31.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 288/91

Esittelijä:

Alfred GAJDOSIK

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin markkinoiden uudesta rakenteesta, riskeihin varautumista koskevasta asetuksesta ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyön uudelleenorganisoinnista. Ne ovat askel eteenpäin siirryttäessä EU:ssa jäsenvaltioiden säännellyistä sähkömarkkinoista markkinalähtöiseen lähestymistapaan, jolla taataan toimitusvarmuus mahdollisimman pienin kustannuksin. Tämä on Euroopan kaikkien sähkönkuluttajien – teollisten, kaupallisten ja kotitalouskuluttajien – keskeisten etujen mukaista. Tähän tavoitteeseen voidaan kuitenkin päästä vain, jos edetään kohti talouden entistä pidemmälle menevää sähköistämistä, joka on tehokkain ja joustavin tapa saavuttaa tavoite.

1.2

Komitea korostaa aiempien lausuntojensa mukaisesti, että toimivat sähkömarkkinat ovat energiaunionin tavoitteiden täyttämisen ennakkoedellytys (1). ETSK yhtyy siihen komission näkemykseen, että markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvitaan merkittäviä muutoksia niiden rakenteeseen eritoten siksi, että uusiutuvista lähteistä vaihtelevasti saatavan sähkön käyttö lisääntyy (2). Uusiutuvan energian integrointi olemassa oleville markkinoille ei auta, vaan tarvitaan uudenlaisia markkinoita. Komitea katsoo, että markkinarakennepaketilla vastataan yleisesti ottaen hyvin kyseisten muutosten tarpeeseen ja tasoitetaan tietä kustannustehokkaalle ja taloudellisesti toteutettavissa olevalle energiasiirtymälle.

1.3

ETSK arvostaa markkinarakennepaketin yleistä lähestymistapaa, varsinkin pyrkimyksiä asettaa kuluttajat keskeiseen asemaan energiamarkkinoilla, lisätä sähköntoimitusta ja lujittaa alueellista yhteistyötä. Markkinasääntöjen ja sääntelykehyksen vastaava mukauttaminen on tärkeä askel kohti puhtaan energian vakaata toimittamista kaikille eurooppalaisille kuluttajille mahdollisimman edulliseen hintaan. Eräissä kohdin on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Erityisesti tarvitaan tarkempia sääntöjä (3).

1.4

Hiilestä irtautuminen on yksi energiaunionin strategisista tavoitteista, ja pyrkimys edistää investointeja tämän tavoitteen saavuttamiseksi sähkömarkkinoilla on näin ollen kannatettava. Paras tapa edetä asiassa ovat kuitenkin tasapuoliset ja oikeudenmukaiset markkinaehdot, jotka hyödyttävät sekä kuluttajia että siirtymistä vihreään talouteen. Tavanomaisen sähköntuotannon kaikkien ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin siten, että huomioon otetaan ilmastonmuutoksesta johtuvat ja ihmisten terveydelle aiheutuvat haitat, on ratkaisevan tärkeää tehokkaan ja toimivan hiilestä irtautumisen kannalta. Asianmukainen verotus on paras keino ohjata investointeja ekosähköön.

1.5

ETSK kannattaa voimakkaasti säännösten antamista kaikkien kuluttajien – teollisuuden, kaupallisten yritysten ja yksityisten kotitalouksien – oikeudesta tuottaa, varastoida ja kaupata energiaa itse sekä paikallisten energiayhteisöjen oikeudesta tukea, kehittää tai vuokrata yhteisön verkkoja. Tarvitaan kuitenkin tarkemmat säännöt, jotta näitä oikeuksia voidaan käyttää ja olemassa olevat esteet voidaan voittaa (verkkoon pääsy, epäoikeudenmukaiset ja epäasianmukaiset verkkomaksut, oikeudelliset ja hallinnolliset esteet jne.).

1.6

Lisäksi tavoitteena on oltava eurooppalaisten kuluttajien mahdollisuus osallistua täysipainoisesti sähkömarkkinoiden kaikille osa-alueille, myös sähkön kauppaan ja jakeluun. Komission ehdotuksiin ei sisälly erityissäännöksiä, joilla luotaisiin edellytykset tähän. On kehitettävä hajautettuja kauppapaikkoja ja kaupankäyntirakenteita, jotka tarjoavat myös pienille energiayksiköille mahdollisuuden suoraan kaupankäyntiin. Vaikka sähköenergian toimitusten ja kaupan hajauttaminen on perusedellytys sille, että kuluttajat voivat kaikilta osin integroitua markkinoille, se ei kuitenkaan tarkoita Euroopan sähkömarkkinoiden pirstaloimista.

