EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.6.2017

COM(2017) 321 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2016

{SWD(2017) 233 final}

SISÄLTÖ

1.    Johdanto    

2.    Tausta    

2.1.    Viimeaikainen kehitys    

2.2.    Makrotaloudellisen rahoitusavun tehostaminen    

3.    Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2016    

3.1.    Yleiskatsaus    

3.2.    Yksittäiset toimet avunsaajamaissa vuonna 2016    

3.2.1.    Georgia    

3.2.2.    Jordania    

3.2.3.    Kirgisian tasavalta    

3.2.4.    Moldova    

3.2.5.    Tunisia    

3.2.6.    Ukraina    

4.    Makrotaloudellisten rahoitusapuvarojen asianmukaisen käytön varmistaminen: operatiiviset arvioinnit ja jälkiarvioinnit    

4.1.    Operatiiviset arvioinnit    

4.2.    Jälkiarvioinnit    

5.    Rahoitusapupyynnöt ja komission tulevat ehdotukset – talousarviotilanne    

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2016

1.    Johdanto

Makrotaloudellinen rahoitusapu on rahoitusväline 1 , jolla katetaan Euroopan unionia maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti lähellä olevien maiden poikkeuksellisia ulkoisia rahoitustarpeita. Sen tavoitteena on palauttaa makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän vakaus ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja unionin naapuruusmaissa sekä kannustaa niitä samalla toteuttamaan makrotalouden sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia.

Makrotaloudellinen rahoitusapu on maksutasetukiväline. Sillä täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa sovittua sopeutus- ja uudistusohjelmaa, joka on myös sen käyttöönoton edellytyksenä. Se toteutetaan joko lainoina, joita varten komissio lainaa tarvittavat varat pääomamarkkinoilta ja lainaa ne edelleen edunsaajamaalle, tai tietyissä olosuhteissa avustuksina, jotka rahoitetaan Euroopan unionin talousarviosta.

Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on, että edunsaajamaa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja että maassa on todellinen demokraattinen järjestelmä. Rahoitusapu maksetaan erissä, jotka on sidottu tiiviisti sellaisten vaikuttavien uudistusten toteuttamiseen, joilla pyritään palauttamaan edunsaajamaan talouden pitkän aikavälin kestävyys. Tällä tavoin makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää Euroopan unionin säännönmukaisessa yhteistyössä käytettäviä avustuksia ja tukee vakauden ja hyvinvoinnin edistämistavoitetta unionin rajojen ulkopuolella.

Vuodelle 2016 oli leimallista edistyminen käynnissä olevien makrotaloudellisten rahoitusaputoimien toteuttamisessa Georgiassa, Kirgisian tasavallassa, Tunisiassa ja Ukrainassa, vaikka monia maksuja oli lykättävä syistä, joihin unioni ei voinut vaikuttaa. Vaikea poliittinen ja taloudellinen tilanne jatkui joissakin naapuruusmaissa, minkä vuoksi hyväksyttiin kaksi jatkotointa Tunisiassa ja Jordaniassa ja uusi toimi Moldovassa. Komissio ehdotti viimeksi mainittua 13. tammikuuta 2017. Moldovaa koskeva uusi toimi sisällytetään tähän kertomukseen, koska huomattava osa valmistelutyöstä tehtiin vuonna 2016.

Tämä kertomus on laadittu noudattaen komission tiedonantovelvoitteita, jotka perustuvat useisiin neuvoston päätöksiin sekä makrotaloudellisia rahoitusaputoimia koskeviin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisiin päätöksiin. Siihen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja ja analyysejä makrotalouden ympäristöstä ja yksittäisten makrotaloudellisten rahoitusaputoimien toteutuksesta.

2.    Tausta

2.1.    Viimeaikainen kehitys

Makrotaloudellisista rahoitusaputoimista on tullut viime vuosina yhä merkittävämpi Euroopan unionin ulkoisen toiminnan väline. Makrotaloudellisen ja poliittisen epävakauden jatkuessa unionin naapurialueella makrotaloudelliset rahoitusaputoimet on laajalti tunnustettu tehokkaaksi kriisinhallintavälineeksi, jonka avulla Euroopan unioni voi toimia näkyvästi ja joustavasti ja jolla on huomattava poliittinen vipuvaikutus. Tätä käsitystä tukevat makrotaloudellisten rahoitusaputoimien kasvava kysyntä kahdeksan viime vuoden aikana ja siitä johtuva makrotaloudellisen rahoitusavun määrien kasvu. Sitoumukset ovat kasvaneet kauden 2000–2008 1,5 miljardista eurosta 5,1 miljardiin euroon vuodesta 2009 lähtien.

Toimien määrä ja suuruusluokka kasvoivat ensimmäisen kerran vuosien 2008–2009 maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin 2 jälkeen, ja makrotaloudellista rahoitusapua on käytetty entistä enemmän vuodesta 2013 lähtien. Poliittinen ja taloudellinen kuohunta Välimeren alueen arabikumppanimaissa on lisännyt makrotaloudellisen rahoitusavun kysyntää vuodesta 2012, kun Egypti, Jordania ja Tunisia ovat pyytäneet apua. Vuonna 2014 Itä-Ukrainan konflikti ja Ukrainan talous- ja rahoitustilanteen heikkeneminen nostivat makrotaloudellisen rahoitusavun ennennäkemättömälle tasolle. Vuosina 2014 ja 2015 Ukrainalle myönnettiin yhteensä 3,4 miljardia euroa kolmessa makrotaloudellisessa rahoitusaputoimessa. Kyseessä onkin suurin rahoitusapu, joka on koskaan myönnetty Euroopan unionin ulkopuoliselle maalle näin lyhyessä ajassa.

