INT/1034
Vähittäissijoituksia koskeva toimenpidepaketti
LAUSUNTO
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaosto
a)Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY, 2011/61/EU, 2014/65/EU ja (EU) 2016/97 muuttamisesta vähittäissijoittajien suojaa koskevien unionin sääntöjen osalta
COM(2023) 279 final – 2023/0167 (COD)
b)Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta avaintietoasiakirjan nykyaikaistamisen osalta
COM(2023) 278 final – 2023/0166 (COD)
Esittelijä: Kęstutis Kupšys
Yhteisesittelijä: Wautier Robyns de Schneidauer
|
Yhteydenotot
|
int@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Dalila BERNARD
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
06/10/2023
|
|
Lausuntopyyntö
|
a) Euroopan komissio, 24/08/2023
b) Euroopan parlamentti, 10/07/2023
b) neuvosto, DD/MM/YYYY
|
|
Oikeusperusta
|
a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla
b) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
03/10/2023
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
55/0/2
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon numero
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
I.SUOSITUKSET
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA
1panee merkille komission päätöksen olla ehdottamatta kannustimien täydellistä kieltämistä. Komitea pitää kuitenkin myönteisenä, että komissio toteaa yksiselitteisesti, että sijoitustuotteiden myynti- ja jakelumalleihin saattaa liittyä eturistiriitoja. Itsenäiset rahoitusneuvonta- ja rahoitussuunnittelupalvelut ovat suurelta osin EU:n kuluttajien ulottumattomissa, minkä vuoksi useimmat kuluttajat saavat neuvontaa vain tuotteista, joita neuvojat myyvät.
2toteaa, että riippumattomasta neuvonnasta on jo pulaa sellaisten kuluttajien kohdalla, jotka välttävät sijoittamista rahoitusmarkkinoille, koska he haluaisivat käyttää sijoitustuotteita, jotka tarjoavat vakaamman sijoitustuoton. Monet tuotteet eivät kuitenkaan suojaa investointitappioilta, ja kuluttajille voi aiheutua sekaannuksia hyvin eritasoisista maksuista sekä heidän sijoitustensa verotuksellisesta asemasta. Komitea ehdottaa, että uudelleentarkastelujaksoa pidennetään kolmeen vuoteen tosiasiallista soveltamista, jotta markkinoille tuonnin tuloksia voidaan arvioida.
3pitää valitettavana, että tuotteiden monimutkaisuutta lisätään vertailuarvoilla ja ”erityisen riskialttiita sijoituksia” koskevilla uusilla varoituksilla sen sijasta, että toteutettaisiin rakenteellisempia suunnitteluun liittyviä toimenpiteitä. Komitea suosittaa, että vähittäismarkkinoiden yleisimpiin rahoitustuotteisiin (sijoitustuotteisiin) sovellettaisiin ajatusta peruspankkitilien ja moottoriajoneuvojen pakollisen vastuuvakuutuksen kaltaisista ”perustuotteista” ja samalla mahdollistettaisiin tuotteiden ominaisuuksien parantaminen ja innovointi sekä kilpaileminen näillä ominaisuuksilla.
4suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen yhdenmukaistaa vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin mukaiset nykyiset koulutusvaatimukset rahoitusmarkkinadirektiivin vaatimusten kanssa ja kodifioida asiaan liittyvät Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ohjeet. Tässä yhteydessä tulee määritellä vähimmäisvaatimus välittäjien koulutukselle mm. kestävyyskysymyksissä ja lisätä edelleen koulutustuntien määrää.
5panee tyytyväisenä merkille kestävyystavoitteista annettavien tietojen saatavuutta parantavat toimenpiteet. Komitea suosittaa, että kestävää toimintaa koskevan EU:n luokitusjärjestelmän, kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen (SFDR) ja vähittäismarkkinoille tarkoitettujen paketoitujen ja vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden (PRIIP-tuotteet) kestävyysindikaattorit ja kestävää kehitystä koskevat määritelmät sovitetaan paremmin yhteen ja että tuotteiden kehittäjille annetaan ohjeita siitä, miten voidaan mitata ja ilmoittaa pelkkien vihreiden pääomamenojen sijasta todelliset kestävyysvaikutukset, sillä vähittäisasiakkaat tulkitsevat usein kestävyyden tarkoittavan niitä. Komitea suosittaa, että kestävistä tuotteista tehdään oletusvaihtoehto opt-out-menetelmällä eikä opt-in-menetelmällä sivuuttamatta kuitenkaan mahdollisen vaatimuksia ja tarpeita koskevan testauksen tuloksia ja pitäen huoli siitä, etteivät tuotteet ole soveltuvuustestin vastaisia.
6pitää tervetulleena komission ehdotusta tietojen julkistamisvaatimusten yhdenmukaistamisesta, jonka pitäisi olla ensimmäinen askel kohti laaja-alaisempaa kuluttajakeskeistä näkemystä kaikessa vähittäisrahoituspalveluja koskevassa lainsäädännössä. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, että vakuutusmuotoisia tuotteita koskevien tietojen julkistamissääntöihin sovelletaan edelleen erillistä järjestelmää sen sijasta, että ne sisällytettäisiin täysin PRIIP-tuotteita koskevaan kehykseen. Komitea suosittaa, että sen sijaan, että muihin kuin paketoituihin ja vakuutusmuotoisiin tuotteisiin sovellettaisiin edelleen vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin mukaista erillistä ratkaisua, lainsäätäjät jatkaisivat seuraavalla lainsäädäntökaudella yhdenmukaistamista komission ehdotuksen pohjalta niin, että kaikista vakuutusmuotoisia tuotteita koskevien tietojen julkistamissäännöistä tehdään PRIIP-tuotteita koskevien sääntöjen mukaisia ottaen asianmukaisesti huomioon tuotteiden erityispiirteet, jotta kuluttajien olisi helpompi vertailla eri omaisuusluokkiin kuuluvia tuotteita ja jotta voitaisiin myös taata eri toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset. Komitea suosittaa kattavaa kilpailukykytarkastusta, jossa otetaan huomioon seuraukset, joita aiheutuu siitä, että vähittäissijoittajien odotettavissa oleva osallistuminen EU:n reaalitalouden yritysten rahoitukseen lisääntyy.
