EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 27.5.2020
COM(2020) 442 final
KOMISSION TIEDONANTO
EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina
The EU budget powering the recovery plan for Europe
EU:N TALOUSARVIO EUROOPAN ELPYMISSUUNNITELMAN MOOTTORINA
1.Kunnianhimoinen ja innovatiivinen EU:n talousarvio Euroopan elpymisen tueksi
Komissio on laatinut rohkean ja kattavan suunnitelman Euroopan elpymistä varten. Se perustuu solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, ja sen perusta on vahvasti unionin yhteisissä periaatteissa ja arvoissa. Suunnitelmassa esitetään, miten Euroopan talous käynnistetään kriisin jälkeen, miten edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja miten taloudesta voidaan tehdä aiempaa häiriönsietokykyisempi ja kestävämpi tulevia sukupolvia varten.
Covid-19-pandemia on koskettanut unionin ja maailman joka kolkkaa. Pandemian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa, samoin kuin jäsenvaltioiden kyky vaimentaa häiriötä ja reagoida siihen. Tämä tilanne uhkaa luoda jäsenvaltioiden talouksien välille vahingollisia eroja, mikä asettaa sisämarkkinat voimakkaan paineen alaisiksi. Eurooppa tarvitsee koordinoituja toimia, jotka ovat nopeita ja kunnianhimoisia ja jotka on kohdennettu sinne, missä niitä todella tarvitaan.
Elvytyssuunnitelman toteuttaminen edellyttää hyvin suuria julkisia ja yksityisiä investointeja. Näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan voimakkaita toimia, jotta voidaan kuroa umpeen 1,5 biljoonan euron suuruinen julkisten ja yksityisten sijoitusten vaje, korjata pandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja ja saattaa unioni vakaalle kurssille kohti elpymistä.
Komissio ehdottaa, että EU:n talousarvion koko potentiaalia hyödynnetään investointien liikkeelle saamiseksi ja taloudellisen tuen antamiseksi etupainotteisesti elpymisen ratkaisevan tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Ehdotusten perustana ovat seuraavat:
ØEuroopan unionin elpymisväline eli Next Generation EU, jonka määrä on 750 miljardia euroa. Näin kasvatetaan EU:n talousarviota tilapäisesti rahoitusmarkkinoilta hankittavalla uudella rahoituksella. Kootut varat kanavoidaan EU:n ohjelmien kautta, ja niillä tuetaan välittömiä toimenpiteitä, joita tarvitaan ihmisten toimeentulon turvaamiseksi, talouden saamiseksi takaisin jaloilleen ja kestävän ja häiriöitä sietävän kasvun edistämiseksi.
Ølujitettu monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027. Komissio ehdottaa uusien välineiden luomista ja keskeisten ohjelmien lujittamista Next Generation EU -välineen avulla. Näin voidaan suunnata investointeja nopeasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan, vahvistaa sisämarkkinoita, tehostaa yhteistyötä terveydenhuollon ja kriisinhallinnan kaltaisilla aloilla ja saada unionille pitkän aikavälin talousarvio, jolla edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta ja rakennetaan oikeudenmukaisempi ja häiriöitä paremmin kestävä talous.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 23. huhtikuuta työntekijöitä, yrityksiä ja jäsenvaltioita varten kolmen tärkeän turvaverkon paketin, jonka arvo on yhteensä 540 miljardia euroa. Nämä EU:n tasolla toteutetut poikkeukselliset toimenpiteet saisivat yhdessä aikaan 1 290 miljardia euroa kohdennettua ja etupainotteista tukea Euroopan elpymiseen. Monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen vipuvaikutusta varovasti arvioiden tästä toimenpidepaketista voitaisiin saada aikaan 3,1 biljoonan euron kokonaisinvestoinnit.
Näillä toimenpiteillä vastataan päättäväisesti Euroopan parlamentin kehotuksiin ehdottaa ”Euroopan taloutta kriisin jälkeen tukeville investoinneille mittavaa elvytys- ja jälleenrakennuspakettia, […] joka on osa uutta monivuotista rahoituskehystä” sekä EU:n jäsenvaltioiden johtajien kehotukseen perustaa elpymisrahasto, joka ”olisi riittävän kokoinen”, joka ”olisi kohdennettava kriisin pahimmin koettelemiin aloihin ja maantieteellisiin osiin Euroopassa” ja jota ”olisi käytettävä vain tämän ennennäkemättömän kriisin käsittelyyn”.
Tämä yhteisymmärrys muodostaa perustan toimielinten väliselle nopealle ja kattavalle sopimukselle. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tekemään hyvin tiivistä yhteistyötä elvytyssuunnitelman kaikissa osissa ja tarkastelemaan vuosittain menoja, jotka on rahoitettu ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla Next Generation EU -välineen puitteissa. Tällaisen tarkastelun periaatteet voitaisiin vahvistaa toimielinten välisellä lausumalla. Nopea sopimus Next Generation EU -välineestä ja kunnianhimoinen pitkän aikavälin talousarvio ovat vahva osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja päättäväisyydestä aikana, jolloin panokset ovat historiallisen korkeat.
EU:n pitkän aikavälin talousarviolla ja sitä tukevalla Next Generation EU -välineellä on ainutlaatuinen mahdollisuus vauhdittaa Euroopan elpymistä. EU:n talousarvio tarjoaa avoimet ja luotettavat puitteet edessä olevalle mittavalle investointiohjelmalle, sillä se on kytketty tiiviisti yhteisön hallintotapaan ja päätöksentekomenetelmään. EU:n talousarvio on todistetusti investointeja, yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta liikkeelle paneva voima. Se lujittaa Euroopan sisämarkkinoita.
Komissio on viime viikkoina hyödyntänyt koko EU:n nykyisen talousarvion jäljellä olevan jouston ohjatakseen kaikki saatavilla olevat varat ihmishenkien pelastamiseen ja toimeentulon turvaamiseen. Nämä toimenpiteet ovat osoittaneet EU:n talousarvion kyvyn tarjota oikea-aikaista ja merkittävää tukea jäsenvaltioille kriisitilanteissa. Niiden myötä on myös EU:n nykyisessä talousarviossa vielä jäljellä ollut jousto käytetty loppuun. Näin ollen on kiireellisesti tarpeen ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla edistetään elpymisen seuraavia, ratkaisevia vaiheita.
Komissio on esittänyt ehdotukset nykyaikaisesta ja joustavasta pitkän aikavälin talousarviosta, joka on tiukasti kohdennettu unionin painopisteisiin, ja niiden perustekijät pätevät edelleen. Komissio ehdottaa nyt näiden ehdotusten mukauttamista ja vahvistamista, jotta talousarviosta voi tulla moottori Euroopan elpymiselle. Euroopan parlamentin ja neuvoston jo aikaan saaman merkittävän edistymisen pohjalta voidaan luoda parhaat mahdolliset edellytykset oikea-aikaiselle sopimukselle.
Siirtyminen yhtaikaa vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan on edelleen tämän sukupolven ratkaisevia haasteita. Tämä on otettu huomioon kaikissa komission ehdotuksissa. Investoinnit laajamittaiseen rakennusten kunnostamiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja puhtaan vedyn ratkaisuihin, puhtaaseen liikenteeseen, kestäviin elintarvikkeisiin ja älykkääseen kiertotalouteen tarjoavat valtavat mahdollisuudet talouskasvun edistämiseen Euroopassa. Tuen olisi oltava unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista. Digitaaliseen infrastruktuuriin ja osaamiseen investoiminen parantaa osaltaan kilpailukykyä ja teknologista suvereniteettia. Investoiminen kykyyn selviytyä tulevista terveyshaasteista ja strategiseen riippumattomuuteen auttaa unionia valmistautumaan paremmin tuleviin kriiseihin.