2.2.    Makrotaloudellisen rahoitusavun tehostaminen

Geopoliittisen ja taloudellisen epävakauden jatkuessa unionin naapurialueella Euroopan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tarve säilyy todennäköisesti suurena tulevina vuosina. Tässä tilanteessa komissio on ehdottanut osana vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia entistä tehokkaampaa välinettä makrotaloudelliselle rahoitusavulle 3 . Tällä ehdotuksella, jonka komissio esitti 14. syyskuuta 2016, pyritään kasvattamaan makrotaloudellisen rahoitusavun vuosittaista lainanantokapasiteettia nykyisestä 500 miljoonasta eurosta 2 000 miljoonaan euroon lisäämällä ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston rahoitusta 4 .

Tuoreet kokemukset ja etenkin tarve käynnistää nopeasti uusia makrotaloudellisia rahoitusaputoimia Ukrainassa vuosina 2014 ja 2015 ovat jälleen tuoneet korostetusti esiin sen, että makrotaloudellisen rahoitusavun kaltainen hätäapuväline on voitava kriisitilanteissa ottaa käyttöön nopeasti. Päätöksenteon nopeuttaminen oli yksi päätavoitteista ehdotuksessa puiteasetukseksi, jossa annetaan kolmansille maille myönnettävää makrotaloudellista rahoitusapua koskevat yleiset säännökset ja jonka komissio esitti vuonna 2011 5 . Euroopan parlamentti ja neuvosto (lainsäädäntövallan käyttäjät) eivät kuitenkaan hyväksyneet ehdotusta, ja komissio peruutti sen myöhemmin. Tämän vuoksi makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset tehdään edelleen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lainsäädäntövallan käyttäjät ovat pyrkineet nopeuttamaan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaista päätöksentekoa. Näin tapahtui erityisesti viimeisimmässä Ukrainaa koskevassa makrotaloudellisessa rahoitusaputoimessa, joka hyväksyttiin vuonna 2015 hieman yli kolmessa kuukaudessa. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevien päätösten hyväksymistä voidaan kuitenkin nopeuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä vain vähän.

Komissio antoi 12. helmikuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Tunisialle. Se lisäsi aiempien ehdotustensa tekstiin seitsemän muuta kuin maakohtaista teknistä muutosta. Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät viisi näistä seitsemästä teknisestä muutoksesta, jotka liittyvät siihen, miten komissio panee täytäntöön makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset. Ne koskevat seuraavaa viittä näkökohtaa:

·makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen keskimääräinen enimmäismaturiteetti

·makrotaloudellisen rahoitusavun ehtojen täyttyminen

·makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen    

·Euroopan unionin taloudellisten etujen turvaaminen

·operatiiviset arvioinnit.

Muutoksilla ei muuteta makrotaloudellisen rahoitusavun pääpiirteitä, vaan ne perustuvat komission kokemuksiin, ja niillä pyritään yleisesti sovittamaan päätösten tekninen sanamuoto makrotaloudellisten rahoitusaputoimien hallinnoinnin vakiintuneeseen ja hyväksyttyyn käytäntöön. Muutoksilla pyritään myös tekemään erityisistä säännöksistä entistä selvempiä tai yhdenmukaistamaan ne tilintarkastustuomioistuimen erityisten suositusten kanssa. Keskustelut neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa johtivat sopimukseen siitä, että Jordanialle myönnettävästä makrotaloudellisesta rahoitusavusta 14. joulukuuta 2016 annettuun päätökseen 6 tehtiin viisi muutosta. Kyseinen päätös muodostaa nyt tulevien makrotaloudellista rahoitusapua koskevien päätösten perustan.

Komissio jatkaa yhteistyötä lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa ja etsii keinoja, joiden avulla nykyisestä päätöksentekomenettelystä voitaisiin tehdä tehokkaampi ja tuloksellisempi.

3.    Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2016

3.1.    Yleiskatsaus

Vuoden 2016 lopussa makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien toteutuksen tilanne oli seuraava:

-Georgia: Euroopan unioni hyväksyi elokuussa 2013 Georgiaa koskevan enintään 46 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusaputoimen 7 , joka maksetaan kahdessa 23 miljoonan euron erässä. Ensimmäinen erä maksettiin vuonna 2015: 13 miljoonaa euroa avustuksina tammikuussa ja 10 miljoonaa euroa lainoina huhtikuussa. Toisen erän (10 miljoonaa euroa avustuksina ja 13 miljoonaa euroa lainoina) maksu viivästyi, koska heinäkuussa 2014 IMF:n kanssa sovittu ohjelma ei ollut edistynyt. Kun IMF:n johtokunta oli 12. huhtikuuta 2017 hyväksynyt uuden 285 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen laajennetun rahoitusjärjestelyohjelman, komissio maksoi makrotaloudellisen rahoitusavun toisen erän toukokuussa 2017.

-Jordania II: Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät 14. joulukuuta 2016 Jordanialle myönnettävää makrotaloudellista lisärahoitusapua koskevan päätöksen 8 . Lisärahoitusavun määrä on enintään 200 miljoonaa euroa. Apu myönnetään kokonaisuudessaan lainoina, ja se on jatkoa vuonna 2015 päättyneelle 180 miljoonan euron toimelle. Apu on tarkoitus maksaa kahdessa yhtä suuressa erässä vuonna 2017.

