Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018PC0471

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta

COM/2018/471 final

Strasbourg 12.6.2018

COM(2018) 471 final

2018/0248(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta

{SWD(2018) 347}
{SWD(2018) 348}
{SEC(2018) 315}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n jäsenvaltioilleen tarjoamalla taloudellisella ja teknisellä tuella edistettiin turvapaikka-, muuttoliike- ja ulkoraja-asioihin liittyvien haasteiden parempaa hallintaa vuosien 2015 ja 2016 suurten muuttovirtojen aikaan. Unionin talousarviolla on ollut keskeinen rooli turvapaikanhakijoiden ja maahantulijoiden hallinnan tukemisessa, tehokkaampien etsintä- ja pelastusresurssien kehittämisessä Eurooppaan pyrkivien ihmisten pelastamiseksi, tuloksellisten palauttamisten hallinnoinnissa ja muissa toimissa, jotka edellyttävät Euroopan muuttoliikeagendan mukaista koordinoitua toimintaa.

EU:n talousarvio on olennaisen tärkeä myös rahoitettaessa unionin ulkorajojen tehokkaaseen valvontaan tähtääviä yhteisiä toimia sisärajatarkastusten poistuttua. Esimerkiksi hotspot-toimintamallin omaksuminen sekä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) merkittävä vahvistaminen ovat edistäneet unionin ulkorajojen valvontaa huomattavasti. Näitä toimia tuetaan täysimääräisesti EU:n talousarviosta.

Eurooppa-neuvosto vahvisti lokakuussa 2017 tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista toimintatapaa, jonka tavoitteena on saada ulkorajojen valvonta takaisin hallintaan ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää ja jonka olisi perustuttava kaikkien unionin ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön.

Tätä taustaa vasten komissio ehdotti vuosien 2021–2027 uutta monivuotista rahoituskehitystä koskevassa ehdotuksessaan 2. toukokuuta 2018, että muuttoliikkeen hallintaan ja ulkorajojen valvontaan osoitettavaa unionin kokonaistalousarvio-osuutta olisi vahvistettava huomattavasti korottamalla sitä yli 2,6-kertaiseksi. Tähän sisältyy myös tällä alalla toimiville hajautetuille virastoille kohdennettavan rahoituksen lisääminen. Tämä ehdotus ei sinällään kata virastoille kohdennettavaa rahoitusta vaan siinä säädetään ainoastaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, josta tuetaan jäsenvaltioita muuttoliikkeen tehokkaassa hallinnassa. Tähän tarkoitukseen esitetään 10 415 000 000 euron (käypinä hintoina) määrärahaa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa todetaan nimenomaisesti, että turvapaikka-asioita, muuttoliikettä ja ulkorajoja koskevat yhteiset politiikat perustuvat jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteeseen. EU-rahoituksella tarjotaan konkreettiset taloudelliset keinot näiden periaatteiden toteuttamiseksi käytännössä.

Rahastolla edistetään vakaata, realistista ja oikeudenmukaista EU:n muuttoliikepolitiikkaa. Politiikan on perustuttava vastaanottavien yhteiskuntien ja EU:n kansalaisten tarpeiden tunnustamiseen sekä tiiviiseen yhteistyöhön kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti. Rahaston avulla varmistetaan, että EU täyttää edelleen velvollisuutensa kansainvälistä suojelua tarvitsevia kohtaan, helpottaa oikeudettomasti oleskelevien henkilöiden palauttamista ja tukee ratkaisuja, joilla laittomat ja hallitsemattomat muuttovirrat korvataan turvallisilla ja hallituilla maahantuloväylillä. Meidän on otettava huomioon laittoman muuttoliikkeen taustalla vaikuttavat syvälliset ongelmat, joita ovat muun muassa alikehitys, väestörakenne, mahdollisuuksien puute, ilmastonmuutos ja epätasa-arvo. Kestäviä tuloksia saadaan aikaan ainoastaan hallitsemalla muuttoliikettä kokonaisvaltaisella yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteisiin nojaavalla tavalla. Tähän sisältyy unionin rahoituksen jakaminen tarkoituksenmukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että maahantulijoita eniten vastaanottavilla jäsenvaltioilla on riittävät valmiudet vastata kohtaamiinsa haasteisiin tavalla, josta on hyötyä koko EU:lle. Komission ehdotuksessa otetaan huomioon meneillään olevat Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistustoimet ja Dublin-asetuksesta ja unionin uudelleensijoittamiskehyksestä käytävien neuvottelujen tila. Joitakin ehdotuksen kohtia on mahdollisesti mukautettava, jotta ne vastaavat neuvotteluiden tuloksia.

EU:n muuttoliikkeen hallinnan onnistumisen edellytyksenä ovat myös tehokkaat kotouttamispolitiikat. Koheesiopolitiikan rahastoista ja etenkin Euroopan sosiaalirahasto plussasta myönnetään tukea, jolla helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten keskipitkän ja pitkän aikavälin kotouttamista alun vastaanottovaiheen jälkeen, mukaan lukien heidän integroitumistaan työmarkkinoille. Rahastosta tuetaan näiden toimien täydentämiseksi niiden kansallisten viranomaisten, paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskuntaryhmien toimia, jotka osallistuvat kolmansien maiden kansalaisten lyhytaikaiseen kotouttamiseen vastaanottavissa yhteisöissä ja keskinäisen luottamuksen edistämiseen. Tällä ehdotuksella tuetaan EU:ssa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavia alkuvaiheen vastaanotto- ja kotouttamistoimia, joita yleensä toteutetaan kotouttamisen alkuvaiheessa EU:n alueelle saapumisen jälkeen. Sillä tuetaan myös jäsenvaltioita niiden kehittäessä monialaisia toimenpiteitä, kuten valmiuksien vahvistamista, vastaanottavan yhteiskunnan kanssa järjestettäviä vaihtoja, tiedotuskampanjoita tai EU:n alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvää yhteistyötä ja keskinäistä oppimista jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi rahastosta tuetaan taloudellisesti tehokasta palauttamispolitiikkaa, joka on olennainen osa unionin hyvin hallittua muuttoliikejärjestelmää. Sitä tarvitaan myös täydentämään laillista muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevaa politiikkaa ja lisäämään sen uskottavuutta; lisäksi se on keskeinen väline laittoman muuttoliikkeen torjunnassa.

Rahastosta tuetaan ja edistetään jäsenvaltioiden toimia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY 1 tehokasta täytäntöönpanoa varten. Nopeamman palauttamisjärjestelmän on kuljettava käsi kädessä niiden menettelyjen ja normien noudattamisen kanssa, joiden ansiosta Eurooppa pystyy varmistamaan palautettavien henkilöiden inhimillisen ja kunnioittavan kohtelun ja pakkokeinojen oikeasuhtaisen käytön perusoikeuksien ja palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti. Rahastosta tuetaan kestävien palauttamispolitiikkojen osalta yhdennettyä ja koordinoitua lähestymistapaa palauttamisten hallintaan ja yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa niiden velvoitteiden täyttämiseksi. Tukea tarjotaan muun muassa palauttamisia koskevien hallintavalmiuksien kehittämiseen, tiedotuskampanjoihin ja uudelleenkotouttamistoimiin.

Rahastolla vastataan turvapaikka-, kotouttamis- ja palauttamisasioihin liittyviin jatkuviin tarpeisiin. Sen soveltamisalaa mukautetaan niin, että siitä tuetaan Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja tulevan Euroopan unionin turvapaikkaviraston kehitystä ja toimeksiantoja. Tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Rahastosta voidaan tukea ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviä toimia, joilla täydennetään asianmukaisista ulkoisista välineistä tuettuja toimia.

Keskeisimpänä haasteena, johon ehdotuksella pyritään puuttumaan, on tarve lisätä rahaston hallinnoinnin joustavuutta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna. Lisäksi tarvitaan välineitä, joilla varmistetaan, että rahoitus ohjataan unionin painopistealueisiin ja unionille merkittävää lisäarvoa tuottaviin toimiin. Näin ollen tarvitaan uusia mekanismeja rahoituksen kohdentamiseksi yhteistyöhön perustuvaan sekä suoraan ja välilliseen hallinnointiin, jotta voidaan käsitellä uusia haasteita ja painopistealueita.

Keskeistä rahoituksen jakamiselle on joustavuus määriteltäessä oikeaa täytäntöönpanotapaa ja osa-alueita, joille rahoitusta olisi kohdennettava. Samalla on säilytettävä vähimmäismäärä ennakkorahoitusta, jota annetaan rakenteellisia ja laajoja monivuotisia sijoituksia varten sen mukaan, mitä jäsenvaltiot tarvitsevat muuttoliikejärjestelmiensä kehittämiseksi edelleen. Rahoituksen kohdentamisessa otetaan täysin huomioon jäsenvaltioiden tarve noudattaa täysimääräisesti unionin säännöstöä sekä tarve keskittää investointeja EU:n keskeisiin painopisteisiin.

Jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennettava rahoitus muodostuu 5 000 000 euron kiinteästä määrästä sekä sellaisen jakoperusteen mukaan kohdennettavasta määrästä, jossa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paineet rahaston kolmella keskeisellä osa-alueella eli turvapaikka-asioiden, laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen sekä laittoman muuttoliikkeen torjunnan ja palauttamisten osa-alueilla.

Jakoperusteessa otetaan huomioon näihin luokkiin kuuluvien maahantulijoiden määrät ja virrat, ja näitä tietoja tarkastellaan suhteessa jäsenvaltioihin. Jotkut jäsenvaltiot voivat kohdata suurempia paineita palauttamisasioissa ja jotkut puolestaan kotouttamisessa, ja niihin kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen eri vaiheiden mukaan. Ehdotuksen mukaan turvapaikka-asioiden painotus olisi 30 prosenttia, laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen 30 prosenttia ja laittoman muuttoliikkeen ja palauttamisten 40 prosenttia. Turvapaikka-asioihin myönnettävän osuuden osalta ehdotetaan, että uusien turvapaikkahakemusten painotus olisi 60 prosenttia, jäsenvaltiossa olevien kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden lukumäärän painotus 30 prosenttia ja uudelleensijoitettujen henkilöiden lukumäärän painotus 10 prosenttia. Kotouttamiseen myönnettävän osuuden osalta ehdotetaan, että ensimmäistä kertaa myönnettyjen oleskelulupien lukumäärän painotus olisi 60 prosenttia ja jäsenvaltiossa tiettynä vuonna oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän painotus 40 prosenttia. Laittoman muuttoliikkeen torjunnan ja palauttamisten perusteissa otetaan huomioon poistumismääräysten määrä (50 prosenttia) ja tuloksellisten palauttamisten määrä (50 prosenttia), joten myös tietyn jäsenvaltion erityinen tilanne huomioidaan.

Jäsenvaltioiden ohjelmien osuus on 60 prosenttia rahaston kokonaismäärärahoista. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioille osoitettaisiin 50 prosenttia määrärahoista ohjelmakauden alussa ja samalla säilytettäisiin mahdollisuus määrärahojen korottamiseen jaksoittain. Aikomuksena on tehdä määrärahoihin yksi kiinteä 10 prosentin korotus kauden puolivälissä (jakeluperusteen tekninen mukautus taloudellisen tuloksen perusteella: sen mukaan jäsenvaltion olisi täytynyt esittää maksupyynnöt, jotka kattavat vähintään 10 prosenttia alkuperäisestä maksumäärärahojen määrästä).

Jäljelle jäävää 40 prosentin osuutta olisi hallinnoitava temaattisella välineellä, josta myönnetään rahoitusta määräajoin useille komission rahoituspäätöksissä määritellyille osa-alueille. Väline tuo joustavuutta rahaston hallinnointiin, koska se mahdollistaa varojen jakamisen komission aloitteesta annettavalle tekniselle tuelle sekä seuraaville osa-alueille:

·tiettyihin toimiin tarkoitettu tuki, jonka tavoitteena on tarjota lisärahoitusta korkeaa EU:n tason lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille jäsenvaltioiden ohjelmien avulla; tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota tuloksellisten palauttamisten edistämiseen;

·unionin toimille tarkoitettu tuki, jota hallinnoidaan suoraan ja välillisesti;

·uudelleensijoittamiseen sekä jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon tarkoitettu tuki;

·hätäapu ja

·tuki Euroopan muuttoliikeverkostolle.

Temaattisen välineen alaiset toimet ohjelmoitaisiin vuotuisten tai monivuotisten työohjelmien avulla, jotka on hyväksytty komission täytäntöönpanopäätöksellä. Välineen ansiosta voidaan käsitellä uusia painopisteitä tai ryhtyä kiireellisiin toimiin käyttämällä sellaista täytäntöönpanotapaa, joka sopii parhaiten toimintapoliittiseen tavoitteeseen.

Rahaston hallinnoinnin toteutusta yksinkertaistetaan lisää erityisesti siten, että varmistetaan johdonmukainen lähestymistapa muiden unionin rahastojen hallinnointiin sovellettaviin sääntöihin (yhteinen sääntökirja) ja tarjotaan siten paremmat ohjeet hallinto- ja valvontajärjestelmistä ja tarkastusta koskevista vaatimuksista, ja varmistetaan, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin mukaisissa tukikelpoisuussäännöissä hyödynnetään yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja täysimääräisesti.

On tärkeää maksimoida EU:n tason lisäarvo muuttoliikkeen hallinnan alalla ja panna täytäntöön parannettu seuranta- ja arviointikehys, jotta vahvistetaan suoritusperusteista hallinnointia. Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan kestävän ja yhteisen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan unionin politiikan varmistamista koskeva tavoite, olisi tuettava jäsenvaltioita riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (jäljempänä ’rahasto’).

Tässä ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

   Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamista koskeva asetus pohjaa sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan pakolaisrahasto 2 , Euroopan kotouttamisrahasto 3 ja Euroopan paluurahasto 4 vuosina 2007–2013 ja asetuksella (EU) N:o 516/2014 5 perustettu turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, jäljempänä ’AMIF-rahasto’, vuosina 2014–2020.

Rahastosta tuetaan edelleen yleisesti EU:n muuttoliike-, kotouttamis- ja palauttamispolitiikkoja, kuten Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän, myös sen ulkoisen ulottuvuuden, vahvistamista ja kehittämistä, jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuutta ja keskinäistä vastuunjakoa varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin muutto- ja pakolaisvirrat kohdistuvat voimakkaimmin, jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä, sellaisten ennakoivien maahanmuuttostrategioiden kehittämistä, joissa otetaan huomioon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisprosessi, jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämistä ja oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden edistämistä sekä kumppanuuksien perustamista ja yhteistyön tekemistä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tehostettu EU:n muuttoliikepolitiikka edellyttää kuitenkin kaikkien unionin käytössä olevien välineiden käyttöä. Jäsenvaltioiden rahastojen tuella tekemä työ on näin ollen tehokkaampaa, jos sitä täydennetään ja tuetaan asiaan liittyvillä unionin virastojen, etenkin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston, toimilla. Näiden kahden viraston keskeisenä tehtävänä on puutteiden tunnistaminen ja jäsenvaltioiden tukeminen näiden puutteiden korjaamisessa muun muassa järjestämällä yhteisiä operaatioita ja koulutusta sekä lähettämällä asiantuntijoita.

