52025AE4241

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52025AE4241 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52025AE4241

Help

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kulttuurikompassi (COM(2025) 785 final) – Ehdotus yhteiseksi julistukseksi – Eurooppa kulttuurin puolella ja kulttuuri Euroopan puolella (COM(2025) 786 final)

EESC 2025/04241

EUVL C, C/2026/3562, 22.7.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/3562/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/3562/oj

Date of document:: 30/04/2026; Äänestyspäivä
Date of vote:: 30/04/2026
Date lodged:: 22/12/2025

Author:: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:: Section for Employment, Social Affairs and Citizenship, EESC_SOC
Rapporteur:: Luca JAHIER
Form:: Lausunto
Internal reference:: SOC/853, AVIS-SECTION 2025/4241 FIN
Session:: 605

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E304

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52025DC0785 ESC Opinion
52025DC0786 ESC Opinion

Instruments cited:

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Kulttuuri

Directory code:

16.40.00.00 Tiede, informaatio, koulutus ja kulttuuri / Kulttuuri

HTML

PDF - authentic OJ

e-signature

How to verify the authenticity of the Official Journal

Euroopan unionin
virallinen lehti

C-sarja

C/2026/3562

22.7.2026

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Kulttuurikompassi

(COM(2025) 785 final)

Ehdotus yhteiseksi julistukseksi

”Eurooppa kulttuurin puolella ja kulttuuri Euroopan puolella”

(COM(2025) 786 final)

(C/2026/3562)

Esittelijä:

Luca JAHIER

Neuvonantaja	Katherine HEID (esittelijän neuvonantaja, ryhmä III)
Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 22.12.2025
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen jaostossa	14.4.2026
Hyväksyminen täysistunnossa	30.4.2026
Täysistunnon numero	605
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	163/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA (ETSK)

1.1

antaa kulttuurikompassille täyden tukensa, koska se on tärkeä ja oikea-aikainen monialainen kulttuuristrategia, jolla edistetään kulttuuria ja eurooppalaisia kulttuuriarvoja Euroopassa ja sen ulkopuolella ja varmistetaan kukoistava kulttuuriala.

1.2

korostaa, että kulttuuri on keino puolustaa ja vahvistaa demokratiaa, torjua populistisia ja autoritaarisia narratiiveja sekä parantaa varautumista, kestävää kehitystä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

1.3

suosittaa, että kulttuurikompassin ja demokratian selviytymiskyvyn vahvistamiseen tähtäävien EU:n aloitteiden (esim. eurooppalainen demokratian kilpi (1)) välille kehitetään konkreettisia synergioita erityisesti digitaalialalla, jotta voidaan torjua eurooppalaiseen demokratiaan ja perusarvoihin kohdistuvia yhä lisääntyviä hyökkäyksiä. Kulttuuri olisi sisällytettävä täysimääräisesti laajempiin suojelustrategioihin esimerkiksi ”luotettujen eurooppalaisten foorumien” puitteissa.

1.4

tähdentää, että kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskeva erityinen tekoälystrategia on äärimmäisen tärkeä, ja kehottaa suojelemaan kulttuurityötä ja luovaa omistajuutta. EU:n olisi kytkettävä strategia kulttuurikompassiin, ja asianmukaisten toimintaedellytysten ja kannustimiin perustuvan sääntelyn avulla tuettava koulutussisällön lisensointimarkkinoiden nopeaa syntymistä. Lisäksi eurooppalaisen tekoälysäädöksen (2) puitteissa olisi laadittava erityiset alakohtaiset suuntaviivat kulttuurialalle.

1.5

korostaa tarvetta varmistaa vahva ja monialainen taloudellinen tuki kulttuurille ja kulttuuriperinnölle tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034. ETSK kehottaa tässä yhteydessä harkitsemaan selkeän taloudellisen tavoitteen asettamista niin, että kaksi prosenttia EU:n tulevasta kokonaistalousarviosta osoitetaan kulttuuriin, mahdollisesti lisäämällä talousarviomenojen seuranta- ja tuloksellisuuskehystä koskevaan asetukseen uuden horisontaalisen periaatteen (3). Kulttuurikompassin monialaisen luonteen vuoksi kulttuurin riittävän rahoituksen olisi heijastuttava myös asiaan liittyviin politiikan aloihin: otsakkeeseen 1, joka koskee kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia, koheesiopolitiikka mukaan luettuna, otsakkeeseen 2 kuuluviin tutkimusohjelmiin (Horisontti), uusiin koulutusta, kulttuuria, media-alaa ja unionin arvoja koskeviin välineisiin (Erasmus+ ja AgoraEU), kilpailukykyvälineisiin, mukaan lukien Euroopan kilpailukykyrahasto, tai otsakkeen 3 uuden Globaali Eurooppa -välineen toimenpiteisiin.