-Kirgisian tasavalta: Tämä makrotaloudellinen rahoitusaputoimi 9 , joka hyväksyttiin lokakuussa 2013, muodostui 15 miljoonan euron lainoista ja 15 miljoonan euron avustuksista. Toimi saatiin päätökseen vuonna 2016, kun toinen erä maksettiin kahdessa osassa: 5 miljoonaa euroa avustuksina helmikuussa 2016 ja 10 miljoonaa euroa lainoina huhtikuussa 2016.

-Tunisia I ja II: Komissio antoi joulukuussa 2013 ehdotuksen lainoista koostuvan, enintään 250 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun (MFA I) myöntämisestä Tunisialle. Lainsäädäntövallan käyttäjät kuitenkin muuttivat ehdotusta nostaen avun määrän 300 miljoonaan euroon ja hyväksyivät päätöksen toukokuussa 2014 10 . Kun kaksi ensimmäistä 100 miljoonan euron suuruista erää oli maksettu vuonna 2015, Tunisian viranomaisten viivyttely sovittujen politiikkatoimien täytäntöönpanossa esti Euroopan unionia maksamasta ohjelman kolmatta ja viimeistä erää vuonna 2016 alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Euroopan unioni hyväksyi 6. heinäkuuta 2016 Tunisialle lainojen muodossa myönnettävän enintään 500 miljoonan euron makrotaloudellisen lisärahoitusavun 11 . Kun jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen, yhteisymmärryspöytäkirja ja lainasopimus allekirjoitettiin 27. huhtikuuta 2017.

-Ukraina III: Tämä on kolmas toimi, joka on toteutettu Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien, ja se muodostuu enintään 1,8 miljardin euron lainoista. Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät sen huhtikuussa 2015. Kun huomioon otetaan kaksi toukokuusta 2014 huhtikuuhun 2015 toteutettua tointa 12 , kolmas makrotaloudellinen rahoitusaputoimi kasvatti Ukrainalle kriisin alusta lähtien myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun 3,4 miljardiin euroon. Kun ensimmäinen erä (600 miljoonaa euroa) oli maksettu heinäkuussa 2015, toimen toista 600 miljoonan euron erää viivytettiin pitkään, koska moni uudistus ei ollut edennyt riittävästi. Se kuitenkin maksettiin huhtikuussa 2017, kun viranomaiset olivat hyväksyneet vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2017 alussa toimenpiteitä, joissa puututtiin moniin jäljellä oleviin kysymyksiin, ja Ukraina oli toteuttanut makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman yleisesti tyydyttävällä tavalla. Kolmas 600 miljoonan euron erä on tarkoitus maksaa vuonna 2017. 

Tämän lisäksi komissio hyväksyi 13. tammikuuta 2017 Moldovan tasavallan pyynnöstä ehdotuksen enintään 100 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusapuohjelmasta. Sillä tuetaan maata, joka on joutunut yhä vaikeampaan talous- ja rahoitustilanteeseen. Ehdotettu Euroopan unionin makrotaloudellinen rahoitusapu, joka Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä hyväksyä vuoden 2017 puolivälissä, koostuu 40 miljoonan euron avustuksista ja 60 miljoonan euron lainoista, jotka maksetaan kolmessa erässä vuosina 2017–2018. Maksamisen tiukkana ehtona on se, että Moldova edistyy IMF:n ohjelmassa ja täyttää erityiset poliittiset ehdot, joista sovitaan Euroopan unionin kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa. 

3.2.    Yksittäiset toimet avunsaajamaissa vuonna 2016

3.2.1.    Georgia

Euroopan unioni hyväksyi elokuussa 2013 Georgiaa koskevan makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman, jonka arvo on 46 miljoonaa euroa. Rahoitusavusta puolet myönnetään avustuksina ja puolet lainoina, ja se maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä. Georgia ja IMF tekivät heinäkuussa 2014 sopimuksen 154 miljoonan Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelystä. Yhteisymmärryspöytäkirja, lainasopimus ja avustussopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2014, ja Georgian parlamentti teki tarvittavat ratifioinnit.

Makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäinen erä maksettiin tammikuussa 2015 (13 miljoonaa euroa avustuksina) ja huhtikuussa 2015 (10 miljoonaa euroa lainoina) Georgian edistyttyä hyvin IMF:n ohjelman toteuttamisessa. Georgian viranomaiset olivat toteuttaneet kaikki yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetyt politiikkatoimet saadakseen toisen erän, jossa on 10 miljoonan euroa avustuksia ja 13 miljoonaa euroa lainoja, mutta maksua viivytettiin IMF:n ohjelman toteutukseen liittyvien ongelmien takia. IMF:n johtokunta kuitenkin hyväksyi 12. huhtikuuta 2017 uuden Georgiaa koskevan 285 miljoonan Yhdysvaltain dollarin laajennetun rahoitusjärjestelyn. Komissio on tämän vuoksi päättänyt maksaa makrotaloudellisen rahoitusavun toisen erän toukokuussa 2017. Viranomaiset ovat myös ilmaisseet kiinnostuksensa makrotaloudellista rahoitusapua koskevaan jatkotoimeen IMF:n rahoituksen täydentämiseksi.

