Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018AE2767

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä” (COM(2018) 353 final – 2018/0178 (COD)) ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta” ([COM(2018) 355 final – 2018/0180 (COD))

EESC 2018/02767

OJ C 62, 15.2.2019, p. 103–107 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
17/10/2018; Äänestyspäivä
Date of vote:
17/10/2018
Date lodged:
05/07/2018
Author:
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:
EESC_ECO
Form:
Lausunto
Term of office:
2015-2020
Internal reference:
ECO/467, AVIS-SECTION 2018/2767 FIN
Session:
538
Treaty:
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Legal basis:
Link
Link
Link
Select all documents mentioning this document
Earlier related instruments:
Instruments cited:
Link

15.2.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/103

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä”

(COM(2018) 353 final – 2018/0178 (COD))

ja ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta”

([COM(2018) 355 final – 2018/0180 (COD))

(2019/C 62/16)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö

Euroopan unionin neuvosto, 6.7.2018

Euroopan parlamentti, 5.7.2018

Oikeusperusta

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

 

 

Vastaava erityisjaosto

”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

3.10.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

17.10.2018

Täysistunnon nro

538

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

182/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK suhtautuu myönteisesti luokitusjärjestelmää koskeviin ehdotuksiin, jotka muodostavat ensimmäisen vaiheen kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman (1) täytäntöönpanossa. Ehdotuksissa määritellään, mitä voidaan pitää ”ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana”. Tämän perusteella voidaan määritellä ”ympäristön kannalta kestävä sijoitus”, mikä on tässä yhteydessä olennainen kysymys.

1.2

 Komitea suhtautuu myönteisesti myös ehdotukseen vähähiilisyyttä ja positiivista hiilivaikutusta koskevien uusien vertailuarvojen määrittämisestä.

1.3

 Toimintasuunnitelman tavoitteiden kannalta on äärimmäisen tärkeää luoda vakaa pohja seuraaville toteutusvaiheille. Luokitusjärjestelmä täyttää tämän perustavan tehtävän, ja komitea kannattaa täysin sitä valintaa, että aloitetaan siitä.

1.4

 Perustan on myös oltava yhdenmukainen niiden toimintasuunnitelmassa esitettyjen erittäin kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa, joiden mukaan ”Euroopalla on hyvät valmiudet” toimia suunnannäyttäjänä maailmanlaajuisesti. Nyt tulee toimia kunnianhimoista tavoitetta vastaavalla tavalla ja vahvistaa sen mukainen luokitusjärjestelmä.

1.5

 On äärimmäisen tärkeää, että koko EU puhuu tässä asiassa yhdellä äänellä ja noudattaa samaa lähestymistapaa. Eurooppalaisen luokitusjärjestelmän on siis voitava ylittää ja korvata ne erilaiset toimintamallit, joita jäsenvaltioissa on tällä hetkellä rinnakkain, sovelletaanpa niitä yksittäistapauksissa tai yleisemmin. Silloin kun se on mahdollista, tulee tukeutua olemassa oleviin kansainvälisiin puitteisiin.

1.6

 Tällainen toimintatapa hyödyttäisi myös sisämarkkinoita, koska siten voitaisiin houkutella kaikkialta EU:sta pääomaa kestäviin sijoituksiin. Markkinatoimijat pääsisivätkin hyötymään alhaisemmista kustannuksista, ja sijoittajilla olisi puolestaan enemmän valinnanvaraa.

1.7

 Toimintasuunnitelmaan ja sen täytäntöönpanoon liittyy suuria haasteita. Toimintaympäristö kehittyy selvästikin kovaa vauhtia ja muuttuu jatkuvasti. Myös luokitusjärjestelmä on siksi nähtävä kehittyvänä työkaluna, jota on arvioitava ja mukautettava säännöllisin väliajoin.

1.8

 Edellä esitetyn perusteella komitea on samaa mieltä siitä, että ehdotuksen mukainen asteittainen ja pehmeä lähestymistapa on asetettava etusijalle. On viisasta aloittaa rajallisella määrällä aloja ja asettaa ensi vaiheessa vain rajallinen määrä oikeudellisia velvoitteita.

