EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017DC0688

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Energiaunionin kolmas tilannekatsaus

COM/2017/0688 final

Bryssel 23.11.2017

COM(2017) 688 final

KOMISSION TIEDONANTO

FMT:Font=Microsoft Sans SerifEnergiaunionin kolmas tilannekatsaus/FMT

{SWD(2017) 384 final}
{SWD(2017) 385 final}
{SWD(2017) 386 final}
{SWD(2017) 387 final}
{SWD(2017) 388 final}
{SWD(2017) 389 final}
{SWD(2017) 390 final}
{SWD(2017) 391 final}
{SWD(2017) 392 final}
{SWD(2017) 393 final}
{SWD(2017) 394 final}
{SWD(2017) 395 final}
{SWD(2017) 396 final}
{SWD(2017) 397 final}
{SWD(2017) 398 final}
{SWD(2017) 399 final}
{SWD(2017) 401 final}
{SWD(2017) 402 final}
{SWD(2017) 404 final}
{SWD(2017) 405 final}
{SWD(2017) 406 final}
{SWD(2017) 407 final}
{SWD(2017) 408 final}
{SWD(2017) 409 final}
{SWD(2017) 411 final}
{SWD(2017) 412 final}
{SWD(2017) 413 final}
{SWD(2017) 414 final}


I.    JOHDANTO

Euroopan siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on vähitellen käymässä toteen. Energiaunioni on yksi nykyisen komission kymmenestä painopisteestä. Se luo uusia työpaikkoja, kasvua ja investointimahdollisuuksia. Viime vuoden ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketti 1 ja vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevat marraskuussa 2017 esitetyt ehdotukset 2 olivat tämän prosessin tärkeimmät välitavoitteet. Vajaat kolme vuotta energiaunionia koskevan puitestrategian 3 julkaisemisesta komissio on esittänyt lähes kaikki ehdotukset, jotka ovat tarpeen energiatehokkuuden ensimmäisen periaatteen noudattamiseksi, EU:n globaalin johtoaseman tukemiseksi ilmastotoimien ja uusiutuvan energian alalla sekä kohtuullisten sopimusehtojen tarjoamiseksi energian kuluttajille.

Tässä energiaunionin tilaa koskevassa kolmannessa katsauksessa seurataan edeltävän vuoden edistystä ja luodaan katse tulevaan vuoteen. Nyt on aika saada koko yhteiskunta – kansalaiset, kaupungit, maaseutualueet, yritykset, tiedeyhteisöt ja työmarkkinaosapuolet – sitoutumaan täysipainoisesti energiaunioniin, viemään sitä eteenpäin ja sitoutumaan tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen.

Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat vahvasti hyväksymään vuosina 2015 ja 2016 ehdotetut energiaa ja ilmastoa koskevat lainsäädäntöaloitteet ensisijaisina Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien yhteisen julistuksen mukaisesti 4 . Komissio kehottaa lainsäätäjiä säilyttämään korkean tavoitetason ja eri ehdotusten välisen johdonmukaisuuden.

Ennen säädösten hyväksymistä on tärkeää jatkaa viipymättä monien tukitoimien 5 toteuttamista. Näin varmistetaan, että siirtymisellä vähähiiliseen talouteen edistetään täysipainoisesti Euroopan talouden nykyaikaistamista. Tämä myös auttaa jäsenvaltioita täyttämään vuosille 2020 ja 2030 yhteisesti sovitut energia- ja ilmastotavoitteet sekä energiaunionin laajemmat tavoitteet.

Energiaunionin toteuttaminen edellyttää komission, jäsenvaltioiden ja kaikkien yhteiskuntaryhmien välistä tiivistä yhteistyötä. Se on yhteinen luomisprosessi, jossa tärkeänä välitavoitteena ovat jäsenvaltioiden ajoissa toimittamat yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Useimmat jäsenvaltiot ovat alkaneet laatia kansallisia suunnitelmiaan, mutta niiden kaikkien on tehtävä paljon työtä, jotta ne saavat suunnitelmaluonnokset valmiiksi vuoden 2018 alussa. 6 Luonnosten toimittaminen ajoissa on erittäin tärkeää sijoittajien luottamuksen herättämiseksi ja turvallisuuden luomiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Suunnitelmaluonnosten valmistuminen vuoden 2018 alussa on tärkeää myös unionin vahvan globaalin johtoaseman osoittamiseksi.

Energiantuotannon ja -kysynnän maailmanlaajuisilla muutoksilla on merkittävä vaikutus geopolitiikkaan ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tämä asettaa Euroopalle vakavia haasteita mutta luo myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia. EU haluaa tässä yhteydessä vahvistaa globaalia johtoasemaansa puhtaaseen energiaan siirtymisessä sekä taata energiaturvallisuuden kaikille kansalaisilleen. Sen vuoksi sillä on edelleen korkea tavoitetaso energiaunionin toteuttamisessa. Toteutustyötä ei ole vielä läheskään saatu valmiiksi. Koko talouden nykyaikaistamiseen tarvittavien investointien hankkiminen edellyttää korkeaa tavoitetasoa muun muassa uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkuuden, ilmastotoimien ja puhtaan energian innovoinnin osalta sekä oikeanlaisten hintasignaalien antamista markkinoille.

Yhteistyönä tehtäviä toimia on sen vuoksi vauhditettava ja on täytettävä sitoumus energiaunionin toteuttamisesta nykyisen komission toimikauden loppuun mennessä. Vuoteen 2019 mennessä energiaunionin on siirryttävä teoriasta käytäntöön.

II.    SUUNTAUKSET JA TOIMINTAPOLIITTISET HUOMIOT

Eurooppa on siirtymässä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiajärjestelmästä vähähiiliseen ja täysin digitaaliseen kuluttajakeskeiseen energiajärjestelmään. Viime vuosina havaitut tärkeimmät suuntaukset ovat jatkuneet ja jopa vahvistuneet joillakin aloilla. 7

Uusiutuvan energian osuus EU:n energiapaletista kasvaa edelleen, ja sillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa 20 prosentin tavoite vuonna 2020. Vuonna 2015 uusiutuva energia muodosti suurimman osan (77 prosenttia) uudesta tuotantokapasiteetista EU:ssa kahdeksatta vuotta peräkkäin. 8 Uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi aurinkosähkön 9 sekä maalta ja mereltä saatavan tuulivoiman, kustannukset vähenevät. Tämä on merkki sijoittajien luottamuksesta tekniseen kehitykseen, hyvään politiikan suunnitteluun ja sähkömarkkinoiden uudistuksiin. 10 Uusiutuviin energialähteisiin kohdistuviin investointeihin ovat aiemmin vaikuttaneet haitallisesti jäsenvaltioiden käyttämät taannehtivat toimenpiteet. Toimitusvarmuuden osalta on todettava, että uusiutuvat energialähteet ovat korvanneet fossiilisia tuontipolttoaineita noin 16 miljardin euron edestä (vuoden 2015 tiedot) 11 .

Kuvio 1: Uusiutuvan energian osuus EU:n energian kokonaisloppukulutuksesta verrattuna uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien mukaiseen kehityspolkuun

Kasvihuonekaasupäästöjen erottamista bruttokansantuotteesta (BKT) on jatkettu pääasiassa innovoinnin ansiosta. 12 Vuonna 2016 Euroopan talouden elpyminen johti teollisen ja taloudellisen toiminnan kasvuun ja BKT:n kasvuun kaikkiaan 1,9 prosentilla. Tämä olisi voinut johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Päästöt vähenivät kuitenkin kaikkiaan 0,7 prosenttia ja vielä enemmän (2,9 prosenttia) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla. EU:n yhteenlaskettu BKT kasvoi kaikkiaan 53 prosenttia vuosina 1990–2016, ja kokonaispäästöt 13 vähenivät 23 prosenttia 14 . Liikenteen alalla kasvihuonekaasupäästöt kuitenkin lisääntyvät edelleen.

Kuvio 2: Muutokset EU:n BKT:ssä (reaalimuutos), EU:n kasvihuonekaasupäästöissä ja EU:n talouden kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetissä (päästöjen ja BKT:n suhde) Indeksi (1990=100)

Myös energiankulutus on erotettu talouskasvusta. Energiankysynnän jatkuva väheneminen EU:ssa johtuu ensisijaisesti jäsenvaltioiden energiatehokkuustoimenpiteistä. Vuonna 2015 energiankulutus kasvoi hieman. Tähän olivat syynä talouskasvun nopeutuminen, öljyn ja kaasun hintojen lasku sekä vuoden 2014 poikkeukselliseen lämpimään talveen verrattuna kylmä talvi. Pitkän aikavälin laskeva suuntaus on kuitenkin selvä: vuonna 2015 EU:ssa kulutettiin 2,5 prosenttia vähemmän primäärienergiaa kuin vuonna 1990, kun BKT kasvoi samana ajanjaksona 53 prosenttia. EU:n on kaikesta huolimatta vähennettävä primäärienergian kulutusta 3,1 prosenttia vuosina 2015–2020, jotta se voi saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. 15  

Kuvio 3: BKT:n kehitys ja primäärienergian kulutus EU-28:ssa. Lähde: Eurostat

Käynnissä oleva energiakäänne edistää Euroopan talouden nykyaikaistamista. Tämä käy ilmi esimerkiksi patenttitoiminnan lisääntymisestä puhtaan energian teknologioiden alalla Euroopassa. Eurooppalaiset yritykset hakevat yhä useammin myös kansainvälistä suojaa keksinnöilleen, mikä osoittaa kasvavaa luottamusta niiden kilpailukykyyn maailmanlaajuisilla energiateknologiamarkkinoilla. Kansainvälisten patenttien hakemisessa EU on Japanin jälkeen toisella sijalla.

Kuvio 4: EU:n patenttien määrän kehitys puhtaan energian teknologioiden alalla. Tietolähde: Euroopan komissio / Yhteinen tutkimuskeskus (Euroopan patenttiviraston tietojen pohjalta). Vuosien 2014, 2015 ja 2016 tiedot ovat arvioita.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta puhtaaseen energiaan siirtymistä voi haitata epäreilu kilpailu, jos jäsenvaltiot jatkavat tukien antamista fossiilisille polttoaineille. Tukia annetaan monessa eri muodossa, esimerkiksi suorana tukena kannattamattomille kivihiilikaivoksille 16 , kapasiteettimekanismina runsaspäästöisille voimalaitoksille ja verohelpotuksina työsuhdeautoille tai dieselpolttoaineille. Fossiilisten polttoaineiden tuet myös lisäävät riskiä investoida arvottomiin omaisuuseriin, jotka on korvattava ennen investointien elinajan päättymistä. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla on määrä helpottaa fossiilisten polttoaineiden tukien vähentämiseen tähtäävien jäsenvaltioiden toimien seurantaa ja arviointia. Seuraavassa energian hintoja ja kustannuksia koskevassa vuoden 2018 raportissa annetaan ajantasaisia tietoja fossiilisten polttoaineiden tuista EU:ssa.

