1)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet;

2)

’tuen myöntämisajalla’ yhtä tai useampaa vuotta kauden 2021–2030 aikana. Mikäli jäsenvaltio haluaa myöntää tukea lyhyemmäksi ajaksi, sen olisi käytettävä viitejaksona tuensaajien tilikautta ja myönnettävä tukea vuosittain;

3)

’hiilivuodolla’ mahdollista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen lisääntymistä, kun yritykset siirtävät tuotantoa EU:n ulkopuolelle, koska ne eivät pysty siirtämään EU:n päästökauppajärjestelmän kustannuksia asiakkailleen ilman markkinaosuuden merkittävää vähentymistä;

4)

’tuen enimmäisintensiteetillä’ tuen kokonaismäärää ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista;

5)

’tuottamisella omaan käyttöön’ sähkön tuotantoa laitoksessa, joka ei ole direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan u alakohdassa tarkoitettu ”sähköntuottaja”;

6)

’tuensaajalla’ yritystä, joka saa tukea;

7)

’EU:n päästöoikeudella’ siirrettävissä olevaa oikeutta yhden hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöön tiettynä aikana;

8)

’bruttoarvonlisäyksellä’ bruttoarvonlisäystä tuotantokustannushintaan eli markkinahintaista bruttoarvonlisäystä, josta on vähennetty välilliset verot ja johon on lisätty mahdolliset avustukset;

9)

’Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnalla’ EU:n päästöoikeuksien päivittäisten, toimituksesta tuen myöntämisvuoden joulukuussa maksettavien yhden vuoden termiinihintojen (viimeisin tarjoushinta) keskiarvoa euroina tietyssä EU:n hiilipörssissä tuen myöntämisvuotta edeltävänä vuonna 1. tammikuuta – 31. joulukuuta (10);

10)

’hiilidioksidin päästökertoimella’, joka ilmaistaan tonneina hiilidioksidia megawattituntia kohti (tCO2/MWh), fossiilisista polttoaineista eri maantieteellisillä alueilla tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa. Painotus vastaa näiden fossiilisten polttoaineiden tuotantoyhdistelmää kyseisellä maantieteellisellä alueella. Hiilidioksidin päästökerroin lasketaan jakamalla energiateollisuuden hiilidioksidiekvivalentteina ilmoittama päästöjen määrä fossiilisista polttoaineista saadun sähkön bruttotuotannolla, joka ilmaistaan terawattitunteina (TWh). Näissä suuntaviivoissa (11) maantieteellisiksi alueiksi katsotaan alueet, a) jotka koostuvat sähköpörssien kautta yhteen kytketyistä osamarkkinoista, tai b) joiden sisällä ei ole ilmoitettu ylikuormituksesta, ja molemmissa tapauksissa tuntikohtaiset seuraavaa vuorokautta koskevat sähköpörssien hinnat alueen sisällä poikkeavat toisistaan euroina (Euroopan keskuspankin päivittäiskurssi) enintään yhden prosentin merkittävässä määrässä kaikkia yhden vuoden tunteja. Tällainen alueellinen erottelu osoittaa, miten tärkeitä fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalat ovat loppuhinnan määräytymiselle tukkumarkkinoilla ja mikä niiden asema on marginaalilaitoksina. Pelkkä sähkökauppa kahden jäsenvaltion välillä ei tarkoita automaattisesti, että ne muodostavat ylikansallisen alueen. Koska jäsenvaltioiden alueista ei ole tarpeeksi asiaa koskevia tietoja, maantieteellisiin alueisiin kuuluu yhden tai useamman jäsenvaltion koko alue. Näin erotellaan seuraavat maantieteelliset alueet: Adrianmeren alue (Kroatia ja Slovenia), Pohjoismaat (Ruotsi ja Suomi), Baltian maat (Liettua, Latvia ja Viro), Länsi-Euroopan keskialue (Itävalta, Saksa ja Luxemburg), Iberia (Portugali ja Espanja), Tšekki ja Slovakia (Tšekki ja Slovakia) sekä kaikki muut jäsenvaltiot erikseen. Vastaavat hiilidioksidin alueelliset enimmäispäästökertoimet, joita sovelletaan enimmäisarvoina, jos ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio ei ole vahvistanut arviota markkinaehtoisesta hiilidioksidin päästökertoimesta jäljempänä olevan 11 kohdan mukaisesti, luetellaan liitteessä III. Jotta voitaisiin varmistaa sähköntuotannon lähteiden tasavertainen kohtelu ja välttää väärinkäyttömahdollisuudet, samaa hiilidioksidin päästökerrointa sovelletaan kaikkiin sähköntuotannon lähteisiin (tuottaminen omaan käyttöön, sähkön toimitussopimukset tai verkkojakelu) ja kaikkiin tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa;