Rahasto toimii näitä virastoja täydentäen, ja tätä tarkoitusta varten ehdotetaan merkittävää resurssien vahvistamista tulevaksi kaudeksi. Komissio ehdottaa tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia” 6 , että muuttoliikkeen alalla toimiville unionin virastoille osoitettaisiin 865 000 000 euroa (käypinä hintoina). Tämä asetus ei kata näiden virastojen rahoitusta. Niiden rahoitus määritellään säännöllisessä vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Lisäksi komissio ehdottaa 12 013 000 000 euron (käypinä hintoina) määrärahoja, joilla tehostettaisiin huomattavasti Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sen saattamiseksi täyteen toimintavalmiuteen, niin että siitä muodostuisi noin 10 000 rajavartijasta koostuva pysyvä rajavartiosto 7 . Lisäksi niillä tuettaisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) moitteetonta toimintaa.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Unionin muuttoliikepolitiikka ja siten myös turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto pohjaavat synergioihin ja johdonmukaisuuteen asiaankuuluvien EU:n politiikkojen, kuten rajaturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden, kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kotoutumisen sekä kolmansien maiden tukemiseen liittyvien unionin ulkoasioiden, kanssa.

Muuttoliikkeen hallinnan erilaiset osatekijät edellyttävät useiden unionin rahoitusvälineiden koordinoitua lähestymistapaa, joilla tuettaisiin unionin politiikan ulkoisten ja sisäisten näkökohtien täytäntöönpanoa. Unionin ulkoisilla välineillä on keskeinen rooli muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelyssä, kansainvälisen suojelun saatavuuden varmistamisessa, rajaturvallisuuden tehostamisessa ja maahantulijoiden salakuljetusten ja ihmiskaupan torjunnassa, palauttamistoimien toteuttamisen tukemisessa sekä unionin laillista muuttoliikettä koskevan politiikan hallinnoinnissa. Siksi unionin ulkoisia välineitä koskevien unionin ehdotusten yhtenä keskeisenä kohteena on muuttoliike. Kun rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, olisi hyödynnettävä synergiaa täysimääräisesti ja noudatettava johdonmukaisuutta sekä täydennettävä muita unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta.

Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) koskevat tärkeät säännökset, jotka kattavat kolmansien maiden kansalaisten pitkän aikavälin kotouttamisen, kun taas tämän rahaston kohteena ovat pikemminkin alkuvaiheen kotouttamistoimet. Muilla ohjelmilla, kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla (maaseuturahasto) ja Erasmus+ -ohjelmalla, vahvistetaan myös säännöksiä, jotka koskevat maahantulijoita ja pakolaisia. Kaikkien näiden välineiden on toimittava johdonmukaisesti, jotta voidaan maksimoida niiden tuen vaikutukset.

Synergioita pyritään varmistamaan myös oikeusalaa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan rahaston kanssa. Mainittu rahasto edistää muuttoliikkeen parempaan hallintaan, osallisuuden lisäämiseen ja ihmiskaupan torjuntaan liittyviä painopisteitä ja tavoitteita. Lisäksi pyritään edistämään yhdenmukaisuutta ja synergioita rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen kanssa osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja sisäisen turvallisuuden rahastoa edellä mainittujen rahastojen lisäksi.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklan 2 kohdan mukaan unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.

Ehdotetun unionin toimen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 77 artiklan 2 kohdassa sekä 79 artiklan 2 kohdan d alakohdassa, joissa luetellaan toimenpiteitä, kuten viisumeita koskeva yhteinen politiikka, henkilöille tehtävät ulkorajatarkastukset sekä toimenpiteet, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä, ja ihmiskaupan torjunta.

Lisäksi on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 80 artikla, jossa korostetaan, että SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston 2 luvussa tarkoitetussa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

Lisäksi komissio hyväksyi 29. toukokuuta 2018 ehdotuksen yhteisiä säännöksiä koskevaksi asetukseksi 8 yhteistyössä hallinnoitavan tuen koordinoinnin parantamiseksi ja toteutuksen yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa. Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston yhteistyössä hallinnoitavaan osaan sovelletaan näitä säännöksiä.

Yhteistyössä hallinnoitavilla eri rahastoilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita, ja niitä hallinnoidaan samaa hallinnointitapaa käyttäen. Siksi asetuksessa (EU) .../...[yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan joukko yleisiä periaatteita, kuten kumppanuus. Kyseiseen asetukseen sisältyy myös yleisiä strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun elementtejä, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävien kumppanuussopimusten määräykset, ja siinä vahvistetaan yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Näin ollen siinä säädetään mahdollistavista edellytyksistä ja järjestelyistä seurantaa, raportointia ja arviointia varten. Siinä vahvistetaan yhteisiä säännöksiä myös tukikelpoisuussäännöistä, varainhoidosta ja valvontajärjestelyistä.

Rahasto on avoin kolmansille maille kolmansien maiden maahanmuutto- ja turvapaikkarahastoon osallistumista koskevassa sellaisessa sopimuksessa asetettuja edellytyksiä noudattaen, jossa määritetään niiden maksamat rahoitusosuudet ja saamat hyödyt sekä osallistumisehdot.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Muuttovirtojen hallintaan liittyy haasteita, jotka ovat entistä kansainvälisempiä ja niin laaja-alaisia, että jäsenvaltiot eivät voi ratkaista niitä yksinään. Kun otetaan huomioon se, että muuttoliikkeen käsittely edellyttää jäsenvaltioilta merkittäviä resursseja ja valmiuksia ja se, että olisi varmistettava jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten väliseen molemminpuoliseen luottamukseen, yhteisvastuuseen, vastuunjakoon, yhteistyöhön ja koordinointiin perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa, unionin toimista ja EU:n talousarvion käytöstä tällä alalla saadaan ilmeistä lisäarvoa.

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston odotetaan tuovan lisäarvoa seuraavasti: varmistetaan julkisten varojen tehokas käyttö niin, että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää vahvistetaan laatimalla yhteiset säännöt ja menettelyt, parantamalla jäsenvaltioiden valmiuksia ottaa vastaan kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä, edistämällä laillisia maahantulon väyliä, varmistamalla unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus, tukemalla laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisia ja vähentämällä laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla.

Sisäasioiden ulkoisen ulottuvuuden osalta kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat olennainen osa unionin muuttoliikepolitiikkaa. Niillä varmistetaan muuttovirtojen riittävä hallinta ja osoitetaan yhteisvastuullisuutta kolmansille maille, joihin muuttopaineet kohdistuvat, tekemällä uudelleensijoittamisaloitteita. On selvää, että EU:n tason toimenpiteiden käyttöönoton ja resurssien kokoamisen myötä EU tarvitsee huomattavasti enemmän vaikutusvaltaa saadakseen kolmannet maat mukaan sellaisten muuttoliikettä koskevien kysymysten käsittelyyn, jotka ovat ensisijaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden edun mukaisia.

Ehdotus noudattaa toissijaisuusperiaatetta, koska valtaosa rahoituksesta toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen. Samalla otetaan täysimääräisesti huomioon se, että jäsenvaltioiden toimet on toteutettava tarkoituksenmukaisella tasolla ja että unionin toimissa ei pidä mennä pidemmälle kuin on tarpeen.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen ja kuuluu SEUT-sopimuksen V osastossa määritellyn vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toiminta-alaan. Tavoitteet ja vastaavat rahoituksen tasot ovat oikeasuhteisia siihen nähden, mitä välineellä pyritään saavuttamaan. Tässä ehdotuksessa esitetyt toimet koskevat turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden eurooppalaista ulottuvuutta.

Toimintatavan valinta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon aiempien rahoitusvälineiden arviointien tulokset. Ehdotus pohjaa Euroopan pakolaisrahaston, Euroopan kotouttamisrahaston ja Euroopan paluurahaston 9 jälkiarviointeihin ja AMIF-rahaston väliarviointiin (ohjelmakausi 2014–2020). Arviointien tulokset olivat arviointiperusteittain jaoteltuina seuraavat:

Vaikuttavuuden osalta AMIF-rahastolla on ollut merkittävä tehtävä turvapaikkajärjestelmien parantamisessa ja jäsenvaltioiden vastaanottokapasiteetin vahvistamisessa. Muuttoliikekriisin vuoksi monissa maissa asetettiin etusijalle erityisesti turvapaikka-asiat. AMIF-rahasto edistyi huomattavasti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, mukaan lukien ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset, ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta muun muassa Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven alueilla, mikä on lisännyt sen ulkoisen ulottuvuuden näkyvyyttä. On kuitenkin vain vähäistä näyttöä siitä, että sen valmiudet kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkajärjestelmiä olisivat lisääntyneet, ja vaikka EU:n uudelleensijoittamisohjelma onkin kehittynyt, se on edistänyt kansallisten uudelleensijoittamisohjelmien perustamista, kehittämistä ja täytäntöönpanoa vain vähän.

AMIF-rahasto on edistynyt hyvin kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen osalta, kun etusijalla ovat olleet pääasiassa lyhyen aikavälin kotouttamistoimet pitkän aikavälin toimien sijaan. Sen edistyminen laillisen muuttoliikkeen osalta on puolestaan ollut tähän mennessä vähäistä, mikä todennäköisesti johtuu tilannekohtaisista tekijöistä. Näiden toimien tulokset eivät ole vielä nähtävissä, koska kotoutuminen on pitkäaikainen prosessi.

Oikeudenmukaisten, kestävien ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen on ollut entistä tärkeämpi tavoite useimmissa jäsenvaltioissa. Siitä huolimatta, että vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun määrät ovat kasvaneet tasaisesti rahaston tuella, tulosten mukaan AMIF-rahasto on edistänyt palauttamisstrategioiden tehokasta täytäntöönpanoa vain vähän.

Jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuutta on lujitettu ja vastuunjakoa lisätty pääasiassa hätäavun, siirtojärjestelmien ja EU:n uudelleensijoittamisohjelmien avulla. Saatavilla olevat tulokset osoittavat, että kansallisilla ohjelmilla saatiin aikaan vain vähän lisäedistystä turvapaikanhakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirroissa siirtojärjestelmään verrattuna.

AMIF-rahastolla edistettiin merkittävästi hätätilanteessa olevia jäsenvaltioita lähinnä tarjoamalla hätäapua, joka on ollut olennainen väline yhteisvastuun lujittamisessa. Se on edesauttanut nopeaa ja kohdennettua toimintaa koordinoidusti ja yhteisvaikutuksessa hätätilanteen tukivälineen 10 kanssa.

Tehokkuuden osalta arviointi osoitti saatavilla olevien tietojen perusteella, että rahaston tulokset saavutettiin kohtuullisin kustannuksin niin inhimillisten kuin taloudellisten resurssien suhteen. Vaikka kansallisten ohjelmien täytäntöönpano viivästyi, rahaston yleinen täytäntöönpano vaikuttaa etenevän suunnitellusti. Tämä on hätäavun ansiota, sillä sen avulla on voitu helpottaa rahoituksen saantia ja vastata välittömiin tarpeisiin, myös kyseisen välineen joustavan hallinnoinnin edesauttamana. Hallinnointi- ja valvontatoimet ovat myös olleet tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita: ne käsittävät tiukkoja mekanismeja, joilla varmistetaan rahaston asianmukainen täytäntöönpano ja petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen.

Tässä vaiheessa on vain vähän näyttöä siitä, että hallinnollinen rasitus olisi vähentynyt merkittävästi, vaikkakin AMIF-rahaston käyttö on johtanut yksinkertaistamiseen entiseen verrattuna. Useita uusia hallinto- ja hallinnointimenettelyjä otettiin käyttöön ottaen huomioon aikaisemmista rahastoista saadut kokemukset. Näihin menettelyihin kuuluvat paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön käyttöönotto sekä sellaisten indikaattoreiden kerääminen, joilla varmistetaan tuloksellisuuden entistä tarkoituksenmukaisempi mittaaminen.

Kaiken kaikkiaan valtaosaa innovatiivisista toimista (kuten yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, monivuotinen ohjelmasuunnittelu) pidettiin erityisen hyödyllisenä tuensaajien kannalta, ja toimet näyttävät johtaneen yksinkertaistamiseen. Yksinkertaistamisessa saavutetuista parannuksista huolimatta kansallisissa ohjelmissa sovellettavat kansalliset säännöt ja menettelyt vaikuttavat johtavan kohtalaisesta korkeaan hallinnolliseen rasitukseen, mikä vaikuttaa tehokkuuteen.

Haasteista huolimatta AMIF-rahasto on edelleen hyvin merkityksellinen, sillä se on osoittautunut riittävän joustavaksi, laaja-alaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi, niin että sillä voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin, ja kansalliset ohjelmat ovat jäsenvaltioiden tarpeiden mukaisia. Jäsenvaltioiden muuttuvat tarpeet täytäntöönpanoaikana kuitenkin edellyttävät lisää joustavuutta määrärahoihin. Tarpeet vaihtelevat laajasti jäsenvaltioiden ja eri osa-alueiden välillä (esim. turvapaikat, kotouttaminen ja palauttaminen). Tarpeiden määrät ja laajuus ovat vaihdelleet, mutta yleisesti ottaen ne ovat kasvaneet. Monissa maissa turvapaikka-asiat asetettiin etusijalle. Muuttoliikekriisin vuoksi AMIF-rahaston laajuus osoittautui lopulta erilaiseksi kuin alun perin oltiin arvioitu ja alkuperäinen rahoituksen taso osoittautui riittämättömäksi.

Rahaston suunnittelu- ja ohjelmasuunnitteluvaiheissa toteutettiin toimia sen varmistamiseksi, että rahasto on johdonmukainen ja noudattaa muita EU:n rahoitusvälineitä ja EU:n keskeisiä poliittisia strategioita ja täydentää niitä. Komissio varmisti täytäntöönpanovaiheessa, että EU:n rahastoja, joilla on samankaltaisia tavoitteita, käytetään koordinoidusti. Kansallisella tasolla suurin osa jäsenvaltioista varmisti johdonmukaisuuden ja täydentävyyden perustamalla koordinointimekanismeja, jotka olivat etupäässä rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvista viranomaisista koostuvia seurantakomiteoita.

Viestintää voitaisiin kuitenkin parantaa AMIF-rahaston eri täytäntöönpanomekanismien välisen sisäisen johdonmukaisuuden osalta, koska jotkut tuensaajat eivät ole kovin hyvin perillä AMIF-rahastoon liittyvistä toimista ja hankkeista, etenkään unionin toimista ja hätäavusta. Sisäisistä tai ulkoisista epäjohdonmukaisuuksista, päällekkäisyyksistä tai kaksinkertaisesta työstä ei kuitenkaan ole juuri näyttöä.

Kaiken kaikkiaan AMIF-rahasto on tuottanut huomattavaa EU:n tason lisäarvoa, huolimatta sen suhteellisen pienestä koosta suhteessa tänä aikana koetun kriisin aiheuttamiin haasteisiin. Tärkein EU:n tason hyöty juontuu tiettyjen toimien (unionin toimien ja Euroopan muuttoliikeverkoston) kansainvälisestä ulottuvuudesta ja vastuunjaosta EU:n tasolla. Vastuunjakoa tukevat etenkin hätäapu ja kansallisten ohjelmien mukainen siirtomekanismi, jotka molemmat ovat vahva osoitus yhteisvastuun periaatteen noudattamisesta.

AMIF-rahasto tuotti huomattavaa EU:n tason lisäarvoa seuraavasti:

i)    Sen avulla varmistettiin muuttovirtojen tehokas ja tuloksellinen hallinta EU:ssa (määrälliset vaikutukset).

ii)    Muuttoliikkeen hallintaan liittyviä menettelyjä tehostettiin, ja asiantuntemus ja valmiudet paranivat (prosessivaikutukset).

iii)    Jäsenvaltiot tavoittivat useampia maahantulijoita, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja kolmansien maiden kansalaisia (ulottuvuusvaikutukset), ja

iv)    Kansallisella ja Euroopan tasolla luotiin innovaatioita, kun toimia pantiin täytäntöön (roolivaikutukset).

AMIF-rahoituksen puuttuminen olisi heikentänyt EU:n reagointia muuttoliikekriisiin ja jäsenvaltioiden kykyä tehdä yhteistyötä ja panna täytäntöön ratkaisuja. Tuen keskeytymisellä olisi luultavasti merkittäviä kielteisiä seurauksia: toteutettujen toimien laajuus ja laatu heikkenisivät ja toimien, kuten yhteisvastuun, vastuunjaon ja keskinäisen luottamuksen periaatteiden soveltaminen, toteuttaminen viivästyisi tai jopa keskeytyisi.

