62000J0178

Asiassa C-178/00,

Italian tasavalta, asiamiehenään U. Leanza, avustajanaan avvocato dello Stato D. Del Gaizo, prosessiosoite Luxemburgissa,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään E. de March ja L. Visaggio, avustajanaan avvocato A. Dal Ferro, prosessiosoite Luxemburgissa,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukirahastosta varainhoitovuonna 1995 rahoitettuja menoja koskevien jäsenvaltioiden tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/187/EY muuttamisesta 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/197/EY (EYVL L 61, s. 15) siltä osin kuin siinä on tehty rahoituskorjauksia tiettyihin kantajana olevan jäsenvaltion ilmoittamiin menoihin,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Wathelet sekä tuomarit D. A. O. Edward, A. La Pergola, P. Jann (esittelevä tuomari) ja S. von Bahr,

julkisasiamies: P. Léger,

kirjaaja: R. Grass,

ottaen huomioon esittelevän tuomarin kertomuksen,

kuultuaan julkisasiamiehen 26.9.2002 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1 Italian tasavalta on yhteisöjen tuomioistuimeen 12.5.2000 toimittamallaan kanteella vaatinut EY 230 artiklan ensimmäisen alakohdan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta kumoamaan osittain Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukirahastosta varainhoitovuonna 1995 rahoitettuja menoja koskevien jäsenvaltioiden tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä tehdyn päätöksen 1999/187/EY muuttamisesta 1 päivänä maaliskuuta 2000 tehdyn komission päätöksen 2000/197/EY (EYVL L 61, s. 15; jäljempänä riidanalainen päätös) siltä osin kuin siinä on tehty rahoituskorjauksia tiettyihin kantajana olevan jäsenvaltion ilmoittamiin menoihin.

2 Osittaista kumoamista koskeva vaatimus koskee seuraavia korjauksia, sellaisina kuin ne on kuvattu ja perusteltu EMOTR:n tukiosaston varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamiseksi ja hyväksymiseksi tehtyjen tarkastusten tuloksista 12.1.1999 laaditussa komission yhteenvetokertomuksessa (asiakirja VI/6462/98; jäljempänä yhteenvetokertomus):

- 3 358 746 955 Italian liiran (ITL) ja 807 967 249 ITL:n negatiiviset korjaukset sekä 22 116 046 015 ITL:n positiivinen korjaus durumvehnän varastointikustannuksiin liittyviin menoihin (yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.11 kohta)

- 7 883 033 994 ITL:n, 1 756 934 916 ITL:n ja 44 888 325 908 ITL:n negatiiviset korjaukset durumvehnän varastointikustannuksiin liittyviin menoihin (yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.14 kohta)

- 1 923 101 478 ITL:n suuruinen negatiivinen rahoituskorjaus, joka vastaa sen vakuuden määrää, joka olisi pitänyt pidättää Algeriaan vietävän durumvehnän myynnin yhteydessä (yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.16 kohta)

- 5 263 394 861 ITL:n ja 4 701 973 982 ITL:n negatiiviset rahoituskorjaukset, jotka vastaavat varainhoitovuoden 1994 lopun ja varainhoitovuoden 1995 alun vehnä-, ohra- ja maissivarastoissa havaittujen erojen arvoa (yhteenvetokertomuksen 4.5.1.3, 4.5.1.3.1.1 ja 4.5.1.3.1.2 kohta)

- 2 502 127 250 ITL:n rahoituskorjaus, joka vastaa niiden korjausten yhteismäärää, jotka komissio teki vehnää, ohraa ja maissia koskevaan kuukausittaiseen ennakkoilmoitukseen (yhteenvetokertomuksen 4.5.1.3.5 kohta)

- Italian tasavalta kiistää myös komission päätöksen kieltäytyä myöntämästä sille varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä 11 952 457 079 ITL:n suuruista summaa, jotta interventioelimet voisivat lopullisesti korjata viljan myyntiä koskevat laskut.

