EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52020DC0237
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL - CONVERGENCE REPORT 2020 (prepared in accordance with Article 140(1) of the Treaty on the Functioning of the European Union)
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2020 (laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2020 (laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
COM/2020/237 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.6.2020
COM(2020) 237 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2020
(laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti)
{SWD(2020) 107 final}
KERTOMUKSEN TARKOITUS
Euron on tarkoitus olla koko Euroopan unionin yhteinen raha. Sitä käyttää nyt päivittäin noin 342 miljoonaa henkilöä 19 jäsenvaltiossa euroalueella. Euron käytännön hyötyjä ovat muun muassa vakaat hinnat, pienemmät kaupankäyntikulut kuluttajille ja yrityksille, avoimemmat ja kilpailukykyisemmät markkinat sekä EU:n sisäisen ja kansainvälisen kaupan lisääntyminen. Euro on myös maailman toiseksi käytetyin valuutta.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio ja Euroopan keskuspankki (EKP) antavat vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus 1 , neuvostolle kertomuksia jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä. Komission ja EKP:n viimeisimmät lähentymiskehityksen arvioinnit hyväksyttiin toukokuussa 2018.
Vuoden 2020 lähentymiskehityksen arviointi kattaa seuraavat seitsemän jäsenvaltiota, joita koskee poikkeus: Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi 2 . Yksityiskohtaisempi arvio näiden jäsenvaltioiden lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 3 .
SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan lukien, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 130 ja 131 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön kanssa, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’. Kertomuksissa on tarkasteltava myös sitä, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason. Lähentymisen tasoa arvioidaan lähentymiskriteereiden (hintavakaus, julkinen talous, valuuttakurssivakaus ja pitkät korot) täyttymisen perusteella ja ottamalla huomioon muut SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut tekijät. Näitä neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin perussopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 13 lähentymisperusteista).
Vuosien 2008–2009 talous- ja finanssikriisi sekä euroalueen valtionvelkakriisi paljastivat puutteita talous- ja rahaliiton (EMU) talouspolitiikan ohjausjärjestelmässä ja osoittivat, että sen välineitä oli vahvistettava ja käytettävä kattavammin. Talous- ja rahaliiton kestävän toiminnan varmistamiseksi unionissa onkin sen jälkeen lujitettu talouspolitiikan ohjausta ja hallintaa. Näin lähentymiskehityksen arviointi mukautetaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon perustuvaan, laajempaan lähestymistapaan, jossa tarkastellaan integroidusti talous- ja työllisyyspoliittisia haasteita, joihin EMUn on vastattava julkisen talouden kestävyyden, kilpailukyvyn, rahoitusmarkkinoiden vakauden, talouskasvun ja korkean työllisyyden varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden lähentymisprosessien ja niiden kestävyyden arviointia lujittaviin keskeisiin hallintouudistuksiin kuului esimerkiksi vuonna 2011 toteutettu vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus, jolla vahvistettiin liiallista alijäämää koskevaa menettelyä. Lisäksi otettiin käyttöön uusia välineitä makrotalouden epätasapainon valvonnassa. Tässä kertomuksessa otetaan huomioon erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tehdyt havainnot 4 .
Talous- ja finanssikriisi paljastivat myös ongelmallisia yhteyksiä kansallisten pankkisektorien ja valtioiden välillä ja päästivät irti rahoitusmarkkinoita pirstovia vahvoja voimia. Pankkiunioni luotiin, jotta voidaan katkaista nämä yhteydet, vähentää markkinoiden pirstaloitumista sekä varmistaa riskien parempi hajauttaminen jäsenvaltioiden välillä ja unionin talouden riittävä rahoituksen saanti. Useista pankkiunionin keskeisistä osatekijöistä on jo sovittu. Niihin kuuluvat esimerkiksi yhteinen sääntökirja, yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisurahasto. Euron käyttöön ottaneet jäsenvaltiot osallistuvat myös pankkiunioniin. Pankkiunioniin liittymistä koskeva menettely on erillinen tässä kertomuksessa suoritettavasta lähentymiskriteerien arvioinnista.
Lähentymiskriteerit
Kun arvioidaan, onko kansallinen lainsäädäntö, mukaan lukien niiden jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, kansallisten keskuspankkien perussäännöt, sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 130 ja 131 artiklan kanssa, on tarkasteltava, onko seuraavia määräyksiä noudatettu: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (123 artikla) ja rahoituslaitoksia koskevia erityisoikeuksia koskeva kielto (124 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden (127 artiklan 1 kohta) ja tehtävien (127 artiklan 2 kohta) kanssa sekä muut näkökohdat, jotka koskevat kansallisten keskuspankkien liittymistä EKPJ:ään.
Hintavakauskriteeri määritellään SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: ”hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen; tämä on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta”.
Lähentymiskriteerejä koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan ”...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosentilla enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot” 5 .
Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on perustuttava ennen muuta tuotantopanoskustannusten ja muiden hintakehitykseen rakenteellisesti vaikuttavien tekijöiden suotuisaan kehitykseen eikä tilapäisten tekijöiden vaikutukseen. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaationäkymiin vaikuttavien tekijöiden arviointi, ja sitä täydennetään komission viimeisimmällä inflaatioennusteella 6 . Tähän liittyen arvioidaan myös sitä, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina.
Inflaation viitearvo oli 1,8 prosenttia maaliskuussa 2020, ja se oli laskettu kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Portugalin, Kyproksen ja Italian inflaation perusteella 7 .
Julkisen talouden lähentymiskriteeri määritellään SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: ”kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää”.
Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ”ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske mainitun sopimuksen 126 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa”.
SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: ”Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssimekanismissa määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa euroon”.
Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: ”… Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa euroon samana aikana” 8 .
Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 24. huhtikuuta 2018 ja päättyi 23. huhtikuuta 2020. Valuuttakurssivakauskriteeriä arvioidessaan komissio ottaa huomioon lisäindikaattoreita, kuten valuuttavarannon kehityksen ja lyhyet korot, sekä politiikkatoimenpiteiden, kuten valuuttamarkkinainterventioiden ja tarvittaessa kansainvälisen rahoitusavun merkityksen valuuttakurssin vakauden säilyttämisessä. Tällä hetkellä yksikään tässä lähentymiskertomuksessa arvioiduista jäsenvaltioista, joita koskee poikkeus, ei osallistu ERM II -mekanismiin. ERM II -mekanismiin osallistuvat jäsenvaltiot päättävät yhteisymmärryksessä jäsenvaltion liittymisestä mekanismiin kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä 9 . Tämä kertomus ei liity ERM II -mekanismin liittymisprosessiin eikä tässä arvioida jäsenvaltion valmiuksia liittyä ERM II -mekanismiin.
SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa asetetaan kriteeriksi ”jäsenvaltion, jota koskee poikkeus, saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion valuuttakurssimekanismiin osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa”. Lähentymiskriteereitä koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: ”… korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso on enintään kaksi prosenttia verrattuna enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot”.
Maaliskuussa 2020 korkojen viitearvo oli 2,9 prosenttia 10 .
SEUT-sopimuksen 140 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että kertomuksissa tarkastellaan myös muita taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyviä tekijöitä. Näihin lisätekijöihin sisältyvät markkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin. Huomioon otettavat lisätekijät ovat tärkeitä indikaattoreita siitä, että jäsenvaltio voisi liittyä euroalueeseen vaikeuksitta, ja ne antavat paremman kuvan lähentymisen kestävyydestä.
Covid-19-pandemian aiheuttama voimakas sokki vaikuttaa vakavasti EU:n ja sen jäsenvaltioiden talouteen. Näin ollen se saattaa vaikuttaa merkittävästi taloudellisen lähentymisen indikaattoreihin, mikä vaikeuttaa lähentymisen kestävyyden arviointia. Covid-19-pandemian vaikutus vuoden 2020 lähentymiskatsauksessa käytettyihin aiempiin tietoihin on kuitenkin vähäinen. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että tiedot kerättiin 23. huhtikuuta mennessä, ja että hintavakautta ja pitkiä korkoja koskevat kriteerit on perustamissopimuksen mukaisesti laskettava yhden vuoden keskiarvojen perusteella. Näin ollen tiedot kuvastavat edelleen suurelta osin covid-19-pandemiaa edeltänyttä tilannetta. Lisäksi komission viimeisin arvio makrotalouden epätasapainosta on tehty ennen pandemiaa (ks. alaviite 3).
Covid-19-pandemian vaikutuksia tässä kertomuksessa esitettyihin tulevaisuuteen suuntautuviin tekijöihin tarkastellaan käyttäen apuna komission yksiköiden kevään 2020 talousennustetta, joka on viimeisin saatavilla oleva komission ennuste. Se on komission ensimmäinen kattava arvio covid-19-kriisin todennäköisistä taloudellisista vaikutuksista vuosina 2020 ja 2021, minkä vuoksi siihen liittyy tavanomaista enemmän epävarmuutta 11 . Lisäksi komissio esitti kullekin jäsenvaltiolle toimintaohjeita talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä antamissaan maakohtaisissa suosituksissa 12 20. toukokuuta 2020. Niissä on otettu huomioon muun muassa, että komissio esitti 19. maaliskuuta 2020 näkemyksensä, jonka mukaan edellytykset, joiden perusteella unionin toimielimet voivat aktivoida EU:n finanssipoliittisen kehyksen yleisen poikkeuslausekkeen, täyttyivät. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät näkemykseen 23. maaliskuuta 2020, mikä mahdollistaa tarvittavien budjettitoimien toteuttamisen covid-19-kriisin taloudellisten seurausten torjumiseksi. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä 13 .
1.BULGARIA
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Bulgaria ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Bulgarian lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmia ja puutteita on säännöksissä, jotka koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta.
Bulgaria ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Bulgariassa maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 2,6 prosenttia eli 1,8 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen kuitenkin ennakoidaan lähestyvän viitearvoa tulevina kuukausina.
Vuotuinen YKHI-inflaatio oli 1,7 prosenttia huhtikuussa 2018, ja elokuuhun mennessä se kiihtyi 3,7 prosenttiin. Vuoden 2018 loppuun mennessä inflaatio hidastui 2,3 prosenttiin. Huhtikuuhun 2019 mennessä se kiihtyi 3,1 prosenttiin, kunnes syyskuuhun mennessä hidastui jälleen 1,6 prosenttiin. Tämän jälkeen inflaatio alkoi jälleen kiihtyä: tammikuussa 2020 se oli 3,4 prosenttia. Inflaation vaihtelu johtui pääasiassa energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hinnoista. Palveluhintainflaatio oli voimakasta, mikä johtui osittain yksikkötyökustannusten nopeasta kasvusta. Jalostettujen elintarvikkeiden hinnat kiihdyttivät kuluttajahintainflaatiota yhä enemmän, kun taas teollisuustuotteet energiaa lukuun ottamatta hillitsivät sitä. Vuotuinen inflaatio hidastui tammikuusta 2020 lähtien ja oli 2,4 prosenttia maaliskuussa 2020.
Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan inflaatio hidastuu 1,1 prosenttiin vuonna 2020 ja pysyy samalla tasolla vuonna 2021. Kuluttajahintainflaation odotetaan hidastuvan merkittävästi vuonna 2020, kun energian hinnat laskevat ja palveluhintainflaatio hidastuu jyrkästi covid-19-pandemian koettelemien palvelualojen kysynnän vähenemisen seurauksena. Bulgarian hintataso on edelleen suhteellisen alhainen (noin 49 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018), mikä viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.
Bulgaria täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Bulgariassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 julkisen talouden ylijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Se kasvoi 2,0 prosenttiin vuonna 2018 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2019. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema kääntyy vuonna 2020 negatiiviseksi (–2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen) covid-19-pandemian kielteisten vaikutusten vuoksi. Vuonna 2021 sen odotetaan kohenevan –1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen olettaen, että politiikka säilyy ennallaan. Bulgarian hallituksen ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema olisi kuitenkin hieman yli 3 prosenttia alijäämäinen. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Bulgarian ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että Bulgaria täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteerin ainoana EU-maana vuonna 2020. Vuonna 2019 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde pieneni 20,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2017 oli 25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Bruttovelkasuhteen ennustetaan kuitenkin kasvavan 25,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja pysyvän 25,4 prosentissa vuonna 2021. Bulgarian julkisen talouden kehystä on vahvistettu viime vuosina, ja maata sitovat talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehtyyn hallitustenväliseen sopimukseen sisältyvän finanssipoliittisen sopimuksen määräykset.