AMIF-rahastossa kiinnitettiin paljon huomiota kestävyyteen eri täytäntöönpanomekanismeissa ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheissa käyttöön otettujen mekanismien avulla, vaikkakin vähemmässä määrin hätäavun yhteydessä (toimien luonteen vuoksi). Kestävyysperusteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon AMIF-toimien suunnittelussa.

Toimien vaikutusten kestävyys (toimen päättymisen jälkeen kestävät vaikutukset) ja taloudellinen kestävyys (toimet, joita voitaisiin jatkaa AMIF-rahoituksen päättymisen jälkeen) vaihtelevat eri täytäntöönpanovälineiden, jäsenvaltioiden ja erityisten tavoitteiden mukaan ja riippuvat kokonaisvaltaisen lähestymistavan omaksumisesta. Kohderyhmiin kohdistuvien vaikutusten kestävyys todennäköisesti vaihtelee kohdealueen mukaan: kotouttamis- ja turvapaikkatoimien tulokset ovat todennäköisesti kestäviä, jos toimilla puututaan pitkäaikaisiin tarpeisiin, kun taas palauttamistoimien tulokset ovat kestävämpiä, jos toimet perustuvat vapaaehtoisen paluun järjestelmiin ja niitä tuetaan uudelleenkotouttamiseen liittyvillä toimilla.

Sidosryhmien kuuleminen

Muuttoliikettä ja turvallisuutta koskevista EU:n rahastoista järjestettiin kaksi avointa julkista kuulemista 10. tammikuuta 2018 ja 9. maaliskuuta 2018 välisenä aikana. Kaiken kaikkiaan vastaajat painottivat sitä, että sisäasioiden rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa on yksinkertaistettava, joustavuutta on lisättävä (erityisesti suhteessa kykyyn vastata muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviin kriiseihin) ja rahoitusta ja tukea on vahvistettava alueilla, joilla vastuunjaon taso on korkea (turvapaikka-asiat ja rajaturvallisuus) ja/tai jäsenvaltioiden välisen ja sisäasioiden virastojen kanssa tehtävän yhteistyön määrä suuri. Vastaajat katsoivat, että tällaisilla toimilla voidaan parantaa rahoitusvälineiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja EU:n tason lisäarvoa. Sidosryhmät toivat myös esiin sen, että sisäasioiden poliittista vipuvaikutusta olisi lisättävä kolmansissa maissa.

Jäsenvaltioiden vastuuviranomaisia kuultiin AMIF- ja ISF-rahastokomiteassa. Jäsenvaltiot kertoivat rahoituksen pääasiallisista painopisteistä ja ongelmista, rahastojen rakenteesta ja täytäntöönpanotavoista. Lisäksi kuultiin muita keskeisiä sidosryhmiä ja AMIF- ja ISF-rahoitusta suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta saavia tuensaajia, kuten kansainvälisiä järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä sekä sisäasioiden virastoja.

Sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että EU:n tason lisäarvon maksimoimiseksi EU:n menoissa olisi otettava huomioon EU:n tason painopisteet ja poliittiset sitoumukset ja tuettava EU:n sisäasioiden säännöstön täytäntöönpanoa. Sidosryhmät vaativat riittäviä varoja nykyisiin ja uusiin esiin tuleviin haasteisiin vastaamiseksi. Myös sisäasioiden virastoille olisi myönnettävä riittävä rahoitus niiden kasvavan toiminnan myötä. Samaa mieltä oltiin siitä, että rahastojen rakenteet olisi luotava joustavammiksi. Sidosryhmät myös katsoivat, että monivuotiset ohjelmat olisi säilytettävä, jotta muuttuviin olosuhteisiin voitaisiin reagoida yhä riittävän joustavasti. Valtiosta riippumattomat järjestöt olivat sitä mieltä, että myös suoraa hallinnointia olisi jatkettava.

Kuulemisissa vahvistui sidosryhmien välinen yhteisymmärrys siitä, että EU:n rahoituksen soveltamisalaa on laajennettava, myös sen ulkoisen ulottuvuuden osalta, ja siten tehostettava sisäasioiden politiikkojen vaikutusta. Lisäksi oltiin yhtä mieltä siitä, että toteutusmekanismeja on yksinkertaistettava ja niiden joustavuutta lisättävä etenkin hätätilanteisiin vastaamiseksi.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tulevien sisäpoliittisten rahoitusvälineiden valmistelu alkoi vuonna 2016 ja jatkui vuosiin 2017 ja 2018. Valmistelutyön yhteydessä laadittiin monivuotista rahoituskehystä koskeva selvitys vuosina 2017 ja 2018 syyskuussa 2017 käynnistetyn vaikutustenarvioinnin tueksi. Näihin selvityksiin koottiin saatavilla olevat nykyisten rahoitusvälineiden arviointien ja sidosryhmien kuulemisten tulokset ja tarkasteltiin ongelmia, tavoitteita ja toimintavaihtoehtoja, mukaan lukien niiden todennäköisiä vaikutuksia, vaikutustenarvioinnissa tarkastellun mukaisesti.

Vaikutustenarviointi

Ehdotuksesta on tehty vaikutustenarviointi. Se kattoi seuraavat rahastot: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä. Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan myönteinen lausunto ovat saatavilla verkkosivustolla http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia .

Vaikutustenarviointiraportissa tarkastellaan eri toimintavaihtoehtoja rahoituksen toteutuksen suhteen ottaen huomioon johdonmukaisuus ja täydentävyys EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa, muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvän rahoituksen ulkoinen ulottuvuus, vakaan rahoitusympäristön joustavuus (mukaan lukien temaattinen rahoitusväline), täytäntöönpanotavat (yhteistyöhön perustuva, suora ja välillinen hallinnointi), mahdollisuus myöntää hätäapua sekä väliarviointimekanismi. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto muodostuu eri vaihtoehdoista, jotka perustuvat edellisten rahastojen (ohjelmakausi 2007–2013) jälkiarvioinnista ja nykyisten rahastojen (ohjelmakausi 2014–2020) väliarvioinneista saatuihin tuloksiin ja suosituksiin.

Vaikutustenarvioinnissa käsitellään sääntelyntarkastuslautakunnan antamia suosituksia. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään tärkeimmät saadut huomautukset ja suositukset maahanmuutto- ja turvapaikkarahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston parantamiseksi sekä se, miten vaikutustenarviointiraporttia muutettiin niiden huomioon ottamiseksi.

Sääntelyntarkastelulautakunnan tärkeimmät huomautukset

Vaikutustenarviointiraportin muutokset

Raportissa ei selitetä, miten EU:n lisääntyvä toimivalta näillä (sisäasioiden) aloilla ja virastojen laajennettu rooli vaikuttavat koko järjestelmään.

Raportti on tarkistettu turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston osalta, ja nyt siinä kerrotaan, miten EU:n toimivallan laajentaminen ja virastojen suurempi rooli vaikuttavat näiden rahastojen asemaan (3.2 jakso). Sisäasioiden virastot ovat keskeisessä asemassa unionin muuttoliike- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanossa, ja niillä tulee olemaan merkittävä rooli kansallisten ohjelmien ohjelmasuunnitteluvaiheessa, kun niiden seurantatoimia hyödynnetään väliarvioinnissa. Virastojen laajennetun toimeksiannon tarkoituksena ei ole korvata jäsenvaltioiden nykyisin suorittamia tehtäviä vaan tehostaa ja parantaa unionin ja jäsenvaltioiden toimia muuttoliikkeen, rajaturvallisuuden ja turvallisuuden aloilla.

Muita huomautuksia ja parannussuosituksia

Vaikutustenarviointiraportin muutokset

1) Raportissa olisi esitettävä ohjelman rakenteeseen ja painopisteisiin tehdyt tärkeimmät muutokset verrattuna meneillään olevaan ohjelmakauteen. Lisäksi siinä olisi selvennettävä ohjelman ulkoisen komponentin soveltamisalaa eli sen täydentävyyttä suhteessa ulkoisiin välineisiin.

Raportti on tarkistettu, ja nyt siinä esitellään ohjelman rakenteisiin tehdyt tärkeimmät muutokset verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen (3.2 jakso) ja selvennetään ulkoisen komponentin soveltamisalaa ja täydentävyyttä suhteessa ulkoisiin välineisiin (3.3. jakso). Rahastojen tavoitteet perustuvat niitä edeltävien rahastojen soveltamisalaan, jota yleisesti ottaen pidettiin riittävän laajana, niin että se saattoi tukea EU:n poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa ja siten tuottaa EU:n tason lisäarvoa. Painopisteiden ja toimien muutokset heijastelevat poliittista kehitystä ja tarvetta luoda synergioita muiden EU:n rahastojen kanssa. Ulkoisen ulottuvuuden toimet suunnitellaan ja pannaan täytäntöön johdonmukaisesti EU:n ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan, etenkin EU:n ulkoisen välineen, kanssa.

2) Raportissa olisi myös selvitettävä, miten EU:n toimivallan laajentaminen ja virastojen entistä suurempi rooli vaikuttavat asianomaisten ohjelmien rooleihin. Siitä olisi käytävä ilmi, että tarvitaanko tämän seurauksena lisää kansallisen tason toimia, onko tehtäviä jaettava enemmän virastoille tai väheneekö joidenkin toimien ensisijaisuus.

Raporttiin tehdyt muutokset, joissa on otettu huomioon sääntelyntarkastelulautakunnan tärkeimmät huomautukset, on esitetty edellä.

3) Lautakunta katsoo, että uusi suoritusvarausten mekanismi oli vielä kehitteillä raportin laatimisen aikaan. Sen lopullisessa versiossa olisi kuitenkin selvennettävä valittua mekanismia ja annettava siitä ajantasaiset tiedot sekä perusteltava se suhteessa muista EU:n rahastoista saatuun kokemukseen (kuten lautakunnalle kerrottiin suullisesti).

Raportti on tarkistettu, ja siinä annetaan nyt ajantasaiset tiedot parhaimmaksi arvioidusta mekanismista ja selvennetään sitä. Raportissa otetaan huomioon muista EU:n rahastoista saadut kokemukset ja tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan, yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin sovellettavan asetuksen valmistelussa tapahtunut kehitys (4.1.4 jakso). Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon yhteydessä ei esitetä tiettyä suoritusvarausta. Ehdotuksessa edellytetään rahoituksen toteutuksen vähimmäistasoa, jotta jakson puolivälissä voidaan myöntää täydentävää rahoitusta teknisen mukautuksen mukaisesti, ja temaattisesta rahoitusvälineestä annettavassa lisärahoituksessa on otettava huomioon tulostekijät.

4) Raportissa olisi selvennettävä, miten uusi hätämekanismi toimii kunkin kolmen muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvän rahaston määrärahojen puitteissa sekä se, että hätäavun käyttöä olisi rajoitettava temaattisen rahoitusvälineen tuoman uuden joustavuuden johdosta. Siinä olisi selitettävä mekanismin edut suhteessa viime ohjelmakauden hätärahoitukseen.

Raportti on tarkistettu, ja nyt siinä selvitetään, miten uusi hätämekanismi toimii (4.1.3 jakso). Rahastoista annettavan hätäavun olisi täydennettävä hätäapuvarausta (EU:n talousarvion tasolla), ja sitä olisi käytettävä selvästi määritellyissä tilanteissa. Temaattisen välineen joustavuuden vuoksi hätäavun käytön odotetaan olevan vähäisempää kuin nykyisellä ohjelmakaudella. Hätäapu voidaan toteuttaa yhteistyöhön perustuvalla, suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla.

5) Seurantajärjestelyt eivät ole kovin kehittyneitä. Raportissa olisi täsmennettävä, miten ohjelmien onnistuminen määritellään ja mitataan.

Raportti on tarkistettu (5.1 jakso), ja nyt siinä esitetään, miten ohjelmien onnistuminen mitataan. Tämä perustuu komission ja jäsenvaltioiden asettamiin tavoitteisiin, joista sovitaan kansallisissa ohjelmissa, sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jota mitataan lainsäädäntöehdotuksiin sisältyvillä tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat raportointivaatimukset on vahvistettu yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa.

   Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella (jota sovelletaan useisiin yhteistyössä hallinnoitaviin politiikan aloihin) varmistetaan rahaston yksinkertaistaminen soveltamalla mahdollisuuksien mukaan ohjelmien täytäntöönpanoon yhteisiä sääntöjä, seurantaa, valvontaa ja tarkastuksia ja käyttämällä tehokkaammin yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. Tarkastusmenettelyjä sujuvoitetaan niin, että niissä keskitytään riskiperusteiseen tarkastusotantaan ja noudatetaan yhden tarkastuksen periaatetta hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi.

Suoran hallinnoinnin alaista yksinkertaistamista saavutetaan edelleen käyttämällä yhteisiä komission laajuisia tietoteknisiä välineitä (sähköisten avustusten hallinnointijärjestelmä).

Perusoikeudet

Unionin talousarviosta myönnettävä taloudellinen tuki on välttämätön turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston täytäntöönpanolle jäsenvaltioiden tukemiseksi siten, että varmistetaan yhteiset säännöt ja menettelyt kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamiseksi, lisätään laillisia maahantulon väyliä, tuetaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotoutumista ja vähennetään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla. Näihin tavoitteisiin pyritään noudattamalla perusoikeuksia koskevia unionin sitoumuksia täysimääräisesti. Tätä seurataan tiiviisti rahaston täytäntöönpanon aikana.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotus uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä sisältää 10 415 000 000 euron (käypinä hintoina) määrärahan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa varten ja 865 000 000 euron (käypinä hintoina) määrärahan asiaankuuluvia erillisvirastoja varten vuosiksi 2021–2027.

Rahoituskehys pannaan täytäntöön yhteistyössä toteutettavalla tai suoralla/välillisellä hallinnoinnilla. Kokonaismäärärahat kohdennetaan seuraavasti: 60 prosenttia yhteistyössä hallinnoitaviin jäsenvaltioiden ohjelmiin ja 40 prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen tiettyjä kansallisia tai kansainvälisiä toimia, unionin toimia, hätäavulla toteutettavaa uudelleensijoittamista, yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimia ja Euroopan muuttoliikeverkostoa varten. Temaattisen rahoitusvälineen määrärahoja käytetään myös komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Rahoitus pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ja komission suoralla/välillisellä hallinnoinnilla.

Seuranta- ja arviointikehystä parannetaan muun muassa käyttämällä parempaa menetelmää sijoitusten seuraamiseen asiaa koskevissa EU:n rahastoissa. Parannuksilla edistetään oikea-aikaista toimintaa ja varmistetaan, että arvioinneilla voidaan antaa tehokas panos politiikkatoimien tuleviin tarkastuksiin. Tämä toteutetaan parantamalla indikaattoreita, tiivistämällä yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa ja käyttämällä mekanismia, jolla edistetään suorituskykyä. Komissio tekee väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin. Nämä arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 11 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa koskevien arviointien olisi muodostettava perusta lisätoimien eri vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa tarkastellaan rahaston käytännön vaikutuksia indikaattoreiden ja tavoitteiden sekä sellaisen yksityiskohtaisen analyysin perusteella, jossa arvioidaan, missä määrin rahastoa voidaan pitää merkittävänä, tuloksellisena, tehokkaana, riittävästi EU:n tason lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinneissa otetaan huomioon puutteiden/ongelmien havaitsemisesta saadut kokemukset sekä mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja maksimoida niiden vaikutusta.