III.    EDISTYMISEN ARVIOINTI

Energiakäänteen tulisi olla sosiaalisesti oikeudenmukainen, johtaa innovointiin ja perustua tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan infrastruktuuriin. Sen olisi myös parannettava toimitusvarmuutta. Euroopan unionin sijoitusinstrumentit sekä sen ulko- ja kehityspolitiikka tukevat Euroopan energiakäännettä. Kaikilla näillä aloilla edistyttiin huomattavasti vuonna 2017.

Sosiaalisesti oikeudenmukainen energiakäänne

Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaikuttaa moniin ihmisiin kuluttajina, työntekijöinä, toimihenkilöinä tai energiamarkkinatoimijoina. Energiakäänne ei välttämättä hyödytä kaikkia lyhyellä aikavälillä. Hyvin hallinnoituna se kuitenkin lopulta hyödyttää koko EU:n taloutta luomalla uusia työmahdollisuuksia, tuottamalla energiakustannusten säästöjä ja parantamalla ilmanlaatua. Monien ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketin mukaisten tukitoimien tarkoituksena on puuttua vaikeuksiin, joita joillakin alueilla tai väestöryhmillä on energiakäänteen tuomien etujen hyödyntämisessä.

Kivihiili-intensiivisiä alueita ja saaria koskevat tukitoimet

Komissio alkoi vuonna 2017 antaa räätälöityä tukea ja apua siirtymäalueille, jotka ovat olleet tai ovat edelleen riippuvaisia kivihiili- ja hiili-intensiivisistä teollisuudenaloista. Näillä alueilla on erityisiä taloudellisia ja sosiaalisia haasteita. Slovakian Trenčínin ja Puolan Śląskin alueen tukeminen on aloitettu tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Tuki käsittää näiden alueiden taloudellisten vahvuuksien tutkimisen sekä teknisen avun ja neuvonnan, joka koskee saatavilla olevien EU:n rahoituksen ja ohjelmien kohdennettua käyttöä. Komissio aikoo jatkaa tiivistä yhteistyötä näiden alueiden kanssa ja ulottaa kokeiluhankkeen muihin tukitoimista kiinnostuneisiin jäsenvaltioihin. Tämän toimen tavoitteena on myös hyödyntää niiden Euroopan alueiden kokemuksia, jotka ovat menestyneet energiakäänteen toteuttamisessa. Joulukuussa 2017 perustetaan EU:n laajuinen sidosryhmäfoorumi tätä tarkoitusta varten.

Vaikka saaret ovat usein houkuttelevia kohteita puhtaan energian investoinneille, niillä on myös erityisiä haasteita, joiden taustalla ovat niiden sijainti, talouden pienimuotoisuus ja vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Toukokuussa 2017 komissio allekirjoitti Maltassa yhdessä 14 jäsenvaltion kanssa poliittisen julistuksen puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamisesta saarilla. Tähän liittyvä ensimmäinen foorumi pidettiin syyskuussa Kreetassa. Aloitteen tavoitteena on tarjota Euroopan 2 400 asutulle saarelle pitkän aikavälin puitteet, joilla saaria autetaan vähentämään riippuvuutta energiantuonnista niiden omien uusiutuvien energialähteiden tehokkaamman hyödyntämisen avulla.

Siirtyminen vähähiiliseen talouteen luo uusia työpaikkoja energia-alalle 17 ja koko talouteen. Tämä työpaikkapotentiaali edellyttää uusia taitoja ja osaamista. Komissio on sen vuoksi hiljattain julkaissut ehdotuspyynnön alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevasta suunnitelmasta, jolla puututaan osaamistarpeisiin puhtaiden teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden alalla sekä rakennusalalla 18 . Vastaavat puitteet autoalalle otettiin käyttöön viime vuonna. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) toteuttaa laajan tietojen analysoinnin, joka perustuu reaaliaikaisiin avoimia työpaikkoja koskeviin kyselyihin. Sen tavoitteena on parantaa osaamisvajeiden tuntemusta eri maissa ja eri aloilla. Ensimmäiset tulokset saadaan vuonna 2018.

Energiaköyhyys vaikuttaa EU:ssa lähes 50 miljoonaan ihmiseen. Komissio on puhtaan energian säädöspaketin yhteydessä ehdottanut monia toimenpiteitä, joilla puututaan energiaköyhyyteen. Keinoina käytetään energiatehokkuutta, suojaa palvelun keskeytymiseltä sekä ongelman parempaa määrittelyä ja seurantaa jäsenvaltioissa. Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskus julkaisee vuoden 2017 loppuun mennessä tilastoja ja raportteja interaktiivisessa verkkoportaalissa. Seuraavassa vaiheessa se keskittyy tietojen vaihtoon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien kesken. Pilottihankkeena toteutettava tiedotuskampanja on käynnistetty ja se on määrä aloittaa neljässä jäsenvaltiossa (Kreikka, Portugali, Romania ja Tšekki) ensi vuonna. Kampanjassa tiedotetaan energiaköyhyydestä kärsiville kuluttajille heidän oikeuksistaan ja annetaan kuluttajille energiansäästöneuvoja sekä tietoja energiatehokkuuden parantamisesta vähäisin kustannuksin.

Energiakäänne vaikuttaa myönteisesti monien Euroopan kansalaisten terveyteen. Rikkidioksidien, typpidioksidien, hiukkasten ja muiden pilaavien aineiden kokonaispäästöt vähenevät EU:ssa, mutta ilman epäpuhtaudet johtavat silti vuosittain yli 400 000 ennenaikaiseen kuolemantapaukseen 19 . Joulukuussa 2016 hyväksytyn kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin 20 myötä EU pyrkii vuoteen 2020 mennessä vähentämään puolella ilman epäpuhtauksien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemantapausten määrää. Energiakäänne voisi vähentää myrkyllisiä päästöjä edelleen ja vauhdittaa elämänlaadun parantamista monissa Euroopan kaupungeissa, joissa kansalaiset joutuvat päivittäin kärsimään ilman epäpuhtauksista 21 . Myös älykkäät investoinnit puhtaampaan liikenteeseen ja asuntojen lämmitykseen tukevat taloutta vähentämällä hengityselinten sairauksista johtuvia sairaanhoitokuluja ja sairauspoissaoloja.

Innovoiva energiakäänne

Energiaunioni edistää merkittävästi puhtaan energian innovointia Euroopassa ja muualla maailmassa. Eurooppalaisten yritysten ja innovoijien olisi oltava edelläkävijöitä tässä kehityksessä, jolloin ne saisivat etua uusista teknologioista ja liiketoimintamalleista. Tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteista ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” -strategiassa 22 .

Eurooppa on yksi maailman johtavista alueista innovoinnin alalla. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta innovaatiot voidaan viedä markkinoille ja muuttaa kasvuksi ja työpaikoiksi.

Koska tutkimustyö ja innovointi vievät aikaa, keskipitkän aikavälin konkreettinen hyöty riippuu pikaisesti tehtävistä valmistelutoimista. EU-rahoitusta lisättiin sen vuoksi viime vuonna. Koheesiopolitiikalla tuetaan innovointia älykkään erikoistumisen avulla (vähintään 2,6 miljardia euroa osoitetaan vähähiilisiä teknologioita koskevaan tutkimukseen ja innovointiin 23 ), ja Horisontti 2020 -ohjelmasta käytetään yli 2 miljardia euroa vuosina 2018–2020 tukeen, jossa keskitytään neljään energiaa ja ilmastoa koskevaan painopisteeseen: varastointi, uusiutuvat energialähteet, rakennukset ja sähköinen liikenne (kaupungeissa). Alhaalta ylöspäin suuntautuvat toimet mukaan lukien kokonaismäärä voi olla jopa 3 miljardia euroa 24 . Energia-alan demonstrointihankkeisiin suunnatulla InnovFin-rahoitusvälineellä tuetaan vähähiilisten energiateknologioiden alan hankkeita, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan. Välineen talousarvio kaksinkertaistui Horisontti 2020 -rahoituksen saamisen myötä ja on nyt 300 miljoonaa euroa. Lisäksi sen kautta voidaan nyt kanavoida NER300-ohjelman ensimmäisen ehdotuspyynnön jakamattomia tuloja  25 .

Akut ovat yksi viime marraskuussa määriteltyjen innovoinnin painopisteiden strategisista osatekijöistä. Suorituskyvyn paranemisen ja kustannusten laskun ansiosta akkuteknologia tulee olemaan välttämätön mahdollistava teknologia, kun energiaunionin tavoitteet pyritään saavuttamaan etenkin sähköiseen liikenteeseen ja sähkön varastointiin liittyvien sovellusten avulla. Rahoituksen osalta komissio on valmis antamaan merkittävää tukea akuille ja akkukennoteknologialle. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee yhteistyötä innovaatioekosysteemin, jäsenvaltioiden ja koko akkuarvoketjun kattavien teollisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tunnistaa painopisteitä ja tarpeita ja perustaa EU:n akkualan yhteenliittymä, jonka keskipisteenä on akkukennojen valmistus. Tuloksia käsitellään helmikuussa 2018 pidettävällä puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumilla. Näin täydennetään sääntelyä, jolla poistetaan energian varastointia haittaavat pidäkkeet ja edistetään sähköistä liikennettä. Tällaisia yhteisiä lähestymistapoja jäljitellään muilla painopistealoilla, esimerkiksi uusiutuvan energian alalla ja Euroopan rakennuskannan hiilivapauden toteuttamisessa, mikä johtaa konkreettisiin teollisiin ja taloudellisiin etuihin Euroopan hyväksi.