Next Generation EU -välineestä saadaan EU:n talousarviolle tarvittavia lisävaroja, jotta voidaan vastata määrätietoisesti kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin. Kyseessä on kertaluonteinen hätäapuväline, joka otetaan käyttöön väliaikaisesti ja joka on tarkoitettu yksinomaan kriisi- ja elvytystoimiin. Varat kanavoidaan EU:n talousarvion kautta jäsenvaltioille investointien ja uudistusten painopisteiden tukemiseksi, ja niitä käytetään lujittamaan elvyttämisen kannalta keskeisiä rahoitusohjelmia, jotka päättyvät viimeistään 31. joulukuuta 2024. Kun rahoitus hankitaan rahoitusmarkkinoilta, rahoituskustannukset jakautuvat ajallisesti, joten jäsenvaltioiden ei tarvitse maksaa merkittäviä lisärahoitusosuuksia EU:n talousarvioon kaudella 2021–2027. Komissio ehdottaa myös uutta omien varojen järjestelmää, jonka avulla voitaisiin rahoittaa Next Generation EU -välineen kautta hankitun markkinarahoituksen takaisinmaksua.
Next Generation EU -välineen nopea käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää, jotta talouskriisi saadaan taittumaan. Jotta varoja olisi käytettävissä mahdollisimman pian välittömimpiin tarpeisiin vastaamiseksi, komissio ehdottaa myös nykyisen rahoituskehyksen (vuosiksi 2014–2020) muuttamista siten, että käytettävissä olisi 11,5 miljardin euron lisärahoitus jo vuonna 2020. Tämä lisärahoitus osoitettaisiin REACT-EU-välineelle, vakavaraisuusvälineelle ja Euroopan kestävän kehityksen rahastolle vastaavien kiireellisten tarpeiden täyttämiseksi.
2.Miten Next Generation EU -välinettä käytetään?
Kaikki pakettiin kuuluvat ohjelmat ja varat käytetään komission tarvearvioinnissa yksilöityjen keskeisimpien elvytystarpeiden täyttämiseen. Ehdotuksilla keskitytään kohteisiin, joissa EU:n talousarvion kautta voidaan saada aikaan suurin vaikutus, ja niillä täydennetään ja laajennetaan jäsenvaltioissa käynnissä olevaa tärkeää työtä.
Paketti perustuu kolmeen pilariin. Ne ovat välineet, joilla tuetaan jäsenvaltioiden toimia kriisistä toipumiseksi, sen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ja siitä selviämiseksi entistä vahvempina; toimenpiteet yksityisten investointien lisäämiseksi ja vaikeuksissa olevien yritysten tukemiseksi; ja keskeisten EU:n ohjelmien lujittaminen, jotta kriisistä voidaan oppia ja sisämarkkinat voivat tulla entistä vahvemmiksi ja kestävämmiksi.
1)Tuki jäsenvaltioille kriisistä toipumiseen, sen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen ja siitä selviämiseen entistä vahvempina
Julkisilla investoinneilla on keskeinen rooli tasapainoisessa ja kestävässä elpymisessä. Suurin osa Next Generation EU -välineen rahoituksesta (yli 80 prosenttia) käytetään tämän vuoksi investointien ja uudistusten tukemiseen jäsenvaltioissa ja keskitetään sinne, missä kriisin vaikutukset ovat selkeimmät ja häiriönsietokyvyn parantamisen tarve suurin. Tärkein väline on uusi elpymis- ja palautumistukiväline, jolla on tarkoitus erityisesti rahoittaa investointeja ja uudistuksia EU:n painopisteiden mukaisesti. Koheesiopolitiikalla on keskeinen rooli tasapainoisen ja kestävän elpymisen tukemisessa uuden REACT-EU-aloitteen kautta. Sillä pyritään vastaamaan kiireellisimpiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja mukauttamaan tulevia koheesio-ohjelmia, jotta ne olisivat aiempaa joustavampia ja täysin elpymisen painopisteiden mukaisia. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston avulla maataloustuottajat ja maaseutualueet voivat toteuttaa vihreän siirtymän. Siitä tuetaan myös investointeja ja keskeisiä uudistuksia, jotka ovat tärkeitä Euroopan kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden kannalta. Lisäksi merkittävästi vahvistettu oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi auttaa jäsenvaltioita nopeuttamaan siirtymistä vihreään talouteen ja vauhdittamaan samalla talouttaan.
ØUusi elpymis- ja palautumistukiväline
EU:n talousarviosta voidaan antaa vahvaa tukea talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määriteltyihin investointeihin ja uudistuksiin, mikä on entistäkin tärkeämpää aikana, jolloin kansallisiin talousarvioihin kohdistuu paineita.
Elvytyssuunnitelman keskeinen osa on uusi elpymis- ja palautumistukiväline. Sen tavoitteena on tukea investointeja ja uudistuksia, jotka ovat tärkeitä kestävän elpymisen, jäsenvaltioiden taloudellisen ja sosiaalisen häiriönsietokyvyn parantamisen sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Se on kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä, mutta tuki keskitetään niihin unionin osiin, joihin kriisi on vaikuttanut eniten ja joissa häiriönsietokyvyn parantamisen tarve on suurin. Tämä auttaa torjumaan jäsenvaltioiden välisten erojen kasvamista ja valmistelemaan EU:n talouksia tulevaisuutta varten.
Ehdotetulla tukivälineellä on määrä tarjota laajamittaista rahoitustukea investointeihin ja uudistuksiin, joilla parannetaan jäsenvaltioiden talouden häiriönsietokykyä. Tukivälineellä on ratkaisevan tärkeä tehtävä varmistaa, että näissä investoinneissa ja uudistuksissa keskitytään vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin ja investointitarpeisiin. Sillä on tarkoitus auttaa jäsenvaltioita vastaamaan eri aloilla taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, jotka kriisin jälkeen ovat vielä ratkaisevampia. Näitä aloja ovat esimerkiksi sosiaali-, työllisyys-, osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja innovointi- sekä terveydenhuoltoala mutta myös liiketoimintaympäristöön, kuten julkishallintoon ja rahoitusalaan, liittyvät kysymykset. Komissio tarjoaa laajaa teknistä tukea sen varmistamiseksi, että varat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Välineeseen on ehdotettu 560 miljardin euron määrärahoja, joilla rahoitetaan jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia. Uuteen välineeseen sisältyy enintään 310 miljardin euron avustusväline ja siitä voidaan myöntää enintään 250 miljardin euron lainat.
Elpymis- ja palautumistukiväline on kiinteästi sidoksissa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Jäsenvaltiot laativat elpymis- ja palautumissuunnitelmat osana kansallisia uudistusohjelmiaan. Näissä suunnitelmissa vahvistetaan investointien ja uudistusten painopisteet sekä niihin liittyvät, välineestä rahoitettavat investointipaketit. Tuki maksetaan erissä saavutetun edistyksen ja ennalta määriteltyjen vertailuarvojen perusteella.
ØREACT-EU – koheesiorahoituksen lisääminen jäsenvaltioille
Komissio ehdottaa uutta REACT-EU-aloitetta, jolla lisätään koheesiotukea jäsenvaltioille, jotta niiden talouksien häiriönsietokykyä voidaan parantaa ja niistä voidaan tehdä kestävämpiä kriisin korjaustoimien vaiheessa. Näin voidaan tukea siirtymistä välittömistä toimista pidemmän aikavälin elpymiseen.
