52014PC0040

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.1.2014

COM(2014) 40 final

2014/0017(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2014) 30 final}
{SWD(2014) 31 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi toi esiin finanssijärjestelmässä huomattavia lainsäädännöllisiä puutteita, tehotonta valvontaa, läpinäkymättömiä markkinoita ja liian monimutkaisia tuotteita. EU on ottanut käyttöön erilaisia toimenpiteitä, jotta pankkijärjestelmästä saadaan vankempi ja vakaampi. Näitä ovat muun muassa tiukemmat pääomavaatimukset, parannettua hallintotapaa koskevat säännöt sekä valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmät. Tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys on myös edistymisellä pankkiunionin perustamisessa.

Kriisi on kuitenkin korostanut tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä ja valvontaa paitsi perinteisellä pankkialalla myös niillä aloilla, joilla pankkialan ulkopuoliset yritykset harjoittavat luotonantoa, jota kutsutaan varjopankkitoiminnaksi 1 . Käytännössä varjopankkiyksiköt ja -toiminnot hankkivat talletusten kaltaista rahoitusta, harjoittavat maturiteetti- ja likviditeettitransformaatiota, mahdollistavat luottoriskin siirron sekä käyttävät suoraa tai epäsuoraa vivutusta. Vuoden 2012 lopussa maailmanlaajuiset varjopankkitoiminnan varat olivat 53 biljoonaa euroa 2 , mikä on noin puolet säännellyn pankkijärjestelmän koosta. Varjopankkitoiminta on keskittynyt lähinnä Eurooppaan (noin 23 biljoonaa euroa) ja Yhdysvaltoihin (noin 19,3 biljoonaa euroa).

Näitä asioita on pyritty käsittelemään kansainvälisillä toimilla, joita koordinoivat G20-ryhmä ja FSB. Viimeksi mainittu on käynnistänyt kattavan selvityksen varjopankkijärjestelmään liittyvien keskeisten riskien kartoittamiseksi. 3 G20-ryhmän useaan otteeseen vahvistama kokonaisvaltainen tavoite on poistaa finanssisektorin hämärät alueet, jotka mahdollisesti vaikuttavat järjestelmäriskiin tai ovat seurausta sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä. Sääntely ja valvonta pyritään ulottamaan kaikkiin järjestelmän kannalta tärkeisiin rahoituslaitoksiin, instrumentteihin ja markkinoihin. Tähän liittyen FSB esitti elokuussa 2013 poliittisen toimintakehyksen, joka koostuu 11 suosituksesta, joissa käsitellään arvopapereiden lainaksi antamiseen ja takaisinostosopimuksiin liittyviä riskejä varjopankkitoiminnassa. G20-maiden johtajat vahvistivat nämä suositukset syyskuussa 2013. Toimintakehys kattaa arvopaperien lainaksi antamista ja takaisinostosopimuksia koskevat rahoituslaitosten ja viranomaisten väliset läpinäkyvyysvaatimukset sekä rahastonhoitajien ja yksityissijoittajien väliset läpinäkyvyysvaatimukset, vähimmäisnormit käteisvakuuksien uudelleensijoittamiselle, asiakkaiden varojen edelleenpanttauksen, vakuuksien arvostamisen ja hallinnoinnin vähimmäistason sääntelynormit sekä keskusvastapuolien käyttöönoton arvioinnin välittäjien välisillä takaisinostosopimusten markkinoilla. Tässä asetuksessa keskitytään läpinäkyvyyden lisäämiseen arvopaperien lainaksi antamisessa ja takaisinostosopimuksissa. Läpinäkyvyydellä on tärkeä merkitys pyrittäessä varmistamaan, että viranomaiset ja kaikki markkinatoimijat saavat asianmukaisen käsityksen markkinoiden toiminnasta sekä potentiaalisten riskien suuruudesta ja luonteesta. Läpinäkyvyys on tässä yhteydessä keskeisessä asemassa, sillä sen avulla voidaan kehittää tehokkaat ja tulokselliset välineet, joilla estetään järjestelmäriskien toteutuminen.

Lokakuussa 2012 annetussa Liikasen raportissa 4 todetaan, että toteutetuissa ja käynnissä olevissa sääntelyuudistuksissa ei käsitellä kaikkia EU:n pankkisektoriin vaikuttavia ongelmia, ja annetaan useita suosituksia. Samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa annettavassa pankkialan rakenneuudistusta koskevassa asetusehdotuksessa noudatetaan kyseisiä suosituksia kieltämällä tietyt pankkien kaupankäyntitoiminnot tai asettamalla niille rakenteellisia rajoituksia. Kuten varjopankkitoiminnasta 19. maaliskuuta 2012 annetussa komission vihreässä kirjassa todetaan, pankkien tiukempi sääntely saattaa kuitenkin siirtää huomattavan osan pankkitoiminnasta perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolelle, varjopankkitoiminnan suuntaan. Tämä vähentäisi rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä entisestään ja heikentäisi valvontaviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Se vahvistaisi säännellyn pankkisektorin ja varjopankkitoiminnan välillä jo olevia vakiintuneita yhteyksiä. Tällainen sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö heikentäisi selvästi eurooppalaisia ja maailmanlaajuisia finanssialan uudistuksia ja lisäisi huomattavasti rahoitusvakauden järkkymisen riskiä. Tämän vuoksi rakenneuudistusta koskevaan säädösehdotukseen on liitettävä arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin sovellettavat sitovat läpinäkyvyys- ja raportointivaatimukset. Nämä kaksi sääntelytoimenpidettä täydentävät ja vahvistavat toisiaan.

Pankit saattavat siirtää osan toiminnoistaan varjopankkitoiminnan kaltaisille vähemmän säännellyille aloille sopeutuessaan rakennetoimenpiteisiin ja pankkisektorin muuhun uuteen lainsäädäntöön. Jotta voidaan seurata tarkasti markkinoiden trendejä laitoksissa, joiden toiminnot katsotaan varjopankkitoiminnaksi (erityisesti arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet), on tarpeen panna täytäntöön läpinäkyvyysvaatimukset, jotka auttavat valvonta- ja sääntelyviranomaisia havaitsemaan markkinoiden heikot kohdat ja määrittämään mahdollisia toimia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi.

Sen varmistamiseksi, että tiettyjen toimijoiden ja markkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamisesta saatavia hyötyjä ei menetetä rahoitusriskien siirtyessä vähemmän säännellyille sektoreille, on lisättävä varjopankkitoiminnan läpinäkyvyyttä ja parannettava alaa koskevien tietojen saatavuutta. Kuten varjopankkitoiminnasta annetussa komission tiedonannossa ja samasta aiheesta marraskuussa 2012 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 5 korostetaan, on erittäin tärkeää lisätä läpinäkyvyyttä ja parantaa tietojen saatavuutta, erityisesti varjopankkisektorin paljon harjoittamista toimista, kuten takaisinostosopimuksista ja arvopaperien lainaksi antamisesta, joita kutsutaan myös arvopapereilla toteutettaviksi rahoitustoimiksi 6 . FSB:n tekemä työ tarkentaa tässä yhteydessä jonkin verran, millaista läpinäkyvyyden tasoa tarvitaan. Lisäksi sillä on erityisen suuri merkitys pyrittäessä havaitsemaan riskit, joita voi aiheutua säännellyn rahoitusalan ja varjopankkisektorin keskinäisistä kytköksistä, liiallisesta velkavivun käytöstä ja myötäsyklisestä toiminnasta. Tämä lähestymistapa vastaa täysin G20-maiden huippukokouksessa Pietarissa vahvistettuja FSB:n vuonna 2013 antamia varjopankkitoimintaa koskevia suosituksia 7 , joilla pyritään lievittämään arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin ja edelleenpanttaamiseen liittyviä riskejä ja myötäsyklisiä kannustimia, jotka voivat lisätä rahoituspaineita tiukassa markkinatilanteessa.

Arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla, muilla vastaavilla rahoitusrakenteilla ja edelleenpanttauksella on keskeinen rooli globaalissa rahoitusjärjestelmässä. Arvopapereilla toteutettava rahoitustoimi on liiketoimi, jossa vastapuolelle kuuluvia varoja käytetään rahoituksen hankkimiseen. Käytännössä tällä tarkoitetaan pääasiassa arvopaperien ja hyödykkeiden lainaksi antamista tai -ottamista, takaisinostosopimuksia ja takaisinmyyntiopimuksia sekä buy-sell back ja sell-buy back -sopimuksia. Kaikilla näillä liiketoimilla on samankaltaiset, joskus jopa samat taloudelliset vaikutukset. Näitä tekniikoita käyttävät lähes kaikki rahoitusjärjestelmän toimijat, kuten pankit, arvopaperivälittäjät, vakuutusyritykset, eläkerahastot ja sijoitusrahastot. Ne tuovat markkinoille lisää likviditeettiä, helpottavat markkinatoimijoiden rahoitusta, tukevat kaupankäynnin kohteena olevien omaisuuserien hinnanmuodostusta ja mahdollistavat keskuspankkien rahapoliittiset toimet. Ne voivat kuitenkin johtaa likviditeetti- ja maturiteettitransformaation kautta myös luotonannon kasvuun ja markkinatoimijoiden välisten suurten riskien muodostumiseen. Moninkertaisten, erityisesti arvopapereilla toteutettavien, rahoitustoimien tukeminen vakuuksien edelleenpanttauksella on lisännyt likviditeettiä sekä kerryttänyt järjestelmään piilevää velkaantumisen vipuvaikutusta ja keskinäisiä kytköksiä.

Kun luottamus omaisuuserien arvoon, vastapuolten turvallisuuteen ja sijoittajansuojaan romahti, rahoituksen tukkumarkkinoilla alkoi talletuspako, joka johti äkilliseen velkavivun purkamiseen ja/tai julkisiin turvaverkkoihin (esimerkiksi keskuspankkien järjestelyt). Tämän seurauksena luottamus ja rahoituksen likviditeetti katosivat, eivätkä suurimmat ja vahvimmatkaan pankit saaneet lyhyt- tai pitkäaikaista rahoitusta. Tämä lisää velkavivun käyttöä ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän myötäsyklisyyttä, jolloin siitä tulee haavoittuvampi talletuspaolle ja velkavivun äkilliselle purkamiselle. Vaikka näillä tekniikoilla voi olla merkittävä vaikutus sijoitusrahastojen suorituskykyyn, niistä ei toistaiseksi ole annettu asianmukaisia tietoja sijoittajille. Muista rahoituslaitoksista poiketen sijoitusrahastojen hoitajat käyttävät sijoittajien rahaa, kun ne osallistuvat arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin. Sijoittajat eivät pysty tekemään perusteltuja päätöksiä, jos heillä ei ole täydellisiä ja täsmällisiä tietoja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien sisällöstä ja eturistiriidoista, joita saattaa esiintyä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää lisätä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, muiden vastaavien rahoitusrakenteiden ja edelleenpanttauksen läpinäkyvyyttä.

Tässä asetuksessa pyritään perustamaan turvallisempi ja läpinäkyvämpi rahoitusjärjestelmä ja otetaan käyttöön toimenpiteet, joilla lisätään läpinäkyvyyttä kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvien järjestelmäriskien muodostumisen seuranta rahoitusjärjestelmässä, 2) kyseisiä rahoitustoimia koskevien tietojen antaminen sijoittajille, joiden varoja käytetään kyseisissä tai vastaavissa rahoitustoimissa, ja 3) edelleenpanttaustoimista laadittavien sopimusten läpinäkyvyys. Käytännössä ehdotetut toimenpiteet kattavat FSB:n suositukset 1 ja 2, joiden mukaan toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä lisätietoja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien käytöstä, suosituksen 5, jonka mukaan rahastonhoitajien on toimittava läpinäkyvästi suhteessa sijoittajiin, ja suosituksen 7, jossa erityisesti edellytetään rahoituksen välittäjien antavan asiakkailleen riittävät tiedot omaisuuserien edelleenpanttauksesta. Nämä suositukset kattavat näin ollen kaikki arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvät läpinäkyvyysnäkökohdat. Tällä ehdotuksella täydennetään tältä osin pankkien rakenneuudistusta koskevaa asetusehdotusta.

2.INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Komissio käynnisti varjopankkitoiminnasta antamaansa vihreään kirjaan liittyvän kuulemiskierroksen 19. maaliskuuta 2012. Sidosryhmiltä saatiin runsaasti kommentteja. Komission aloitetta pidettiin yleisesti tarpeellisena tällä alalla. Enenevässä määrin ollaan myös yhtä mieltä siitä, että varjopankkijärjestelmän ongelmien ratkaiseminen edellyttää valvontaa ja vahvistettua sääntelykehystä. Varjopankkitoiminnasta annetussa Euroopan parlamentin oma-aloitteisessa mietinnössä korostetaan myös asianmukaisten toimenpiteiden merkitystä tällä alalla. Laatiessaan marraskuussa 2012 kansainvälisiä suosituksia varjopankkitoiminnasta finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) järjesti julkisen kuulemiskierroksen SFT-markkinoiden ongelmista, muun muassa läpinäkyvyyden puutteesta. Kuulemiskierroksen yhteydessä vastaajat kannattivat laajasti läpinäkyvyyden lisäämistä arvopaperien lainaksi antamisen ja takaisinostosopimusten markkinoilla. Monet vastaajat katsoivat myös, että voimassa olevat raportointivaatimukset ja muut saatavilla olevat markkinatiedot olisi otettava huomioon. Monet sidosryhmät olivat myös sitä mieltä, että kauppatietorekisterit ovat todennäköisesti tehokkain tapa kerätä kattavia markkinatietoja arvopaperien lainaksi antamisesta ja takaisinostosopimuksista.