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia toteuttavien jäsenvaltioiden odotetaan raportoivan ohjelmiensa täytäntöönpanosta säännöllisesti ja toimittavan lopullisen tuloksellisuuskertomuksen ohjelmakauden lopussa.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetuksen kohdassa I luku – Yleiset säännökset vahvistetaan asetuksen tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät. Siinä edellytetään, että kaikissa asetuksen mukaisesti tuetuissa toimissa noudatetaan sovellettavaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Siinä myös vahvistetaan asetuksen tavoitteet. Näissä artikloissa ehdotettu soveltamisala pohjautuu laajalti nykyiseen AMIF-rahastoa koskevaan asetukseen, ja siinä otetaan huomioon politiikassa tapahtuva kehitys, kuten Euroopan muuttoliikeagenda, ja tarve vastata nopeasti muuttoliikkeeseen liittyviin muuttuviin haasteisiin niin EU:n sisällä kuin yhteistyössä muiden maiden kanssa.

II luku – Rahoitus- ja täytäntöönpanokehys: Tässä luvussa vahvistetaan asetuksen nojalla annettavan tuen yleiset periaatteet ja korostetaan sitä, että johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa asianomaisiin EU:n rahoitusvälineisiin on tärkeää. Siinä säädetään asetuksen nojalla tuettavien toimien täytäntöönpanotavat, jotka ovat yhteistyöhön perustuva, suora ja välillinen hallinnointi. Ehdotettu täytäntöönpanotapojen yhdistelmä perustuu siitä nykyisen rahoitusvälineen täytäntöönpanossa saatuun myönteiseen kokemukseen.

Luvun ensimmäisessä jaksossa vahvistetaan rahoituskehys. Ehdotuksessa kerrotaan rahaston kokonaismäärärahojen määrä ja selvitetään niiden käyttöä eri täytäntöönpanojärjestelyjen avulla.

Ensimmäisessä, kolmannessa ja neljännessä jaksossa kuvaillaan rahaston täytäntöönpanokehystä toteutustavan mukaan, kuten komission ja jäsenvaltioiden ohjelmia. Siinä vahvistetaan yksityiskohtaiset järjestelyt väliarviointia sekä erityistoimien, unionin toimien, hätäavun, teknisen tuen, rahoitusvälineiden, talousarviotakuiden ja operatiivisen tuen täytäntöönpanoa varten.

Viimeisessä jaksossa esitetään jäsenvaltioiden tuloksellisuuskertomuksia sekä seurantaa ja arviointia koskevat tarvittavat säännökset.

III luku – Siirtymä- ja loppusäännökset: Luku sisältää säännökset, joissa annetaan komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, sekä komiteamenettelyä koskevat säännökset. Lisäksi luvussa käsitellään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamista ehdotettuun asetukseen, ehdotetaan edeltävän rahoitusvälineen lakkauttamista ja vahvistetaan useita siirtymäsäännöksiä. Siinä myös vahvistetaan voimaantulopäivä ehdotetulle asetukselle, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti 1. tammikuuta 2021 alkaen.

2018/0248 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 12 ,ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 13 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unioni kohtaa muuttuvia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, joita luonnehtii tarve vahvistaa jäsenvaltioiden vastaanotto-, turvapaikka- kotouttamis- ja muuttoliikejärjestelmiä, ehkäistä ja käsitellä asianmukaisesti paineita aiheuttavia tilanteita ja korvata laittomat ja vaaralliset maahansaapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä. Sijoittaminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on näin ollen keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon toukokuussa 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden mukaisesti, ja se vahvistettiin sen puoliväliarvioinnissa syyskuussa 2017 ja edistymiskertomuksissa maaliskuussa ja toukokuussa 2018.

(3)Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on saada ulkorajojen valvonta takaisin hallintaan ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää ja jonka olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, kuten tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä.

(4)Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan kestävän ja yhteisen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan unionin politiikan varmistamista koskeva tavoite, olisi tuettava jäsenvaltioita riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (jäljempänä ’rahasto’).

(5)Rahasto olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta.

(6)Rahaston on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY perustettu Euroopan pakolaisrahasto, neuvoston päätöksellä 2007/435/EY perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2007–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(7)Rahastosta olisi tuettava muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa niin, että edistetään yhteisiä toimia turvapaikka-asioiden alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi tuettaisiin kotouttamisstrategioita ja tehokkaampaa laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, niin että varmistetaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähennetään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla. Rahaston avulla olisi lujitettava kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja siten parannettava turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallintaa, lisättävä laillisen maahantulon väyliä ja torjuttava laitonta muuttoliikettä sekä varmistettava palauttamisten kestävyys ja tehokas takaisinotto kolmansiin maihin.

(8)Muuttoliikekriisi osoitti, että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää on uudistettava, että voidaan varmistaa tehokkaat turvapaikkamenettelyt ja ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista sekä tarjota yhtäläiset ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, yhdenmukaiset vaatimukset kansainvälisen suojelun myöntämiselle ja asianmukaiset oikeudet ja edut kansainvälistä suojelua saaville henkilöille. Uudistusta tarvitaan myös, jotta voidaan ottaa käyttöön nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä unionin kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille. Näin ollen on aiheellista, että rahastosta tuetaan enemmän jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön uudistettu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti.

(9)Rahaston olisi myös täydennettävä ja lujitettava asetuksella (EU) N:o .../.. [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] 14 perustetun Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) toimia, jotta helpotettaisiin ja parannettaisiin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa, koordinoimalla ja lujittamalla käytännön yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja edistämällä turvapaikkoja koskevia unionin lainsäädäntöä ja operatiivisia standardeja, jotta taataan korkeatasoisiin suojeluvaatimuksiin perustuvat yhtenäiset kansainvälisen suojelun menettelyt, vastaanotto-olosuhteet ja suojelutarpeiden arviointi kaikkialla unionissa ja mahdollistetaan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävä ja oikeudenmukainen jakaminen. Lisäksi helpotettaisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisempaa arviointia koko unionissa, tuettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimia ja tarjottaisiin operatiivista ja teknistä tukea turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuu suhteeton paine.

(10)Rahaston olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti.

(11)Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla ovat unionin turvapaikkapolitiikan olennainen osa. Rahastosta olisi tarjottava taloudellisia kannustimia uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen käyttöönottamiseksi, jotta voidaan korvata kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaaralliset ja laittomat saapumiset jäsenvaltioiden alueelle laillisilla ja turvallisilla väylillä, osoittaa yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä näihin maihin kohdistuvaa painetta, edistää unionin muuttoliikepolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin.

(12)Kun otetaan huomioon unioniin viime vuosina kohdistuneiden muuttovirtojen suuri määrä ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen merkitys, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten alkuvaiheen kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, mukaan lukien komission vuonna 2016 hyväksymässä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyt painopistealat.

(13)Jotta lisättäisiin tehokkuutta ja saavutettaisiin mahdollisimman suuri EU:n tason lisäarvo ja jotta unionin toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, rahastosta rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niillä olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavia toimia. Tästä rahastosta rahoitettavilla toimenpiteillä olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimia, jotka yleensä toteutetaan kotouttamisen alkuvaiheessa, ja horisontaalisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava EAKR:stä ja ESR+:sta.

(14)Rahaston täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava yhteistyössä koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa.

(15)Rahaston täytäntöönpanon olisi tällä osa-alueella oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin yhteisessä kotouttamisohjelmassa on tarkemmin esitetty.

(16)On asianmukaista antaa niille jäsenvaltioille, jotka sitä haluavat, mahdollisuus ottaa ohjelmissaan huomioon, että kotouttamistoimet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ’lähimmät sukulaiset’ tarkoitetaan puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimien kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan.

(17)Kun otetaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen saatavuutta näiden tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä paikallis- ja alueviranomaisten tai kansalaisjärjestöjen toteuttamia kotouttamista koskevia toimia, mukaan lukien käyttämällä temaattista rahoitusvälinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta näille toimille.

(18)Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet, on tärkeää perustaa hyvin toimivia laillisia unioniin suuntautuvia muuttoliikekanavia, jotta säilytetään EU houkuttelevana kohteena maahanmuuttajille ja varmistetaan unionin hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja talouden kasvu.

(19)Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita laillisen maahanmuuton järjestämistä koskevien strategioiden laatimisessa parantamalla niiden valmiuksia kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida kaikkia laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, unionin oikeudelliset välineet mukaan lukien. Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa.

(20)Tehokas palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY 15 säädetään, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimia kolmansissa maissa, kuten palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista.

(21)Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle. Niiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla vapaaehtoisesti palaaviin erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena. Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta.

(22)Vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja näillä kahdella menettelytavalla on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan näiden kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, kun edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevien menettelyjen eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia helpottaa ja suorittaa maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

(23)Paluun edellytyksiä ja uudelleenkotouttamista voidaan edistää jäsenvaltioissa ja paluumaissa palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla.

(24)Takaisinottosopimukset ja muut järjestelyt ovat olennainen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska ne helpottavat laittomien maahantulijoiden nopeaa palauttamista. Nämä sopimukset ja järjestelyt ovat tärkeä osatekijä laittomien maahantulijoiden alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuutta ajatellen.

(25)Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä, laittoman muuttoliikkeen kannustimia tai voimassa olevien laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen kiertämistä, ja turvata näin jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys.

(26)Laittomien maahantulijoiden työllistäminen muodostaa vetotekijän laittomalle muuttoliikkeelle ja heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillisiin muuttojärjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY 16 , jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kieltoa.

(27)Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU 17 , jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta ja tuesta ja heidän suojelemisesta.

(28)Rahaston olisi täydennettävä ja tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 18 perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ja tällä tavoin edistettävä mainitun asetuksen 4 artiklassa määritettyä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta.

(29)Muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä.

(30)Kun rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, olisi täydennettävä muita unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita ja unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta.

(31)Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa.

(32)Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvapaikka-asioiden palauttamisten alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin tai Euroopan unionin turvapaikkaviraston arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla. 

(33)Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin, siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut politiikka- ja erityistavoitteet.

(34)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka muodostuvat kiinteästä määrästä ja liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti lasketusta määrästä, ottaen huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paineet turvapaikka-asioiden, kotouttamisen sekä palauttamisen aloilla.

(35)Kyseisten alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan ja kestävän palauttamispolitiikan avulla, jäsenvaltioille olisi myönnettävä kauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon käyttöasteet. Määrän olisi perustuttava uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin liitteessä I vahvistetun mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden alkutilanteen muutokset.

(36)Jäsenvaltioiden olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy tämän asetuksen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen.

(37)Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin, hätäapuun ja uudelleensijoittamiseen sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin, temaattisesta rahoitusvälineestä.

(38)Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(39)Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteisiä ponnisteluja tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(40)Rahastosta olisi myönnettävä tukea turvapaikka- ja palauttamisasioista aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan tämän koko unionin kannalta olennaisen tehtävän hoitamiseksi. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(41)Jotta tämän rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(42)Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joissa vallitsee voimakas tai suhteettoman suuri muuttopaine, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo, mistä aiheutuu vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, turvapaikkajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia, ja vastata voimakkaaseen muuttopaineeseen, joka vallitsee kolmansissa maissa mullistusten tai konfliktien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti.

(43)Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY 19 perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(44)Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(45)Tässä asetuksessa vahvistetaan koko turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 20 17 kohdan mukaisesti].

(46)Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU) N:o …/… [varainhoitoasetus]. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(47)Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus].

(48)Asetuksella (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia siitä voidaan rahoittaa.

(49)Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttämistä.

(50)Varainhoitoasetuksen 21 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 22 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 23 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 24 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 25 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 26 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(51)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(52)Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 27 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(53)SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 28 mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin haasteisiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta nämä alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(54)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit ja tavoitteet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden yhteisten indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(55)Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(56)Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(57)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 29 mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(58)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää unionin muuttovirtojen tehokasta hallintaa turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua koskevan yhteisen politiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan mukaisesti, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.

(59)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, [Yhdistyneen kuningaskunnan] ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(60)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(61)On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) .../2021 [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (jäljempänä ’rahasto’).

2.Asetuksessa vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)’kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä’ asetuksen (EU) .../... [turvapaikkamenettelyasetus] 30 2 artiklan [x] kohdassa määriteltyä hakijaa;

b)’kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä’ asetuksen (EU) .../... [aseman määrittelyä koskeva asetus] 31 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä;

c)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

d)’perheenjäsenellä’ tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia;

e)’humanitaarisella maahanpääsyllä’ asetuksen (EU) .../... [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys] 32 2 artiklassa tarkoitettua maahanpääsyä;

f)’maastapoistamisella’ direktiivin 2008/115/EY 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyä maastapoistamista;

g)’uudelleensijoittamisella’ asetuksen (EU) .../... [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys] [2] artiklassa tarkoitettua uudelleensijoittamista;

h)’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä palauttamista;

i)’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole SEUT-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen. Viittaus kolmannen maan kansalaisiin on ymmärrettävä niin, että siihen sisältyvät kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

j)’haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä’ tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä henkilöitä;

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa asiaankuuluvan unionin säännöstön ja perusoikeuksia koskevien unionin sitoumusten mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)tuetaan jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi;

c)osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan ja varmistetaan palauttamisen ja takaisinoton tehokkuus kolmansissa maissa.

3.Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

2.Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 ja 6 artiklan mukaisesti.

3.Tämän asetuksen tavoitteena on tukea toimia, jotka kohdistetaan SEUT-sopimuksen 78 ja 79 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yhteen tai useampaan kohderyhmään.

5 artikla

Rahastoon osallistuvat kolmannet maat

Rahasto on avoin kolmansille maille kunkin kolmannen maan osallistumisesta turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella:

varmistetaan asianmukainen tasapaino rahastoon osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

vahvistetaan rahastoon osallistumisen edellytykset, mukaan lukien rahastoon maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

ei anneta kolmannelle maalle rahastoa koskevaa päätösvaltaa;

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

1)jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

2)rahastoon osallistuva kolmas maa;

3)työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin;

b)mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen organisaatio.

2.Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia.

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 jakso
Yhteiset
säännökset

7 artikla

Yleiset periaatteet

1.Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin.

2.Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukainen unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää unionin muita rahoitusvälineitä.

3.Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan] mukaisesti.

8 artikla

Talousarvio

1.Rahaston täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 10 415 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)6 249 000 000 euroa kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin;

b)temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 4 166 000 000 euroa.

3.Enintään 0,42 prosenttia määrärahoista osoitetaan asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 29 artiklassa tarkoitettuun komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen.

 

9 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.Edellä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisesta rahoitusvälineestä käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)erityistoimet;

b)unionin toimet;

c)hätäapu;

d)uudelleensijoittaminen;

e)yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin osallistuville jäsenvaltioille annettava tuki ja

f)Euroopan muuttoliikeverkosto.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti.

3.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

4.Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

5.Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

6.Temaattisesta rahoitusvälineestä tuetaan etenkin liitteessä II olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia toimia, joita paikallis- ja alueviranomaiset tai kansalaisjärjestöt panevat täytäntöön.

7.Edellä 5 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia.

8.Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan.

2 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN KAUTTA

10 artikla

Soveltamisala

1.Tätä jaksoa sovelletaan 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 9 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [63] artiklan ja asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

11 artikla

Talousarviomäärärahat

1.Edellä 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)5 207 500 000 euroa jäsenvaltioille liitteen I mukaisesti;

b)1 041 500 000 euroa jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen muuttamista varten 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

12 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista.

5.Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

13 artikla

Ohjelmat

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa muuttoliikkeen hallintaan liittyviin unionin painopisteisiin ja haasteisiin, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Ohjelmiensa toimintalinjoja määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon.

2.Komissio varmistaa, että Euroopan turvapaikkavirasto ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto ovat mukana ohjelmien kehittämisprosessissa jo alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Komission on kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ja Euroopan turvapaikkavirastoa ohjelmaluonnoksista sen varmistamiseksi, että virastojen ja jäsenvaltioiden toimet ovat johdonmukaisia ja täydentäviä.

