien jäähdytysjärjestelmistä ja eristykseen käytetystä solumuovista sekä näiden aineiden hävittämisestä keskusteltiin myös Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa pidetyssä erillisessä tapaamisessa. Yhdistyneelle kuningaskunnalle ilmoitettiin ensimmäisen kerran uudella asetuksella perustetun hallintokomitean ensimmäisessä kokouksessa 4. lokakuuta 2000, vain neljän päivän kuluttua asetuksen voimaantulosta, että kloorifluorihiilivedyn (CFC) talteenotto sekä jääkaappien jäähdytysjärjestelmistä että niissä käytetystä solumuovista on käytännössä mahdollista.

Komissiolla ei ole toimivaltaa myöntää Yhdistyneelle kuningaskunnalle lupaa väliaikaisesti poiketa valvottavien aineiden talteenottoa koskevan asetuksen 16 artiklan noudattamisesta. Komissio ei pidä sitä myöskään tarpeellisena, sillä Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa asetusta nykyisin asianmukaisesti. Komission tietojen mukaan Yhdistynyt kuningaskunta varastoi kotitalouksien käyttämät jääkaapit ja pakastimet siihen saakka, kunnes käytettävissä on sellaisia kaupallisia laitoksia, jotka ovat erikoistuneet otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenottoon kyseisistä laitteista. Ensimmäisten talteenottolaitosten pitäisi aloittaa toimintansa vuoden 2002 puoliväliin mennessä.

Muun ympäristölainsäädännön soveltamisen osalta komissio on EY:n perustamissopimuksen 211 artiklassa määrätyn yleisen velvollisuuden perusteella säännöllisesti yhteydessä kaikkiin jäsenvaltioihin varmistaakseen sekä uuden että vanhan yhteisön lainsäädännön asianmukaisen noudattamisen.

(1) EYVL L 244, 29.9.2000.

(2) EYVL C 172 E, 18.7.2002, s. 121.

(3) EYVL C 205 E, 29.8.2002, s. 67.

(4) EYVL C 172 E, 18.7.2002, s. 168.

(5) EYVL C 205 E, 29.8.2002, s. 168.

(6) EYVL C 205 E, 29.8.2002, s. 113.