1.7

Komissio pyrkii aivan oikein lujittamaan lyhyen aikavälin markkinoita, mutta pitkällä aikavälillä tämä ei riitä tekemään uusiutuvista lähteistä tuotettavaan sähköön liittyvistä investoinneista markkinamekanismeihin pohjautuvia. Uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä on tätä ajatellen voitava myydä myös termiini- ja futuurikaupassa hajautetuilla markkinoilla, ja tästä tulee mahdollista vain, jos tasehallintatuotteilla käydään kauppaa joustomahdollisuuksia hyödyntäen.

1.8

Koska monissa Euroopan maissa ongelmana ei ole nykypäivänä tuotantokapasiteetin puute vaan ylijäämäkapasiteetti, tavanomaisen sähköntuotannon kapasiteettimekanismeja olisi käytettävä lyhytkestoisena ratkaisuna vain silloin, jos tarvittavaa toimitusvarmuutta ei pystytä takaamaan tasehallintatuotteiden avulla, kun ajatellaan investointivakautta kaikkien markkinatoimijoiden kannalta.

1.9

ETSK palauttaa mieliin, että energiaköyhyysongelma on otettava huomioon vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävissä tulevissa toimintalinjoissa. Tuottajakuluttajuus voi olla yksi tapa puuttua tähän ongelmaan, kunhan heikossa asemassa oleville kuluttajille tarjotaan mahdollisuus saada tarvittava pääoma julkisten lainojen taikka kuntien, alueiden tai muiden tahojen, esim. kansalaisjärjestöjen, antaman avun turvin.

1.10

ETSK painottaa, että hyvin toimivien, nykyaikaisten ja älykkäiden jakeluverkkojen merkitys kasvaa, koska uusiutuviin energialähteisiin sekä sähkön ja lämmön tuottamiseen yhteistuotantolaitoksissa tukeutuva sähköntuotanto on tyypillisesti muuta sähköntuotantoa pienimuotoisempaa. Kansallisten säännösten täytyy mahdollistaa se, että verkonhaltijat tekevät tarvittavat investoinnit, ja kannustaa niitä tähän. Myös investoinnit jäsenvaltioiden sähköverkkojen entistä parempaan yhteenliittämiseen ovat välttämättömiä. Molemmat auttavat turvaamaan energiantoimitukset ja luovat uusia työpaikkoja Eurooppaan.

1.11

ETSK korostaa, että sähkön toimitusvarmuuden korkean tason varmistamisen tavoite markkinaympäristössä ja tilanteessa, jossa kuluttajilla on keskeinen rooli, edellyttää tieto- ja viestintäteknologian intensiivistä hyödyntämistä, uusia suunnittelumenetelmiä sekä sähköjärjestelmän hyödyntämiseen käytettäviä uusia välineitä, jotka yhdessä mahdollistavat kuluttajien ja verkkojen tarpeiden reaaliaikaisen kartoittamisen. Tämä vaatii voimakasta investoimista tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin (ks. kohta 3.13).

1.12

Mitä tulee joustoon, sähköiseen liikkumiseen, varastointiin ja muihin tasehallintamahdollisuuksiin, ETSK puoltaa komission kantaa, jonka mukaan riippumattomille markkinatoimijoille annettaisiin etuoikeus kehittää näitä keskeisiä markkinoita ennen kuin jakeluverkonhaltijoiden sallitaan ryhtyä kyseisten laitosten hallinnoijiksi tai operaattoreiksi.

2.1

Komissio tähdentää ehdotuspaketissaan seuraavaa: Energiaunionin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sähkömarkkinoiden perinpohjaista uudistamista. Uusiutuvan energian integrointi olemassa oleville markkinoille ei auta, vaan tarvitaan uudenlaisia markkinoita.

2.2

Euroopan komissio pohjaa uudenlaisia markkinoita koskevan toimintalinjansa seuraaviin kahteen periaatteeseen:

2.3

Lisäksi komissio käsittelee ehdotuksessaan kysymystä toimitusvarmuuden vahvistamisesta riskeihin varautumisen avulla.

2.4

Neljäntenä näkökohtana on viranomaisvalvonnan uudistaminen määrittämällä uudelleen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) tehtävät ja toimivaltuudet.

3.1

Koko energiajärjestelmän, myös lämmityksen ja liikkuvuuden, irrottamiseksi hiilestä tarvitaan sähköntuotantoon vastaavan suuruinen osuus uusiutuvaa energiaa. Komission lähestymistapa on tätä taustaa vasten perustaltaan oikea: Euroopan sähkömarkkinoita on kehitettävä yhteensopiviksi uusiutuvan energian kanssa. ETSK arvostaa tätä selkeää lähestymistapaa, joka merkitsee tärkeää askelta kohti sellaisia eurooppalaisia sähkömarkkinoita, jotka auttavat ylitse nykyisistä esteistä, esimerkiksi yhteenliitäntöjen puutteesta johtuvista fyysisistä rajoituksista, ja vähentävät jäsenvaltioiden välisiä sääntely- ja verotuseroja.