3.Komissio voi antaa Euroopan turvapaikkavirastolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä.

4.Asetuksen (EU) [../..] [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti toteutettavan seurannan tai asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisen, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen lisäksi asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission ja tarvittaessa Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, mitä toimia havaintojen, mukaan lukien mahdolliset valmiuksiin liittyvät puutteet tai ongelmat, perusteella on toteutettava ja pantava suositukset täytäntöön ohjelmansa kautta.

5.Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava 4 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi. Komissio voi hyväksyä tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on.

6.Yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti, ohjelman varat voidaan tarvittaessa kohdentaa uudelleen, jotta voidaan toteuttaa 4 kohdassa tarkoitetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia.

7.Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

8.Jos jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahaston tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä.

9.Asetuksen (EU) 2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. 

14 artikla

Väliarviointi

1.Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa – liitteessä I olevassa 5 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen.

2.Jos vähintään 10 prosentista 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85] artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12] artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet.

15 artikla

Erityistoimet

1.Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa.

2.Jäsenvaltiot voivat 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada täydentävän määrän edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

16 artikla

Uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen määrärahat

1.Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron rahoitusosuuden kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti. Tämä rahoitusosuus on varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan jäsenvaltioille muuttamalla niiden ohjelmaa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen mukaisesti.

3.Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

4.Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot, jotka tarvitaan uudelleensijoitettavien henkilöiden tunnistamista ja heidän uudelleensijoittamisensa ajankohdan määrittämistä varten.

17 artikla

Määrärahat asetuksen .../... [Dublin-asetus] täytäntöönpanon tukemiseksi

1.Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin sellaista kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, josta kyseinen jäsenvaltio on vastuussa, siitä lähtien, kun sen olosuhteet ovat olleet haasteellisia asetuksessa (EU) .../... [Dublin-asetus] määritellyn mukaisesti.

2.Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, joka on kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle ja jota hyötyvän jäsenvaltion oikeudenmukainen osuus ei kata.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista hakijaa kohden, jolle on myönnetty kansainvälinen suojelu, kotouttamistoimien toteuttamista varten.

4.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista henkilöä kohden, jonka osalta jäsenvaltio voi vahvistaa päivittämällä tietokokonaisuuden asetuksen (EU) .../... [Eurodac-asetus] 11 artiklan d kohdan mukaisesti, että henkilö on poistunut jäsenvaltion alueelta joko pakkoon perustuen tai vapaaehtoisesti palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen mukaisesti.

5.Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [500] euron rahoitusosuuden kutakin yhdestä jäsenvaltiosta toiseen siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, kutakin asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] 34 artiklan i kohdan ensimmäisen kohdan c alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden ja tarvittaessa kutakin asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] 34 artiklan j kohdan g alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden.

6.Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7.Edellä 1–5 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät kohdennetaan jäsenvaltioille niiden ohjelmien puitteissa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, tapauksen mukaan joko siirrettiin tosiasiallisesti jäsenvaltioon, palautettiin tosiasiallisesti tai rekisteröitiin hakijaksi vastuussa olevassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] mukaisesti.

8.Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

18 artikla

Operatiivinen tuki

1.Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.

3.Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa unionin säännöstöä.

4.Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 30 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa 13 artiklan mukaisesti alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea. Komissio ottaa huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista seurantatoimista saadut tiedot, sellaisina kuin nämä toimet on toteutettu asetuksen (EU) .../... [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] ja asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti.

5.Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin liitteessä VII esitetyn mukaisesti.

6.Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevaa erityistehtävien ja -palveluiden luetteloa.

3 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

19 artikla

Soveltamisala

Joko komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

20 artikla

Unionin toimet

1.Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita, liitteen III mukaisesti.

3.Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.Suoralla hallinnoinnilla myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

5.Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) .../... [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

21 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1.Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2.Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komission päätös on varainhoitoasetuksen [110] artiklan mukainen rahoituspäätös. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi hyväksyä Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman erillisellä rahoituspäätöksellä.

3.Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annettavina avustuksina ja tarpeen mukaan hankintoina varainhoitoasetuksen mukaisesti.

22 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahaston puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

23 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen tuen toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

24 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin.

4 jakso

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

26 artikla

Hätäapu

1.Rahastosta myönnetään rahoitustukea sellaisiin kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten, jotka johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:

a)yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vallitseva voimakas muuttopaine, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnan järjestelmiin ja menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia,

b)direktiivissä 2001/55/EY 33 tarkoitetun tilapäisen suojelun toteuttaminen;

c)voimakas muuttopaine kolmansissa maissa, joihin esimerkiksi jää pakolaisia poliittisten mullistusten tai konfliktien kaltaisten tapahtumien vuoksi erityisesti, kun tällä voi olla vaikutusta EU:hun kohdistuviin muuttovirtoihin.

2.Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 11 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy tämän ohjelman muuttamisen kautta.

4.Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

27 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin unionin ohjelman, josta myönnetään rahoitusta, sääntöjä sovelletaan sen toimea koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset, vertailevat edellytykset:

a)ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] [8] artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia kyseisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan.

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso Yhteiset säännökset

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen [43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa] säädettyjä raportointivaatimuksia.

2.Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, vahvistetaan liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, myös jäsenvaltioiden toimittamia hanketietoja, koskevilla säännöksillä.

29 artikla

Arviointi

1.Komissio suorittaa tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin.

2.Väli- ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2 alajakso Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

30 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivänä helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 ulottuvalla jaksolla.

2.Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) .…/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [37] artiklan mukaisesti;

b)ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet;

c)rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti kolmansissa maissa olevista tai niihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys;

d)ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

e)viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan;

g)niiden henkilöiden määrä, jotka on sijoitettu uudelleen rahaston avulla 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti;

h)rahaston tuella 17 artiklan mukaan jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden lukumäärä.

3.Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä tukitoimityyppien muuttamiseksi 32 artiklan mukaisesti.

2.Näitä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 13, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 13, 18, 28 ja 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

33 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

34 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 516/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

35 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin



SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta.

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Otsake 4 (Muuttoliike ja rajaturvallisuus) Osasto 10. Muuttoliike

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

☑uuteen toimeen

uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 34

◻käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

EU:n suuret haasteet muuttoliikkeen alalla jatkuvat ohjelmakaudella 2021–2027. Euroopan muuttoliikeagendassa 35 on vahvistettu toimia, joilla vähennetään kannustimia laittomaan muuttoliikkeeseen, pyritään pelastamaan ihmishenkiä merellä ja turvaamaan unionin ulkorajat. Siihen sisältyy myös toimia, joilla tuetaan vahvaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja uutta laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa. Tämä käy ilmi muuttoliikeagendan toteuttamista koskevista säännöllisistä raporteista 36 . Ulkoisen ulottuvuuden osalta tulijoiden määrä on vähentynyt miltei 30 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna EU:n ja Turkin julkilausuman 37 täytäntöönpanon jatkumisen, kumppanuuskehyksen 38 ja keskisen Välimeren reitillä toteutettujen yhteisten toimien ansiosta.

Jotta nämä suuntaukset voidaan vahvistaa, komissio on aloittanut Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistuksen. Siihen kuuluu Dublin-järjestelmän 39 solidaarisuutta ja vastuuta koskeva osatekijä ja ehdotus 40 pysyvän EU:n uudelleensijoittamiskehyksen perustamisesta (asiasta neuvotellaan parhaillaan). Vuonna 2016 käynnistettiin kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma 41 ja vuonna 2017 uudistettu toimintasuunnitelma 42 tehokkaammasta palauttamispolitiikasta Euroopan unionissa. Komissio on myös tehnyt laillista muuttoliikettä koskevia ehdotuksia. EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin muuttamisesta neuvotellaan parhaillaan. 43 Komissio myös arvioi parhaillaan laillista muuttoliikettä koskevaa kehystä voidakseen havaita sen heikkoudet ja sen mahdolliset yksinkertaistamis- ja virtaviivaistamiskeinot.

Rahastolla tuetaan turvapaikka-, kotouttamis- ja palauttamisasioihin liittyviä jatkuvia tarpeita. Sen soveltamisalaa mukautetaan niin, että siitä tuetaan lainsäädännön tulevaa kehitystä olennaisilta osin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin tulevan turvapaikkaviraston toimeksiantoja. Tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Rahastosta voidaan tukea ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviä toimia, joilla täydennetään tulevasta ulkoisesta välineestä tuettavia toimia.

Mahdollisiin tuleviin ehdotuksiin alalla sisältyy oma erillinen rahoitusselvitys, jota vastaavat varat voidaan kattaa joko tämän rahaston kokonaismäärärahoista tai muusta monivuotisessa rahoituskehyksessä saatavilla olevasta lisärahoituksesta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tulevaan politiikan kehitykseen.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Turvapaikka-asioihin ja muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet ovat kytköksissä toisiinsa ja luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä, eivätkä jäsenvaltiot voi käsitellä niitä yksin asianmukaisella tavalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 80 artiklassa todetaan, että turvapaikka-asioita, muuttoliikettä ja ulkorajoja koskevat yhteiset politiikat perustuvat jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteeseen. Tämän periaatteen taloudelliset vaikutukset pannaan täytäntöön EU:n rahoituksella. Tehokkaimpia tapoja jakaa nämä velvollisuudet ja niiden taloudelliset vaikutukset jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaisesti ovat yhdennetty EU:n ulkorajojen valvonta ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän loppuunsaattaminen. EU:n rahoitus kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä vastatulleille alkuvaiheessa heti saapumisen jälkeen annettavan tuen laatua. Tämä on tärkeää, jotta tulijat voivat osallistua täysimääräisesti Euroopan yhteiskuntiin pitkällä aikavälillä, jos heille tarjotaan pysyvä suoja. EU:n sisäasioiden toimien oikeusperusta on pääasiassa SEUT-sopimuksen V osasto (vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue): yhteinen turvapaikkapolitiikka, toissijainen suojelu ja tilapäinen suojelu, myös kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa (SEUT-sopimuksen 78 artikla) ja yhteinen maahanmuutto- ja palauttamispolitiikka, myös takaisinottosopimukset kolmansien maiden kanssa (erityisesti SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 ja 4 kohta).    

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) väliarviointi osoitti, että EU:n rahoitus, joka oli osa politiikkatoimia, edisti politiikan tuloksia ja tarjosi lisäarvoa. Vaikka EU:n rahastot ovat verrattain pieniä verrattuna kriisin esiin tuomiin haasteisiin, niillä on lisäarvoa, sillä niistä tuetaan toimia, joilla on kansainvälistä ulottuvuutta, edistetään kansallisia valmiuksia ja optimoidaan muuttoliikkeen hallintaan liittyviä menettelyjä. Niillä myös lisätään yhteisvastuullisuutta ja vastuun jakamista jäsenvaltioiden kesken erityisesti hätäavun ja siirtomekanismin kautta. Rahastosta odotettu unionin lisäarvo kattaa vastaavia toiminta-aloja. Siitä voidaan myös tukea tulevan säännöstön toteuttamista sekä toimintapolitiikan kehittämistä turvapaikkojen, laillisen muuttoliikkeen sekä kotouttamisen ja palauttamisen aloilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

AMIF-rahaston ohjelmakauden 2014–2020 väliarvioinnissa sekä ohjelmakauden 2007–2013 rahastojen jälkiarvioinnissa (yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaan yleisohjelmaan, SOLID-ohjelmaan, kuuluvat välineet) tuli esiin seuraavia seikkoja:

Merkityksellisyys, kattavuus ja koko

Nykyisen AMIF-rahaston kattavalla laajuudella varmistettiin, että siitä voitiin tukea tarvittavien toimien toteuttamista EU:n tasolla muuttoliikkeen alalla. Muuttoliikekriisin vuoksi tarvittiin merkittävästi lisää määrärahoja. Mahdollisuus tarjota hätäapua suoran hallinnoinnin kautta on varmistanut osaltaan rahaston merkityksellisyyttä, kun sen joustavuus on lisääntynyt. Rahastoa käytettiin kuitenkin merkittävästi enemmän kuin alun perin oli tarkoitus, jotta voitiin vastata riittävällä tavalla ennennäkemättömän laajoihin muuttoliikehaasteisiin. Lisäksi ohjelmakauden alussa tilastotietojen perusteella vahvistetut määrärahat eivät vastaa muutoksia jäsenvaltioiden tarpeissa toteutusaikana. Ohjelmakauden aikana annettavan ylimääräisen rahoitustuen myöntämisen osalta voidaan todeta, että kauden alussa vahvistettu jakoperuste ei salli joustoa, mikä mahdollisesti vaikuttaa rahaston tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen.

Tuloksellisuus

Nykyistä AMIF-ohjelmaa pidetään tuloksellisena ja se edistää omia tavoitteitaan. Muuttoliikekriisi vaikutti sen tuloksellisuuteen lisäämällä haasteita, joihin rahastolla piti puuttua. Mahdollisuutta käyttää hätäapua pidettiin keskeisen tärkeänä, jotta voitiin varmistaa rahaston reagointivalmius muuttuvissa olosuhteissa. Arvioinnit osoittavat, että eri täytäntöönpanotapojen sekoitus muuttoliikkeen, rajaturvallisuuden ja turvallisuuden aloilla on tehokas tapa saavuttaa rahastojen tavoitteet. Toteutusmekanismeissa olisi säilytettävä kokonaisvaltainen rakenne.

Toisaalta arvioinnit osoittavat, että joustavuuden ja ennustettavuuden puute rajoittaa rahastojen tuloksellisuutta, sillä vastuulliset viranomaiset ja tuensaajat tarvitsevat taloudellista ja oikeusvarmuutta, jotta ne voivat suunnitella rahaston toteutusta koko ohjelmakauden ajan. Nykyiseen AMIF-rahastoon ei sisälly määrärahoja, jotka jaettaisiin eri kansallisiin ohjelmiin väliarvioinnin yhteydessä, mikä rajoittaa kansallisten ohjelmien lisärahoitusmahdollisuuksia. Toinen rajoitus liittyy siihen, että väliarviointia voidaan käyttää vain ennalta määriteltynä aikana toteutusjaksolla. Maahanmuutto- ja turvallisuuskriisit ovat osoittaneet, että joustavuutta on tarvittu heti ohjelmakauden alusta, jotta voitiin reagoida muutoksiin kentällä.

Väliarvioinneissa todettiin myös tarve saada aikaan selkeä interventiologiikka. Niiden mukaan kohdennetumpien kansallisten ohjelmien ansiosta voitaisiin lisätä tuloksellisuutta, kun tiettyjä tavoitteita voitaisiin priorisoida. Myös täysimääräistä seuranta- ja arviointijärjestelmää pidettiin tärkeänä sekä suoran että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin suhteen. Jos tällainen järjestelmä saadaan aikaan aikaisessa vaiheessa, sillä varmistetaan edistymisen ja tuloksellisuuden seuranta heti alusta alkaen.

Tehokkuus (myös yksinkertaistaminen ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen)

Sidosryhmät ovat todenneet, että menettelyjen yksinkertaistaminen on edennyt. Innovatiivisia toimenpiteitä (yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot, monivuotinen ohjelmasuunnittelu) pidetään hyödyllisinä. AMIF-rahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston toteuttamista varten vahvistettiin yhteiset säännöt, millä tuettiin kaikkien kolmen rahoitusvälineen hallinnointia. Tämä johti läheiseen yhteistyöhön näiden kahden rahaston hallinnoinnista vastaavien tahojen välillä – ja toisinaan jopa niiden yhdistämiseen.

