52016AR0585

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52016AR0585 - EN

Document 52016AR0585

Help

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Säädösehdotukset jätehuoltodirektiivien muuttamisesta”

OJ C 17, 18.1.2017, p. 46–59 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 15/06/2016; Äänestyspäivä
Date of vote:: 15/06/2016
Date lodged:: 15/12/2015
Date lodged:: 22/12/2015
Date lodged:: 12/01/2016

Author:: Euroopan alueiden komitea, Ympäristö, ilmastonmuutos ja energia -valiokunta
Form:: Tarkistusehdotuksen sisältävä lausunto
Session:: 118

Procedure number:

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E192
12016E307 - P1

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52015PC0593 COR Opinion Tarkistusehdotus
52015PC0594 COR Opinion Tarkistusehdotus
52015PC0595 COR Opinion Tarkistusehdotus
52015PC0596 COR Opinion Tarkistusehdotus

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Ympäristö

Directory code:

15.10.30.30 Ympäristö, kuluttajat ja terveydensuojelu / Ympäristö / Luonnon- ja maaseutuympäristö sekä luonnonvarat / Jätehuolto ja puhdas teknologia

HTML

PDF

Official Journal

18.1.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 17/46

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Säädösehdotukset jätehuoltodirektiivien muuttamisesta”

(2017/C 017/09)

Esittelijä

Domenico GAMBACORTA (IT, EPP) Avellinon maakunnanvaltuuston puheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta

COM(2015) 593 final – 2015/0272 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta

COM(2015) 594 final – 2015/0274 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta

COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta

COM(2015) 596 final – 2015/0276 (COD)

MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Direktiivin 2006/66/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2006/66/EY seuraavasti:

1)	Lisätään 2 artiklaan (Soveltamisala) 3 kohta seuraavasti: ”3. Direktiiviä ei sovelleta paristoihin ja akkuihin, joissa energian varastointiin ei käytetä metalleja tai niiden osia aktiiviaineina tai elektrodiaineina ja jotka eivät myöskään sisällä vaarallisia aineita.”

1)	Poistetaan 22 artikla;

2)	Poistetaan 22 artikla;

2)	Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

3)	Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.”

a)	Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.”

b)	Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista:”

b)	Korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Komissio sisällyttää kertomukseensa arvion tämän direktiivin seuraavista näkökohdista:”.

Perustelu

Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on vähentää paristojen haitallista ympäristövaikutusta estämällä vaarallisten aineiden (raskasmetallien) pääseminen ympäristöön. Siinä vahvistetaan säännöt paristojen markkinoille saattamista ja niiden erityistä hävittämistä varten.

Jäsenvaltiot edistävät kaikentyyppisten paristojen ja akkujen ympäristöystävällisiä ja kustannustehokkaita kierrätysmenetelmiä koskevaa tutkimusta. Orgaaniset paristot ovat paristojen uutta sukupolvea, eivätkä ne sisällä vaarallisia aineita. Tutkimus- ja innovaatiotoimia toteutetaan kaikkialla EU:ssa. Ympäristön kannalta turvallisten osien lisäksi paristojen taloudellinen potentiaali on valtava ja käyttötarkoituksia on paljon.

Ilman tätä muutosehdotusta orgaanisiin paristoihin sovelletaan tavanomaisten paristojen hävittämistä koskevia erityisvaatimuksia, vaikka ne ovat ympäristöystävällisiä. Se haittaisi ympäristötavoitteita tukevaa teknistä innovointia ja estäisi myös kyseistä innovointia edistämästä kasvun ja työpaikkojen luomista EU:hun. Tämän vuoksi orgaanisia paristoja ei pitäisi sisällyttää direktiivin soveltamisalaan.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta, COM(2015) 594 final – 2015/0274 (COD)

1 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6)	korvataan 15 artikla seuraavasti:

6)	korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla

Kertomukset

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot 1 päivään tammikuuta 2025 saakka.

