EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32009L0022

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 , kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista (Kodifioitu toisinto) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 110, 1.5.2009, p. 30–36 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 001 P. 269 - 275

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 24/06/2023; Kumoaja 32020L1828

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2009/22/oj

1.5.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/30


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/22/EY,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista

(Kodifioitu toisinto)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista 19 päivänä toukokuuta 1998 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 98/27/EY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Tämän takia mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kodifioitava.

(2)

Tietyissä direktiiveissä, jotka on lueteltu tämän direktiivin liitteessä I, vahvistetaan kuluttajien etujen suojaa koskevia sääntöjä.

(3)

Näiden direktiivien noudattamisen varmistamiseen kansallisella ja yhteisön tasolla tähtäävät nykyiset menettelytavat eivät aina anna mahdollisuutta lopettaa ajoissa kuluttajien yhteisiä etuja loukkaavia oikeudenloukkauksia. Yhteisillä eduilla tarkoitetaan sellaisia etuja, jotka eivät muodostu pelkästään laskemalla yhteen oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuneiden henkilöiden edut. Tämä ei rajoita oikeudenloukkauksesta vahinkoa kärsineiden henkilöiden nostamia yksittäisiä kanteita.

(4)

Kun on kyse soveltuvien kansallisten säännösten mukaan lainvastaisten menettelyjen lopettamisesta, voivat kyseisten direktiivien osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiseksi säädetyt toimenpiteet, myös ne, jotka sisältävät näissä direktiiveissä vaadittuja pitemmälle meneviä mutta perustamissopimuksen mukaisia suojatoimenpiteitä, estyä silloin, kun näiden menettelyjen vaikutukset ulottuisivat muihin kuin siihen jäsenvaltioon, jossa niihin on ryhdytty.

(5)

Nämä vaikeudet voivat haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sillä niiden johdosta lainvastaisen menettelyn lähteen siirtäminen toiseen maahan riittää saattamaan sen kaikkien oikeudellisten toimien ulottumattomiin. Tämä vääristää kilpailua.

(6)

Nämä vaikeudet ovat omiaan heikentämään kuluttajien sisämarkkinoita kohtaan tuntemaa luottamusta, ja ne voivat rajoittaa yhteisön oikeutta loukkaavien menettelyjen kohteiksi joutuneiden, kuluttajien yhteisiä etuja edustavien järjestöjen tai sellaisten riippumattomien julkisten elinten, joiden tehtävänä on kuluttajien yhteisten etujen suojaaminen, toimintamahdollisuuksia.

(7)

Mainitut menettelyt ulottuvat usein jäsenvaltioiden välisten rajojen yli. On tarpeen kiireellisesti lähentää tietyssä määrin kansallisia säännöksiä siten, että nämä lainvastaiset menettelyt voidaan määrätä lopetettaviksi riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa lainvastaisen menettelyn vaikutukset ilmenevät. Tällä ei tuomiovallan osalta rajoiteta kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen eikä jäsenvaltioiden välisten voimassa olevien yleissopimusten soveltamista, ottaen huomioon perustamissopimuksesta johtuvat jäsenvaltioiden yleiset velvoitteet ja erityisesti sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan liittyvät velvoitteet.

(8)

Suunnitellun toiminnan tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan yhteisön toimesta. Sen vuoksi sen on ryhdyttävä toimiin tässä asiassa.

(9)

Perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että yhteisö ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän artiklan mukaisesti on mahdollisimman laajasti otettava huomioon kansallisten oikeusjärjestysten erityispiirteet antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus valita erilaisten vaikutuksiltaan yhtäläisten vaihtoehtojen välillä. Niillä tuomioistuimilla tai hallintoviranomaisilla, jotka ovat toimivaltaisia ratkaisemaan tässä direktiivissä tarkoitettuja kanteita, olisi oltava oikeus tarkastella aikaisempien päätösten vaikutuksia.

