EU:n jätehuoltolaki

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivi 2008/98/EY

• Direktiivillä
  • otetaan käyttöön jätehierarkia:
    • ehkäiseminen,
    • uudelleenkäyttö,
    • kierrätys,
    • muu hyödyntäminen (esimerkiksi energiana) sekä
    • loppukäsittely
  • vahvistetaan saastuttaja maksaa -periaate, jonka mukaan jätteen alkuperäisen tuottajan on maksettava jätteenkäsittelystä aiheutuvat kulut
  • otetaan käyttöön laajennetun tuottajan vastuun käsite
  • erotetaan jätteet ja sivutuotteet¹ toisistaan;
  • asetetaan kierrätykselle ja jätteiden hyödyntämiselle vuoteen 2020 mennessä saavutettavat tavoitteet, jotka koskevat talousjätettä (50 prosenttia) sekä rakennus- ja purkujätettä (70 prosenttia).
• Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei se vaaranna vettä, ilmaa, maaperää, kasveja tai eläimiä, aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä vahingoita maaseutua tai erityistä merkitystä omaavia kohteita.
• Jätteen tuottajien tai haltijoiden on itse käsiteltävä jäte tai annettava se virallisesti tunnustettujen toimijoiden käsiteltäväksi. Näillä on oltava lupa, ja niiden toimintaa on valvottava määräajoin.
• Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on laadittava jätehuoltosuunnitelmia ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia.
• Vaarallisiin jätteisiin, jäteöljyihin ja biojätteeseen sovelletaan erityisiä vaatimuksia.
• Direktiiviä ei sovelleta tietyntyyppisiin jätteisiin, kuten radioaktiivisiin alkuaineisiin, käytöstä poistettuihin räjähteisiin, ulosteisiin, jätevesiin ja eläinten ruhoihin.

Muutosdirektiivi (EU) 2018/851

• Osana kiertotaloutta koskevaa toimenpidepakettia direktiivillä (EU) 2018/851 muutetaan direktiiviä 2008/98/EY.
• Siinä annetaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien² vähimmäisvaatimukset. Niihin voi kuulua myös järjestämisvastuu ja vastuu edistää jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja tuotteiden uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä
• Sillä vahvistetaan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia sääntöjä. Jätteen syntymisen osalta EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla
  • tuetaan kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja,
  • edistetään resurssitehokkaiden, kestävien, korjattavien, uudelleenkäytettävien ja päivitettävissä olevien tuotteiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä,
  • kohdistetaan toimet kriittisiä raaka-aineita sisältäviin tuotteisiin, jottei näistä materiaaleista tulisi jätettä,
  • edistetään varaosien, käyttöohjeiden, teknisten tietojen tai muiden sellaisten keinojen saatavuutta, jotka mahdollistavat tuotteiden korjauksen ja uudelleenkäytön heikentämättä niiden laatua ja turvallisuutta,
  • vähennetään elintarvikejätteen syntymistä, jotta voidaan edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan on vuoteen 2030 mennessä puolitettava maailmanlaajuinen elintarvikejätteen määrä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähennettävä ruokahävikkiä tuotanto- ja jakeluketjuissa,
  • edistetään vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentämistä materiaaleissa ja tuotteissa,
  • pysäytetään meriroskien syntyminen.
• Siinä asetetaan myös uusia yhdyskuntajätteen kierrätystä koskevia tavoitteita: vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä vähintään 55 painoprosenttia. Tavoite nousee 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
• Direktiivissä korostetaan myös esimerkkejä jätehierarkian soveltamisen kannustimista, kuten kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksuja sekä ”maksa siitä mitä heität pois” -järjestelmiä.
• Jäsenvaltioiden on
  • otettava viimeistään 1. tammikuuta 2025 käyttöön kotitalouksien tekstiilien ja vaarallisen jätteen erilliskeräysjärjestelmä,
  • varmistettava, että 31. joulukuuta 2023 mennessä biojäte kerätään erikseen tai kierrätetään sen syntypaikalla (esimerkiksi kompostoimalla).

Muutosdirektiivi (EU) 2025/1892

Direktiivillä (EU) 2025/1892 muutetaan edelleen direktiiviä 2008/98/EY:tä jätehuoltosääntöjen vahvistamiseksi, erityisesti elintarvike- ja tekstiilijätteen osalta. Direktiivissä

• asetetaan vuodelle 2030 oikeudellisesti sitovat elintarvikejätteen vähentämistavoitteet:
  • elintarvikejätteen syntymisen vähentäminen jalostuksessa ja valmistuksessa 10 prosentilla ja
  • elintarvikejätteen syntymisen vähentäminen henkeä kohti yhteisesti vähittäismyynnissä, ravintoloissa, ravitsemispalveluissa sekä kotitalouksissa 30 prosentilla verrattuna vuosien 2021–2023 keskiarvoon
• vaaditaan, että Euroopan komissio tarkastelee näitä tavoitteita 31. joulukuuta 2027 mennessä ja että vuodelle 2035 voidaan asettaa lisätavoitteita
• esitellään laajennettu tuottajan vastuu tekstiileille ja jalkineille, mikä tarkoittaa, että tuottajat vastaavat sellaisten kustannusten kattamisesta, jotka aiheutuvat keräyksestä, lajittelusta, uudelleenkäyttöön valmistelusta, kierrätyksestä, tiedotuskampanjoista, tietojen raportoinnista sekä tutkimus- ja kehitystyön tukemisesta
• vaaditaan, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön laajennetun tuottajan vastuun tekstiileille ja jalkineille viimeistään 17. huhtikuuta 2028 (vaatimus koskee mikroyrityksiä 17. huhtikuuta 2029 alkaen)
• todetaan, että erilliskerätyt tekstiilit ja jalkineet katsotaan kerättäessä jätteeksi
• täsmennetään, että käytettyjä tekstiileitä ja jalkineita ei pidetä jätteenä, jos uudelleenkäyttöalan toiminnanharjoittajat tai yhteisötalouden toimijat suorittavat keräyspisteessä ammattimaisen arvion, jonka mukaan ne soveltuvat uudelleenkäyttöön
• velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tuottajayhteisöt raportoivat vuosittain toimivaltaisille viranomaisille, ja vaaditaan komissiota muuttamaan täytäntöönpanopäätöksiä (EU) 2019/1004 ja (EU) 2021/19, jotta niissä vahvistetaan yhteiset raportointiaikataulut ja yhdenmukaistetut tietomuodot näitä raportteja varten.