Vuonna 2016 Georgian ulkoinen ympäristö oli edelleen heikko, ja BKT:n kasvoi viennin ja rahalähetysten supistuessa vain vähän, arviolta 2,7 prosenttia. Tässä ympäristössä Georgian julkisen talouden alijäämä on kasvanut, mikä on seurausta odotuksia pienemmistä tuloista ja lisämenoista ennen lokakuussa 2016 pidettyjä parlamenttivaaleja. Larin arvo on heikentynyt merkittävästi kahden viime vuoden aikana, ja marraskuusta 2014 joulukuuhun 2016 se menetti 50 prosenttia arvostaan Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Ulkoiset haavoittuvuustekijät ovat lisääntyneet. Vaihtotaseen alijäämän arvioitiin kasvaneen 13,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2016 lopussa, ja ulkomaisen velan arvioitiin olevan 108 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun 80 prosenttia julkisesta velasta on valuuttamääräistä, larin arvon heikkeneminen on johtanut myös julkisen velan kasvuun suhteessa BKT:hen, vaikka julkinen velka on säilynyt lähes ennallaan Yhdysvaltain dollareissa laskettuna. Valuuttavaranto säilyi varsin vakaana 2,8 miljardissa Yhdysvaltain dollarissa joulukuun 2016 lopussa (oltuaan 2,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria joulukuussa 2014), mikä kattaa noin neljä kuukautta vuoden 2017 ennustetusta tuonnista. Georgian rahoitusjärjestelmä on edelleen vakaa ja sillä on riittävästi pääomaa, erityisesti keskuspankin harjoittaman tarkan valvonnan ja sääntelyn ansiosta.

3.2.2.    Jordania

Alueellisen epävakauden lisääntyminen vaikutti kielteisesti talouteen, ja Jordanian viranomaiset pyysivät 3. maaliskuuta 2016 toista makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa. Komissio sitoutui Lontoossa 4. helmikuuta 2016 järjestetyssä ”Supporting Syria and the Region” konferenssissa antamaan tukea 2,4 miljardia euroa. Sitoumuksensa mukaisesti komissio hyväksyi 29. kesäkuuta 2016 ehdotuksen päätökseksi Jordanialle lainan muodossa myönnettävästä toisesta, enintään 200 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta. Apu on tarkoitus maksaa kahdessa yhtä suuressa erässä vuonna 2017. Uusi makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma, joka hyväksyttiin 14. joulukuuta 2016, on jatkoa ensimmäiselle onnistuneesti toteutetulle makrotaloudelliselle rahoitusaputoimelle. Se käsitti 180 miljoonan euron lainat, jotka maksettiin kokonaan vuonna 2015. Laajennetun rahoitusjärjestelyn puitteissa toteutettavassa kolmivuotisessa 723 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisessa IMF:n ohjelmassa, joka oli hyväksytty elokuussa 2016, havaittiin joitakin viivästyksiä lähinnä verouudistuksen alalla.

Irakin ja Syyrian konfliktien jatkuessa vuonna 2016 Jordanian BKT:n kasvu hidastui 2,4 prosentista noin 2,1 prosenttiin vuonna 2015. Työttömyysaste nousi 15,3 prosenttiin vuonna 2016, kun se oli 13,1 prosenttia vuonna 2015. Polttoaineiden ja kuljetusten hintojen jyrkän laskun ansiosta inflaatio hidastui 0,8 prosenttia vuonna 2016, ja vuodesta 2015 alkanut negatiivinen suuntaus jatkui.

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta julkisen talouden kokonaisalijäämän arvioidaan supistuneen vuonna 2016 noin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se oli 5,4 prosenttia vuonna 2015. Jordanian julkisen talouden bruttovelka kasvoi 95,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen marraskuussa 2016. Vuoden 2015 lopussa se oli 93,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. IMF pitää julkisen velan kehitystä kuitenkin kestävänä, jos maa jatkaa keskipitkän aikavälin julkisen talouden sopeutustoimia ja kansainvälinen yhteisö tukee sitä. Vaihtotaseen alijäämän (ilman avustuksia) arvioidaan kasvaneen 12,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, kun se oli 12 prosenttia vuonna 2015. Nettovaluuttavaranto oli 12,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria joulukuussa 2016, mikä kattaa noin 7,2 kuukautta ennustetusta tuonnista.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hyväksymässä yhteisessä lausumassa, joka liittyy päätökseen hyväksyä toinen makrotaloudellinen rahoitusaputoimi, komissio velvoitetaan esittämään tarvittaessa ehdotus kolmannesta, suuremmasta makrotaloudellisesta rahoitusaputoimesta toisen makrotaloudellisen rahoitusaputoimen päättymisen jälkeen. Ehtona on, että tämäntyyppisen avun tavanomaiset edellytykset täyttyvät, joihin kuuluu komission päivitetty arvio Jordanian ulkoisista rahoitustarpeista.

3.2.3.    Kirgisian tasavalta

Etniset ja poliittiset väkivaltaisuudet Kirgisian tasavallassa ovat johtaneet talouden toimeliaisuuden jyrkkään laskuun ja tuntuvaan ulkoiseen rahoitusvajeeseen. Sen vuoksi Euroopan unioni sitoutui tukemaan Kirgisian tasavallan talouden elvyttämistä Biškekissä heinäkuussa 2010 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa. Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotuksen Kirgisian tasavallalle myönnettävästä enintään 30 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta (15 miljoonaa euroa lainoina ja 15 miljoonaa euroa avustuksina). Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät makrotaloudellista rahoitusapua koskevan päätöksen 22. lokakuuta 2013. Rahoitusapua koskeva yhteisymmärryspöytäkirja ja lainasopimus allekirjoitettiin vuoden 2014 lopulla, ja Kirgisian parlamentti ratifioi ne helmikuussa 2015.