Vuonna 2012 järjestettiin rajatumpi julkinen kuuleminen siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevista kysymyksistä. Sidosryhmiltä kysyttiin erityisesti, olisiko sijoitusrahastojen läpinäkyvyysvaatimuksia tiukennettava. Komissio sai paljon tietoa omaisuudenhoitoalan nykyisistä läpinäkyvyysvaatimuksista sekä ehdotuksia mahdollisista tavoista parantaa läpinäkyvyyttä suhteessa sijoittajiin.

Tätä aloitetta laadittaessa on otettu huomioon myös keskustelut, joita on käyty kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa (muun muassa arvopaperi- ja pankkialan sääntelyviranomaiset, EKP ja kaikentyyppiset markkinatoimijat). Siinä otetaan huomioon vuonna 2102 järjestetyn varjopankkitoimintaa koskevan julkisen kuulemiskierroksen aikana esitetyt näkemykset. Näkemyksiä pyydettiin myös jäsenvaltioilta.

Maaliskuussa 2013 perustettiin pankkien rakenneuudistusta käsittelevä komission yksiköiden välinen ohjausryhmä, jossa on edustajia useista pääosastoista (kilpailu, talous ja rahoitus, työllisyysasiat, yritystoiminta, oikeusasiat, sisämarkkinat, pääsihteeristö, oikeudellinen yksikkö, verotus ja tulliliitto ja yhteinen tutkimuskeskus). Vaikutusten arvioinnin ohjausryhmä kokoontui maaliskuussa 2013, huhtikuussa 2013 ja syyskuussa 2013 tukeakseen vaikutusten arvioinnin laatimista. Vaikutusten arvioinnin luonnoksesta keskusteltiin komission vaikutustenarviointilautakunnassa 16. lokakuuta 2013. Kielteisen lausunnon jälkeen tarkistettu vaikutusten arviointi toimitettiin joulukuussa 2013.

Vaikutusten arvioinnissa nimetään arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvät kolme keskeistä ongelmaa: sääntelyviranomaiset eivät pysty tehokkaasti valvomaan arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien käyttöä, rahoitustoimia voidaan käyttää rahaston sijoittajien kannalta epäedullisella tavalla ja edelleenpanttaus siirtää oikeudellisia ja taloudellisia riskejä markkinoilla. Kaikkien näiden ongelmien taustalla ovat myös FSB:n nimeämät keskeiset kysymykset, eli arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien kattavien (säännöllisten ja yksityiskohtaisten) tietojen puute sekä riski siitä, että kyseiset rahoitustoimet aiheuttavat rahastonhoitajien ja rahastoihin sijoittavien välisiä eturistiriitoja.

Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että havaitut ongelmat voidaan ratkaista useiden eri toimien yhdistelmällä. Näitä ovat muun muassa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportointi kauppatietorekistereihin, kyseisten rahoitustoimien käyttöä koskevien tietojen antaminen rahastoon sijoittaville, etukäteen annettava suostumus rahoitusinstrumenttien edelleenpanttaukselle sekä velvoite siirtää kyseiset rahoitusinstrumentit vastaanottavan vastapuolen nimissä avatulle tilille ennen edelleenpanttausta. Näin varmistetaan, että arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvää varjopankkitoimintaa säännellään ja valvotaan asianmukaisesti. Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ei sinänsä kielletä eikä rajoiteta erityisillä rajoituksilla, vaan niistä tehdään läpinäkyvämpiä. Valittujen vaihtoehtojen ei odoteta vaikuttavan SFT-markkinoiden rakenteeseen. Valitut vaihtoehdot lisäävät vastapuolten raportointikustannuksia, mutta toimivaltaiset viranomaiset, asiakkaat, sijoittajat ja koko yhteiskunta saavat lisäkustannuksia suuremman hyödyn lisääntyneestä läpinäkyvyydestä.

3.EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 114 artikla, jonka nojalla voidaan toteuttaa sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevia toimenpiteitä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi.

FSB:n suositukset ja unionin pankkisektorin rakenneuudistuksen jälkeinen ennustettu kehitys todennäköisesti aktivoivat jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia, kun ne pyrkivät lisäämään läpinäkyvyyttä toimissa, jotka saattavat siirtyä säännellystä pankkiryhmittymistä varjopankkitoimintaan, jonka valvonta saattaa olla hankalampaa. Tämän vuoksi tarvitaan yhtenäiset läpinäkyvyyttä koskevat säännöt, joilla lisätään rahoitusvakautta, suojataan sijoittajia, parannetaan rajat ylittävää palvelujen tarjoamista, estetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja vältetään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaavien, yleisestä linjasta poikkeavien kansallisten toimien aiheuttamat esteet.

3.2.Toissijaisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Suurin osa arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista sekä edelleenpanttaustoimista toteutetaan rajat ylittävällä tasolla sellaisten yhteisöjen välillä, joilla ei useinkaan ole päätoimipaikkaa samalla lainkäyttöalueella. Näihin toimiin sisältyy myös eri lainkäyttöalueilla liikkeeseen laskettuja omaisuuseriä ja valuuttoja. Unionin tason toimet muodostavat vähimmäistason, jolla katetaan suuri määrä liiketoimia ja annetaan kansallisille ja unionin tason sääntelyviranomaisille kattava näkemys arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoista koko EU:n alueella. Yksittäisten jäsenvaltioiden itsenäiset ja koordinoimattomat korjaustoimet tuottaisivat todennäköisesti hyvin vähän tuloksia, koska niillä pystyttäisiin kattamaan vain osa markkinoista. Ottaen huomioon, että ongelmat vaikuttavat koko järjestelmään, koordinoimattomat toimet voivat olla jopa haitallisia, koska niillä hankittavat tiedot saattavat osoittautua pirstaleisiksi ja epäjohdonmukaisiksi. Ainoastaan unionin tasolla kerätyt yhdistetyt tiedot voivat antaa makrotaloudellisen kokonaiskuvan, joka tarvitaan arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien valvonnassa.

Eurooppalaisen sijoitusrahastoalan toiminnassa on tärkeä rajat ylittävä ulottuvuus. Ulkomailla omistettavan varallisuuden osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut Euroopan sijoitusrahastoalalla (yhteissijoitusyritysten ja muiden kuin yhteissijoitusyritysten hoidossa olevat varat) viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuodesta 2012 alkaen noin puolet sijoittajista on ostanut osuuden sijoitusrahastosta, jonka kotipaikka ei ole sijoittajan kotivaltiossa. Sen vuoksi on tärkeää, että sijoittajansuojaa koskevia normeja sovelletaan tasapuolisesti eri puolilla EU:ta sen varmistamiseksi, että kaikki eurooppalaiset sijoittajat hyötyvät arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin sovellettavista tarpeellisista läpinäkyvyysvaatimuksista.

3.3.Oikeasuhteisuus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotuksessa säädetään ainoastaan arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia, edelleenpanttausta ja muita rahoitusrakenteita koskevien läpinäkyvyysvaatimusten käyttöönotosta. Näin sääntely rajoitetaan toimiin, joilla voidaan tehokkaasti poistaa varjopankkiyhteisöjen aiheuttamat riskit.

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

3.4.Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

Asetusehdotus sisältää toimenpiteitä, jotka koskevat arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien tietojen raportointia kauppatietorekistereille (II ja III luku), sijoitusrahastojen raportointivaatimuksia (IV luku) ja edelleenpanttausta harjoittaviin vastapuoliin sovellettavia vaatimuksia (V luku). Muita lukuja, jotka ovat soveltamisala ja määritelmät (I luku), valvonta ja toimivaltaiset viranomaiset (VI luku), suhteet kolmansiin maihin (VII luku), hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet (VIII luku) sekä uudelleentarkastelu ja loppusäännökset (IX ja X luku), sovelletaan kaikkiin näihin osiin.

Tässä jaksossa esitetään lyhyesti tämän asetuksen keskeiset osat.

3.4.1.Ehdotuksen soveltamisala (I luku)

Tämän asetuksen tavoitteena on edistää rahoitusvakautta EU:ssa lisäämällä joidenkin markkinatoimintojen läpinäkyvyyttä. Näitä ovat muun muassa arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet, edelleenpanttaus ja muut rahoitusrakenteet, joilla on samanlainen taloudellinen vaikutus kuin arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla. Asetusta sovelletaan kaikkiin vastapuoliin arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoilla, direktiiveissä 2009/65/EY ja 2011/61/EU määriteltyihin sijoitusrahastoihin sekä kaikkiin vastapuoliin, jotka harjoittavat edelleenpanttausta. Ehdotettu asetus kattaa kaikki vakuudeksi asetettavat rahoitusinstrumentit, jotka luetellaan direktiivin 2004/39/EY (rahoitusmarkkinadirektiivi) liitteessä I olevassa C jaksossa.

3.4.2.Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevat läpinäkyvyysvaatimukset, mukaan lukien kauppatietorekisterien rekisteröinti ja valvonta (II ja III luku)

Tässä asetuksessa luodaan unionin kehys, jonka mukaisesti finanssialalla toimivien ja sen ulkopuolisten vastapuolten on raportoitava liiketoimia koskevat tiedot tehokkaasti kauppatietorekistereihin. Nämä tiedot tallennetaan keskitetysti, ja ne ovat helposti ja suoraan asianomaisten viranomaisten, kuten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’EAMV’, Euroopan järjestelmäriskikomitean, jäljempänä’ järjestelmäriskikomitea’, ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) saatavilla, jotta ne voivat tunnistaa ja valvoa rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä, jotka liittyvät säänneltyjen ja sääntelyn ulkopuolisten yhteisöjen varjopankkitoimintaan. Nämä säännökset ovat FSB:n suositusten mukaisia. Suositusten mukaan lainkäyttöalueilla pitäisi päättää asianmukaisimmasta tavasta kerätä tietoja sekä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia tiedonkeruuprosesseja ja markkinainfrastruktuureja. FSB toteaa myös, että kauppatietorekisterit ovat todennäköisesti tuloksellinen tapa kerätä tällaisia tietoja.

Tällaisesta raportoinnista markkinatoimijoille aiheutuvien operatiivisten kustannusten pitäisi olla mahdollisimman pienet, minkä vuoksi raportoinnin olisi perustuttava olemassa olevaan infrastruktuuriin ja prosesseihin. EAMV:n olisi otettava huomioon asetuksen 648/2012/EY, jossa säädetään johdannaissopimuksia koskevien tietojen rekisteröinnistä kauppatietorekisteriin, mukaiset voimassa olevat normit ja niiden tuleva kehitys laatiessaan tämän asetuksen mukaisia teknisiä sääntelystandardeja tai ehdottaessaan niiden tarkistamista.

3.4.3.Läpinäkyvyys sijoittajia kohtaan (IV luku)

Tämän asetuksen sisältämät uudet säännökset arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden läpinäkyvyydestä ovat tiiviisti yhteydessä direktiiveihin 2009/65/EY ja 2011/61/EU, koska ne muodostavat oikeudellisen kehyksen, jolla säännellään yhteissijoitusyritysten perustamista, hoitamista ja markkinointia. Jotta sijoittajat saisivat riittävät tiedot arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin ja muihin rahoitusrakenteisiin liittyvistä riskeistä, rahastonhoitajien olisi sisällytettävä säännölliseen raportointiinsa yksityiskohtaiset tiedot kyseisten tekniikoiden käytöstä. Nykyisiä säännöllisiä raportteja, jotka yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden tai sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on laadittava, täydennetään näillä arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja muita rahoitusrakenteita koskevilla lisätiedoilla. Nämä uudet läpinäkyvyyssäännöt täydentävät direktiiveissä 2009/65/EY ja 2011/61/EU olevia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovellettavia säännöksiä. Näitä uusia yhdenmukaisia sääntöjä, jotka koskevat arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden läpinäkyvyyttä, olisi sovellettava direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU säännösten lisäksi. Nämä säännökset vastaavat FSB:n suosituksia, joiden mukaan viranomaisten olisi tarkasteltava uudelleen rahastonhoitajien raportointivaatimuksia suhteessa yksityissijoittajiin ja verrattava niitä FSB:n ehdotukseen sekä pohdittava, esiintyykö niissä puutteita, jotka olisi korjattava.

3.4.4.Edelleenpanttausta koskevat läpinäkyvyysvaatimukset (V luku)

Sopimuksiin ja operatiiviseen toimintaan liittyvän läpinäkyvyyden lisäämiseksi edelleenpanttaukseen osallistuville vastapuolille olisi asetettava vähimmäistason tiedonantovaatimukset. Edelleenpanttauksen olisi tämän vuoksi aina tapahduttava siten, että osallistuva sopimuspuoli tietää yksityiskohtaisesti asiaan liittyvät riskit ja on antanut etukäteen suostumuksensa edelleenpanttaukseen asiaa koskevassa sopimuksessa. Edelleenpanttaus olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon arvopaperitilillä. Rahoitusinstrumentit vakuutena saava vastapuoli voi edelleenpantata ne ainoastaan osallistuvan vastapuolen nimenomaisella suostumuksella ja vasta sen jälkeen, kun rahoitusinstrumentit on siirretty sen omalle tilille. Tätä vaatimusta olisi tarkasteltava yhdessä direktiivien 2002/47/EY ja 2004/39/EY säännösten kanssa. FSB:n suosituksissa todetaan, että viranomaisten olisi asiakkaan varoja koskevassa sääntelyssä varmistettava riittävien tietojen antaminen, jotta asiakkaat ymmärtävät edelleenpanttaukseen liittyvät riskit. Tämä asetus on kyseisen suosituksen mukainen.

3.4.5.Valvonta ja toimivaltaiset viranomaiset (VI luku)

Ehdotetussa asetuksessa määritetään säännöt, joita sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten nimittämiseen eri tarkoituksia varten, mukaan lukien niiden toimenpiteiden valtuuttaminen, rekisteröinti, valvonta ja täytäntöönpano, jotka koskevat arvopaperilla toteutettavien rahoitustoimien raportointia kauppatietorekistereihin ja osallistumista edelleenpanttaukseen. Jäsenvaltioiden ilmoitettua kyseiset toimivaltaiset viranomaiset EAMV julkaisee niistä verkkosivuillaan luettelo ja päivittää sitä jatkuvasti.