3.2

Aivan aluksi on tärkeää ottaa huomioon, että vaihtelevasti saatavilla oleva uusiutuva energia on jo luonteensa vuoksi hajautettua. Toisin sanoen:

Samat ominaispiirteet pätevät usein myös muihin tekniikoihin, kuten sähkön ja lämmön tuottamiseen yhteistuotantolaitoksissa, jotka tulevat suuren tehokkuutensa ansiosta olemaan tärkeitä jouston ja tasehallinnan mahdollistajia tulevilla energiamarkkinoilla.

3.3

Nämä ominaispiirteet tuovat yhtäältä mukanaan tiettyjä etuja, joihin Euroopan komissio eräiltä osin viittaa uutta markkinarakennetta koskevissa ehdotuksissaan. Komission ehdotuksessa voitaisiin kuitenkin suunnata markkinasäännöt johdonmukaisemmin ja ytimekkäämmin näiden hyötynäkökohtien mukaan. ETSK kiinnittää tässä yhteydessä huomion asiakokonaisuuteen TEN/622 kuuluvassa lausunnossa ”Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistus” (4) asiasta esittämiinsä näkemyksiin. Se tosiseikka, että uusiutuva energia ja muut hajautetut teknologiat kasvattavat merkittävästi markkinoiden likviditeettiä, on erityisen tärkeä markkinoiden rakenteen kannalta.

3.4

Kuten komissio oikeutetusti korostaa, uudenlaisille energiamarkkinoille on tyypillistä, että tuotantoyksiköitä on paljon enemmän kuin tavanomaisessa tuotantorakenteessa, jolle on tunnusomaista voimaloiden hyvin pieni määrä. Sähköntuotantoon osallistuvien toimijoiden kirjo laajenee siis huomattavasti. Kuluttajien aktivoiminen toimijoina on tässä ensiarvoisen tärkeää. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto sekä yhteistuotanto tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden ryhtyä tuottajiksi, kuten komissio panee ehdotuksessaan merkille.

3.5

On tärkeää huomata, että kuluttajien aktivoimista koskevan ajatuksen tulee ulottua kaupalliset ja teolliset energiankuluttajat mukaan lukien kaikkiin kuluttajaryhmiin, jotka voivat saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä investoimalla tekniikkaan, joka mahdollistaa itse käytettävän energian hajautetun tuotannon. Kuluttajien aktivoituminen siis kasvattaa sähkömarkkinoiden likviditeettiä mutta myös vahvistaa taloudellisia impulsseja: pienet ja suuret yritykset voivat hyötyä kilpailueduista, lisäarvoa syntyy paikallisesti ja työpaikkojen määrä voi kasvaa. Monilla yksityisillä kotitalouksilla ei toisaalta ole tuottajakuluttajaksi ryhtymisen edellyttämiä rahavaroja. Kuluttajaystävälliset lainat ja kuntien ja alueiden aktiivinen tuki voivat olla tässä avuksi.

3.6

Kuluttajien aktivoitumista haittaa kuitenkin kolme tekijää.

3.6.1

Ensinnäkin hiili- ja ydinvoimaloiden ulkoisista kustannuksista sisällytetään nykyisin hintoihin vain häviävän pieni osa. Kyseisistä kustannuksista on otettava huomioon erityisesti terveyshaitoista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista johtuvat kustannukset. Näiden kustannusten jättäminen sisällyttämättä hintoihin sysää uusiutuvan energian, joka ei aiheuta vastaavia ulkoisvaikutuksia, hyvin epäedulliseen kilpailuasemaan. Koska juuri uusiutuva energia tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden aktivoitua, väistämättömänä päätelmänä on, että kuluttajien vähäistä osallistumista pidetään poliittisesti toivottavana tai että sitä ainakin mieluusti siedetään. Koko talvipaketissa ei tehdä elettäkään tämän markkinavääristymän oikaisemiseksi. Vääristymää suurentaa vielä se, että tavanomaisen sähköntuotannon ulkoisten kustannusten jättäminen sisällyttämättä hintoihin lisää tarvetta osoittaa valtavasti tukea uusiutuvalle energialle.

3.6.2

Hajautetut tekniikat, joilla energiaa tuotetaan esimerkiksi uusiutuvista lähteistä tai sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, ovat toisestakin syystä järjestään heikommassa asemassa kuin tavanomaiset voimalaitokset. Tukkumarkkinoiden nykyinen rakenne suosii suuren mittaluokan tuotantoyksiköitä. Se, että uusiutuvia energialähteitä käyttävät tuotantoyksiköt ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä eikä niillä siten ole tarvittavia mittakaavaetuja, tuottaa niille kilpailuhaittaa.