Tämä rahoitusaputoimi oli poikkeuksellinen, sillä Kirgisia sijaitsee makrotaloudellisen rahoitusavun tavanomaisen maantieteelliseen soveltamisalan ulkopuolella. Sen tekivät perustelluksi demokratiaa tukevien poliittisten ja taloudellisten uudistusten nopea eteneminen sekä maan sijainti alueella, jolla on erityistä taloudellista ja poliittista merkitystä Euroopan unionille. Ensimmäinen erä maksettiin vuonna 2015: kesäkuussa 2015 maksettiin 10 miljoonan euron avustusosuus ja lokakuussa 2015 maksettiin 5 miljoonan euron lainaosuus. Kirgisian suoriuduttua hyväksytysti toisen erän ehtojen noudattamista koskevasta tarkastuksesta komissio maksoi erän avustusosuuden (5 miljoonaa euroa) Kirgisian viranomaisille 10. helmikuuta 2016. Lainaosuus (10 miljoonaa euroa) maksettiin 13. huhtikuuta 2016.

Kirgisian taloustilanne on ollut suhteellisen hyvä alueen talouden hidastuttua ja erityisesti Venäjän talouden taannuttua vuodesta 2014. Kirgisian BKT kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2014, 3,5 prosenttia vuonna 2015 ja 3,8 prosenttia vuonna 2016 maatalouden ja palvelualan hyvän tuloksen ansiosta. Vuonna 2016 julkisen talouden alijäämä laski 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se oli ollut 7,9 prosenttia vuonna 2015. Tämä johtui menojen vähenemisestä ja joidenkin investointihankkeiden valmistumisen lykkääntymisestä. Vuonna 2016 tapahtuneen somin arvonnousun (13 prosenttia suhteessa dollariin) vaikutusta tuontihintoihin ja sen osittaista kerrannaisvaikutusta kotimaan hintoihin ovat vahvistaneet tiukka rahapolitiikka ja rahalähetysten kasvun vaikutus kotitalouksien kulutukseen. Tällä oli myönteinen vaikutus inflaatioon, joka hidastui 0,4 prosenttiin vuonna 2016.

Maan maksutase on yhä haavoittuva, mikä johtuu rakenteellisesti suuresta vaihtotaseen alijäämästä, jonka arvioidaan parantuneen vuonna 2016 vain hieman eli 9,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se oli 10,9 prosenttia vuonna 2015. Kansainvälinen valuuttavaranto oli vuoden 2016 lopussa 1,97 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa 3,8 kuukauden ennustettua tuontia.

3.2.4.    Moldova

Tilanne Moldovan tasavallassa on ollut parina viime vuonna vaikea sekä taloudellisesti että poliittisesti. Marraskuussa 2014 tapahtui suuri pankkipetos, joka paljasti hallinnon vakavat ongelmat ja aiheutti poliittista epävakautta. Tämä kehitys on johtanut myös talouskasvun hidastumiseen, ja Moldovan kansainväliset kumppanit ovat keskeyttäneet budjettituen.

Moldova ajautui taantumaan vuonna 2015, kun sen BKT supistui 0,5 prosenttia. BKT kasvoi vuonna 2016 mutta vain noin 2 prosenttia, mikä johtui lähinnä maataloustoiminnan kasvusta. Kuluttajahintainflaation suuntaus oli laskeva, ja se oli 2,4 prosenttia vuoden 2016 lopussa oltuaan 13,5 prosenttia vuonna 2015.

Hallituksella on ollut huomattavia julkisen talouden paineita, jotka johtuvat entistä pienemmistä budjettituloista ja avunantajien budjettituen keskeytyksestä. Nämä tekijät edistivät julkisen talouden alijäämän kasvua 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkinen velka kasvoi 45,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, mikä johtui valtion takaamista keskuspankin hätälainoista kolmelle pankille, jotka olivat likvidaatiomenettelyssä vuonna 2015. Finanssisektorin kriisin takia valuuttavaranto supistui syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana 35 prosenttia 1,7 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Tämä vastasi noin 4,3 kuukauden tuontia. Valuuttamarkkinoiden elvyttyä ja tilanteen vakaannuttua keskuspankki keräsi joulukuuhun 2016 mennessä yhteensä 2,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisen valuuttavarannon, joka vastaa arviolta 5,1 kuukauden ennustettua tuontia.

Tässä tilanteessa viranomaiset tekivät lopulta heinäkuussa 2016 IMF:n kanssa sopimuksen ohjelmasta, jota tuetaan kolmen vuoden laajennetulla luotto-/rahoitusjärjestelyllä, jonka arvo on 179 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. IMF:n johtokunta hyväksyi sopimuksen 7. marraskuuta 2016, ja ohjelman ensimmäinen tarkastelu saatiin päätökseen 28. huhtikuuta 2017.

Moldovan hallituksen esittämän pyynnön johdosta ja ottaen huomioon edellä mainitun poliittisen ja taloudellisen kehityksen komissio esitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle 13. tammikuuta 2017 ehdotuksen päätökseksi enintään 100 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle. Siitä 60 miljoonaa euroa on lainoja ja 40 miljoonaa euroa avustuksia. Ehdotettu määrä on perusteltu, kun otetaan huomioon arvio maan ulkoisista rahoitustarpeista, IMF:n ohjelman suuruusluokka, taakanjakoa koskevat näkökohdat ja Euroopan unionin talousarvion liikkumavara. Avustusosuuden perusteena ovat Moldovan talouden alhainen kehitystaso ja se, että maalla on oikeus saada edullisin ehdoin myönnettävää rahoitusta IMF:ltä ja Maailmanpankilta.