1.6

kehottaa panemaan kulttuurikompassin lippulaivatoimet ja -ohjelmat vakaasti ja tavoiteperusteisesti täytäntöön. Täytäntöönpanoa olisi ohjattava selkeästi määritellyllä toimintasuunnitelmalla ja riittävillä organisatorisilla ja hallinnollisilla valmiuksilla komissiossa ja sen virastoissa sekä pitkän aikavälin jatkuvalla politiikalla.

1.7

suosittaa, että kulttuurikompassin toimeenpanoon otetaan järjestelmällisesti ja aikaisessa vaiheessa mukaan kulttuurialan sidosryhmien lisäksi myös muita kuin kulttuurialan toimijoita, joihin kulttuuripolitiikka vaikuttaa, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset, koheesiopolitiikan sidosryhmät ja asiaankuuluvien talousalojen edustajat, mm. pk-yritykset, kulttuuriala ja luovat alat sekä kulttuurialaa ja luovia toimialoja edustavat järjestöt, jotta voidaan vahvistaa sen monialaista luonnetta ja sidosryhmien sitoutumista.

1.8

tähdentää, että kulttuuriala ja luovat alat muodostavat strategisen taloudellisen ekosysteemin, joka koostuu suurelta osin pk-yrityksistä, mikroyrityksistä ja itsenäisistä ammatinharjoittajista. ETSK kehottaa tunnustamaan kulttuurikompassissa tasapainoisesti kaikkien kulttuuriteollisuuden ja luovan teollisuuden alojen hyvin eriytyneet alat. Luovat alat, kuten peli-, elokuva-, populaarimusiikki- ja muotiala, olisi sisällytettävä selkeämmin ja järjestelmällisemmin kompassiin kuvastaen niiden merkittävää panosta BKT:hen, työllisyyteen ja Euroopan talouden häiriönsietokykyyn (4).

1.9

korostaa, että jatkuvat julkiset investoinnit ovat edelleen olennaisen tärkeitä laadukkaan, monimuotoisen ja riippumattoman taiteellisen luomistyön ja kulttuuri-infrastruktuurin takaamiseksi ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi (5), ja varoittaa budjettileikkauksista kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Samalla komitea kannustaa jäsenneltyihin eurooppalaisiin ja kansallisiin toimiin sellaisten täydentävien kehysten toimeenpanemiseksi, joilla voidaan houkutella yksityistä tukea ja joissa on mukana teollisuudenaloja, säätiöitä, osuuskuntia, yhteisötaloutta, kolmannen sektorin organisaatioita sekä kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan sidosryhmiä, kunnioittaen samalla täysimääräisesti taiteellista vapautta ja kulttuurista monimuotoisuutta.

1.10

suhtautuu myönteisesti EU:n jäsennellyn vuoropuhelun järjestämiseen sidosryhmien kanssa ja tarjoutuu tässä Euroopan komission keskeiseksi kumppaniksi, joka jakaa asiantuntemustaan vastaavien formaattien organisointiin ja varmistaa siten jatkuvan ja merkityksellisen vuorovaikutuksen kulttuurialan sidosryhmien ja muiden (paikallisten, alueellisten, taloudellisten, sosiaalisten jne.) toimijoiden välillä, myös yhteistyössä alueiden komitean, kaupunkien edustajien ja Euroopan audiovisuaalisen seurantakeskuksen kanssa.

1.11

kehottaa edistämään kulttuuri- ja yhteisöperustaisten yhteisötalouden toimijoiden, osuuskuntien, yhteiskunnallisten yritysten, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja alueellisten verkostojen vahvaa integrointia kansallisiin ja alueellisiin kulttuuripolitiikkoihin muun muassa kehittämällä edelleen yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa, tunnustamalla nämä toimijat institutionaalisiksi kumppaneiksi ja edistämällä vero- ja rahoitusvälineiden mukauttamista ottamaan huomioon niiden jo tuottaman arvon ja lisäämään sitä.

