EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Eurooppalainen tilivarojen turvaamismenettely EU-maiden välisten velkojen perintää varten

Eurooppalainen tilivarojen turvaamismenettely EU-maiden välisten velkojen perintää varten

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 655/2014 – eurooppalainen tilivarojen turvaamismääräys

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksen tarkoituksena on helpottaa velkojen perintää EU-maiden välillä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Siinä luodaan uusi menettely, jonka avulla tuomioistuin yhdessä EU-maassa voi jäädyttää velallisen pankkitilillä olevat varat toisessa EU-maassa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Otetaan käyttöön eurooppalainen menettely, jonka avulla velkoja voi saada eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen (turvaamismääräys), jonka avulla jäädytetään velallisen pankkitileillä olevat varat muissa EU-maissa.

Soveltamisala

Sekä EU-kansalaiset että yritykset voivat saada eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräyksen.

  • EU-maiden välisissä asioissa, eli silloin, kun turvaamismääräystä sovellettaessa velkojan kotipaikka tai hakemusta käsittelevä tuomioistuin on eri jäsenmaassa kuin velallisen pankkitili.
  • Vaihtoehtona kansallisille toimenpiteille, mutta ei niiden korvaajana.

Asetusta sovelletaan rahallisiin vaateisiin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Asetusta ei sovelleta

  • veroihin, tulleihin, hallinto-oikeudellisiin asioihin ja sosiaaliturvaan
  • aviovarallisuussuhteisiin tai varallisuusoikeuksiin, jotka johtuvat avioliittoon verrattavissa olevista suhteista tai testamenttiin ja perintöön
  • velalliseen, joka on konkurssi- tai maksukyvyttömyysmenettelyssä tai muiden oikeudellisten järjestelyjen, akordien tai niihin rinnastettavien menettelyjen piirissä.

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös jotkin erityisesti turvatut pankkitilit.

Pankkitilit ja velkojat, jotka sijaitsevat Tanskassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa (1) eivät ole turvaamismääräysmenettelyn piirissä.

Menettely turvaamismääräyksen saamiseksi

  • Velkoja voi käyttää menettelyä ennen pääasiakanteen nostamista velallista vastaan, kanteen käsittelyn aikana tai sen jälkeen kun hän on saanut tuomion, tuomioistuimessa tehdyn sovinnon tai virallisen asiakirjan, jossa vaaditaan velallista maksamaan.
  • Turvaamismääräyksen voi antaa tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään pääasiakannetta. Jos velallinen on kuluttaja, ainoastaan velallisen kotipaikan jäsenmaan tuomioistuimilla on toimivalta antaa turvaamismääräys kyseiseen sopimukseen liittyvän vaatimuksen turvaamiseksi.
  • Kaikissa tapauksissa velkojan on esitettävä todisteet, joiden avulla tuomioistuin voi varmistua siitä, että on olemassa todellinen riski, jonka perusteella velallisen tilit voidaan jäädyttää. Jos velkoja hakee turvaamismääräystä ennen tuomion langettamista, hänen on toimitettava tuomioistuimelle riittävät todisteet siitä, että hän todennäköisesti menestyy velalliseen kohdistamassaan pääasiavaatimuksessaan.
  • Turvaamismääräystä haettaessa on täytettävä lomake, ja sen mukana toimitettava kaikki asiaan liittyvät asiakirjat.
  • Asetuksessa on vahvistettu määräajat, joiden kuluessa menettelyn eri vaiheet on saatava päätökseen. Määräaikojen pituus vaihtelee sen mukaan, onko velkoja jo saanut tuomioistuimen päätöksen vai ei.
  • Velkojalla on oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla kieltäydytään antamasta turvaamismääräystä.
  • Turvaamismääräyksen yllätysvaikutuksen varmistamiseksi ja sen hyödyllisyyden takaamiseksi velalliselle ei ilmoiteta velkojan hakemuksesta ennen määräyksen antamista.
  • Jos velkojalla ei ole tietoja velallisen pankkitileistä, hän voi tietyin ehdoin tehdä tuomioistuimelle tilitietoja koskevan pyynnön, jolloin tuomioistuin voi hankkia tiedot kyseessä olevan EU-maan toimivaltaisilta viranomaisilta.