II.SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET JA YKSITYISKOHTAINEN POHDINTA
1.Kannustimet
1.1Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sijoitustuotteiden kehittämis- ja jakelutavoissa on puutteita ja että osa näistä puutteista liittyy kannustimien maksamiseen. ETSK yhtyy siihen näkemykseen, että epäasianmukaista neuvontaa ja eturistiriitoja on ehkäistävä riittävillä säännöillä ja asianmukaisella täytäntöönpanolla. Samalla ETSK on tietoinen komission asettamien kieltojen häiritsevistä vaikutuksista jakelijoihin, varsinkin kun monet niistä ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä).
1.2ETSK kiinnittää huomiota siihen, että komission vaikutustenarvioinnissa, josta sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon ja parannussuosituksia, todetaan saatavilla olevan näytön tukevan kannustimien täydellistä kieltämistä, koska komission analyysin mukaan se on ainoa toimintavaihtoehto, jonka avulla voidaan taata puolueettoman neuvonnan saatavuus. ETSK panee kuitenkin merkille, että komissio on päättänyt soveltaa kaksivaiheista lähestymistapaa, jotta vältetään merkittävät ja äkilliset vaikutukset nykyisiin jakelujärjestelmiin. Sen mukaan aluksi otetaan käyttöön kannustimien lisärajoituksia ja lainsäädännön tarkistamista kannustimien täydelliseksi kieltämiseksi esitetään, jos ”kuluttajille aiheutuva haitta on edelleen olemassa”.
1.3ETSK on huolissaan matalahkon nettotulotason henkilöiden halukkuudesta maksaa etukäteen neuvonnasta, erityisesti koska nämä henkilöt tarvitsevat suojelua ja hajauttamista eniten. Varakkaammat sijoittajat puolestaan tiedostavat todennäköisemmin neuvonnan lisäarvon. Komitea pitää valitettavana mahdollisia tahattomia seurauksia, joiden vuoksi markkinat jakautuisivat yhtäältä kokeneisiin sijoittajiin ja toisaalta suuren enemmistön muodostaviin vähittäissijoittajiin, jotka saisivat vain perusluonteisimpia palveluja, koska huomio kiinnittyisi liiaksi kustannuksiin sen sijaan, että sitä kiinnitettäisiin palveluiden erityispiirteisiin, kuten pääomasuojaan tai henki- ja sairausvakuutusturvaan (terveysongelmat, työkyvyttömyys, kuolema, elinajanodote jne.).
1.4ETSK on huolissaan arvonlisäveron mahdollisesta soveltamisesta joissakin jäsenvaltioissa rahoitusneuvojien perimiin maksuihin, koska vähittäissijoittajien olisi vastattava neuvonnan kokonaishinnasta, mukaan lukien arvonlisävero, mahdollisten muiden rahoitustuotteista perittävien verojen, kuten vakuutusmaksuveron, lisäksi.
1.5Koska komission ehdotuksessa ei täysin kielletä kannustimien maksamista, olisi toteutettava voimakkaita lieventäviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että liialliset ja perusteettomat maksut laskevat merkittävästi tulevina vuosina. ETSK epäilee komission ehdotuksen mukaisen puolitien järjestelmän asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Järjestelmä sallisi edelleen kannustimien käytön tietyissä tilanteissa ja kieltäisi ne toisissa sijoituskohteen luonteen mukaan, mikä herättää kysymyksiä uudistuksen kustannus-hyötysuhteesta ja toimijoiden tasapuolisista toimintaedellytyksistä. ETSK suosittaa, että kannustimia koskevien rajoitusten vaikutukset tiettyihin aloihin (kuten vakuutusalaan) otetaan paremmin huomioon.
1.6ETSK huomauttaa ehdotusten mahdollisista pörssilistattuja rahastoja (ETF) suosivista vaikutuksista. Tämä johtaisi listaamattomien yritysten ja pörssiyhtiöiden eriarvoisuuteen, koska varsinkin indekseihin sisältyvät yhtiöt ovat pk-yrityksiä todennäköisemmin mukana tällaisissa sijoitusvälineissä. EU:n taloudella ei ole digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä varaa investointivirtojen poistumiseen unionista, sillä siitä koituisi vakavia seurauksia työpaikoille ja yrityksille.
2.Vastinetta rahalle
2.1ETSK:lla on eriäviä näkemyksiä siitä, alentavatko vastinetta rahalle -konsepti ja erityisesti kansallisten markkinoiden monipuolisuutta koskevat yleiseurooppalaiset vertailuarvot viime kädessä hintoja, ja myös täyskieltoa koskevasta todistustaakasta, joka jää edelleen Euroopan komissiolle. Jotta voidaan taata ja osoittaa kuluttajille, että he saavat vastinetta rahalle, ja jotta lainsäätäjät voivat tehdä näyttöön perustuvan arvioinnin uudelleentarkastelulausekkeesta, jonka nojalla saatetaan ottaa käyttöön kannustimien täyskielto, on olennaisen tärkeää, että raportit kustannuksista ja vertailuarvoista asetetaan helposti sekä valvontaa suorittavien tahojen että suuren yleisön saataville ja että raportointi valvontaa suorittaville tahoille aloitetaan mahdollisimman pian perusskenaarion määrittämiseksi.