1.12

korostaa kulttuurin kansainvälisen ulottuvuuden merkitystä eurooppalaisten arvojen, demokratian ja kulttuurivaihdon edistämisessä ja koordinoidun kestävän kehityksen eteenpäin viemisessä. Komitea suhtautuukin myönteisesti kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin yhtenä kulttuurikompassin neljästä keskeisestä pilarista, mutta pitää valitettavana, että se on jätetty pois ehdotuksesta yhteiseksi julistukseksi, ja kehottaa painokkaasti palauttamaan tämän kulttuurikompassin rakenteellisen ulottuvuuden kokonaisuudessaan yhteiseen julistukseen.

1.13

korostaa lisäksi, että kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n strategian tulevan päivityksen on johdettava kattavaan ja täysimittaiseen toimintasuunnitelmaan, kuten ETSK totesi jo vuonna 2022 antamassaan lausunnossa (6). Uudet kumppanuudet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolin vahvistaminen ovat tärkeitä, samoin kuin selkeästi määritellyt alueelliset painopisteet. Laajentumisprosessia olisi tuettava aktiivisesti kulttuuriyhteistyöllä, Ukrainan kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan tukeminen olisi varmistettava ja kulttuurin roolia olisi kehitettävä uuden Välimeren sopimuksen täytäntöönpanossa.

1.14

ehdottaa yhteisen julistuksen laajaa institutionaalista hyväksymistä ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston lisäksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja, jos niin sovitaan, alueiden komitea hyväksyisivät sen. Komitea pitää aiheellisena harkita hyväksynnän hankkimista myös kulttuurialan eurooppalaisilta sidosryhmäorganisaatioilta.

1.15

kannattaa kulttuurikasvatuksen painottamista sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen aloilla korostaen kaikkien kansalaisten kulttuurisia oikeuksia sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustasta, sukupuolesta, iästä tai vammaisuudesta riippumatta. Vammaiset henkilöt kohtaavat monenlaisia esteitä kulttuurielämään osallistumisessa ja sen edistämisessä, ja tilanteen korjaaminen edellyttää erityisiä taloudellisia resursseja ja hyvin konkreettisia toimenpiteitä, jotka ulottuvat jäsenvaltioille suunnattavaa erittäin tervetullutta kertomusta pidemmälle.

1.16

kehottaa erityisesti kehittämään osaamiskoulutusta ja -toimenpiteitä kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa (jotka liittyvät esimerkiksi matkailuun ja kulttuuriperinnön turvaamiseen Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) tai Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR)) tai luomaan Erasmus+ -ohjelmassa kaikille oppimismahdollisuuksia, jotka liittyvät osaamisunioniin ja muihin täydennys- ja uudelleenkoulutusohjelmiin.

1.17

kannattaa vuosittaisen kertomuksen laatimista kulttuurin tilasta ja EU:n kulttuuritietokeskuksen perustamista ja ehdottaa, että tarkastellaan mahdollisuutta kehittää siitä dynaaminen vaihto- ja yhteistyöfoorumi, joka edistää kumppanuuksia, yhteiskehittämistä ja tietämyksen jakamista.

1.18

kannattaa komission ehdottamaa EU:n taiteilijoiden peruskirjaa, ”jossa esitetään perusperiaatteet, ohjeet ja sitoumukset oikeudenmukaisten työolojen varmistamiseksi näillä aloilla. Pyrkimyksenä on myös lisätä sääntöjen noudattamista ja vastuuvelvollisuutta, erityisesti EU:n kulttuurirahoituksen saajien keskuudessa” (7). Perusoikeuskirjassa olisi otettava huomioon kansalliset määritelmät, ja sen olisi perustuttava kansallisiin parhaisiin käytäntöihin. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaisia toimia varmistaakseen, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, kun otetaan huomioon epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien yleisyys, kansainvälisen liikkuvuuden vaatimukset ja se, että useimmat pk-yritykset ovat mikroyrityksiä, osuuskuntia tai yhteisötalouden yrityksiä. EU:n kulttuurirahoituksen myöntäminen olisi sidottava asianmukaisiin ehtoihin, joilla varmistetaan, että rahoituksella tuetaan laadukkaita työoloja. Olisi edistettävä korkean tason tiedonvaihtoa sidosryhmien kanssa ja laadukasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla puututaan generatiivisen tekoälyn vaikutuksiin taiteilijoiden toimeentuloon ja teollis- ja tekijänoikeuksiin.