Komissio ehdottaa REACT-EU:n kautta 55 miljardin euron lisärahoitusta koheesiopolitiikan alalla vuoteen 2022 mennessä, 50 miljardin euron rahoitusta Next Generation EU -välineestä vuosina 2021 ja 2022 ja 5 miljardin euron rahoitusta jo vuonna 2020 nykyistä rahoituskehystä mukauttamalla. Tämä perustuu nykyisiin koheesiosääntöihin, joihin kuuluu myös koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevilla investointialoitteilla käyttöön otettu poikkeuksellinen jousto. Näiden ehdotusten mukaan meneillään oleviin koheesio-ohjelmiin ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon osoitetaan vuosina 2020–2022 lisärahoitusta, minkä ansiosta keskeisten kriisin korjaamistoimenpiteiden rahoitusta ja vähävaraisimpien tukemista voidaan jatkaa keskeytyksettä.
Lisärahoitus myönnetään kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vakavuuden perusteella. Tässä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi nuorisotyöttömyysastetta ja jäsenvaltioiden suhteellista vaurautta. Lisäsitoumukset pannaan täytäntöön ohjelmien muutoksilla tai jäsenvaltioiden toimittamalla ja komission hyväksymällä uudella erityisohjelmalla. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta tämä prosessi voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.
Rahoituksella tuetaan keskeisiä kriisin jälkeisiä toimia vihreän, digitaalisen ja kestävän elpymisen kannalta tärkeimmillä aloilla. Tähän sisältyy investointeja työmarkkinoiden elvyttämiseksi muun muassa palkkaamistuilla, lyhennettyä työaikaa koskevilla järjestelyillä ja nuorisotyöllisyystoimilla, tukemalla terveydenhuoltojärjestelmiä sekä tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille käyttöpääomaa. Tukea on saatavilla kaikille talouden aloille, myös matkailu- ja kulttuurialoille, sekä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen tehtäviin välttämättömiin investointeihin. Nämä lisätään tulevien koheesio-ohjelmien puitteissa jo aiemmin suunniteltuihin investointeihin. Osa näistä lisäresursseista voidaan käyttää myös ruuan puutteesta ja aineellisesta puutteesta kärsivien ihmisten auttamiseen.
ØKoheesiopolitiikka avuksi talouden elpymiselle kaikkia varten
Välittömien kriisitoimien lisäksi koheesiopolitiikka on ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta voidaan varmistaa tasapainoinen elpyminen pitkällä aikavälillä sekä välttää kasvun epäsymmetria ja erot jäsenvaltioiden välillä ja sisällä.
Sen vuoksi unionin strategisten painopisteiden kannalta on olennaisen tärkeää, että uudet koheesiopolitiikan ohjelmat aloitetaan 1. tammikuuta 2021 samaan aikaan kun otetaan käyttöön lisävarat, jotka on annettu nykyisiin ohjelmiin saataville vuoden 2022 loppuun asti. Ehdotukset on suunniteltu siten, että niillä annetaan mahdollisimman suuri tuki tämänhetkisille painopisteille.
Komissio on nyt mukauttamassa tulevia koheesiopolitiikan ohjelmia koskevia ehdotuksiaan, jotta se voi entistä paremmin tukea elvyttämisinvestointeja esimerkiksi kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyyn, matkailun ja kulttuurin kaltaisiin aloihin, pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, nuorisotyöllisyystoimenpiteisiin, koulutukseen ja osaamiseen ja lapsiköyhyyden torjuntatoimenpiteisiin.
Kriisi vaikuttaa todennäköisesti erityisen voimakkaasti nuoriin, joten niiden jäsenvaltioiden, joissa nuorisotyöttömyys ylittää EU:n keskiarvon, olisi kohdennettava vähintään 15 prosenttia Euroopan sosiaalirahasto plussan yhteistyössä hallinnoitavista varoista nuorten tukemiseen. Kun otetaan huomioon kriisin todennäköiset vaikutukset yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin, komissio ehdottaa myös, että vähintään 5 prosenttia Euroopan sosiaalirahasto plussan kokonaismenoista käytettäisiin lasten auttamiseen pois köyhyydestä.
Jäsenvaltioille annetaan teknistä apua, jotta ne voivat maksimoida uusien koheesiopolitiikan ohjelmien ja REACT-EU:n puitteissa toteutettujen nykyisten ohjelmien yhdistetyt hyödyt.
Tarkistetuissa ehdotuksissa lisätään myös rahastojen välisten siirtojen joustavuutta ja otetaan käyttöön uusia säännöksiä, jotka aktivoidaan hätätilanteissa. Jotta voidaan varmistaa riittävä tuki sitä eniten tarvitseville jäsenvaltioille ja alueille, komission tarkistetuissa ehdotuksissa säädetään myös kansallisten koheesiomäärärahojen tarkistamisesta vuonna 2024 viimeisimpien saatavilla olevien tilastojen perusteella. Tämä tarkistus johtaa jopa 10 miljardin euron mukautuksiin – ainoastaan ylöspäin – kaikkien jäsenvaltioiden osalta.
ØTuki oikeudenmukaiseen siirtymään
Euroopan elpyminen ja tuleva vauraus riippuvat siitä, mihin toimiin ryhdymme nyt, jotta olemme valmiita siirtymään ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen. Nämä muutokset vaikuttavat kaikkiin eurooppalaisiin, mutta sopeuttamistaakka kohdistuu joihinkin aloihin ja alueisiin enemmän kuin toisiin. Komissio ehdottaa osana elvytyspakettia rahoitustuen antamista Next Generation EU -välineen kautta Euroopan talouden muutoksen tukemiseen ja sen varmistamiseen, ettei ketään jätetä jälkeen.
Komissio ehdottaa erityisesti, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon myönnetään huomattava, 30 miljardin euron lisärahoitus, jolloin sen kokonaismäärä kasvaa 40 miljardiin euroon. Rahoitusta käytetään ilmastoneutraaliuteen siirtymisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseen alueilla, joilla nämä vaikutukset ovat suurimmat, esimerkiksi tukemalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta, auttamalla pk-yrityksiä luomaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja investoimalla puhtaaseen energiaan siirtymiseen ja kiertotalouteen. InvestEU-ohjelman rahoituksen lisääminen merkitsee myös oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin toisen pilarin lujittamista. Komissio tekee myös ehdotuksia uudesta julkisen sektorin lainajärjestelystä, joka muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin. Tätä tuetaan 1,5 miljardilla eurolla EU:n talousarviosta, ja 10 miljardia euroa lainataan Euroopan investointipankista. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kaikkien kolmen pilarin odotetaan saavan liikkeelle kaikkiaan jopa 150 miljardin euron investoinnit, joilla varmistetaan, ettei kukaan jää jälkeen vihreän siirtymän aikana.
Maaseutualueilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän toteuttamisessa ja Euroopan kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Komissio ehdottaa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston määrärahoja lisätään 15 miljardia euroa, jotta maataloustuottajia ja maaseutualueita voidaan tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon edellyttämien rakenteellisten muutosten toteuttamisessa, erityisesti uuden biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa.
2)Talouden ja yksityisten investointien käynnistäminen kriisin jälkeen
Tarvitaan pikaisia toimia, jotta talous saadaan käynnistettyä kriisin jälkeen ja jotta voidaan luoda edellytykset yksityisten investointien vetämälle elpymiselle keskeisillä aloilla ja keskeisissä teknologioissa. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että vahvistetaan InvestEU-ohjelmaa, Euroopan investointien lippulaivaohjelmaa, jotta saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja strategisiin hankkeisiin kaikkialla unionissa. Komissio ehdottaa, että tätä varten perustetaan uusi strategisten investointien väline, jolla investoidaan Euroopan tulevan häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden kannalta tärkeisiin arvoketjuihin. Ennakkoedellytyksenä on, että investointien kohteina olevat yritykset ovat terveitä, mutta todennäköisesti satoihin tuhansiin yrityksiin kohdistuu vakavia rahoituspaineita ennen vuoden loppua. Sen vuoksi komissio ehdottaa uutta vakavaraisuustukivälinettä. Sen avulla voidaan tarjota kiireellistä apua pahimpien aikojen yli yrityksille, jotka ovat terveitä, mutta joille kriisi on aiheuttanut riskejä. Tämän välineen on tarkoitus olla käytössä vielä tänä vuonna.