Turvaamismääräyksen tunnustaminen, täytäntöönpanokelpoisuus ja täytäntöönpano

  • Jäsenmaassa tämän asetuksen mukaisesti annettu turvaamismääräys on tunnustettava muissa jäsenmaissa, ja se on täytäntöönpanokelpoinen ilman erityisiä menettelyjä tai tarvetta julistaa sitä täytäntöönpanokelpoiseksi.
  • Pankin on annettava ilmoitus käyttämällä vahvistettua ilmoituslomaketta siitä, onko velallisen varoja turvattu turvaamismääräyksen mukaisesti.
  • Velkojalla on velvollisuus pyytää turvaamismääräyksessä mainitun määrän ylittävien varojen vapauttamista
  • Osa varoista voidaan vapauttaa ulosotosta täytäntöönpanojäsenmaan lainsäädännön nojalla, esimerkiksi velalliselle jätetään tarpeeksi varoja itsensä ja perheensä elatukseen.

Velallisen oikeuksien suojelu

Koska velallista ei kuulla ennakkoon, asetuksessa on säädetty erityisistä takeista velallisen oikeuksien suojelemiseksi ja turvaamismääräyksen väärinkäytön estämiseksi.

  • Oikeussuojakeinot, joihin kuuluu oikeus hakea muutosta heti, kun turvaamismääräys ja varojen jäädytys on annettu tiedoksi velalliselle.
  • Säännöt velkojan antamalle vakuudelle, jolla varmistetaan, että velalliselle voidaan myöhemmin korvata vahingot, joita hänelle on mahdollisesti aiheutunut turvaamismääräyksestä.
  • Säännöt velkojan vastuusta niiden vahinkojen osalta, joita velalliselle mahdollisesti aiheutuu turvaamismääräyksestä velkojan virheen vuoksi.

Lomakkeet

Turvaamismenettelyyn liittyy yhdeksän vahvistettua lomaketta. Niiden sisältö on vahvistettu komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1823.

Yleiset säännöt

  • Asetuksessa säädetään myös useista muista asiaan liittyvistä seikoista. Näitä ovat muun muassa oikeudellinen edustaminen, oikeudenkäyntimaksut, pankeille aiheutuvat kustannukset, viranomaisten perimät maksut, tietosuoja ja asiakirjojen kielet.
  • Asetus ei vaikuta muiden asiaan liittyvien asetusten soveltamiseen. Tällaisia asetuksia ovat esimerkiksi asetus (EY) N:o 1393/2007 (asiakirjojen lähettäminen EU-maiden välillä) ja asetus (EY) N:o 1206/2001 (todisteiden vastaanottaminen).

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 18. tammikuuta 2017 alkaen, lukuun ottamatta 50 artiklaa, jota on sovellettu 18. heinäkuuta 2016 alkaen. 50 artiklassa säädetään tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava. Näitä ovat esimerkiksi tuomioistuimet, jotka on nimetty toimivaltaisiksi antamaan turvaamismääräys (6 artiklan 4 kohta) ja viranomaiset, joilla on toimivalta panna turvaamismääräys täytäntöön.

TAUSTAA

Asetuksen taustalla on vihreä kirja tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa. Tässä Euroopan komission vihreässä kirjassa kerrotaan, miten täytäntöönpanoa koskevien kansallisten sääntöjen hajanaisuus haittaa velkojen perintää EU:ssa ja huomautetaan, että käytännössä rahasaataviaan perivä velkoja hakee yleensä velallisen pankkitalletusten takavarikointia ja että tällaisia menettelyjä on useimmissa jäsenmaissa.

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 655/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (EUVL L 189 27.6.2014, s 59–92)

Asetukseen (EU) N:o 655/2014 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1823, annettu 10 päivänä lokakuuta 2016, eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön ottamisesta rajat ylittävää velkojen perintää varten siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 655/2014 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta (EUVL L 283, 19.10.2016, s 1–48)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1393/2007, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (”asiakirjojen tiedoksianto”) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta (EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79–120).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Vihreä kirja tuomioiden täytäntöönpanon tehostamisesta Euroopan unionissa: pankkitalletusten takavarikointi (COM(2006) 618 final, 24.10.2006)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa (EUVL L 174, 27.6.2001, s 1–24).

Ks. konsolidoitu toisinto

Viimeisin päivitys: 04.12.2017



(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).

Top