1.19

toteaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivilla pk-yrityksillä on edelleen rakenteellisia vaikeuksia saada rahoitusta. Näiden yritysten pohjautuminen aineettomaan omaisuuteen, hajanaisiin markkinoihin ja hankepohjaisiin toimintoihin rajoittaa niiden kohdalla perinteisten lainanantokriteerien mukaista rahoituskelpoisuutta. ETSK kannattaa siksi Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) välineiden strategisempaa käyttöönottoa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, mukaan lukien takausjärjestelmät ja sekamuotoiset rahoitusvälineet. Olisi tutkittava mahdollisuuksia virtaviivaistaa ja laajentaa näitä mekanismeja, mukaan lukien mahdollinen erityisen kulttuuria ja luovuutta koskevan rahoitusikkunan perustaminen EU:n kilpailukykykehykseen.

2. Yleistä

2.1

Kulttuurikompassi (8) on Euroopan komission viimeisin yritys luoda kattava pitkän aikavälin kehys EU:n kulttuuripolitiikalle. Se on reaktio viime vuosien kasvavaan tietoisuuteen siitä, että kulttuuritoiminta ja -perintö ovat moninaisuudessaan elintärkeitä eurooppalaiselle elämäntavalle ja että nykyisissä poliittisissa välineissä ei enää oteta kaikilta osin huomioon Euroopan kulttuuriekosysteemien monimutkaisuutta tai niiden kohtaamia haasteita. Kompassia voidaan pitää merkittävänä parannuksena aiempaan kulttuuristrategiaan (”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (9), 2018) ja kulttuurialan työsuunnitelmiin (10), joissa kulttuuri ja kulttuuriperintö nostettiin keskeiseksi politiikanalaksi. Sen jälkeen useat tapahtumat, kuten covid-19-pandemia, kiihtyvä digitalisaatio, ilmastonmuutos, kulttuurialan ja luovien alojen muuttuvat työolot ja -ehdot sekä kasvava geopoliittinen epävakaus, ovat tuoneet tarpeen uudistetulle ja yhdennetymmälle lähestymistavalle. Kulttuurikompassissa otetaan huomioon myös laajemmat institutionaaliset keskustelut Euroopan tulevasta suunnasta, mukaan lukien Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa ja EU:n strategisessa ohjelmassa esitetyt painopisteet. Tässä yhteydessä kulttuurin tunnustetaan yhä laajemmin edistävän demokraattista vakautta ja keskinäistä ymmärtämystä Euroopassa ja kansainvälisesti, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä.

2.2

Kulttuurinen osallistuminen ja taiteellisen ilmaisun vapaus liittyvät läheisesti demokraattisten yhteiskuntien selviytymiskykyyn Euroopassa ja sen ulkopuolella, pirstoutumisen ja sosiaalisen haavoittuvuuden vähentämiseen, demokraattisen osallistumisen vahvistamiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Selviytymiskyky tarkoittaa sellaisten olosuhteiden luomista, joissa luovuus, järjestöt, kulttuurialan toimijat ja yleisöt voivat kukoistaa avoimia ja demokraattisia yhteiskuntia vahvistaen. Selviytymiskykyinen eurooppalainen kulttuuriekosysteemi pystyy selviytymään häiriöistä, sopeutumaan muutoksiin ja jatkamaan kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen arvon luomista.

2.3

Kulttuurikompassi ilmentää tätä ulottuvuutta myös korostamalla kulttuurin roolia polarisoitumisen, disinformaation ja autoritaarisen vaikuttamisen haasteisiin vastaamisessa. Kulttuuria, koulutusta ja kriittistä ajattelua pidetään etulinjan puolustuskeinoina demokratian turvaamisessa.

2.4

Kulttuurikompassissa korostetaan osallistavaa hallintoa ja kulttuuriekosysteemin eri sidosryhmien osallistumista. Tämä koskee taiteilijoita, kulttuurijärjestöjä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja paikallisviranomaisia. Kompassi tarjoaa puitteet, joissa jäsennellyn vuoropuhelun mekanismeja voidaan kehittää ja vahvistaa edelleen pysyvällä ja laajasti osallistavalla tavalla.

2.5

Vaikka kulttuurikompassi itsessään on ensisijaisesti strateginen asiakirja, sen täytäntöönpano liittyy läheisesti tuleviin rahoituspäätöksiin. Sen tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten ne otetaan huomioon seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen eri budjettikohdissa.