Bulgaria ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Bulgarian lev ei kuulu ERM II:een. Heinäkuussa 2018 Bulgaria ilmoitti aikeestaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan onnistunut ERM II -mekanismiin liittyminen. Sujuvan ERM II -mekanismiin siirtymisen ja siihen osallistumisen varmistamiseksi Bulgaria sitoutui toteuttamaan ennen ERM II -mekanismiin liittymistä useita toimenpiteitä (eli ennakkositoumuksia) seuraavilla kuudella politiikan alalla: pankkivalvonta, makrotason vakauden valvontakehys, pankkien ulkopuolisen rahoitussektorin valvonta, maksukyvyttömyyskehys, rahanpesun torjuntakehys ja valtionyhtiöiden hallinto. Bulgaria pyrkii parhaillaan saattamaan nämä ennakkositoumukset päätökseen tiiviissä yhteistyössä komission ja EKP:n kanssa, jotka seuraavat niiden edistymistä. Bulgarian keskuspankki pyrkii saavuttamaan päätavoitteenaan olevan hintavakauden valuuttakatejärjestelmään kuuluvalla valuuttakurssiankkurilla. Bulgaria otti valuuttakatejärjestelmän käyttöön vuonna 1997 sitomalla Bulgarian levin ensin Saksan markkaan ja sittemmin euroon. Kaksivuotisen arviointikauden ajan Bulgarian lev pysyi täysin vakaana euroon nähden, kuten valuuttakatejärjestelmän toimivuus edellyttää.
Bulgaria täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Bulgariassa maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana 0,3 prosenttia eli selvästi alle 2,9 prosentin viitearvon. Pitkät korot olivat Bulgariassa 1,1 prosenttia toukokuussa 2018, ja ne olivat helmikuussa 2020 laskeneet 0,1 prosenttiin. Ero Saksan viitelainoihin oli enimmäkseen noin 60 peruspistettä. Korkojen tuottoerot olivat lokakuun 2018 tienoilla huomattavasti alhaisemmat ja elokuun 2019 tienoilla korkeammat. Maaliskuussa 2020 ero oli noin 70 peruspistettä.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Bulgariassa on viime vuosina ollut huomattavia ulkoisia ylijäämiä. Bulgarian talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on kuitenkin Bulgariassa heikompaa kuin monissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Myös institutionaaliseen kehykseen liittyy haasteita, kuten korruptio ja julkisen hallinnon tehokkuus. Liiketoimintaympäristöä pyritään kuitenkin parantamaan toimilla, jotka koskevat erityisesti maksukyvyttömyyskehystä ja valtionyhtiöiden hallintoa. Rahoitussektorin hallinnon lujittamisessa ja jäljellä olleiden sääntelykysymysten ratkaisemisessa on myös tapahtunut edistystä. Bulgarian rahoitussektori on pitkälti integroitunut EU:n rahoitussektoriin erityisesti pankkien suuren ulkomaisen omistusosuuden vaikutuksesta. Bulgariasta oli tarpeen laatia makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Bulgarian makrotaloudessa ei ole epätasapainoja, eli aiempaa päätelmää makrotalouden epätasapainoista tarkistettiin.
2.TŠEKKI
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Tšekki ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Tšekin lainsäädäntö – etenkään laki 6/1993 Tšekin keskuspankista – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa keskuspankin omien tavoitteiden ja SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdassa sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaan kieltoon ja EKPJ:n tehtäviin.
Tšekki ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Tšekissä maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 2,9 prosenttia eli selvästi 1,8 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennakoidaan pysyvän selvästi viitearvon yläpuolella tulevina kuukausina.
Edellisen arvioinnin tekohetkellä maaliskuussa 2018 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 1,6 prosenttia, josta se kiihtyi elokuuhun 2018 mennessä 2,4 prosenttiin. YKHI-inflaatio laski 1,6 prosenttiin joulukuussa 2018, mutta kiihtyi tasaisesti koko vuoden 2019 ajan. Vuotuinen YKHI-inflaatio oli näin ollen keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2018 ja 2,6 prosenttia vuonna 2019. Vuotuinen inflaatio kiihtyi vuonna 2019, mikä johtui pitkälti elintarvikkeiden ja energian hintojen noususta sekä suuremmasta hintojen noususta palvelusektorilla. Vuotuinen inflaatio kiihtyi huomattavasti vuoden 2019 lopussa ja pysyi nopeana vuoden 2020 alussa. Tämä johtui pääasiassa elintarvikkeiden hintojen noususta, säänneltyjen hintojen noususta ja välillisten verojen muutoksista. Maaliskuussa 2020 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 3,6 prosenttia.
Covid-19-pandemiasta johtuvan kysynnän supistumisen, työmarkkinoiden kireyden vähenemisen ja öljyn hinnan laskun vuoksi vuotuinen YKHI-inflaatio on komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan keskimäärin 2,3 prosenttia vuonna 2020 ja 1,9 prosenttia vuonna 2021. Tšekin hintataso (noin 69 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on mahdollisuuksia edelleen lähentää hintatasoa.
Tšekki täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Tšekissä on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2019 julkisen talouden rahoitusasema oli 0,3 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema kääntyy covid-19-kriisin vaikutuksesta alijäämäiseksi niin, että se on –6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty. Komissio katsoo, että tämänhetkisessä tilanteessa ei pitäisi tehdä päätöksiä siitä, asetetaanko Tšekki liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin. Julkisen talouden bruttovelkasuhde supistui alle 31 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Sen ennustetaan kasvavan 39 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 40 prosenttiin vuonna 2021. Tšekin julkisen talouden kehys on hyvin kehittynyt. Covid-19-pandemian vuoksi parlamentti teki äskettäin nopeutetusti lainsäädäntömuutoksen, jolla korotettiin vuoden 2021 rakenteellisen alijäämän ylärajaa 1 prosentista 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja muutettiin sopeuttamisuraa vuoteen 2027 saakka.
Tšekki ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Tšekin koruna ei kuulu ERM II:een. Tšekki soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Korunan kurssi oli toukokuussa 2018 noin 25,6 CZK/EUR, ja se vahvistui vain väliaikaisesti Tšekin keskuspankin korotettua ohjauskorkojaan neljä kertaa vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Vuoden 2019 alussa kurssi pysyi suhteellisen kapean vaihteluvälin sisällä (noin 25,7 CZK/EUR), minkä jälkeen se heikkeni syyskuussa 2019 noin 1 prosenttia ja oli 25,9 CZK/EUR. Tämän jälkeen koruna vahvistui tasaisesti, ja helmikuussa 2020 sen kurssi oli 25,1 CZK/EUR. Covid-19-pandemian vuoksi toteutettujen sulkutoimenpiteiden seurauksena koruna heikkeni merkittävästi, ja sen kurssi oli maaliskuussa 2020 yli 26,6 CZK/EUR. Lyhyiden korkojen erot suhteessa euroalueeseen kasvoivat toukokuun 2018 noin 120 peruspisteestä noin 240 peruspisteeseen maaliskuuhun 2020 mennessä. Arviointijaksoa edeltäneiden kahden vuoden aikana koruna heikkeni 4,3 prosenttia suhteessa euroon.