Tässä asetuksessa annetaan sijoitusrahastojen läpinäkyvyyttä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta niiden toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi, jotka jäsenvaltiot ovat jo nimittäneet yhteissijoitusyrityksiä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU mukaisesti. Jäsenvaltioiden tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti nimittämien toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava edelleenpanttausta koskevien sääntöjen noudattamista sekä edelleenpanttauksesta raportointia.

3.4.6.Suhteet kolmansiin maihin (VII luku)

Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien globaalin luonteen vuoksi viranomaisten on saatava tietoja myös oman lainkäyttöalueensa ulkopuolella sijaitsevista kauppatietorekistereistä. Jotta voidaan varmistaa viranomaisten keskinäinen suora tietojensaanti, komissiolle annetaan tämän asetuksen 19 artiklassa valta tehdä yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa edellyttäen, että salassapitovelvollisuuden noudattaminen voidaan varmistaa, mukaan lukien liikesalaisuuksien suoja viranomaisten toimiessa yhteistyössä kolmansien osapuolten kanssa.

3.4.7.Hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet (VIII luku)

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ehdotetun asetuksen rikkomiseen voidaan soveltaa asianmukaisia hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi täten varten oltava käytössään vähimmäisvalikoima hallinnollisia seuraamuksia ja toimenpiteitä, joihin kuuluisivat toimiluvan peruuttaminen, julkiset varoitukset, johdon irtisanominen, asetusta rikkomalla saatujen voittojen palauttaminen, jos ne ovat määritettävissä, sekä hallinnolliset sakot. Päättäessään seuraamusten tyypistä ja suuruudesta toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon useita tässä asetuksessa esitettyjä perusteita, kuten rikkomisesta vastuussa olevan henkilön toiminnan laajuus ja taloudellinen vahvuus, rikkomisen vaikutus ja siitä vastuussa olevan henkilön yhteistyöhalukkuus. Ehdotetussa asetuksessa ei estetä yksittäisiä jäsenvaltioita asettamasta tiukempia vaatimuksia.

3.4.8.Uudelleentarkastelu (IX luku)

Tässä asetuksessa määritetään ensimmäiset läpinäkyvyyttä koskevat säännöt, joita sovelletaan arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin, muihin rahoitusrakenteisiin ja edelleenpanttaukseen EU:n tasolla. Sen vuoksi on tärkeää arvioida, osoittautuvatko edellä kuvatut toimenpiteet tulokselliseksi ja tehokkaaksi tavaksi lisätä näiden toimien läpinäkyvyyttä. Tämän vuoksi komissio laatii kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kertomuksen läpinäkyvyyttä lisäävien toimenpiteiden soveltuvuudesta ja antaa tarvittaessa ehdotuksen asetuksen tarkistamisesta.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen rahoitus- ja talousarviovaikutukset esitetään siihen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

2014/0017 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 9 ,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua 10 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi toi esiin finanssijärjestelmässä huomattavia lainsäädännöllisiä puutteita, tehotonta valvontaa, läpinäkymättömiä markkinoita ja liian monimutkaisia tuotteita. Unioni on ottanut käyttöön erilaisia toimenpiteitä, jotta pankkijärjestelmästä saadaan vankempi ja vakaampi. Näitä ovat muun muassa tiukemmat pääomavaatimukset, parannettua hallintotapaa koskevat säännöt sekä valvonta- ja kriisinratkaisujärjestelmät. Tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys on myös edistymisellä pankkiunionin perustamisessa. Kriisi on kuitenkin myös korostanut tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä ja valvontaa paitsi perinteisellä pankkialalla myös niillä aloilla, joilla pankkialan ulkopuoliset yritykset harjoittavat luotonantoa ja joita kutsutaan varjopankkitoiminnaksi.

(2)Pyrkiessään hillitsemään varjopankkitoimintaa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, jäljempänä ’FSB’, ja Euroopan järjestelmäriskikomitea, jäljempänä ’järjestelmäriskikomitea’, ovat tunnistaneet riskit, joita arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet (securities financing transactions, SFT) aiheuttavat. Arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet voivat lisätä velkavivun käyttöä, myötäsyklisyyttä ja keskinäisiä kytköksiä finanssimarkkinoilla. Erityisesti läpinäkyvyyden puute arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa ja muissa rahoitusrakenteissa on estänyt sääntely- ja valvontaviranomaisia ja sijoittajia arvioimasta ja valvomasta pankkitoiminnan kaltaisia riskejä ja keskinäisiä kytköksiä rahoitusjärjestelmässä ennen finanssikriisiä ja sen aikana. Tätä taustaa vasten FSB vahvisti 29. elokuuta 2013 poliittiset puitteet, joissa käsitellään varjopankkitoimintaan liittyvä riskejä arvopapereiden lainaksi antamisessa ja takaisinostosopimuksissa. G20-maiden johtajat vahvistivat nämä suositukset syyskuussa 2013.

(3)Komissio julkaisi maaliskuussa 2012 vihreän kirjan varjopankkitoiminnasta. Laajan palautteen perusteella ja ottaen huomioon kansainvälisen kehityksen komissio julkaisi 4 päivänä syyskuuta 2013 neuvostolle ja Euroopan parlamentille osoitetun varjopankkitoimintaa koskevan tiedonannon 11 . Tiedonannossa korostetaan, että arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien monitahoisen ja läpinäkymättömän luonteen vuoksi on vaikea tunnistaa vastapuolia ja seurata riskikeskittymiä. Tämä johtaa myös ylivelkaantumiseen rahoitusjärjestelmässä.

(4)Korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Erkki Liikanen, antoi lokakuussa 2012 kertomuksen unionin pankkisektorin rakenneuudistuksesta. Ryhmässä keskusteltiin muun muassa perinteisen pankkijärjestelmän ja varjopankkijärjestelmän vuorovaikutuksesta. Kertomuksessa todetaan, että varjopankkitoimintaan liittyy riskejä, kuten voimakas vipuvaikutus ja myötäsyklisyys, ja siinä kehotetaan vähentämään pankkien ja varjopankkijärjestelmän välisiä keskinäisiä kytköksiä, jotka olivat tartuntalähde koko järjestelmän laajuisessa pankkikriisissä. Kertomuksessa ehdotetaan myös tiettyjä rakennetoimenpiteitä, joilla puututaan unionin pankkisektorin jäljellä oleviin heikkouksiin.

(5)Unionin pankkijärjestelmän rakenneuudistuksia käsitellään erillisessä säädösehdotuksessa. Jos pankit velvoitetaan toteuttamaan rakennetoimenpiteitä, ne saattavat siirtää jotkin toiminnot varjopankkitoiminnan kaltaisille vähemmän säännellyille aloille. Näistä syistä olisi annettava yhdessä unionin pankkisektorin rakenneuudistusta koskevan säädösehdotuksen kanssa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien läpinäkyvyyttä ja raportointia koskevat sitovat vaatimukset, jotka määritetään tässä asetuksessa. Tähän asetukseen sisältyvät läpinäkyvyyssäännöt täydentävät näin unionin rakenneuudistussääntöjä.

(6)Tällä asetuksella vastataan tarpeeseen lisätä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoiden ja siten koko rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja kansainvälinen lähentyminen, tässä asetuksessa noudatetaan FSB:n suosituksia. Siinä luodaan unionin kehys, jonka puitteissa arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevat tiedot voidaan tehokkaasti raportoida kauppatietorekistereille ja sijoittajille. Tätä kansainvälisen lähentymisen tarvetta lisää todennäköisyys, että unionin pankkisektorin rakenneuudistuksen jälkeen perinteisten pankkien nykyään harjoittamat toiminnot saattavat siirtyä varjopankkisektorille finanssiyhteisöjen ja finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen hoidettaviksi. Näin läpinäkyvyys voi jopa vähentyä sääntely- ja valvontaviranomaisten näkökulmasta, mikä estää niitä saamasta asianmukaista kokonaiskuvaa arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvistä riskeistä. Tämä pelkästään tiivistäisi niitä vakiintuneita yhteyksiä, joita säännellyn sektorin ja varjopankkisektorin välillä esiintyy tietyillä markkinoilla.

(7)Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimet, joita FSB:n suosituksissa esiin otetut kysymykset ja unionin pankkisektorin rakenneuudistuksen jälkeinen ennustettu kehitys edellyttävät, ne ottavat todennäköisesti käyttöön erilaisia kansallisia toimenpiteitä, jotka voivat luoda esteitä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja haitata markkinatoimijoita ja rahoitusvakautta. Lisäksi kansallisten viranomaisten on läpinäkyvyyttä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttumisen vuoksi vaikea vertailla eri jäsenvaltioista tulevia mikrotason tietoja ja siten ymmärtää todellisia riskejä, joita yksittäiset markkinatoimijat aiheuttavat järjestelmässä. Sen vuoksi on tarpeen estää tällaisten vääristymien ja esteiden syntyminen unionissa. Sen vuoksi asianmukainen oikeusperusta tälle asetukselle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artikla, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti.

(8)Uusissa läpinäkyvyyssäännöissä edellytetään näin ollen, että kaikki markkinatoimijat, riippumatta siitä ovatko ne finanssiyhteisöjä tai finanssialan ulkopuolisia yhteisöjä, antavat kaikista arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista yksityiskohtaiset tiedot, mukaan lukien vakuutena olevien omaisuuserien koostumus, tieto mahdollisuudesta käyttää niitä tai niiden käytöstä sekä omaisuuserien arvon alennukset. Markkinatoimijoiden operatiiviset kustannukset olisi minimoitava tehokkuussyistä, ja uusia sääntöjä sovellettaessa olisi hyödynnettävä olemassa olevaa infrastruktuuria ja prosesseja. Sen vuoksi on tärkeää, että tämä oikeudellinen kehys on sisällöltään mahdollisuuksien mukaan samanlainen kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, 12 siltä osin kuin on kyse johdannaissopimusten ilmoittamisesta sitä varten perustettuihin kauppatietorekistereihin. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti toimiluvan saaneiden kauppatietorekisterien pitäisi näin pystyä suorittamaan uusissa säännöissä määrätyt tehtävät, jos ne täyttävät tietyt lisävaatimukset.

(9)Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoihin liittyviä riskejä koskevat tiedot voidaan näin tallentaa keskitetysti ja ne ovat suoraan muun muassa seuraavien tahojen saatavilla: Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’EAMV’, Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, jäljempänä ’EVLEV’, asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset, järjestelmäriskikomitea ja Euroopan keskuspankkijärjestelmään, jäljempänä ’EKPJ’, kuuluvat asianomaiset keskuspankit, mukaan lukien Euroopan keskuspankki, jäljempänä ’EKP’; näin ne voivat tunnistaa säänneltyjen ja sääntelyn ulkopuolisten yhteisöjen varjopankkitoimintaan liittyvät rahoitusvakautta horjuttavat riskit ja seurata niiden kehittymistä. EAMV:n olisi otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaiset voimassa olevat normit, joilla säännellään johdannaissopimuksia koskevia tietoja säilyttäviä kauppatietorekistereitä, ja niiden tuleva kehitys laatiessaan tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä sääntelystandardeja tai ehdottaessaan niihin tarkistuksia; EAMV:n olisi myös pyrittävä varmistamaan, että asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, järjestelmäriskikomitealle ja EKPJ:hin kuuluville asianomaisille keskuspankeille, mukaan lukien EKP, annetaan suora ja välitön pääsy kaikkiin tietoihin, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi.

(10)Luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, EAMV:llä sekä muilla elimillä, luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa ja tehtäviensä hoitamiseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rikos- ja vero-oikeuden säännöksiin. Tämä ei kuitenkaan saisi estää hallinnollisten väärinkäytösten estämisestä, tutkimisesta ja korjaamisesta vastaavien kansallisten elinten kansallisen oikeuden mukaista toimintaa.

(11)Rahastonhoitajat käyttävät arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia hyvin paljon salkunhoidon tehostamiseksi. Niiden käytöllä voi olla huomattava vaikutus kyseisten rahastojen tuottoon. Arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla voidaan joko saavuttaa sijoitustavoitteet tai parantaa tuottoa. Rahastonhoitajat voivat käyttää myös muita rahoitusrakenteita, joilla on vastaavat vaikutukset kuin arvopapereilla toteutettavilla rahoitustoimilla. Kyseisiä muita rahoitusrakenteita ovat muun muassa kokonaistuoton vaihtosopimukset, likviditeetinvaihtosopimukset ja vakuudenvaihtosopimukset. Rahastonhoitajat käyttävät niitä paljon myös toteuttaakseen tiettyä strategiaa tai parantaakseen tuottoa. Arvopapereilla toteutettaville rahoitustoimille ja muille rahoitusrakenteille on yhteistä se, että ne nostavat rahaston yleistä riskiprofiilia, mutta niiden käytöstä ei anneta asianmukaisia tietoja sijoittajille. On ratkaisevan tärkeää varmistaa, että tällaisiin rahastoihin sijoittavat pystyvät tekemään perusteltuja valintoja ja arvioimaan rahastojen yleisen riski-hyötyprofiilin.

(12)Sijoittajat voivat kärsiä huomattavia tappioita, jos ne tekevät sijoituksia rahaston sijoitusstrategiasta saamiensa puutteellisten tai virheellisten tietojen perusteella. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että sijoitusrahastot antavat kaikki tarpeelliset tiedot arvopapereilla toteuttamistaan rahoitustoimista. Lisäksi täysi läpinäkyvyys on erityisen tärkeää sijoitusrahastojen alalla, koska rahastonhoitajat eivät omista arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyviä varoja, vaan ne ovat kokonaan rahastoon sijoittavien omistuksessa. Täydelliset tiedot arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista ovat tämän vuoksi keskeinen väline, jolla vältetään mahdolliset eturistiriidat.