3. Erityishuomiot

3.1 Kulttuuri ja monivuotinen rahoituskehys

Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 kulttuuria koskeva kahden prosentin talousarviomenotavoite voisi johtaa tuloksellisuuskehysasetuksen liitteessä 1 olevaan uuteen horisontaaliseen sääntöön. Sitä seurattaisiin mahdollisella kertoimella, jolla voitaisiin määrittää kulttuuriin kohdistuva vaikutus (jakamalla 100 prosenttia tai mahdollisesti 40 prosenttia kulttuurin, matkailun ja median toimintalohkon asiaankuuluviin tukitoimialoihin 87–95) sosiaalimenojen seurannasta ja tavoitteesta riippumatta. Ilmasto-, ympäristö- tai sosiaalimenotavoitteen osalta jotkin menot voitaisiin kuitenkin jättää laskentaperusteen ulkopuolelle. Koska kulttuurikompassi on luonteeltaan monialainen, vaikuttaa realistiselta, että tämä tavoite voidaan saavuttaa asiaan liittyvillä politiikan aloilla: erityisesti otsakkeessa 1 joidenkin kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien rahaston erityistavoitteiden osalta (erityisesti matkailun tukeminen, kestävyys mukaan lukien, laajentaen sitä kulttuuri- ja luonnonperintöön tai edistäen kulttuuria eurooppalaisen demokratian, kulttuurin ja arvojen liikkeellepanevana voimana ja tukien elinvoimaisia ja monimuotoisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja) tai liittyen EU:n uuden tukivälineen erityistoimiin kumppanuusrahastossa; otsakkeessa 2 esimerkiksi tutkimus- ja innovointiohjelman ja siihen liittyvän tutkimusyhteistyön (Horisontti), uuden Euroopan kilpailukykyrahaston (ECF) tai uusien koulutuksen, kulttuurin, tiedotusvälineiden ja unionin arvojen välineiden (Erasmus+ ja AgoraEU) osalta; tai otsakkeessa 3 liittyen uuden Globaali Eurooppa -välineen toimenpiteisiin, joilla edistetään kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja tunnustetaan kulttuurin rooli unionin arvojen edistämisessä ulkoisen toiminnan eri ohjelmissa ja aloilla.

3.2 Kulttuuri ja talous

Kulttuuri ja luovat toimialat ovat tärkeä osa EU:n talouskehitystä. Vuonna 2024 kulttuurialalla työskenteli 7,9 miljoonaa ihmistä eri puolilla EU:ta (3,8 prosenttia kokonaismäärästä), ja kasvu oli 1,9 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna (11). Yli 2,1 miljoonaa kulttuuriyritystä EU:ssa tuotti vuonna 2023 noin 202 miljardin euron lisäarvon (eli 1,9 prosenttia kokonaismäärästä). Vuonna 2023 kulttuurialan nettoliikevaihto oli noin 524 miljardia euroa (saatujen tulojen kokonaisarvo) (1,4 % kokonaisnettoliikevaihdosta) (12). Kulttuurilla on lisäksi merkittäviä kasvuun liittyviä heijastusvaikutuksia myös muilla aloilla. Esimerkiksi kulttuurimatkailun osuus koko Euroopan matkailusta on 40 prosenttia (13).

3.3 Kulttuuri ja tekoäly

Digitalisaatio ja generatiivinen tekoäly ovat käynnistäneet yhteiskuntiemme ajattelutapaa muuttavan kehityksen. Koska Eurooppa on osaamisyhteiskunta, jolla on runsaasti kulttuuriperintöä ja nykytaiteen tuotantoa, sillä on valtavasti henkistä ja kulttuurista omaisuutta. Meidän on siksi suojeltava teollis- ja tekijänoikeuksiamme ja kohdeltava niitä omaisuutenamme esimerkiksi luomalla tekoälyn eurooppalaiselle koulutusdatalle lisenssimarkkinat, antamalla pääsy koulutusdataan ja -sisältöön ja kannustamalla luovaan työhön. Äskettäin hyväksytyssä Euroopan unionin digitaalistrategiassa (14) todetaan, että jos eurooppalaiset arvot halutaan säilyttää digitaalisessa siirtymässä, niitä on myös edistettävä ja jaettava maailmanlaajuisena mallina.