(10)

Yhtenä mahdollisuutena olisi oltava se, että yhdelle tai useammalle riippumattomalle julkiselle elimelle, jonka nimenomaisena tehtävänä on kuluttajien yhteisten etujen suojaaminen, annetaan tehtäväksi tässä direktiivissä tarkoitettujen kanneoikeuksien käyttö. Toinen vaihtoehto olisi antaa näiden oikeuksien käyttö järjestöille, joiden tehtävänä on suojata kuluttajien yhteisiä etuja kansallisessa lainsäädännössä määritettyjen perusteiden mukaisesti.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi voitava valita jompikumpi näistä kahdesta vaihtoehdosta tai käyttää niitä samanaikaisesti, kun ne nimeävät kansallisella tasolla tämän direktiivin mukaisiin toimiin oikeutetut elimet ja/tai järjestöt.

(12)

Yhteisön sisällä tapahtuvien oikeudenloukkausten torjumiseksi näihin elimiin ja/tai järjestöihin olisi sovellettava vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Jäsenvaltioiden olisi kansallisten yksikköjensä pyynnöstä ilmoitettava komissiolle niiden kansallisten yksikköjensä nimi ja tarkoitus, jotka ovat oikeutettuja nostamaan kanteen omassa maassaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

(13)

Komission tehtävänä on huolehtia näiden oikeutettujen yksikköjen luettelon julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Siihen asti kuin toista tarkoittava lausuma on julkaistu, oikeutetulla yksiköllä katsotaan olevan kanneoikeus, jos sen nimi sisältyy kyseiseen luetteloon.

(14)

Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että sen osapuolen, joka aikoo nostaa kieltokanteen, on sitä ennen neuvoteltava asiasta, jotta vastaajalla olisi mahdollisuus lopettaa riitautettu oikeudenloukkaus. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että tämä ennakkoneuvottelu käydään yhdessä näiden jäsenvaltioiden nimeämän riippumattoman julkisen elimen kanssa.

(15)

Mikäli jäsenvaltiot ovat säätäneet ennalta tapahtuvasta neuvottelusta, olisi asetettava neuvottelupyynnön vastaanottamisesta laskettava kahden viikon määräaika, jonka jälkeen kantajalla on oikeus välittömästi saattaa asia käsiteltäväksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa, jos oikeudenloukkausta ei saada lakkaamaan.

(16)

On aiheellista, että komissio antaa kertomuksen tämän direktiivin toimivuudesta sekä erityisesti sen soveltamisalasta ja ennakkoneuvottelujen toimivuudesta.

(17)

Tämän direktiivin soveltamisen ei tulisi vaikuttaa yhteisön kilpailusääntöjen soveltamiseen.

(18)

Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän direktiivin tarkoituksena on lähentää niitä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin, liitteeseen I sisältyvien direktiivien soveltamisalaan kuuluvien, kuluttajien yhteisten etujen suojaamista tarkoittaviin kieltokanteisiin, jotta voitaisiin varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta.

2.   Tässä direktiivissä oikeudenloukkauksella tarkoitetaan mitä hyvänsä liitteessä I lueteltujen direktiivien, sellaisina kuin ne ovat saatettuina osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, vastaista tointa, joka vahingoittaa 1 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä etuja.

2 artikla

Kieltokanteet

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ne tuomioistuimet tai hallintoviranomaiset, joilla on toimivalta ratkaista 3 artiklassa tarkoitettujen oikeutettujen yksikköjen nostamat kanteet, joissa vaaditaan

a)

minkä hyvänsä oikeudenloukkauksen määräämistä lopetettavaksi tai sen kieltämistä kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin ja tarvittaessa kiireellistä menettelyä noudattaen;

b)

tapauksen mukaan sellaisia toimenpiteitä kuin päätöksen julkaiseminen kokonaan tai osittain sopivaksi katsotussa muodossa ja/tai oikaisuilmoituksen julkaiseminen oikeudenloukkauksen jatkuvien vaikutusten poistamiseksi;

c)

sikäli kuin kyseessä olevan jäsenvaltion oikeusjärjestelmä sen sallii, hävinneen vastaajan määräämistä maksamaan valtiolle tai mille tahansa kansallisen lainsäädännön edellyttämälle tai sen mukaiselle taholle tietty maksu kutakin myöhästymispäivää kohden tai mikä tahansa muu kansallisessa lainsäädännössä säädetty maksu päätösten noudattamisen varmistamiseksi siinä tapauksessa, että päätöstä ei tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen vahvistamassa määräajassa ole noudatettu.