(13)Uudet säännöt arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden läpinäkyvyydestä ovat läheisessä yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin 2009/65/EY 13 ja 2011/61/EU 14 , koska ne muodostavat oikeudellisen kehyksen, jolla säännellään yhteissijoitusyritysten perustamista, hoitamista ja markkinointia.

(14)Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset voivat toimia siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavina yrityksinä (yhteissijoitusyritykset), joita hoitavat direktiivin 2009/65/EU mukaisesti toimiluvan saaneet yhteissijoitusyritysten hoitajat tai sijoitusyhtiöt, tai vaihtoehtoisina sijoitusrahastoina, joita hoitavat direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneet tai rekisteröidyt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat. Nämä uudet läpinäkyvyyssäännöt täydentävät kyseisten direktiivien säännöksiä. Tämän vuoksi näitä uusia yhdenmukaisia sääntöjä, jotka koskevat arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden läpinäkyvyyttä, olisi sovellettava direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU säännösten lisäksi.

(15)Jotta sijoittajat saisivat riittävät tiedot arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muihin rahoitusrakenteiden käyttöön liittyvistä riskeistä, rahastonhoitajien olisi sisällytettävä säännölliseen raportointiinsa yksityiskohtaiset tiedot kyseisten tekniikoiden käytöstä. Säännöllisiä raportteja, jotka yhteissijoitusyritysten rahasto- tai sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on laadittava, olisi täydennettävä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden käyttöä koskevilla lisätiedoilla.

(16)Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja muita rahoitusrakenteita koskevasta rahaston sijoituspolitiikasta olisi annettava selkeät tiedot sopimuksen laatimista edeltävissä asiakirjoissa, kuten yhteissijoitusyrityksen tarjousesitteessä ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajille ennen sopimuksen laatimista annettavissa tiedoissa. Tämän pitäisi varmistaa, että sijoittajat ymmärtävät asiaan liittyvät riskit ennen kuin ne päättävät sijoittaa tiettyyn yhteissijoitusyritykseen tai vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon.

(17)Edelleenpanttauksella hankitaan likviditeettiä ja annetaan vastapuolille mahdollisuus alentaa rahoituskustannuksia. Sillä kuitenkin muodostetaan perinteisen pankkitoiminnan ja varjopankkitoiminnan välisiä monimutkaisia vakuusketjuja, mikä aiheuttaa rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Läpinäkyvyyden puute, siltä osin kuin on kyse vakuudeksi annettujen rahoitusinstrumenttien edelleenpanttauksen laajuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä konkurssin yhteydessä, voi vähentää luottamusta vastapuoliin ja suurentaa rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä.

(18)Tässä asetuksessa vahvistetaan vastapuoliin sovellettavat edelleenpanttausta koskevat tiedonantosäännöt, joiden ei pitäisi rajoittaa tiettyihin toimijoihin, rakenteisiin ja tilanteisiin mukautettujen alakohtaisten sääntöjen soveltamista. Sen vuoksi tähän asetukseen sisältyviä edelleenpanttausta koskevia sääntöjä olisi sovellettava esimerkiksi rahastoihin ja säilytyskeskuksiin ainoastaan siinä määrin kuin vakuuksien uudelleenkäyttöä koskevia tiukempia sääntöjä ei sisälly sijoitusrahastoja sääntelevään kehykseen, joka muodostaa erityislain, jota sovelletaan ennen tähän asetukseen sisältyviä sääntöjä. Tässä asetuksessa ei etenkään pitäisi rajoittaa sellaisen säännön soveltamista, joka rajoittaa vastapuolten osallistumista niiden rahoitusinstrumenttien edelleenpanttaukseen, jotka vastapuolet tai muut henkilöt kuin vastapuolet ovat antaneet vakuudeksi.

(19)Jotta varmistettaisiin, että vastapuolet noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteita ja että niitä kohdellaan samoin kaikkialla unionissa, olisi varmistettava hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Sen vuoksi tässä asetuksessa vahvistettujen hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden olisi täytettävä tietyt keskeiset vaatimukset, jotka koskevat tällaisten seuraamusten ja toimenpiteiden osoittamista niiden kohteena oleville, niiden soveltamisessa huomioon otettavia kriteerejä, niiden julkistamista sekä keskeisiä seuraamusvaltuuksia ja hallinnollisten taloudellisten seuraamusten suuruutta. On aiheellista, että direktiiveissä 2009/65/EY ja 2011/61/EU säädettyjä toimenpiteitä ja seuraamuksia sovelletaan tämän asetuksen mukaisiin sijoitusrahastojen läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisiin.

(20)Finanssipalvelusektoria koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava johdonmukainen yhdenmukaistaminen sekä tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien asianmukainen suoja koko unionissa. Koska EAMV on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia luonnoksia teknisiksi sääntely- ja täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity poliittisia linjavalintoja. EAMV:n olisi varmistettava tehokkaat hallinto- ja raportointiprosessit laatiessaan teknisiä standardeja. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 10–14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti teknisiä sääntelystandardeja seuraavilla aloilla: yksityiskohtaiset tiedot erityyppisistä arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista, kauppatietorekisterin rekisteröintihakemuksesta sekä kauppatietorekisterissä olevien tietojen julkaisemisesta, julkaisemisen säännöllisyydestä ja saatavuudesta.

(21)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti EAMV:n laatimia täytäntöönpanostandardeja, jotka koskevat kertomusten muotoa ja julkaisemisen säännöllisyyttä, kauppatietorekisterin rekisteröinnissä käytettävän hakemuksen muotoa sekä seuraamuksista EAMV:n kanssa käytävän tietojenvaihdon menettelyjä ja muotoja.

(22)Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä niistä yhteisöistä laaditun luettelon muuttamisesta, jotka olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jotta ei rajoitettaisi niiden valtuuksia suorittaa yhteisen edun mukaisia tehtäviä; määritelmiä koskevista yksityiskohdista; maksutyypeistä, maksujen perimisen perusteista, maksujen määrästä ja kauppatietorekisterien käyttämistä maksutavoista; sekä liitteen muuttamisesta, jotta voidaan päivittää arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja muita rahoitusrakenteita koskevat tiedot ja sijoittajille annettavat tiedot. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(23)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tehdä päätöksiä kolmansien maiden sääntöjen arvioinnista kolmansien maiden kauppatietorekisterien tunnustamista varten.

(24)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista varmistaa tiettyjen markkinatoimintojen, kuten arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, edelleenpanttauksen ja tarvittaessa muiden rahoitusrakenteiden, läpinäkyvyys ja mahdollistaa rahoitusvakauteen kohdistuvien vastaavien riskien seuranta ja tunnistaminen. Tässä asetuksessa ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta, oikeutta puolustukseen ja ne bis in idem -periaatetta, elinkeinovapautta, omistusoikeutta sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Tätä asetusta on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Kohde ja soveltamisala

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, muiden rahoitusrakenteiden ja edelleenpanttauksen läpinäkyvyyttä.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen vastapuoleen, joka on sijoittautunut

1)unioniin, mukaan lukien kaikki sen sivuliikkeet riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat;

2)kolmanteen maahan, jos arvopapereilla toteutettava rahoitustoimi tehdään osana EU:hun sijoittautuneen sivuliikkeen toimintaa;

b)siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jäljempänä ’yhteissijoitusyritys’, rahastoyhtiöihin ja yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöihin direktiivin 2009/65/EY mukaisesti;

c)vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti;

d)edelleenpanttaukseen osallistuvaan vastapuoleen, joka on sijoittautunut

1)unioniin, mukaan lukien kaikki sen sivuliikkeet riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat;

2)kolmanteen maahan, jos kyseessä on jompikumpi seuraavista tapauksista:

i)edelleenpanttaus toteutetaan osana EU:hun sijoittautuneen sivuliikkeen toimintaa;

ii)edelleenpanttaus koskee rahoitusinstrumentteja, jotka unioniin sijoittautunut vastapuoli tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vastapuolen EU:hun sijoittautunut sivuliike on antanut vakuudeksi.

2.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)EKPJ:n jäseniin, muihin vastaavanlaista toimintaa harjoittaviin jäsenvaltioiden elimiin ja muihin unionin julkisiin elimiin, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon;

b)Kansainväliseen järjestelypankkiin.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 2 kohdassa olevan luettelon muuttamiseksi.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.’kauppatietorekisterillä’ oikeushenkilöä, joka keskitetysti kerää ja ylläpitää arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevia tietoja;

2.’vastapuolilla’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa määriteltyjä ’finanssialalla toimivia vastapuolia’ ja ’finanssialan ulkopuolisia vastapuolia’ sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä ’keskusvastapuolia’;

3.’sijoittautumisella’

a)päätoimipaikkaa, jos vastapuoli on luonnollinen henkilö;

b)sääntömääräistä kotipaikkaa, jos vastapuoli on oikeushenkilö;

c)päätoimipaikkaa, jos vastapuolella ei ole kansallisen lainsäädännön mukaista sääntömääräistä kotipaikkaa;

4.’sivuliikkeellä’ muuta sellaista liiketoimipaikkaa kuin päätoimipaikkaa, joka on osa vastapuolesta ja joka ei ole oikeushenkilö;

5.’arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisella’ ja ’arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamisella’ tapahtumaa, jossa vastapuoli siirtää arvopapereita tai hyödykkeitä ja lainaksiottaja sitoutuu palauttamaan vastaavat arvopaperit tai hyödykkeet myöhempänä päivämääränä tai kun arvopaperit tai hyödykkeet siirtänyt vastapuoli sitä vaatii; sen vastapuolen osalta, joka siirtää arvopaperit tai hyödykkeet, kyseessä on arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antaminen, ja sen vastapuolen osalta, jolle ne siirretään, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottaminen;

6.’arvopapereilla toteutettavalla rahoitustoimella’

–asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 83 kohdassa määriteltyjä ’takaisinostotransaktioita’;

–’arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamista’ ja ’arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista”;

– kaikkia liiketoimia, joilla on vastaava taloudellinen vaikutus ja jotka aiheuttavat samanlaisia riskejä, erityisesti buy-sell back- ja sell-back -sopimuksia;

7.’edelleenpanttauksella’ vastaanottavan vastapuolen vakuudeksi saamien rahoitusinstrumenttien käyttöä sen omissa nimissä ja omaan lukuun tai toisen vastapuolen lukuun;

8.’rahoitusinstrumenteilla’ direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa määriteltyjä rahoitusvälineitä;

9.’muilla rahoitusrakenteilla’ kaikkia instrumentteja tai toimenpiteitä, joilla on vastaavat vaikutukset kuin arvopapereilla toteutettavalla rahoitustoimella;

10.’hyödykkeellä’ komission asetuksen (EY) N:o 1287/2006 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä hyödykettä.

Jotta otetaan huomioon markkinakäytänteiden ja teknologian kehitys, komissiolle siirretään valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joilla määritellään tarkemmin niiden transaktioiden tyypit, joilla on vastaava taloudellinen vaikutus ja jotka aiheuttavat samanlaisia riskejä kuin arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet, kuten 6 kohdassa esitetään.

II luku

Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien läpinäkyvyys

4 artikla

Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskeva ilmoitusvelvollisuus ja tietojen turvaaminen

1.Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastapuolten on toimitettava kyseisiä rahoitustoimia koskevat tiedot 5 artiklan mukaisesti rekisteröityyn tai 19 artiklan mukaisesti tunnustettuun kauppatietorekisteriin. Tiedot on ilmoitettava viimeistään rahoitustoimen tekemistä, muuttamista tai päättymistä seuraavana työpäivänä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia, jotka

a)tehtiin ennen 29 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua päivää ja joita ei ole saatettu päätökseen kyseiseen päivään mennessä;

b)tehdään 29 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetun päivän jälkeen.

Ilmoitusvelvollinen vastapuoli voi siirtää arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien tietojen ilmoittamisen toiselle.

2.Vastapuolten on pidettävä kirjaa kaikista arvopapereilla toteuttamistaan rahoitustoimista sekä niiden muuttamisesta ja päättymisestä vähintään kymmenen vuoden ajan rahoitustoimen päättymisen jälkeen.

3.Jos kauppatietorekisteri ei ole käytettävissä arvopapereilla toteutettuja rahoitustoimia koskevien tietojen kirjaamiseen, vastapuolten on varmistettava, että kyseiset tiedot ilmoitetaan EAMV:lle.

Näissä tapauksissa EAMV varmistaa, että kaikilla 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla yhteisöillä on pääsy kaikkiin niihin arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskeviin tietoihin, joita ne tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa.

4.Kauppatietorekisterit ja EAMV noudattavat tämän artiklan mukaisesti vastaanotettujen tietojen luottamuksellisuutta, eheyttä ja suojaamista koskevia ehtoja asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja erityisesti sen 80 artiklan mukaisesti. Kyseiseen artiklaan sisältyviä viittauksia asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklaan ja ’johdannaissopimuksiin’ pidetään viittauksina tämän asetuksen 4 artiklaan ja ’arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin’.

5.Vastapuolen, joka ilmoittaa arvopapereilla toteutettavaa rahoitustoimea koskevat tiedot kauppatietorekisteriin tai EAMV:lle, tai tällaiset tiedot vastapuolen puolesta ilmoittavan yhteisön ei katsota rikkovan sopimukseen taikka lakiin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin perustuvia tietojen ilmaisemista koskevia rajoituksia.

6.Tiedot ilmaisevaa yhteisöä, sen johtoa tai työntekijöitä ei saa asettaa vastuuseen niiden ilmaisemisesta.

Tapauksissa, joissa arvopapereilla toteutettavaa rahoitustoimea koskevat tiedot on ilmoitettava kauppatietorekisteriin asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklan mukaisesti, ja kyseinen ilmoitus tosiasiallisesti sisältää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuuden katsotaan täyttyneen.