3.6.3

Lisäksi monet pienemmät toimijat eivät oikeudellisten rajoitusten, hallinnollisten sääntöjen, lupavaatimusten ja byrokraattisten vaatimusten takia pysty kauppaamaan energiaa markkinoilla. Tämä koskee yksityisiä kotitalouksia sekä kaupallisia ja jopa teollisia kuluttajia.

3.7

Nämä kolme nykyisten sähkömarkkinoiden puutetta voitaisiin korjata välittömästi, jos poliittista tahtoa siihen olisi. ETSK pelkää kuitenkin, että komission ehdottamat säännökset kyseisistä asioista eivät ole riittävän selkeitä.

3.8

Hiilidioksidipäästöt ovat edellä mainittuihin ulkoisiin kustannuksiin liittyvistä ongelmista silmäänpistävin. Jotta voidaan poistaa edellä kohdassa 3.6.1 kuvailtu tavanomaista sähköntuotantoa suosiva markkinavääristymä, on välttämättä ainakin huolehdittava näiden päästöjen tarkasti kohdennetusta verotuksesta. ETSK on vaatinut tätä useasti (5).

3.9

Edellä kohdissa 3.6.2 ja 3.6.3 mainittujen epäkohtien korjaamiseksi sähkömarkkinat olisi avattava hajautetummille rakenteille erityisesti kaupankäynnin osalta.

3.10

Hajauttaminen ei saa tarkoittaa Euroopan sähköjärjestelmän pirstaloimista. Komission olettamus, että olisi mahdollistettava ”sähkön vapaa liikkuminen sinne missä sitä – – eniten tarvitaan”, on lähtökohdiltaan oikea. Jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhä paremmaksi yhteenliittämiseksi tarvitaan kuitenkin suuria investointeja. Lisäksi on kehitettävä jälleenrahoitusmalli, joka ei kuormita kuluttajia liian paljon.

3.11

Verkon laajentamisen kustannukset voidaan parhaiten pitää minimissään tuottamalla sähköä kysynnän mukaan ja käyttämällä apuna esim. akkuvarastoinnin, sähköstä lämmöksi -tekniikan, sähköstä kaasuksi -tekniikan ja ajoneuvosta verkkoon -tekniikan tarjoamia jousto- ja tasehallintamahdollisuuksia. Tämä selittää, miksi tuottajakuluttajuus, suorat liiketoimet sähkön tuottajien ja kuluttajien välillä sekä tasevastuun vahvistaminen komission ehdottamalla tavalla ovat tärkeitä toimitusvarmuuden turvaamisen välineitä.

3.12

Euroopan komission ehdotuksessa on yleisesti ottaen huomioitu nämä mekanismit. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa, sillä se vaikuttanee myönteisesti etenkin alikehittyneisiin sähkömarkkinoihin, jotka kärsivät eräissä jäsenvaltioissa voimakkaasta ylisääntelystä.

3.13

Komissio jättää ehdotuksessaan tältä osin kuitenkin pitkälti huomioimatta digitalisaation tarjoaman potentiaalin. Digitalisaation myötä kulutus- ja tuotantotiedot voidaan kirjata sähköisesti pienimpien yksiköiden tarkkuudella (kilowateittain). Tarkka ja yksilöllinen kuluttajaprofilointi älymittarien – ja tulevaisuudessa esineiden internetin – avulla yhdistettynä energian tuottajien laajaan kirjoon mahdollistavat sen, että jokainen kuluttaja voi kirjaimellisesti ryhtyä omaksi ”tasevastuuhenkilökseen”. Koulutus- ja perehdytysohjelmat ovat tärkeitä sen mahdollistamiseksi, että niin monet kuluttajat kuin suinkin pystyvät tähän. Hajautetuilta kaupankäynnin muodoilta, kuten yksityistahojen välisiltä liiketoimilta, poistuu tällöin (vähäisen markkinalikviditeetin muodostama) rakenteellinen haitta.

3.14

Ensimmäisenä askeleena olisi mukautettava tasesähköä koskevia säännöksiä (asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 4 ja 5 artikla) siten, että energian mittayksiköt voidaan kirjata erittäin suurella aikatarkkuudella. Näillä hyvin pienillä määrillä käytävää kauppaa varten olisi perustettava omat lyhyen aikavälin markkinat. Asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 6 ja 7 artiklaa olisi muutettava vastaavasti.

3.15

Euroopan komissio ei valitettavasti ole esittänyt tämänsuuntaisia aloitteita. Asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 3 artiklassa todetaan sen sijaan, että kuluttajien ja pienyritysten osallistuminen markkinoille on mahdollistettava yhteenliittymien avulla. Yhteenliittymät ovat perusteltuja lähinnä portfoliovaikutusten ja liiketoimista aiheutuvien kustannusten vuoksi. Hajautetussa sähkökaupassa näitä perusteita ei kuitenkaan enää olisi, koska sähkön kuluttajat ja pienyritykset voisivat osallistua sähkömarkkinoille kaikilta osin ja suoraan, jos ne haluavat olla aktiivisia ja pystyvät siihen. Kertoo paljon, ettei Euroopan komissio viittaa millään tavoin sähkökauppaan 3 artiklan 1 kohdan i alakohdassa, jossa on puhe ”tasapuolisista edellytyksistä”.