2.2Vaikka komission vaikutustenarvioinnissa todetaan jo, että ainoastaan kannustimien täydellinen kielto poistaa lopullisesti kuluttajille aiheutuvan haitan, ETSK ehdottaa, että uudelleentarkastelun määräaikaa pidennetään tilannetta tarpeeksi hyvin kuvaavaan kolmeen vuoteen tosiasiallista soveltamista, minkä jälkeen komission olisi tehtävä lopullinen päätös siitä, onko kuluttajille aiheutuvia haittoja vähennetty riittävästi vai olisiko kuluttajien edun mukaista rajoittaa kannustimia ja muita kustannuksia entisestään.
2.3ETSK ehdottaa, että vaihtoehtoiset neuvontaverkostot voisivat jossain määrin auttaa kuluttajien opastamisessa sijoituspäätösten teossa uudelleentarkasteluun saakka, mikä vauhdittaisi omalta osaltaan vastineen saamista rahalle. Myös kuluttajajärjestöillä voi olla tärkeä rooli, kunhan niillä on hyvät taloudelliset ja tekniset valmiudet. Neuvonnan lisäksi järjestöt voisivat tehostaa työtään hyödyntämällä joukkotiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa (”Kymmenen keskeistä neuvoa rahoitustuotteiden ostajille”, lyhyet yksinkertaiset viestit, kuten ”Älä osta sellaista, mitä et ymmärrä”, ”Suuret lupaukset, suuri riski”, ”Älä pane kaikkia munia samaan koriin” jne.). Vahvat kuluttajajärjestöt voivat auttaa sääntelemään rahoitustuotteiden kehittäjien ja jakelijoiden toimintaa. ETSK kehottaa siksi komissiota ehdottamaan toimenpiteitä tällaisten vaihtoehtoisten neuvontapalvelujen verkoston vahvistamiseksi ottaen huomioon jäsenvaltioissa jo olemassa olevat hyvät käytännöt.
3.Perustuotteet
3.1ETSK suhtautuu myönteisesti vähäisiin muutoksiin, joilla edistetään kustannustehokkaita ja yksinkertaisia tuotteita Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) yksinkertaisemmista ja kustannustehokkaammista vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista antamien ohjeiden mukaisesti. ETSK suosittelee, että lainsäätäjät antavat ESMAlle lisäohjeita erityisen riskialttiiden rahoitustuotteiden käsitteen määrittelemiseksi, etenkin kun otetaan huomioon kokemukset jäsenvaltioiden keskenään erilaisista monimutkaisuusvaroituksista, joiden johdosta laadittiin tämän käsitteen edeltäjä eli PRIIP-tuotteiden kohdalla määritelty ymmärrettävyyttä koskeva varoitus.
3.2Perustuotteet, kuten peruspankkitilejä koskevassa direktiivissä määritellyt tuotteet ja moottoriajoneuvojen pakollisen vastuuvakuutuksen kaltaiset tuotteet, tarjoavat lisäarvoa, joka ulottuu pidemmälle kuin vertailukelpoisten rahoituspalvelutuotteiden tasapuolisen saatavuuden varmistaminen. Perustuotteet tarjoavat myös vastinetta rahalle -vertailuarvon, joka muiden tuotteiden on ylitettävä, sillä niiden ansiosta rahoitusmarkkinoiden toimijoiden on perusteltava kilpailevien tuotteiden korkeammat kustannukset ja palkkiot. Erityisesti vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden osalta ETSK suosittelee, että perustuotteissa olisi otettava huomioon henkivakuutuksenottajien erityistarpeet, myös investointivarmuuden, pääomasuojan sekä henki- ja sairausvakuutusturvan osalta.
3.3ETSK on samaa mieltä kuluttajajärjestöjen kanssa siitä, että kuluttajana oleminen ei ole kokopäivätyö ja että kuluttajat joutuvat yhä useammin tekemään valintoja ostaessaan erilaisia palveluja ja tuotteita, joita on tullut markkinoille. Tietokuormitus ja rajoitettu rationaalisuus hillitsevät kuitenkin vaihtoa toiseen palveluun. ETSK varoittaa, että tämä puolestaan heikentää markkinatoimijoihin kohdistuvaa hillitsevää vaikutusta ja jarruttaa uusien toimijoiden tuloa markkinoille.
3.4ETSK katsoo, että rahoitusmarkkinoista ja -palveluista vastaavat valvontaviranomaiset voivat ja niiden pitäisi väärinkäytösten paljastajien ja valvontaa harjoittavien kuluttajajärjestöjen tavoin raportoida markkinoiden puutteista. Viranomaisten olisi pitäydyttävä voimassa olevissa vakavaraisuus- ja markkinointisäännöissä määritellyssä lakisääteisessä toimenkuvassaan, eivätkä ne saisi ylitulkita sitä niin, että ne määrittelisivät esimerkiksi rahoituspalvelujen suunnitteluun ja hinnoitteluun liittyviä toiminnallisia tekijöitä, sillä tällöin viranomaiset harjoittaisivat hintasääntelyä ja puuttuisivat kilpailuun, vaikka niiden ensisijaisena tehtävänä on varmistaa rahoituslaitosten vakaus ja rahoituspalveluja käyttävien kuluttajien ja edunsaajien oikeudenmukainen kohtelu.