3.2.5.    Tunisia

Toukokuussa 2016 Tunisia ja IMF sopivat 2,9 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisesta laajennetusta rahoitusjärjestelystä, joka päättyy toukokuussa 2020 ja jolla pyritään tukemaan maan viisivuotista talousohjelmaa (2016–2020). Laajennettu rahoitusjärjestely seuraa IMF:n kaksivuotista 1,75 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoista valmiusluottojärjestelyä, jonka IMF hyväksyi kesäkuussa 2013 ja joka päättyi joulukuussa 2015. Tunisia sai Euroopan unionilta lainoina täydentävää makrotaloudellista rahoitusapua, jonka arvo oli 300 miljoonaa euroa. Tämä toimi hyväksyttiin toukokuussa 2014 ja maksettiin osittain (kaksi ensimmäistä erää, yhteensä 200 miljoonaa euroa) vuonna 2015. Toimen viimeisen erän (100 miljoonaa euroa) maksua on lykätty, koska joitakin sovittuja politiikkatoimia ei ole toteutettu riittävästi ja IMF:n ohjelmaan liittyy ongelmia. Ottaen huomioon jatkuvat taloudelliset vaikeudet, joita vuoden 2015 terrori-iskut pahensivat, ja yleisen alueellisen epävakauden lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät 6. heinäkuuta 2016 enintään 500 miljoonan euron makrotaloudellisen lisärahoitusavun Tunisialle. Kun komissio ja Tunisian viranomaiset olivat saaneet neuvottelut päätökseen joulukuussa 2016, yhteisymmärryspöytäkirja ja lainasopimus allekirjoitettiin 27. huhtikuuta 2017.

Tunisian BKT:n kasvuvauhdin arvioidaan nousseen 1,1 prosenttiin vuonna 2016, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2015 kirjattu 0,8 prosenttia. Työttömyysaste on 15,5 prosenttia. Inflaatio oli vuonna 2016 keskimäärin 3,7 prosenttia. Tähän se laski 5 prosentista vuonna 2015, ja sen odotetaan olevan keskimäärin 3,9 prosenttia vuonna 2017.

Julkisen talouden alijäämän arvioidaan lisääntyneen 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 (verrattuna 4,6 prosenttiin, josta sovittiin IMF:n ohjelmassa). Se johtuu monista tekijöistä, esimerkiksi odotettua pienemmistä verotuloista, velanhoitokustannusten kasvusta (johtuu osittain Tunisian dinaarin arvon heikkenemisestä) ja julkisen sektorin palkkamenojen kasvusta. Valtionvelka on edelleen kasvanut ja oli 63 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, kun se oli ollut 55 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Tämän lisäksi Tunisian on määrä maksaa takaisin paljon enemmän julkista velkaansa seuraavien kahden vuoden aikana.

Vaikka öljyn hinta on laskenut, kotimainen taloudellinen toiminta heikentynyt ja vienti kasvanut, terrori-iskujen kielteinen vaikutus matkailuun on osaltaan pitänyt vaihtotaseen kestämättömän korkealla tasolla 9 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Valuuttavarantojen arvioidaan olevan lähes 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa noin 4,3 kuukauden tuontia.

3.2.6.    Ukraina

Koska Ukrainan taloudellinen tilanne on huonontunut nopeasti ja sen maksutase on heikko, komissio esitti tammikuussa 2015 Ukrainalle lainan muodossa myönnettävää uutta, enintään 1,8 miljardin euron makrotaloudellista rahoitusapua. Rahoitusapu on määrä maksaa kolmessa 600 miljoonan euron erässä. Uuden rahoitusaputoimen (MFA III) ensimmäinen erä maksettiin heinäkuussa 2015 13 . Komissio ei maksanut yhtään makrotaloudellisen rahoitusavun erää vuonna 2016. Tämä johtui siitä, että Ukrainan viranomaiset eivät olleet toteuttaneet riittävästi poliittisia uudistuksia, jotka mainitaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Komissio maksoi kuitenkin toisen 600 miljoonan euron erän huhtikuussa 2017, kun viranomaiset olivat hyväksyneet vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2017 alussa toimenpiteitä, joissa puututtiin joihinkin jäljellä oleviin kysymyksiin, ja maa oli toteuttanut makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman yleisesti tyydyttävällä tavalla. Ukraina voi periaatteessa edelleen saada 600 miljoonaa euroa rahoitusapua MFA III:sta. Tämän avun ehtona on, että Ukraina toteuttaa onnistuneesti yhteisymmärryspöytäkirjassa mainitut politiikkatoimet ja edistyy edelleen IMF:n ohjelmassa, joka on nelivuotinen noin 17,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruinen laajennettu rahoitusjärjestely, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2015. IMF:n ohjelman viimeisin erä (miljardi Yhdysvaltain dollaria) maksettiin huhtikuussa 2017, mikä nosti maksujen kokonaismäärän 8,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuodesta 2015 lähtien.