Tšekki täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Tšekissä maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana 1,5 prosenttia eli alle 2,9 prosentin viitearvon. Tšekin pitkät korot nousivat hieman toukokuun 1,9 prosentista 2,1 prosenttiin kesäkuussa 2018. Korkotaso pysyi vakaana ja säilyi lokakuuhun 2018 asti 2,1 prosentissa, josta se laski tasaisesti 1,4 prosenttiin vuoden 2019 alkupuoliskolla. Elokuussa 2019 korot laskivat tilapäisesti 1 prosenttiin, mutta nousivat sitten jälleen niin, että tammikuussa 2020 ne olivat 1,6 prosenttia. Viime aikoina korot ovat laskeneet, ja maaliskuussa 2020 ne olivat olivat 1,3 prosenttia. Ero Saksan viitelainoihin oli vuoden 2020 alussa noin 190 peruspistettä.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Tšekin ulkoinen tasapaino suhteessa BKT:hen oli 0,6 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2018 ja 0,5 prosenttia ylijäämäinen vuonna 2019. Tšekin talous on pitkälle integroitunut euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Valikoitujen liiketoimintaympäristöön liittyvien indikaattorien perusteella Tšekin kehitys vastaa suunnilleen euroalueen jäsenvaltioiden keskitasoa. Tšekin rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet voimakkaasti EU:n rahoitusmarkkinoihin, mikä johtuu etenkin siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa.
3.KROATIA
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Kroatia ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Kroatian lainsäädäntö on täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa.
Kroatia täyttää hintavakauskriteerin. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Kroatiassa maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 0,9 prosenttia eli 1,8 prosentin viitearvon alapuolella. Sen ennakoidaan pysyvän viitearvon alapuolella tulevina kuukausina.
Vuotuinen inflaatio oli heinäkuussa 2018 korkeimmillaan (2,2 prosenttia) energian, palvelujen ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi, mutta sen jälkeen se hidastui ja oli kesäkuussa 2019 alhaisimmillaan 0,5 prosenttia. Tiettyjen jalostamattomien elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen hidasti YKHI-inflaatiota vuoden 2019 alkupuoliskolla, kun taas energian hintojen inflaatio alkoi hidastua jo vuoden 2018 lopulla ja pysyi hitaana koko vuoden 2019. Kun alv-kannan muutoksen vaikutukset alkoivat hiipua, vuotuinen inflaatio kiihtyi vähitellen vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Se oli korkeimmillaan 1,8 prosenttia tammikuussa 2020, mutta hidastui merkittävästi helmi–maaliskuussa energian hintojen jyrkän laskun vuoksi niin, että maaliskuussa 2020 se oli 0,5 prosenttia.
Koska kokonaiskysyntä heikentyi ja öljyn hinnat laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä, komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio hidastuu 0,4 prosenttiin vuonna 2020 ja kiihtyy hieman, 0,9 prosenttiin, vuonna 2021. Vuonna 2018 Kroatian hintataso oli noin 66 prosenttia euroalueen keskiarvosta, mikä viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.
Kroatia täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Kroatiassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Julkisen talouden rahoitusasema oli hieman positiivinen eli +0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Vuonna 2019 se parani hieman ja oli +0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, vaikka vaikeuksissa oleviin telakoihin liittyvät huomattavat ehdolliset vastuut realisoituivat. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema supistuu –7,1 prosenttiin vuonna 2020. Tämä johtuu makrotalouden näkymien merkittävästä heikkenemisestä ja mittavasta finanssipoliittisesta toimenpidepaketista, jolla pyritään säilyttämään työpaikkoja ja tukemaan yrityksiä, joiden tulot ovat pienentyneet huomattavasti covid-19-pandemian vuoksi. Vuonna 2021 julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan –2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen olettaen, että politiikka pysyy muuttumattomana. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty. Komissio katsoo, että tämänhetkisessä tilanteessa ei pitäisi tehdä päätöksiä siitä, asetetaanko Kroatia liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin. Julkisen velan ennustetaan kasvavan lähes 89 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ennen kuin se alkaa jälleen supistua. Vuonna 2021 velan odotetaan supistuvan alle 84 prosenttiin. Kroatian julkisen talouden kehys on edelleen suhteellisen heikko, mikä edellyttää uusia lainsäädäntö- ja täytäntöönpanotoimia.
Kroatia ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Kroatian kuna ei kuulu ERM II:een. Heinäkuussa 2019 Kroatia ilmoitti aikeestaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan onnistunut ERM II -mekanismiin liittyminen. Sujuvan ERM II -mekanismiin siirtymisen ja siihen osallistumisen varmistamiseksi Kroatia sitoutui toteuttamaan ennen ERM II -mekanismiin liittymistä useita toimenpiteitä (eli ennakkositoumuksia) seuraavilla kuudella politiikan alalla: pankkivalvonta, makrotason vakauden valvontakehys, rahanpesun torjunta, tilastot, julkisen sektorin hallinto ja liiketoimintaympäristö. Kroatia pyrkii parhaillaan saattamaan nämä ennakkositoumukset päätökseen tiiviissä yhteistyössä komission ja EKP:n kanssa, jotka seuraavat niiden edistymistä. Kroatian keskuspankki soveltaa tiukasti säännösteltyä kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, jossa valuuttakurssi on tärkein nimellinen ankkuri, jolla ensisijainen hintavakaustavoite pyritään saavuttamaan. Vuoden 2018 alusta vuoden 2020 alkuun kuna pysyi enimmäkseen vakaana suhteessa euroon. Eurokurssi vaihteli hieman noin 7,44 kunan tuntumassa, ja kesäkuukausina kuna vahvistui väliaikaisesti hieman matkailun tuoman ulkomaisen valuuttavirran ansiosta. Covid-19-pandemian aikana maaliskuussa 2020 kuna heikkeni hieman ja oli noin 7,60 HRK/EUR, eli kurssi oli noin 2 prosenttia heikompi kuin kaksi vuotta aiemmin.