Sekä hallintoviranomaiset että tuensaajat pitävät hallinnollista rasitusta kuitenkin edelleen liian suurena ja katsovat, että se haittaa rahastojen tehokkuutta. Vaikka esimerkiksi kansallisten tukikelpoisuussääntöjen käyttäminen voi pienentää hallinnollista rasitusta, toisinaan sovellettavat säännöt ovat edelleen liian raskaita. Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja ei sovelleta täysimääräisesti. Hätäavun antamisesta suoran hallinnoinnin kautta aiheutuu sekä jäsenvaltioille että komissiolle suhteellisen suuri hallinnollinen rasitus. Se edellyttää yksityiskohtaisen avustussopimuksen laatimista lyhyessä ajassa ja tuensaajilta yksityiskohtaisempia raportointivaatimuksia komissiolle (verrattuna yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin). Rahaston onnistunutta hallinnointia varten tarvitaan riittävästi teknistä tukea, ja mahdollisten tuensaajien mahdollisuuksia käyttää rahastoja on yksinkertaistettava edelleen antamalla heille tietoja toimista ja rahoitusmahdollisuuksista. Nykyisessä AMIF-rahastossa ei myöskään ole mekanismia, joka olisi suunnattu toiminnan parantamiseen, esimerkiksi kannustinjärjestelmää, jolla parannettaisiin rahaston toimivuutta ja tehokkuutta edelleen. Koska tällaista mekanismia ei ole, rahaston toteuttamisessa hyvin menestyviä jäsenvaltioita ei ole mahdollista palkita, mikä olisi voinut lisätä rahaston tuloksellisuutta tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Johdonmukaisuus

Jälkiarviointien mukaan jotkin jäsenvaltiot raportoivat, että täydentävyyttä voitaisiin parantaa Euroopan sosiaalirahaston kanssa kotouttamistoimien suhteen ja ulkoisten välineiden kanssa uudelleenkotouttamistoimien suhteen. Nykyisten rahastojen toteuttaminen osoittaa, että suunnittelu- ja ohjelmasuunnitteluvaiheissa toteutetuilla toimilla on helpotettu rahastojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä EU:n muiden rahoitusvälineiden kanssa. Rahastojen muotoa (kansalliset ohjelmat, joilla pyritään parantamaan pitkän aikavälin valmiuksia, hätäapu, jonka tarkoituksena on lievittää välitöntä painetta ja unionin toimet, jotka on suunniteltu valtioiden rajat ylittävän yhteistyön tukemiseen) pidettiin myönteisenä. Johdonmukaisuuden ja synergian varmistaminen on kuitenkin edelleen haastavaa kolmella pääalalla, jotka ovat turvapaikka- ja kotouttamistavoitteiden tukeminen ERI-rahastojen kautta, rajaturvallisuuden tukeminen ja paluuta ja uudelleenkotouttamista koskevat toimenpiteet, suojelujärjestelmien kehittäminen kolmansissa maissa sekä EU:n rahastojen toimien johdonmukaisuuden varmistaminen turvallisuuden alalla.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Unionin tavoitteita turvapaikka- ja muuttoliikealalla tuetaan täysin koordinoiduilla rahoitusvälineillä, joihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia näkökohtia. On tärkeää, että päällekkäisyyttä muiden EU:n välineiden kautta annettavan rahoituksen kanssa vältetään vahvistamalla jakolinjoja ja tehokkaita koordinointimekanismeja. Tuleva turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMF) on unionin väline turvapaikka- ja muuttoliikealalla sellaisten muiden asiaan liittyvien rahoitusvälineiden lisäksi, joilla lujitetaan turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan tavoitteita niiden omista näkökulmista ja omilla tukialueilla. Sillä varmistetaan täydentävyys muiden sisäasioiden alan rahoitusvälineiden kanssa. Tämä koskee myös yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvaa rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevaa osatekijää, josta tuetaan muuttoliikkeen hallintaa osana unionin ulkorajojen valvontaa.

Tulevilla EAKR- ja ESR+-rahastoilla tuetaan muuttoliikettä niiden toiminta-aloilla ja pitkällä aikavälillä, ja se on osa niiden toimintapoliittisia tavoitteita.

Tuki kolmansien maiden kansalaisten kotoutumiseen on pitkän aikavälin prosessi. Tarve investoida tälle alalle jatkuu tai jopa lisääntyy vuosina 2021–2027. Eniten tukea kotoutumiseen tarvitsevat turvapaikanhakijat, jotka tarvitsevat todennäköisesti kansainvälistä suojelua, sekä kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja maahanmuuttajat, jotka tulevat EU:hun perheen yhdistämistä koskevien menettelyjen kautta. Tällaisilla henkilöryhmillä on erityistarpeita. Kohdennettu rahoitus näiden kohderyhmien hyväksi on edelleen tarpeen erityisesti kotoutumisprosessin alkuvaiheissa.

Tämän vuoksi rahastosta annetaan rahoitusta kolmansien maiden kansalaisiin kohdennettuihin toimiin, erityisesti varhaisessa kotouttamisvaiheessa kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten. Tähän kuuluu esimerkiksi tuki lasten koulunkäyntiin ja horisontaaliset toimenpiteet, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kouluttamistoimia ja -strategioita. AMF-rahasto kattaa uudistettuun Dublin-järjestelmään kuuluvien turvapaikanhakijoiden osalta ensivaiheen vastaanottotoimenpiteet, perustuen ja koulutuksen. Siitä annetaan tukea myös henkilöille, jotka on palautettava. Pitkän aikavälin toimenpiteitä eri temaattisilla aloilla, esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten integroitumisessa työmarkkinoille ja sosiaalisen osallisuuden tukemisessa, tuetaan erityisesti tulevien EAKR- ja ESR+-rahastojen sekä muiden EU:n asiaa koskevien rahastojen kautta.

Rahastosta voidaan tukea ulkoisen ulottuvuuden suhteen EU:n sisäisen politiikan ulkoista osaa. Tällä tuella täydennetään tulevaa ulkoista välinettä, jonka maantieteellisen ja temaattisen osion kautta tuetaan muuttoliikkeen hallintaa. Rahastosta tuettaisiin edelleen uudelleensijoittamista ja kolmansien maiden valmiuksia hallita muuttovirtoja sekä varmistettaisiin jäsenvaltioiden toteuttama maahantulijoiden suojelu ja lähtöä edeltävät toimenpiteet, joiden tarkoituksena on helpottaa kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista EU:hun. Palauttamisen alalla siitä tuettaisiin edelleen takaisinottosopimusten toteuttamista kolmansien maiden kanssa ja paluumuuttajien uudelleenkotouttamista sekä toimia, joilla ehkäistään laitonta muuttoliikettä (tiedotuskampanjoita, tietojen keräämistä, muuttovirtojen ja -reittien seurantaa ym.). Uutuutena rahastosta tarjottaisiin mahdollisuutta tukea lailliseen maahanmuuttoon liittyvien liikkuvuusjärjestelyjen kehittämistä sekä mahdollisuutta tarjota kannustimia ja tukea kolmansille maille (ja kolmansissa maissa), jotta ne ottavat vastaan EU:sta palaavia henkilöitä ja kotouttavat heitä uudelleen.

EU:n rahoitusvälineiden väliseen täydentävyyden tarpeeseen liittyy viittaus ulkoiseen ulottuvuuteen 10 artiklan 2 kohdassa.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

kesto on rajattu

   alkaa 1.1.2021 ja päättyy 31.12.2027

   Rahoitusvaikutukset koskevat maksusitoumusmäärärahojen osalta vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin osalta vuosia vuodesta 2021 alkaen.

kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV, minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 44

Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

◻ toimeenpanovirastoja

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

☑ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

☑ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

☑ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

☑ julkisoikeudellisille yhteisöille

☑ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

☑ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Suurin osa määrärahoista osoitetaan kansallisiin ohjelmiin yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa. Loppuosa kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen ja voidaan käyttää erityistoimiin (jotka jäsenvaltiot toteuttavat kansallisesti tai yli rajojen), unionin toimiin (suora/välillinen hallinnointi), hätäapuun (hallinnointi suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa), siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen (hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa) ja Euroopan muuttoliikeverkostoon (suora hallinnointi).

Komission aloitteesta annettava tekninen tuki toteutetaan suoralla hallinnoinnilla.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Suora/välillinen hallinnointi:

Komissio seuraa toimien toteuttamista suoraan niiden järjestelyjen mukaisesti, jotka on kuvattu asianomaisissa avustussuunnitelmissa, soveltuvin osin kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehdyissä delegoiduissa sopimuksissa ja tuensaajien kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Kukin jäsenvaltio vahvistaa ohjelmaansa varten hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja varmistaa seurantajärjestelmän indikaattoreita koskevien tietojen laadun ja luotettavuuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Toteuttamisen nopean aloittamisen helpottamiseksi seuraavalla ohjelmakaudella on mahdollista jatkaa hyvin toimivien hallinnointi- ja valvontajärjestelmien käyttöä.

Jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan tätä varten seurantakomitea, johon komissio osallistuu neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se tarkastelee kaikkia kysymyksiä, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen tavoitteiden saavuttamisessa.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä vuotuinen tuloksellisuuskertomus, jossa olisi vahvistettava tietoja ohjelman toteuttamisen etenemisestä sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta. Siinä olisi myös käsiteltävä ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja kuvattava niiden korjaamiseksi toteutettuja toimia.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava lopullinen tuloksellisuuskertomus kauden lopussa. Siinä olisi keskityttävä ohjelmien tavoitteissa edistymiseen ja esitettävä katsaus tärkeimpiin ohjelman tuloksiin vaikuttaneisiin kysymyksiin, niihin puuttumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin ja toimenpiteiden tuloksellisuuden arviointiin. Lisäksi siinä olisi esitettävä, miten ohjelmalla voidaan osaltaan puuttua jäsenvaltioille osoitetuissa asiaa koskevissa EU:n suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, miten suoritusperusteisessa kehyksessä vahvistetuissa tavoitteissa on edistytty, mitä havaintoja asiaa koskevissa arvioinneissa on tehty, mitä jatkotoimia havaintojen suhteen on toteutettu ja mitkä ovat viestintätoimien tulokset.

Jäsenvaltioiden on yhteisiä säännöksiä koskevan asetusluonnoksen mukaan lähetettävä vuosittain varmuutta koskeva asiakirjakokonaisuus, johon sisältyy tilinpäätös, johdon vahvistuslausuma ja tarkastusviranomaisen tarkastuslausunnot tilinpäätöksestä, hallinnointi- ja valvontajärjestelmästä ja tilinpäätöksessä ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja säännönmukaisuudesta. Komissio käyttää tätä pakettia määrittäessään rahastosta tilivuotta kohti veloitettavan määrän.

Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä pidetään kahden vuoden välein tarkastelukokous, jossa käsitellään kunkin ohjelman tuloksellisuutta.

Jäsenvaltiot lähettävät kuusi kertaa vuodessa kustakin ohjelmasta tietoja, jotka on jaoteltu tavoitteiden mukaan. Nämä tiedot koskevat toimien kustannuksia ja yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien arvoja.

Kaiken kaikkiaan

komissio toteuttaa tämän rahaston osana toteutettujen toimien väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Väliarvioinnin olisi perustuttava ohjelmien väliarviointiin, jonka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 31. joulukuuta 2024 mennessä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Sekä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuosien 2007–2013 rahastojen jälkiarviointi että pääosaston nykyisten rahastojen väliarvioinnit osoittavat, että eri täytäntöönpanotapojen sekoitus muuttoliikkeen ja sisäasioiden aloilla on ollut tehokas tapa saavuttaa rahastojen tavoitteet. Toteutusmekanismien kokonaisvaltainen rakenne säilytetään. Se sisältää yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin.

Jäsenvaltiot toteuttavat yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta ohjelmia, joilla edistetään unionin toimintapoliittisia tavoitteita ja jotka on räätälöity niiden kansallisen tilanteen mukaan. Tällaisella hallinnoinnilla varmistetaan, että kaikki osallistujavaltiot saavat taloudellista tukea. Lisäksi sen avulla saadaan aikaan ennustettavuutta rahoitukseen ja jäsenvaltioille, jotka tuntevat omat haasteensa parhaiten ja jotka voivat suunnitella pitkän aikavälin määrärahansa niiden mukaan. Erityistoimia (jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteistyötä tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle) sekä uudelleensijoittamista ja siirtoja koskeva täydentävä rahoitus voidaan toteuttaa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta. Uuden tilanteen yhteydessä rahastosta voidaan tarjota myös hätärahoitusta yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa suoran ja välillisen hallinnoinnin lisäksi.

Suoran hallinnoinnin kautta komissio tukee muita toimia, joilla edistetään unionin yhteisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Toimien avulla voidaan antaa räätälöityä tukea yksittäisten jäsenvaltioiden kiireellisiin erityistarpeisiin (hätäapu), tukea kansainvälisiä verkostoja ja toimia, testata innovatiivisia toimia, joita voitaisiin ottaa osaksi kansallisia ohjelmia, ja kattaa tutkimuksia koko unionin eduksi (unionin toimet).

Rahastolle jää välillisen hallinnoinnin kautta mahdollisuus delegoida talousarvion toteuttamista muun muassa kansainvälisille organisaatioille ja sisäasioiden virastoille erityisiä tarkoituksia varten.

Kun otetaan huomioon eri tavoitteet ja tarpeet, rahastoon ehdotetaan temaattista rahoitusvälinettä keinoksi tasapainottaa kansallisiin ohjelmiin kohdennettavan monivuotisen rahoituksen ennakoitavuutta joustavuudella sellaisiin toimiin säännöllisesti maksettavan rahoituksen suhteen, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta. Temaattista rahoitusvälinettä käytetään erityistoimiin jäsenvaltioissa ja niiden kesken, unionin toimiin, hätäapuun, uudelleensijoittamiseen ja sisäisiin siirtoihin. Sillä varmistetaan, että varoja voidaan osoittaa ja siirtää edellä mainittujen eri hallintotapojen kesken kaksivuotisen ohjelmakauden puitteissa.

Maksujärjestelyt, jotka liittyvät yhteistyöhön perustuvaan hallinnointiin, kuvataan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa, jossa säädetään vuotuisista ennakkomaksuista ja enintään neljästä välimaksusta ohjelmaa ja vuotta kohden jäsenvaltioiden tilivuoden aikana lähettämien maksupyyntöjen perusteella. Yhteisiä säännöksiä koskevan asetusluonnoksen mukaan ennakkomaksu kuitataan ohjelmien viimeisen tilivuoden aikana.

Valvontastrategia perustuu uuteen varainhoitoasetukseen ja yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen. Uudessa varainhoitoasetuksessa ja yhteisiä säännöksiä koskevassa ehdotusluonnoksessa olisi lisättävä yksinkertaistettujen avustusten, kuten kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten, käyttöä. Siinä myös otetaan käyttöön uusia maksutapoja saatujen tulosten, ei kustannusten, perusteella. Tuensaajat voivat saada kiinteän määrän rahaa, jos ne todistavat, että tiettyjä toimia, esimerkiksi koulutuskursseja tai hätäapua, on toteutettu. Tämän odotetaan yksinkertaistavan valvontataakkaa sekä tuensaajan että jäsenvaltion tasolla (esim. kustannuksia koskevien laskujen ja kuittien tarkastaminen).

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta yhteisiä säännöksiä koskeva asetusluonnos pohjaa ohjelmakaudella 2014–2020 voimassa olevaan riskinhallinta- ja valvontastrategiaan. Siinä otetaan kuitenkin käyttöön joitakin toimenpiteitä, joilla on tarkoitus yksinkertaistaa toteuttamista ja vähentää valvontataakkaa sekä tuensaajilta että jäsenvaltioilta. Seuraavat seikat ovat muuttuneet:

- nimeämismenettelyn poistaminen (minkä ansiosta pitäisi olla mahdollista nopeuttaa ohjelmien toteuttamista);

- (hallinnolliset ja paikalla tehtävät) hallinnon tarkastukset, jotka hallintoviranomainen toteuttaa riskin perusteella (ohjelmakaudella 2014–2020 edellytettiin 100-prosenttisesti hallinnolliset tarkastukset). Lisäksi hallintoviranomaiset voivat soveltaa tietyissä olosuhteissa suhteutettuja valvontajärjestelyjä kansallisten menettelyjen mukaisesti;

- edellytykset, joiden avulla voidaan välttää useat samaa toimea/menoa koskevat tarkastukset.