3. Jäsenvaltion tämän artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusta koskeva kertomus.

4. Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitetut tiedot ja julkaisee kertomuksen tarkastelun tuloksista. Kertomukseen sisältyy arvio tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään, sekä tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja yhtenäisyydestä. Arviointiin voi sisältyä tiettyjä suosituksia parannuksia varten. Kertomus on laadittava kolmen vuoden välein.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään, missä muodossa 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavat tiedot toimitetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”;

6. Sääntelyn parantamista koskevan periaatteen mukaisesti kaikki tästä direktiivistä johtuvat lisäraportointivelvoitteet on ensisijaisesti toteutettava aina kun se on mahdollista käyttämällä tai parantamalla olemassa olevia kansallisia raportointivelvoitteita, kunhan varmistetaan toimitettujen jätteitä koskevien tietojen tarvittava yhtenäisyys. Uusien raportointisuhteiden luomisen yksinomaan tämän direktiivin noudattamiseksi on oltava vasta viimeinen keino erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten osalta. Jäsenvaltiot ja komissio arvioivat yhdessä lisäraportointitarpeet ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön täytäntöönpanosääntöjä tämän direktiivin mukaisten raportointivelvoitteiden täyttämiseksi. ”;

Perustelu

Tämä on yhdenmukaista sääntelyn parantamista koskevan paketin sekä EU:n ympäristövelvoitteiden täytäntöönpanosta äskettäin annetun AK:n lausunnon kanssa. Tietojen on oltava yhtenäiset, jotta niitä voidaan vertailla jätehuollon parantamistoimia toteutettaessa.

Muutosehdotus 3

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 8 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

8)	Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

8)	Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yleisvaatimukset

[– –]

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista jätteenkeräysjärjestelmistä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin osallistuville jätteenhaltijoille, tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista takaisinottojärjestelmistä, hyväksytyistä uudelleenkäyttökeskuksista, sallitusta valmistelusta uudelleenkäyttökeskuksia ja jätteenkeräysjärjestelmiä varten ja jätteen syntymisen ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin osallistuville jätteenhaltijoille , tuottajille ja vähittäismyyjille , tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että laajennettua tuottajan vastuuta tuotteiden tuottajan puolesta täytäntöönpanevat organisaatiot ovat huolehtineet seuraavista asioista:

a)	organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;

a)	organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;

b)	organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

b)	organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;

c)	organisaatioilla on käytössään riittävät omavalvontamekanismit, joita tukevat säännölliset riippumattomat tarkastukset, joiden kohteena ovat:

(c)	organisaatioilla on käytössään riittävät omavalvontamekanismit ja ne määrittelevät vähimmäisvaatimukset laajennetun tuottajavastuun arviointia varten. Näitä tukevat säännölliset riippumattomat tarkastukset, joiden kohteena ovat:

—	organisaation taloushallinto, mukaan lukien 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen;

—	edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1013/2006 mukaisesti kerättyjen ja toimitettujen tietojen laatu;

—	organisaation taloushallinto, mukaan lukien 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen vaatimusten noudattaminen;

—	edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1013/2006 mukaisesti kerättyjen ja toimitettujen tietojen laatu;

d)	organisaatiot asettavat julkisesti saataville seuraavat tiedot:

d)	organisaatiot asettavat julkisesti saataville seuraavat tiedot:

—	omistajat ja jäsenyys;

—	tuottajien maksamat rahoitusosuudet;

—	jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.

—	omistajat ja jäsenyys;

—	tuottajien maksamat rahoitusosuudet;

—	jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuottajan laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvollisuuksien täyttämiseksi maksamat rahoitusosuudet:

a)	kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko jätehuollon, mukaan lukien seuraavat:

a)	kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko käyttöiän lopun ja jätehuollon, mukaan lukien seuraavat:

—	sellaisten erilliskeräys-, lajittelu- ja käsittelytoimintojen kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;

—	jätteen haltijoille 2 kohdan mukaisesti annettavien tietojen toimittamiseen liittyvät kustannukset;

—	edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen keräämiseen ja toimittamiseen liittyvät kustannukset;