3.4 Kulttuuri, työolot ja -ehdot ja sosiaalinen suojelu

Taiteen luominen on usein hankepohjaista tai jaksoittaista, rajat ylittävää ja erittäin työvoimavaltaista. Hallinto-, sosiaaliturva- ja verojärjestelmät on kuitenkin usein suunniteltu tavanomaisia työntekomalleja varten. Tämä kohtaamattomuus aiheuttaa raskaan säännösten noudattamisesta aiheutuvan rasitteen kulttuuriorganisaatioille, ja haasteena on erityisesti se, että 78 prosenttia kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöistä EU:ssa on mikroyritysten palveluksessa. Pitkän aikavälin selviytymiskyvyn varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kehittämään kulttuuriystävällisiä verojärjestelmiä ja kohdennettua sosiaaliturvaa taiteilijoille (sosiaalisen suojelun saatavuus muun muassa terveydenhuollon, eläkkeiden ja työttömyyden osalta). Rajatylittävä taiteellinen työ edellyttää myös sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU:n sääntöjen yksinkertaistamista ja mahdollista kehittämistä edelleen samalla kun varmistetaan oikeuksien tehokas täytäntöönpano ja siirrettävyys. Lisäksi suuri osa kulttuurialan toimijoista on itsenäisiä ammatinharjoittajia. ETSK panee merkille, että freelance-työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla ei ole suojaa haitallisilta työajoilta, he eivät kuulu työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan puitedirektiivin soveltamisalaan eikä heihin sovelleta myöskään EU:n palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaa direktiiviä, jolla pyritään poistamaan sukupuolten palkkaero. Komitea kiinnittää huomiota suuntaviivoihin, jotka koskevat EU:n kilpailulainsäädännön soveltamista yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivoissa selvennetään olosuhteita, joissa henkilöt, joilla ei ole työsopimusta tai jotka eivät ole työsuhteessa ja jotka tarjoavat palveluja pääasiassa oman henkilökohtaisen työpanoksensa kautta, voivat neuvotella kollektiivisesti työolojensa parantamiseksi rikkomatta EU:n sääntöjä (15).

Näiden puutteiden korjaamiseksi tarvitaan vahvaa ja tehokasta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja.

3.5

ETSK:n tämän lausunnon valmistelemiseksi järjestämässä, paljon osallistujia keränneessä ja seikkaperäisessä kuulemisessa tuotiin esiin monia arvokkaita näkökohtia ja tehtiin erityisiä ehdotuksia, joita voidaan ottaa tässä lausunnossa vain osittain huomioon. Osallistujat korostivat, että tarvitaan vahvempaa poliittista tahtoa, pitkän aikavälin sitoutumista ja lisää investointeja. Kannanotoissa korostettiin EU:n rahoituksen ja eurooppalaisen hyväntekeväisyyden parempaa yhteensovittamista, kun otetaan huomioon säätiöiden resurssien laajuus kaikkialla Euroopassa. Tilaisuudessa esitettiin kysymyksiä kulttuurikompassin yhdistämisestä konkreettisemmin demokratian kilpeen ja kansalaisyhteiskuntastrategiaan erityisesti disinformaation ja polarisaation torjumiseksi. Lisäksi korostettiin kirjastojen ja olemassa olevan kulttuuri-infrastruktuurin roolia demokraattisina toimintaympäristöinä. Keskustelussa korostettiin myös, että on tärkeää sisällyttää kulttuuri rakenteellisesti laajempiin EU:n toimintapoliittisiin kehyksiin sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin erillisenä alana. Keskustelussa käsiteltiin niin ikään EU:n perussopimusten mukaisen toimivallan rajoja kulttuurin alalla. Puhujat katsoivat, että EU voi toimia läheisten alojen toimivaltuuksien, kuten työlainsäädännön, alv:n, työolojen ja -ehtojen ja sisämarkkinasääntöjen, kautta. Avoin koordinointimenetelmä ja voimassa olevan säännöstön täytäntöönpano tarjoavat konkreettisia lähtökohtia toimille. Osallistujat korostivat, että monihäiriötilat edellyttävät yhtenäisiä poliittisia toimia ja että markkina- ja sosiaaliset ulottuvuudet tarjoavat tarvittaessa oikeusperustan EU:n toiminnalle. Keskustelussa vahvistettiin laaja tuki olemassa olevan osaamisen luovalle hyödyntämiselle kulttuuriekosysteemin vahvistamiseksi.