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset toimittavat komissiolle välimaksua koskevat pyynnöt, jotka perustuvat tuensaajille aiheutuneisiin menoihin. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa sallitaan se, että hallintoviranomaiset toteuttavat hallinnon tarkastuksia riskin perusteella. Siinä myös säädetään erityisistä tarkastuksista (esim. hallintoviranomaisen paikalla tekemistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen tekemistä toimenpiteiden/menojen tarkastuksista) sen jälkeen kun menot on ilmoitettu komissiolle välimaksua koskevissa pyynnöissä. Jotta voidaan välttää tukeen oikeuttamattomien menojen korvaaminen, asetusluonnoksessa asetetaan komission välimaksun enimmäismääräksi 90 prosenttia, sillä tällä hetkellä vain osa kansallisista tarkastuksista on tehty. Komissio maksaa jäännöksen vuotuisen tilien tarkastuksen jälkeen saatuaan ohjelmasta vastaavilta viranomaisilta varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia vuotuisen varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden toimittamisen jälkeen, saatetaan suorittaa nettomääräinen oikaisu.

Tiedot yksilöidyistä riskeistä ja niiden vähentämiseksi perustetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston (PO HOME) rahoitusohjelmiin ei ole sisältynyt merkittäviä virheriskejä. Osoituksena tästä on se, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa ei ole esitetty sitä koskevia merkittäviä havaintoja. Lisäksi PO HOME on jo muuttanut oikeusperustaansa (asetus (EU) 2015/378 ja delegoitu asetus (EU) 1042/2014) mukauttaakseen sitä enemmän ERI-rahastojen valvontakehykseen ja sen varmuusmalliin ja pitääkseen rahoitusohjelmiensa virhetason alhaisena. Tämä mukauttaminen jatkuu nykyisellä ohjelmalla, jossa valvontakehys vastaa ERI-rahastojen pääosastoja.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa nykyisten ohjelmien toteuttamisen yleiset riskit liittyvät tilanteeseen, jossa jäsenvaltiot käyttävät sitä liian vähän, sekä mahdollisiin virheisiin, jotka johtuvat sääntöjen monimutkaisuudesta ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien heikkouksista. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa yksinkertaistetaan sääntelykehystä yhdenmukaistamalla yhteistyössä hallinnoitavien eri rahastojen sääntöjä ja hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Se myös mahdollistaa riskieriytetyt valvontavaatimukset (esim. riskiperusteiset hallinnon tarkastukset, mahdollisuus suhteutettuihin valvontajärjestelyihin kansallisten menettelyjen mukaisesti, tarkastustyön rajoittaminen ajoituksen suhteen ja/tai erityiset toimet).

Suora/välillinen hallinnointi:

Jälkitarkastuksissa esiintyvien yleisimpien virheiden pääasiallisten syiden ja tyyppien hiljattain tehdyn analyysin perusteella sääntöjenvastaisuuksien pääalueet johtuvat tuensaajille myönnettyjen avustusten heikosta varainhoidosta, puuttuvista tai puutteellisista tositteista, virheistä julkisissa hankinnoissa sekä talousarvioon sisältymättömistä kustannuksista.

Tämän perusteella riskit liittyvät pääasiassa

– valittujen hankkeiden laadun varmistamiseen ja niiden tekniseen toteuttamiseen, tuensaajille annettuihin epäselviin tai epätäydellisiin ohjeisiin tai riittämättömään seurantaan;

– riskiin, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (todellisten tukikelpoisten menojen korvaaminen on monimutkaista, minkä lisäksi hallintoviranomaisilla ei juuri ole mahdollisuuksia tarkistaa tukikelpoisia kustannuksia) tai hankintasopimukset (talouden toimijoita, joilla on vaadittu asiantuntemus, saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla hintatarjouksia);

– riskiin, joka liittyy (erityisesti) pienempien organisaatioiden kykyyn valvoa menoja tehokkaasti ja varmistaa toteutettujen toimien läpinäkyvyys;

– komission maineeseen kohdistuvaan riskiin, jos paljastuu petoksia tai rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia sopimusosapuolia ja edunsaajia on paljon ja jokainen niistä käyttää omia, usein varsin suppeita valvontajärjestelmiään.

Valtaosan näistä riskeistä odotetaan vähenevän, koska ehdotuspyynnöt suunnitellaan paremmin, tuensaajille annetaan neuvoja, ehdotukset kohdennetaan ja uudessa varainhoitoasetuksessa olevia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sekä tarkastusten ja arviointien vastavuoroisuutta käytetään paremmin.

2.2.2.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa:

Jäsenvaltioille aiheutuvien valvonnan kustannusten odotetaan säilyvän ennallaan tai mahdollisesti vähenevän. Meneillään olevalla ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioille vuonna 2017 aiheutuviksi valvonnan kumulatiivisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 5 prosenttia jäsenvaltioiden vuotta 2017 varten pyytämien maksujen kokonaismäärästä.

Tämän osuuden odotetaan vähenevän, kun ohjelmien toteuttamisen tehokkuus kasvaa ja jäsenvaltioille suoritettavat maksut lisääntyvät.

Valvonnan kustannusten jäsenvaltioille odotetaan vähenevän edelleen, kun yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa käyttöön otettava riskiperusteinen lähestymistapa yhdistetään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääntymiseen.

Suora/välillinen hallinnointi:

Valvontakustannukset ovat noin 2,5 prosenttia PO HOMEn suorittamien maksujen kokonaismäärästä. Tämän määrän odotetaan pysyvän vakaana tai hieman supistuvan, jos yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon käyttöä laajennetaan seuraavalla ohjelmakaudella.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten torjunta ja havaitseminen on yksi varainhoitoasetukseen kirjatuista sisäisen valvonnan tavoitteista ja keskeinen hallintotapakysymys, johon komission on puututtava koko menosyklin ajan.

Lisäksi PO HOMEn petostentorjuntastrategialla pyritään pääasiassa petosten ehkäisemiseen, paljastamiseen ja vahingonkorvauksiin. Tavoitteena on varmistaa muun muassa, että sisäiset petoksentorjunnan valvontatoimet ovat täysin komission petostentorjuntastrategian mukaisia ja että sen riskinhallintamallissa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun kirjanpitoon sisältyvien menojen laillisuus ja säännönmukaisuus. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki vaadittavat toimet säännönvastaisuuksien, myös petosten, estämiseksi, havaitsemiseksi ja oikaisemiseksi. Kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella 45 (2014–2020), jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa käyttöön menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja petosten torjumiseksi ja raportoida komissiolle sääntöjenvastaisuuksista, myös epäillyistä ja todetuista petoksista yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa. Petostentorjuntatoimet ovat edelleen keskeinen periaate ja jäsenvaltioiden velvollisuus.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määräraha-
laji

Rahoitusosuudet

Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus

JM/EI-JM 46

EFTA-mailta 47

ehdokasmailta 48

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

4

10.02.01 – Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (AMF)

Jaks.

EI

EI

EI

EI

4

10.01.01Turvapaikka- ja

maahanmuuttorahaston tukimenot (tekninen tuki)

EI-JM

EI

EI

EI

EI



3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

4

Muuttoliike ja rajaturvallisuus

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Toimintamäärärahat (jaoteltuina kohdassa 3.1 lueteltujen budjettikohtien mukaan)

Sitoumukset

(1)

917,755

1 438,910

1 457,632

1 611,404

1 630,882

1 650,750

1 665,667

10 373,000

Maksut

(2)

91,058

200,725

432,040

1 106,189

1 557,395

1 557,783

1 539,379

3 888,431

10 373,000

Ohjelman määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 49  

Sitoumukset = maksut

(3)

5,654

5,767

5,882

6,000

6,120

6,242

6,335

42,000

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+3

923,409

1 444,677

1 463,514

1 617,404

1 637,002

1 656,992

1 672,002

10 415,000

Maksut

=2+3

96,712

206,492

437,922

1 112,189

1 563,515

1 564,025

1 545,714

3 888,431

10 415,000



Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

10,329

11,473

13,046

13,046

13,046

13,046

13,046

 

87,032

Muut hallintomenot

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

 

1,412

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

10,531

11,675

13,248

13,248

13,248

13,248

13,248

 

88,444

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeisiin kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

933,940

1 456,352

1 476,762

1 630,652

1 650,250

1 670,240

1 685,250

-

10 503,444

Maksut

107,242

218,167

451,170

1 125,437

1 576,763

1 577,272

1 558,962

3 888,431

10 503,444



3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

10,329

11,473

13,046

13,046

13,046

13,046

13,046

87,032

Muut hallintomenot

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

0,202

1,412

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

10,531

11,675

13,248

13,248

13,248

13,248

13,248

88,444

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 50

Henkilöresurssit

Muut
hallintomenot

5,654

5,767

5,882

6,000

6,120

6,242

6,335

42,000

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

5,654

5,767

5,882

6,000

6,120

6,242

6,335

42,000

YHTEENSÄ

16,185

17,442

19,130

19,248

19,368

19,490

19,583

130,444

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa,

[Ohjeet ohjelman toteuttamistehtävien mahdollisesta siirtämisestä toimeenpanovirastoille, ks, s, 8/9],

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja,

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

65

73

84

84

84

84

84

EU:n ulkopuoliset edustustot

3

3

3

3

3

3

3

Tutkimus

 Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna): AC, AL, END, INT ja JPD  51

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

8

8

8

8

8

8

8

1.

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

2.

3.

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

4.

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

76

84

95

95

95

95

95

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa,

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Henkilöstömäärä, 95 kokoaikaista työntekijää vuoteen 2027 mennessä, edustaa rahaston toteuttamiseen ja hallintaan tarvittavaa kokonaishenkilöstöä, Se koostuu henkilöstöstä, joka työskentelee jo nyt PO HOMEssa AMF-rahaston parissa (perustaso: 66 kokoaikaista työntekijää = 6 sopimussuhteista toimihenkilöä, 22 AST, 36 AD (joista 1 AD edustustossa), 1 kansallinen asiantuntija, 1 väliaikainen toimihenkilö) huhtikuusta 2018 sekä lisähenkilöstö (+6 AST, +23 AD joista 2 edustustoissa), Seuraavassa esitetään tämän lisähenkilöstön tehtävien kuvaus:

Suunnittelu, ohjelmasuunnittelu, suhteet virastoihin (+1 AST, + 1 AD):

- osallistuminen talousarviomenettelyyn,

- yhteys rahastojen ja virastojen välille (esim, avustukset/valtuutussopimukset virastoille)

Tarkastukset, OLAF, Euroopan tilintarkastustuomioistuin (+5 AD):

- edellä mainittujen tarkastusten suorittaminen (ennakkotarkistukset, hankintakomitea, jälkitarkastukset, sisäinen tarkastus, tilien tarkastaminen ja hyväksyminen),

- sisäisen tarkastuksen toimialan ja tilintarkastustuomioistuimen hallinnoimiin tarkastuksiin liittyvien jatkotoimien toteuttaminen,

Suora hallinnointi (+2 AST, +3 AD):

- vuotuisten työohjelmien/rahoituspäätösten valmistelu, vuotuisten painopisteiden asettaminen,

- yhteydenpito sidosryhmiin (potentiaaliset/valitut tuensaajat, jäsenvaltiot ym,),

- ehdotuspyyntöjen ja tarjouskilpailujen ja niihin liittyvien valintamenettelyjen hallinnointi,

- hankkeiden operatiivinen hallinnointi,

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi (myös temaattinen rahoitusväline) (+1 AST, + 6 AD):

- poliittisen vuoropuhelun käyminen jäsenvaltioiden kanssa,

- kansallisten ohjelmien hallinnointi,

- ohjeiden laatiminen jäsenvaltioille,

- avustusten ja kansallisten ohjelmien hallinnoinnissa käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen ja hallinnointi,

Yhteisvaikutus muiden rahastojen kanssa (+2 AD):

- koordinointi niiden rahastojen kanssa, joilla on ulkoinen ulottuvuus,

- koordinointi yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen suhteen,

- yhteisvaikutus ja täydentävyys muiden rahastojen kanssa,

Varainhoito (+2 AST):

- rahoitustapahtumien alullepano ja tarkistaminen,

- kirjanpito,

- tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja siitä raportointi esimerkiksi vuotuisissa toimintakertomuksissa

ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän raporteissa

Muiden linjojen henkilöstö, joka työskentelee rahoituskysymysten parissa (+ 4 AD):

- Rahastojen toteuttamisessa (esim, suoran hallinnoinnin osalta tuensaajien teknisten raporttien arviointi, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta vuotuisten täytäntöönpanokertomusten tarkastelu) mukana olevia erityisvirkamiehiä,

Ulkopuolinen henkilöstö

Tehtävät ovat samanlaisia kuin virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön tehtävät, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, joita ei voida antaa ulkopuoliselle henkilöstölle,

Henkilöstö edustustoissa

+ 2 AD: Sisäasioiden toimialan politiikan täytäntöönpanon ja erityisesti sen ulkoisen ulottuvuuden kehittämistä varten EU:n edustustoissa on oltava riittävästi sisäasioiden tuntemusta, Tämä henkilöstö voitaisiin ottaa joko Euroopan komissiosta ja/tai Euroopan ulkosuhdehallinnosta,

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj, euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoittamiseen osallistuva taho 

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Jäsenvaltio

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

Vahvistetaan myöhemmin

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin,

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

◻ tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj, euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 52

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti …………

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim, tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja),

[…]

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1). 
(3)    Neuvoston päätös 2007/435/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2007, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 18). 
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 575/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 45).
(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).    
(6)    COM(2018) 321 final.
(7)    ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, COM(2018) 321, 2.5.2018.
(8)    Asetus (EU) …/…
(9)    Nämä rahastot edelsivät AMIF-rahaston ohjelmakautta 2007–2013.
(10)    Neuvoston asetus (EU) N:o 2016/369, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2016, hätätilanteen tuen antamisesta unionin sisällä.
(11)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.
(12)    EUVL C , , s. .
(13)    EUVL C , , s. .
(14)    Asetus (EU) N:o …/… Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../... [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] (EUVL L ..., [päivämäärä], s. ..).
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(19)    2008/381/EY: Neuvoston päätös, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).
(20)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.    
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(21)    EUVL C , , s. .
(22)    EUVL C , , s. .
(23)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(24)    EUVL C , , s. .
(25)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1371, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(27)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(28)

   COM(2017) 623 final.

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(30)    EUVL C , , s. .    
(31)    EUVL C , , s. .    
(32)    EUVL C , , s. .    
(33)    Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
(34)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(35)    COM(2015) 240 final, 13.5.2015.
(36)    COM(2017) 558 final, 27.9.2017 ja COM(2018) 250 final, 14.3.2018.
(37)     http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/18/eu-turkey-statement/
(38)    COM(2016) 385 final, 7.6.2016.
(39)    COM(2016) 270 final, 4.5.2016.
(40)    COM(2016) 468 final, 13.7.2016.
(41)    COM(2016) 377 final, 7.6.2016.
(42)    COM(2017) 200 final, 2.3.2017.
(43)    COM(2016) 378 final, 7.6.2016.
(44)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx
(45)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1042/2014, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2014, liite I; komission delegoitu asetus (EU) N:o 2015/1973, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015.
(46)    JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat
(47)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(48)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(49)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(50)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(51)    AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö; JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(52)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava osuus.
Top

Strasbourg12.6.2018

COM(2018) 471 final

LIITTEET

asiakirjaan

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta

{SWD(2018) 347}
{SWD(2018) 348}
{SEC(2018) 315}


LIITE I
Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.11 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)Kukin jäsenvaltio saa rahastosta 5 000 000 euron kiinteän määrän yksinomaan ohjelmakauden alussa.

b)Loput 11 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 % – turvapaikka-asiat;

30 % – laillinen muuttoliike ja kotouttaminen;

40 % – laiton muuttoliike ja palauttamiset.