2.   Tämä direktiivi ei rajoita kansainvälisen yksityisoikeuden sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien sääntöjen soveltamista, mikä yleensä johtaa joko sen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamiseen, josta oikeudenloukkaus on peräisin, tai sen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamiseen, jossa oikeudenloukkauksen vaikutukset ilmenevät.

3 artikla

Kanteen nostamiseen oikeutetut yksiköt

Tässä direktiivissä ’oikeutetulla yksiköllä’ tarkoitetaan mitä hyvänsä jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua elintä tai järjestöä, jolla on oikeus valvoa 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten noudattamista, erityisesti

a)

yhtä tai useampaa riippumatonta julkista elintä, jonka nimenomaisena tehtävänä on 1 artiklassa tarkoitettujen etujen suojaaminen niissä jäsenvaltioissa, joissa tällainen elin on, ja/tai

b)

järjestöjä, joiden tehtävänä on suojata 1 artiklassa tarkoitettuja etuja kansallisessa lainsäädännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

4 artikla

Yhteisön sisällä tapahtuvat oikeudenloukkaukset

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos oikeudenloukkaus on peräisin kyseisestä jäsenvaltiosta, jokainen sellaisesta toisesta jäsenvaltiosta oleva oikeutettu yksikkö, jossa tämä loukkaus vaikuttaa kyseisen yksikön suojaamiin oikeuksiin, voi saattaa asian 2 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen käsiteltäväksi esittämällä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun luettelon. Tuomioistuimien tai hallintoviranomaisten on hyväksyttävä tämä luettelo osoitukseksi oikeutetun yksikön kanneoikeudesta, mikä ei kuitenkaan rajoita niiden oikeutta tutkia, onko oikeutetulla yksiköllä tarkoituksensa perusteella oikeus ryhtyä toimiin kyseisessä tapauksessa.

2.   Yhteisön sisällä tapahtuvien oikeudenloukkausten osalta ja rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä muille yksiköille myönnettyjä oikeuksia, jäsenvaltioiden on ilmoitettava 3 artiklan säännösten mukaisten oikeutettujen yksiköidensä pyynnöstä komissiolle, että näillä yksiköillä on oikeus nostaa 2 artiklan mukainen kanne. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle näiden oikeutettujen yksiköiden nimi ja tarkoitus.

3.   Komission on laadittava 2 kohdassa tarkoitetuista oikeutetuista yksiköistä luettelo, jossa täsmennetään niiden tehtävät. Tämä luettelo julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä; luetteloon tehtävät muutokset julkaistaan viipymättä, ja ajantasaistettu luettelo julkaistaan joka kuudes kuukausi.

5 artikla

Ennalta tapahtuva neuvottelu

1.   Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, joiden mukaan se osapuoli, joka aikoo nostaa kieltokanteen, voi aloittaa tämän menettelyn vasta sen jälkeen, kun se on yrittänyt saada oikeudenloukkauksen lakkaamaan neuvottelemalla joko vastaajan tai sekä vastaajan että sen jäsenvaltion 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetun oikeutetun yksikön kanssa, jossa kanne aiotaan nostaa. Jäsenvaltio päättää, onko kieltokanteen nostavan osapuolen kuultava oikeutettua yksikköä. Jos oikeudenloukkausta ei saada lakkaamaan kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön vastaanottamisesta, kyseinen osapuoli voi nostaa kieltokanteen viipymättä.

2.   Ennalta tapahtuvaa neuvottelua koskevat jäsenvaltioiden vahvistamat säännöt on saatettava komission tietoon, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Kertomukset

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään 2 päivänä heinäkuuta 2003.