Innovointia koskevat tukitoimet kaupungeissa

Suuri osa energiakäänteeseen tarvittavista innovaatioista ja investoinneista sijoittuu kaupunkeihin. Vuonna 2017 kaupungit eri puolilla EU:ta toteuttivat useita konkreettisia toimia energiakäännettä edistävien uusien ja innovatiivisten teknologioiden toteuttamiseksi. Göteborgin, Pariisin ja Viladecansin kaupungit alkoivat kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet -aloitteen avulla testata innovatiivisia ratkaisuja, jotka voitaisiin siirtää muihin EU:n kaupunkeihin 26 . Nyt jo Euroopan ulkopuolelle ulottuvassa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusaloitteessa 27 kaupungit Euroopassa ja Euroopan naapuri- ja laajentumisalueilla omaksuivat yhdennetyn lähestymistavan ja toteuttivat määrätietoisia toimenpiteitä, jotka koskivat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä kohtuuhintaisen ja kestävän energian saatavuutta. EU:n kaupunkiagendan 28 puitteissa perustettiin lisäksi kaupunkikumppanuuksia. Ne tarjoavat innovatiivisen hallintotavan, jossa yhteistyöhön osallistuu paikallisviranomaisia, jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä. Kumppanuuksien aiheina ovat energiakäänne, kaupunkiliikenne, ilmanlaatu, kestäväpohjainen maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut, digiaikaan siirtyminen, kiertotalous, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja asuminen. Kumppanuuksilla tulee olemaan tärkeä asema innovatiivisen energiakäänteen toteuttamisessa. Älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa kaupungit ja teollisuus ovat pyrkineet tavoitteeseen, jolla varmistetaan, että kaupungit palvelevat 300 miljoonaa Euroopan kansalaista kaupunkien yhteentoimivilla tietoalustoilla vuoteen 2025 mennessä 29 ; kaupunkien päättäjien hyväksynnän saamiseksi laadittiin myös asiaa koskeva opas 30 .

Komissio on ottamassa vetovastuun myös kansainvälisellä tasolla. Komissio aloitti helmikuussa 2017 Mission Innovation -aloitteen ohjauskomitean puheenjohtajana Yhdysvaltojen jälkeen ja ryhtyi toimiin kahdessa innovaatiohaasteessa, jotka koskevat auringonvalon muuntamista varastoitavissa oleviksi aurinkopolttoaineiksi sekä rakennusten kohtuuhintaista lämmitystä ja jäähdytystä. Toukokuussa 2018 pidettävän Mission Innovation huippukokouksen ja puhtaan energian ministerikokouksen yhtenä järjestäjänä komissio pyrkii antamaan huomattavasti tilaa valtiosta riippumattomille sidosryhmille, kuten yrityksille, innovoijille, yksityisille sijoittajille ja kaupungeille. Tämä voitaisiin toteuttaa tiiviissä yhteistyössä vuonna 2017 käynnistetyn maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusaloitteen 31 kanssa. Euroopan unioni tekee yhteistyötä myös Kiinan ja Kanadan kanssa puhtaan energian innovoinnin edistämiseksi koko maailmassa.

Komissio on edelleen myös Euratomin puolesta johtava osapuoli kansainvälisessä innovatiivisessa ITER-hankkeessa, jonka tavoitteena on fuusioenergian kehittäminen kaupallisesti kannattavaksi energialähteeksi 32 .

Energiakäänne edellyttää tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa infrastruktuuria

Energiakäänne edellyttää infrastruktuurin mukauttamista tulevaisuuden energiajärjestelmän tarpeisiin. Energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurit ovat yhä enemmän kytköksissä toisiinsa. Tämä alojen välinen yhdentyminen jatkuu, ja paikallisista verkoista tulee entistä tärkeämpiä Euroopan kansalaisten arkielämässä. He siirtyvät yhä yleisemmin sähköiseen liikenteeseen, hajautettuun energiantuotantoon ja kulutuksen joustoon. Älykkään infrastruktuurin seuraavan sukupolven aikaansaamiseksi ja olemassa olevan infrastruktuurin käytön optimoimiseksi komissio kannustaa hankkeiden toteuttajia hakemaan taloudellista tukea ja pyrkimään energia-, liikenne- ja televiestintäinfrastruktuurien välisen synergian luomiseen. Komissio aikoo arvioida, miten tällaisten innovatiivisten infrastruktuurihankkeiden edistämistä voitaisiin jatkaa vuoden 2020 jälkeisenä aikana.

Infrastruktuurin lisääntyvä digitalisoituminen mahdollistaa jo verkon älykkään hallinnoinnin ja kysynnänohjauksen. ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketissa esitettiin kysynnänohjaukselle johdonmukainen kehys, joka mahdollistaa sähköajoneuvojen älykkään lataamisen ja antaa kuluttajille kannustimia ladata alhaisten sähkönhintojen aikoina ja jakeluverkonhaltijoille valmiudet verkon aktiiviseen hallintaan 33 . Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin tuloksena olivat kansalliset toimintakehykset ja tukitoimet, joita komissio on arvioinut yksityiskohtaisesti. Aiemmin tässä kuussa komissio ehdotti havaittujen puutteiden korjaamiseksi lisätoimia, muun muassa lähes 800 miljoonan euron rahoitustukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurille 34 .

Energiainfrastruktuurin suojelun parantaminen on ratkaisevan tärkeää digitaalisena aikana. Energia-alan kyberturvallisuuden asiantuntijafoorumi on helmikuussa 2017 julkaistussa raportissaan määritellyt ne energia-alan haasteet ja erityistarpeet, joita EU:n lainsäädäntö ei vielä kata 35 . Komissio on aloittanut sidosryhmien kanssa älykkäitä verkkoja käsittelevän erityisryhmän puitteissa energia-alan verkkoturvallisuutta koskevan verkkosäännön laatimisen, jonka on määrä olla valmis vuoden 2018 loppuun mennessä. Kybertapahtumien riskeistä ja ehkäisemisestä energia-alalla on aloitettu selvitys.

Samalla jatketaan työtä, jolla parannetaan energian sisämarkkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuutta. Alueellisen yhteistyön tavoitteena oli alun perin fyysisen infrastruktuurin ja sen tehokkaan käytön parantaminen. Nyt sen soveltamisala laajenee kattamaan esimerkiksi myös uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja energiatehokkuuden. Se voisi kehittyä edelleen ja kattaa myös jäsenvaltioiden ja asianomaisten hankkeiden toteuttajien välisiä uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita tai myös yhteisiä uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevia pitkän aikavälin alueellisia strategioita.

Merkittävistä saavutuksista huolimatta on korostettava, että jäljelle on vielä jäänyt huomattavia pullonkauloja. Neljän jäsenvaltion (Espanja, Kypros, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta) odotetaan jäävän alle vuodeksi 2020 asetetun sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskevan 10 prosentin tavoitteen 36 . Tämän asian hoitamiseksi komissio antoi tänään tiedonannon vuodeksi 2030 asetetusta sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskevasta tavoitteesta. Se hyväksyi myös kolmannen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista. Luettelo sisältää keskeiset hankkeet, joita tarvitaan, jotta voidaan saavuttaa yhteenliitettyjen energian sisämarkkinoiden tavoitteet ja erityisesti neljän korkean tason työryhmän hyväksymät tavoitteet. Niitä ovat esimerkiksi yhdysjohdot, joilla Iberian niemimaa yhdistetään Ranskaan ja muuhun EU:hun, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, hankkeet, jotka tähtäävät Baltian maiden sähköverkkojen synkronointiin eurooppalaisten verkkojen kanssa, toimitusvarmuutta parantavat ja kilpailua Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan tuovat kaasuhankkeet sekä ensimmäiset integroituun Pohjanmeren verkkoon tähtäävät hankkeet.

Alueellinen yhdentyminen Euroopan unionissa

Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmä (CESEC) päätti syyskuussa 2017 ulottaa maantieteellisen toiminta-alansa käsittämään koko Länsi-Balkanin alueen sekä keskittyä luomaan yhteenliitetyt markkinat sähkölle ja edistämään investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Verkkojen Eurooppa välineen tuella parannettiin merkittävästi Romanian ja Bulgarian välistä ensimmäistä kaasuyhdysputkea.

Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman (BEMIP) puitteissa tehtiin tekninen ja taloudellinen analyysi Baltian maiden sähköverkon synkronoimisesta EU:n sähköverkkoon Liettuan/Puolan kautta 37 . Analyysi tarjoaa hyvän perustan nopealle etenemiselle kohti energiaomavaraisuutta.

Energia-alan yhteistyötä Pohjanmeren maiden välillä koskevia ensimmäisiä alueellisia hankkeita on käynnistetty ja alueellisia klustereita määritellään parhaillaan. Euroopan työntekijöille ja kuluttajille konkreettista etua tuomaan on suunniteltu Pohjanmeren tuulivoimakeskus, joka on tuhansien tuuliturbiinien ympäröimä tekosaari.

Eteläisen kaasukäytävän kaasuputken rakentaminen on edistynyt. Hanke on edelleen strategisesti tärkeä EU:n monipuolistamispyrkimysten kannalta. Sen avulla saadaan käyttöön uusia kaasulähteitä uuden reitin kautta.

Myös Iberian niemimaan yhdistäminen tiiviimmin energian sisämarkkinoihin on edistynyt, vaikkakaan ei riittävästi. Vuonna 2017 Ranskan ja Espanjan sääntelyviranomaiset tekivät rajat ylittävää kustannusten jakamista koskevan päätöksen Biskajanlahden sähkölinjasta, joka lähes kaksinkertaistaa maiden välisen yhteenliitäntäkapasiteetin valmistuessaan vuonna 2025. Espanjan ja Portugalin välisen yhdysjohdon kehittäminen edistyy aikataulun mukaisesti. Sen valmistuessa Portugali saavuttaa yhteenliitäntöjä koskevan 10 prosentin tavoitteen. Itäisen akselin kaasuverkon kehittäminen Espanjasta ja Portugalista kaasun sisämarkkinoille on edistynyt, ja suunniteltu uusi kaasuputki estää ruuhkautumisen Ranskan verkossa.

Yhteenliitetyt ja varmatoimiset energiamarkkinat edellyttävät fyysisen infrastruktuurin ohella myös parempaa koordinointia siirtoverkonhaltijoiden välillä. Ne myös lopettavat sisäisen kaupan suosimisen alueiden välisen kaupan kustannuksella. Kaasuntoimitusten ehdottoman joustavuuden takaamiseksi on erityisen tärkeää käyttää kaasuvarastoja tehokkaammin ja kehittää nesteytetyn maakaasun todellisia maailmanmarkkinoita 38 .

Energiakäänne investointimahdollisuutena

Energiaunionin toteuttaminen ja energiakäänteen nopeuttaminen tuottavat mittavia investointimahdollisuuksia. Yksi energiaunionin tärkeimmistä painopisteistä vuonna 2017 olikin investointien toteuttaminen. Euroopan unioni edisti sitä monin eri tavoin.