4.Talousvalistus ja ammatillinen koulutus
4.1Myyntiedustajien ja välittäjien (eli rahoitusneuvojien) koulutus, myös kestävyyskysymyksistä, on erittäin tärkeää. ETSK suhtautuukin myönteisesti komission ehdotukseen koulutusvaatimuksista ja suosittaa, että vuosittaisen koulutuksen vähimmäismäärää lisätään. Kuluttajille on hyötyä asianmukaisesti koulutetuista rahoitusalan työntekijöistä, joilla olisi oltava riittävästi aikaa kouluttautua ja ottaa selvää asiakkaan sijoitustarpeista, myös kestävyyden näkökulmasta. Työnantajat eivät saisi myöskään painostaa työntekijöitä kohtuuttomasti täyttämään rahoitustuotteiden myyntitavoitteita.
4.2ETSK suhtautuu lisäksi myönteisesti konkreettisempiin tavoitteisiin määrittää parhaat käytännöt ja asettaa tavoitteita toimivaltaisille kansallisille elimille sekä raportoida toimenpiteistä, joita on toteutettu sekä yleisissä kanavissa (kotitaloudet, koulut, tiedotusvälineet, kumppanuudet kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa) että kohdennetusti, kiinnittäen huomiota haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten niihin, joilla ei ole vakaata tai luotettavaa tulonlähdettä, maahanmuuttajiin sekä sellaisiin ihmisiin, jotka ovat tekemässä elinikäisiin säästöihinsä vaikuttavia päätöksiä.
4.3ETSK korostaa, että paraskaan talousvalistus ei muuta sitä tosiasiaa, että kuluttajan ja rahoitusneuvojan välillä vallitsee informaation epäsymmetria. Koska neuvonta ei ole koskaan täysin riippumatonta ja puolueetonta, kuluttajan olisi voitava vertailla jakelijoita helposti, aivan kuten silloin, kun pyydetään toista mielipidettä terveysasioissa.
4.4Edistyksen nopeuttamiseksi ETSK kehottaa jäsenvaltioita parantamaan säänneltyjen riippumattomien rahoitussuunnittelijoiden tarjoamien laajempien rahoitussuunnittelupalvelujen saatavuutta ja lisäämään niiden käyttöä esimerkiksi verokannustimien avulla kiinnittäen samalla huomiota tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, sillä hyvä rahoitussuunnittelu parantaa kuluttajien taloudellista häiriönsietokykyä erityisesti eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
4.5Komitea kannattaa vaikuttajien huomioimista markkinointiviestintää koskevissa säännöissä ja ilmaisee huolensa epäluotettavien vaikuttajien roolista erityisesti Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien kryptovarojen ja luvattomien tuotteiden myynninedistämisessä.
4.6ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että kokeneet ja asiantuntevat sijoittajat voivat luopua oletusarvoisesta luokittelusta vähittäisasiakkaaksi, mutta varoittaa, että prosessissa olisi sovellettava vahvoja suojatoimia, jotta kuluttajia ei epäasianmukaisesti rohkaistaisi luopumaan heidän suojelemisekseen laadituista EU:n kuluttajansuojasäännöistä. Kuluttajiin, jotka päättävät aktiivisesti irtautua oletusarvoisesta luokittelusta vähittäisasiakkaaksi, olisi edelleen sovellettava suojatoimia, joilla korvataan tietämyksen tai kokemuksen puute ja joissa otetaan huomioon myös erot neuvotteluvoimassa sijoituspalvelujen tarjoajaan tai palveluja tarjoavaan yritykseen verrattuna. Kuluttajat saattavat yliarvioida tai liioitella sijoitustietämystään tai -kokemustaan päästäkseen sijoittamaan monimutkaisempiin tuotteisiin tai sellaisiin tuotteisiin, joiden riskiprofiili ei sovellu samankaltaisessa tilanteessa oleville keskivertokuluttajille.
5.Kestävyys oletuksena
5.1ETSK näkee, että monien jäsenvaltioiden toimintakulttuureissa suositaan voimakkaasti selkeitä tuotteita, mikä johtaa yhdessä rahoituspalvelujen koetun monimutkaisuuden sekä turvallisuuden, likviditeetin ja tuottavuuden välisen tasapainon saavuttamispyrkimyksen kanssa siihen, että kuluttajat tallettavat hyvin suuria säästösummia säästötileille tai tavallisille pankkitileille. Tämä puolestaan ylläpitää pk-yritysten jatkuvaa riippuvuutta pankkirahoituksesta ja pankkien hallitsevaa roolia luotonannossa. Rahoitusalan tämänkaltainen yhteiskunnallinen rooli oikeuttaa poliittiset toimenpiteet, joilla pidetään huoli siitä, että luotonanto on muiden unionin politiikkojen, kuten vihreän kehityksen ohjelman ja kestävän rahoituksen strategioiden, mukaista. ETSK katsoo, että pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada julkista ja yksityistä tukea, jotta niiden olisi helpompaa saada rahoitusta yksittäisiltä sijoittajilta, kun käytettävissä olevat välineet tunnetaan paremmin.
5.2ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuun koontidirektiiviin sisältyviin toimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan kestävyystavoitteiden julkistamista täydentäen kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevaa asetusta, ja kannustaa komissiota myös vauhdittamaan vuonna 2018 käynnistettyä hanketta, jossa kehitetään vähittäismarkkinoille tarkoitettujen rahoitustuotteiden EU-ympäristömerkkiä. ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen nykyiset tietojen julkistamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten vihreiden omaisuuserien osuuden ilmoittaminen, eivät riitä antamaan täydellistä ja yksityiskohtaista kuvaa yrityksen tai rahaston vaikutuksista asetuksen soveltamisalaan kuuluviin ulkoisiin tekijöihin. ETSK on vakuuttunut siitä, että vähittäissijoittajilla olisi oltava mahdollisuus saada asiaankuuluvia ja kuluttajien niin vaatiessa yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi saatavilla olevien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien luokitusten perusteella, jotta he voivat tehdä objektiivisia sijoituspäätöksiä, jotka perustuvat vaatimusten ja tarpeiden arviointiin, myös kestävyyden osalta. Vähittäissijoittajat eivät myöskään saa joutua kärsimään informaation epäsymmetriasta, joka voi johtaa viherpesuun ja aiheuttaa haittaa kuluttajille. ETSK on tietoinen siitä, että tuotteiden kehittäjille olisi annettava ohjeita tällaisten lisätietojen ilmoittamisesta, jotta eri tuotteiden tiedot olisivat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia ja samalla noudatettaisiin rahoitusmarkkinadirektiivin ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin delegoitujen säädösten mukaista vaatimusta tiedustella asiakkaan kestävyysmieltymyksiä.