—	käytettyjen tuotteiden takaisinottojärjestelmien kustannukset;

—	uudelleenkäyttöjärjestelmien kustannukset;

—

sellaisten erilliskeräys-, lajittelu- ja käsittelytoimintojen ja kuljetusta lajittelu- ja käsittelylaitoksiin koskevien toimintojen, mukaan lukien kuljetus saarilta tai syrjäisiltä alueilta silloin kuin mahdollista , kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;

—	jätteen haltijoille 2 kohdan mukaisesti annettavien tietojen toimittamiseen liittyvät kustannukset;

—

sen unionin markkinoille saattamista tuotteista peräisin olevien sellaisten muiden kuin erilliskerättyjen jätteiden keräys- ja käsittelykustannukset, jotka kerätään ja käsitellään osana jäännösjätevirtaa tai jotka päätyvät roskiin ja joiden keräämisestä ja käsittelystä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset;

—	kaikki lisämenot, joista kunnan tai muun julkisen viranomaisen, jolla on lopullinen vastuu jätteen keräämisestä, on vastattava, erityisesti siinä tapauksessa, että laajennettuun tuottajan vastuuseen kuuluvat järjestelmät eivät täytä tehtäviään;

—	edellä 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti toimitettavien tietojen keräämiseen ja toimittamiseen liittyvät kustannukset;

b)	perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;

b)	perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;

c)	perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.

c)	perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.

5. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävä tarkkailu- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät velvoitteensa, varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat toimittavat luotettavia tietoja.

Jos useat organisaatiot täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyviä velvoitteita tuottajien puolesta jäsenvaltion alueella, on jäsenvaltion perustettava riippumaton viranomainen, joka valvoo laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

Jos useat organisaatiot täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyviä velvoitteita saman tuotetyypin tuottajien puolesta jäsenvaltion alueella, on jäsenvaltion tai toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten perustettava riippumaton viranomainen (selvityskeskus) , joka valvoo laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

6. Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja soveltuvin osin hyväksytyt uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat, välisen säännöllisen vuoropuhelun varmistamiseksi.”

[– –]

6 . Jäsenvaltiot varmistavat, että laajennettuun tuottajan vastuuseen kuuluvat järjestelmät edistävät roskaantumisen ehkäisemistä ja roskien keräämistä ja tukevat ympäristönsiistimisaloitteita.

7. Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja soveltuvin osin sallitut uudelleenkäyttöä suorittavat ja uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat, välisen säännöllisen vuoropuhelun varmistamiseksi.”

[– –]

Perustelu

EU:n säännöillä pitäisi taata tuotetun jätteen täydellinen tuottajan vastuu. Markkinoiden EU:n laajuisen mittakaavan vuoksi se on varmistettava yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti laajennettu tuottajan vastuu olisi määriteltävä kansallisesti/paikallisesti.

Muutosehdotus 4

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

9)	Korvataan 9 artikla seuraavasti:

9)	Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

1. [– –]

2. Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja tavoitteita, erityisesti koskien loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.

2. Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja absoluuttisia tavoitteita, erityisesti koskien loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.

[– –]”;

Perustelu

Indikaattoreiden tulisi perustua tuotetun jätteen määrään, esimerkiksi sata kiloa jäännösjätettä henkeä kohti, jotta voidaan laatia edustava ja tehokas tavoite myös maille, joiden taloudet ovat pieniä ja/tai jotka tuottavat jo nyt vähemmän jätettä.

Muutosehdotus 5

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

10)	Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

10)	Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, erityisesti rohkaisemalla ja tukemalla uudelleenkäyttö-, ja korjausverkostojen perustamista ja helpottamalla tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä.