Euroopan investointiohjelma on tähän mennessä johtanut 240,9 miljardin euron investointeihin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) kautta. Energia-ala oli lukumäärällisesti ykkössijalla hyväksytyissä ESIR-rahaston toimissa. Suurin osa tuetuista hankkeista on investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiainfrastruktuuriin 39 .

Jäsenvaltiot ovat myös helpottaneet Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttöä energiakäänteen tukemiseen. Kentällä tehdyt hankevalinnat ovatkin lisääntyneet merkittävästi vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla. Vähähiilistä taloutta koskevan investointiprioriteetin osalta noin 28 prosenttia talousarviosta (eli 18 miljardia euroa 40 ) oli kesäkuun 2017 loppuun mennessä osoitettu yli 8 500 konkreettiselle hankkeelle (vuoden 2016 loppuun mennessä vastaava osuus oli 19 prosenttia 41 ). Täytäntöönpano jatkuu vuoden 2023 loppuun asti 42 . Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenneosiosta aiotaan sitoa 22,4 miljardia euroa vuoden 2017 loppuun mennessä, mikä on johtanut noin 46,7 miljardin euron kokonaisinvestointeihin EU:ssa.

Viime vuonna komissio julkisti myös ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” aloitteen, jolla edistetään investointeja Euroopan rakennuskannan energiaperuskorjaukseen 43 . Yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa kehitetty aloite antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden yhdistää julkisen ja yksityisen rahoituksen eri lähteitä, jotta kotitaloudet ja pk-yritykset voivat saada räätälöityjä kunnostuslainoja.

Koska rakennusten peruskorjaukseen tarvitaan mittavia investointeja, yksityisiä rahoituslähteitä on saatava käyttöön paljon nykyistä enemmän. Energy Efficiency Financial Institutions Group -asiantuntijaryhmä (EEFIG) käynnisti Euroopan komission tukemana marraskuussa 2016 energiatehokkuuteen liittyvien riskien vähentämistä käsittelevän foorumin (DEEP). Sen tavoitteena on lisätä luottamusta ja auttaa hankkeiden kehittäjiä ja sijoittajia arvioimaan paremmin energiatehokkuuteen kohdistuvien investointien riskejä ja hyötyjä 44 . Tämä suurin EU:n laajuinen avoin tietokanta sisältää tietoja yli 7 800 hankkeesta, mikä osoittaa, että energiatehokkuus on taloudellisesti houkuttelevaa. Kesäkuussa 2017 otettiin käyttöön rahoituslaitoksille tarkoitettu ohjeisto (Underwriting Toolkit), jolla autetaan pankkeja ja sijoittajia lisäämään pääoman käyttöä energiatehokkuuteen tarjoamalla kehyksen tällaisten investointien riskien ja hyötyjen arviointiin 45 .

Tänä vuonna on lisäksi määrä ottaa käyttöön kaupunkialueiden investointeja käsittelevä neuvoa-antava foorumi. Sen toteuttajana on komissio yhteistyössä Euroopan investointipankin kanssa, ja se perustuu Euroopan investointineuvontakeskuksen jo olemassa oleviin rakenteisiin. Se tarjoaa hankkeiden toteuttajina toimiville kaupunkien viranomaisille ja/tai tuensaajille räätälöityjä neuvontapalveluja ja rahoitusmahdollisuuksia.

Investointeja koskevat tukitoimet: Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) ja Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI) toiminta

ITALIAN JA RANSKAN VÄLINEN SÄHKÖYHDYSJOHTO (IT–FR): (170 miljoonaa euroa). Tuki Italian-osuudelle Alppien kautta kulkevasta Piemonten ja Savoijin välisestä suurjännitteisestä tasasähköyhteydestä, joka yhdistää Ranskan ja Italian.

NORDLINK HVDC-YHDYSJOHTO (DE–NO): (150 miljoonaa euroa). Tuki ensimmäiselle Saksan ja Norjan väliselle yhteenliitännälle, jolla edistetään monipuolistamista ja toimitusvarmuutta sekä sähkömarkkinoiden yhdentymistä molemmissa maissa ja kyseisellä alueella.

ENERGA HYBRID BOND (PL): (250 miljoonaa euroa). Kolmivuotinen investointiohjelma (2017–2019) Puolan pohjois- ja keskiosan sähkönjakeluverkon nykyaikaistamiseksi ja laajentamiseksi. Se mahdollistaa myös uusien järjestelmän käyttäjien, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä käyttävät sähköntuottajat, liittämisen jakeluverkkoon.

RIGA TRANSPORT COMPANY (LV): (175 miljoonaa euroa). Riga Transport Companylle myönnetty ESIR-laina yhdistettynä CEF-avustukseen. Tavoitteena on laajentaa yrityksen vetypolttoaineinfrastruktuuria, jota tarvitaan vetypolttokennobussien pitämiseen toiminnassa.

BALTCAP INFRASTRUCTURE FUND (LT, LV, EE): ESIR-hanke, jolla tuetaan (lähes 20 miljoonan euron) EIP-investointia BaltCap-infrastruktuurirahastoon, joka on yleisen infrastruktuurin rahasto. Se keskittyy uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja liikennehankkeisiin kolmessa edellä mainitussa Baltian maassa.

NAVARRA NZEB SOCIAL HOUSING -hanke (ES): Tälle 39 miljoonan euron EIP-lainalle on annettu EU:n takaus ESIR-rahastosta. Hankkeella tuetaan sosiaalisen asuntotuotannon 524 asunnon rakentamista Navarran alueelle Pamplonaan. Asunnot tulevat olemaan lähes nollaenergiarakennuksissa.

MONIASUNTOISTEN RAKENNUSTEN PERUSKORJAUSOHJELMA (LT): (vuosille 2014–2020 myönnetty 314 miljoonan euron ERI-tuki, jota voidaan laajentaa ESIR-rahastosta) – Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen eniten lämmitystä vaativissa moniasuntoisissa rakennuksissa monien eri rahoitusvälineiden (lainojen ja takausten) avulla.

On myös syytä muistaa, että komissio ehdotti vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän tarkistamisen yhteydessä innovaatiorahaston perustamista tukemaan innovointia energia-alalla ja teollisuudessa. Vuonna 2017 komissio aloitti alakohtaiset asiantuntijatapaamiset tämän rahaston soveltamisalan määrittelemiseksi 46 . Ehdotukseen sisältyy myös uudistamisrahaston perustaminen alhaisemman tulotason jäsenvaltioiden energiajärjestelmien uudistamiselle annettavaa tukea varten.

Investointien kannalta suotuisan ympäristön aikaansaamiseksi voitaisiin kaikista näistä toimista huolimatta tehdä vielä enemmän. Koordinoimattomat ja vaikeasti ennakoitavat kansalliset energia- ja ilmastopolitiikat heikentävät investointivarmuutta. Viime aikoihin asti vain osalla jäsenvaltioista oli vuoden 2020 jälkeiseen aikaan ulottuvia ilmasto- ja energiasuunnitelmia ja strategioita. Yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ollut energiaunionin kaikki viisi ulottuvuutta käsittävää kattavaa suunnitelmaa, ja vain harvat hallitukset ottivat huomioon rajat ylittävät vaikutukset määritellessään kansallisia politiikkoja. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ansiosta mahdolliset sijoittajat voivat tehdä tarvittavia pitkän aikavälin investointipäätöksiä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle 47 .

Energiakäänteeseen liittyvien investointitarpeiden täyttämiseksi rahoituksen on oltava linjassa energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa. Kestävistä investoinneista on tullut yksi pääomamarkkinaunionin uusista toimintaprioriteeteista. Kesäkuussa 2017 otettiin tärkeä askel julkaisemalla ohjeet, joilla autetaan yrityksiä tiedottamaan sosiaalisista ja ympäristöasioista. Komissio perusti kestävää taloutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän saadakseen neuvoja siitä, miten kestävän kehityksen huomioon ottaminen voidaan varmistaa EU:n rahoitusalan sääntelyssä ja rahoitusmarkkinamenettelyissä. Ryhmän suositukset saadaan vuoden 2018 alussa 48 . Sitä ennen Euroopalla on edelleen johtoasema tällä alalla. Esimerkkinä tästä on erityisesti Ranska, joka laski tammikuussa liikkeeseen kaikkien aikojen ensimmäisen (ennätyksellisen 7 miljardin euron) vihreän valtion viitelainan. EIP on edelleen maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseen laskija, jonka portfolio kasvaa jatkuvasti.

Syyskuussa tehtiin tärkeä päätös, jonka tavoitteena on helpottaa investointeja rakennusten energiatehokkuuteen. Hiljattain annetuissa Eurostatin ohjeissa energiatehokkuussopimusten kirjaamisesta julkisyhteisöjen tilinpitoon 49 täsmennetään kyseisten sopimusten tilastollista kirjaamista. Niissä määritellään myös edellytykset, joiden täyttyessä nämä sopimukset on kirjattava julkisyhteisön taseen ulkopuolelle. Tämä helpottaa kuntien kannalta energiatehokkuussopimusten käyttöä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden ja koulujen tai sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen, energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttamatta haitallisesti julkisen talouden alijäämään ja julkisyhteisön velkaan. Se helpottaa myös entistä vahvempien markkinoiden kehittämistä energiatehokkuussopimusten palveluntarjoajille, mukaan lukien monet pienet ja keskisuuret yritykset. Käytännön opas alan ammattilaisille ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.

Energiakäänteen ulkoinen ulottuvuus

EU:n ulkopolitiikalla ja kehityspolitiikalla on ratkaiseva merkitys puhtaan energian ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemisessa maailmanlaajuisesti sekä EU:n energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Vuonna 2017 EU vahvisti energia- ja ilmastodiplomatioiden välisiä synergioita. Vastauksena Yhdysvaltojen hallinnon aikomukseen vetäytyä Pariisin sopimuksesta EU vahvisti sitoumuksensa ilmastonmuutoksen globaaliin torjuntaan. Lisäksi se lujittaa olemassa olevia kumppanuuksiaan eri puolilla maailmaa. EU pyrkii edelleen luomaan uusia liittoutumia, maailman suurimmista talouksista heikoimmassa asemassa oleviin saarivaltioihin. EU lisäsi viime vuonna merkittävästi ilmastorahoitusta ja antoi kehitysmaille yli 20 miljardia euroa vuonna 2016 50 .