11)

’markkinaehtoisella hiilidioksidin päästökertoimella’, jonka yksikkö on tCO2/MWh, tarkoitetaan seuraavaa: Jäsenvaltiot, jotka aikovat myöntää korvauksia välillisistä kustannuksista, voivat pyytää kyseistä ohjelmaa koskevassa ilmoituksessa, että sovellettava hiilidioksidin päästökerroin vahvistetaan sellaisen tutkimuksen perusteella, joka koskee sähkömarkkinoilla todellisen marginaalihinnan määräävän teknologian hiilidioksidisisältöä. Markkinaehtoista hiilidioksidin päästökerrointa koskevassa ilmoituksessa on osoitettava, että tutkimuksen perusteella saatu markkinaehtoinen hiilidioksidin päästökerroin on asianmukainen, käyttämällä sähköjärjestelmän mallinnusta, jossa simuloidaan hinnanmuodostus ja marginaalihinnan määräävää teknologiaa koskevat havainnot koko vuoden t - 1 ajalta (mukaan lukien tunnit, jolloin marginaalihinta määräytyi tuonnin perusteella). Tästä laadittu raportti on toimitettava kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksyttäväksi ja luovutettava komissiolle, kun valtiontukitoimenpide ilmoitetaan komissiolle perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio arvioi tutkimuksen ja siihen perustuvan markkinaehtoisen hiilidioksidin päästökertoimen asianmukaisuuden tehdessään perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan sekä näiden suuntaviivojen mukaista soveltuvuusanalyysia;

12)

’toteutuneella tuotoksella’, joka ilmaistaan tonneina vuodessa, laitoksen toteutunutta tuotantoa vuonna t määritettynä jälkikäteen vuonna t + 1;

13)

’toteutuneella sähkönkulutuksella’, joka ilmaistaan megawattitunteina, laitoksen toteutunutta sähkönkulutusta (mukaan lukien muualle siirretyn, tukikelpoisen tuotannon sähkönkulutus) vuonna t määritettynä jälkikäteen vuonna t + 1;

14)

’sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’, joka ilmaistaan megawattitunteina tuotostonnilta ja määritellään Prodcom-tasolla 8 (12), tuotekohtaista sähkönkulutusta sellaista tuotostonnia kohti, joka on saatu kaikkein sähkötehokkaimmilla kyseisille tuotteelle käytettävissä olevalla tuotantomenetelmällä. Sähkönkulutuksen tehokkuuden ajantasaisen vertailuarvon on oltava direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukainen. Sellaisten tukikelpoisiin aloihin kuuluvien tuotteiden, joille on vahvistettu polttoaineen ja sähkön vaihdettavuus komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 (13) liitteessä I olevassa 2 jaksossa, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo määritellään samojen järjestelmän rajojen sisällä siten, että tuen määrää määritettäessä huomioon otetaan vain sähkön osuus. Vastaavat tukikelpoisten toimialojen tuottamien tuotteiden sähkönkulutuksen vertailuarvot luetellaan näiden suuntaviivojen liitteessä II;

15)

’toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla’ [...] prosentin osuutta toteutuneesta sähkönkulutuksesta, mikä määritetään komission päätöksellä yhdessä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvojen kanssa. Se vastaa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja soveltamalla saavutettua keskimääräistä vähennyspanosta (vertailuarvon mukainen sähkönkulutus / ennakoitu sähkönkulutus). Sitä sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, jotka kuuluvat tukikelpoisiin toimialoihin, mutta joille ei ole määritelty omaa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa.

a)

Kun liitteessä II lueteltuja sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja sovelletaan tuensaajan valmistamiin tuotteisiin, vuonna t aiheutuneista kustannuksista laitoskohtaisesti maksettava tuen enimmäismäärä on

Amax t = Ai × Ct × P t -1 × E × AOt

Tässä kaavassa Ai on tuki-intensiteetti desimaalilukuna (esim. 0,75), Ct on sovellettava hiilidioksidin päästökerroin tai markkinaehtoinen hiilidioksidin päästökerroin (tCO2/MWh) (vuonna t), P t -1 on Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta vuonna t - 1 (euroa/tCO2), E on sovellettava tuotekohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, joka määritellään liitteessä II, ja AOt on toteutunut tuotos vuonna t. Nämä käsitteet määritellään jaksossa 1.3.

b)

Kun liitteessä II lueteltuja sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoja ei sovelleta tuensaajan valmistamiin tuotteisiin, vuonna t aiheutuneista kustannuksista laitoskohtaisesti maksettava tuen enimmäismäärä on