7.Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja ottaen huomioon sen tarpeet teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään ainakin seuraavat erityyppisiä arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevat tiedot:

a)arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen osapuolet sekä rahoitustoimesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien edunsaaja, jos tämä on eri kuin rahoitustoimen osapuoli;

b)vakuuden pääoma, valuutta, tyyppi, laatu ja arvo; vakuuden antamisessa käytetty menetelmä; tieto vakuuden edelleenpanttauksesta, jos se on mahdollista; vakuuden mahdollinen korvaaminen toisella vakuudella; takaisinostohinta tai lainaksi antamisesta perittävä palkkio: vastapuoli; arvonalennus; arvopäivä; erääntymispäivä ja ensimmäinen päivä, jona vakuuden käyttöä voidaan vaatia.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

8.Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja ottaen huomioon sen tarpeet, täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään, missä muodossa ja kuinka usein 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava erityyppisten arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien osalta.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

III luku

Kauppatietorekisterin rekisteröinti ja valvonta

5 artikla

Kauppatietorekisterin rekisteröinti

1.Kauppatietorekisterin on rekisteröidyttävä EAMV:lle 4 artiklan soveltamiseksi tässä artiklassa säädetyin edellytyksin ja tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Voidakseen tulla rekisteröidyksi tämän artiklan mukaisesti kauppatietorekisterin on oltava unioniin sijoittautunut oikeushenkilö ja täytettävä asetuksen (EU) N:o 648/2012 78 ja 79 artiklassa säädetyt vaatimukset. Viittauksia asetuksen (EU) N:o 648/2012 9 artiklaan pidetään viittauksina tämän asetuksen 4 artiklaan.

2.Kauppatietorekisterin rekisteröinti on voimassa koko unionin alueella.

3.Rekisteröidyn kauppatietorekisterin on aina täytettävä rekisteröinnin edellytykset. Sen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava EAMV:lle kaikista rekisteröinnin edellytyksiin tehtävistä olennaisista muutoksista.

4.Kauppatietorekisterin on tehtävä EAMV:lle rekisteröintihakemus.

5.EAMV arvioi 20 työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen. Jos hakemus ei ole täydellinen, EAMV asettaa määräajan, johon mennessä kauppatietorekisterin on toimitettava lisätietoja. Kun EAMV on varmistunut siitä, että hakemus on täydellinen, se ilmoittaa tästä kauppatietorekisterille.

6.EAMV laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa yksilöidään 4 kohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen tiedot.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

7.Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, EAMV laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään 4 kohdassa tarkoitetun rekisteröintihakemuksen muoto.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Toimivaltaisille viranomaisille ilmoittaminen ja niiden kuuleminen ennen rekisteröintiä

1)Jos rekisteröintiä hakeva kauppatietorekisteri on yhteisö, jolle sen sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt toimiluvan tai jonka se on rekisteröinyt, EAMV ilmoittaa viipymättä asiasta tälle toimivaltaiselle viranomaiselle ja kuulee sitä ennen kauppatietorekisterin rekisteröintiä.

2)EAMV ja kyseinen toimivaltainen viranomainen vaihtavat kaikki tiedot, jotka tarvitaan kauppatietorekisterin rekisteröintiin ja sen valvomiseen, että yhteisö noudattaa rekisteröintiään tai toimilupansa myöntämistä koskevia edellytyksiä sijoittautumisjäsenvaltiossaan.

7 artikla

Hakemuksen tutkiminen

1)EAMV tutkii 40 työpäivän kuluessa 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta rekisteröintihakemuksen sen perusteella, onko kauppatietorekisteri tämän luvun säännösten mukainen, ja antaa kaikilta osin perustellun rekisteröintipäätöksen tai päätöksen rekisteröinnin epäämisestä.

2)EAMV:n 1 kohdan mukaisesti antama päätös tulee voimaan viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun se on annettu.

8 artikla

Rekisteröintiä koskevista EAMV:n päätöksistä ilmoittaminen

1)Kun EAMV on antanut rekisteröintipäätöksen tai päätöksen rekisteröinnin epäämisestä tai peruuttamisesta, se ilmoittaa asiasta kauppatietorekisterille viiden työpäivän kuluessa ja perustelee samalla päätöksensä kaikilta osin.

EAMV ilmoittaa viipymättä päätöksestään 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

2)EAMV ilmoittaa kaikista 1 kohdan mukaisesti tekemistään päätöksistä komissiolle.

3)EAMV julkaisee verkkosivuillaan luettelon tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyistä kauppatietorekistereistä. Luettelo saatetaan ajan tasalle viiden työpäivän kuluessa siitä, kun 1 kohdan mukainen päätös on tehty.

9 artikla

EAMV:n valtuudet

1)EAMV:lle asetuksen (EU) N:o 648/2012 61–68, 73 ja 74 artiklan mukaisesti annettuja valtuuksia käytetään myös tämän asetuksen osalta.

Viittauksia asetuksen (EU) N:o 648/2012 81 artiklan 1 ja 2 kohtaan pidetään viittauksina tämän asetuksen 12 artiklan 1 ja 2 kohtaan.

2)EAMV:n tai sen virkamiehen tai sen valtuuttaman muun henkilön asetuksen (EU) N:o 648/2012 61–63 artiklan mukaisesti saamia valtuuksia ei saa käyttää lakisääteisen salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen tai asiakirjojen julkistamisen vaatimiseen.

10 artikla

Rekisteröinnin peruuttaminen

1.Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 648/2012 73 artiklan soveltamista EAMV peruuttaa kauppatietorekisterin rekisteröinnin, jos kauppatietorekisteri

a)nimenomaisesti luopuu rekisteröinnistä tai ei ole tarjonnut palveluja kuuden edellisen kuukauden aikana;

b)on saanut rekisteröinnin virheellisten tietojen perusteella tai millä tahansa muilla epärehellisillä keinoilla;

c)ei enää täytä rekisteröintinsä edellytyksiä.

2.EAMV ilmoittaa viipymättä asianomaiselle 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöksestään peruuttaa kauppatietorekisterin rekisteröinti.

3.Jos sellaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa kauppatietorekisteri tarjoaa palvelujaan ja harjoittaa toimintaansa, katsoo, että jokin 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä on täyttynyt, se voi pyytää EAMV:tä tutkimaan, täyttyvätkö kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröinnin peruuttamista koskevat edellytykset. Jos EAMV päättää olla peruuttamatta kyseisen kauppatietorekisterin rekisteröintiä, se perustelee päätöksensä kaikilta osin.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on asetuksen (EU) N:o 648/2012 22 artiklan mukaisesti nimetty viranomainen.

11 artikla

Valvontamaksut

1.EAMV veloittaa kauppatietorekistereiltä maksut tämän asetuksen mukaisesti ja tämän artiklan 2 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksujen on oltava oikeassa suhteessa kyseisen kauppatietorekisterin liikevaihtoon, ja niillä on katettava kokonaan EAMV:lle kauppatietorekisterien rekisteröinnistä ja valvonnasta aiheutuvat menot sekä korvattava mahdolliset kustannukset, joita toimivaltaisille viranomaisille voi aiheutua tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta, erityisesti tehtävien siirtämisestä tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan nojalla, kun sitä luetaan yhdessä asetuksen (EU) N:o 648/2012 74 artiklan kanssa. Viittauksia asetuksen (EU) N:o 648/2012 72 artiklan 3 kohtaan pidetään viittauksina tämän artiklan 2 kohtaan.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla se määrittelee tarkemmin maksujen lajin, maksujen perimisen perusteet, maksujen määrän ja maksutavan.

12 artikla

Tietojen läpinäkyvyys ja saatavuus

1.Kauppatietorekisterin on säännöllisesti ja helposti saavutettavissa olevalla tavalla julkaistava sille ilmoitettujen arvopapereilla toteutettujen rahoitustoimien kokonaispositiot rahoitustoimien tyypin mukaan eriteltynä.

2.Kauppatietorekisterin on kerättävä ja ylläpidettävä tietoja arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista ja varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 648/2012 81 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla yhteisöillä, EPV:llä ja EVLEVillä on suora ja välitön pääsy näihin yksityiskohtaisiin tietoihin, joita ne tarvitsevat täyttääkseen velvollisuutensa ja toimeksiantonsa.

3.Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EAMV laatii tiiviissä yhteistyössä EKPJ:n kanssa ja ottaen huomioon 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen tarpeet teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritellään:

a)se, kuinka usein ja mitkä tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista kokonaispositioista ja 2 kohdassa tarkoitetuista arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista on annettava;

b)toimintaa koskevat standardit, jotka tarvitaan rekisterien tietojen kokoamiseksi ja vertailemiseksi;

c)tiedot, joihin 2 kohdassa tarkoitetuilla yhteisöillä on pääsy.

Näillä teknisten sääntelystandardien luonnoksilla pyritään varmistamaan, että 1 kohdan mukaisesti julkaistujen tietojen nojalla ei ole mahdollista tunnistaa arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen osapuolta.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

IV luku

Läpinäkyvyys sijoittajia kohtaan

13 artikla

Läpinäkyvyys sijoitusrahastojen määräaikaiskatsauksissa

1.Yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden, yhteissijoitusyritysten sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on annettava sijoittajilleen tiedot siitä, miten ne käyttävät arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia sekä muita rahoitusrakenteita:

a)yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden tai niiden sijoitusyhtiöiden on sisällytettävä nämä tiedot direktiivin 2009/65/EY 68 artiklassa tarkoitettuihin; puolivuotiskatsauksiin ja vuosikertomuksiin;

b)vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sisällytettävä nämä tiedot direktiivin 2011/61/EU 22 artiklassa tarkoitettuun vuosikertomukseen.

2.Arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja muita rahoitusrakenteita koskevien tietojen on sisällettävä vähintään liitteessä olevassa A jaksossa säädetyt tiedot.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa A jaksoa, jotta se vastaisi paremmin markkinakäytänteiden ja teknologian kehitystä.

14 artikla

Läpinäkyvyys sijoitusrahastojen ennen sijoituksen tekemistä antamissa asiakirjoissa

1.Direktiivin 2009/65/EY 69 artiklassa tarkoitetussa yhteissijoitusyrityksen tarjousesitteessä sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti antamissa tiedoissa on määritettävä arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet ja muut rahoitusrakenteet, joita yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöt, niiden sijoitusyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat saavat käyttää, sekä mainittava selkeästi että näitä tekniikoita käytetään.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarjousesitteen ja sijoittajille annettavien tietojen on sisällettävä vähintään liitteessä olevassa B jaksossa säädetyt tiedot.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 27 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa B jaksoa, jotta se vastaisi paremmin markkinakäytänteiden ja teknologian kehitystä.

V luku

Edelleenpanttauksen läpinäkyvyys

15 artikla

Vakuutena saatujen rahoitusinstrumenttien edelleenpanttaus

1.Vastapuolilla on oikeus edelleenpanttaukseen, jos vähintään seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)vakuuden vastaanottava vastapuoli on asianmukaisesti ilmoittanut vakuuden asettavalle vastapuolelle kirjallisesti riskeistä, joita voi liittyä b alakohdassa tarkoitetun suostumuksen antamiseen, erityisesti vastaanottavan vastapuolen maksukyvyttömyyteen liittyvistä potentiaalisista riskeistä;

b)vakuuden asettava vastapuoli on antanut etukäteen nimenomaisen suostumuksen, jonka se on sopimuksen allekirjoittamisella tai vastaavalla vaihtoehtoisella menetelmällä vahvistanut.

2.Vastapuolet voivat käyttää oikeuttaan edelleenpanttaukseen, jos vähintään seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)edelleenpanttaus toteutetaan edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa kirjallisessa sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti;

b)vakuutena saadut rahoitusinstrumentit siirretään vastaanottavan vastapuolen nimissä avatulle tilille.

3.Tämä artikla ei rajoita tiukempaa alakohtaista lainsäädäntöä, erityisesti direktiiviä 2011/61/EU ja direktiiviä 2009/65/EY.

VI luku

Valvonta ja toimivaltaiset viranomaiset

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ja niiden valtuudet

1.Tässä asetuksessa toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan:

a)finanssialalla toimivien vastapuolten osalta asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia;

b)finanssialan ulkopuolisten vastapuolten osalta asetuksen (EU) N:o 648/2012 10 artiklan 5 kohdassa nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia;

c)keskusvastapuolten osalta asetuksen (EU) N:o 648/2012 22 artiklan mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia;

d)arvopaperikeskusten osalta arvopaperikeskuksista annetun asetuksen mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia;

e)sijoitusrahastojen osalta direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2011/61/EU mukaisesti nimettyjä toimivaltaisia viranomaisia.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä niille 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä annettuja valtuuksia ja valvottava tässä asetuksessa asetettujen velvoitteiden noudattamista.

3.Tämän artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten on seurattava niiden alueelle sijoittautuneita tai siellä palvelujaan tarjoavia yhteissijoitusyrityksiä ja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja sen varmistamiseksi, että ne noudattavat 13 ja 14 artiklan vaatimuksia käyttäessään arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia tai muita rahoitusrakenteita.

17 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö

1.Edellä 16 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja suorittaakseen tässä asetuksessa säädetyt tehtävät, erityisesti havaitakseen ja korjatakseen tämän asetuksen rikkomiset.

2.Edellä 16 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä asianomaisten EKPJ:n jäsenten kanssa, kun se on tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi, erityisesti 4 artiklan osalta.