EU antoi täyden tukensa kasvuun tähtäävälle Hampurin G20-kokouksen ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelmalle ja vahvisti yhteistyötä monien tärkeiden kumppanien kanssa, erityisesti Aasiassa. EU allekirjoitti Kiinan kanssa energia-alan työsuunnitelman ja Japanin kanssa yhteistyöpöytäkirjan nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoiden edistämiseksi. Suhteiden vahvistamista Intian kanssa jatkettiin ja 6. lokakuuta 2017 hyväksyttiin energiaa ja ilmastoa koskeva EU:n ja Intian johtajien julkilausuma. EU myös paransi suhteita Iraniin energian ja ilmaston alalla sekä järjesti historian ensimmäisen EU:n ja Iranin välisen kestävää energiaa koskevan yritysfoorumin.

EU on edistänyt kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan kunnianhimoisen strategian hyväksymistä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä varmistaakseen, että kansainvälinen meriliikenneala osallistuu yhteisiin kansainvälisiin toimiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä EU jatkoi työtään ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Erityisesti päästökauppajärjestelmien yhteenkytkennällä saavutettavat kehittyneet maailmanlaajuiset hiilimarkkinat on ollut EU:n pitkäaikainen tavoite. Tällaiset markkinat tarjoavat mahdollisuuksia uusiin päästövähennyksiin samalla kun ne vähentävät ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannuksia. Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsitellään nyt ehdotuksia Sveitsin kanssa tehtävän päästökauppajärjestelmien yhteen kytkemistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä. EU:lla on lisäksi edelleen aktiivinen rooli muissa osissa maailmaa. Se osallistuu sekä monenvälisiin aloitteisiin 51 että kahdenvälisiin toimiin erityisesti lisäämällä yhteistyötä Kiinan kanssa, joka parhaillaan valmistelee koko maan kattavaa järjestelmää.

Energia on merkittävä painopisteala EU:n ja sen naapuruston yhteistyössä. Siinä keskitytään sääntely- ja markkinauudistuksiin, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämiseen, yhteenliitäntöjen rakentamiseen, energiatoimitusten varmuuden parantamiseen ja tiukimpien mahdollisten vaatimusten edistämiseen ydinturvallisuuden alalla. Ukraina edistyi vuonna 2017 merkittävästi sääntelyn uudistamisessa. Se on uudistanut sähkömarkkinoita ja energiatehokkuutta koskevan toimintakehyksensä. Lisäksi se on perustamassa merkittävän rahaston, josta on määrä rahoittaa energiatehokkuutta asuntosektorilla. Taloudellista tukea se saa muun muassa EU:lta.

EU myös jatkaa pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että energia-alaa käsitellään asianmukaisesti kolmansien maiden kanssa parhaillaan käytävissä ja tulevissa kauppaneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa kestävä energian saanti maailmanmarkkinoilla, antaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuus hyödyntää täysipainoisesti liiketoimintamahdollisuuksia vientimarkkinoilla ja tukea energiakäännettä kolmansissa maissa EU:n tietotaidon ja teknologian avulla.

Afrikan ja EU:n energiakumppanuus tarjoaa merkittävät puitteet kestävälle energia-yhteistyölle. Lisäksi EU tukee Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevaa aloitetta 52 . Komissio edistää tämän aloitteen päämääriä ja tavoitteita erityisesti rahoitusta yhdistävien välineidensä avulla. Niissä käytetään avustuksista saatavaa rahoitusta julkisen tai yksityisen sektorin investointien toteuttamiseksi uusiutuvan energian alalla. Näin on saatu aikaan tähän mennessä noin 4,8 miljardin euron kokonaisrahoitus uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Komissio myös tarjoaa suoraa tukea yksityiselle sektorille ElectriFI-aloitteesta, jonka nykyisen noin 30 miljoonan euron sijoitussalkun odotetaan tässä vaiheessa saavan aikaan noin 88 MW uutta uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Komissio oli huhtikuussa 2017 myös mukana isännöimässä korkean tason pyöreän pöydän kokousta, jonka aiheena olivat investoinnit kestävään energiaan Afrikassa. Sen tavoitteena oli parantaa EU:n yksityisen sektorin osallistumista puhtaan energian edistämiseen Afrikassa. Ilmastonmuutosta ja kestävää energiaa koskevaa tutkimus- ja innovointikumppanuutta on määrä tukea marraskuussa 2017 pidettävässä Afrikan unionin ja Euroopan unionin välisessä huippukokouksessa.

EU jatkoi myös energiaturvallisuuden parantamista ja teki yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa energian maailmanmarkkinoiden vahvistamiseksi avoimuuden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla. Tässä yhteydessä suhteilla Yhdysvaltoihin on edelleen tärkeä asema ja niistä huolehditaan
EU–USA-energianeuvostossa ja sen työryhmissä.

Komissio antoi 9. kesäkuuta 2017 Euroopan unionin neuvostolle suosituksen komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut suunnitellun Nord Stream 2 -kaasuputken käyttöä koskevasta sopimuksesta Venäjän federaation kanssa. Komissio pyrkii saamaan neuvostossa hyväksynnän vahvalle valtuutukselle, jonka pohjalta se on valmis aloittamaan neuvottelut Venäjän kanssa. Äskettäin tehdyssä ehdotuksessa kaasudirektiivin muuttamisesta täsmennetään, että kolmansiin maihin meneviin ja niistä tuleviin kaasuputkiin sovelletaan maakaasun sisämarkkinoita koskevia yhteisiä sääntöjä unionin lainkäyttöalueen rajaan saakka. Kansainväliset sopimukset asianomaisten kolmansien maiden kanssa ovat edelleen asianmukaisin väline, jolla voidaan varmistaa yhdenmukainen oikeudellinen kehys koko putkelle.

IV.    Energiaunioni on toteutumassa

EU on vuonna 2017 saavutetun edistyksen ansiosta toteuttamassa energiaunionihankkeen, joka saa aikaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja. Komissio on esittänyt suurimman osan ennakoitavan sääntelykehyksen edellyttämistä säädösehdotuksista. Tukitoimia otetaan käyttöön, jotta voidaan vauhdittaa julkisia ja yksityisiä investointeja sekä siirtyä puhtaaseen energiaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisätoimia on kuitenkin kiireesti toteutettava, jotta energiaunioni voidaan toteuttaa ennen nykyisen komission toimikauden päättymistä vuonna 2019. Sen vuoksi on välttämätöntä edistyä nopeasti lainsäädännön antamisessa, suotuisten puitteiden toteuttamisessa ja kaikkien yhteiskunnan osien osallistumisen varmistamisessa.

Lainsäädäntökehyksen aikaansaaminen

Lainsäädännöllisistä prioriteeteista annetun yhteisen julistuksen mukaisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytävät ja niiden väliset keskustelut on saatettava nopeasti ja tuloksekkaasti päätökseen. Lainsäätäjät ovat jo hyväksyneet energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia koskevasta tietojenvaihdosta annetun päätöksen 53 ja toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun asetuksen 54 , joilla varmistetaan rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ja vahvempi yhteisvastuullisuus kriisin varalta. Lainsäätäjät ovat tässä kuussa myös päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta. Näistä esimerkeistä käy ilmi, että Euroopan unioni ja sen toimielimet kykenevät merkittäviin saavutuksiin, jos vain löytyy poliittista tahtoa.

Komissio kehottaa lainsäätäjiä säilyttämään jäljellä olevien säädösehdotusten yleisen johdonmukaisuuden sekä korkean tavoitetason, jotta EU voi lujittaa johtoasemaansa puhtaaseen energiaan siirtymisessä erityisesti hallinnon, uusiutuvien energialähteiden, ilmastotoimien, energiatehokkuuden ja puhtaan energian innovoinnin osalta. Tämän ansiosta EU:lla on mahdollisuus edistyä vuoden 2018 vuoropuhelun yhteydessä toden teolla Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten noudattamisessa ja puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyvien Euroopan kansalaisten suurten odotusten täyttämisessä.

Suotuisien puitteiden aikaansaaminen

Yhtenä painopisteenä vuonna 2018 ovat innovatiiviset kaupunkeja koskevat hankkeet EU:n kaupunkiagendan yleisissä puitteissa. Komissio tekee yhteistyötä edelläkävijäkaupunkien ja -alueiden kanssa sellaisten monialaisten innovatiivisten hankkeiden tukemiseksi, joita voidaan käyttää koeympäristöinä uusille liiketoimintamalleille ja soveltaville teknologioille. Tällaisia innovatiivisia hankkeita olisi jäljiteltävä kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa. Joulukuussa 2017 pidettävä One Planet -huippukokous, Mission Innovation -aloitteen kolmas ministerikokous toukokuussa 2018 ja San Franciscossa syyskuussa 2018 pidettävä valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastohuippukokous ovat hyviä tilaisuuksia esitellä Euroopan johtoasemaa puhtaan energian innovoinnissa ja siihen liittyvää Euroopan kaupunkien tärkeää roolia.

Komissio aikoo myös vahvistaa tukeaan hiili-intensiivisille siirtymäalueille ja auttaa niitä kehittämään lyhyen aikavälin ratkaisuja ja pitkän aikavälin strategioita, joilla edistetään kestävää talouden rakennemuutosta. Tämä saavutetaan yhdistämällä useista jäsenvaltioista koostuvien EU:n maatiimien ja joulukuussa 2017 perustettavan kivihiili- ja hiili-intensiivisiä siirtymäalueita käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin toiminta.

Toisena painopisteenä on sen varmistaminen, että teollisuuden pyrkimykset vastaavat päätöksentekijöiden pyrkimyksiä tukea puhtaaseen energiaan siirtymistä strategisilla aloilla, kuten uusiutuvan energian ja rakentamisen alalla sekä akkujen valmistuksessa. Puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin käynnistäminen tukee tätä prosessia.

Komissio aikoo myös edistää investointeja puhtaaseen energiaan, joka on yksi talouden nykyaikaistamisen tärkeä osatekijä. Tässä käytetään apuna monia eri investointialoitteita, esimerkiksi investointiedustajia, rakenneuudistusten tukipalvelua ja Euroopan investointineuvontakeskusta.

Kaikkien yhteiskunnan osien osallistuminen

Energiaunioni voi menestyä vain, jos kaikki yhteiskuntaryhmät toimivat yhdessä ja pyrkivät samaan päämäärään, kuten jotkut edelläkävijät ovat jo osoittaneet 55 . Varapuheenjohtaja Šefčovič on toisella energiaunionikierroksella vieraillut tähän mennessä 17 jäsenvaltiossa ja keskustellut hallitusten ja kansallisten sidosryhmien kanssa energiaunionin toteuttamistilanteesta. Tapaamisista, joihin on osallistunut nuoria, kansalaisia, joihin energiakäänne vaikuttaa, keksijöitä, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, kaupunginjohtajia ja muita poliitikkoja, on saatu myönteisiä esimerkkejä energiakäänteen käytännön toteutuksesta. Komissio aikoo jatkossakin varmistaa yhteiskunnan kaikkien tasojen ja erityisesti nuorten osallistumisen sekä vahvistaa eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten toimien välisiä yhteyksiä. Se aikoo tarjota mahdollisuuksia avoimen ja rakentavan kaikkien asianomaisten osapuolten välisen vuoropuhelun käynnistämiseen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnoksista, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa vuoden 2018 alussa. Komissio aikoo arvioida nämä suunnitelmaluonnokset huolellisesti ja raportoida niistä seuraavassa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa.