Bryssel 30. huhtikuuta 2026.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Séamus BOLAND

(1) JOIN(2025) 791 final, EUVL C, C/2026/25, 16.1.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/25/oj.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/2024/1689/oj).

(3) COM(2025) 545 final.

(4) Kaikista teollisuuden ekosysteemeistä kulttuuriala ja luovat alat sekä terveys ja liikkuvuus houkuttelevat eniten teknologian startup-yrityksiä. Lähde: Euroopan komissio, ”Sisämarkkinoita ja kilpailukykyä koskeva vuosikertomus 2024”.

(5) Virkistykseen, kulttuuriin ja uskontoon liittyvät julkiset menot olivat EU:ssa 182 miljardia euroa eli 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Kulttuuripalveluihin käytettiin 74,9 miljardia euroa (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 0,9 prosenttia kaikista menoista). Eurostat (2023),https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_expenditure_on_recreation,_culture_and_religion ja https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_expenditure_on_cultural,_broadcasting_and_publishing_services.

(6) ETSK:n lausunto aiheesta Kulttuuridiplomatia viputekijänä EU:n ulkosuhteissa – uudet kumppanuudet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli .

(7) Komission tiedonanto ”Kulttuurikompassi” – COM (2025) 785 final.

(8) Euroopan komissio, ”Culture Compass for Europe”.

(9) Euroopan uusi kulttuuriohjelma – SWD(2018) 267 final.

(10) Neuvoston päätöslauselma EU:n kulttuurialan työsuunnitelmasta 2023–2026 (2022/C 466/01).

(11) Eurostat (2025), https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Culture_statistics_-_cultural_employment#SE_MAIN_TT.

(12) Eurostat, ”Cultural statistics – cultural enterprises”, https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Culture_statistics_-_cultural_enterprises.

(13) YK:n matkailujärjestö UNWTO, ”Report on Tourism and Culture Synergies”.

(14) https://digital-strategy.ec.europa.eu/fi.

(15) https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/guidelines-on-applying-eu-competition-law-to-collective-agreements-regarding-the-working-conditions-of-solo-self-employed-persons.html.

LIITE I

Previous EESC opinions on related matters and key documents from other institutions and think tanks to which the content of this opinion refers

EESC

Creative Europe Programme – Funding for Culture

Opinion of the European Economic and Social Committee on the Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on establishing the Creative Europe Programme

COM(2011) 785 final – 2011/0370 (COD) (1) (covering the period 2014-2020)

Opinion of the European Economic and Social Committee on the Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council establishing the Creative Europe programme (2021 to 2027) and repealing Regulation(EU) No 1295/2013

COM(2018) 366 final (2) (covering the period 2021-2027)

Culture for Europe

EESC plenary debate ‘rEUnaissance – A cultural vision for Europe’, organised during the EESC presidency 2018-2020 (3) (October 2019)

Opinion of the European Economic and Social Committee on the Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – New European Bauhaus: Beautiful, Sustainable, Together

COM(2021) 573 final (4) (February 2022)

International cultural relations

Opinion of the European Economic and Social Committee on the Joint Communication of the European Commission and the High Representative of the Union for Foreign Affairs and Security Policy to the European Parliament and the Council: Towards an EU strategy for international cultural relations (JOIN(2016) 29 final) (5)

Own-initiative opinion of the European Economic and Social Committee on Cultural diplomacy as a vector of EU external relations – new partnerships and role of CSOs (6) (October 2022).

Territorial dimension of culture

EESC study Culture, Cities and Identity (7) (2016)

Working conditions and social protection for artists and cultural workers

Own-initiative opinion of the European Economic and Social Committee on Imbalances in social protection in general and specifically for the ‘new forms of work’ and ‘atypical workers’ (October 2024) (8)

Opinion of the European Economic and Social Committee on Access to social protection for the self-employed – analysis, limitations and scope for improvement (exploratory opinion requested by the Polish Presidency of the Council of the EU)(March 2025) (9)

Democracy shield

Opinion of the European Economic and Social Committee – The European Democracy Shield (exploratory opinion requested by the Danish Presidency of the Council of the EU) – Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on the European Democracy Shield (COM (2025) 45 final) (September 2025) (10)

Other

Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – A Culture Compass for Europe COM(2025)785 final (11)

Commission Staff Working Document: Summary of Consultation Activities. Accompanying the document ‘communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of The Regions – A Culture Compass for Europe’ (SWD(2025)785 final) (12)