18 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen, 16 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten, EAMV:n, EPV:n tai EVLEVin palveluksessa taikka toimivaltaisten viranomaisten, EAMV:n, EPV:n tai EVLEVin valtuutuksella toimivien tilintarkastajien ja asiantuntijoiden palveluksessa. Näiden henkilöiden näissä tehtävissä saamia luottamuksellisia tietoja ei saa ilmaista toiselle henkilölle tai viranomaiselle muutoin kuin tiivistetysti tai kootusti niin, ettei niistä voida tunnistaa yksittäistä vastapuolta, kauppatietorekisteriä tai muuta henkilöä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tapauksiin, jotka kuuluvat rikos- tai vero-oikeuden tai tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.Tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja saavilla toimivaltaisilla viranomaisilla, EAMV:llä, EPV:llä, EVLEVillä ja muilla elimillä, luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä kuin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää saamiaan tietoja ainoastaan velvollisuuksiensa hoitamiseen ja tehtäviensä hoitamiseen ja, kun on kyse toimivaltaisista viranomaisista, vain tämän asetuksen soveltamisalalla, tai, kun on kyse muista viranomaisista, elimistä, luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, vain siihen tarkoitukseen, johon kyseiset tiedot on niille annettu ja/tai kyseisten tehtävien suorittamiseen nimenomaan liittyvän hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tapauksiin, jotka kuuluvat rikos- tai vero-oikeuden soveltamisalaan. Tiedot vastaanottava viranomainen saa kuitenkin käyttää niitä muihinkin ei-kaupallisiin tarkoituksiin EAMV:n, EPV:n, EVLEVin, toimivaltaisen viranomaisen tai tiedot antavan muun viranomaisen, elimen tai henkilön suostumuksella.

3.Tämän asetuksen nojalla saatuja, vaihdettuja tai siirrettyjä luottamuksellisia tietoja koskee 1 ja 2 kohdassa säädetty salassapitovelvollisuus. Nämä ehdot eivät kuitenkaan estä EAMV:tä, EPV:tä, EVLEViä, toimivaltaisia viranomaisia tai asianomaisia keskuspankkeja vaihtamasta tai toimittamasta tämän asetuksen ja sijoituspalveluyrityksiin, luottolaitoksiin, eläkerahastoihin, vakuutus- ja jälleenvakuutusedustajiin, vakuutusyrityksiin, säänneltyihin markkinoihin tai markkinoiden ylläpitäjiin sovellettavan muun lainsäädännön mukaisia tai tiedot välittäneen toimivaltaisen viranomaisen tai muun viranomaisen, elimen tai luonnollisen henkilön taikka oikeushenkilön suostumuksella muuten annettuja luottamuksellisia tietoja.

4.Edellä oleva 1 ja 2 kohta eivät estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta tai toimittamasta kansallisen oikeuden mukaisesti luottamuksellisia tietoja, joita ei ole saatu toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

VII luku

Suhteet kolmansiin maihin

19 artikla

Kauppatietorekisterien tunnustaminen

1.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään, että kolmannen maan lainsäädäntö- ja valvontajärjestelyt täyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 75 artiklassa vahvistetut edellytykset tätä asetusta sovellettaessa.

2.Kolmanteen maahan sijoittautunut kauppatietorekisteri voi tarjota palveluja ja suorittaa toimintoja unioniin sijoittautuneille yhteisöille 4 artiklaa sovellettaessa vasta sen jälkeen, kun EAMV on tunnustanut sen tämän artiklan 3 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kauppatietorekisterin on toimitettava EAMV:lle tunnustamista koskeva hakemus kaikkine tarvittavine tietoineen, mukaan lukien vähintään tiedot, joita tarvitaan sen tarkistamiseen, että kauppatietorekisteri on saanut toimiluvan ja että sitä valvotaan tehokkaasti sellaisessa kolmannessa maassa, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)komissio on tunnustanut 1 kohdan mukaisella täytäntöönpanosäädöksellä, että maalla on vastaava ja täytäntöönpanokelpoinen sääntely- ja valvontakehys;

b)maa on tehnyt unionin kanssa asetuksen (EU) N:o 648/2012 75 artiklan 2 kohdan mukaisen kansainvälisen sopimuksen;

c)maa on toteuttanut asetuksen (EU) N:o 648/2012 75 artiklan 3 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt, joilla varmistetaan, että kaikki tarvittavat tiedot ovat välittömästi ja jatkuvasti unionin viranomaisten, myös EAMV:n, saatavilla.

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 75 artiklan 2 kohdassa olevia viittauksia ’johdannaissopimuksiin’ pidetään tätä asetusta sovellettaessa viittauksina ’arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin’.

4.EAMV arvioi kolmenkymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen. Jos hakemus ei ole täydellinen, EAMV asettaa määräajan, johon mennessä tunnustamista hakevan kauppatietorekisterin on toimitettava lisätietoja.

5.EAMV antaa tunnustamista hakevalle kauppatietorekisterille 180 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä perustellun kirjallisen ilmoituksen siitä, onko tunnustaminen myönnetty vai evätty.

6.EAMV julkaisee verkkosivuillaan luettelon tämän artiklan mukaisesti tunnustetuista kauppatietorekistereistä.

7.Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, kun unionin asianomaisten viranomaisten suora ja välitön pääsy kolmansiin maihin rekisteröityneissä tai sijoittautuneissa kauppatietorekisterien hallussa oleviin tietoihin, jotka ne tarvitsevat noudattaakseen velvollisuuksiaan ja hoitaakseen toimeksiantonsa, varmistetaan kyseisiä kauppatietorekistereitä sitovalla täytäntöönpanokelpoisella velvoitteella, komissio voi tehdä asianomaisen kolmannen maan viranomaisten kanssa yhteistyösopimuksia, jotka koskevat kyseiseen kolmanteen maahan sijoittautuneiden kauppatietorekisterien hallussa olevien arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien tietojen keskinäistä saamista ja vaihtamista, edellyttäen että salassapitovelvollisuus, mukaan lukien liikesalaisuudet, jotka viranomaiset jakavat kolmansien osapuolten kanssa, on taattu.

8.EAMV voi vahvistaa kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa asetuksen (EU) N:o 648/2012 76 artiklassa vahvistetuin edellytyksin yhteistyöjärjestelyjä unionin kauppatietorekistereissä säilytettävien arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien tietojen saantia varten. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 76 artiklassa olevia viittauksia ’johdannaissopimuksiin’ pidetään tätä asetusta sovellettaessa viittauksina ’arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin’.

VIII luku

Hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet

20 artikla

Hallinnolliset seuraamukset ja toimenpiteet

1.Rajoittamatta 25 artiklan soveltamista ja jäsenvaltioiden oikeutta säätää ja määrätä rikosseuraamuksia jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä hallinnollisia seuraamuksia ja muita hallinnollisia toimenpiteitä ainakin seuraavista rikkomisista:

a)tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden rikkominen;

b)15 artiklan rikkominen.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan oikeushenkilöihin, jäsenvaltioiden on säädettävä, että velvoitteita rikottaessa toimivaltaiset viranomaiset voivat kansallisessa lainsäädännössä säädetyin edellytyksin soveltaa seuraamuksia ylimmän hallintoelimen jäseniin ja muihin yksityishenkilöihin, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa rikkomisesta.

2.Edellä 1 kohtaa sovellettaessa määrättyjen hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

3.Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet määrätä rikosseuraamuksia 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, niiden on varmistettava, että asianmukaiset toimenpiteet on toteutettu sen varmistamiseksi, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki tarvittavat valtuudet tehdä yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa lainkäyttöalueellaan vastaanottaakseen tietoja rikostutkinnoista tai rikosoikeudenkäynneistä, jotka on aloitettu 4 ja 15 artiklan mahdollisten rikkomisten vuoksi ja antaakseen samalla tavalla tietoja muille toimivaltaisille viranomaisille ja EAMV:lle, jotta ne voivat noudattaa velvollisuuttaan tehdä yhteistyötä keskenään ja tarvittaessa EAMV:n kanssa tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös tehdä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa käyttäessään valtuuksiaan määrätä seuraamuksia.

4.Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava toimivaltaisille viranomaisille valtuudet määrätä ainakin seuraavia hallinnollisia seuraamuksia ja muita toimenpiteitä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rikkomisista:

a)määräys, jossa rikkomisesta vastuussa olevaa henkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

b)vastuussa olevan henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden luovuttaminen, jos ne ovat määritettävissä;

c)julkinen varoitus, jossa ilmoitetaan vastuullinen henkilö ja rikkomisen luonne;

d)toimiluvan peruuttaminen tai keskeyttäminen;

e)väliaikainen, tai jos rikkomus on vakava tai toistuva, pysyvä kielto, jolla kielletään johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä toimimasta johtotehtävissä;

f)väliaikainen, tai jos rikkomus on vakava tai toistuva, pysyvä kielto jolla kielletään johtotehtävissä toimivaa henkilöä tai muuta vastuussa olevana pidettyä luonnollista henkilöä käymästä kauppaa omaan lukuun;

g)sellaisten hallinnollisten taloudellisten enimmäisseuraamusten määrääminen, jotka ovat vähintään kolme kertaa niin suuret kuin rikkomisella saadut voitot tai vältetyt tappiot, jos ne voidaan määrittää;

h)kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, vähintään 5 000 000 euron suuruiset hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset tai niissä jäsenvaltioissa, joissa euro ei ole virallinen valuutta, vastaava arvo kansallisena valuuttana tämän asetuksen voimaantulopäivänä;

i)kun on kyse oikeushenkilöstä, hallinnolliset taloudelliset enimmäisseuraamukset, joiden määrä on vähintään 10 prosenttia oikeushenkilön ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta; jos oikeushenkilö on emoyritys tai sellaisen emoyrityksen tytäryritys, jonka on laadittava direktiivin 2013/34/EU 16 mukaisesti konsernitilinpäätös, kyseinen vuotuinen kokonaisliikevaihto on koko konsernin emoyrityksen ylimmän hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan konsernitilinpäätöksen mukainen vuotuinen kokonaisliikevaihto tai vastaava tulotyyppi asianomaisen tilinpäätösjärjestelmän mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että toimivaltaisilla viranomaisilla voi olla tässä kohdassa tarkoitettujen valtuuksien lisäksi muita valtuuksia, ja ne voivat säätää ankarammista ja soveltamisalaltaan laajemmista seuraamuksista kuin mitä tässä kohdassa esitetään.

5.Tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistettujen sääntöjen rikkominen ei vaikuta arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ehtoihin eikä osapuolten mahdollisuuteen panna kyseiset ehdot täytäntöön. Tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti määriteltyjen sääntöjen rikkominen ei anna oikeutta vahingonkorvaukseen arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen osapuolelta.

6.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista säännöksistä komissiolle ja EAMV:lle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Niiden on ilmoitettava komissiolle ja EAMV:lle viipymättä kaikista kyseisten säännösten muutoksista.

21 artikla

Valvontavaltuuksien käyttö ja seuraamukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määritettäessä hallinnollisten seuraamusten ja muiden toimenpiteiden tyyppiä ja tasoa toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset seikat, joihin kuuluvat esimerkiksi

a)rikkomisen vakavuus ja kesto;

b)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

c)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat esimerkiksi oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai luonnollisen henkilön vuosiansiot;

d)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

e)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön yhteistyö toimivaltaisen viranomaisen kanssa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tarvetta varmistaa henkilön luopuminen saamistaan voitoista tai välttämistään tappioista;

f)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön aiemmat rikkomiset;

g)rikkomisesta vastuussa olevan henkilön omat toimenpiteet, joilla estetään rikkomisen toistuminen.

22 artikla

Rikkomisista ilmoittaminen

1.Toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön tehokkaat mekanismit, joita käyttäen niille voidaan ilmoittaa 4 artiklan ja 15 artiklan säännösten todellisista tai mahdollisista rikkomisista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin mekanismeihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

a)erityismenettelyt rikkomisia koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten, mukaan lukien turvallisten viestintäkanavien luominen kyseisiä ilmoituksia varten;

b)asianmukainen suojelu sellaisille työsopimuksen perusteella työskenteleville henkilöille, jotka ilmoittavat rikkomistapauksista tai joita syytetään rikkomistapauksista, kostotoimilta, syrjinnältä tai muuntyyppiseltä epäoikeudenmukaiselta kohtelulta;

c)rikkomistapauksesta ilmoittavan henkilön ja sen luonnollisen henkilön henkilötietojen suojeleminen, jonka väitetään olevan vastuussa rikkomisesta, menettelyn kaikissa vaiheissa, mukaan lukien suojelu asianomaisten henkilöiden henkilöllisyyden salassa pitämiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tapauksiin, joissa kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan tällaista tietojen ilmaisemista tutkinnan tai sitä seuraavan oikeudenkäynnin yhteydessä.

3.Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että työnantajilla on käytössään asianmukaiset sisäiset menettelyt, joilla niiden työntekijät voivat ilmoittaa 4 ja 15 artiklan rikkomisesta.

4.Jäsenvaltiot voivat myöntää henkilöille, jotka antavat merkityksellisiä tietoja tämän asetuksen mahdollisesta rikkomisesta, taloudellisia kannustimia kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos kyseisillä henkilöillä ei ole jo ennestään oikeudellista tai sopimukseen perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa tällaiset tiedot ja edellyttäen, että tiedot ovat uusia ja ne johtavat hallinnollisen seuraamuksen tai toimenpiteen tai rikosoikeudellisen seuraamuksen määräämiseen tämän asetuksen rikkomisesta.

23 artikla

Tietojenvaihto EAMV:n kanssa

1.Toimivaltaisten viranomaisten on vuosittain toimitettava EAMV:lle yhdistetyt tiedot kaikista 20 artiklan mukaisesti määräämistään hallinnollisista toimenpiteistä, seuraamuksista ja sakoista. EAMV julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

2.Jos jäsenvaltiot ovat päättäneet määrätä 20 artiklassa tarkoitettuja rikosseuraamuksia tämän asetuksen säännösten rikkomisesta, niiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava EAMV:lle vuosittain henkilötietojen osalta tunnistamattomiksi muutetut ja yhdistetyt tiedot kaikista toteutetuista rikostutkinnoista ja määrätyistä rikosseuraamuksista. EAMV julkaisee määrättyjä rikosseuraamuksia koskevat tiedot vuosikertomuksessa. Jos toimivaltainen viranomainen julkistaa hallinnolliset seuraamukset, sakot ja muut toimenpiteet sekä rikosseuraamukset, sen on ilmoitettava tästä samanaikaisesti EAMV:lle.