V.    PÄÄTELMÄT

Energiaunionihanke on nyt käännekohdassa. Vuodelta 2018 odotetaan edeltävän vuoden tapaan merkittäviä tuloksia. Komissio jatkaa sen vuoksi tukitoimien toteuttamista. Tukitoimilla saadaan aikaan käytännön tason muutoksia ja konkreettisia hyötyjä kaikille eurooppalaisille. Komissio kehottaa

·lainsäätäjiä tehostamaan toimiaan, jotta ne pääsevät nopeasti yhteisymmärrykseen säädösehdotuksista. Komissio tekee parhaansa hyvien tulosten saamiseksi ajoissa.

·jäsenvaltioita panostamaan entistä enemmän yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimiseen sijoittajien edellyttämän ennustettavuuden aikaansaamiseksi sekä toimittamaan suunnitelmaluonnokset riittävän ajoissa, jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat näyttää esimerkkiä ilmastosta käytävän vuoden 2018 kansainvälisen vuoropuhelun yhteydessä. Komissio on valmis antamaan lisäapua.

·koko yhteiskuntaa ja kaikkia asianomaisia eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä olemaan aktiivisesti mukana energiakäänteessä ja siivittämään sen menestystä.

(1)

Ks. tiedonanto ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” (COM(2016) 860).

(2)

COM(2017) 283, 31.5.2017, ja COM(2017) 675 final.

(3)

Energiaunionihanke on yksi nykyisen komission kymmenestä painopisteestä: ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia”, COM(2015) 080.

(4)

  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016C1224(01)&from=FI  

(5)

COM(2016) 860 ja sen kaksi liitettä.

(6)

Ks. tämän tiedonannon liite 3, joka koskee kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien edistymistä.

(7)

Ks. tämän tiedonannon liitteenä olevat yksityiskohtaiset komission kertomukset, tarkemmat toimintapoliittiset huomiot viidestä ulottuvuudesta tämän tiedoksiannon liitteessä 2 sekä tämän tiedonannon liitteenä olevat 28 maakohtaista katsausta, joissa kuvataan tilannetta kussakin jäsenvaltiossa, myös ilmanlaadun osalta. Ks. myös liitteenä oleva Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 17/2017 ”Trends and projections in Europe 2017”.

(8)

Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 3/2017: Renewable energy in Europe 2017, https://www.eea.europa.eu/publications/renewable-energy-in-europe-2017

(9)

Ks. liitteenä oleva asiakirja ”Study on Residential Prosumers in the European Energy Union”, JUST/2015/CONS/FW/C006/0127, kuvio 8 sivulla 77.

(10)

Aiemmat tarjouksiin perustuvat tukijärjestelmät mereltä saatavalle tuulivoimalle kaudella 2010–2015 saivat lopulliset hinnat asettumaan 103,2 euron/MWh (Horns Rev III, Tanska) ja 186,1 euron/MWh (Dudgeon, Yhdistynyt kuningaskunta) välille. Hinnat laskivat jatkuvasti, ja kolme hanketta, jotka menestyivät Saksassa huhtikuussa 2017 pidetyssä tuoreimmassa mereltä saatavaa tuulivoimaa koskevassa tarjouskilpailumenettelyssä, teki 0 euron tarjouksen. Aurinkosähköasennuksille annettava tuki pieneni Saksassa. Se oli 9,17 senttiä/kWh huhtikuussa 2015 ja 5,66 senttiä kesäkuussa 2017.

(11)

 Uusiutuvan energian tilannekatsaus 2017, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017DC0057&qid=1488449105433&from=FI  

(12)

https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/strategies/progress/docs/dca_report_en.pdf

(13)

Lukuun ottamatta maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF) päästöjä, mutta mukaan lukien kansainvälisen ilmailun päästöt.

(14)

Vuotta 2016 koskevan likimääräisen inventaarion mukaisesti. Ks. komission kertomus ”Kaksi vuotta Pariisin jälkeen – Edistyminen EU:n ilmastositoumusten täyttämisessä” (COM(2017) 646 final).

(15)

Energian loppukulutuksella tarkoitetaan teollisuudelle, liikenteelle, kotitalouksille, palveluihin ja maataloudelle toimitettua energiaa. Siihen ei kuulu energian muuntamisen alalle ja energiateollisuudelle toimitettu energia. Primäärienergian kulutus käsittää myös viimeksi mainitun energian.

(16)

Jäsenvaltiot voivat antaa vuoteen 2018 saakka sulkemistukea, joka on tarkoitettu nykyisten tuotantotappioiden kattamiseen kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten lopullisen sulkemisen yhteydessä. Tukea kielteisten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten lieventämisestä aiheutuvien poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen ei voida antaa enää vuoden 2027 jälkeen (neuvoston päätös 2010/787/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, kilpailukyvyttömien kivihiilikaivosten sulkemisen helpottamiseksi annettavasta valtiontuesta).

(17)

Hiili-intensiivisiin energialähteisiin liittyvät työpaikat vähenivät EU:ssa 67 000 työpaikalla vuosina 2008–2014. Energia-alan vihreät työpaikat sen sijaan lisääntyivät yli 400 000:lla samana ajanjaksona (tiedot Eurostatilta).

(18)

Erasmus+-ohjelman alakohtaista osaamisyhteenliittymää koskevat ehdotuspyynnöt julkaistiin 25. lokakuuta: https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/actions/key-action-2-cooperation-for-innovation-and-exchange-good-practices/sector-skills-alliances_en  

(19)

Euroopan ympäristökeskuksen raportti ”Air Quality in Europe - 2017”, s. 17.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1–31).

(21)

Ks. ”Commission Impact Assessment accompanying the proposal for the amended Energy Efficiency Directive”, SWD(2016) 405 final, s. 59.

(22)

COM(2016) 763 final.

(23)

Komissio on perustanut viisi energian innovointia koskevaa alueidenvälistä kumppanuutta (bioenergian, merten uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen, aurinkoenergian ja kestävien rakennusten alalla); COM(2017) 376.

(24)

Tähän sisältyy 15 miljoonaa euroa keinotekoisen fotosynteesin alalle ja akkujen alalle myönnettäville kahdelle innovointipalkinnolle.

(25)

NER300 on rahoitusohjelma innovatiivisen vähähiilisen energian demonstrointihankkeille. Sen varat saadaan niiden 300 miljoonan päästöoikeuden myynnistä, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmän kolmatta vaihetta varten perustetusta uusien osallistujien varauksesta (New Entrants' Reserve, NER). Uusiutuvaan energiaan liittyville innovatiivisille hankkeille ja CCS-hankkeille 20 jäsenvaltiossa on osoitettu 2,1 miljardia euroa. Viisi hanketta on jäänyt toteutumatta ja niihin liittyvät jakamattomat tulot palautetaan markkinoille InnovFin EDP:n ja CEF-rahoitusvälineen kautta.

(26)

  http://www.uia-initiative.eu/en/uia-cities  

(27)

  http://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/index_fi.html ; ks. myös liitteenä oleva raportti ”Covenant of Mayors in figures: 8-year assessment”, JRC 2017.

(28)

  https://ec.europa.eu/futurium/en/urban-agenda  

(29)

  http://beta.eu-smartcities.com/sites/default/files/2017-09/EIP_Mgnt_Framework.pdf  

(30)

  http://beta.eu-smartcities.com/sites/default/files/2017-09/ShC-EIP%20Humble%20Lamppost%20Mgmt%20F%27rwork%20-%20Component%20Design.pdf  

(31)

  http://www.globalcovenantofmayors.org/

(32)

Komission tiedonanto ”EU:n osuus uudistetusta ITER-hankkeesta” (COM(2017) 319, 14.6.2017).

(33)

Ehdotuksessa direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) (COM (2016) 864 final, 30.11.2016).

(34)

COM(2017) 652 final.

(35)

  https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/eecsp_report_final.pdf  

(36)

Yhdestätoista alle 10 prosentin tavoitteen vuonna 2017 jääneestä jäsenvaltiosta (Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kypros, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) seitsemän – Bulgaria, Irlanti, Italia, Portugali, Ranska, Romania ja Saksa – toteuttaa nyt yhteistä etua koskevia hankkeita, joiden ansiosta niiden on määrä saavuttaa 10 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä.

(37)

  https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/8d3b7da2-562e-11e7-a5ca-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-31392329  

(38)

Ks. myös komission vuonna 2016 ehdottama strategia (COM(2016) 49).

(39)

Lähde: EIP:n ja Euroopan komission tiedot lokakuulta 2017.

(40)

Käsittää EU:n tuen ja kansallisen yhteisrahoitusosuuden.

(41)

Osaan vuoden 2016 loppuun mennessä saaduista tuloksista sisältyy päätöksiä, jotka koskevat uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin kasvua yli 1 000 MW:lla ja 130 000 kotitalouden energiatehokkuusluokan parantamista.

(42)

Avoimuuden varmistamiseksi komissio julkaisee Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevia ajantasaisia tietoja osoitteessa https://cohesiondata.ec.europa.eu/ . Niihin kuuluu muun muassa indikaattoreille sovittujen tavoitteiden toteutumisesta annettavia vuosikertomuksia. Lisätietoja täytäntöönpanosta eri aloilla annetaan joulukuussa 2017 julkaistavassa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ensimmäisessä strategisessa kertomuksessa.

(43)

Rakennusten osuus energian loppukulutuksesta on noin 40 prosenttia. Kolme neljäsosaa nykyisistä rakennuksista on energiankulutukseltaan tehottomia.

(44)

  https://deep.eefig.eu/  

(45)

https://valueandrisk.eefig.eu/

(46)

COM(2015) 337.

(47)

Tämän tilannekatsauksen liitteenä olevassa yhteenvedossa esitetään yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatimisen tilanne kussakin jäsenvaltiossa.

(48)

Korkean tason asiantuntijaryhmä antoi heinäkuussa 2017 väliraporttinsa ja toteutti 20. syyskuuta asti kestäneen julkisen kuulemisen.