3.16

Taloudellisesti erityisen lupaavilta tässä yhteydessä vaikuttavat suorat liiketoimet tuottajien ja kuluttajien välillä, sillä niissä voidaan huomioida yhden hintasignaalin puitteissa useita sellaisia hinnan eri osatekijöitä, jotka ovat suurelta osin markkinoiden muovaamia (toisin kuin nykyisin monissa jäsenvaltioissa). Suoriin liiketoimiin liittyvä hintasignaali voi kattaa esimerkiksi seuraavia tekijöitä:

3.17

Sen lisäksi, että hajautetun sähkökaupan liiketoimintamalleja on kehitteillä joissakin jäsenvaltioissa (esim. Alankomaissa ja Virossa), useilla markkinoilla Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa, on itse asiassa jo käytössä hyvin kunnianhimoisia malleja. Kyse on selvästi maailmanlaajuisesta trendistä. Jotta Eurooppa voi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti vientimahdollisuutensa maailman energiamarkkinoilla, eurooppalaisten yritysten on kehitettävä vakuuttavia tapoja käydä sähkökauppaa hajautetusti ja digitaalisesti. Samanaikaisesti Euroopan unionin olisi tarjottava alueellaan toimiville yrityksille tilaisuus kokeilla tällaisia toimintatapoja ensin kotimaanmarkkinoillaan.

4.1

ETSK on hyvillään siitä, että Euroopan komissio sitoutuu selkeästi edistämään sähkömarkkinoiden irtautumista hiilestä. Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 3.6 esitetyt perustelut, asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 11 artiklan mukainen ajojärjestykseen liittyvän etusijaisuuden rajoittaminen vaikeuttaa kuitenkin tämän tavoitteen saavuttamista ainakin niin kauan kuin tavanomaisen sähköntuotannon kaikkia ulkoisia kustannuksia ei ole sisällytetty hintoihin. Vaikka on periaatteessa oikein asettaa teknologianeutraalius ajojärjestyksen määrittelyn perussäännöksi, edellytyksenä on toimintaedellytysten tasapuolisuus. Toimintaedellytykset eivät kuitenkaan ole tasapuoliset, koska tavanomaisen sähköntuotannon ulkoisia kustannuksia ei sisällytetä hintoihin. Ulkoiset kustannukset on sisällytettävä hintoihin kokonaan ennen kuin pyritään komission ehdotuksen mukaisesti supistamaan merkittävästi mahdollisuuksia saada etusija ajojärjestyksessä.

4.2

Asetuksessa olisi tämän johdosta säädettävä, että asettaminen etusijalle ajojärjestyksessä säilytetään tietyn rajoitetun ajan kaikissa jäsenvaltioissa, joissa uusiutuvan energian osuus on alle 15 prosenttia. Jäsenvaltioiden, joissa osuus on suurempi, olisi toimitettava ajojärjestystä koskeva kehyksensä Euroopan komissiolle tarkasteltavaksi. Ajojärjestyskehys ei saa vääristää vähähiilisiin ja kustannustehokkaisiin joustomahdollisuuksiin pätevää vapaiden markkinoiden mekanismia. Euroopan komission olisi tarkasteltava kehystä arvioidakseen, voidaanko sen avulla edistää hiilestä irtautumista.

4.3

Asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 11 artiklan 3 kohdassa esitetyt de minimis -arvot olisi joka tapauksessa toimintalinjojen johdonmukaisuuden vuoksi korvattava suuntaviivoissa valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle (6) (125 ja 127 kohta) esitetyillä luvuilla, jotta pienillä markkinatoimijoilla säilyy mahdollisuus tasapuoliseen kilpailuun.

4.4

Hiilestä irtautumista haittaavat myös asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 12 artiklan sisältämät säännökset ajojärjestyksen uudelleenmäärittelystä ja tuotannon rajoittamisesta. Koska etenkin hiilivoimaloilla on suhteellisen suuret käynnistys- ja pysäytyskustannukset, tällaisten voimaloiden operaattorit ottavat kyseiset kustannukset huomioon ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyä koskevissa tarjouksissaan. Tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntävillä laitoksilla näitä kustannuksia ei ole. Tuloksena on, että tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntävät laitokset kytketään useammin irti verkosta, mikä on takaisku hiilestä irtautumiselle Euroopassa. Markkinapohjainen ajojärjestyksen uudelleenmäärittely olisikin rajattava koskemaan vain uusiutumatonta energiaa.