5.3ETSK suosittaa, että kestävistä tuotteista tehdään oletusarvoinen vaihtoehto, myös rahoitusteknologiaa hyödynnettäessä. Tämä tulee toteuttaa vaatimuksia ja tarpeita koskevan testauksen rajoissa, mikäli tällainen testi tehdään. Lisäksi on laadittava vaikutustenarviointi eikä toiminta saa olla ristiriidassa sen periaatteen kanssa, jonka mukaan asiakkaalle tulee tarjota hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuvaa tuotetta asianmukaisen neuvonnan perusteella. Koska kannustimia ei kielletä kokonaan, olisi otettava käyttöön lieventäviä toimenpiteitä, joilla autetaan kuluttajia tekemään parempia sijoituspäätöksiä itsenäisesti. Sen sijaan, että kuluttajat joutuisivat pyytämään kestävää tuotetta, niistä olisi tultava normi, ja kuluttajan olisi erikseen ilmoitettava, jos hän ei halua kestävää tuotetta, erityisesti kun otetaan huomioon, että kaksi kolmasosaa kuluttajista
haluaa, että heidän rahansa sijoitetaan kestävällä tavalla. Kansalaisyhteiskunnan aloitteet, kuten Fair Finance International ja MeinFairMögen, voivat auttaa kuluttajia löytämään palveluntarjoajat, joilla on suhteellisen kestävä tuotevalikoima. EU:n rahoituksella voitaisiin auttaa laajentamaan edellä mainittuja kansalaisyhteiskunnan aloitteita (tai perustamaan uusia), ja maksutilien ja pankkien lisäksi ne voisivat käsittää myös vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja, kuten Alankomaiden onnistunut esimerkki osoittaa.
5.4ETSK kehottaa tekemään erityisiä aloitteita, joissa pyritään siirtymään rahoitustuotteen teoreettisen kestävyyden mittaamisesta todellisten kestävyysvaikutusten mittaamiseen. Komitea toteaa, että monille vähittäissijoittajille kestävyys määrittyy vaikutuksen kautta ja se on lähtökohtaisesti suppeahko, koska suurin osa kuluttajista käyttää jälkimarkkinainstrumentteja, jotka eivät tarjoa lisäinvestointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään. ETSK suosittaa, että vähittäissijoittajien suosiman vaikuttavuuden paremmaksi huomioon ottamiseksi heitä olisi kannustettava osallistumaan aktiivisemmin ensimarkkinoille (listautumisannit) muun muassa antamalla tarkempia tietoja siitä, miten paljon heidän sijoituksensa lisäävät vaikutusta.
6.Muita näkökohtia
6.1Komission horisontaalisessa vähittäiskauppapolitiikassa, jonka tärkeä mutta ei ainoa pilari nykyinen strategia on, olisi puututtava epäjohdonmukaisuuksiin, puutteisiin ja päällekkäisyyksiin rahoitusalan ja raportoinnin sääntelyssä, mihin on liian pitkään kiinnitetty EU:n rahoitustuotelainsäädännön siiloutuneessa lähestymistavassa huomiota vain ohimennen.
6.2ETSK suhtautuukin myönteisesti komission pyrkimyksiin yhdenmukaistaa kuluttajille tiedottamista ja kuluttajansuojaa saattamalla mahdollisimman monta vähittäismarkkinoille suunnattua sijoitustuotetta PRIIP-tuotteita koskevan asetuksen, rahoitusmarkkinadirektiivin ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin soveltamisalaan. ETSK olisi kuitenkin pitänyt parempana laaja-alaista säädöstä tietojen julkistamisesta sen sijaan, että PRIIP-tuotteita koskevan asetuksen tietojenjulkistamissääntöjen piiriin sisällytetään uusia rahoitusvälineitä, mikä luo vain uudenlaisen tilkkutäkin. ETSK näkee tällaisen säädöksen mahdollisena ratkaisuna, johon voidaan pyrkiä seuraavalla lainsäädäntökaudella. ETSK suhtautuu myönteisesti myös asiakkaan etua koskevan arvioinnin käyttöönottoon (rahoitusmarkkinadirektiivin 24 artikla ja vakuutusten tarjoamisesta annetun direktiivin 29 artiklan b alakohta) sekä ennen sopimuksen tekoa annettavia kulutietoja koskevaan vaatimukseen, jotka voivat auttaa tekemään myyntiprosessista avoimemman, lisätä luottamusta sekä parantaa vertailtavuutta ja siten rahoitusneuvonnan arvoa riippumatta siitä, annetaanko neuvontaa verkossa vai sen ulkopuolella.