ØMaksuvalmiuden ja vakavaraisuuden pelastusrengas paineen alaisille yrityksille
Euroopan talouksien kyky kääntää talouskehitys takaisin kasvuun riippuu yksityisen sektorin häiriönsietokyvystä ja sopeutuvuudesta. Kriisin seurauksena monilla muutoin elinkelpoisilla yrityksillä on vakavia maksuvalmius- ja vakavaraisuusongelmia. Komission arvioiden mukaan epäsuotuisassa skenaariossa 35–50 prosenttia yrityksistä, joissa on yli 20 työntekijää, saattaa vuoden loppuun mennessä kärsiä rahoitusvajeesta. Pelkästään tänä vuonna oman pääoman korjaustarpeiden määrä voi olla 720 miljardista 1,2 biljoonaan euroon. Kriisi on niin mittava, ettei jäsenvaltioiden tällä hetkellä tarjoama tuki riitä. Myös jäsenvaltioiden kyky tukea yrityksiään vaihtelee suuresti. Sen vuoksi tarvitaan pikaisesti toimia, joilla näitä yrityksiä autetaan selviytymään kriisistä, vältetään taloudellisten vahinkojen ja konkurssien noidankehä ja pohjustetaan sisämarkkinoiden tervettä elpymistä.
Sen vuoksi komissio ehdottaa uutta vakavaraisuustukivälinettä, jonka avulla voidaan mobilisoida yksityisiä varoja kiireellisen tuen antamiseksi eurooppalaisille yrityksille, jotka muutoin olisivat elinkelpoisia, jotta nämä voivat ratkaista välittömiä likviditeettiin ja vakavaraisuuteen liittyviä ongelmiaan. Väline on väliaikainen ja tarkoitettu ainoastaan pandemian taloudellisten vaikutusten korjaamiseen. Se auttaa välttämään muutoin elinkelpoisten yritysten massiiviset pääomavajeet ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä niistä aiheutuvat vakavat taloudelliset vahingot. Näitä nopeita toimenpiteitä täydennetään pidemmän aikavälin tuella esimerkiksi InvestEU-ohjelman, koheesiopolitiikan ja sisämarkkinaohjelman kautta.
Uusi tilapäinen väline perustetaan Euroopan strategisten investointien rahaston yhteyteen. Sen myötä saadaan liikkeelle yksityisiä investointeja vaikeuksissa oleviin yrityksiin, kun siitä tarjotaan osittaisia takauksia tappioiden varalta. EU:n talousarviosta rahoitetaan vuonna 2020 nykyisestä rahoituskehyksestä 5 miljardia euroa nopean käynnistymisen varmistamiseksi ja Next Generation EU -välineestä vielä 26 miljardia euroa, joten unionin talousarviosta myönnetään noin 75 miljardin euron takaus Euroopan investointipankkiryhmälle, joka hoitaa nopean käytännön toteutuksen. Välineen tavoitteena on saada aikaan 300 miljardin euron investoinnit vakavaraisuustukeen.
Takuun mitoituksella varmistetaan, että investoinnit kohdennetaan niihin yrityksiin, jotka tarvitsevat kipeimmin pääomaa eri jäsenvaltioissa ja eri aloilla. Erityistä huomiota kiinnitetään jäsenvaltioihin, joilla on muita heikommat mahdollisuudet tarjota apua valtiontuen kautta, sekä jäsenvaltioihin ja sektoreihin, joissa covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet suurimmat. Tämä on olennaista, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja välttää vahingollisten taloudellisten erojen laajeneminen unionin sisällä. Vakavaraisuustukivälinettä soveltavien laitosten pääomatilannetta olisi tarkasteltava huolellisesti.
Lisäksi Euroopan investointirahaston pääomaa lisätään täydentävänä toimenpiteenä. Näin voidaan tukea monenlaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä esimerkiksi vakavaraisuustukivälineen täytäntöönpanon avulla. Samalla edistettäisiin Euroopan elpymistä koskevan kattavan paketin laatimista, myös kun otetaan huomioon Eurooppa-neuvoston huhtikuussa sopimat toimenpiteet. Tämä enintään 1,5 miljardin euron pääomankorotus rahoitetaan sekä nykyisestä että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
ØParempi investointikapasiteetti ja strateginen riippumattomuus
Kriisi iskee voimakkaasti yksityisiin investointeihin: komission analyysin mukaan yksityisen sektorin investoinnit saattavat vähentyä yli biljoona euroa vuosina 2020–2021. Euroopan talouden investointitarpeiden täyttäminen edellyttää kiireellisiä toimia tämän suuntauksen kääntämiseksi ja investointivetoisen elvyttämisen edellytysten luomiseksi. Nämä investoinnit ovat erityisen tärkeitä Euroopan vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen onnistumisen kannalta, sillä komissio arvioi, että investointien tarve samana aikana on vähintään 1,2 biljoonaa euroa. Avainasemassa Euroopan tulevaisuuden kannalta ovat investoinnit keskeisiin aloihin ja teknologiaan, esimerkiksi 5G-teknologiaan, tekoälyyn, puhtaaseen vetyyn ja avomerellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan
InvestEU-ohjelma soveltuu erityisen hyvin investointien mobilisoimiseen ja unionin politiikkojen tukemiseen vakavasta talous- ja sosiaalikriisistä toivuttaessa. Tämän osoittavat laajasti kokemukset, joita saatiin edellisen finanssikriisin jälkeen Euroopan strategisten investointien rahaston ja rahoitusvälineiden toteuttamisesta.
Tämän vuoksi komissio ehdottaa InvestEU-ohjelman laajentamista 15,3 miljardiin euroon lainsäätäjien jo hyväksymien neljän politiikkaikkunan osalta. Tämä voi saada aikaan 240 miljardin euron investoinnit.
InvestEU tarjoaa yrityksille hyvin tärkeää tukea elpymisvaiheessa ja varmistaa osaltaan, että yksityiset investoijat panostavat vahvasti unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin painopisteisiin, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitalisaatioon. Sen avulla lisätään merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän ja kansallisten kehityspankkien riskinottovalmiuksia talouden elpymisen tukemiseksi. Ohjelmalla saadaan liikkeelle merkittävästi yksityisiä investointeja, ja sillä täydennetään kriisin korjaamistoimien vaiheessa vakavaraisuustukivälineestä ja REACT-EU-ohjelmasta annettavaa välitöntä tukea sekä koheesiopolitiikan ja muiden ohjelmien tulevan kehyksen mukaista rahoitusta.
Investoinnit strategiseen riippumattomuuteen: uusi strategisten investointien väline
Tärkeä InvestEU-ohjelman osa on uusi väline, jolla parannetaan Euroopan häiriönsietokykyä rakentamalla elintärkeiden toimitusketjujen strategista riippumattomuutta Euroopan tasolla.
InvestEU:n yhteyteen perustetaan uusi strategisten investointien väline. Sillä tuetaan hankkeita, joilla edistetään vahvojen ja kestävien arvoketjujen rakentamista koko EU:hun ja vahvistetaan unionin sisämarkkinoiden riippumattomuutta. Samalla pidetään yllä sisämarkkinoiden avoimuutta kilpailun ja kaupan suhteen sisämarkkinasääntöjen mukaisesti. Tämä parantaa unionin talouden häiriönsietokykyä ja tarjoaa strategisesti merkittäville yrityksille mahdollisuuksia menestyä ja kasvaa EU:ssa. Jäsenvaltioiden tuki näille hankkeille ei todennäköisesti ole riittävää, ja vahva rajat ylittävä ulottuvuus merkitsee sitä, että onnistuminen edellyttää koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa.