4.5

ETSK yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että markkinoiden vääristymistä on vältettävä kuluttajien etujen mukaisesti. Komitea kannustaa Euroopan komissiota tehostamaan toimiaan markkinoiden vääristymisen ehkäisemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Asetusehdotuksen COM(2016) 861 final mukaiset tavanomaisia voimalaitoksia koskevat kapasiteettimekanismit voisivat nekin vääristää markkinoita vakavasti, kuten Euroopan komissio itsekin myöntää. Kapasiteettimekanismit on siksi nähtävä viimeisenä vaihtoehtona toimitusvarmuuden takaamiseksi sekä lyhytaikaisena ratkaisuna. Tarvitaan kiireellisesti paljon tarkempia säännöksiä siitä, milloin kapasiteettimekanismit ovat sallittuja.

4.6

On pidettävä mielessä, että vaihtelevasti saatavilla olevista uusiutuvista energialähteistä (tuuli ja auringon säteily) tuotettu sähkö ei sinällään yksinkertaisesti voi olla osallisena kapasiteettimekanismeissa eikä sillä myöskään voida käydä kauppaa futuurimarkkinoilla. Vaikka näin ollen on paikallaan lisätä vuorokautista ja päivänsisäistä kauppaa, tämä ei aurinko- ja tuulivoimalle ominaisen kustannusrakenteen (marginaalikustannus on nolla) vuoksi johda investointien ja uusiutuvan energian jälleenrahoitukseen. Uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön on saatava tilaisuus päästä kaupankäynnin kohteeksi futuurimarkkinoilla. Ainoa näköpiirissä oleva keino tämän toteuttamiseksi on nivoa uusiutuva energia tasehallinta- ja joustomahdollisuuksiin. Kyseeseen tulevat akkuvarastoinnin lisäksi sellaiset tekniset vaihtoehdot kuin sähköstä lämmöksi -tekniikka ja sähköstä kaasuksi -tekniikka (7).

4.7

Jäsenvaltiotasolla on kuitenkin huomattavia sääntelystä johtuvia esteitä, joiden takia tasehallintatuotteille ei tällä hetkellä löydy liiketoimintamalleja. Markkinarakennetta koskevat säädöstekstit eivät tarjoa ratkaisuja tähän. Vähintäänkin olisi lisättävä asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan f alakohtaan viittaus siihen, että markkinasäännöillä ja ajojärjestyskehyksellä, joka jäsenvaltioiden on laadittava, olisi luotava kannustin hyödyntää joustomahdollisuuksia. Tämä voi myös auttaa poistamaan pullonkauloja tai välttämään niiden syntymistä.

4.8

ETSK kehottaa asettamaan tätä ajatellen selkeät painopisteet. Tavanomaisia voimalaitoksia koskevia kapasiteettimekanismeja tulisi voida käyttää vain, jos jäsenvaltiot pystyvät osoittamaan, että kapasiteetin pullonkauloja ei voida poistaa tasapainottamalla uusiutuvista lähteistä tuotettavaa sähköä joustomahdollisuuksien avulla. Tämä velvoite pitäisi kirjata asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 8 artiklaan, ja asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 14 artiklaa olisi muutettava vastaavasti.

4.9

Tällaisilla tasehallintamalleilla on kaksi muutakin hyvää puolta. Koska ne mahdollistavat kaupankäynnin uusiutuvista lähteistä tuotetulla sähköllä futuurimarkkinoilla, ne ovat tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, joka tarjoaa lupauksen siitä, että uusiutuvan energian laitoksiin tehtäviin investointeihin voidaan saada jälleenrahoitusta markkinoilta. Toiseksi mallit ovat paikallislähtöisiä ja niissä hyödynnetään sitä tosiseikkaa, että uusiutuvaa energiaa on saatavilla käytännöllisesti katsoen joka paikassa (ks. kohta 3.2), mikä lisää sen paikallista lisäarvoa.

4.10

Sähkön hajautettu tuotanto voi vähentää verkon kuormitusta, jos käytössä on oikeanlaiset markkinapohjaiset kannustimet. Näin ei kuitenkaan ole. Verkkomaksujen laskentatapaa (COM(2016) 861 final, 16 artikla) olisi ainakin muutettava siten, että luodaan kannustin tuottaa sähköä lähellä kuluttajia ja että perusteena on todellinen käyttö. Yksittäisten tuotanto- ja kulutustapahtumien verkkokustannukset voidaan yleisesti ottaen varmistaa käyttämällä älymittareita, ja todellisen käytön mukaisuuden periaate edellyttää, että verkkomaksut lasketaan nimenomaan niiden perusteella.

4.11

Kulutukseen mukautettua sähköntuotantoa edistää myös tarkkojen hintavyöhykkeiden soveltaminen. ETSK antaakin täyden tukensa asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin johdanto-osan 14 kappaleessa ja 13 artiklassa tästä asiasta esitetyille näkemyksille. Jos kohdassa 4.10 esitettyä kehotusta ei toteuteta, hintavyöhykkeiden tarkentamisen avulla saavutettu tehokkuushyöty voi kuitenkin mitätöityä ja hävitä, koska verkkomaksut eivät määräydy todellisen käytön mukaan. Hintasignaaleja vahvistavan energiaverotuksen eurooppalaisesta vertailuarvosta saataisiin lisäapua.