”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, erityisesti rohkaisemalla ja tukemalla uudelleenkäyttö-, ja korjausverkostojen perustamista ja helpottamalla tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin tai luomalla etukäteen määritettyjä uudelleenkäytettävän jätteen keräyspisteitä sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä korkealaatuisen kierrätyksen edistämiseksi ja perustettava tätä varten jätteen erilliskeräysjärjestelmiä, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista asianomaisten kierrätysalojen osalta sekä 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.”;

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja sääntelyn parantamista koskevien EU:n periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä tähän direktiiviin liittyvän vaikutustenarvioinnin perusteella arvio tässä direktiivissä ehdotettujen tavoitteiden vaikutuksesta paikallisella ja alueellisella tasolla erityisesti silloin, kun nämä hallinnon tasot ovat vastuussa jätehuollosta. Komissio käyttää näitä havaintoja perusteena varhaisvaroituksen ja joustavuuden soveltamiseksi tämän direktiivin täytäntöönpanossa 15 ja 16 artiklan ja V luvun mukaisesti. ”;

Perustelu

Uudessa direktiivissä säädetään erilaisista mekanismeista sääntöjen epätäydellistä noudattamista tai noudattamatta jättämistä koskevaan ongelmaan puuttumiseksi mutta myös kannustetaan edistykseen. Useimmissa tapauksissa riittämätön tieto EU:n tasolla alueellisista ja paikallisista vastuista jätehuollossa johtaa kuitenkin EU:n tavoitteiden puutteelliseen täyttämiseen.

Muutosehdotus 6

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

c)	Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

c)	Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	vuoteen 2020 mennessä muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen, jäteluettelon luokassa 17 05 04 määriteltyä luonnosta peräisin olevaa ainesta lukuun ottamatta, valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja maantäyttötoimia on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin;”;

”b)

vuoteen 2020 mennessä muun kuin vaarallisen rakennus- ja purkujätteen, jäteluettelon luokassa 17 05 04 määriteltyä luonnosta peräisin olevaa ainesta lukuun ottamatta, valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja maantäyttötoimia on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin.

Komissio arvioi tämän jätevirran hallinnointia ja tarvetta asettaa vuoteen 2020 mennessä kierrätystavoitteet erityisille rakennusmateriaaleille vuosiksi 2025 ja 2030 ;”;

Perustelu

Muu kuin vaarallinen rakennus- ja purkujäte muodostaa merkittävän osan kokonaisjätemäärästä, ja niitä koskevat ehdotetut toimet eivät ole riittävän kunnianhimoisia. Sen sijaan, että pyrittäisiin nykyiseen yhdistelmätavoitteeseen, joka koskee uudelleenkäyttöön valmistelua, kierrätystä ja maantäyttötoimia, olisi ainakin yleisesti vahvistettava kierrätyksen erityistavoitteet erityisiä rakennusmateriaaleja varten kiertotalouden edistämiseksi.

Muutosehdotus 7

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 10 alakohdan d alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

d)	Lisätään 2 artiklaan c ja d alakohta seuraavasti:

d)	Lisätään 2 artiklaan c ja d alakohta seuraavasti:

”c)	vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin;

d)	vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 65 painoprosenttiin.”;

”c)	vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin;

d)	vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin.”;

Perustelu

Euroopan komissio ei ole käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta ehdottaa 70 prosentin tavoitetta, jota se itse ehdotti viime vuonna, vaikka kierrätys luo työpaikkoja paikallistasolla ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin sijoittaminen kaatopaikalle tai polttaminen. AK on jo todennut, että eräissä jäsenvaltioissa ja eräillä alueilla saadut hyvät tulokset osoittavat, että kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa tai niitä voidaan lähestyä, kun yleiset olosuhteet ovat oikeat ja kun on luotu tarvittavat hallinnolliset valmiudet siellä, missä niitä ei aiemmin ole ollut (1).

Muutosehdotus 8

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 13 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 artiklan 13 kohta

13)	Korvataan 22 artikla seuraavasti:

13)	Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista , kompostia koskevien laatuvaatimusten varmistamiseksi ja 11 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys, jos ei ole osoitettu, ettei se ole teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa, kompostia koskevien laatuvaatimusten varmistamiseksi ja 11 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Niiden on tarvittaessa toteutettava 4 ja 13 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää seuraavia toimia:

a)	biojätteen kierrätys, myös kompostointi, ja mädättäminen;

a)	biojätteen kierrätys, myös kompostointi, ja mädättäminen;

b)	biojätteen käsittely korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävällä tavalla;

b)	biojätteen käsittely korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävällä tavalla;

c)	biojätteestä tuotettujen, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttö.”;

c)	biojätteestä tuotettujen, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttö.