Jos Next Generation EU -välineestä rahoitettaisiin 15 miljardia euroa, uusi väline voisi tarjota 31,5 miljardin euron EU:n talousarviotakuun. Näin voisi syntyä jopa 150 miljardin euron investoinnit, joilla kannustettaisiin pitämään Euroopan teollisuuden johtoasema strategisilla aloilla ja keskeisissä arvoketjuissa, myös niissä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Tällä ikkunalla varmistetaan, että kyseiset investoinnit hyödyntävät täysimääräisesti sisämarkkinoiden mahdollisuuksia, kun EU:n takauksella tuetaan yrityksiä kaikkialla Euroopan taloudessa ja siitä tulee tehokas elpymisen edistäjä.
3)Kriisistä saatujen kokemusten hyödyntäminen ja Euroopan strategisiin haasteisiin vastaaminen
Kriisi on sekä korostanut eurooppalaisen yhteistyön arvoa että osoittanut selkeästi, että unionin on kiireellisesti parannettava valmiuksiaan vastata kriiseihin ja kykyään selviytyä tulevista häiriöistä. Komissio ehdottaa uutta EU:n terveysohjelmaa (EU4Health), jolla parannetaan terveysturvallisuutta ja valmistaudutaan tuleviin terveyskriiseihin. Unionin pelastuspalvelumekanismia (rescEU) laajennetaan ja lujitetaan, jotta unioni voi valmistautua ja reagoida paremmin tuleviin kriiseihin. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa vahvistetaan, jotta voidaan rahoittaa elintärkeää tutkimusta terveyden, häiriönsietokyvyn sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen aloilla. Muita EU:n ohjelmia, myös ulkoisen rahoituksen välineitä, vahvistetaan, jotta tuleva rahoituskehys vastaisi täysin elvytyksen tarpeita, ja erityisrahoitusvälineitä lujitetaan EU:n talousarvion joustavuuden ja reagointikyvyn lisäämiseksi.
ØUudet, aiempaa vahvemmat ohjelmat häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja yhteistyön lujittamiseksi
Next Generation EU -väline tarjoaa kohdennettua tukea keskeisiin ohjelmiin, joilla vauhditetaan kasvua ja parannetaan Euroopan kykyä kestää tulevia kriisejä ja selvitä niistä. Näillä lisäyksillä täydennetään tulevaa rahoituskehitystä koskevia alkuperäisiä komission ehdotuksia, jotka muodostavat edelleen oikeudenmukaisen ja tasapainoisen perustan sopimukselle.
Uusi ohjelma terveysturvallisuuden ja terveydenhuoltoalan yhteistyön vahvistamiseksi
Kriisi on osoittanut, että terveydenhuollon rahoitus on asetettava tulevassa rahoituskehyksessä etusijalle. Komissio ehdottaa kunnianhimoista erillistä EU:n terveysohjelmaa. Sen tarkoituksena on antaa kohdennettua tukea tulevaisuuden terveyshaasteisiin tarvearvioinnissa yksilöidyn mukaisesti. Ehdotuksen mukaan uuden ohjelman rahoitus on 9,4 miljardia euroa, mikä on merkittävästi enemmän kuin Euroopan sosiaalirahasto plussan aiemmissa ehdotuksissa.
Uudella ohjelmalla voidaan varmistaa, että unionilla on kriittisen tärkeät valmiudet reagoida nopeasti ja riittävän laajasti tuleviin terveyskriiseihin. Ohjelman tavoitteena on luoda kattava kehys EU:n terveyskriisien ehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagoimista varten. Näin täydennetään ja vahvistetaan kansallisia toimia ja alueellista tukea terveydenhuoltojärjestelmille osana koheesiopolitiikkaa.
Ohjelman ensimmäisessä osiossa käsitellään terveysturvallisuutta ja kriisivalmiutta. Sillä tuetaan investointeja kriittiseen terveydenhuollon infrastruktuuriin, välineisiin, rakenteisiin, prosesseihin ja laboratoriokapasiteettiin, esimerkiksi epidemioiden puhkeamisen valvonta-, mallintamis-, ennustamis-, ennaltaehkäisy- ja hallintavälineisiin. Sillä tuetaan sellaisen mekanismin perustamista, jonka kautta kehitetään, hankitaan ja hallitaan terveyskriisin kannalta merkityksellisiä tuotteita, kuten lääkkeitä – myös rokotteita – ja hoitoja, niiden välituotteita, vaikuttavia farmaseuttisia aineita ja raaka-aineita, lääkinnällisiä laitteita ja tarvikkeita, kuten hengityskoneita, suojavaatteita ja -varusteita, diagnostisia materiaaleja ja välineitä. Samalla luodaan uusi EU:n laajuinen riskiviestintäkehys, joka kattaa kriisin kaikki vaiheet.
Toisella osiolla tuetaan pitkän aikavälin visiota terveystulosten parantamisesta tehokkaiden ja osallistavien terveydenhuoltojärjestelmien avulla kaikissa jäsenvaltioissa. Tarkoituksena on parantaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja seurantaa, terveyden edistämistä, terveydenhuollon saatavuutta, diagnosointia ja hoitoa sekä rajat ylittävää terveysalan yhteistyötä. Ohjelmalla esimerkiksi tuetaan valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioissa, rahoitetaan lääketieteellisen ja terveydenhuoltohenkilöstön koulutusohjelmia ja investoidaan terveydenhuoltoalan digitalisaatioon ja yhteentoimivien digitaalisten infrastruktuurien käyttöönottoon, esimerkiksi tutkimusten ja tietojen jakamiseen.
Ohjelma laaditaan ja toteutetaan täysin unionin ja jäsenvaltioiden välistä alan toimivallan jakoa noudattaen. Se kytkeytyy muista EU:n ohjelmista annettavaan tukeen, ja sillä luodaan uusia tapoja toteuttaa yhteisiä toimia ja varmistaa lääketieteellisten vastatoimien ja resurssien saatavuus vakavien terveysuhkien ilmetessä. Ohjelma toimii yhdessä aiempaa vahvemman rescEU:n kanssa. RescEU keskittyy välittömiin kriisinhallintavalmiuksiin, varastoihin sekä laitteiden ja henkilöstön lähettämiseen hätätilanteissa, tarjoamalla tarvittavat terveyteen liittyvät voimavarat.
Unionin pelastuspalvelumekanismin avustusvalmiuksien vahvistaminen
Pandemia on osoittanut selvästi, että Euroopan on kyettävä reagoimaan vakaviin rajat ylittäviin kriiseihin nykyistä nopeammin ja joustavammin, kun otetaan huomioon, miten laajasti häiriöt voivat vaikuttaa talouksiimme ja yhteiskuntiimme. Tämän vuoksi komissio ehdottaa unionin pelastuspalvelumekanismi rescEU:n vahvistamista. Tämä tekee rescEU:sta joustavamman ja lisää unionin valmiuksia toimia yhdessä EU:n tasolla.
Määrärahoja lisätään 3,1 miljardiin euroon, jolloin voidaan rahoittaa investointeja pelastuspalveluinfrastruktuuriin, kuljetuskapasiteettiin ja hätätilanteiden tukiryhmiin. Uudistettu rescEU antaa unionille valmiudet ja logistisen infrastruktuurin, joita tarvitaan erityyppisten, myös lääketieteellisten, hätätilanteiden hoitamiseen, ja näin sillä täydennetään uutta EU:n terveysohjelmaa. Ehdotuksella myös virtaviivaistetaan operatiivisia valmiuksia ja parannetaan niiden joustavuutta. Samalla varmistetaan, että EU voi tulevaisuudessa reagoida laajamittaisiin hätätilanteisiin nopeammin ja tehokkaammin.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelma – investoinnit innovointiin ja varautumiseen
Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan osoitetaan 94,4 miljardia euroa lisäämään EU:n tukea terveyteen ja ilmastoon liittyvälle tutkimus- ja innovointitoiminnalle. Näin parannetaan valmiutta reagoida tehokkaasti ja nopeasti hätätilanteisiin ja investoida tieteeseen perustuviin ratkaisuihin sekä täydennetään uudesta EU:n terveysohjelmasta ja rescEU:sta annettavaa operatiivista rahoitusta.