4.12

Tarkempia hintavyöhykkeitä ei pitäisi erehtyä tulkitsemaan siten, että kyseessä olisi huomion kääntäminen pois tarpeesta rakentaa tiiviisti yhteenliitetty eurooppalainen sähköverkko, joka on paras keino saavuttaa hyvä toimitusvarmuus kustannustehokkaasti.

4.13

Kuten kohdassa 3.14 todetaan, sähkökaupan avaaminen kuluttajille ja tuottajakuluttajille on tärkeää kattavan energiamarkkinoille osallistumisen varmistamiseksi. Asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 3 artiklaa olisi tämän vuoksi selvennettävä. Kuluttajien osallistumisen, joka rajoittuu 3 artiklan 1 kohdassa vain tuotantoon, varastointiin ja sähköiseen liikkumiseen, on katettava myös sähkökauppa. Markkinoille pääsyn esteet olisi määriteltävä nykyistä selvemmin 3 artiklan 2 kohdassa. Käsillä olevan lausunnon kohdan 3.6.3 mukaisesti esteet liittyvät lähinnä mittakaavaetuihin ja hallintoon.

4.14

Yksi tapa madaltaa kyseisiä esteitä on, että jäsenvaltiot luovat erityisesti pienille tuottajille, kuluttajille ja tuottajakuluttajille tarkoitettuja kaupankäyntikanavia. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston pitäisi vastata tämän vaatimuksen toteutumisen seurannasta. Lisäksi asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 4 artiklaan voitaisiin sisällyttää pienten tuottajakuluttajien yhteenliittymiä koskevat yksinkertaistetut kirjanpitosäännöt. Asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olisi korvattava sana ”myymään” sanalla ”kauppaamaan”.

4.15

Energiaköyhyys (asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin johdanto-osan 14 kappale ja 5 artikla sekä asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 28 ja 29 artikla): ETSK on todennut useaan otteeseen selvästi, että energiaköyhyysongelma on ratkaistava ja että se on otettava huomioon vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävissä tulevissa toimintalinjoissa. ETSK kannattaa tässä yhteydessä näkemyksiä, jotka se on esittänyt asiasta antamassaan lausunnossa (8), sekä komission kantaa ja tätä aihetta koskevia ehdotuksia. ETSK tuo kuitenkin esille aiemmissa lausunnoissaan (9) esittämänsä näkemyksen siitä, että uusiutuva energia ja eritoten tuottajakuluttajuus voi tietyissä olosuhteissa olla kestäväpohjainen keino ennaltaehkäistä pysyvää energiaköyhyyttä, jos heikossa asemassa oleville kuluttajille on tarjolla julkisia lainoja ja paikallisviranomaisten (esim. alueiden tai kuntien) tai yksityisten toimijoiden (esim. kansalaisjärjestöjen) avustuksella paremmat mahdollisuudet saada pääomaa. Asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 15 ja 16 artiklan aktiivisia kuluttajia ja paikallisia energiayhteisöjä koskevien säännösten merkitys olisi niin ikään ymmärrettävä tässä kontekstissa. Kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa olisi erikseen mainittava tuottajakuluttajuus yhtenä mahdollisena tapana ehkäistä energiaköyhyyttä.

4.16

Kuluttajien oikeudet: ETSK on hyvillään siitä, että kuluttajien vaikutusmahdollisuuksille ja kuluttajansuojalle on omistettu asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetussa direktiivissä oma lukunsa. Direktiivin 10 artiklassa pitäisi lisäksi todeta selväsanaisesti, että kuluttajilla on oltava oikeus sekä tehdä sähköntoimituksiaan koskevia valintoja että varmistaa niiden noudattaminen. Direktiivin 15 artiklan 1 kohdan b alakohtaan olisi lisättävä maininta siitä, että verkkomaksujen on oltava yksilöllisesti kohdennettuja, jotta kuluttajilta voidaan periä vain ne nimenomaiset verkkokustannukset, jotka ovat aiheutuneet heidän omista toimistaan: sähkön tuotannosta, varastoinnista, kulutuksesta tai kaupasta. Verkkomaksujärjestelmän tulee myös kannustaa verkon kannalta suotuisaan toimintaan, kuten kuormituksen siirtoon, itse tuotetun sähkön omaan kulutukseen tai varastointiin. Jäsenvaltioiden on osoitettava, millä tavoin todelliseen käyttöön pohjautuva verkkomaksujen määrittäminen toteutetaan. Ennustettavuus on tässä yhteydessä olennaisen tärkeää, jotta kuluttajat voivat tehdä tarvittavat investoinnit.