Komissio arvioi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vuoteen 2018 mennessä mahdollisuutta asettaa vähimmäislaatuvaatimukset biojätteestä tuotetulle kompostille ja mädätteelle, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. ”;

Perustelu

Ehdotetun muutoksen tavoitteena on tehdä biojätteen keräyksestä pakollista. Alakohdan a muotoilua olisi parannettava siten, että yhdistetään biojätteiden kierrätys laadukkaiden kompostien ja mädätteiden tuottamiseen. Muutoin ne päätyvät kierrätyksen sijaan kaatopaikalle.

Muutosehdotus 9

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final – 2015/0275 (COD)

1 artiklan 17 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

17)	Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

17)	Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

a)	Korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, joissa vahvistetaan 1, 4 ja 9 artiklan mukaisia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä , jotta saavutetaan tavoitteet vähentää vuonna 2025 tuotetun yhdyskuntajätteen määrää 10 prosenttia vuoden 2015 jätemäärään nähden sekä vähentää elintarvikejätettä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä .”;

b)	Poistetaan 3 ja 4 kohta;

b)	Poistetaan 3 ja 4 kohta;

Perustelu

Yhdyskuntajätteen vähentäminen on seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetettujen tavoitteiden ja komission toimeksiannon sekä puitedirektiivin 9 artiklan c kohdan mukaista. Monissa kansallisissa jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissa on jo asetettu määrälliset tavoitteet.

Muutosehdotus 10

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta, COM(2015) 596 final – 2015/0276 (COD)

1 artiklan 3 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

b)	Lisätään 1 kohtaan f–i alakohdat seuraavasti:

b)	Lisätään 1 kohtaan f–i alakohdat seuraavasti:

”f)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 65 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteiden sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

muovi: 55 prosenttia

puu: 60 prosenttia

rautametallit: 75 prosenttia

alumiini: 75 prosenttia

lasi: 75 prosenttia

paperi ja kartonki: 75 prosenttia

h)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 75 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:

puu: 75 prosenttia

rautametallit: 85 prosenttia

alumiini: 85 prosenttia

lasi: 85 prosenttia

paperi ja kartonki: 85 prosenttia.”;

”f)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 65 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

muovi: 55 prosenttia

puu: 60 prosenttia

rautametallit: 75 prosenttia

alumiini: 75 prosenttia

lasi: 75 prosenttia

paperi ja kartonki: 75 prosenttia

h)	viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 75 prosenttia pakkausjätteiden painosta;

puu: 75 prosenttia

rautametallit: 85 prosenttia

alumiini: 85 prosenttia

lasi: 85 prosenttia

paperi ja kartonki: 85 prosenttia.

Komission tulee muutaman vuoden kuluessa esittää tutkimustiedon pohjalta uusi muovipakkausjätettä koskeva tavoite kiertotalousstrategian yhteydessä. ”;

Perustelu

Vuodelle 2030 ei ole asetettu muovipakkausten uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevaa tavoitetta. Euroopan komission olisi vähintään esitettävä tällainen tavoite muutaman vuoden kuluessa.

I POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

suhtautuu myönteisesti lainsäädäntöehdotuksiin, joilla muutetaan uuden kiertotalouspaketin jätehuoltodirektiivejä ja korostaa niiden hyötyjä kuluttajien, yritysten, ympäristön ja EU:n talouden kannalta.

korostaa tässä yhteydessä, että siirtyminen kiertotalouteen luo uusia työpaikkoja, lisää EU:n pienten, keskisuurten ja suurten yritysten kilpailukykyä, vauhdittaa puhtaan teknologian kehittämistä ja vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden ja energian tuonnista.

