Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020

Tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) on suuntauduttava sekä talouden että ympäristön kannalta tuottavan maatalouden tukemiseen ja vahvan maataloussektorin säilyttämiseen koko alueella. Euroopan unionin (EU) on nojauduttava vahvaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kehittämiseksi maaseudulla.

SÄÄDÖS

Komission 18 päivänä marraskuuta 2010 antama tiedonanto "Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?” [KOM(2010) 672 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Komission tiedonannossa määritellään haasteita, joita maatalous ja yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) kohtaavat tulevina vuosina. Haasteet on määritelty menneisiin kokemuksiin pohjautuvan analyysin, tämänhetkisen taloudellisen tilan ja vuonna 2010 järjestetyn laajan julkisen keskustelun perusteella.

Komissio pohtii tässä tiedonannossa YMP:n tulevaisuuden kysymyksiä. Se ehdottaa näin ollen niiden tavoitteiden mukauttamista, joita YMP:lle on asetettu uusien haasteiden osalta. Erityisesti on korostettava vahvaa maataloustuotantoa ja laatua, luonnonvarojen suojelua ja maataloussektorin säilyttämistä koko alueella.

Komissio myös selittää, millä välineillä nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Kyseisten välineiden avulla on voitava lisätä YMP:n ympäristöystävällisyyttä, oikeudenmukaisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

TAVOITTEET

Elintarviketurva

Maailmanlaajuinen kysyntä jatkaa kasvuaan tulevina vuosikymmeninä. EU:n olisi osaltaan pystyttävä tyydyttämään sitä. Sen vuoksi on ehdottoman tärkeää säilyttää EU:n maatalouden tuotantokyky ja lisätä sitä.

Eurooppalaiset toivovat laajaa valikoimaa laadukkaita elintarvikkeita, jotka täyttävät elintarvikkeiden turvallisuutta, laatua ja eläinten hyvinvointia koskevat tiukat vaatimukset. Vahva maatalousala on välttämätön, jotta nyt erittäin kilpailukykyinen elintarviketeollisuus voisi jatkossakin muodostaa tärkeän osan taloudesta ja kaupasta EU:ssa, joka on suuren lisäarvon jalostettujen maataloustuotteiden suurin viejä.

Luonnonvarat

Maatalous voi kohdistaa painetta ympäristöön (veden pilaantuminen, maan väsyminen, vesipula ja luonnonvaraisten lajien elinympäristöjen katoaminen), mutta sillä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia (ilmaston säilyminen vakaana, monimuotoisuus, maisemat, kestävyys tulvia vastaan).

EU:n on ponnisteltava maatalouden kielteisten vaikutusten rajoittamiseksi ja myönteisten vaikutusten kasvattamiseksi. Tulevaisuuden YMP:n on suosittava energiatehokkuutta, hiilen talteenottoa, biomassan ja uusiutuvan energian tuotantoa sekä yleisesti ottaen innovaatioita.

Alueellisen tasapainon kehitys

Maatalous on edelleen maaseudun elinkeinoelämän keskeinen veturi suuressa osassa EU:ta. On pyrittävä säilyttämään kilpailukykyinen ja dynaaminen maatalousala, joka houkuttaa nuoria maanviljelijöitä pitämään yllä eurooppalaisten maaseutualueiden elinvoimaa ja mahdollisuuksia.

VÄLINEET

Suorat tuet

Aiemmin mainittujen tavoitteiden saamiseksi komissio suunnittelee suorien tukien järjestelmää, jotta tuet voitaisiin paremmin jakaa ja kohdentaa.

Komissio ehdottaa, että tulevaisuudessa maanviljelijöille myönnettäisiin suoraa tukea perustulotukena, joka olisi tuotannosta irrotettua suoraa perustukea ja rajoitettu tiettyyn enimmäismäärään , tukia kohdennettaisiin "aktiiviviljelijöille", luotaisiin yksinkertainen tukijärjestelmä pienviljelijöille sekä huomioitaisiin enemmän alueita, joilla on erityisiä luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita.

Komissio ehdottaa ympäristökelpoisuuden lisäämistä sisällyttämällä suoriin tukiin pakollinen ympäristöosuus, joka on kohdennettu ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistäviin maatalouskäytäntöihin (kuten pysyvä laidun, viherpeite, viljelykierto ja ekologinen kesanto).

Markkinatoimenpiteet

Komissio tarkentaa, että YMP:ssä on pidettävä kiinni maatalouden markkinasuuntautuneisuudesta ja säilytettävä hallintavälineet, jotka ovat osoittaneet tärkeän roolinsa kriisien ja markkinahäiriöiden aikana. Tulevina vuosina tietyt maatalousmarkkinat kehittyvät, etenkin sokerin tuotantoon liittyvän nykyisen järjestelmän osalta, sillä sen soveltamisaika päättyy vuonna 2014/2015.

Komissio arvioi, että on ryhdyttävä yleisempiin toimenpiteisiin elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi, jotta ketju olisi avoimempi ja sen eri osien välillä vallitsisi parempi tasapaino.

Maaseudun kehittämispolitiikka

Komissio korostaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta harjoittaman maaseudun kehittämispolitiikan tärkeyttä. Se ehdottaa ympäristönäkökulman vahvistamista ja maatalouspolitiikan yhteensovittamisen parantamista unionin muiden politiikkojen kanssa.

Komissio ehdottaa maatalouden kilpailukyvyn korostamista edistämällä innovointia, suosimalla luonnonvarojen hyvää hoitoa ja tukemalla tasapainoista aluekehitystä kannustamalla paikallishankkeita.

Laadun arvostamiseen ja edistämiseen tähtäävien toimien vahvistamisen lisäksi komissio arvioi, että politiikkaan olisi myös sisällytettävä riskinhallinnan työkalupakki tuloihin liittyvän epävarmuuden ja markkinavaihtelujen hallinnan avuksi.

Viimeisin päivitys 01.03.2011