Durumvehnän varastointikustannuksiin liittyvät 3 358 746 955 ITL:n ja 807 967 249 ITL:n negatiiviset korjaukset sekä 22 116 046 015 ITL:n positiivinen korjaus

3 Asiakirja-aineistosta ja erityisesti yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.11 kohdasta käy ilmi, että varainhoitovuotta 1995 koskevan vuosittaisen ilmoituksen ja durumvehnän interventiovarastojen todellisen tilanteen välisten erojen havaitsemisen johdosta komissio on tehnyt korjauksen, joka koostuu 3 358 746 955 ITL:n suuruisesta vähennyksestä talousarvion alamomentin 1011.003 osalta ilmoitettuihin menoihin, 807 967 249 ITL:n suuruisesta vähennyksestä talousarvion alamomentin 1012.003 osalta ilmoitettuihin menoihin ja 22 116 046 015 ITL:n suuruisesta lisäyksestä talousarvion alamomentin 1013.003 osalta ilmoitettuihin menoihin.

4 Kanteessaan Italian hallitus vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin kumoaa "esitetyn negatiivisen korjauksen, jonka suuruus on 26 282 760 219 ITL" - määrä, joka ilmeisesti on saatu laskemalla yhteen summat 3 358 746 955 ITL, 807 967 249 ITL ja 22 116 046 015 ITL - ja se korostaa oman varastokirjanpitonsa esittäen, mutta ilman oikeudellisia perusteluja kyseisen vaatimuksen tueksi, että EMOTR on saanut perusteetonta etua tämän summan verran.

5 Tältä osin on todettava, että asiakirja-aineistosta ja erityisesti yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.11 kohdasta käy selvästi ilmi, että talousarvion alamomenttiin 1013.003 liittyvä 22 116 046 015 ITL:n korjaus on positiivinen eli Italian tasavallalle edullinen ja että ainoastaan 3 358 746 955 ITL:n ja 807 967 249 ITL:n korjaukset ovat negatiivisia.

6 Näin ollen Italian hallituksen - joka vaatii kokonaismäärältään 26 282 760 219 ITL:n suuruisen negatiivisen korjauksen kumoamista sillä perusteella, että EMOTR on selvästi saanut perusteetonta etua tämän summan verran - esittämät väitteet eivät ole ymmärrettäviä. Kuten julkisasiamies on todennut esittämänsä ratkaisuehdotuksen 6 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa, yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja siihen liittyvästä oikeuskäytännöstä käy ilmi, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista ja että näiden mainintojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta yhteisöjen tuomioistuin voi tarvittaessa harjoittaa valvontaansa. Tästä seuraa, että niiden oleellisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin kanne perustuu, on ilmettävä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kanteen tekstistä.

7 Italian hallituksen kyseessä olevat väitteet eivät täytä näitä vaatimuksia, koska ei ole ymmärrettävää, miksi EMOTR on saanut perusteetonta etua 26 282 760 219 ITL, josta 22 116 046 015 ITL:n määrä selvästi oli kantajana olevan jäsenvaltion eduksi tehty korjaus.

8 Näin ollen kanne on tämän vaatimuksen osalta jätettävä tutkimatta.

Durumvehnän varastointikustannuksiin liittyvät 7 883 033 994 ITL:n, 1 756 934 916 ITL:n ja 44 888 325 908 ITL:n negatiiviset korjaukset

9 Italian hallitus riitauttaa kokonaismäärältään 54 528 294 818 ITL:n suuruisen negatiivisen korjauksen, joka muodostuu 7 883 033 994 ITL:n, 1 756 934 916 ITL:n ja 44 888 325 908 ITL:n negatiivisista korjauksista ja jonka komissio on tehnyt sillä perusteella, että maalis-huhtikuussa 1995 suoritetussa tarkastuksessa ilmeni, että 122 709,192 tonnin kokonaismäärä Coop. San Giorgio -nimisen yhtiön varastoihin varastoidusta durumvehnästä oli erittäin huonolaatuista eikä se täyttänyt julkiseen interventioon hyväksymiseltä vaadittuja vähimmäisedellytyksiä.

10 Yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.14 kohdasta käy ilmi, että hankintahinta ja siihen liittyvät tekniset kulut, jotka koskivat osaa kyseisestä 122 709,192 tonnin durumvehnämäärästä eli 84 481,128:aa tonnia, oli määrätty Italian viranomaisten vastattavaksi, koska komission yksiköt olivat arvioineet, että kyseessä oleva vilja ei vastannut vaadittuja edellytyksiä julkiseen interventioon tarjoamisen hetkellä. Komissio vetoaa tältä osin interventioelimien suorittamaan maataloustuotteiden ostoon, varastointiin ja myyntiin johtavia interventiotoimenpiteitä koskevista kirjanpitosäännöistä 12 päivänä joulukuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3597/90 (EYVL L 350, s. 43) 7 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan "varastoihin saapuneet määrät, joiden osalta osoittautuu, etteivät ne enää täytä varastoinnille asetettuja edellytyksiä, on merkittävä kirjanpitoon myyntinä hintaan, johon ne on ostettu, kun ne poistetaan varastosta."