Määritelmien yhdenmukaistaminen

on tyytyväinen jätedirektiivien yhdenmukaistettujen määritelmien selkeään kokonaisuuteen ja kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki määritelmät vastaavat Euroopan jäteluetteloa, välttämään epäselvyyksiä ja asettamaan jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueyhteisöjen edistymistä käsittelevät vertailutiedon saataville.

suosittaa, että lainsäätäjät määrittelevät ”roskaantumisen”.

Valvonta

suosittaa tiukentamaan laittomien jätteiden siirtojen valvontaa. Ne muun muassa vähentävät EU:n alueella merkittävästi sellaisen jätteen saatavuutta, jota voidaan hyödyntää kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön perustuvassa kiertotaloudessa.

Merkinnät

kehottaa ottamaan käyttöön EU:ssa markkinoille saatettujen kulutustavaroiden merkintöjä koskevan velvoitteen, jotta voidaan määritellä selkeästi, kuinka jätteet erotellaan pääryhmiin jätteenkeräyksessä silloin, kun niille on olemassa vakiintunut erilliskeräys. Jos tuotteesta syntyy eri ryhmiin kuuluvia jätteitä, merkinnässä on tarkennettava, kuinka erilaiset osat lajitellaan eri materiaaliryhmiin, jos se on kuluttajalle helposti toteutettavissa.

Laajennettu tuottajan vastuu

korostaa, että ehdotus yhdenmukaistaa vähimmäisvaatimukset on tärkeä, jotta parannetaan laajennetun tuottajan vastuun järjestelmien suorituskykyä kaikissa jäsenvaltioissa.

kehottaa lainsäätäjiä varmistamaan, ettei näitä vaatimuksia heikennetä ja että säilytetään keskeiset säännökset, kuten säännökset, joilla varmistetaan avoimuus ja paikallis- ja alueyhteisöille jätteiden keräämisestä, hallinnoinnista ja käsittelystä sekä kansalaisille tiedottamisesta aiheutuvien kustannusten täysimääräinen kattaminen tuottajien taholta. Se, että suuret kauppaketjut ostavat takaisin uudelleenkäytettävät pakkaukset (lasiastiat, PET-muovipullot), on ehkä yksi tärkeimmistä tekijöistä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi.

Jätteen syntymisen ehkäiseminen

korostaa, että on tarkennettava elintarvikkeita koskevia vähimmäislaatuvaatimuksia, ja ehdottaa, että määritellään vähimmäisvakiomenettely sellaista elintarvikkeiden hyötykäyttöä varten, jolla varmistetaan elintarviketurvallisuus ja jota voidaan soveltaa yhdenmukaisesti jäsenvaltioissa.

10.

kehottaa paikallis-, alue- ja valtiotason viranomaisia käynnistämään viestintä- ja valistuskampanjoja, jotta lisättäisiin tietoisuutta jätteiden syntymisen ehkäisemisestä.

Ympäristönsiistimisaloitteet ”Let‘s do it!” ja ”Clean-up-day”

11.

kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia tukemaan kaikilta osin kansalaisyhteiskunnan aloitteita paikallisten ja valtakunnallisten ympäristönsiivoustalkoiden toteuttamiseksi (esim. paikallinen ”Let's do it”-kampanja tai maailmanlaajuinen talkoopäivä ”Let‘s clean up the World in just one day!”).

Uudelleenkäyttö ja kierrätys

12.

toistaa kehotuksensa määritellä uudelleenkäyttöä koskevia lisätavoitteita, jotka ovat sitovia ja itsenäisiä ja kohdistuvat tiettyihin jätevirtoihin, etenkin huonekaluihin, tekstiileihin sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun (SER). Valmistelu uudelleenkäyttöä varten on tärkeää jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi, ja se on kierrätyksen tavoin jätehierarkian huipulla ja tarjoaa varmoja mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen (2).