Terveyden alalla lisämäärärahat käytetään koronaviruspandemian kaltaisiin haasteisiin liittyvän tutkimustoiminnan tehostamiseen, kliinisten tutkimusten laajentamiseen, innovatiivisiin varotoimenpiteisiin, virologiaan, rokotteisiin, hoitoihin ja diagnostiikkaan sekä tutkimustulosten muuntamiseen kansanterveyspoliittisiksi toimenpiteiksi.
Lisäksi ehdotetaan tutkimuksen ja innovoinnin resurssien lisäämistä ilmastoon liittyvillä aloilla. Näin lisätään tukea EU:n teollisuuden kilpailukyvylle asianomaisilla talouden aloilla ja edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaista elpymistä. Lisäys tarjoaa uusia mahdollisuuksia pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja midcap -yritysten kehittämille uusille ja radikaaleille innovaatioille.
Globaalien kumppaneiden rinnalla kriisin aikana
Pandemia on maailmanlaajuinen haaste. Ilman maailmanlaajuisia toimia jokainen maailman maa ja alue, myös unioni, pysyvät haavoittuvina. EU:n on edelleen osoitettava solidaarisuutta kumppaneilleen eri puolilla maailmaa covid-19-taudin torjunnassa.
Komissio ehdottaa 86 miljardin euron lisärahoitusta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineelle uuden ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kautta sekä Euroopan kestävän kehityksen rahastolle, jotta voidaan tukea kumppaneita – erityisesti Länsi-Balkanilla, naapurialueilla ja muualla Afrikassa – niiden pyrkimyksissä torjua pandemian vaikutuksia ja toipua niistä. Rahoitus toteutetaan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden, kuten kansainvälisten rahoituslaitosten, Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailman terveysjärjestön, kanssa. Nykyisen rahoituskehyksen kohdennettu mukauttaminen mahdollistaa 1 miljardin euron lisätuen jo vuonna 2020.
Tuella parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten maksuvalmiutta, pidetään yllä investointeja uusiutuvan energian hankkeisiin ja lisätään kumppanimaiden valmiuksia antaa rahoitusta paikallisvaluutassa terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi, myös varautumisen parantamiseksi, ja covid-19-tautiin liittyvien rokotusten, hoitomuotojen ja diagnostiikan tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Suurempi tuki kohdistuu myös heikoimmassa asemassa oleviin maihin ja alueisiin, ja sillä puututaan pandemian vakaviin sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.
Komissio ehdottaa myös 5 miljardin euron lisäystä humanitaarisen avun välineeseen, jotta voidaan ottaa huomioon humanitaarisen avun tarpeen lisääntyminen maailman haavoittuvimmissa osissa. Pandemian ja taloudellisten häiriöiden, esimerkiksi öljyn ja raaka-aineiden hintojen romahtamisesta johtuvan tulonmenetyksen ja rahalähetysten jyrkän vähenemisen, vaikutukset pahentavat jo olemassa olevia tarpeita. Tämän vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että unionilla on valmiudet osoittaa solidaarisuutta muuta maailmaa kohtaan.
ØMuiden ohjelmien muuttaminen häiriönsietokyvyn lisäämiseksi ja strategisten painopisteiden huomioimiseksi
Neuvottelujen viimeisessä vaiheessa keskeinen lähtökohta on edelleen komission vuonna 2018 ehdottama vuosien 2021–2027 rahoituskehys, johon on liitetty oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ja tänään ehdotetut muutokset. Jotta elvytyspaketti on tasapainoinen, ehdotettu rakenne, tuen taso ja painopisteiden välinen tasapaino ovat kaikki tarpeen, samoin kuin muut keskeiset tekijät, kuten tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia menoista käytetään ilmastotoimiin, sekä sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tukemiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisenä tekijänä tulee olemaan myös komission ehdotus asetukseksi EU:n talousarvion suojaamisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviltä yleisiltä puutteilta. Lisäksi käytössä on tehokkaita toimenpiteitä talousarvion suojaamiseksi petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta, ja komissio aikoo lisätä niitä edelleen. Petostentorjuntavirasto (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) käyttävät valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan.
Kriisi on kuitenkin osoittanut selvästi, että monilla keskeisillä aloilla ne tukitasot, joista EU:n johtajat keskustelivat helmikuussa, eivät ole riittäviä. Next Generation EU -välineestä rahoitettavien lisäysten lisäksi on välttämätöntä lujittaa muita ohjelmia, jotta ne voivat toimia täysipainoisesti unionin selviytymiskyvyn parantamiseksi ja pandemian ja sen seurausten kärjistämien haasteiden ratkaisemiseksi.
Niihin kuuluvat
Øunionin kyberpuolustuksen vahvistaminen ja digitalisaation tukeminen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kokonaisbudjetilla, joka on 8,2 miljardia euroa;
Øinvestoinnit ajantasaiseen ja suorituskykyiseen liikenneinfrastruktuuriin Rail Baltican kaltaisten rajat ylittävien yhteyksien helpottamiseksi Verkkojen Eurooppa -välineeseen osoitettavan 1,5 miljardin lisärahoituksen avulla;
Øedellytysten luominen hyvin toimiville ja elpymistä edistäville sisämarkkinoille säilyttämällä sisämarkkinaohjelman ehdotetut määrärahat (3,7 miljardia euroa) ja vero- ja tullialan yhteistyötä tukevien ohjelmien ehdotetut määrärahat (239 miljoonaa euroa ja 843 miljoonaa euroa) ennallaan;
Øinvestoiminen nuoriin lisäämällä Erasmus+ -ohjelmaan 3,4 miljardia euroa, jolloin sen kokonaismäärärahat kasvavat 24,6 miljardiin euroon, sekä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin korottamalla Luova Eurooppa -ohjelman määrärahat 1,5 miljardiin euroon;
Ømaatalouselintarvike- ja kalastusalan selviytymiskyvyn parantaminen ja kriisinhallinnan valmiuksien parantaminen lisäämällä 4 miljardia euroa yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja 500 miljoonaa euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon;
Øyhteistyön tehostaminen ulkorajojen suojelun sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan alalla lisäämällä turvapaikka- ja kotouttamisrahaston ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston määrärahat 22 miljardin euron tasolle;
Øvahvan tuen varmistaminen Euroopan strategiselle riippumattomuudelle ja turvallisuudelle korottamalla sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat 2,2 miljardiin euroon ja lujittamalla Euroopan puolustusrahastoa 8 miljardiin euroon;
ØLänsi-Balkanin kumppaneiden tukeminen korottamalla liittymistä edeltävä unionin tuki 12,9 miljardiin euroon.
Näiden kohdennettujen tarkistusten ansiosta unionilla on käytössään pitkän aikavälin rahoituskehys, joka vastaa paremmin sen painopisteitä ja tavoitteita ja joka on räätälöity vahvistamaan unionin selviytymiskykyä ja strategista riippumattomuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi komissio ehdottaa seuraavaa rahoituskehystä koskevaan vuoden 2018 ehdotukseensa kohdennettuja muutoksia, joissa otetaan huomioon tähänastiset neuvottelutulokset, komission ehdotus oikeudenmukaisesta siirtymämekanismista ja edellä mainitut lisäykset. Liitteessä esitetään ohjelmakohtainen yleiskatsaus monivuotisesta rahoituskehyksestä, johon sisältyy Next Generation EU.