Kroatia täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Maaliskuussa 2020 keskimääräinen pitkä korko oli Kroatiassa 0,9 prosenttia eli selvästi alle 2,9 prosentin viitearvon. Kroatian pitkät korot laskivat vähitellen vuonna 2018. Korkotaso laski jyrkemmin vuoden 2019 alkupuoliskolla ja kävi jopa hieman alle 0,50 prosentissa syyskuussa 2019, kun Kroatian valtionvelka nostettiin myönteisten näkymien vallitessa investointiluokkaan. Seuraavien kuukausien aikana se pysytteli hieman 0,50 prosentin yläpuolella, mistä se nousi jyrkästi lähes 1 prosenttiin covid-19-epidemian aikana maaliskuussa 2020. Samalla ero Saksan pitkän aikavälin viitelainoihin kasvoi 150 peruspisteeseen.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Vuonna 2018 Kroatian ulkoinen tasapaino suhteessa BKT:hen oli 3,3 prosenttia ylijäämäinen, ja vuonna 2019 ylijäämä kasvoi 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen pääoma- ja tulonsiirtojen taseen paranemisen seurauksena. Kroatian talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien valikoitujen indikaattorien perusteella kehitys on Kroatiassa heikompaa kuin monissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Myös institutionaaliseen kehykseen liittyy haasteita, kuten sääntelyn laatu. Liiketoimintaympäristöä on kuitenkin jälleen pyritty parantamaan erityisesti hallinnollisen rasituksen ja sääntelyrajoitusten vähentämiseksi. Kroatian rahoitusmarkkinat ovat yhdentyneet voimakkaasti EU:n rahoitusjärjestelmään, mikä johtuu etenkin siitä, että rahoituksenvälittäjät ovat suurelta osalta ulkomaisessa omistuksessa. Kroatiasta oli tarpeen laatia makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Vaikka sen mukaan Kroatian makrotaloudessa on edelleen epätasapainoja, varantoepätasapainot ovat viime vuosina kaventuneet kasvun elpymisen ja maltillisen finanssipolitiikan ansiosta. Jäljellä olevat haavoittuvuustekijät liittyvät erityisesti siihen, että julkista, yksityistä ja ulkomaista velkaa on runsaasti ja samalla potentiaalinen kasvu on vähäistä.
4.UNKARI
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Unkari ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Unkarin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat erityisesti keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka koskevat keskuspankin liittymistä EKPJ:ään.
Unkari ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Unkarissa maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 3,7 prosenttia eli selvästi 1,8 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennakoidaan pysyvän tulevina kuukausina selvästi viitearvon yläpuolella.
Unkarin vuotuinen YKHI-inflaatio on kahden viime vuoden aikana kiihtynyt laajojen hinnankorotusten vuoksi, mikä heijastaa kysynnän voimakasta kasvua ja yksikkötyökustannusten nousua. Jalostamattomien elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat lisänneet inflaation epävakautta. Lokakuussa 2018 inflaatio kiihtyi 3,9 prosenttiin, mutta hidastui vuoden 2018 loppuun mennessä 2,8 prosenttiin. Toukokuussa 2019 se kiihtyi 4 prosenttiin, hidastui syyskuuhun mennessä 2,9 prosenttiin ja kiihtyi joulukuussa jälleen 4,1 prosenttiin. Vuotuinen YKHI-inflaatio oli näin ollen keskimäärin 2,9 prosenttia vuonna 2018 ja 3,4 prosenttia vuonna 2019. Se kiihtyi edelleen tammikuuhun 2020 asti jalostamattomien elintarvikkeiden ja energian hintojen nopean nousun vuoksi. Maaliskuussa 2020 se oli 3,9 prosenttia.
Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan inflaatio hidastuu noin 3,0 prosenttiin vuonna 2020 ja 2,7 prosenttiin vuonna 2021, kun öljyn hinta laskee. Lisäksi covid-19-kriisin aiheuttaman taantuman odotetaan hidastavan pohjainflaatiota. Unkarin suhteellisen alhainen hintataso (noin 61 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on mahdollisuuksia edelleen lähentää hintatasoa.
Unkari täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Unkarissa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Unkariin on sovellettu peräkkäisiä merkittävän poikkeaman menettelyjä kesäkuusta 2018. Vuonna 2017 julkisen talouden alijäämä oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mistä se supistui 2,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2019. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan se kasvaa covid-19-kriisin vuoksi 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja supistuu sen jälkeen 4,0 prosenttiin vuonna 2021 edellyttäen, että politiikka ei muutu. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty. Komissio katsoo, että tämänhetkisessä tilanteessa ei pitäisi tehdä päätöksiä siitä, asetetaanko Unkari liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin. Vuonna 2019 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde pieneni 66,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Sen ennustetaan kasvavan 75,0 prosenttiin vuonna 2020 ja 73,5 prosenttiin vuonna 2021. Unkarin julkisen talouden kehys on hyvin kehittynyt, ja julkisen hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan tiukkoja velan hallintaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Finanssipoliittisen neuvoston rooli finanssipolitiikan valvonnassa ja muotoilussa on kuitenkin heikko.
Unkari ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Unkarin forintti ei kuulu ERM II:een. Unkari soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Unkarin forintin kurssi oli noin 317 HUF/EUR toukokuussa 2018, minkä jälkeen sen arvo laski. Syyskuuhun 2018 mennessä forintin kurssi oli 325 HUF/EUR. Tämän jälkeen se vahvistui ja maaliskuussa 2019 se oli 316 HUF/EUR. Maaliskuun jälkeen forintti heikkeni euroon nähden, kun keskuspankki ilmoitti aikovansa pitää rahapolitiikan löysänä pidempään kuin muut alueelliset keskuspankit, ja inflaatio kiihtyi yli tavoitteensa. Forintti heikkeni entisestään covid-19-epidemian aikana maaliskuussa 2020. Lyhyiden korkojen erot suhteessa euroalueeseen kasvoivat toukokuun 2018 noin 40 peruspisteestä noin 100 peruspisteeseen maaliskuuhun 2020 mennessä. Maaliskuussa 2020 forintin kurssi oli noin 10 prosenttia heikompi suhteessa euroon kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Unkari täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana 2,3 prosenttia eli alle 2,9 prosentin viitearvon. Keskimääräinen pitkä kuukausikorko nousi toukokuun 2018 noin 2,9 prosentista noin 3,7 prosenttiin lokakuuhun 2018 mennessä, kun forintin valuuttakurssiriski kasvoi. Sen jälkeen se alkoi laskea uudelleen ja oli 1,9 prosenttia joulukuussa 2019. Tässä näkyi, että kansainväliset sijoittajat hakivat jälleen tuottoa, kun suuret keskuspankit alkoivat keventää rahapolitiikkaa entisestään. Koska pitkät korot nousivat 2,4 prosenttiin maaliskuussa 2020 covid-19-kriisin puhjetessa, pitkien korkojen tuottoero Saksan viitelainoihin kasvoi noin 300 peruspisteeseen.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Unkarin ulkoinen tasapaino on kahden viime vuoden aikana heikentynyt pääasiassa tavaroiden tuonnin voimakkaan kasvun vuoksi, mutta pysynyt kuitenkin hieman ylijäämäisenä. Unkarin talous on pitkälle integroitunut euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Valikoitujen liiketoimintaympäristöön liittyvien indikaattorien perusteella kehitys on Unkarissa heikompaa kuin monissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Unkarin rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin.
