27.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/47

(1)

Neuvoston direktiivi 90/544/ETY, joka annettiin 9 päivänä lokakuuta 1990 taajuusalueista, jotka on tarkoitettu yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen kaukohakujärjestelmän yhteen sovitettua käyttöönottoa varten yhteisössä (ERMES-direktiivi) (2), kumottiin 27 päivänä joulukuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/82/EY (3). Direktiivissä edellytettiin, että jäsenvaltiot osoittavat taajuusalueelta 169,4–169,8 MHz neljä kanavaa yleiseurooppalaista maanpäällistä yleistä kaukohakupalvelua (jäljempänä ”ERMES”) varten ja huolehtivat siitä, että koko taajuusalue 169,4–169,8 MHz varataan ERMES-palveluille mahdollisimman pian kaupallisen kysynnän mukaan.

(2)

Taajuusalueen 169,4–169,8 MHz käyttö ERMESiä varten yhteisössä on vähentynyt olennaisesti tai jopa lakannut kokonaan, joten sitä ei tällä hetkellä käytetä tehokkaasti. Sitä voitaisiinkin käyttää paremmin palvelemaan yhteisön muita politiikan tarpeita.

(3)

Komissio antoi radiotaajuuspäätöksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti 7 päivänä heinäkuuta 2003 Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssille (jäljempänä ”CEPT”) toimeksiannon kerätä tietoja taajuusalueen 169,4–169,8 MHz nykyisistä ja mahdollisista tulevista käyttösovelluksista sekä laatia luettelo taajuusalueen käytön vaihtoehdoista ja erityisesti sellaisista vaihtoehdoista, jotka eivät liity pelkästään perinteiseen sähköiseen viestintään. CEPTiä pyydettiin arvioimaan kunkin mahdollisen käyttösovelluksen osalta rinnakkainkäyttöä muiden erityyppisten sovellusten kanssa ja mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia taajuusalueita puitedirektiivin periaatteiden mukaisesti. Kyseinen taajuusalue, jonka käyttö on jo osittain yhdenmukaistettu, soveltuu tietyille sovelluksille, jotka liittyvät sisämarkkinoiden perustamiseen ja toimintaan useilla yhteisön politiikan aloilla. Joitakin näistä sovelluksista voitaisiin todennäköisesti käyttää vammaisten apuna tai Euroopan unionissa tehtävän oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön tukena.

(4)

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) (4) 8 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on edistettävä Euroopan unionin kansalaisten etuja muun muassa siten, että ne ottavat huomioon erityisryhmien ja etenkin kuulovammaisten ja pikaista apua tarvitsevien käyttäjien tarpeet.

(5)

Teknisten selvitysten ja keräämiensä tietojen perusteella CEPT totesi, että kyseisen taajuusalueen käyttö ERMESiä varten on direktiivin 90/544/ETY antamisesta huolimatta jäänyt hyvin rajalliseksi ja että henkilö- tai kaukohakujärjestelmien tarve Euroopassa on muuttunut, koska näiden järjestelmien toimintojen tilalle on tullut uusia teknologioita, kuten GSM-verkon lyhytsanomajärjestelmät (SMS).

(6)

Sen vuoksi taajuusalueen 169,4–169,8 MHz ERMESille varattuja osia pitäisi muuttaa yhteisössä, jotta taajuusalueen käyttöä voitaisiin tehostaa ja säilyttää samalla sen yhdenmukaisuus.

(7)

Toimeksiannon mukaisesti CEPT on laatinut uuden taajuussuunnitelman ja kanavajärjestelyn, jonka mukaan taajuusalue 169,4–169,8125 MHz voidaan jakaa kuuden sovellustyypin kesken useita yhteisön käyttötarpeita varten. Näitä tarpeita ovat: kuunteluapuvälineiden käyttö kuulovammaisten apuna, mikä merkitsisi kuulovammaisille parempia matkustusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden välillä ja alentuneita laitehintoja mittakaavaetujen myötä; sisämarkkinoiden luominen turvapuhelinjärjestelmille (joiden avulla vanhukset tai vammaiset voivat lähettää hätä- ja avunpyyntöviestejä), seuranta- tai omaisuuden jäljityslaitteille, joilla voidaan tehostaa varastettujen tavaroiden jäljitystä ja takaisin saamista yhteisössä, vesi- ja sähköyhtiöiden käyttämille mittarinlukujärjestelmille sekä nykyisille kaukohakujärjestelmille, kuten ERMES, ja tilapäisesti käytettäville yksityisille radioverkkojärjestelmille (PMR), joita käytettäisiin erikoistapahtumissa muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen.