1.9

 Kuten edellä todetaan, nykyisissä ehdotuksissa tilannetta tarkastellaan ekologisesta näkökulmasta. Kokonaistilannetta ajatellen komitea vaatii kuitenkin edelleen, että yleiseen johdonmukaisuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota. On tietenkin hyvä, että sosiaalisiin kysymyksiin ja hallintotapaan liittyvät vähimmäistason suojatoimet on otettava huomioon, mutta lisätoimenpiteet ovat silti toivottavia. Tulevaisuudessa näkökulmaa olisi siis laajennettava myös sosiaalista kestävyyttä ja hallintotapaa koskeviin tavoitteisiin.

1.10

 Komitea antaa täyden tukensa valitulle lähestymistavalle, jonka mukaan unionissa otetaan käyttöön erittäin hienojakoinen luokitusjärjestelmä. On olennaisen tärkeää määrittää varmasti ja selkeästi, millainen toiminta on todella kestävää ympäristön kannalta, ja poistaa alusta lähtien epäilykset asiasta.

1.11

 Ratkaisevan tärkeää on myös luokitusjärjestelmän helppokäyttöisyys, josta on hyötyä varsinkin kuluttajille ja sijoittajille. Päätös siitä, että luokitusjärjestelmää käytetään vasta sitten, kun se on vakaa ja viimeistelty, on niin ikään täysin kannatettava.

1.12

 Luokitusjärjestelmässä on myös otettava huomioon, että sitä käyttävät yritykset. Juuri ne huolehtivat suurelta osin ”aidosta” siirtymisestä kestäväpohjaiseen talouteen. On perusteltua noudattaa lähestymistapaa, jossa otetaan lukuun alojen ja erikokoisten yritysten väliset erot. Lisäksi kilpailu ei saa vääristyä, kun hankitaan varoja ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan.

1.13

 Samaan aikaan luokitusjärjestelmää on voitava soveltaa sekä laajassa kansainvälisessä ympäristössä kuin paikallisella tasolla. Komitea on ehdottomasti sitä mieltä, että toimenpiteitä ei saa räätälöidä liian tarkasti vain erittäin suurten yksiköiden tarpeisiin vaan niiden pitää hyödyttää myös pk-yrityksiä.

1.14

 On myönteistä, että Euroopan valvontaviranomaiset ovat avainasemassa unionin luokitusjärjestelmän laatimisessa. Kaikkien rahoituslaitosten on voitava käyttää luokitusjärjestelmää, sitä on voitava soveltaa kaikkiin rahoitustuotteisiin, ja sen on oltava myös jatkossa sovellettavissa kaikkeen asianomaiseen taloudelliseen toimintaan. Lisäksi on varmistettava, että se sopii yhteen EU:n rahoitusalan lainsäädännön kanssa. Sääntelystä ja valvonnasta aiheutuvat lisärasitukset ja -kustannukset on pidettävä mahdollisimman pieninä, mm. suhteellisuusperiaatetta soveltamalla.

1.15

 Komitea katsoo, että myös tiedottamisella ja viestinnällä on oleellinen merkitys. Se pitääkin täysin asianmukaisena kiinnittää paljon huomiota tiedotukseen ja viestintään kaikkien asianomaisten tahojen, myös yritysten operatiivisen toimintaympäristön, ja suuren yleisön kanssa. Voitaisiin laatia suunnitelma mahdollisimman kattavan tiedotuksen tarjoamiseksi sidosryhmille ja suurelle yleisölle ja vuoropuhelun aloittamiseksi, jotta hankkeelle saadaan kannatusta. Tähän voisi sisältyä myös talousvalistusta ja -kasvatusta. Muutos lähtee ihmisistä!

2.   Taustaa (2)

2.1

 Kansainvälisellä tasolla YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman hyväksyminen vuonna 2015 ja Pariisin ilmastosopimuksen tekeminen vuonna 2016 ovat olennaisesti muuttaneet suhtautumista ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen. Toisin sanoen maailmanlaajuisesti on päätetty ottaa tavoitteeksi kestävämpi ympäristö.