6.3ETSK on myös tyytyväinen komission päätökseen koota yhteen tähänastiset toimet ja yhdenmukaistaa eri omaisuusluokkien avaintietoasiakirjat, vaikka komitea pitääkin valitettavana, ettei komissio nähnyt mahdollisuutta sisällyttää vakuutuksiin liittyviä tuotteita PRIIP-lainsäädäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon vakuutustakuiden erityispiirteet, mikä olisi parantanut tarjolla olevien erilaisten tuotteiden vertailtavuutta. Käytännön ratkaisu, jossa sisällytetään uusia tuoteryhmiä PRIIP-lainsäädännön piiriin ja säilytetään erilliset säännöt tietyille vakuutusmuotoisille tuotteille sen sijaan, että ehdotettaisiin uutta horisontaalista säädöstä vähittäisrahoituspalveluita koskevien tietojen julkistamisesta, ylläpitää erillistä lähestymistapaa, vaikkakin tulokset saattavat olla hyvin samankaltaisia. Tämä voi myös vaikeuttaa lisäysten tai muutosten tekemistä tuotteista annettavien tietojen sääntelykehykseen, koska sitä ei ole määritelty yhdessä yhtenäisessä säädöksessä.
6.4Nimenomaan digitaalisesti annettavien tietojen osalta ETSK kannattaa komission omaksumaa digitalisoinnin etusijalle asettavaa lähestymistapaa, johon olisi pitänyt siirtyä jo aikaisemmin, mutta muistuttaa, että tietojen antaminen fyysisellä välineellä on testattu ja sisällytetty lainsäädäntöön sen varmistamiseksi, että kuluttajille annetaan keskeiset tiedot. ETSK varoittaa, että kuluttajien käyttäytyminen silloin, kun tiedot annetaan digitaalisesti, on testattava teknisesti, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat näkevät ja ymmärtävät tärkeät tiedot sopimuksia tehdessään eivätkä ne ole piilotettuna (syvälle) digitaalisiin tietoihin.
6.5ETSK suhtautuu varauksellisesti vähittäissijoitusstrategian vaikutuksiin, koska siinä ehdotettujen toimenpiteiden ratkaisevat piirteet määritellään alemmalla tasolla, joka ei ole suoraan EU:n lainsäädäntöprosessin alainen, ja koska ETSK:lla ei ole mahdollisuutta ilmaista riittävien kuluttajatutkimusten tulosten tarkastelun jälkeen virallisesti järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä kyseisellä tasolla.
6.6ETSK panee myös merkille, että vaikutustenarviointiin ei sisälly eri toimintavaihtoehtoja analysoivaa kilpailukykytarkastusta, vaikka komission puheenjohtaja on aiemmin sitoutunut sisällyttämään arviointeihin järjestelmällisesti tällaisen tarkastelun. Kilpailukykytarkastus olisi tehtävä kokonaisvaltaisesti, tarkastellen EU:n rahoitusmarkkinoiden toimijoiden kilpailukyvyn lisäksi myös seurauksia, joita aiheutuu siitä, että vähittäissijoittajat osallistuvat entistä enemmän EU:n reaalitalouden yritysten rahoittamiseen.
III.MUUTOSEHDOTUKSET DIREKTIIVIEHDOTUKSEEN
COM(2023) 279 final – 2023/0167 (COD)
Muutosehdotus 1
Liittyy suositukseen 2
Ehdotuksen 1 artiklan 13 kohta, jossa lisätään direktiiviin 2014/65/EU (rahoitusmarkkinadirektiivi) uusi 24 a artikla
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
[– –]
8. Kolmen vuoden kuluttua direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] voimaantulopäivästä ja kuultuaan arvopaperimarkkinaviranomaista ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista komissio arvioi kolmansien osapuolten maksujen vaikutuksia vähittäissijoittajiin, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen ja riippumattoman neuvonnan saatavuuden kannalta, ja arvioi direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] asiaankuuluvien säännösten vaikutusta siihen. Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntömuutoksia, jos tämä on tarpeen kuluttajille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
|
[– –]
8. Kolmen vuoden kuluttua siitä, kun direktiiviä (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] on alettu tosiasiallisesti soveltaa, ja kuultuaan arvopaperimarkkinaviranomaista ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista komissio arvioi kolmansien osapuolten maksujen vaikutuksia vähittäissijoittajiin, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen ja riippumattoman neuvonnan saatavuuden kannalta, ja arvioi direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] asiaankuuluvien säännösten vaikutusta siihen. Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntömuutoksia, jos tämä on tarpeen kuluttajille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
|
|
Perustelu
|
|
Jotta komission lopullinen arviointi perustuu varmasti riittäviin markkinatietoihin ja markkinoiden kehitykseen, ETSK ehdottaa, että uudelleentarkastelujaksoa pidennetään kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen verran ja tarkastelu suoritetaan kolmen tosiasiallisen soveltamisvuoden jälkeen eikä kolmen vuoden kuluttua voimaantulopäivästä.
|
Muutosehdotus 2
Liittyy suositukseen 2
Ehdotuksen 2 artiklan 45 kohta,
jossa lisätään direktiiviin (EU) 2016/97 (vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi) uusi 29 a artikla
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
[– –]
6. Kolmen vuoden kuluttua direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] voimaantulopäivästä ja kuultuaan arvopaperimarkkinaviranomaista ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista komissio arvioi kolmansien osapuolten maksujen vaikutuksia vähittäissijoittajiin, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen ja riippumattoman neuvonnan saatavuuden kannalta, ja arvioi direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] asiaankuuluvien säännösten vaikutusta vähittäissijoittajiin. Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntömuutoksia, jos tämä on tarpeen kuluttajille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
|
[– –]
6. Kolmen vuoden kuluttua siitä, kun direktiiviä (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] on alettu tosiasiallisesti soveltaa, ja kuultuaan arvopaperimarkkinaviranomaista ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista komissio arvioi kolmansien osapuolten maksujen vaikutuksia vähittäissijoittajiin, erityisesti mahdollisten eturistiriitojen ja riippumattoman neuvonnan saatavuuden kannalta, ja arvioi direktiivin (EU) [julkaisutoimisto lisää muutosdirektiivin numeron] asiaankuuluvien säännösten vaikutusta vähittäissijoittajiin. Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntömuutoksia, jos tämä on tarpeen kuluttajille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.