Amaxt = Ai × C t × P t -1 × EF × AECt

Tässä kaavassa Ai on tuki-intensiteetti desimaalilukuna (esim. 0,75), Ct on sovellettava hiilidioksidin päästökerroin (tCO2/MWh) (vuonna t), P t -1 on Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta vuonna t - 1 (euroa/tCO2), EF on liitteessä II määritelty toissijainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, ja AEC on toteutunut sähkönkulutus (MWh) vuonna t. Nämä käsitteet määritellään jaksossa 1.3.

a)

muu valtiontuki, joka liittyy erilaisiin tukikelpoisiksi katsottaviin kustannuksiin,

b)

muu valtiontuki, joka liittyy samoihin osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ja muu valtiontuki, johon ei liity tukikelpoisiksi katsottavia kustannuksia, mutta vain siinä tapauksessa, että kumuloitumisen seurauksena tuen enimmäisintensiteetti tai tukeen tämän jakson nojalla sovellettava tukimäärä ei ylity.

a)

noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

b)

varmistettava, että tarjouskilpailuun voivat osallistua ainoastaan sellaiset hankkeet, jotka edistävät energiatuotannon rakenteen ja toimituslähteiden monipuolistamista, tarvittavaa rakenneuudistusta, ympäristönsuojelun parantamista ja infrastruktuurin jälkiasentamista, puhdasta teknologiaa, kuten uusiutuviin energialähteisiin liittyvää teknologiaa, tai energiatuotantoalan nykyaikaistamista, kuten tehokasta ja kestävää kaukolämpöä, sekä energian siirron ja jakelun alan nykyaikaistamista;

c)

määritettävä selkeät, objektiiviset, avoimet ja syrjimättömät valintaperusteet, joilla hankkeet asetetaan paremmuusjärjestykseen, jotta voidaan valita ainoastaan sellaisia hankkeita,

a)

muu valtiontuki, joka liittyy erilaisiin tukikelpoisiksi katsottaviin kustannuksiin,

b)

muu valtiontuki, joka liittyy samoihin osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ja muu valtiontuki, johon ei liity tukikelpoisiksi katsottavia kustannuksia, mutta vain siinä tapauksessa, että kumuloitumisen seurauksena tuen enimmäisintensiteetti tai tähän tukeen tämän jakson nojalla sovellettava tukimäärä ei ylity.

a)

noudattavat katselmuksesta tehtävän raportin suosituksia siltä osin kuin niiden edellyttämien investointien takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta ja investointien kustannukset ovat oikeasuhteisia; tai

b)

pienentävät sähkönkulutuksensa hiilijalanjälkeä siten, että ne kattavat vähintään 30 prosenttia sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä tuotetulla sähköllä; tai

c)

investoivat tukisummasta huomattavan osuuden eli vähintään 50 prosenttia hankkeisiin, joilla saadaan vähennettyä laitoksen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja huomattavasti alle EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon.

a)

hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen;

b)

tuen myöntävän viranomaisen nimi tai myöntävien viranomaisten nimet;

c)

kunkin tuensaajan nimi ja tunniste, lukuun ottamatta liikesalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission suostumuksella salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä annetun komission tiedonannon (19) mukaisesti;

d)

tukiväline (20), tukiosuus ja, jos eri kuin edellä, kullekin tuensaajalle myönnetyn tuen nimellismäärä kansallisena valuuttana ilmaistuna (21);

e)

myöntämispäivä (22) ja julkaisupäivä;

f)

yrityksen tyyppi (pk-yritys vai suuryritys);

g)

alue, jolla tuensaaja sijaitsee (NUTS II-tasolla tai sitä alemmalla tasolla);

h)

pääasiallinen toimiala, jolla tuensaaja harjoittaa toimintaa (NACE-kolminumerotasolla);

i)

tuen tavoite.

a)

tuensaajien nimet ja näiden omistamien tukea saaneiden laitosten nimet;

b)

toimiala tai -alat, jolla tai joilla yksittäiset tuensaajat toimivat (NACE-koodin 4-numerotason tarkkuudella);

c)

vuosi, jonka osalta tuki myönnetään, ja vuosi, jonka aikana se maksetaan;

d)

kunkin tukea saaneen laitoksen toteutunut tuotos asianomaisen toimialan osalta;

e)

kunkin tukea saaneen laitoksen sähkönkulutuksen toteutunut taso (mikäli tukea on annettu toissijaisen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvon perusteella);

f)

Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta, jota käytetään laskettaessa tuen määrää tuensaajaa kohti;

g)

tuen intensiteetti;

h)

kansallinen hiilidioksidin päästökerroin.