2.2

 Euroopan unioni ei odottanut näitä kansainvälisen tason tekstejä tehdäkseen aloitteita, mutta asiat ovat nopeutuneet huomattavasti niiden hyväksymisen jälkeen. Kestävyysajattelun noudattamiseen siirtyminen edellyttää sitä paitsi huomattavia ponnistuksia ja merkittäviä investointeja. Pelkästään ilmasto- ja energia-aloilla puhutaan jopa 180 miljardista eurosta vuosittain

2.3

 Tätä varten perustettiin vuonna 2016 korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli laatia unionille kestävän rahoituksen strategia. Asiantuntijaryhmä on erityisesti tehnyt kaksi eurooppalaista rahoitusjärjestelmää koskevaa aloitetta:

2.3.1

 Ensimmäisen tarkoituksena on parantaa rahoitusjärjestelmän panosta kestävään ja osallistavaan kasvuun.

2.3.2

 Toisen tavoitteena on parantaa rahoitusvakautta sisällyttämällä sijoituspäätösten tekoon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät).

2.4

 Asiantuntijaryhmä antoi myös kahdeksan suositusta, jotka ovat sen mielestä kestävän rahoitusjärjestelmän olennaisia osatekijöitä. Ryhmä kehotti muun muassa ottamaan unionin tasolla käyttöön teknisesti luotettavan luokitusjärjestelmän, joka selkeyttää käsitteitä ”vihreä” ja ”kestävä”. Siten kyettäisiin määrittämään ”ympäristön kannalta kestävä” taloudellinen toiminta.

2.5

 Asiantuntijaryhmän työn jatkamiseksi komissio julkaisi keväällä 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman, jossa mainittiin muiden muassa nyt tarkasteltavana olevat ehdotukset.

2.6

 Näiden 24. toukokuuta 2018 päivättyjen aloitteiden (3) tavoitteet ovat seuraavat:

2.6.1

 Vahvistetaan luokitusjärjestelmän perusta edellä kuvatulla tavalla. Siten voidaan myös määrittää, mikä on ”kestävä sijoitus”.

2.6.2

 Laaditaan selkeät säännöt sijoittajia varten. Erityisesti tietyille rahoitusjärjestelmän toimijoille suunnattujen sääntöjen tavoitteena on antaa entistä selkeämpi ja johdonmukaisempi kuva siitä, miten ESG-tekijöihin liittyvät riskit voidaan nivoa sijoituspäätöksiin ja sijoittajaneuvontaan.

2.6.3

 Asetetaan tietyille rahoitusjärjestelmän toimijoille uusia avoimuusvaatimuksia erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden tavasta ottaa edellä kohdassa 2.6.2 tarkoitetut säännöt huomioon edellä mainituissa päätöksissä ja neuvonnassa. Niiden on myös osoitettava, miten ne toteuttavat kestävyystavoitteensa.

2.6.4

 Määritetään uudet vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvot, joita niiden hallinnoijien on sovellettava, jotta käyttäjät saavat varmuuden tältä osin.

3.   Huomioita ja kommentteja

3.1

 ETSK suhtautuu myönteisesti tarkasteltavana oleviin ehdotuksiin, jotka muodostavat ensimmäisen vaiheen kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan luokitusjärjestelmä, jonka avulla voidaan määritellä, mitä voidaan pitää ”ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana”, ja sitä kautta määrittää ”ympäristön kannalta kestävä sijoitus”, mikä on tässä yhteydessä ehdottoman olennainen kysymys.

3.2

 Tavoitetta ei sitä paitsi suinkaan pyritä saavuttamaan yksinomaan näillä ehdotuksilla. Aihepiiri on nimittäin erittäin monisyinen, ja sitä varten tarvitaan lukuisia toimia ja aloitteita. Muitakin ehdotuksia on jo käsiteltävänä, ja lisää on määrä esittää lähitulevaisuudessa tai hiukan myöhemmin.