(49)

  http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/7959867/Eurostat-Guidance-Note-Recording-Energy-Perform-Contracts-Gov-Accounts.pdf/  

(50)

EU:n, EIP:n ja jäsenvaltioiden ilmastorahoitus.

(51)

Esimerkiksi Maailmanpankin vetämä markkinoihin valmistautumista koskeva kumppanuus ja osallistuminen kansainvälisen päästökauppafoorumin (International Carbon Action Partnership, ICAP) toimintaan ja koulutukseen.

(52)

Afrikan johdolla toteutettava aloite, jonka tavoitteena on lisätä Afrikan uusiutuvan energian kapasiteettia 10 GW:lla vuoteen 2020 mennessä ja valjastaa Afrikan 300 GW:n suuruinen uusiutuvan energian potentiaali käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

(53)

Päätös (EU) 2017/684, EUVL L 99, 12.4.2017, s. 1–9.

(54)

Asetus (EU) 2017/1938, EUVL L 198, 28.10.2017, s. 1–56.

(55)

Esimerkiksi Bertrand Picardin tehokkaiden ratkaisujen allianssi (World Alliance for Efficient Solutions) ( http://alliance.solarimpulse.com ) tai Bill Gatesin ja muiden Pariisin ilmastohuippukokouksessa joulukuussa 2015 käynnistämä Breakthrough Energy Coalition -hanke ( http://www.b-t.energy/ ).

Top

Bryssel 23.11.2017

COM(2017) 688 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

Energiaunionin kolmas tilannekatsaus

{SWD(2017) 384 final}
{SWD(2017) 385 final}
{SWD(2017) 386 final}
{SWD(2017) 387 final}
{SWD(2017) 388 final}
{SWD(2017) 389 final}
{SWD(2017) 390 final}
{SWD(2017) 391 final}
{SWD(2017) 392 final}
{SWD(2017) 393 final}
{SWD(2017) 394 final}
{SWD(2017) 395 final}
{SWD(2017) 396 final}
{SWD(2017) 397 final}
{SWD(2017) 398 final}
{SWD(2017) 399 final}
{SWD(2017) 401 final}
{SWD(2017) 402 final}
{SWD(2017) 404 final}
{SWD(2017) 405 final}
{SWD(2017) 406 final}
{SWD(2017) 407 final}
{SWD(2017) 408 final}
{SWD(2017) 409 final}
{SWD(2017) 411 final}
{SWD(2017) 412 final}
{SWD(2017) 413 final}
{SWD(2017) 414 final}


Liite 1 – Päivitetty energiaunionin etenemissuunnitelma –
Tilannekatsaus: 23. marraskuuta 2017

Selitykset: TV: Toimitusvarmuus / ESM: Energian sisämarkkinat / ET: Energiatehokkuus / KHK: Kasvihuonekaasut / T&I: Tutkimus ja innovointi

Tämä etenemissuunnitelma on sama kuin se, joka esitettiin 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015) 80) liitteessä. Etenemissuunnitelmaa on päivitetty marraskuussa 2015 energiaunionin tilaa koskevan ensimmäisen katsauksen (COM(2015) 572) ja helmikuussa 2017 toisen tilannekatsauksen (COM(2017) 53 yhteydessä. Taulukossa on uutta viimeinen sarake. Siinä annetaan ajantasaistetut tiedot niistä aloitteista, jotka on jo hyväksytty tai joiden aikataulu on muuttunut. Siinä ei anneta uutta tietoa aloitteista, jotka alunperin oli tarkoitus toteuttaa vuonna 2017 tai myöhemmin.

Toimet

Vastuutaho

Aikataulu (esitetty asiakirjan COM(2015) 80 liitteessä)

TV:

ESM

ET

KHK

T&I

Huomiot/Ajantasaistus 

Infrastruktuuri

Sähköverkkojen yhteenliitäntöjen 10 %:n tavoitteen tehokas saavuttaminen

Komissio

Jäsenvaltiot

Kansalliset sääntelyviranomaiset

Siirtoverkonhaltijat

2015–2020

X

X

X

Annettu 25.2.2015 (COM(2015) 82)

Toinen luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (PCI) – komission delegoitu säädös

Komissio

Jäsenvaltiot

2015

X

X

X

18.11.2015 annettu delegoitu asetus (C(2015) 8052)

Vuonna 2017 suoritettiin yhteistä etua koskevien hankkeiden täytäntöönpanoa ja Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun asetuksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi.

Kolmas luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista julkaistaan yhdessä energiaunionin tilaa käsittelevän kolmannen kertomuksen kanssa

Tiedonanto kaikkein tärkeimpien energiainfrastruktuurien luettelon täydentämisen etenemisestä sekä toimenpiteistä, joita tarvitaan vuodeksi 2030 asetetun sähköverkkojen yhteenliitäntöjä koskevan 15 %:n tavoitteen saavuttamiseksi

Komissio

2016

X

X

Annettu yhdessä yhteistä etua koskevien hankkeiden kolmannen luettelon kanssa samana päivänä kuin kolmas kertomus energiaunionin tilasta

Energiainfrastruktuurifoorumin perustaminen

Komissio

Jäsenvaltiot

2015

X

X

Ensimmäinen energiainfrastruktuurifoorumi järjestettiin 9.–10. marraskuuta 2015 Kööpenhaminassa; toinen järjestettiin 23.–24. kesäkuuta 2016; kolmas järjestettiin 1.–2. kesäkuuta 2017

Sähkö

Markkinarakennetta ja alueellisia sähkömarkkinoita koskeva aloite sekä valmiuksien koordinointi toimitusvarmuuden varmistamiseksi, rajat ylittävän kaupan edistäminen ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin helpottaminen

Komissio

2015–2016

X

X

X

X

15.7.2015 annettu kuulemista koskeva tiedonanto (COM(2015) 340)

30.11.2016 annetut säädösehdotukset (COM(2016) 861 (sähköasetus) ja COM(2016) 864 (sähködirektiivi))

30.11.2016 annettu kapasiteettimekanismeja koskevan toimialatutkinnan loppuraportti (COM(2016) 752)

Säädösehdotuksia koskevat toimielinten väliset neuvottelut meneillään

Sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun direktiivin uudelleentarkastelu

Komissio

2016

X

X

X

30.11.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 862)

Säädösehdotuksia koskevat toimielinten väliset neuvottelut meneillään

Vähittäiskauppa

Energian kuluttajien aseman vahvistaminen: kuluttajien toimintamahdollisuuksien lisääminen, kysyntäpuolen ohjauksen käyttöönotto, älykkään tekniikan käyttö, tukku- ja vähittäismarkkinoiden liittäminen toisiinsa, hintasäätelyn asteittainen poistaminen, rinnakkaistoimenpiteet heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojelemiseksi

Komissio

Jäsenvaltiot

2015–2016

X

X

X

X

15.7.2015 annettu tiedonanto (COM(2015) 339)

Kuluttajiin liittyviä kysymyksiä koskevat säädösehdotukset, jotka sisältyvät sähkömarkkinoiden uutta markkinarakennetta koskeviin säädösehdotuksiin (ks. edellä)

Kaasu

Kaasunsaannin turvaamista koskevan asetuksen tarkistaminen

Komissio

2015–2016

X

X

16.2.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 52) –

asetus 2017/1938 hyväksytty ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28.10.2017 (EUVL L 198, 28.10.2017, s. 1–56)

Nesteytettyä maakaasua ja sen varastointia koskeva strategia

Komissio

2015–2016

X

16.2.2016 annettu tiedonanto (COM(2016) 49)

Sääntelykehys

Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja energia-alan sääntelykehyksen uudelleentarkastelu

Komissio

2015–2016

X

X

X

Käsiteltiin 15.7.2015 annetussa kuulemista koskevassa tiedonannossa (COM(2015) 340)

30.11.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 863)

Toimielinten välisestä tilanteesta ks. edellä, mitä todetaan sähkömarkkinoiden markkinarakenteesta

Uusiutuva energia

Uusiutuvaa energiaa koskeva lainsäädäntöpaketti: mukaan lukien uusi, vuoden 2030 tavoitteisiin tähtäävä uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi; omaan käyttöön tuotettavan uusiutuvan energian parhaat käytännöt ja tukijärjestelmät; bioenergian käytön kestävyyttä koskeva politiikka

Komissio

2015–2017

X

X

X

15.7.2015 annetut omaan käyttöön tuotettavan uusiutuvan energian parhaat käytännöt (SWD(2015) 141), joka liittyy tiedonantoon COM(2015) 339 ”Energian kuluttajien aseman vahvistaminen”

30.11.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 767)

Säädösehdotuksia koskevat toimielinten väliset neuvottelut meneillään

Jätteen käyttöä energian tuottamiseen koskeva tiedonanto

Komissio

2016

X

X

26.1.2017 annettu tiedonanto (COM(2017) 34)

Ilmastotoimet

Säädösehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamiseksi, 2021–2030

Komissio

2015

X

X

X

15.7.2015 annettu ehdotus (COM(2015) 337)

Poliittiseen yhteisymmärrykseen päästiin toimielinten välisissä neuvotteluissa 8.11.2017

3.2.2017 annettu EU:n ilmailualan päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa koskeva säädösehdotus (COM (2017) 54)

Poliittiseen yhteisymmärrykseen päästiin toimielinten välisissä neuvotteluissa 8.11.2017

Lainsäädäntöehdotukset taakanjakopäätöksestä ja maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF) sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin

Komissio

2016

X

20.7.2016 annetut säädösehdotukset (COM(2016) 482 (päästökauppaan kuulumattomat); COM(2016) 479 (LULUCF))

Toimielinten väliset neuvottelut meneillään

Liikenteen alan toimet

Kestävän liikenteen oikeudenmukainen ja tehokas hinnoittelu – eurovinjettidirektiivin tarkistaminen ja puitteet eurooppalaisen sähköisen tiemaksujärjestelmän edistämiseksi

Komissio

2016

X

X

Annettu 31.5.2017 (COM(2017) 275 ja COM(2017) 280) 

Maantieliikenteen markkinoille pääsyä koskevien sääntöjen uudelleentarkastelu maantieliikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi

Komissio

2016

X

X

Annettu 31.5.2017 (COM(2017) 281) 

Yleissuunnitelma vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöön ottamiseksi

Komissio

Jäsenvaltiot

Teollisuus

2016

X

X

X

30.11.2016 annettu tiedonanto (COM(2016) 766)

Päästönormien asettamisesta annettujen asetusten uudelleentarkastelu henkilö- ja pakettiautoja koskevien vuoden 2020 jälkeisten tavoitteiden vahvistamiseksi