3.Jos toimivaltainen viranomainen julkistaa hallinnollisen toimenpiteen, seuraamuksen tai rikosseuraamuksen, sen on ilmoitettava tästä samanaikaisesti EAMV:lle.

4.EAMV laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa määritetään menettelyt ja lomakkeet 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen julkaisemisesta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Päätösten julkaiseminen

1.Jollei kolmannen alakohdan soveltamisesta muuta johdu, toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava verkkosivuillaan kaikki päätökset, joissa määrätään hallinnollinen seuraamus tai muu toimenpide 4 tai 15 artiklan rikkomisesta, välittömästi sen jälkeen kun päätöksen kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettu kyseisestä päätöksestä.

2.Edellä ensimmäisen alakohdan nojalla julkaistuissa tiedoissa on ilmoitettava vähintään rikkomisen tyyppi ja luonne sekä päätöksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyys.

Ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta päätöksiin, joissa määrätään luonteeltaan tutkinnallisia toimenpiteitä.

Jos toimivaltainen viranomainen tapauskohtaisen arvioinnin perusteella katsoo, että päätöksen kohteena olevan oikeushenkilön henkilöllisyyden tai luonnollisen henkilön henkilötietojen julkistaminen olisi suhteetonta, tai jos näiden tietojen julkistaminen vaarantaisi meneillään olevia tutkimuksia tai finanssimarkkinoiden vakautta, sen on tehtävä jokin seuraavista:

a)lykättävä julkaisemista niin kauan kuin lykkäämisen syyt ovat olemassa;

b)julkaistava päätös ilman henkilöiden nimiä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos tällaisella julkaisemisella voidaan varmistaa asianomaisten henkilötietojen tehokas suoja, ja tarvittaessa lykättävä kyseisten tietojen julkaisemista kohtuullisen ajan, jos on oletettavaa, että nimettömän julkaisemisen syyt lakkaavat olemasta olemassa kyseisen ajanjakson aikana;

c)jätettävä päätös julkaisematta, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että a tai b alakohdan mukainen julkaiseminen ei riitä varmistamaan, että

i)finanssimarkkinoiden vakaus säilyy; tai

ii)tällaisten päätösten julkaisemisen on oikeasuhteista niiden toimenpiteiden osalta, jotka on katsottava vähämerkityksisiksi.

3.Jos päätökseen haetaan muutosta kansallisilta oikeus-, hallinto- tai muilta viranomaisilta, toimivaltaisten viranomaisten on lisäksi julkaistava välittömästi verkkosivuillaan nämä tiedot ja mahdolliset myöhemmät tiedot muutoksenhaun tuloksesta. Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kumoamisesta annettu päätös on myös julkaistava.

4.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että tämän artiklan mukaisesti julkaistu päätös on saatavilla niiden verkkosivuilla vähintään viiden vuoden ajan julkaisupäivästä. Kyseisiin päätöksiin sisältyvät henkilötiedot säilytetään toimivaltaisen viranomaisen verkkosivuilla ainoastaan tarpeellisen ajan kulloinkin sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

25 artikla

Tämän asetuksen 13 ja 14 artiklaa sovellettaessa määrättävät seuraamukset

Direktiivin 2009/65/EY ja direktiivin 2011/61/EU mukaisesti vahvistettuja seuraamuksia ja muita toimenpiteitä sovelletaan tämän asetuksen 13 ja 14 artiklassa säädettyjen velvoitteiden rikkomiseen.

IX luku

Uudelleentarkastelu

26 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio laatii kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta EAMV:tä kuultuaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta ja antaa tarvittaessa tarkistetun ehdotuksen asetuksen tarkistamisesta.

X luku

Loppusäännökset

27 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle 2 artiklan 3 kohdassa, 3 artiklassa, 11 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi 28 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruttaa 2 artiklan 3 kohdassa, 3 artiklassa, 4 artiklassa, 11 artiklan 2 kohdassa, 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jonakin myöhempänä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevien 2 artiklan 3 kohdan, 3 artiklan, 4 artiklan, 11 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Tätä asetusta sovelletaan sen voimaantulopäivästä, lukuun ottamatta

a)4 artiklan 1 kohtaa, jota sovelletaan 18 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä; ja

b)13 ja 14 artiklaa, joita sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 17

Sisämarkkinat – finanssimarkkinat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Vähennetään rahoitusvakautta koskevia riskejä sekä palautetaan sijoittajien ja muiden markkinatoimijoiden luottamus finanssimarkkinoihin

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Edellä mainittujen yleistavoitteiden puitteissa asetuksella pyritään lisäämään arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoiden ja edelleenpanttauksen yleistä läpinäkyvyyttä. Samalla tuetaan valvontaviranomaisten ja sijoittajien harjoittamaa kyseisten toimintojen seurantaa. Tämä ehkäisee tehokkaasti järjestelmäriskien kertymistä sekä finanssisektorin toimijoiden keskinäisiä kytköksiä, jotka johtavat järjestelmäriskien syntymiseen.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien lisääntynyt läpinäkyvyys suhteessa valvontaviranomaisiin.

Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden lisääntynyt läpinäkyvyys suhteessa sijoittajiin.

Edelleenpanttauksesta laadittavien sopimusten ja niihin liittyvän operatiivisen toiminnan lisääntynyt läpinäkyvyys suhteessa osapuoliin.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ehdotuksen arvioinnissa käytettyjä indikaattoreita ovat muun muassa seuraavat:

arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinasegmenttien koko,

keskinäisten kytköksien määrä ja markkinoiden keskittyminen,

arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien osuus rahaston kokonaisvaroista,

laadulliset indikaattorit, joilla arvioidaan rahastojen arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista antamia tietoja,

edelleenpanttaustoiminnan volyymi,

vakuuksien kiertonopeus.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

EU:n pankkisektorin rakenneuudistuksia koskeva ehdotus, joka annetaan samassa paketissa tämän ehdotuksen kanssa, on viimeinen osa uutta sääntelykehystä. Sillä varmistetaan, että myös EU:n suurimmista pankeista tulee rakenteeltaan selkeämpiä ja niitä koskevat kriisit voidaan ratkaista tehokkaasti ja veronmaksajia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla. Kriisi on kuitenkin korostanut tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä ja valvontaa paitsi perinteisellä pankkialalla myös niillä aloilla, joilla muut pankkialan ulkopuoliset yritykset harjoittavat luotonantoa ja joita kutsutaan varjopankkitoiminnaksi.

Varjopankkitoiminnan osalta finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) ja Euroopan järjestelmäriskikomitea ovat määrittäneet riskit, joita arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet aiheuttavat sekä perinteiselle että varjopankkitoiminnalle. Arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet voivat lisätä velkaantumista, myötäsyklisyyttä ja keskinäisiä kytköksiä finanssimarkkinoilla. Erityisesti läpinäkyvyyden puute arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa ja muissa rahoitusrakenteissa esti sääntely- ja valvontaviranomaisia ja sijoittajia arvioimasta ja seuraamasta asianmukaisesti pankkitoiminnan kaltaisia riskejä ja keskinäisiä kytköksiä rahoitusjärjestelmässä ennen finanssikriisiä ja sen aikana.

Tätä taustaa vasten FSB esitti 29. elokuuta 2013 poliittiset puitteet, joissa voidaan käsitellä varjopankkitoimintaan liittyviä riskejä arvopapereiden lainaksi antamisessa ja takaisinostosopimuksissa. G 20-maiden johtajat vahvistivat kyseiset puitteet syyskuussa 2013. Puitteet edellyttävät säännöllistä ja yksityiskohtaista raportointia arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista, riittävien tietojen antamista sijoittajille näistä rahoitustoimista sekä edelleenpanttaukseen sovellettavia erityissääntöjä.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Tässä ehdotuksessa pyritään varmistamaan arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, edelleenpanttauksen ja muiden rahoitusrakenteiden läpinäkyvyys. Näiden varjopankkitoimintojen keskinäiset sidossuhteet sisämarkkinoilla ja niiden järjestelmällinen luonne edellyttävät yhteensovitettuja unionin toimia. Unionin tason toimet muodostavat vähimmäistason, jolla katetaan suuri määrä liiketoimia ja annetaan kansallisen tason ja unionin tason sääntelyviranomaisille kattava näkemys arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien markkinoista koko EU:n alueella. Yksittäisten jäsenvaltioiden itsenäiset ja koordinoimattomat korjaustoimet olisivat todennäköisesti hyvin tehottomia, koska niillä pystyttäisiin kattamaan vain osa markkinoista. Ottaen huomioon, että ongelmat vaikuttavat koko järjestelmään, koordinoimattomat toimet voivat olla jopa haitallisia, koska niillä hankittavat tiedot saattavat osoittautua hajanaisiksi ja epäjohdonmukaisiksi. Ainoastaan unionin tasolla kerätyt yhdistetyt tiedot voivat antaa makrotaloudellisen kokonaiskuvan, joka tarvitaan arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien valvonnassa.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ei sovelleta.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

EU on jo käynnistänyt joukon uudistuksia, joilla lisätään finanssimarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi asetuksessa OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (Euroopan markkinarakenneasetus) otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla lisätään johdannaispositioiden läpinäkyvyyttä sääntelyviranomaisiin päin sekä vähennetään markkinaosapuoliin kohdistuvia järjestelmäriskejä. Euroopan markkinarakenneasetuksella varmistetaan, että tiedot kaikista EU:ssa tehdyistä johdannaissopimuksista ilmoitetaan kauppatietorekistereihin, ja ne ovat suoraan ja välittömästi valvontaviranomaisten, myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, (EAMV), saatavilla. Näin pystytään antamaan poliittisille päättäjille ja valvontaviranomaisille selkeä yleiskuva johdannaismarkkinoista. Tätä asetusta laadittaessa noudatetaan samoja läpinäkyvyystavoitteita, ja sääntelytoimet perustuvat voimassa olevaan asetukseen ja nykyisiin yhteisöihin (markkinarakenneasetuksen mukaisesti toimiluvan saaneet kauppatietorekisterit). Näin voidaan kehittää finanssimarkkinoiden läpinäkyvyyttä tekemällä arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista läpinäkyvämpiä. Lisäksi muut komission jo antamat tai piakkoin antamat lainsäädäntöehdotukset täydentävät tätä ehdotusta lisäämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja eheyttä sekä hillitsemällä markkinahäiriöitä ja parantamalla sijoittajansuojaa. Parhaillaan tarkistettavana olevassa rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID) säädetään erityisesti toimivaltaisten viranomaisten toimintamahdollisuuksia parantavista läpinäkyvyyttä lisäävistä toimista. Ehdotettu asetus täydentää myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja yhteissijoitusyrityksiä koskevia direktiivejä, koska siinä säädetään arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin ja muihin rahoitusrakenteisiin sijoittavia tahoja auttavista läpinäkyvyysvaatimuksista. Ehdotus on linjassa näiden unionin säädösten kanssa. Se on myös linjassa niiden prioriteettien kanssa, jotka Euroopan komissio esittää 4. syyskuuta 2013 antamassaan tiedonannossa ”Varjopankkitoiminta – Finanssialan uusien riskien torjuminen”, jossa korostetaan tarvetta parantaa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien läpinäkyvyyttä.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu

Voimaantulo ja soveltamisen alkaminen: 2015/2017.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 18

Vuoden 2014 talousarviosta lähtien

◻ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään;

–◻toimeenpanovirastoja.

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

–◻Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle;

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille;

–◻ julkisoikeudellisille elimille;

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

EAMV on sääntelyvirasto, joka toimii komission valvonnassa.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ehdotuksen mukaan komission olisi tarkasteltava ehdotettujen toimenpiteiden tehokkuutta määräajoin.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Ottaen huomioon määrärahojen sääntöjenmukaisen, taloudellisen, tehokkaan ja tuloksellisen käytön tämän ehdotuksen puitteissa ei ennakoida aiheutuvan uusia riskejä, joita EAMV:n nykyinen sisäisen valvonnan kehys ei kata.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Ei sovelleta.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Ei sovelleta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EAMV:hen sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä.

EAMV liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia EAMV:n ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) työntekijöitä.

Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia EAMV:n varojen edunsaajien tiloissa ja näiden varojen jakamisesta vastaavan henkilöstön tiloissa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määräraha-
laji

Rahoitusosuudet

JM/EI-JM
( 19 )

EFTA-mailta 20

ehdokasmailta 21

kolmansilta mailta

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Säädöksellä on seuraavat vaikutukset menoihin:

Kahden uuden väliaikaisen toimihenkilön palkkaaminen EAMV:n palvelukseen (tammikuusta 2016 alkaen) — ks. liitteessä olevat lisätiedot, jotka koskevat EAMV:n roolia ja lisäkustannusten laskentaa. Uusista väliaikaisista toimihenkilöistä aiheutuvat kustannukset katetaan kokonaisuudessaan alan toimijoilta perittävillä maksuilla (ei vaikutusta EU:n talousarvioon).

Uudet tehtävät hoidetaan henkilöresursseilla, jotka saadaan käyttöön vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä, kun otetaan huomioon kaikkiin EU:n elimiin vaikuttavat talousarviopuitteet ja virastojen rahoitussuunnittelu. EAMV:n uusiin tehtäviin tarvitsemat resurssit ovat lisäksi yhdenmukaiset ja yhteensopivat suhteessa sen henkilöstö- ja rahoitusohjelmointiin, joka on määritelty komission vastikään antamassa tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle – ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” (COM(2013) 519).