|
|
Perustelu
|
|
Jotta komission lopullinen arviointi perustuu varmasti riittäviin markkinatietoihin ja markkinoiden kehitykseen, ETSK ehdottaa, että uudelleentarkastelujaksoa pidennetään kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen verran ja tarkastelu suoritetaan kolmen tosiasiallisen soveltamisvuoden jälkeen eikä kolmen vuoden kuluttua voimaantulopäivästä.
|
Muutosehdotus 3
Liittyy suositukseen 3
Johdanto-osan 36 a kappale
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
|
(36 a) (uusi) Määrittäessään, miten ”erityisen riskialttiit tuotteet” voidaan tunnistaa, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen olisi otettava huomioon indikaattorit, joita on aiemmin käytetty sen määrittämiseksi, olisiko asetuksessa (EU) 1286/201 määriteltyä ymmärrettävyyttä koskevaa varoitusta sovellettava. Näitä indikaattoreita ovat muun muassa seuraavat: i) sijoitetaanko tuotteessa kohteisiin, joihin yksityissijoittajat eivät tavallisesti sijoita, ii) käytetäänkö siinä useita erilaisia menetelmiä sijoituksen lopullisen tuoton laskemiseksi, mikä luo suuremman riskin siitä, että yksityissijoittaja ymmärtää asian väärin, ja iii) käytetäänkö sijoituksen tuotossa hyväksi yksityissijoittajan käyttäytymistä, esimerkkeinä korkohoukutin, jota seuraa paljon korkeampi vaihtuva korkotaso, tai toistuva malli.
|
|
Perustelu
|
|
Nykyinen ymmärrettävyyttä koskeva varoitus korvataan riskivaroituksella, jota sovelletaan erityisen riskialttiisiin tuotteisiin, joiden määrittely jätetään kokonaan delegoidun lainsäädännön varaan. Tämä tarkoittaa, että lainsäätäjät ja ETSK eivät voi vaikuttaa määritelmään. Koska nykyisen (PRIIP-tuotteita koskevan) asetuksen johdanto-osan 18 kappaleessa annetaan merkittäviä ohjeita siitä, milloin ymmärrettävyyttä koskevaa varoitusta sovelletaan, ETSK ehdottaa, että teksti säilytetään uudessa asetuksessa.
|
Muutosehdotus 4
Liittyy suositukseen 4
Ehdotuksen 1 artiklan 13 kohta, jossa lisätään direktiiviin 2014/65/EU (rahoitusmarkkinadirektiivi) uusi 24 d artikla
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan ja osoittamaan pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille, että luonnollisilla henkilöillä, jotka antavat asiakkaille sijoitusneuvontaa sijoituspalveluyrityksen lukuun, on vähintään liitteessä V säädetty tietämys ja pätevyys ja että he osallistuvat vähintään 15 tuntia vuodessa ammatilliseen koulutukseen ja kehittämiseen. Liitteessä V vahvistettujen perusteiden noudattaminen sekä ammatillisen jatkokoulutuksen ja kehittämisen menestyksekäs suorittaminen vuosittain on osoitettava todistuksella.
|
2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan ja osoittamaan pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille, että luonnollisilla henkilöillä, jotka antavat asiakkaille sijoitusneuvontaa sijoituspalveluyrityksen lukuun, on vähintään liitteessä V säädetty tietämys ja pätevyys ja että he osallistuvat vähintään 35 tuntia vuodessa ammatilliseen koulutukseen ja kehittämiseen. Liitteessä V vahvistettujen perusteiden noudattaminen sekä ammatillisen jatkokoulutuksen ja kehittämisen menestyksekäs suorittaminen vuosittain on osoitettava todistuksella.
|
|
Perustelu
|
|
Jotta rahalle saataisiin vastinetta, rahoitusneuvontaa hakevien vähittäissijoittajien olisi voitava hyötyä asianmukaisesti koulutettujen rahoitusalan työntekijöiden asiantuntemuksesta. Nykyinen koulutusvaatimus on hyvin heppoinen verrattuna muihin ammatteihin ja työntekijöiden tyypillisiin koulutusoikeuksiin. ETSK ehdottaa koulutusvaatimuksen korottamista myös ajatellen tarvetta hankkia esimerkiksi kestävään rahoitukseen liittyvää uutta osaamista.
|
Muutosehdotus 5
Liittyy suositukseen 4
Ehdotuksen 2 artiklan 29 kohdan b alakohdan i alakohta, jolla muutetaan direktiivin (EU) 2016/97 (vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi) 10 artiklaa
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
i) korvataan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:
[– –]
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi kotijäsenvaltioiden on otettava käyttöön ja julkistettava järjestelmiä, joiden avulla valvotaan tehokkaasti ja arvioidaan vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien sekä vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten työntekijöiden ja vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien työntekijöiden tietoja ja pätevyyttä liitteessä I säädetyllä tavalla, jolloin lähtökohtana on vähintään 15 tunnin ammatillinen koulutus tai kehittäminen vuosittain ja huomioon otetaan myytävien tuotteiden luonne, tarjoajan tyyppi, kunkin toimijan rooli sekä vakuutusten tai jälleenvakuutusten tarjoajalla harjoitettu toiminta.