(8)

CEPT:n toimeksiantonsa mukaisen työn tuloksia, joita komissio pitää tyydyttävinä, olisi sovellettava yhteisössä ja toteutettava jäsenvaltioiden toimesta. Sellaiset jäljelle jäävät ERMES- ja/tai PMR-luvat, joka eivät ole uuden taajuussuunnitelman ja kanavajärjestelyn mukaisia, pitäisi säilyttää muuttumattomina kunnes niiden voimassaolo päättyy tai kunnes ERMES- ja/tai PMR-sovellukset voidaan siirtää sopiville taajuusalueille ilman kohtuutonta vaivaa.

(9)

Käyttövaltuuksia annettaessa on käytettävä mahdollisimman kevyttä järjestelmää sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) (5) mukaisesti ja ilman, että annettaisiin yksittäisiä käyttöoikeuksia.

(10)

Vaikka joidenkin käyttötarkoitusten asettamat taajuusvaatimukset saattavat edellyttää taajuuksien yksinomaista osoittamista, on yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista lähteä siitä, että taajuusalueita koskevat valtuutukset ovat mahdollisimman yleisluonteisia ja että niiden käyttöä ohjataan ainoastaan määrittelemällä erityisiä käyttörajoituksia, kuten toimintasuhdetta tai tehotasoja, ja varmistaa radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/5/EY (6) tunnustettujen yhdenmukaisten standardien avulla, että varatulla taajuudella toimivat laitteet aiheuttavat mahdollisimman haitallisia häiriöitä.

(11)

Taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz suurteho-osassa sijaitsevien kanavien koordinointi naapurimaiden välillä varmistetaan kahden- tai monenvälisin sopimuksin.

(12)

Jotta taajuusalueen 169,4–169,8125 MHz tehokas käyttö varmistettaisiin myös pitkällä aikavälillä, viranomaisten olisi tehtävä lisää selvityksiä, joiden avulla voidaan lisätä tehokkuutta ja erityisesti yksilöidyn suojakaistan käyttöä.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaisia,

a)

”kuunteluapuvälineellä” radioviestintäjärjestelmää, johon kuuluu yleensä yksi tai useampi radiolähetin ja yksi tai useampi radiovastaanotin, joiden avulla kuulovammasta kärsivät henkilöt voivat parantaa kuulemiskykyään;

b)

”turvapuhelinjärjestelmällä” luotettavaa radioviestintäjärjestelmää ja -verkkoa, johon sisältyy kannettavia laitteita, joiden avulla rajallisella alueella oleva henkilö voi hätätilanteessa lähettää avunpyynnön yksinkertaisella käyttötoimenpiteellä;

c)

”mittarinlukujärjestelmällä” järjestelmää, joka mahdollistaa laitteiden tilaan liittyvät etävalvonta-, mittaus- ja palvelukomennot radioviestintälaitteiden välityksellä;

d)

”seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmällä” järjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ja jäljittää tavaroita ja saada ne takaisin, ja johon yleensä kuuluu suojattavaan esineeseen kiinnitettävä radiolähetin, vastaanotin ja mahdollisesti hälytin;

e)

”kaukohakujärjestelmällä” järjestelmää, joka mahdollistaa yhdensuuntaisen radioviestinnän lähettäjän ja vastaanottajan välillä tukiaseman ja liikkuvan vastaanottimen avulla;

f)

”yksityisellä radioverkkojärjestelmällä (PMR)” maanpäällistä matkaviestintäpalvelua, jossa käytetään simpleksi-, semidupleksi- tai mahdollisesti dupleksi-toimintatiloja päätelaitetasolla suljetun käyttäjäryhmän sisäiseen viestintään.

a)

yksinomainen käyttö kuunteluapuvälineitä varten;

b)

yksinomainen käyttö turvapuhelinjärjestelmiä varten;

c)

ei-yksinomainen käyttö mittarinlukujärjestelmiä varten;

d)

ei-yksinomainen käyttö seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmien pienitehoisia lähettimiä varten.

a)

seuranta- ja omaisuuden jäljitysjärjestelmien suuritehoiset lähettimet;

b)

nykyiset kaukohakujärjestelmät tai kaukohakujärjestelmät, jotka sijoitetaan uudelleen taajuusalueen muilta kanavilta.

a)

kuunteluapuvälineet taajuusalueen ei-yksinomaisessa pienteho-osassa;

b)

jäljitys, kaukohaku, tilapäinen käyttö tai yksityiset radioverkkojärjestelmät kansallisella tasolla alueen suurteho-osassa.