11 Mitä tulee loppuosaan kyseessä olevasta 122 709,192 tonnin määrästä eli 38 228,064 tonniin, komissio esittää yhteenvetokertomuksessa, että se on soveltanut saman asetuksen 2 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, jossa säädetään, että "mikäli tuotteen vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheutuu - - huonoista säilytysoloista - - tuotteen arvo on merkittävä kirjanpitoon 1 kohdan mukaisesti", toisin sanoen "kertomalla kyseiset määrät standardilaadun osalta varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä voimassaolevalla perusinterventiohinnalla, jota on korotettu viidellä prosentilla".

84 481,128 tonnin määrä

12 Italian hallitus korostaa 84 481,128 tonnin durumvehnämäärän osalta, että komissio on rikkonut asetuksen N:o 3597/90 2 ja 7 artiklaa. Italian hallituksen mukaan kyseinen määrä nimittäin täytti sen julkiseen interventioon tarjoamisen hetkellä kaikki yhteisön lainsäädännössä säädetyt edellytykset. Todisteena tästä se on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimessa yksityisen laboratorion laatimat 37 analyysitodistusta, jotka osoittavat tavaran hyvän laadun sen varastoinnin hetkellä. Komission ei siten olisi pitänyt soveltaa asetuksen N:o 3597/90 7 artiklaa, jossa viitataan "määriin, joiden osalta osoittautuu, etteivät ne enää täytä varastoinnille asetettuja edellytyksiä", vaan kyseisen asetuksen 2 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, jossa on kyse "huonoista säilytysoloista".

13 Komissio kiistää tämän arvostelun. Komission mukaan 84 481,128 tonnin durumvehnämäärän erittäin huono laatu jo interventioon tarjoamisen hetkellä käy selvästi ilmi Consorzio Controlli Integrati in Agricolturan (jäljempänä C.C.I.A) maalis- ja huhtikuussa 1995 tekemien virallisten tarkastusten yhteydessä suoritetuista analyyseistä. Italian hallituksen yhteisöjen tuomioistuimessa nyt esittämiä yksityisen laboratorion analyysien tuloksia ei voida ottaa huomioon, koska ne ilmeisesti perustuvat näytteisiin, joita eivät ole ottaneet riippumattomat henkilöt vaan varastoija itse.

14 Tältä osin on todettava - kuten käy ilmi julkisasiamiehen esittämän ratkaisuehdotuksen 22-28 kohdasta - että EMOTR:n rahoittamien menoja koskevien jäsenvaltioiden tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä ratkaisevia tosiseikkoihin liittyviä tietoja voidaan tavallisesti saada ainoastaan puolueettomista tarkastuksista, jotka ovat C.C.I.A:n kaltaisten riippumattomien tahojen suorittamia. Muut todisteet voidaan hyväksyä ainoastaan silloin, kun kyseessä oleva jäsenvaltio voi osoittaa, että kyseiset tiedot ovat virheellisiä. Kuten julkisasiamies on korostanut ratkaisuehdotuksensa edellä mainituissa kohdissa, C.C.I.A:n havaintoja ei voida käsiteltävässä asiassa kumota Italian hallituksen oikeudenkäynnin aikana esittämillä 37 analyysitodistuksella, jotka on laatinut yksityinen laboratorio, joka ei täytä puolueettomuuden vaatimuksia.

15 Italian hallitus ei näin ollen ole osoittanut, että komissio olisi rikkonut asetuksen N:o 3597/90 2 ja 7 artiklaa.

38 228,064 tonnin määrä

16 Italian hallitus väittää 38 228,064 tonnin määrän osalta, että komissio on tehnyt virheen riidanalaisten tuotteiden määrän arvioinnissa. Se korostaa, että C.C.I.A on suorittamissaan tarkastuksissa todennut, että Coop. San Giorgio -nimisen yhtiön hallussa olleen vehnän määrä oli ainoastaan 37 042,795 tonnia eli 1 185,269 tonnia vähemmän kuin komission kyseessä olevan korjauksen laskemiseksi käyttämä määrä.