4.17

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 16 artiklassa määritellään paikalliset energiayhteisöt ja myönnetään niille tarvittavat oikeudet. Komitea itse vaati tätä lausunnossaan ”Tuottajakuluttajaenergia ja tuottajakuluttajien energiaosuuskunnat” (10). Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen maksujen tulee kuitenkin vastata todellista käyttöä saman periaatteen mukaisesti kuin mihin viitataan edellä kohdassa 4.16 saman direktiivin 15 artiklan osalta.

4.18

ETSK kannattaa sitä, että paikallisilla energiayhteisöillä on oikeus pitää toiminnassa omia verkkoja, mutta katsoo, että niillä tulee olla myös oikeus toimia perustason energiantoimittajina, jolloin niillä on kaikki asiaan liittyvät velvollisuudet.

4.19

Asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 15 ja 16 artiklasta on paikallaan lausua se varoituksen sana, että kuluttajien aktiivisuuden lisääminen ja paikallisten energiayhteisöjen perustaminen edellyttää uusiutuvan energian käyttämistä. Jos edellä kohdassa 3.6 kuvailtuja epäkohtia ja uusiutuvia energialähteitä koskevan ehdotuksen puutteita (11) ei korjata, kuluttajien aktivoiminen ja paikallisten energiayhteisöjen toteuttaminen hankaloituu huomattavasti ja voi jopa vaarantua.

4.20

Älykäs mittaaminen: Kuten edellä kohdassa 3.13 kerrotaan, digitalisaatio avaa suuria mahdollisuuksia. Se tuo kuitenkin tullessaan myös tiettyjä tietosuoja- ja tietoturvariskejä. ETSK on ilahtunut siitä, että Euroopan komissio käsittelee tätä asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 19–23 artiklassa.

4.21

ETSK pitää hyvänä, että komissio kiinnittää asianmukaista huomiota älymittareiden tuottaman tiedon tehokkaaseen suojelemiseen ja että EU:n tietosuojanormit pätevät myös sähkönkulutusta koskeviin tietoihin. Tiedonhallinta, tietojen omistusoikeus ja kysymys avoimesta datasta jäävät kuitenkin liian vähälle huomiolle. Direktiivin 23 artiklassa olisikin taattava, että tiedot annetaan tietosuojaa ja yksityisyyttä millään tavoin vaarantamatta kaikkien asianomaisten osapuolten käyttöön anonymisoidussa ja riittävän koostetussa muodossa. Digitalisaation koko potentiaalin käyttöön saamiseksi tarvitaan koulutusta ja perehdytystä, joilla pyritään vähentämään digitaalista lukutaidottomuutta ja kuluttajien syrjäytymistä.

4.22

Verkonhaltijoiden rooli: Hajauttaminen merkitsee yleensä sitä, että jakeluverkkojen, kuten myös kansallisten verkkojen yhteenliittämisen, strateginen merkitys kasvaa. Jäsenvaltioiden on ratkaisevan tärkeää luoda kehys, jossa verkonhaltijoille tarjotaan tehokkaita ja vaikuttavia kannustimia investoida Euroopan sähköverkkojen kehittämiseen. Tämä virkistää niin ikään talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja. ETSK kannattaa tätä taustaa vasten komission ehdotusta vahvistaa ACERin toimivaltuuksia. Yhteistyöviraston on tarkoitus valvoa asiaa koskevia kansallisia toimintalinjoja.

4.23

Asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 32, 33 ja 36 artiklassa annetaan jakeluverkonhaltijoille tietyin ehdoin oikeuksia joustomahdollisuuksien käytön ja sähköajoneuvojen latauspisteiden suhteen. Vaikka ETSK suhtautuu myönteisesti jouston, sähköisen liikkumisen sekä varastointilaitosten markkinoillepääsyn ripeään edistymiseen, on tärkeää, että komission ehdotuksessa esitetty riippumattomien markkinatoimijoiden etuoikeus toteutuu käytännössä ja että jakeluverkonhaltijat ja kansalliset sääntelyviranomaiset kunnioittavat sitä. Sama pätee siirtoverkonhaltijoiden toimimiseen varastointioperaattoreina (asiakirjassa COM(2016) 864 final ehdotetun direktiivin 54 artikla).

4.24

Jakeluverkonhaltijoiden eurooppalaisen elimen (EU DSO -elimen) perustaminen asiakirjassa COM(2016) 861 final ehdotetun asetuksen 50 artiklan mukaisesti ei saisi johtaa itsenäiseen verkkosääntöjen antamiseen, sillä tämä vahvistaisi entisestään jakeluverkonhaltijoiden potentiaalista markkinavoimaa. Valtuudet laatia tarvittava kehys olisi annettava ACERille, ja kansallisia sääntelyviranomaisia olisi vahvistettava tätä ajatellen.