3.3

 Toimintasuunnitelman tavoitteiden kannalta on äärimmäisen tärkeää vakaa pohja, jolle seuraavat toteutusvaiheet voidaan perustaa. Luokitusjärjestelmä täyttää tämän perustavan tehtävän, ja komitea kannattaa täysin sitä valintaa, että aloitetaan siitä. Ensin on ymmärrettävä täsmällisesti, mitä ”vihreä” ja ”kestävä” pitävät tosiasiallisesti sisällään.

3.4

 Perustan on myös oltava yhdenmukainen toimintasuunnitelmassa esitettyjen erittäin kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa. Toimintasuunnitelmassa todetaan erityisesti, että ”Euroopalla on hyvät valmiudet” toimia suunnannäyttäjänä maailmanlaajuisesti. Nyt tulee toimia kunnianhimoista tavoitetta vastaavalla tavalla ja vahvistaa sen mukainen luokitusjärjestelmä.

3.5

 On siis varmistettava, että luokitusjärjestelmä on kiistaton ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien tunnustama. Jos näin ei ole, vaarana ovat kielteiset vaikutukset kaikkeen tulevaan kehitykseen ja vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällainen virhe on pyrittävä kaikin keinoin välttämään.

3.6

 Eurooppalaisen luokitusjärjestelmän on siis myös voitava ylittää ja korvata ne erilaiset toimintamallit, joita jäsenvaltioissa on tällä hetkellä rinnakkain, sovelletaanpa niitä yksittäistapauksissa tai yleisemmin. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että tähän mennessä kertyneet myönteiset kokemukset pitäisi noin vain unohtaa, vaan niitä on tilanteen salliessa hyödynnettävä. Tässä suhteessa on niin ikään merkityksellistä, että luokitusjärjestelmässä tukeudutaan nykyisiin kansainvälisiin puitteisiin.

3.7

 Viime kädessä on äärimmäisen tärkeää, että koko EU puhuu tässä asiassa yhdellä äänellä ja noudattaa samaa lähestymistapaa. Tällainen toimintatapa hyödyttää myös sisämarkkinoita, koska siten voitaisiin helpommin houkutella kaikkialta EU:sta pääomaa kestävällä pohjalla oleviin sijoituksiin. Markkinatoimijat pääsisivätkin hyötymään alhaisemmista kustannuksista, sillä näiden enää tarvitsisi jäsenvaltion mukaan noudattaa erilaisia normeja. Sijoittajilla olisi puolestaan enemmän valinnanvaraa, ja sijoitusten tekeminen valtioiden rajojen yli helpottuisi.

3.8

 Kuten toimintasuunnitelmassa perustellusti todetaan, ”[k]estävyyttä käsittelevä tieteenala on dynaaminen ja kehittyvä. Sama pätee myös yhteiskunnallisiin odotuksiin sekä sijoittajien ja markkinoiden tarpeisiin” (4). Luokitusjärjestelmä on siksi nähtävä kehittyvänä työkaluna, jota on arvioitava säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa mukautettava tai oikaistava. On edettävä ripeästi mutta ei liian nopeasti.

3.9

 Edellä esitetyn perusteella komitea on samaa mieltä siitä, että ehdotuksen mukainen asteittainen ja pehmeä lähestymistapa on asetettava etusijalle. Sama koskee muuten myös erilaisten toimintasuunnitelmassa kaavailtujen toimien ja tavoitteiden toteuttamista.

3.10

 On viisasta aloittaa rajallisella määrällä aloja (5) ja asettaa ensi vaiheessa vain rajallinen määrä oikeudellisia velvoitteita (6). Näin jokainen pystyy tutustumaan uuteen toimintamalliin ja hankkimaan tarvittavaa kokemusta. Sitä paitsi olosuhteet kehittyvät nopeasti, ja on otettava huomioon se seikka, että taloudellinen siirtymä vaatii aina tietyn ajan. Saavutettujen tulosten ja edistyksen säännöllinen arviointi on siten myös täysin perusteltua. Komitea kannattaa suunniteltuja menettelytapoja, joihin kuuluu arviointi joka kolmas vuosi.