17 Komission mukaan - vaikka on totta, että C.C.I.A on todennut, että 37 042,795 tonnin durumvehnämäärä oli ainoastaan "huonolaatuista" huonojen säilytysolojen johdosta - kyseinen elin on samanaikaisesti todennut, että 1 185,269 tonnin määrä puuttui. Koska puutteellisen laadun vuoksi hylätylle määrälle kirjattava arvo on sama kuin se, joka kirjataan puuttumisen vuoksi hylätylle määrälle, Italian hallitukset esittämät perustelut ovat merkityksettömiä.

18 Tältä osin on todettava toisaalta, että Italian hallitus, joka pelkästään väittää, että C.C.I.A on Coop. San Giorgio -nimisen yhtiön varastoissa suorittamiensa tarkastustensa aikana todennut, että niissä oli varastoituna ainoastaan 121 523,923 tonnia (84 481,128 tonnia + 37 042,795 tonnia) durumvehnää, ei lainkaan kiistä komission väitettä, jonka mukaan C.C.I.A on myös todennut, että varastosta puuttui 1 185,269 tonnin määrä.

19 Toisaalta asetuksen N:o 3597/90 2 artiklan 1 kohdasta ja 3 kohdan c alakohdasta käy ilmi, että EMOTR:n julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden rahoituksen yhteydessä huomioon otettava arvo lasketaan samalla tavalla "säilyttämiseen ja jalostamiseen liittyvät sietorajat [ylittäville] tai - - varkauksien tai muiden tunnistettavien syiden vuoksi" puuttuville määrille kuin määrille, joiden vahingoittuminen tai tuhoutuminen aiheutuu "huonoista säilytysoloista".

20 Näin ollen on ilmeistä, että komissio ei ole tehnyt mitään virhettä, josta voisi aiheutua taloudellista vahinkoa Italian tasavallalle. Näin ollen kanne on hylättävä perusteettomana siltä osin kuin se koskee kokonaismäärältään 54 528 294 818 ITL:n suuruista negatiivista korjausta.

Algeriaan vientiä varten annetun vakuuden pidättämiseen liittyvä 1 923 101 478 ITL:n suuruinen negatiivinen rahoituskorjaus

21 Maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 22 päivänä heinäkuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (EYVL L 205, s. 5) 21 artiklassa säädetään vakuuksien vapauttamisesta seuraavaa:

"Kun tätä tarkoitusta varten säädetty todiste kaikkien ensisijaisten, toissijaisten tai alempiasteisten vaatimusten täyttämisestä on esitetty, vakuus vapautetaan."

22 Saman asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädetään, että "ensisijaisena vaatimuksena on kussakin asetuksessa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi teon suorittaminen tai suorittamatta jättäminen".

23 Asetuksen N:o 2220/85 1 artiklan a kohdan mukaan kyseistä asetusta sovelletaan suureen joukkoon maataloustuotteiden yhteisiä markkinajärjestelyjä, joihin viljan yhteinen markkinajärjestely kuuluu.

24 Komissio on 31.10.1994 antanut interventiovarastoissa olevan durumvehnän Algeriaan vientiä varten asetuksen N:o 2668/94 (EYVL L 284, s. 45), jossa Italian interventioelimelle annetaan lupa järjestää 148 000 tonnia durumvehnää koskeva tarjouskilpailu sen viemiseksi karkeina durumvehnäjauhoina Algeriaan. Kyseisen asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

"Komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettu ensisijainen vaatimus on durumvehnän ostohinnan maksaminen ja karkean durumvehnäjauhon vienti asetetussa määräajassa 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vienti-todistuksen avulla."

25 Kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin sitä sovellettiin käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoihin niiden tapahtuma-ajankohtana, säädettiin seuraavaa:

"Yhteisöstä tapahtuvaa vientiä ja Algeriaan tapahtuvaa tuontia koskevasta velvoitteesta annetaan vakuus, joka on 50 ecua durumvehnätonnilta ja josta 25 ecua tonnilta on annettava karkeita jauhoja koskevan vientitodistuksen myöntämisen yhteydessä niitä vastaavalle durumvehnämäärälle ja loppuosa 25 ecua tonnilta ennen viljojen siirtämistä.

Poiketen siitä, mitä - - komission asetuksen (ETY) N:o 3002/92 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, jalostettuja karkeita jauhoja vastaava 50 ecun määrä durumvehnätonnilta on vapautettava 15 arkipäivän kuluessa siitä päivästä, jona tarjouskilpailun voittaja on esittänyt todisteen karkean jauhon saapumisesta Algeriaan."