2.   Komissio tarkastelee ensimmäisessä kertomuksessaan erityisesti

a)

tämän direktiivin soveltamisalaa niiden henkilöiden yhteisten etujen suojaamisen suhteen, jotka harjoittavat kaupallista tai teollista toimintaa, käsiteollisuutta tai ammatillista toimintaa;

b)

tämän direktiivin soveltamisalaa sellaisena kuin liitteessä I luetellut direktiivit sen määrittävät;

c)

onko 5 artiklan mukainen ennalta neuvottelu edistänyt tehokasta kuluttajansuojaa.

Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi.

7 artikla

Laajempaa kanneoikeutta koskevat säännökset

Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita antamasta tai pitämästä voimassa säännöksiä, joilla annetaan kansallisella tasolla 3 artiklassa tarkoitetuille oikeutetuille yksiköille sekä mille hyvänsä muulle asianosaiselle henkilölle laajemmat oikeudet nostaa kanne.

8 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset komissiolle.

9 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 98/27/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä II olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 2009.

11 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strassbourgissa 23 päivänä huhtikuuta 2009.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. NEČAS


(1)  EUVL C 161, 13.7.2007, s. 39.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. kesäkuuta 2007 (EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 73), ja neuvoston päätös, tehty 23. maaliskuuta 2009.

(3)  EYVL L 166, 11.6.1998, s. 51.

(4)  Katso liitteessä II oleva A osa.


LIITE I

LUETTELO 1 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA DIREKTIIVEISTÄ  (1)

1)

Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta 20 päivänä joulukuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/577/ETY (EYVL L 372, 31.12.1985, s. 31).

2)

Kulutusluottoja koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 22 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 87/102/ETY (2) (EYVL L 42, 12.2.1987, s. 48).

3)

Televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/552/ETY (EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23): 10–21 artikla.

4)

Matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista 13 päivänä kesäkuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/314/ETY (EYVL L 158, 23.6.1990, s. 59).

5)

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/13/ETY (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

6)

Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/7/EY (EYVL L 144, 4.6.1997, s. 19).

7)

Kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/44/EY (EYVL L 171, 7.7.1999, s. 12).

8)

Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) 2000/31/EY (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

9)

Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67): 86–100 artikla.

10)

Kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä 23 päivänä syyskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16).

11)

Sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla 11 päivänä toukokuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

12)

Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

13)

Kuluttajien suojaamisesta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuksiin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta 14 päivänä tammikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/122/EY (EUVL L 33, 3.2.2009, s. 10).


(1)  Jäljempänä 5, 6, 9 ja 11 kohdassa tarkoitetut direktiivit sisältävät kieltokanteita koskevia erityissäännöksiä.

(2)  Kyseinen direktiivi kumotaan ja korvataan kulutusluottosopimuksista 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/48/EY (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66) 12 päivästä toukokuuta 2010.


LIITE II

A   OSA

Kumottu direktiivi ja luettelo sen myöhemmistä muutoksista

(9 artiklassa tarkoitettu)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/27/EY

(EYVL L 166, 11.6.1998, s. 51).

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/44/EY

(EYVL L 171, 7.7.1999, s. 12).

Ainoastaan 10 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY

(EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

Ainoastaan 18 artiklan 2 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY

(EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16).

Ainoastaan 19 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY

(EYVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

Ainoastaan 16 artiklan 1 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY

(EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

Ainoastaan 42 artikla

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(9 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Soveltamispäivä

Direktiivi 98/27/EY

1 päivänä tammikuuta 2001

Direktiivi 1999/44/EY

1 päivänä tammikuuta 2002

Direktiivi 2000/31/EY

16 päivänä tammikuuta 2002

Direktiivi 2002/65/EY

9 päivänä lokakuuta 2004

Direktiivi 2005/29/EY

12 päivänä kesäkuuta 2007

12 päivänä joulukuuta 2007

Direktiivi 2006/123/EY

28 päivänä joulukuuta 2009


LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Direktiivi 98/27/EY

Tämä direktiivi

1–5 artikla

1–5 artikla

6 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen luetelmakohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kolmas luetelmakohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta

6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

7 artikla

7 artikla

8 artikla 1 kohta

8 artikla 2 kohta

8 artikla

9 artikla

9 artikla

10 artikla

10 artikla

11 artikla

Liite

Liite I

Liite II

Liite III


Top