Ukrainan talous vakautui vuonna 2016. Siihen johtivat vahva poliittinen toiminta pitkän aikavälin epätasapainon korjaamiseksi sekä jatkuva kansainvälinen taloudellinen ja tekninen tuki, joka auttoi palauttamaan luottamuksen. Tämän seurauksena talous kasvoi reaalisesti ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. BKT:n kasvoi 2,3 prosenttia ja hyötyi kotitalouksien kysynnän kasvusta ja investointien elpymisestä.

Talouden vakautuminen näkyi myös inflaation selvänä hidastumisena (12,4 prosenttia vuoden 2016 lopussa, kun se oli 43,4 prosentti vuoden 2015 lopussa) ja valuuttamarkkinoiden volatiliteetin vähentymisenä. Maltillisen finanssipolitiikan ansiosta konsolidoitu julkisen talouden alijäämä oli 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016, selvästi alle alkuperäisen 3,7 prosentin tavoitteen. Julkisen talouden vakauttaminen ja Naftogaz-yhtiön toimintamenojen vajeen poistaminen hillitsivät huomattavasti velkasuhteen kasvua. Velan suhde BKT:hen oli 81,0 prosenttia vuoden 2016 lopussa, eli hieman suurempi kuin 79,1 prosenttia vuotta aiemmin. Tähän päästiin huolimatta kustannuksista, joita suurimman kaupallisen lainanantajan PrivatBankin kansallistaminen aiheutti.

Investointien vilkastuminen vuonna 2016 kasvatti vaihtotaseen alijäämää 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Toinen tekijä oli heikko vienti, joka johtui alhaisista hyödykkeiden hinnoista ja kaupan lisäesteistä, joita Venäjä aiheutti kieltämällä kauttakulkuviennin Keski-Aasiaan. Vaihtotaseen alijäämä jäi kuitenkin alle vuoden 2013 huipun, joka oli 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja se katettiin kokonaan pääomavirroilla. Vaikka kansainvälinen rahoitusapu jäi alle odotusten vuonna 2016, sillä tuettiin valuuttavarantoja, jotka kasvoivat 15,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoden 2016 lopussa, mikä vastaa 3,5 kuukautta seuraavan vuoden ennustetusta tuonnista.

4.    Makrotaloudellisten rahoitusapuvarojen asianmukaisen käytön varmistaminen: operatiiviset arvioinnit ja jälkiarvioinnit

4.1.    Operatiiviset arvioinnit

Komissio toteuttaa Euroopan unionin varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti ulkopuolisten konsulttien tuella operatiivisia arviointeja saadakseen riittävät takeet siitä, että hallintomenettelyt ja rahoitusketjut toimivat edunsaajamaissa.

Operatiivisissa arvioinneissa keskitytään julkisen talouden hallinnointijärjestelmiin ja erityisesti valtiovarainministeriöiden ja keskuspankkien menettelyihin ja organisaatioon ja ennen kaikkea niiden tilien hoitoon, joille maksetaan unionin varoja. Arvioinneissa kiinnitetään lisäksi erityishuomiota ulkoisten tilintarkastuslaitosten työskentelytapaan, riippumattomuuteen, työohjelmiin ja niiden tekemien tarkastusten tehokkuuteen. Myös julkisten hankintojen keskusjärjestelmiä tarkastellaan.

Komissio toteutti vuonna 2016 Moldovassa ja Jordaniassa operatiiviset arvioinnit, joilla valmisteltiin uusia makrotaloudellisia rahoitusaputoimia kyseisissä maissa. Moldovan arviointi valmistui helmikuussa ja Jordanian syyskuussa 2016. Kummassakin pääteltiin, että näiden kahden valtion menettelyt tarjosivat riittävät takuut suunniteltujen makrotaloudellisten rahoitusaputoimien aloittamiselle.

4.2.    Jälkiarvioinnit

Komissio tekee Euroopan unionin varainhoitoasetuksen mukaisesti makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien jälkiarviointeja 14 makrotaloudellisen rahoitusavun vaikutusten arvioimiseksi. Jälkiarviointien päätavoitteena on

I.analysoida makrotaloudellisen rahoitusavun taloudellisia vaikutuksia edunsaajamaan talouteen ja erityisesti sen ulkoisen rahoitusaseman kestävyyteen;

II.arvioida unionin tukitoimien lisäarvoa.

Ukrainan MFA I ja MFA II toimien ja Jordanian MFA I toimen jälkiarvioinnit aloitettiin vuoden 2016 lopussa, ja niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2017.

5.    Rahoitusapupyynnöt ja komission tulevat ehdotukset – talousarviotilanne

Vuonna 2017 on tarkoitus toteuttaa seuraavat makrotaloudelliset rahoitusaputoimet:

I.Käynnissä olevien makrotaloudellisten rahoitusaputoimien toteuttaminen edellä kuvatulla tavalla. Tämän mukaisesti maksetaan Georgiaa koskevan toimen ja Tunisiaa koskevan ensimmäisen toimen viimeiset erät, Ukrainaa koskevan kolmannen toimen kaksi viimeistä erää sekä Tunisiaa ja Jordaniaa koskevien jatkotoimien kaikki erät.

II.Moldovan toimen hyväksyminen ja toteutus, johon kuuluu rahoitusavun kahden ensimmäisen erän maksaminen.

III.Mahdollisten uusien toimien hyväksyminen Armeniasta, Georgiasta ja Egyptistä tähän mennessä saatujen pyyntöjen perusteella ja mahdollisen Jordaniaa koskevan jatkotoimen hyväksyminen.