26 Kyseisen säännöksen toiseen alakohtaan on tehty muutoksia asetuksen N:o 2668/94 muuttamisesta 10.3.1995 annetulla komission asetuksella N:o 545/95 (EYVL L 55, s. 27). Mainitussa säännöksessä säädettiin muutoksesta lähtien, että 50 ecun määrän vapauttaminen on suoritettava "15 arkipäivän kuluessa siitä päivästä, jona tarjouskilpailun voittaja on esittänyt todisteen 4 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen vaatimuksen täyttämisestä".

Riidanalainen korjaus

27 Asiakirja-aineistosta ja erityisesti yhteenvetokertomuksen 4.5.1.2.1.16 kohdasta käy ilmi, että asetuksen N:o 2668/94 mukaisen Algeriaan suuntautuvan durumvehnän viennin yhteydessä italialainen Italgrani SpA -niminen yhtiö on osallistunut tarjouskilpailumenettelyyn ja että se ei ole 32 873,951 tonnin kaupan osalta noudattanut yhtä asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 4 kohdassa säädetyistä velvollisuuksista eli ostohinnan maksamista. Italian viranomaiset ovat kuitenkin vapauttaneet annetun vakuuden, joka oli 50 ecua tonnilta. Koska komissio on katsonut, että kyseinen vakuus oli menetetty, se on tällä perusteella tehnyt 1 923 101 478 ITL:n suuruisen negatiivisen korjauksen.

28 Italian hallitus ei riitauta korjauksen määrää eikä sitä seikkaa, ettei Italgrani ole täyttänyt velvollisuuttaan maksaa ostohinta. Se väittää sitä vastoin, ettei komission olisi pitänyt katsoa, että ostohinnan maksaminen oli vakuuden vapauttamisen edellytys, koska asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, sellaisena kuin sitä sovelletaan alkuperäisessä muodossaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoihin, säädettiin vapauttamisen edellytykseksi ainoastaan todiste siitä, että durumvehnästä jalostettu karkea jauho on saapunut Algeriaan. Vasta myöhemmin kyseiseen säännöksen asetuksella N:o 595/95 tehdyn muutokseen jälkeen on otettu käyttöön asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen ensisijaisten vaatimusten täyttäminen ennakkoedellytyksenä vakuuden vapauttamiselle. Kyseistä muutosta ei kuitenkaan sovelleta käsiteltävän asian tosiseikkoihin. Komissio on näin ollen tehnyt oikeudellisen virheen soveltaessaan asetusta N:o 545/95 taannehtivasti ja siten lainvastaisesti.

29 Tältä osin on todettava, että koko sovellettavasta lainsäädännöstä systemaattisesti katsottuna käy ilmi, että vakuuden vapauttamisen edellytyksiä ei ole vahvistettu yksinomaan asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, sellaisena kuin sitä alkuperäisessä muodossaan sovelletaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoihin, vaan että kyseistä säännöstä on luettava yhdessä saman artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 2220/85, joka on alan perusasetus ja johon asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 4 kohdassa sitä paitsi nimenomaisesti viitataan, kanssa.

30 Koska asetuksen N:o 2220/85 21 artiklassa säädetään yleisesti, että vakuuden vapauttaminen edellyttää kaikkien ensisijaisten vaatimusten täyttämistä, erityisasetuksessa, jollainen asetus N:o 2668/94 on, voidaan poiketa kyseisestä periaatteesta ainoastaan, jos se tehdään nimenomaisesti ja erityisesti perustellen. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan, koska saman asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa säädetään ostohinnan maksaminen ensisijaiseksi vaatimukseksi ja viitataan siten selvästi asetukseen N:o 2220/85.

31 Näin ollen vakuuden vapauttaminen ei edellyttänyt pelkästään tavaran saapumista Algeriaan asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vaan saman asetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja asetuksen N:o 2220/85 20 ja 21 artiklan nojalla myös ostohinnan maksamista. Asetuksen N:o 2668/94 11 artiklan 2 kohdan toiseen alakohtaan asetuksella N:o 545/95, jossa nimenomaisesti mainitaan tämä toinen edellytys, tehdyllä myöhemmällä muutoksella on siten vain aikaisemman oikeustilan vahvistava merkitys. Tämän arvion vahvistaa se tosiseikka, että asetuksen N:o 545/95 perustelukappaleissa, jossa täsmennetään muiden asetukseen N:o 2668/94 tehtyjen muutosten syyt, ei edes mainita viimeksi mainitun asetuksen 11 artiklan 2 kohdan toiseen alakohtaan tehtyä muutosta.