5.PUOLA
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Puola ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Puolan lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki ja Puolan perustuslaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankin riippumattomuuteen ja keskuspankin liittymiseen EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.
Puola ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Puolassa maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 2,8 prosenttia eli selvästi 1,8 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennakoidaan pysyvän selvästi viitearvon yläpuolella tulevina kuukausina.
Vuotuinen YKHI-inflaatio kiihtyi syyskuuhun 2018 mennessä 1,5 prosenttiin, minkä jälkeen se hidastui tammikuuhun 2019 mennessä 0,6 prosenttiin. Huhtikuuhun 2019 mennessä inflaatio kiihtyi 2,1 prosenttiin ja marraskuuhun mennessä edelleen 2,4 prosenttiin lähinnä siksi, että palveluhintainflaatio kiihtyi osittain yksikkötyökustannusten nousun seurauksena. Vuotuinen inflaatio kiihtyi jyrkästi vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 alussa. Tammikuussa 2020 se oli 3,8 prosenttia. Tämä inflaatiokehityksen yleinen vaihtelevuus johtuu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintojen voimakkaista heilahteluista. Maaliskuussa 2020 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 3,9 prosenttia.
Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan inflaatio kiihtyy 2,5 prosenttiin vuonna 2020 ja edelleen 2,8 prosenttiin vuonna 2021, kun se vuonna 2019 oli 2,1 prosenttia. Vuonna 2020 inflaation kiihtyminen johtuu pääasiassa elintarvikkeiden hintojen noususta ja vuonna 2021 talouden elpymisestä. Puolan suhteellisen alhainen hintataso (noin 56 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.
Puola täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Puolassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä. Julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen on supistunut. Vuonna 2017 se oli 1,5 prosenttia, mutta vuonna 2018 0,2 prosenttia. Vuonna 2019 alijäämä suhteessa BKT:hen heikkeni 0,7 prosenttiin. Vuonna 2020 se kasvaa komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan 9,5 prosenttiin ja vuonna 2021 – olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana – 3,8 prosenttiin pääasiassa covid-19-pandemian taloudellisten vaikutusten ja talouden tukitoimenpiteiden vuoksi. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty. Komissio katsoo, että tämänhetkisessä tilanteessa ei pitäisi tehdä päätöksiä siitä, asetetaanko Puola liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin. Julkisen velan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 mennessä merkittävästi, 58 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2019 oli 46 prosenttia. Puolan julkisen talouden kehys on kaiken kaikkiaan vahva, ja puutteita on lähinnä budjettisuunnittelussa ja -menettelyissä sekä riippumattomassa valvonnassa.
Puola ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Puolan zloty ei kuulu ERM II:een. Puola soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Zlotyn arvo suhteessa euroon pysytteli kahden viime vuoden aikana enimmäkseen melko kapealla vaihteluvälillä (noin 4,3 PLN/EUR). Zloty oli lyhytaikaisesti suhteellisen heikko heinäkuussa 2018 ja elo–syyskuussa 2019, kun sen kurssi oli 4,35 PLN/EUR. Tämä johtui talouden laskusuhdanteesta. Eräiden merkittävien kehittyneiden talouksien kevennettyä rahapolitiikkaansa seurasi zlotyn vahva kausi, jolloin sen keskimääräinen kurssi oli 4,25 PLN/EUR (tammikuu 2020). Covid-19-kriisin seurauksena zloty heikkeni niin, että sen kurssi oli maaliskuussa 2020 keskimäärin 4,4 PLN/EUR. Lyhyiden korkojen erot suhteessa euroalueeseen kasvoivat noin 200 peruspisteestä noin 210 peruspisteeseen heinäkuussa 2019, mutta laskivat keskimäärin 190 peruspisteeseen maaliskuussa 2020. Maaliskuussa 2020 zlotyn kurssi oli noin 5 prosenttia heikompi suhteessa euroon kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Puola täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana 2,2 prosenttia eli alle 2,9 prosentin viitearvon. Keskimääräinen pitkä kuukausikorko oli toukokuun ja marraskuun 2018 välisenä aikana noin 3,2 prosenttia, mistä se laski 2,7 prosenttiin alkuvuoteen 2019 mennessä. Kesällä 2019 korko laski edelleen noin 2 prosenttiin ja maaliskuussa 2020 1,8 prosenttiin. Pitkien korkojen tuottoero Saksan viitelainoihin oli maaliskuussa 2020 noin 230 peruspistettä.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Puolan ulkoinen tasapaino on kohentuneen palvelutaseen tukemana pysynyt ylijäämäisenä kahden viime vuoden aikana. Puolan talous on yhdentynyt hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Liiketoimintaympäristöön liittyvien tiettyjen indikaattorien perusteella Puolan kehitys vastaa suunnilleen euroalueen jäsenvaltioiden keskitasoa. Puolan rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin.
6.ROMANIA
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Romania ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Romanian lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa. Lisäksi keskuspankkilaissa on puutteita, jotka liittyvät keskuspankin riippumattomuuteen ja keskuspankin liittymiseen EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa sekä keskuspankin omien tavoitteiden osalta että SEUT-sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 3 artiklassa määrättyjen EKPJ:n tehtävien osalta.
Romania ei täytä hintavakauskriteeriä. Keskimääräinen inflaatiovauhti oli Romaniassa maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 3,7 prosenttia eli selvästi 1,8 prosentin viitearvon yläpuolella. Sen ennakoidaan pysyvän selvästi viitearvon yläpuolella tulevina kuukausina.