13.

kehottaa komissiota asettamaan pakkausmuovin uudelleenkäyttöön valmistelulle ja kierrättämiselle vähintään 70 painoprosentin tavoitteen, joka tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

14.

panee merkille, että jätteen syntymisen ehkäiseminen ja uudelleenkäyttö liittyvät toimiin, joita toteutetaan sellaisten aineiden ja esineiden osalta, joita ei ole vielä määritetty jätteiksi, toisin kuin kierrätys ja uudelleenkäytön valmistelu, missä käsitellään jätteeksi määriteltyjä materiaaleja. Koska yrityksille ja laitoksille koituu oikeudellisia seurauksia jätteeksi luokittelun perusteella, jätteen ja muun kuin jätteen välisen eron selkeyttäminen on suositeltavaa.

15.

ehdottaa, että määritellään esimerkiksi Euroopan jäteluettelossa kierrätyksen ja uudelleenkäytön käsitteet, sillä ne kattavat tällä hetkellä kaksi erillistä laitostyyppiä, joiden menettelyt ja erityistarpeet eroavat toisistaan: a) Kierrätettävät jätteet saapuvat erilliskeräyspisteisiin, joissa ne lajitellaan hihnalla teollisuuden tarpeiden mukaisesti. b) Uudelleenkäytettäväksi tarkoitetun jätteen kohdalla on mahdollista välttää kokonaan jätehuoltojärjestelmän ketju. Suuria kauppaketjuja voitaisiin kannustaa ostamaan takaisin pakkaukset, vaikka lopullinen päätös jätteistä kuuluu ostajalle.

16.

kehottaa lainsäätäjiä suosittamaan jäsenvaltioille, että ne ottaisivat jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissaan käyttöön taloudellisia kannustimia sellaisia prosesseja varten, joissa jätettä syntyy vähemmän. Lisäksi komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia luomaan kannustimia sellaisen jätteen syntymisen vähentämiseksi, jota ei laiteta kierrätykseen.

17.

suosittaa, että Euroopan komissio arvioi sitä, tulisiko puitedirektiivissä edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat (vaarattomista) teollisuusjätteistä ja että Euroopan ympäristökeskus seuraa ja kerää näitä tietoja. Komission tulisi myös tutkia tilannetta vuoteen 2020 mennessä ja arvioida kyseisen jätevirran uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevia tavoitteita (3).

18.

toteaa, että siirtyminen kierrätystavoitteista uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskeviin yhteistavoitteisiin i) vaikeuttaa pakkausten ja pakkausjätteen kierrätyksen ja uudelleenkäyttöön valmistelun erillistä mittausta ja ii) edellyttää lisäselvennyksiä.

19.

katsoo, että EU:ssa on määritettävä yhdenmukaistetut menettelyt kierrätysasteen laskemista varten ja että elintarvikejätteelle sekä pysyvälle rakennus- ja purkujätteelle on luotava säännökset, joissa määritellään tahot, jotka valvovat jätteiden syntymisen vähentämistä koko tuotanto-, jalostus- ja kulutusketjussa, ja välineet tätä varten.

20.

ehdottaa, että Euroopan komissio laatii indikaattorit eri jätelajien ympäristöarvolle. Nykyisessä lainsäädännössä ja Euroopan komission ehdotuksessa ei oteta huomioon eri jätelajien ympäristöarvojen eroja. Näin tehtäisiin selväksi, mihin materiaaleihin on erityisesti keskityttävä, jotta jätehuoltoa voidaan parantaa ja tehdä siitä ympäristön kannalta suotuisampaa.

Jätteen energiakäyttö ja sijoittaminen kaatopaikoille

21.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään jätehierarkian mukaisesti tehokkaan jätteestä saatavan energian kehittämistä Euroopan komission ”Jätteestä energiaksi” -aloitteen yhteydessä ja toteaa, että kyseisillä laitoksilla on osansa autettaessa unionia vähentämään riippuvuutta energian tuonnista energiaunionin periaatteen mukaisesti.