32 Tästä seuraa, että komissiolla oli oikeus asetuksen N:o 2668/94 - sellaisena kuin sitä sovelletaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoihin - perusteella vaatia, että vakuuden vapauttaminen edellyttää ostohinnan maksamista, joten se ei ole lainkaan soveltanut taannehtivasti asetusta N:o 545/95 eikä siis tehnyt oikeudellista virhettä.

33 Näin ollen kanne on hylättävä perusteettomana siltä osin kuin se koskee 1 923 101 478 ITL:n negatiivista korjausta.

5 263 394 861 ITL:n ja 4 701 973 982 ITL:n negatiiviset korjaukset, jotka liittyvät eroihin vehnä-, ohra- ja maissivarastoissa

34 Asiakirja-aineistosta ja erityisesti yhteenvetokertomuksen 4.5.1.3, 4.5.1.3.1.1 ja 4.5.1.3.1.2 kohdasta käy ilmi, että komissio on tehnyt 5 263 394 861 ITL:n ja 4 701 973 982 ITL:n negatiiviset korjaukset, joiden yhteismäärä on 9 965 368 843 ITL, niiden erojen johdosta, jotka C.C.I.A:n tekemien tarkastusten johdosta ovat ilmenneet maissin, vehnän ja ohran varastoissa 1.10.1994 (varainhoitovuoden 1995 alkamispäivä) verrattuna EMOTR:n taulukoissa 30.9.1994 (varainhoitovuoden 1994 loppu) esitettyihin varastoihin. Erot olivat seuraavat:

maissi: + 35 446,263 tonnia

vehnä: + 275 000 tonnia

ohra: - 27 844,600 tonnia.

35 Komission tarkoituksena on ilmoituksensa mukaan kyseessä olevilla korjauksilla veloittaa Italian tasavallalta vehnän ja maissin ylimääräisten määrien siirtoarvo sekä ohran puuttuvien määrien arvo. Komission mukaan 1.10.1994 vehnälle ja maissille ilmoitettujen siirtoarvojen olisi pitänyt vastata 30.9.1994 vahvistettuja arvoja, joten kyseessä olevat korjaukset oli tehtävä. Ohran puuttuvat määrät oli komission mukaan katsottava hävikiksi ja niiden arvo oli näin ollen palautettava EMOTR:lle.

36 Italian hallitus korostaa kanteessaan, että kyseiset negatiiviset korjaukset ovat perusteettomia ja vailla mitään perusteluja. Varastojen oikaisut seurasivat siitä, että Italian viranomaiset olivat suorittaneet lokakuun 1994 aikana kirjanpidollisten varastojen pakollisen tarkistuksen verrattuna todellisiin varastoihin sellaisina kuin ne oli vahvistettu C.C.I.A:n tekemän tarkastuksen johdosta.

37 Komission lähestymistapa on opportunistinen, koska se pyrkii saamaan taloudellisia etuja siitä, että Italian viranomaiset perustellusti mukauttivat kirjanpidolliset varastot todellisten varastojen mukaisiksi. Komissio nimittäin hyötyy toisaalta siirtoarvosta vehnä- ja maissivarastojen lisäyksen vuoksi ilman, että se antaa Italian valtion hyötyä siitä ohran osalta, ja toisaalta asetuksen N:o 3597/90 perusteella ohravaraston vähennyksen johdosta lasketusta arvosta, joka ei johdu tuotteen tosiasiallisesta menetyksestä.