Komissio

2016–2017

X

X

X

8.11.2017 annettu säädösehdotus (COM(2017) 676 final)

 

Raskaita hyötyajoneuvoja (kuorma- ja linja-autoja) koskevan seuranta- ja raportointijärjestelmän luominen ostajille tarjottavien tietojen parantamiseksi

Komissio

2016–2017

X

X

X

Annettu 31.5.2017 (COM(2017) 279) 

Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin uudelleentarkastelu

Komissio

2017

X

X

8.11.2017 annettu säädösehdotus (COM(2017) 653 final)

Liikenteen hiilipäästöjen vähentämistä koskeva tiedonanto, johon sisältyy toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineita ja muita vaihtoehtoisia, kestäviä polttoaineita koskeva toimintasuunnitelma

Komissio

2017

X

X

X

20.7.2016 annettu vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista strategiaa koskeva tiedonanto (COM(2016) 501)

30.11.2016 annettu säädösehdotus kattaa osan polttoaineista (COM(2016) 767 (uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi))

8.11.2017 annettu tiedonanto ”Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma ja 10 artiklan 2 kohdan mukainen kansallisten toimintakehysten arviointi”, hyväksytty 8. marraskuuta 2017 (COM(2017) 652 final)

Energiatehokkuus

Energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu

Komissio

2016

X

X

X

X

30.11.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 761)

Säädösehdotuksia koskevat toimielinten väliset neuvottelut meneillään

 Energiatehokkuuden hyviä käytäntöjä koskeva yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2016) 404)

Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin uudelleentarkastelu ja ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” -aloite

Komissio

2016

X

X

X

X

30.11.2016 annettu säädösehdotus (COM(2016) 765;

Säädösehdotuksia koskevat toimielinten väliset neuvottelut meneillään

”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” on osa rakennusaloitetta (tiedonannon COM(2016) 860 liite I)

Tuotteiden energiatehokkuutta koskevien puitteiden (energiamerkintädirektiivi ja ekosuunnitteludirektiivi) uudelleentarkastelu

Komissio

2015

X

X

X

X

15.7.2015 annettu ehdotus energiamerkintää koskevaksi asetukseksi (COM(2015) 341)

Asetus 2017/1369 annettu; julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 28.7.2017 (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 1–23)

30.11.2016 hyväksytty ekosuunnittelun toimintasuunnitelma (COM(2016) 773); samalla hyväksyttiin 8 toimenpidettä

Rahoitusvälineiden kohdennetun käytön tehostaminen energiatehokkuutta parantavien investointien tukemiseksi

Komissio

2015–

X

X

1.6.2016 annettu tiedonanto ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016) 359)

14.9.2016 annettu tiedonanto ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016) 581)

Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevan asetuksen laajentamista koskeva säädösehdotus (COM(2016) 597)

Varainhoitoasetuksen ja erinäisten muiden alakohtaisten asetusten yksinkertaistamiseen ja joustavoittamiseen, mukaan lukien rahoitusvälineiden tehokkaampaan käyttöön, tähtäävää uudelleentarkastelua koskeva säädösehdotus (COM(2016) 605)

Katso myös tukitoimet, mukaan lukien 30.11.2016 annettuun ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -pakettiin sisältyvä rakennuksia koskeva aloite (COM(2016) 860, liite I)

Lämmitys ja jäähdytys

Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia – lämmityksen ja jäähdytyksen mahdollisuudet pyrittäessä saavuttamaan EU:n energia- ja ilmastotavoitteet

Komissio

2015

X

X

X

X

X

16.2.2016 annettu tiedonanto (COM(2016) 51)

Käsitelty 30.11.2016 annettuun ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -pakettiin sisältyvissä säädösehdotuksissa

Ulkoinen energia- ja ilmastopolitiikka

EU:n energia- ja ilmastodiplomatia

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

Jäsenvaltiot

2015

X

X

X

X

20.7.2015 ulkoasiainneuvostossa annetut neuvoston päätelmät ilmastodiplomatiasta (11029/15)

20.7.2015 ulkoasiainneuvostossa annetut neuvoston päätelmät energiadiplomatiasta (10995/15)

15.2.2016 ulkoasiainneuvostossa annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisesta ilmastodiplomatiasta COP21:n jälkeen (6061/16)

28.11.2016 ulkoasiainneuvostossa (kehitys) annetut neuvoston päätelmät energiasta ja kehityksestä (14839/16)

6.3.2017 ulkoasiainneuvostossa annetut neuvoston päätelmät EU:n energia- ja ilmastodiplomatioiden välisten synergioiden vahvistamisesta (6981/17)

Energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta annetun päätöksen uudelleentarkastelu

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

2016

X

X

16.2.2016 annettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (COM(2016) 53)

Päätös (EU) 2017/684 hyväksytty ja julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12.4.2017 (EUVL L 99, s. 1–9).

Uusi, tehostettu energia-alan vuoropuhelu EU:n energiapolitiikan kannalta merkittävien maiden kanssa

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

2015–

X

X

X

X

X

Meneillään

Yhteisymmärryspöytäkirja tehostetusta strategisesta kumppanuudesta Ukrainan kanssa

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

Euroopan parlamentti

Neuvosto

2015

X

X

Allekirjoitettu EU–Ukraina-huippukokouksessa 24.11.2016

Kolmenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja Kaspianmeren alueen putkistoista Azerbaidžanin ja Turkmenistanin kanssa

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

Euroopan parlamentti

Neuvosto

2015

X

X

Turkmenistanin, Turkin, Azerbaidžanin ja Georgian 1.5.2015 allekirjoittama Ashgabatin julkilausuma; kolmenvälistä yhteisymmärryspöytäkirjaa koskevat neuvottelut saatettu päätökseen

Aloite energiayhteisön vahvistamiseksi

Komissio

Energiayhteisön sopimuspuolet

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

2015

X

X

Energiayhteisön ministerikokouksessa lokakuussa 2015 ja syyskuussa 2016 tehdyt keskeiset päätökset

Neuvoston ylimääräinen ministerikokous (v. 2018 1. puolisko), myös vastavuoroisuutta koskeva kysymys

Euromed-yhteistyön vahvistaminen kaasun, sähkön, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

2015–2016

X

X

Kaasufoorumi käynnistettiin kesäkuussa 2015

Alueellinen sähkömarkkinafoorumi käynnistettiin lokakuussa 2015

Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden foorumi käynnistettiin vuonna 2016

Uuden kansainvälisen energiaperuskirjan hyväksyminen ja allekirjoittaminen EU:n ja Euratomin puolesta

Komissio

Korkea edustaja / varapuheenjohtaja

2015

X

X

Euroopan komissio allekirjoitti kansainvälisen energiaperuskirjan Haagissa 20.–21.5.2015 pidetyssä konferenssissa.

Teollisuuden kilpailukyky

Uusi eurooppalainen energia-alan tutkimusta ja innovointia koskeva lähestymistapa, joka vauhdittaa energiajärjestelmän muutosta ja johon sisältyy

– integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma)

– liikennealan strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma

Komissio

2015–2017

X

15.9.2015 annettu integroitua strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskeva tiedonanto (C(2015) 6317)

Energia-alan älykkään erikoistumisen foorumi käynnistettiin vuonna 2015

30.11.2016 annettu tiedonanto ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (COM(2016) 763)

Tiedonanto ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”, annettu 18.7.2017 (COM(2017) 376)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD (2017) 223) ”Towards clean, competitive and connected mobility: the contribution of Transport Research and Innovation to the Mobility package”, annettu 31.5.2017 osana EU:n liikkuvuuspakettia ”Eurooppa liikkeellä” (COM(2017) 283)

Energian hintojen ja kustannusten (verot ja tuet mukaan luettuina) analysointi

Komissio

2016 ja sen jälkeen joka toinen vuosi

X

30.11.2016 annettu kertomus (COM(2016) 769) – seuraava kertomus on tarkoitus antaa vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä

EU:n maailmanlaajuista teknologian ja innovoinnin johtoasemaa energia- ja ilmastokysymyksissä koskeva aloite kasvun ja työllisyyden edistämiseksi

Komissio

2015–2016

X

X

X

Liittyy nopeampaan puhtaan energian innovointiin: ks. edellä tiedonanto COM(2016) 763; ks. myös ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketista 30.11.2016 annetun johdantotiedonannon (COM(2016) 860) liite 2: Toimet puhtaaseen energiaan siirtymisen tueksi

Kauppapolitiikan tehostaminen EU:n teknologiaviennin helpottamiseksi

Komissio

2015–2019

X

X

X

Meneillään

Monialaiset toimenpiteet

Ympäristönsuojelulle ja energia-alalle tarkoitetusta valtiontuesta annettujen suuntaviivojen uudelleentarkastelu

Komissio    

2017–2019

X

X

X

X

X

Euroopan energiaturvallisuusstrategiaa koskeva kertomus; Euromed-foorumi ja -etenemissuunnitelma sekä nesteytettyä maakaasua, energian varastointia ja eteläistä kaasukäytävää koskevat strategiat

Komissio

2015–2016

X

X

X

X

X

18.11.2015 hyväksytty kertomus (yksiköiden valmisteluasiakirja) (SWD(2015) 404)

16.2.2016 annettu nesteytettyä maakaasua ja sen varastointia koskeva tiedonanto (C(2016) 49)

1.2.2017 hyväksytty komission yksiköiden valmisteluasiakirja energian varastoinnista sähköjärjestelmässä (SWD(2017)61)

Tiedot, analyysit ja tiedustelutiedot energiaunionia varten: aloite kaikkien olennaisten tietojen yhteen kokoamiseksi ja niiden asettamiseksi helposti saataville komissiossa ja jäsenvaltioissa

Komissio

2016

X

X

X

X

X

Meneillään

Asetus (EU) 2016/1952 maakaasun ja sähkön hintoja koskevista Euroopan tilastoista annettu

Ydinvoima

Neuvoston asetus Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan mukaisten tietovaatimusten päivittämiseksi Euroopan energiaturvallisuusstrategian perusteella

Komissio

2015

X

X

Suunniteltu vuodelle 2018

Euratomin perustamissopimuksen 40 artiklan mukainen ohjeellista ydinohjelmaa (PINC) koskeva tiedonanto

Komissio

2015

X

X

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle (ETSK) lausuntoa varten 4.4.2016 annettu tiedonanto (COM(2016) 177)

Lopullinen versio, jossa otetaan huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) lausunto, annettu 12.5.2017 (COM(2017) 237)

Top