ØJoustavammat hätäapuvälineet
Kriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on, että unionilla on yksittäisten ohjelmien lisäksi valmiudet reagoida nopeasti ja joustavasti, jotta voidaan toteuttaa koordinoituja eurooppalaisia toimia. Tämä puolestaan edellyttää aiempaa joustavampaa EU:n talousarviota. Terveyskriisin vaikutusten laajuuden vuoksi nykyisen talousarvion jouston rajat tulivat nopeasti vastaan. Talousarvion on tulevaisuudessa oltava joustavampi ja muuntautumiskykyisempi, ja tämä voidaan saavuttaa vain hyvin suunniteltujen erityisten välineiden avulla.
Sen vuoksi komissio ehdottaa, että talousarvioon lisätään joustoa ja hätätilanteiden välineitä, joiden avulla voidaan mobilisoida varoja ennakoimattomiin haasteisiin vastaamiseksi. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, josta annetaan tukea laajamittaisista katastrofeista kärsiville jäsenvaltioille ja alueille, ja Euroopan globalisaatiorahasto, josta tuetaan suurten rakenneuudistusten vuoksi työttömiksi jääneitä työntekijöitä.
Merkittävästi aiempaa suuremmalla solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella tehostetaan EU:n toimia terveyskriisin ja muiden hätätilanteiden kaikkiin osatekijöihin vastaamiseksi. Varoja hätätilanteen tuen antamiseen voidaan kanavoida tarpeen mukaan EU:n välineistä, kuten humanitaarisesta avusta, hätätilanteen tukivälineestä, sisämarkkinaohjelmasta (ja sen eläinlääkintään ja kasvinsuojeluun liittyvistä hätätoimenpiteistä) sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta.
Nämä välineet tarjoaisivat kaudella 2021–2027 hätärahoitusta yhteensä jopa 21 miljardia euroa enemmän kuin komission 2. toukokuuta 2018 esittämissä ehdotuksissa.
3.Käytännön toteutus: Next Generation EU
Suurin osa ehdotetuista elvytystoimista toteutetaan uudella väliaikaisella Next Generation EU -välineellä, jonka rahoituskapasiteetti on 750 miljardia euroa. Väline on poikkeuksellinen ja väliaikainen hätätilanteen mekanismi. Rahoitus mahdollistetaan omia varoja koskevalla päätöksellä, jonka nojalla komissio voi lainata unionin puolesta enintään 750 miljardia euroa vuosina 2021–2024 toteutettavia toimenpiteitä varten.
Jotta voidaan tarjota tarvittava rahoituskapasiteetti Next Generation EU -välineen rahoitukseen liittyvien mahdollisten vastuiden kattamiseksi talousarvion kurinalaisuutta koskevien vaatimusten mukaisesti, tarkistettuun omia varoja koskevaan päätökseen sisältyy maksusitoumusten ja maksujen omien varojen enimmäismäärien poikkeuksellinen ja väliaikainen korotus 0,6 prosentilla EU:n bruttokansantulosta. Tämä enimmäismäärien korottaminen käytetään yksinomaan covid-19-kriisiin liittyviin tarpeisiin ja rajataan kestoon, joka on tarpeen kyseisten vastuiden kattamiseen.
Next Generation EU -välineen mittakaava ja rakenne ovat osoitus unioniin kohdistuvien haasteiden laajuudesta ja kiireellisyydestä. Kriisin seurauksena tarvitaan pikaisesti investointeja, joiden aiheuttamat rahoitustarpeet ovat ennennäkemättömän suuret. Sen vuoksi unionin tasolla on toimittava päättäväisesti ja poikkeuksellisesti. Tämän toimen ennennäkemätön luonne ja varojen poikkeuksellinen määrä edellyttävät niiden kytkemistä omien varojen järjestelmään, jonka kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Lisätuki, joka rahoitettaisiin lisäämällä kansallisia rahoitusosuuksia välittömästi kriisin jälkeen, lisäisi entisestään kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa painetta. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi täysin perusteltua käyttää rahoitusmekanismia, jolla lisätään menoja merkittävästi ja oikea-aikaisesti kuitenkaan lisäämättä jäsenvaltioiden velkaa. Tämä olisi osoitus solidaarisuudesta kriisin edellyttämässä mittakaavassa.
Lainanotto on jatkoa hyville kokemuksille, joita unionilla on ollut markkinapohjaisten välineiden käyttämisestä investointien ja uudistusten tukemiseksi jäsenvaltioissa. Unioni ottaa rahoitusmarkkinoilta lainaa erittäin korkean luottoluokituksensa mukaisin ehdoin ja kanavoi varat nopeasti sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Komissio laskee tätä varten pääomamarkkinoilla liikkeeseen maturiteetiltaan erilaisia joukkovelkakirjoja. Näin se hyödyntää mahdollisimman hyvin markkinoiden kykyä ottaa vastaan tällaisia joukkovelkakirjoja ja varmistaa samalla, että lainanoton keskimääräiset kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Tällainen monitahoinen rahoitusstrategia mahdollistaa sen, että komissio voi toteuttaa lainanottotoimia tavalla, joka vastaa parhaiten toimien laajuutta ja vallitsevaa markkinaympäristöä.
Next Generation EU -välineen kautta kanavoiduista varoista 500 miljardia euroa käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen avustusosuuden rahoittamiseen ja muiden keskeisten kriisi- ja elvytysohjelmien vahvistamiseen. Loput välineen kautta käyttöön otetusta 250 miljardin euron rahoituksesta ohjataan jäsenvaltioiden käyttöön lainojen muodossa elpymis- ja palautumistukivälineestä.
Hankitut varat maksetaan takaisin vuoden 2027 jälkeen ja viimeistään vuonna 2058. Tämä auttaa keventämään jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa taakkaa aikana, jona julkiseen talouteen kohdistuu suuria paineita. Samalla varmistetaan, että kaikki velan liikkeeseenlaskusta johtuvat velvoitteet maksetaan EU:n tulevista talousarvioista. Hankitun markkinarahoituksen takaisinmaksun helpottamiseksi ja kansallisiin talousarvioihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi komissio ehdottaa rahoituskauden myöhemmässä vaiheessa uusia omia varoja.
Katse tulevaisuuteen: omien varojen järjestelmän uudistaminen
Uudenlainen talouden tilanne ja Next Generation EU -välineen puitteissa kerättyjen varojen takaisinmaksun kestävä hallinnointi lisäävät tarvetta uudistaa EU:n talousarvion rahoitustapaa perusteellisesti.
Komissio katsoo edelleen, että kaikkien maksualennusten asteittainen poistaminen tasapainottaa monivuotista rahoituskehystä. Kun kuitenkin otetaan huomioon covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset, maksualennusten asteittainen poistaminen lisäisi suhteettomasti tiettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksia vuosina 2021–2027. Tämän välttämiseksi nykyiset alennukset voitaisiin poistaa vaiheittain huomattavasti pidemmällä aikavälillä kuin komission ehdotuksessa vuonna 2018 esitettiin.
Uudet omat varat täydentäisivät perinteisiä omia varoja, yksinkertaistettuun arvonlisäveroon perustuvia omia varoja ja kansallisia rahoitusosuuksia sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvia uusia omia varoja. Ne perustuvat EU:n painopisteisiin ja toimintapolitiikkoihin, joilla pyritään puuttumaan ilmastonmuutokseen, mutta myös oikeudenmukaiseen verotukseen globalisoituneessa maailmassa.