38 Italian hallituksen mukaan komission päättelyä seurattaessa olisi myös Italian viranomaisille myönnettävä seuraavat positiiviset korjaukset:

- sen siirtoarvon vähennyksen palauttaminen Italialle, joka siltä on varainhoitovuoden 1994 osalta veloitettu 27 844,600 ohratonnista

- varainhoitovuodelta 1994 maksettavat tekniset varastointikulut (talousarvion alamomentti 1011.03), jotka koskevat sitä 35 446,263 tonnin maissimäärän lisäystä, joka havaittiin C.C.I.A:n suorittamien inventointitarkastusten analysoinnin perusteella ja joka johtui siitä, ettei kyseistä määrää otettu huomioon varainhoitovuotta 1994 koskevissa EMOTR:n taulukoissa

- varainhoitovuosilta 1992, 1993 ja 1994 maksettavat tekniset varastointikulut (talousarvion alamomentti 1011.03), jotka koskevat sitä 275 tonnin suuruista vehnämäärää, joka varastoitiin siksi, että Albaniaan joulukuussa 1992 elintarvikeapuna lähetettäväksi tarkoitettua 5 000 tonnin vehnämäärää ei toimitettu kokonaan.

39 Jos näin ei tapahdu, on todettava, että EMOTR on saanut perusteetonta etua Italian tasavallan kustannuksella.

40 Kyseiset Italian hallituksen perustelut eivät mahdollista niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen yksilöintiä, joihin kyseinen vaatimus perustuu. Kuten julkisasiamiehen esittämän ratkaisuehdotuksen 7 ja 47 kohdassa käy ilmi, kanteen tutkittavaksi ottaminen yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan - jonka mukaan kanteessa on täsmennettävä oikeudenkäynnin kohde ja kanteen oikeudelliset perusteet - nojalla nimittäin edellyttää, että ne oleelliset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi itse kannekirjelmän tekstistä. Näin ei ole asia niiden Italian hallituksen väitteiden osalta, jotka liittyvät kyseessä olevia korjauksia koskevaan oikeudenkäynnin kohteeseen.

41 Näin ollen kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee 5 263 394 861 ITL:n ja 4 701 973 982 ITL:n negatiivisia korjauksia.

2 502 127 250 ITL:n rahoituskorjaus, joka vastaa vehnää, ohraa ja maissia koskevaan kuukausittaiseen ennakkoilmoitukseen tehtyjen korjausten yhteismäärää

42 Kuten asiakirja-aineistosta ja erityisesti yhteenvetokertomuksen 4.5.1.3.5 kohdasta käy ilmi, komissio on tehnyt 2 502 127 250 ITL:n (+ 467 306 950 ITL + 146 883 900 ITL - 3 116 318 100 ITL) suuruisen negatiivisen rahoituskorjauksen korjatakseen virheen, jonka Italian viranomaiset ovat tehneet laatiessaan EMOTR:n vuosittaisia taulukkoja varainhoitovuoden 1995 osalta.

43 Kyseinen virhe koskee siitä, että vuosittaisessa ilmoituksessa ei ole otettu huomioon - tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitettavien menojen kirjaamista varten, 7 päivänä syyskuuta 1988 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2776/88 (EYVL L 249, s. 9) 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti - taulukossa 5 olevalle riville 110 kuukausi-ilmoituksessa tehtyjä korjauksia. Kyseisessä säännöksessä säädetään, että "komission 6 artiklassa tarkoitettuihin ja koko varainhoitovuotta koskeviin tietoihin tekemät korjaukset mainitaan ennakkomaksuja koskevan päätöksen liitteessä ja niiden perusteella yksiköiden tai toimielimien on saatava tai suoritettava maksu ennen sen kuukauden loppua, jona kyseinen päätös on tehty".

44 Italian hallitus korostaa kanteessaan, että komissio on tämän korjauksen tehdessään määrännyt kaksinkertaisen seuraamuksen. Italian viranomaiset ovat nimittäin esittäneet varainhoitovuotta 1995 koskevan 12. kuukausi-ilmoituksen taulukossa 8 olevalla rivillä 1 ja taulukossa 52 olevalla rivillä 30 seuraavat tiedot:

- maissivarastot 1.10.1994: 27 371,061 tonnia

- tekniset kulut (talousarvion alamomentti 1011.006): 472 481 200 ITL

- rahoituskulut (talousarvion alamomentti 1012.006): 141 376 660 ITL

- muut kulut (talousarvion alamomentti 1013.006): 2 946 864 571 ITL.

45 Komissio on ilmoittanut Italian viranomaisille välttämättömyydestä tehdä varainhoitovuoden 1995 osalta asetuksessa N:o 2776/88 säädetyt korjaukset, jotka johtuvat siitä, ettei komissio ole hyväksynyt edellä mainittuja kuluja julkisesta interventiosta aiheutuneiksi siitä syystä, että kyseessä oleva varastoitu maissi oli vahingoittunut Cavalli-nimisen yhtiön varastoihin kohdistuneen luonnonkatastrofin vuoksi.