22.

toteaa, että on tärkeää rajoittaa asteittain jätteen sijoittamista kaatopaikalle, ja kannattaa Euroopan komission lähestymistavan muutosta, jolla pyritään kieltämään lajitellun jätteen, myös biojätteen, sijoittaminen kaatopaikalle ottaen huomioon kiertotaloudesta annettu tiedonanto COM(2015) 614. Tiedonannossa kannustetaan sellaisten bioresurssien kaskadikäyttöön, joiden uudelleenkäytöllä voidaan luoda kilpailukykyä (4).

23.

suosittaa asettamaan edelleen etusijalle laadullisen ja kunnianhimoisemman lähestymistavan, jonka avulla pyritään lopettamaan kierrätettävän ja biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.

24.

kehottaa Euroopan komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta laajentaa kaatopaikalle sijoittavaa jätettä koskevaa tavoitetta (enintään 10 prosenttia vuoteen 2030 mennessä) muuhunkin kuin yhdyskuntajätteeseen ja soveltamaan sitä kaikentyyppisiin jätteisiin (5).

Eräille jäsenvaltioille myönnetyt poikkeukset tavoitteisiin, jotka liittyvät yhdyskuntajätteeseen ja jätteiden sijoittamiseen kaatopaikalle

25.

pitää oikeutettuina niille seitsemälle jäsenvaltiolle myönnettyjä vapautuksia, joiden jätehuollon taso on alhaisin, mutta painottaa, että on säilytettävä ehdotetut säännökset, joiden mukaan vapautuksia saaneiden jäsenvaltioiden on esitettävä täytäntöönpanosuunnitelmia yksityiskohtaisine aikatauluineen tavoitteidensa saavuttamisen edellyttämistä toimista.

Tietojen rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteet

26.

painottaa, ettei ehdotuksissa ole säännöstä, jonka Euroopan komissio esitti jo vuonna 2014 antamassaan puitedirektiivissä ja joka edellyttäisi teollisuus- ja liikeyrityksiä pitämään rekisteriä käsittelemistään vaarattomista jätteistä ja pyydettäessä asettamaan asianomaiset tiedot toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

Delegoidut säädökset

27.

on huolissaan siitä, että ehdotetut direktiivit antavan Euroopan komissiolle laajaa valtaa hyväksyä delegoituja säädöksiä, ja kehottaa lainsäätäjiä rajoittamaan delegoitujen säädösten käyttöä, sillä ne heikentävät lainsäätäjien valvontavaltaa eivätkä kuulu demokraattiseen ja lainsäädäntäprosessiin (6).

Kaupunginjohtajien sopimus jätehuollosta

28.

ehdottaa, että perustetaan erittäin onnistuneen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen esimerkin pohjalta kaupunginjohtajien sopimus jätehuollosta, ja korostaa tässä yhteydessä Euroopan unionin paikallis- ja alueviranomaisten edustajien kokouksena toimivan alueiden komitean asemaa paikallis- ja alueyhteisöjen aktivoimisessa tehostamaan toimiaan, joilla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta, vähentämään tuhlausta ja lisäämään jätteiden kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja hyödyntämistä kaupungeissa.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

29.

panee merkille, että Euroopan komission ehdotukset eivät anna aihetta huoleen toissijaisuusperiaatteen noudattamisen suhteen mutta että ne ovat huolestuttavia suhteellisuusperiaatteen kannalta (7).

Bryssel 15. kesäkuuta 2016.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA

(1) COM(2014) 397 final.

(2) CdR 1617/2013.

(3) CdR 1617/2013.

(4) COR-2014-04083, CdR 3751/2013, CdR 1617/2013.

(5) CdR 1617/2013.

(6) COR-2014-04083; toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuuleminen sekä kansallisten ja alueellisten parlamenttien asianomaisten päätösten tarkastelu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvien näkökohtien kannalta kiertotalouspaketin yhteydessä – yhteenveto ja analyysi, COR-2016-1521.

(7) Ks. myös toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuuleminen sekä kansallisten ja alueellisten parlamenttien asianomaisten päätösten tarkastelu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvien näkökohtien kannalta kiertotalouspaketin yhteydessä – yhteenveto ja analyysi, COR-2016-1521.

Top

All