Kotijäsenvaltioiden on edellytettävä, että liitteessä I vahvistettujen perusteiden noudattaminen sekä ammatillisen jatkokoulutuksen ja kehittämisen menestyksekäs suorittaminen vuosittain osoitetaan todistuksella.”;
|
i) korvataan ensimmäinen, toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:
[– –]
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi kotijäsenvaltioiden on otettava käyttöön ja julkistettava järjestelmiä, joiden avulla valvotaan tehokkaasti ja arvioidaan vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien sekä vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten työntekijöiden ja vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajien työntekijöiden tietoja ja pätevyyttä liitteessä I säädetyllä tavalla, jolloin lähtökohtana on vähintään 35 tunnin ammatillinen koulutus tai kehittäminen vuosittain ja huomioon otetaan myytävien tuotteiden luonne, tarjoajan tyyppi, kunkin toimijan rooli sekä vakuutusten tai jälleenvakuutusten tarjoajalla harjoitettu toiminta.
Kotijäsenvaltioiden on edellytettävä, että liitteessä I vahvistettujen perusteiden noudattaminen sekä ammatillisen jatkokoulutuksen ja kehittämisen menestyksekäs suorittaminen vuosittain osoitetaan todistuksella.”;
|
|
Perustelu
|
|
Jotta rahalle saataisiin vastinetta, rahoitusneuvontaa hakevien vähittäissijoittajien olisi voitava hyötyä asianmukaisesti koulutettujen rahoitusalan työntekijöiden asiantuntemuksesta. Nykyinen koulutusvaatimus on hyvin heppoinen verrattuna muihin ammatteihin ja työntekijöiden tyypillisiin koulutusoikeuksiin. ETSK ehdottaa koulutusvaatimuksen korottamista myös ajatellen tarvetta hankkia esimerkiksi kestävään rahoitukseen liittyvää uutta osaamista.
|
Muutosehdotus 6
Liittyy suositukseen 5
Ehdotuksen 1 artiklan 14 kohta, jolla muutetaan direktiivin 2014/65/EU (rahoitusmarkkinadirektiivi) 25 artiklaa
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
|
3 a. Sijoitusneuvontaa tarjotessaan sijoituspalveluyrityksen on ehdotettava vähintään yhtä tuotetta, jonka tavoitteena on kestävien sijoitusten tekeminen asetuksen (EU) 2019/2088 9 artiklan mukaisesti, paitsi jos asiakas on nimenomaisesti ilmoittanut, ettei hänellä ole delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä kestävyysmieltymyksiä.
|
|
Perustelu
|
|
Komission delegoituun MiFID II -direktiiviin tekemiä kestävyyttä koskevia muutoksia on sovellettu 22. marraskuuta 2022 alkaen, mutta ne koskevat vain tuotehallintavelvoitteita. Jotta muutoksilla olisi vaikutusta, kestävyys on nivottava lisäksi vahvemmin rahoitusmarkkinadirektiivin soveltamisalaan kuuluvaan myyntiprosessiin. Kuluttajat eivät useinkaan ole tietoisia markkinoilla saatavilla olevien kestävien tuotteiden kasvavasta valikoimasta, ja kestäviä tuotteita olisi tarjottava heille oletusarvoisesti sen sijaan, että niitä on aktiivisesti pyydettävä.
|
Muutosehdotus 7
Liittyy suositukseen 6
Ehdotuksen 2 artiklan 39 kohta, jolla muutetaan direktiivin (EU) 2016/97 (vakuutusten tarjoamisesta annettu direktiivi) 23 artiklaa
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
4.
[– –]
|
4.
[– –]
d) tarvittavat suojatoimet, joilla varmistetaan, että digitaalisesti annettavia tietoja ei käytetä väärin piilottamalla kuluttajien kannalta tärkeimpiä tietoja, jotka olisi esitettävä ensimmäisessä kerroksessa.”
|
|
Perustelu
|
|
Muutoksella pyritään yhdenmukaistamaan digitaalisesti annettavia tietoja ja kerrostamista koskevat suojatoimet tarkistetun PRIIP-tuotteita koskevan asetuksen uusien säännösten kanssa niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan edelleen vakuutusten tarjoamisesta annettua direktiiviä.
|
IV.MUUTOSEHDOTUKSET ASETUSEHDOTUKSEEN
COM(2023) 278 final – 2023/0166 (COD)
Muutosehdotus 1
Liittyy suositukseen 5
Ehdotuksen 1 artiklan 5 kohdan d alakohdan ga alakohta, jolla muutetaan asetusta (EU) 1286/2014 (rahoitusmarkkina-asetus)
|
Komission ehdotus
|
Muutosehdotus
|
|
[– –]
|
[– –]
iii) (uusi) tietolähteet, joihin kestävyysarviointi perustuu, sekä linkki kehittäjän verkkosivustolle, jossa perustana olevat tiedot ovat saatavilla;”
|
|
Perustelu
|
|
Tuoreet tutkivan journalismin raportit ”kestämättömistä” sijoituksista rahoitustuotteisiin, joita myydään kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuina ”tummanvihreinä tuotteina”, osoittavat, että tällaisia tuotteita luokittelevilla ja markkinoivilla rahoitustuotteiden kehittäjillä ja jakelijoilla ja niitä ostavilla kuluttajilla on huomattavan epäsymmetriset tiedot tuotteen kestävyysominaisuuksista. Väärin perustein tapahtuvan myynnin estämiseksi kuluttajien olisi voitava tarkistaa, miksi tuote on luokiteltu kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskevan asetuksen 8 tai 9 artiklan mukaiseen luokkaan. ETSK ehdottaa näin ollen tällaisia tuotteita koskevien tietojen julkistamisvaatimusten muuttamista.
|
Bryssel 3. lokakuuta 2023
Sandra Parthie
”Sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus” -jaoston puheenjohtaja
_____________