Vuonna 2018 vuotuinen YKHI-inflaatio kiihtyi Romaniassa 4,1 prosenttiin ja pysyi vuonna 2019 suhteellisen korkeana (keskimäärin 3,9 prosenttia) vahvan kulutuskysynnän tukemana. Inflaatio oli korkeimmillaan 4,7 prosenttia syyskuussa 2018, kun aiempien alv-alennusten vaikutus heikkeni, öljyn maailmanmarkkinahinnat nousivat ja tammikuussa 2017 alennettu valmistevero nostettiin takaisin aikaisemmalle tasolleen. Vuoden 2018 loppuun mennessä inflaatio hidastui 3,0 prosenttiin, mikä johtui muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan jyrkästä laskusta vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Inflaation kiihdyttyä 4,4 prosenttiin huhtikuussa 2019 se hidastui 3,2 prosenttiin lokakuuhun 2019 mennessä, mutta kiihtyi jälleen 4 prosenttiin joulukuussa 2019. Inflaatio hidastui vuoden 2020 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, ja maaliskuussa 2020 se oli 2,7 prosenttia.
Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan vuotuinen keskimääräinen inflaatio hidastuu 2,5 prosenttiin vuonna 2020 ja 3,1 prosenttiin vuonna 2021. Romanian suhteellisen alhainen hintataso (noin 50 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018) viittaa siihen, että pitkällä aikavälillä on merkittäviä mahdollisuuksia lähentää hintatasoa.
Romania ei täytä julkisen talouden kriteeriä. Koska perustamissopimuksen mukainen alijäämäkynnys ylittyi vuonna 2019, neuvosto aloitti 4. huhtikuuta 2020 liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn Romanian osalta. Liiallisen alijäämän korjaamisen määräajaksi asetettiin vuosi 2022. Romaniaan on sovellettu peräkkäisiä merkittävän poikkeaman menettelyjä kesäkuusta 2017 lähtien, mutta se ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia. Näin ollen vuonna 2019 julkisen talouden alijäämä kasvoi 4,3 prosenttiin, kun se vuonna 2018 oli 2,9 prosenttia. Tämä johtui juoksevien menojen kasvusta ja pääomainvestointien elpymisestä edellisvuosien ennätysalhaiselta tasolta. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa edelleen noin 9,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja noin 11,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan. Pääosin lakisääteisistä eläkkeiden korotuksista johtuvan julkisen talouden alijäämän kasvun odotetaan vahvistuvan entisestään covid-19-kriisin vaikutuksesta. Julkisen velan, joka vuonna 2019 oli 35,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, odotetaan kasvavan noin 46,2 prosenttiin vuonna 2020 ja 54,7 prosenttiin vuonna 2021. Asianmukaisesta lainsäädännöstä huolimatta Romanian julkisen talouden kehyksen täytäntöönpano on yleisesti ottaen ollut heikkoa, eikä se ole parantunut edellisen kertomuksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että viranomaiset ovat edelleen toistuvasti poikenneet kansallisista finanssipoliittisista säännöistä, mikä tekee niistä tehottomia.
Romania ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Romanian leu ei kuulu ERM II:een. Romania soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Vuonna 2018 leun kurssi oli keskimäärin 4,65 RON/EUR. Tammikuun ja toukokuun 2019 välisenä aikana leu heikkeni noin 1 prosenttia euroon nähden, mutta kesällä 2019 se vahvistui lyhytaikaisesti hieman. Lokakuun 2019 jälkeen heikkeneminen kuitenkin jatkui maltillisesti. Helmikuun puolivälistä maaliskuun 2020 loppuun leu heikkeni covid-19-epidemian vuoksi noin 1,1 prosenttia. Kolmen kuukauden korkojen ero suhteessa euroon oli maaliskuussa 2020 noin 325 peruspistettä, kun se heinäkuussa 2018 oli suurimmillaan 370 peruspistettä. Maaliskuussa 2020 leu oli noin 3 prosenttia heikompi suhteessa euroon kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Romania ei täytä pitkien korkojen lähentymiskriteeriä. Keskimääräinen pitkä korko oli Romaniassa maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana 4,4 prosenttia eli 2,9 prosentin viitearvon yläpuolella. Pitkät korot, jotka huhtikuussa 2018 olivat 4,5 prosenttia, nousivat vähitellen, ja heinäkuussa 2018 ne olivat 5,1 prosenttia. Elokuun 2018 ja toukokuun 2019 välisenä aikana pitkät korot pysyivät vakaina, keskimäärin noin 4,8 prosentissa, mutta alkoivat sen jälkeen laskea. Marraskuussa 2019 ne olivat 4,3 prosenttia. Lasku johtui suurten keskuspankkien rahapolitiikkaa löysentävistä toimenpiteistä, jotka heikensivät pitkän aikavälin tuottoja. Covid-19-kriisin syventyessä maaliskuussa 2020 pitkät korot nousivat 4,6 prosenttiin ja pitkien korkojen tuottoero verrattuna Saksan viitelainoihin kasvoi 510 peruspisteeseen.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Vuonna 2017 Romanian ulkoinen tasapaino kääntyi negatiiviseksi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ja heikkeni edelleen –3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja –3,3 prosenttiin vuonna 2019. Luku on tässä kertomuksessa analysoitujen maiden heikoin. Valikoitujen liiketoimintaympäristöön liittyvien indikaattorien perusteella kehitys on Romaniassa heikompaa kuin monissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa. Sääntelyn jatkuva ennalta-arvaamattomuus on ollut yksi viime vuosien tärkeimmistä liiketoimintaympäristöön vaikuttaneista kielteisistä tekijöistä. Romanian rahoitussektori on pitkälti integroitunut EU:n rahoitussektoriin erityisesti pankkien suuren ulkomaisen omistusosuuden vaikutuksesta. Romaniasta oli tarpeen laatia makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Romanian makrotaloudessa on edelleen epätasapainoja. Epätasapainot liittyvät erityisesti siihen, että vuonna 2019 vaihtotaseen alijäämä jatkoi kasvuaan, minkä lisäksi kustannuskilpailukykyyn liittyvät riskit kasvoivat elvyttävän finanssipolitiikan ja ennalta-arvaamattoman liiketoimintaympäristön vuoksi.
7.RUOTSI
Lainsäädännön yhteensopivuudesta ja lähentymiskriteerien täyttymisestä sekä muista tekijöistä laatimansa arvion perusteella komissio katsoo, että Ruotsi ei täytä euron käyttöönoton edellytyksiä.