Edellä mainittu makrotaloudellisten rahoitusaputoimien ohjelma vuodelle 2017 nostaa vuosittaisen makrotaloudellisen rahoitusavun maksut 1,9 miljardiin euroon. Se kuvaa makrotaloudellisten rahoitusavun painoarvon ja merkityksen kasvua, mutta johtuu osittain myös alun perin vuodelle 2016 tarkoitettujen maksujen lykkääntymisestä. Maksujen lykkääntymiseen on eri syitä, jotka liittyvät lähinnä kansallisten viranomaisten myöhästelyyn sovittujen politiikkatoimien toteutuksessa, yhteisymmärryspöytäkirjoja koskevien neuvottelujen venymiseen tai niitä koskevan IMF:n ohjelman ongelmiin.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus avustuksina myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun maksusitoumuksista ja maksuista vuosina 2015 ja 2016 sekä (alustavasti) vuonna 2017. Vuotta 2017 koskeva ennuste on alustava ja sisältää vain ne makrotaloudelliset rahoitusaputoimet, joita koskevan päätöksen lainsäädäntövallan käyttäjät ovat hyväksyneet tai joita komissio on ehdottanut.

Käynnissä tai valmisteilla olevien makrotaloudellisten rahoitusaputoimien lisäksi Euroopan unionin makrotaloudellista rahoitusapua koskevia pyyntöjä on saatu tähän mennessä Armeniasta, Georgiasta ja Egyptistä:

·Komissio sai helmikuussa 2014 makrotaloudellista rahoitusapua koskevan pyynnön Armeniasta. IMF:n hyväksymästä uudesta rahoitusjärjestelystä huolimatta Armenian maksutasetilannetta ei kuitenkaan pidetty niin kriittisenä, että komissio olisi ehdottanut makrotaloudellista rahoitusapua. Komissio kuitenkin tarkkailee edelleen Armenian talous- ja rahoitustilannetta. IMF:n laajennettu rahoitusjärjestely päättyy vuonna 2017, ja uudelleenharkinta riippuu myös uuden IMF:n ohjelman aloittamisesta.

·Georgian viranomaiset ilmaisivat helmikuussa 2017 olevansa kiinnostuneita makrotaloudellisen rahoitusavun jatkotoimesta. Koska johtokunta on hyväksynyt asianmukaisesti uuden IMF:n ohjelman, komissio on valmis harkitsemaan Georgiaa koskevaa makrotaloudellisten rahoitusavun jatkotointa maan ulkoisten rahoitustarpeiden perusteella.

·Egypti uusi pyyntönsä 500 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta marraskuussa 2012. Komissio harkitsi tämän perusteella antavansa ehdotuksen, joka mahdollisesti koostuisi 450 miljoonan euron lainasta ja 50 miljoonan euron avustuksesta. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevan ehdotuksen käsittely on kuitenkin keskeytetty heinäkuussa 2013 alkaneiden poliittisten tapahtumien vuoksi ja koska Egypti ja IMF eivät ole vielä sopineet IMF:n ohjelmasta. IMF:n johtokunta hyväksyi marraskuussa 2016 laajennetun rahoitusjärjestelyn puitteissa toteutettavan kolmivuotisen ohjelman, jonka arvo on 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Ohjelman ensimmäisenä vuonna rahoitusvaje katettiin IMF:n ja muiden monen- ja kahdenvälisten avunantajien maksuilla. On kuitenkin mahdollista, että Euroopan unionia pyydetään mahdollisten lisärahoitustarpeiden tapauksessa harkitsemaan Egyptiä koskevaa makrotaloudellista rahoitusaputointa.

(1)

Muille kolmansille maille kuin kehitysmaille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 212 artikla.

(2)

Se johti kuuteen uuteen makrotaloudelliseen rahoitusaputoimeen, joilla tuettiin Armeniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Georgiaa, Moldovaa, Serbiaa ja Ukrainaa ja joiden arvo oli yhteensä 1,3 miljardia euroa.

(3)

SWD(2016) 299 final.

(4)

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastolla katetaan Euroopan unionin kokonaisluottoriski tapauksissa, joissa makrotaloudellisen rahoitusavun ja EIP:n ja Euratomin ulkoisen lainanannon edunsaajavaltiot jättävät lainansa maksamatta. Sitä rahoitetaan 9 prosenttia sitoumusten kokonaismäärästä kunkin vuoden lopussa kahden vuoden viiveellä. Jotta päästään 2 000 miljoonan euron lainanantokapasiteettiin vuodessa, vuosittain tarvitaan vielä 135 miljoonaa euroa lisää rahoitusta.

(5)

 COM(2011) 396 final, 4.7.2011.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18).

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 778/2013/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 218, 14.8.2013, s. 15).

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18).

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1025/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle (EUVL L 283, 14.8.2013, s. 1).

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 534/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, makrotaloudellisen avun myöntämisestä Tunisian tasavallalle (EUVL L 151, 21.5.2014, s. 9).

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/1112, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Tunisialle (EUVL L 186, 9.7.2016, s. 1).

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/601, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 100, 15.4.2015, s. 1).

(13)

Ehdotus oli jatkoa kahdelle aiemmalle makrotaloudellista rahoitusapua koskevalle ohjelmalle (MFA I ja MFA II), jotka toteutettiin vuonna 2014 ja vuoden 2015 alussa ja jotka olivat arvoltaan yhteensä 1,61 miljardia euroa.

(14)

Kaikki jälkiarvioinnit ovat luettavissa talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivustolla: http://ec.europa.eu/dgs/economy_finance/evaluation/completed/index_en.htm