Komissio on sitoutunut toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman käytännössä. Vihreillä omilla varoilla voitaisiin edistää elvytystoimia ja samalla tukea Euroopan talouden ja yhteiskunnan siirtymistä vihreään talouteen. Vaihtoehtoja voisivat olla päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat ja niiden mahdollinen laajentaminen merenkulku- ja ilmailualoille sekä hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi.
Päästökauppajärjestelmään perustuvat omat varat, joista keskusteltiin Eurooppa-neuvostossa helmikuussa 2020, antaisivat jäsenvaltioille mahdollisuuden säilyttää saman määrän tuloja kuin jonka ne viime aikoina ovat saaneet huutokaupasta. Tämän enimmäismäärän ylittävät EU:n päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot menisivät EU:n talousarvioon. Tällaiset omat varat voisivat tuottaa EU:n talousarvioon noin 10 miljardin euron tulot riippuen hiilen hinnan kehityksestä ja järjestelmän laajentamisesta muille aloille.
Samalla on tärkeää varmistaa, että EU:n yritykset voivat kilpailla EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa tasapuolisin toimintaedellytyksin. Hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi auttaisi ehkäisemään hiilivuotoa, joka vahingoittaa EU:n pyrkimyksiä siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Hiilitullimekanismin avulla voitaisiin saada aikaan noin 5–14 miljardin euron lisätulot laajuudesta ja rakenteesta riippuen.
Yritykset, jotka saavat valtavaa hyötyä EU:n sisämarkkinoista ja selviävät kriisistä osittain myös suoran ja välillisen EU:n ja kansallisen tuen ansiosta, voisivat osallistua sisämarkkinoiden jälleenrakentamiseen kriisistä toipumisen vaiheessa. Esimerkiksi yritysten toimiin perustuvat omat varat voisivat rakenteestaan riippuen tuottaa vuosittain noin 10 miljardia euroa.
Digitaalivero perustuisi OECD:n työhön, joka koskee merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta. Komissio tukee aktiivisesti OECD:n ja G20-ryhmän johtamia keskusteluja ja on valmis toimimaan itse, jos maailmanlaajuiseen sopimukseen ei päästä. Sellaisiin yrityksiin sovellettava digivero, joiden liikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, voisi tuottaa EU:n talousarvioon jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Näiden uusien omien varojen avulla voitaisiin rahoittaa Next Generation EU -välineen puitteissa kerätyn markkinarahoituksen takaisinmaksua ja korkoja. Jos järjestely otettaisiin käyttöön viimeistään vuonna 2024, jäsenvaltioiden kansalliset rahoitusosuudet vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen voisivat supistua verrattuna niiden vuonna 2020 suorittamiin maksuihin, kun ne lasketaan osuutena niiden koko taloudesta.
Kaikki Next Generation EU -välineeseen perustuvat tulo- ja maksuvirrat täydentävät vuotuisessa talousarviomenettelyssä osoitettuja määrärahoja, joten ne eivät vaikuta talousarvion tasapainoon. Nämä virrat, myös maksetut korot, esitetään täyden avoimuuden varmistamiseksi talousarviossa selkeästi erikseen tilapäisinä ja poikkeuksellisina varoina.
Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset osoittavat myös, miten tärkeää on varmistaa unionille riittävä finanssipoliittinen liikkumavara silloin, kun talouden häiriöt johtavat bruttokansantulon supistumiseen. Jotta omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuihin enimmäismääriin nähden jäisi riittävästi liikkumavaraa, jonka avulla unioni voi kattaa taloudelliset velvoitteensa ja ehdolliset vastuunsa tiettynä vuonna jopa kaikkein epäsuotuisimmissa taloudellisissa olosuhteissa, komissio ehdottaa myös, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua enimmäismäärää suhteessa EU:n bruttokansantuloon korotetaan pysyvästi 1,46 prosenttiin maksusitoumusmäärärahojen ja 1,40 prosenttiin maksumäärärahojen osalta.
4.Päätelmät – tie nopeaan sopimukseen kunnianhimoisesta talousarviosta Euroopan elpymistä varten
Näinä poikkeuksellisen vaikeina ja epävarmoina aikoina on tärkeämpää kuin koskaan, että unioni osoittaa olevansa valmis ja halukas toimimaan päättäväisesti ja viitoittamaan tietä kohti parempaa tulevaisuutta. Sopimus kunnianhimoisesta elpymissuunnitelmasta, jonka ytimessä on EU:n talousarvio, antaa unionille parhaat mahdollisuudet onnistumiseen.
Next Generation EU -välineellä otetaan käyttöön EU:n talousarvion koko potentiaali talouden elvyttämiseksi ja Euroopan kestävyyden, häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden edistämiseksi. Se perustuu unionin kokemuksiin markkinarahoituksen hyödyntämisestä. Näitä toimia laajennetaan, jotta voidaan saavuttaa nykytilanteessa kiireellisesti tarvittava tukimäärä.
Vahvistettu monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027 ohjaa unionia pois kriisistä kohti pitkän aikavälin elpymistä ja tarjoaa välttämätöntä rahoitusta välittömiin tarpeisiin ja pitkän aikavälin investointeihin vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta varten.
Elvytyssuunnitelman onnistuminen riippuu sen laajuuden ja kunnianhimon lisäksi myös toimintanopeudesta ja kyvystä mukauttaa reagointia tilanteen mukaan. Monissa unionin osissa tarvitaan kiireellisesti taloudellista tukea, jotta yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja vaikeimmassa tilanteessa olevat saada tukea. Pitkän aikavälin rahoituskehyksestä sopimiseen on vain vähän aikaa, mutta vielä ei ole liian myöhäistä. Nopea sopimus mahdollistaa aiempaa vahvempien ohjelmien käynnistämisen ajoissa.
Komissio on Euroopan parlamentin lailla vahvasti sitä mieltä, että siirtymisen uuteen pitkän aikavälin kehykseen on oltava saumaton. Nykyisen kehyksen jatkaminen ei kuitenkaan korvaa kattavaa sopimusta uudesta, nykyaikaisesta pitkän aikavälin talousarviosta. Ainoastaan sen avulla unionille voidaan saada uusia ohjelmia ja välineitä, jotka ovat olennaisia elvytyssuunnitelman toteuttamisen kannalta. Toimielinten välisen työn olisi tulevina viikkoina keskityttävä täysin ja yksinomaan Next Generation EU -välineen ja uuden pitkän aikavälin rahoituskehyksen loppuun saattamiseen.
Euroopan komissio kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja lainsäätäjiä käsittelemään nämä ehdotukset nopeasti, jotta Eurooppa-neuvostossa päästäisiin poliittiseen yhteisymmärrykseen viimeistään heinäkuussa.
Jos nykyistä lainsäädäntökehystä muuttavasta ehdotuksesta päätetään nopeasti, saadaan välittömästi lisärahoitusta REACT-EU-välineelle, vakavaraisuusvälineelle ja Euroopan kestävän kehityksen rahastolle kiireellisten tarpeiden täyttämiseksi.
Tämän jälkeen komissio tekee tiiviisti yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa viimeistelläkseen sopimuksen tulevasta pitkän aikavälin kehyksestä ja siihen liittyvistä alakohtaisista ohjelmista. Tämän työn loppuun saattaminen alkusyksystä tarkoittaisi, että EU:n uusi monivuotinen rahoituskehys saataisiin käyttöön 1. tammikuuta 2021 tukemaan elpymistä Euroopassa.
Ripeä toiminta osoittaa, että unioni on valmis tekemään kaiken tarvittavan, jotta talous saadaan takaisin raiteilleen ja jotta voidaan suojella kaikkien eurooppalaisten toimeentuloa ja investoida toimiin, joilla tuetaan pitkällä aikavälillä Euroopan siirtymistä oikeudenmukaisempaan, vihreämpään ja digitaaliseen tulevaisuuteen.
Mrd. euroa, vuoden 2018 hinnat