Ruotsin lainsäädäntö – etenkään keskuspankkilaki, hallitusmuoto ja valuuttapolitiikkaa koskeva laki – ei ole täysin sopusoinnussa SEUT-sopimuksen 131 artiklan kanssa. Yhteensopivuusongelmat ja puutteet koskevat keskuspankin riippumattomuutta, keskuspankkirahoituksen käyttöä koskevaa kieltoa ja keskuspankin liittymistä EKPJ:ään euroa käyttöön otettaessa.
Ruotsi täyttää hintavakauskriteerin. Ruotsin keskimääräinen inflaatiovauhti oli maaliskuuhun 2020 päättyvän 12 kuukauden jakson aikana 1,6 prosenttia eli 1,8 prosentin viitearvon alapuolella. Sen ennakoidaan pysyvän viitearvon alapuolella tulevina kuukausina.
Ruotsin keskimääräinen inflaatiovauhti oli 1,7 prosenttia vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 2,0 prosenttia. Huhti–toukokuussa 2019 inflaatio oli lyhytaikaisesti 2,1 prosenttia, minkä jälkeen se hidastui ja oli syyskuussa 1,3 prosenttia. Marraskuussa se kiihtyi taas lyhytaikaisesti 1,8 prosenttiin, mutta hidastui sitten jälleen talouskasvun laantumisen ja energian hintojen jyrkän laskun vuoksi. Maaliskuussa 2020 vuotuinen YKHI-inflaatio oli 0,8 prosenttia.
Öljyn hintojen ennustetaan vuonna 2020 aiheuttavan YKHI-inflaatioon kohdistuvia laskupaineita ja palkkojen kasvun odotetaan pysyvän maltillisena, mikä kumonnee reilusti kruunun odotetun heikkenemisen vaikutuksen. Komission kevään 2020 talousennusteessa maan keskimääräiseksi vuotuiseksi inflaatioksi ennustetaan 0,4 prosenttia vuonna 2020 ja 1,1 prosenttia vuonna 2021. Ruotsin hintataso on suhteellisen korkea (noin 116 prosenttia euroalueen keskiarvosta vuonna 2018).
Ruotsi täyttää julkisen talouden kriteerin. Neuvosto ei ole antanut päätöstä, jonka mukaan Ruotsissa on liiallinen alijäämä. Vuonna 2018 julkisen talouden ylijäämä oli 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2019 se supistui 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtui erityisesti tulokehityksen heikkenemisestä reaalisen BKT:n kasvun hidastuessa. Komission yksiköiden kevään 2020 talousennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema on covid-19-kriisin vuoksi –5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Komissio antoi 20. toukokuuta 2020 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, koska Tšekin ennakoidaan ylittävän perussopimuksen mukaisen alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa todettiin, että vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty. Komissio katsoo, että tämänhetkisessä tilanteessa ei pitäisi tehdä päätöksiä siitä, asetetaanko Ruotsi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin. Vuonna 2019 maan julkisen talouden bruttovelkasuhde pieneni 35,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Sen ennustetaan vähitellen kasvavan 42,6 prosenttiin vuonna 2020 ja pysyvän pitkälti vakaana 42,5 prosentissa vuonna 2021. Ruotsilla on vahva julkisen talouden kehys, jota uudistettiin vuonna 2019. Edellisen kehyksen keskeiset osat säilytettiin ja kehystä lujitettiin uusilla tekijöillä, kuten velka-ankkurilla, joka on 35 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Ruotsi ei täytä valuuttakurssikriteeriä. Ruotsin kruunu ei kuulu ERM II:een. Ruotsi soveltaa kelluvaa valuuttakurssijärjestelmää, joka mahdollistaa keskuspankin valuuttamarkkinainterventiot. Vuosina 2018–2019 kruunun pitkäaikainen heikkeneminen suhteessa euroon jatkui. Kruunu heikkeni siitä huolimatta, että rahapolitiikkaa kiristettiin jonkin verran suhteessa euroalueeseen ja että kolmen kuukauden Stiborin ja euriborin välinen tuottoero kasvoi vuonna 2019. Tuottoero oli vuonna 2018 keskimäärin –7 peruspistettä ja vuonna 2019 33 peruspistettä. Maaliskuussa 2020 ero oli noin 65 peruspistettä. Heikkeneminen ei ollut kertomuksen kattamalla ajanjaksolla tasaista, sillä euron kurssi oli huippulukemissaan 10,80 SEK/EUR lokakuussa 2019, minkä jälkeen se heikkeni hieman ja vaihteli joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana välillä 10,5–10,6. Covid-19-kriisi johti tilapäisesti kruunun arvon voimakkaaseen alenemiseen. Maaliskuuhun 2020 päättyvän kahden vuoden jakson aikana kruunun kurssi oli keskimäärin 10,5 SEK/EUR ja heikkeni noin 7 prosenttia suhteessa euroon.
Ruotsi täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin. Keskimääräinen pitkä korko oli Ruotsissa maaliskuuhun 2020 päättyvän vuoden jakson aikana –0,1 prosenttia eli selvästi alle 2,9 prosentin viitearvon. Ruotsin pitkät kuukausikorot laskivat ennätysalas elokuussa 2019, jolloin ne olivat –0,36 prosenttia. Korot nousivat positiivisiksi marraskuussa 2019, mutta kääntyivät helmikuussa 2020 taas negatiivisiksi. Maaliskuussa 2020 ne olivat covid-19-kriisin seurauksena –0,17 prosenttia. Korkojen tuottoero suhteessa Saksan viitelainoihin pysyi pienenä, vaikka se hieman kasvoikin vuonna 2019 pienennyttyään vuonna 2018. Maaliskuussa 2020 se oli 37 peruspistettä.
Arvioinnissa on tarkasteltu myös muita tekijöitä, kuten maksutaseen kehitystä sekä markkinoiden yhdentymistä. Ruotsin ulkoinen tasapaino on pysynyt ylijäämäisenä. Vuonna 2018 se oli 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuonna 2019 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ruotsin talous on integroitunut hyvin euroalueeseen kaupan ja investointien kautta. Valikoitujen liiketoimintaympäristöön liittyvien indikaattorien perusteella kehitys Ruotsissa on parempaa kuin useimmissa euroalueen jäsenvaltioissa. Ruotsin rahoitussektori on yhdentynyt hyvin EU:n rahoitussektoriin. Ruotsista oli tarpeen laatia makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyn yhteydessä perusteellinen tarkastelu. Sen mukaan Ruotsilla on yhä makrotaloudellisia epätasapainoja, koska asuntojen hintojen yliarvostus yhdistettynä kotitalouksien velan jatkuvaan kasvuun aiheuttaa hallitsemattomien korjausliikkeiden riskin.