46 Myöhemmin varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä päätettiin sovittelumenettelyssä kyseisen yrityksen varastoissa varastoidun maissimäärän osalta määrätä Italian viranomaisten vastattavaksi kaksi negatiivista, määrältään 448 148 256 ITL ja 123 262 537 ITL, korjausta ja yksi 8 132 491 172 ITL:n määräinen positiivinen korjaus, jotka on esitetty yhteenvetokertomuksen 4.5.1.3.2 kohdassa.

47 Tästä seuraa, että asetuksen N:o 2776/88 9 artiklan nojalla esitetty negatiivinen korjaus on perusteeton, koska se olisi toisaalta vastoin varainhoitovuoden 1994 osalta järjestetyssä sovittelumenettelyssä tehtyjä päätöksiä ja koska se toisaalta johtaisi Italian viranomaisten vahingoksi kaksinkertaiseen seuraamukseen, jota seuraavat määrät kuvaavat:

- 472 481 200 ITL talousarvion alamomentin 1011.006 osalta

- 141 376 660 ITL talousarvion alamomentin 1012.006 osalta ja

- 2 946 864 571 ITL talousarvion alamomentin 1013.006 osalta.

48 Kuten julkisasiamiehen esittämän ratkaisuehdotuksen 50 kohdasta käy ilmi, Italian hallituksen tässä asiassa esittämät perustelut eivät myöskään mahdollista oikeudenkäynnin kohteen - eli niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen, joihin kanne perustuu - yksilöintiä tältä osin. Kanne ei siten täytä yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määrättyjä edellytyksiä.

49 Näin ollen kanne on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee 2 502 127 250 ITL:n negatiivista korjausta.

Kieltäytyminen myöntämästä 11 952 457 079 ITL:n summaa viljan myyntiä julkisesta interventiosta koskevien laskujen lopullista korjaamista varten

50 Italian hallitus esittää kanteessaan viimeisen kanneperusteen, joka sen oman ilmoituksen mukaan ei koske komission riidanalaisen päätöksen yhteydessä tekemiä rahoituskorjauksia vaan kieltäytymistä suostua Italian hallituksen esittämään pyyntöön, jonka tarkoituksena oli saada varainhoitovuoden 1995 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä 11 952 457 079 ITL:n summa sellaisten laskujen lopullista korjaamista varten, jotka koskevat viljan myyntiä julkisesta interventiosta.

51 Italian hallitus esittää yksityiskohtaisesti, että kyseessä on sellaisiin puuttuvien tavaroiden määriin liittyvä ongelma, jotka on ilmoitettu EMOTR:n taulukoissa "tunnistettavina hävikkeinä" ja joiden arvo on Italian hallituksen mukaan virheellisesti määrätty Italian viranomaisten vastattavaksi.

52 Komissio on tältä osin esittänyt, että toimenpiteet, joihin Italian hallitus viittaa, koskevat varainhoitovuodesta 1993 alkaen suoritettuja myyntejä. Italian viranomaiset ovat kuitenkin esittäneet korjausvaatimuksen vasta helmikuussa 1999. Kysymystä kyseisten myyntilaskujen korjaamisesta ei näin ollen voida käsitellä oikeudenkäyntiasiassa, joka koskee lokakuussa 1998 päättyvään ajanjaksoon liittyvää riidanalaista päätöstä.

53 Tältä osin riittää sen toteaminen, että kyseinen vaatimus ei koske tämän kanteen kohteena olevaa päätöstä. Kyseinen hallitus ei kuitenkaan mainitse mitään muuta päätöstä, jonka kumoamista se vaatisi ja joka olisi kyseessä olevien väitteiden kohde. Näin ollen kanteessa esitetyt vaatimukset eivät vastaa työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan edellytyksiä, koska ne selvästi kohdistuvat oikeudenkäynnin asiayhteyden ulkopuolelle.

54 Näin ollen kanne on tämän viimeisen vaatimuksen osalta jätettävä tutkimatta.

55 Italian hallituksen kanne ei voi miltään osin menestyä, koska on osoittautunut, että se on osittain jätettävä tutkimatta ja osittain hylättävä perusteettomana.

Oikeudenkäyntikulut

56 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Italian tasavallan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska Italian tasavalta on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

(viides jaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1) Kanne hylätään.

2) Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.