3.11

 Edellä sanotun mukaisesti komitea kannattaa nykyisissä ehdotuksissa omaksuttua ympäristöulottuvuuteen liittyvää lähestymistapaa. Kokonaistilannetta ajatellen komitea vaatii kuitenkin edelleen, että yleiseen johdonmukaisuuteen kiinnitetään riittävästi huomiota. Tältä osin on myönteistä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa mainitut periaatteet on sisällytetty ehdotuksiin ja että taloudellisen toiminnan harjoittamisessa vaaditaan noudatettavaksi sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja työhön liittyviä kansainvälisiä vähimmäisnormeja että kirjanpitosääntöjä. Ensin mainittujen osalta on silti syytä muistuttaa, että kyse on vähimmäistason suojatoimista ja että lisätoimenpiteitä on syytä toteuttaa. Tulevaisuudessa näkökulmaa olisikin laajennettava siten, että se kattaa myös sosiaalista kestävyyttä ja hallintotapaa koskevat tavoitteet.

3.12

 Samaan aikaan on alusta alkaen pyrittävä mahdollisimman suureen selkeyteen ja varmuuteen. Komitea antaa täyden tukensa valitulle lähestymistavalle, jonka mukaan unionissa otetaan käyttöön erittäin hienojakoinen luokitusjärjestelmä. Näin varmistetaan, että siitä, mikä on tosiasiallisesti ympäristön kannalta kestävää toimintaa, vallitsee joka hetki mahdollisimman selkeä käsitys, ja poistetaan kaikki epäilykset. Samalla edistetään ekologisiin tavoitteisiin annettavan panoksen mittaamista ja kartoittamista, mikä on tärkeää paitsi sinällään myös tulevan kehityksen kannalta.

3.13

 Selkeyden ja varmuuden lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että luokitusjärjestelmä ja sen pohjalta tehtävät myöhemmät päätökset ovat helppokäyttöisiä. Järjestelmän kanssa tekemisiin joutuvat sidosryhmät eivät useinkaan ole asiantuntijoita. Näitä tahoja on koulittava ”puhumaan samaa kieltä”. Sitä paitsi yritykset ja finanssialan toimijat eivät aina näe asioita samasta näkökulmasta.

3.14

 Sääntelyssä on siten otettava huomioon myös yritysten tarpeet ja pidettävä mielessä niiden toiminta ja sijoittuminen toimitusketjun loppupäähän. Luokitusjärjestelmää on lisäksi voitava soveltaa yhtä hyvin laajassa kansainvälisessä ympäristössä kuin pienissä yrityksissä paikallisella tasolla. Koska yritysten välillä on suuria eroja, alakohtainen lähestymistapa on tässä tapauksessa täysin perusteltu. Komitea on ehdottomasti sitä mieltä, että säännösten pitää hyödyttää myös pk-yrityksiä, erityisesti koska viime mainitut muodostavat Euroopan talouden perustan. Kriteerien on siis ehdottomasti oltava mukautettavissa eri mittaluokkiin.

3.15

 Yritysten välinen kilpailu ei saa vääristyä, kun hankitaan varoja ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen toimintaan. Tekniset seulontakriteerit tulee määritellä siten, että kaikki asianomainen taloudellinen toiminta tietyllä elinkeinoalalla voidaan katsoa ympäristön kannalta kestäväksi ja sitä voidaan kohdella samalla tavoin, mikäli se edistää asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista yhtäläisesti. Tässä yhteydessä komitea pyytää kiinnittämään erityistä huomiota haasteisiin, joita syntyy, kun yhdenmukaistetaan talouden eri (ala)sektoreita koskevia teknisiä seulontakriteereitä sekä tietojen luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä.

3.16

 Edellä mainittuun käytettävyyteen liittyen komitea on tyytyväinen siitä, että komissio on suurelta osin ottanut huomioon sääntelyntarkastelulautakunnan työn. Mukautus, jonka tarkoituksena on sallia luokitusjärjestelmän käyttö vasta, kun se on vakaa ja viimeistelty, on siis kannatettava.