Report on copyright and generative artificial intelligence – opportunities and challenges (2025/2058(INI)), Committee on Legal Affairs (rapporteur: Axel Voss), adopted on 10.3.2026 (13)

European Court of Auditors – Special report 08/2020: EU investments in cultural sites: topic that deserves more focus and coordination (14)

P9_TA(2023)0405 – EU framework for the social and professional situation of artists and workers in the cultural and creative sectors – European Parliament resolution of 21 November 2023 with recommendations to the Commission on an EU framework for the social and professional situation of artists and workers in the cultural and creative sectors (2023/2051(INL)) (15)

Joint Communication to the European Parliament and the Council Towards an EU strategy for international cultural relations (JOIN(2016) 29 final) (16)

Report of the OMC (Open Method of Coordination) group of EU Member States’ experts on The status and working conditions of artists and cultural and creative professionals (17) (2023)

Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions The 2024 Annual Single Market and Competitiveness Report COM/2024/77 final (18)

Eurostat (2023) Cultural statistics – Government expenditure on recreation, culture and religion (19)

Eurostat (2023) Government expenditure on cultural, broadcasting and publishing services (20)

Eurostat (2025). Culture statistics – cultural employment (21)

Eurostat. Cultural statistics – cultural enterprises (22)

Regulation (EU) 2024/1689 of the European Parliament and of the Council of 13 June 2024 laying down harmonised rules on artificial intelligence and amending Regulations (EC) No 300/2008, (EU) No 167/2013, (EU) No 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 and (EU) 2019/2144 and Directives 2014/90/EU, (EU) 2016/797 and (EU) 2020/1828 (Artificial Intelligence Act) (Text with EEA relevance) (23)

Joint communication on the Pact for the Mediterranean (2025) (24)

United Nations World Tourism Organisation (UNWTO), ‘Report on Tourism and Culture Synergies’ (2018) (25)

UNESCO, Re|shaping policies for creativity: we share, we act, we build, 2026 (26)

Council Recommendation of 8 November 2019 on access to social protection for workers and the self-employed 2019/C 387/01 (27)

(1) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 35.

(2) EESC opinion on Creative Europe .

(3) EESC Plenary, rEUnaissance – A cultural vision for Europe, 31 October 2019.

(4) EUVL C 275, 18.7.2022, s. 73.

(5) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 120.

(6) EUVL C 75, 28.2.2023, s. 122.

(7) European Economic and Social Committee study Culture, cities and identity in Europe, 2016.

(8) https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/imbalances-social-protection-general-and-specifically-new-forms-work-and-atypical-workers.

(9) https://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/opinions/access-social-welfare-self-employed-analysis-limitations-and-scope-improvement.

(10) EUVL C, C/2026/25, 16.1.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/25/oj.

(11) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52025DC0785&utm.

(12) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:52025SC0785&utm.

(13) https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-10-2026-0019_EN.html.

(14) https://www.eca.europa.eu/en/publications/SR20_08.

(15) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FR/ALL/?uri=CELEX:52023IP0405&utm.

(16) JOIN/2016/029 final.

(17) https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/01fafa79-1a13-11ee-806b-01aa75ed71a1/language-en.

(18) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM:2024:77:FIN.

(19) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_expenditure_on_recreation,_culture_and_religion.

(20) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_expenditure_on_cultural,_broadcasting_and_publishing_services.

(21) Culture statistics – cultural employment – Statistics Explained – Eurostat.

(22) Culture statistics – cultural enterprises – Statistics Explained – Eurostat.

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös) (EUVL L, 2024/1689, 12.7.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1689/oj).

(24) Joint communication on the Pact for the Mediterranean – Middle East, North Africa and the Gulf.

(25) Tourism and Culture Synergies| World Tourism Organization.

(26) https://doi.org/10.58337/DQDA4649.

(27) EUR-Lex – 32019H1115(01) – EN – EUR-Lex.

LIITE II

LUETTELO EDUNVALVOJISTA, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOA

Esittelijä vastaa seuraavan luettelon laatimisesta. Esittelijä on saanut tietoa seuraavilta edunvalvojilta lausuntoa laatiessaan:

Organisations

European Commission Directorate-General Education, Youth, Sport and Culture (EAC)

European Commissioner for intergenerational fairness, youth, culture and sport

Member of the European Parliament

Member of the Committee of the Regions