2.Turvapaikka-asioiden suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)30 % suhteessa niiden henkilöiden määrään, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema;

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat uudelleenlaaditussa direktiivissä 2011/95/EU 1 tarkoitettua toissijaista suojelua;

Kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY 2 tarkoitettua tilapäistä suojelua.

b)60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua.

c)10 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrään, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on jo sijoitettu uudelleen.

3.Laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)40 % suhteessa jäsenvaltiossa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärään.

b)60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskeluluvan.

c)Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon seuraavia ryhmiä:

Kolmansien maiden kansalaiset, joille myönnetään ensimmäinen työhön liittyvä oleskelulupa, joka on voimassa alle 12 kuukautta;

Kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten neuvoston direktiivin 2004/114/EY 3 tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 4 mukaisesti;

Kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan tieteellistä tutkimusta varten neuvoston direktiivin 2005/71/EY 5 tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.

4.Laittoman muuttoliikkeen torjunnan sekä palautusten suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksiä ja joista on annettu kansallisen ja/tai yhteisön lainsäädännön mukainen palauttamispäätös eli hallinnollinen tai oikeudellinen päätös tai toimi, jolla oleskelu todetaan laittomaksi ja määrätään paluuvelvoite;

b)50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta hallinnollisen tai oikeudellisen määräyksen nojalla, riippumatta siitä onko maasta poistuminen tapahtunut vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen.

5.Vertailuluvut alustavia määrärahoja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta jäsenvaltioiden tämän asetuksen unionin lainsäädännön mukaisena ensimmäisenä soveltamispäivänä toimittamien tietojen perusteella. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan jäsenvaltioiden unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella. Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostatille) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

6.Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

LIITE II
Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)unionin säännöstön ja Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvien painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien kapasiteetin tukeminen infrastruktuurin ja palvelujen osalta tarvittaessa;

c)jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen varsinkin niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muuttovirrat vaikuttavat voimakkaimmin, sekä tuen antaminen jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuutoimiin;

d)yhteisvastuullisuuden ja yhteistyön lisääminen niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, esimerkiksi uudelleensijoittamisen ja muiden sellaisten laillisten keinojen kautta, jotka johtavat suojan saamiseen unionista, sekä kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi.

2.Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)niiden politiikkojen kehittämisen ja toteuttamisen tukeminen, joilla edistetään laillista muuttoliikettä ja laillista muuttoliikettä koskevaa unionin säännöstöä;

b)alkuvaiheen kotouttamistoimien edistäminen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten, heidän valmistamisensa osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi erityisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avulla.

3.Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)infrastruktuuria, menettelyjä ja palveluja koskevan unionin säännöstön ja politiikan painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)palauttamisen hallintaa koskevan yhdennetyn ja koordinoidun lähestymistavan tukeminen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan kehittää valmiuksia tehokkaaseen ja kestävään palauttamispolitiikkaan ja vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia;

c)tuetun vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen tukeminen;

d)yhteistyön lisääminen kolmansien maiden kanssa ja niiden valmiuksien lisääminen takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen toteuttamiseksi ja kestävän paluun mahdollistamiseksi.



LIITE III
Tuen soveltamisala

1.Rahastosta tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)turvapaikka-asioita, laillista muuttoliikettä, kotouttamista, palauttamista ja laitonta muuttoliikettä koskevien kansallisten strategioiden vahvistaminen ja kehittäminen;

b)hallinnollisten rakenteiden, järjestelmien ja välineiden perustaminen ja esimerkiksi paikallisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien henkilöstön koulutus;

c)politiikkojen ja menettelyjen kehittäminen, seuranta ja arviointi esimerkiksi tiedon kokoamisen ja vaihdon osalta, yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi;

d)tiedon, parhaiden käytänteiden ja strategioiden vaihtaminen, keskinäinen oppiminen, tutkimukset, yhteisten toimien ja operaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen ja rajatylittävien yhteistyöverkostojen perustaminen;

e)apu- ja tukipalvelut, jotka vastaavat kyseisen henkilön asemaa ja tarpeita, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta;

f)toimet, joilla pyritään lisäämään turvapaikka-asioiden, kotouttamisen, laillisen muuttoliikkeen ja palauttamispolitiikan tuntemusta sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa;

2.Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia toimia:

a)aineellisen avun, myös rajalla annettavan avun antaminen;

b)turvapaikkamenettelyjen toteuttaminen;

c)niiden hakijoiden yksilöiminen, joilla on erityisiä menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä tarpeita;

d)vastaanottoon liittyvän majoitusinfrastruktuurin perustaminen tai parantaminen, esimerkiksi tällaisen infrastruktuurin yhteinen käyttö usean jäsenvaltion kesken;

e)jäsenvaltioiden valmiuksien parantaminen alkuperämaita koskevan tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja levittämisessä;

f)toimet, jotka liittyvät uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen tai uudelleensijoittamista koskevaa unionin kehystä vastaavien kansallisten järjestelyjen täytäntöönpanomenettelyjen toteuttamiseen;

g)kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirrot;

h)kolmansien maiden valmiuksien lisääminen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelun parantamisessa;

i)tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen perustaminen, kehittäminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla.

3.Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)tietopaketit ja -kampanjat, joilla lisätään laillisten unionin suuntautuvien muuttoliikekanavien ja unionin laillista muuttoliikettä koskevan säännöstön tuntemusta;

b)unioniin suuntautuvien liikkuvuusjärjestelyjen, esimerkiksi kiertomuuttoon ja väliaikaiseen muuttoon liittyvien järjestelyjen kehittäminen, myös koulutus työllistymisen edistämiseksi;

c)kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen sekä maahanmuuttoviranomaisten välinen yhteistyö;

d)kolmannessa maassa hankitun ammattitaidon ja -pätevyyden arviointi sekä niiden avoimuus ja yhteensopivuus jäsenvaltioon vastaaviin nähden;

e)avustaminen neuvoston direktiivissä 2003/86/EY 6 tarkoitettua perheenyhdistämistä koskevien hakemusten osalta;

f)apu jäsenvaltiossa jo laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen aseman muutoksen yhteydessä erityisesti kun kyseessä on unionin tasolla määritellyn laillisen oleskelun aseman saaminen;

g)alkuvaiheen kotouttamistoimet kuten kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joilla keskitytään koulutukseen, kieleen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen;

h)toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada ja käyttää julkisia tai ja yksityisiä palveluja ja niiden mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin;

i)julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta;

j)toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa;

k)kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta.

4.Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa c alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)vastaanottoon tai säilöönottoon liittyvä infrastruktuuri, myös mahdollisuus, että tätä infrastruktuuria käyttää useampi kuin yksi jäsenvaltio;

b)tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen käyttöönotto, kehittäminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla;

c)direktiivin 2008/115/EY 7 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pakkoon perustuvaa palauttamista koskevien riippumattomien ja tehokkaiden seurantajärjestelmien käyttöönotto ja lujittaminen;

d)laittoman muuttoliikkeen kannustimien, myös laittomien muuttajien työllistämisen, torjuminen tehokkaiden ja riittävien, riskinarviointiin perustuvien tarkastusten kautta, henkilöstön kouluttaminen, sellaisen mekanismien perustaminen ja toteuttaminen, joiden kautta laittomat muuttajat voivat vaatia maksuja takaisin ja tehdä valituksia työnantajistaan, työnantajille ja laittomille muuttajille suunnatut tiedotuskampanjat heidän direktiivin 2009/52/EY 8 mukaisista oikeuksistaan;

e)palauttamisen valmistelu, myös palauttamispäätöksen antamiseen johtavat toimenpiteet, kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen, matkustusasiakirjojen myöntäminen ja perheenjäsenten jäljittäminen;

f)yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten tai muiden asianomaisten viranomaisten ja palvelujen kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja, helpottaa palauttamista ja varmistaa takaisinotto esimerkiksi käyttämällä kolmansien maiden kansallisia yhteyshenkilöitä;

g)tuki palauttamiseen, erityisesti tuettu vapaaehtoinen paluu ja tiedot tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmista;

h)maastapoistamisoperaatiot sekä niihin liittyvät toimenpiteet unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti, pakkokeinoihin liittyviä välineitä lukuun ottamatta;

i)toimenpiteet, joilla tuetaan palautettavan henkilön kestävää paluuta ja uudelleenkotoutumista;

j)asianmukaiset väliaikaiset majoitus- ja vastaanottotilat ja -palvelut kolmansissa maissa sinne saavuttaessa, myös ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten kansainvälisten normien mukaisesti;

k)yhteistyö kolmansien maiden kanssa laittoman muuttoliikkeen torjumisen ja tehokkaiden palautus- ja takaisinottotoimien alalla, myös osana takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen toteuttamista;

l)toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta maahanmuuttoa koskevista asianmukaisista laillisista väylistä ja laittoman muuttoliikkeen riskeistä;

m)tuki kolmansille maille ja toimet kolmansissa maissa esimerkiksi infrastruktuuriin, laitteisiin ja muihin toimenpiteisiin liittyen, mikäli nämä edistävät tehokasta yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä palauttamisen ja takaisinoton aloilla.

LIITE IV
Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti

Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamat kotouttamistoimenpiteet;

Toimet tehokkaiden vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi säilöönotolle;

Tuettu vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttamisohjelmat ja niihin liittyvät toiminnot;

Toimet, jotka on kohdennettu muita heikommassa asemassa oleviin henkilöihin ja sellaisiin kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, joilla on erityisiä vastaanottoon ja/tai menettelyihin liittyviä tarpeita, myös toimenpiteet, joilla varmistetaan lasten, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien, lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä.

LIITE V
28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

1.Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

2.Vastaanottojärjestelmän piirissä olevien henkilöiden määrä verrattuna turvapaikanhakijoiden määrään.

3.Samasta maasta tulevien turvapaikanhakijoiden suojelun tunnustamisasteen lähentäminen.

Erityistavoite 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi:

1.Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään.

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.Maastapoistumismääräyksen nojalla maasta poistuneiden määrä verrattuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka on määrätty poistumaan maasta.

2.Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella palanneiden määrään.

LIITE VI
Tukitoimityypit



TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

001

Vastaanotto-olosuhteet

002

Turvapaikkakäytännöt

003

Unionin säännöstön täytäntöönpano

004

Lasten asema muuttoliikkeessä

005

Henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottoon ja menettelyihin liittyviä tarpeita

006

Uudelleensijoittaminen

007

Jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen tähtäävät toimet

008

Operatiivinen tuki

II.Laillinen muuttoliike ja kotouttaminen

001

Kotouttamisstrategioiden kehittäminen

002

Ihmiskaupan uhrit

003

Kotouttamistoimenpiteet – tiedotus ja orientaatio, keskitetyt asiointipisteet

004

Kotouttamistoimenpiteet – kielikoulutus

005

Kotouttamistoimenpiteet – kansalaistaitokurssit ja muu koulutus

006

Kotouttamistoimenpiteet – esittely, osallistuminen, yhteydenpito vastaanottavan yhteiskunnan kanssa

007

Kotouttamistoimenpiteet – perustarpeet

008

Lähtöä edeltävät toimenpiteet

009

Liikkuvuusjärjestelyt

010

Laillisen oleskeluluvan saaminen

III.Palauttaminen

001

Vaihtoehdot säilöönotolle

002

Vastaanoton/säilöönoton olosuhteet

003

Palauttamismenettelyt

004

Tuettu vapaaehtoinen paluu

005

Uudelleenkotoutumista koskeva apu

006

Muutto/palautustoimet

007

Pakkoon perustuvan paluun valvontajärjestelmä

008

Muita heikommassa asemassa olevat henkilöt / ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset

009

Toimenpiteet, joilla puututaan laittoman muuttoliikkeen kannustimiin

010

Operatiivinen tuki

IV.Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

004

Valmiuksien kehittäminen

TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Kansallisten strategioiden kehittäminen

002

Valmiuksien kehittäminen

003

Kolmansien maiden kansalaisten koulutus

004

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

005

Tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto

006

(Jäsenvaltioiden) yhteiset toimet/operaatiot

007

Kampanjat ja tiedotus

008

Asiantuntijoiden vaihto ja tilapäinen siirto

009

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

010

Valmistelu- ja seurantatoimet, hallinnolliset ja tekniset toimet

011

Apu- ja tukipalveluiden tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille

012

Infrastruktuuri

013

Välineistö

TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

004

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

005

Liitteessä IV luetellut toimet

LIITE VII
Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Erityistavoitteessa, joka koskee kaikkien Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän eri osatekijöiden, myös ulkoisen ulottuvuuden, lujittamista ja kehittämistä, ja erityistavoitteessa, joka koskee laittoman muuttoliikkeen torjuntaa sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistamista kolmansissa maissa, operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

henkilöstökustannukset;

käyttöönottokustannukset, esimerkiksi välineistön huolto tai korvaaminen;

käyttöönottokustannukset, esimerkiksi infrastruktuurin huolto tai korjaaminen.

LIITE VIII
28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

1.Niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä, joille on annettu apua rahaston tuella:

a)Tietoa ja apua turvapaikkamenettelyjen kuluessa saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

b)Oikeudellista apua ja edustajan saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

c)Erityisapua saaneiden muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, ihmiskaupan uhrien ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrä.

2.Unionin säännöstössä vahvistettujen yhteisten vastaanottovaatimusten mukaisesti perustettujen uusien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien ja tästä rahastosta tuettujen hankkeiden tuloksena samojen vaatimusten mukaisesti parannettujen olemassa olevien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien vastaanottokyky (paikkojen lukumäärä) sekä prosenttiosuus vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien kokonaismäärästä;

3.Niiden paikkojen määrä, jotka on mukautettu ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten rahaston tuella, verrattuna ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten mukautettujen paikkojen kokonaismäärään;

4.Turvapaikka-asioiden koulutusta rahaston tuella saaneiden henkilöiden määrä ja tämä määrä prosenttiosuutena näistä aiheista koulutusta saaneen henkilöstön kokonaismäärästä;

5.Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden lukumäärä;

6.Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

Erityistavoite nro 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi:

1.Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.Niiden paikallisten ja alueellisten viranomaisen määrä, jotka ovat toteuttaneet kotouttamistoimia rahaston tuella.

3.Seuraaviin aloihin keskittyviin, rahastosta tuettuihin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä:

a)koulutus;

b)integroituminen työmarkkinoille;

c)peruspalvelujen saatavuus ja

d)aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus.

4.Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään;

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.Rahaston tuella perustettujen/remontoitujen säilöönottokeskusten paikkojen määrä verrattuna perustettujen/remontoitujen tilojen kokonaispaikkamäärään säilöönottokeskuksissa.

2.Rahaston tukemaa paluuseen liittyvää koulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä.

3.Niiden palautettujen henkilöiden määrä, joiden paluu on osarahoitettu rahastosta, verrattuna maastapoistumismääräyksen nojalla maasta poistuneiden kokonaismäärään:

a)vapaaehtoisesti palanneet henkilöt;

b)henkilöt, jotka on poistettu maasta.

4.Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella vapaaehtoisesti palanneiden määrään.    

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9–26).
(2)    Tieto otetaan huomioon ainoastaan, jos käynnistetään vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12–23) mukaiset toimet.
(3)    Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12–18).
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21–57). 
(5)    Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten, (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15–22).
(6)    Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24–32).
Top