3.17

 Koska on tarpeen varmistaa luokitusjärjestelmän yhdenmukaisuus finanssialaa koskevan unionin lainsäädännön kanssa, on niin ikään myönteistä, että Euroopan valvontaviranomaiset (7) ovat avainasemassa unionin luokitusjärjestelmän laatimisessa. Niiden mukanaololla varmistetaan, että rahoituslaitokset voivat käyttää luokitusjärjestelmää ja että sitä voidaan soveltaa rahoitustuotteisiin. Tältä osin on syytä ottaa huomioon suhteellisuusperiaate paikallisten ja pienikokoisten laitosten eduksi. Sääntelystä ja valvonnasta aiheutuvaa lisärasitusta ja -kustannuksia on syytä kokonaisuudessaan rajoittaa mahdollisimman paljon.

3.18

 Huomion kiinnittäminen käytettävyyteen hyödyttää paitsi yrityksiä ja rahoitusjärjestelmän toimijoita, myös kuluttajia ja sijoittajia. Viimeksi mainitut hyötyvät, sillä selkeyden ja varmuuden suunniteltujen tai tehtävien kestävien sijoitusten suhteen odotetaan paranevan nykyiseen verrattuna.

3.19

 Huomion kiinnittäminen edellä mainittuihin varmuuden, selkeyden ja käytettävyyden periaatteisiin edistää yleisemminkin toimintasuunnitelman tavoitteiden onnistuneen, tehokkaan ja täydellisen toteutuksen mahdollisuuksien pitämistä mahdollisimman suurina.

3.20

 Komitea suhtautuu myönteisesti myös vähähiilisyyttä ja positiivista hiilivaikutusta koskevien uusien vertailuarvojen määrittämiseen. Vertailuarvoilla edistetään sisämarkkinoiden toimintaa poistamalla nykyinen pirstaleisuus ja varmistetaan sijoittajien eduksi parempi suojelu ja avoimuus, koska käyttöön saadaan enemmän ja parempilaatuisia tietoja. Lisäksi niillä lisätään ilmastoasioiden kanssa tekemisissä olevia yrityksiä koskevien tietojen määrää, laatua ja vertailukelpoisuutta. Niillä voidaan myös edistää merkittävästi hankkeiden ja omaisuuserien suuntautumista Pariisin ilmastosopimukseen sisältyvien ilmastotavoitteiden toteuttamiseen.

3.21

 Komitea katsoo, että myös tiedottamisella ja viestinnällä on oleellinen merkitys. Onhan muitakin tapoja edistää merkittävällä tavalla toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja kaikkia näissä puitteissa toteutettuja aloitteita. Komitea pitääkin täysin asianmukaisena kiinnittää paljon huomiota tiedotukseen ja viestintään kaikkien asianomaisten tahojen ja suuren yleisön kanssa. Voitaisiin laatia suunnitelma mahdollisimman kattavan tiedotuksen tarjoamiseksi kaikille sidosryhmille ja vuoropuhelun aloittamiseksi, jotta hankkeelle saadaan kannatusta. Tavoitteena on saada kaikki tahot mukaan yhteistyöhön suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän voisi sisältyä myös talousvalistusta ja -kasvatusta. Muutos lähtee ihmisistä!

Bryssel 17. lokakuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1)  COM(2018) 97 final

(2)  Tämä tekstijakso tukeutuu pitkälti asetusehdotuksen perusteluosaan sekä kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan (COM(2018) 97 final)

(3)  COM(2018) 353 final ja COM(2018) 355 final

(4)  COM(2018) 353 final, s. 7.

(5)  Erityisesti ympäristön alalla ja vasta myöhemmin muilla aloilla (esim. sosiaaliset kysymykset).

(6)  Mm. asetusehdotuksen 4 artikla.

(7)  Kyseisiin viranomaisiin viitataan usein lyhenteellä ESA, joka tulee englannista (European Supervisory Authorities).

Top