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Numero

PO: MARKT			2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
	Sitoumukset	(1)
	Maksut	(2)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 22
Budjettikohdan numero		(3)
Sisämarkkinoiden PO:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1 + 1a + 3
	Maksut	=2 + 2a +3

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1.a kuuluvat määrärahat yhteensä	Sitoumukset	=4 + 6
	Maksut	=5 + 6
	Maksut	=5 + 6

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeeseen 5 kuuluvat määrärahat

YHTEENSÄ

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		vuosi N	vuosi N + 1	vuosi N + 2	vuosi N + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. 1.6 kohta)	YHTEENSÄ
PO:
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
<….> PO YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi
N 23

vuosi
N + 1

vuosi
N + 2

vuosi
N + 3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. 1.6 kohta)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat
määrärahat yhteensä

Sitoumukset

Maksut

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

vuosi
N

vuosi
N + 1

vuosi
N + 2

vuosi
N + 3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. 1.6 kohta)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 24

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 25 ...

- tuotos

Välisumma erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2 ...

- tuotos

Välisumma erityistavoite 2

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

– Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi
N 26

vuosi
N + 1

vuosi
N + 2

vuosi
N + 3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. 1.6 kohta)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 27
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

– Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		vuosi N	vuosi N + 1	vuosi n + 2	vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. 1.6 kohta)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 28
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 29	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–EAMV:n uusiin tehtäviin tarvitsemat resurssit ovat yhdenmukaiset ja yhteensopivat vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja suhteessa EAMV:n/EPV:n henkilöstö- ja rahoitusohjelmointiin, joka on määritelty komission vastikään antamassa tiedonannossa Euroopan parlamentille ja neuvostolle – ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” (COM(2013) 519).

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[...]

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. 30

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[...]

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	Yhteensä
Jäsenvaltiot
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 31

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Momentti ….

0,00

0,35

0,33

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[...]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Tästä lainsäädäntöaloitteesta EAMV:lle aiheutuvat lisämenot katetaan alan toimijoilta perittävillä maksuilla – ks. laskentamenetelmää koskevat lisätiedot liitteestä.

Liite rahoitusselvitykseen (ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä)

EAMV:n tehtävien hoitoon liittyvät kustannukset on arvioitu henkilömenojen osalta kyseisen viranomaisen vuoden 2015 talousarvioesityksen kustannusluokittelun mukaisesti.

Komission ehdotuksen mukaan EAMV laatii kolme teknistä sääntelystandardia ja neljä teknistä täytäntöönpanostandardia, joilla pyritään varmistamaan, että hyvin teknisluonteiset säännökset pannaan yhdenmukaisesti täytäntöön koko EU:ssa. EAMV valvoo arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevien tietojen kirjaamista kauppatietorekistereihin ja antaa panoksensa kertomukseen, jonka komissio laatii asetuksen täytäntöönpanosta ja vaikuttavuudesta. EAMV antaa komissiolle myös teknistä neuvontaa sen laatiessa delegoituja säädöksiä. Lisäksi EAMV voi ottaa käyttöön yhteistyöjärjestelyitä kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa sekä tunnustaa kolmansiin maihin sijoittautuneita kauppatietorekistereitä.

Asetuksen arvioidaan tuleva voimaan vuoden 2015 loppupuolella. Tämän vuoksi EAMV tarvitsee lisäresursseja vasta vuodesta 2016. Toimien luonteen osalta onnistunut ja oikea-aikainen uusien teknisten standardien laatiminen edellyttää erityisesti, että lisäresurssit ohjataan tehtäviin, jotka liittyvät poliittisiin linjauksiin, oikeudellisten tekstien laatimiseen ja vaikutusten arviointiin. Työ edellyttää kahden- ja monenvälisiä kokouksia sidosryhmien kanssa, vaihtoehtojen analysointia ja arviointia, kuulemisasiakirjojen laatimista, sidosryhmien julkista kuulemista, jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten edustajista koostuvien pysyvien asiantuntijaryhmien perustamista ja hallinnointia, markkinatoimijoiden ja sijoittajien edustajista koostuvien tilapäisten asiantuntijaryhmien perustamista ja hallinnointia, kuulemisten yhteydessä saatujen vastausten analysointia sekä kustannus-hyötyanalyysien ja oikeudellisten tekstien laatimista.

Vaadittava työ liittyy läheisesti markkinarakenneasetuksen mukaisiin voimassa oleviin teknisiin standardeihin, joilla säännellään johdannaissopimusten kauppatietorekistereitä koskevia puitteita. Tähän mennessä markkinarakenneasetuksen mukaisesti on rekisteröity kuusi kauppatietorekisteriä. Arvioiden mukaan vastaava määrä arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevia tietoja kerääviä kauppatietorekistereitä aikoo hakea rekisteröintiä. Kun rekisteröityminen on tehty, EAMV valvoo kyseisiä kauppatietorekistereitä. Näin ollen, kun otetaan huomioon valvonnan kohteena olevien arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevia tietoja keräävien kauppatietorekisterien lukumäärä sekä EAMV:n tehtävien lukumäärä, sisältö ja monimutkaisuus, tarvitaan kaksi kokoaikaista väliaikaista toimihenkilöä laatimaan teknisiä standardeja ja suorittamaan uusia tehtäviä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaksi ylimääräistä väliaikaista toimihenkilöä tarvitaan vuodesta 2016 alkaen. Kyseisten väliaikaisten toimihenkilöiden oletetaan olevan palveluksessa vuosina 2017 ja 2018, koska EAMV:lle tulee uusia valvontatehtäviä, jotka liittyvät arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevia tietoja kerääviin kauppatietorekistereihin. Nämä uudet tehtävät on esitetty asetusehdotuksessa, ja niitä on selitetty tarkemmin ehdotuksen perusteluosassa Kahdesta väliaikaisesta toimihenkilöstä aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset odottamattomat kustannukset katetaan kokonaan arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia koskevia tietoja kerääviltä kauppatietorekistereiltä perittäviltä maksuilta (esim. rekisteröintimaksut ja valvontamaksut), eikä niillä siksi ole vaikutusta EU:n talousarvioon.

Lisäresursseja koskeva oletus:

Kahden lisätoimen oletetaan olevan väliaikaisia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat tehtäväryhmään ja palkkaluokkaan AD 7.

Eri henkilöstöryhmien keskimääräiset vuotuiset palkkakustannukset perustuvat budjettipääosaston ohjeisiin.

Palkan korjauskerroin on Pariisissa 1,161.

Virkamatkakustannusten arvioidaan olevan 10 000 euroa.

Työhönottoon liittyvät kustannukset (matka- ja hotellikulut, lääkärintarkastukset, asettautumis- ja muut korvaukset, muuttokustannukset jne.) ovat arviolta 12 700 euroa.

Kustannuslaji	Laskelma	Määrä (tuhansina euroina)
		2016	2017	2018	Yhteensä
Henkilöstömenot
Palkat ja lisät	= 2 × 132 x 1,161	307	307	307	921
Työhönoton kustannukset	= 2 X 13	26			26
Virkamatkakulut	= 2 X 10	20	20	20	60
Yhteensä		353	327	327	1 007

(1) Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB) määrittelee varjopankkijärjestelmän ”luotonvälitysjärjestelmäksi, jossa on mukana tavanomaisen pankkijärjestelmän ulkopuolella (kokonaan tai osittain) olevia laitoksia ja toimintoja”.

(2) Global Shadow Banking Monitoring Report 2013, 14. marraskuuta 2013, FSB.

(3) Vuodesta 2011 FSB:n viisi varjopankkijärjestelmää käsittelevää työryhmää ovat antaneet suositukset seuraavista kysymyksistä: i) pankkien ja varjopankkilaitosten vuorovaikutus, ii) rahamarkkinarahastoihin liittyvät järjestelmäriskit, iii) hedge-rahastojen kaltaisten muiden varjopankkilaitosten sääntely, iv) voimassa olevien arvopaperistamisvaatimusten arviointi, ja v) arvopaperien lainaksi antamisen ja takaisinostosopimusten (reposopimukset) kaltaisten arvopapereilla toteuttavien rahoitustoimien (Securities Financing Transactions, SFT) käyttö.

(4) Marraskuussa 2011 perustettiin korkean tason asiantuntijaryhmä arvioimaan, tarvitaanko EU:n pankkisektorilla rakenneuudistusta. Ryhmän puheenjohtajana toimi Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Asiantuntijaryhmän jäsenistä ja toimeksiannosta on tiedot osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/bank/docs/high-level_expert_group/mandate_en.pdf

(5) P7_TA(2012)0427, http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P7-TA-2012-0427+0+DOC+XML+V0//FI

(6) Näitä ovat pääasiassa arvopaperien ja hyödykkeiden lainaksi antaminen tai -ottaminen, takaisinostosopimukset ja takaisinmyyntisopimukset sekä buy-sell back- ja sell-buy back -sopimukset.

(7) Strengthening Oversight and Regulation of Shadow Banking; Policy Framework for Addressing Shadow Banking Risks in Securities Lending and Repos, 29. heinäkuuta 2013, www.financialstabilityboard.org/publications/r_130829b.pdf .

(8) EUVL C , , s. .

(9) EUVL C , , s. .

(10) EUVL C […], […], s. […].

(11) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Varjopankkitoiminta – Finanssialan uusien riskien torjuminen, COM(2013) 614 final.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32)..

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(17) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(18) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(19) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(20) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(21) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(22) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(23) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(24) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(25) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(26) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(27) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(28) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa).

(29) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(30) Katso (vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

(31) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.1.2014

COM(2014) 40 final

LIITE

Sijoittajille annettavat tiedot yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen arvopapereilla toteuttamista rahoitustoimista ja niiden käyttämistä muista rahoitusrakenteista

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä

LIITE

A jakso – Yhteissijoitusyrityksen puolivuotiskatsauksessa ja vuosikertomuksessa sekä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vuosikertomuksessa annettavat tiedot

Yleistiedot:

–Lainaksi annettujen arvopapereiden ja hyödykkeiden määrän osuus lainattavissa olevien omaisuuserien kokonaismäärästä.

–Kuhunkin arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen lajiin ja muuhun rahoitusrakenteeseen liittyvien omaisuuserien määrä ilmaistuna absoluuttisena määränä ja osuutena rahaston hoitamista varoista.

Keskittymätiedot:

–Kymmenen tärkeintä vakuutena saatua arvopaperia ja hyödykettä eriteltyinä liikkeeseenlaskijoittain sekä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden lajeittain.

–Kunkin arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ja muun rahoitusrakenteen lajin kymmenen tärkeintä vastapuolta.

Yhdistetyt tiedot kustakin arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ja muun rahoitusrakenteen lajista – jaottelu seuraaviin luokkiin:

–vakuuden laji ja laatu;

–vakuuden maturiteettiprofiili jaoteltuna seuraaviin maturiteettiluokkiin: alle yksi päivä, yhdestä päivästä yhteen viikkoon, yhdestä viikosta yhteen kuukauteen, yhdestä kolmeen kuukauteen, kolmesta kahteentoista kuukauteen, yli kaksitoista kuukautta ja avoin maturiteetti;

–vakuuden valuutta;

–maturiteettiprofiili jaoteltuna seuraaviin maturiteettiluokkiin: alle yksi päivä, yhdestä päivästä yhteen viikkoon, yhdestä viikosta yhteen kuukauteen, yhdestä kolmeen kuukauteen, kolmesta kahteentoista kuukauteen, yli kaksitoista kuukautta ja avoin maturiteetti;

–vastapuolten kotivaltio;

–selvitys- ja toimitusjärjestelmä (esim. kolmenvälinen, keskusvastapuoli, kahdenvälinen).

Tiedot käteisvakuuden uudelleenkäyttämisestä ja edelleenpanttauksesta:

–saadun vakuuden osuus, joka käytetään uudelleen tai edelleenpantataan, verrattuna tarjousesitteessä tai sijoittajille annetuissa tiedoissa ilmoitettuun enimmäismäärään;

–tiedot mahdollisista rajoituksista, jotka koskevat uudelleen käytettävien ja edelleenpantattavien arvopaperien ja hyödykkeiden lajeja;

–rahaston käteisvakuuksien uudelleensijoittamisesta saamat tuotot.

Rahaston arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen tai muun rahoitusrakenteen osana saaman vakuuden säilytys

Säilytysyhteisöjen lukumäärä ja kunkin säilyttämien vakuutena olevien omaisuuserien määrä.

Rahaston arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen tai muun rahoitusrakenteen osana antaman vakuuden säilytys

Erillisillä tileillä, asiakasvaratileillä ja muilla tileillä säilytettävien vakuuksien osuus.

Tiedot kunkin arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ja muun rahoitusrakenteen lajin tuotoista ja kustannuksista jaoteltuna rahaston, rahastonhoitajan ja lainan järjestäjän osuuteen absoluuttisina lukuina ja prosenttiosuutena kyseisen arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ja muun rahoitusrakenteen lajin kokonaistuotoista.

B jakso – Yhteissijoitusyrityksen tarjousesitteeseen sisällytettävät ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajille antamat tiedot:

–Yleinen kuvaus sijoitusrahaston käyttämistä arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista ja muista rahoitusrakenteista ja perustelut niiden käytölle.

–Kustakin arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ja muun rahoitusrakenteen lajista ilmoitettavat yleistiedot:

omaisuuserien lajit, joita niissä voidaan käyttää,

enimmäisosuus rahaston hoitamista varoista, jota niissä voidaan käyttää,

arvioitu osuus rahaston hoitamista varoista, jota kussakin niistä voidaan käyttää.

–Vastapuolten valinnassa käytettävät kriteerit (muun muassa oikeudellinen asema, alkuperävaltio ja alin mahdollinen luottoluokitus).

–Hyväksyttävät vakuudet: kuvaus hyväksyttävän vakuuden muodostavien omaisuuserien lajeista, liikkeeseenlaskijoista, maturiteetista, likviditeetistä sekä vakuuksien hajauttamisen ja korrelaation periaatteista.

–Vakuuksien arvostus: kuvaus käytetystä vakuuden arviointimenetelmästä ja sen perusteista sekä siitä, sovelletaanko markkinahintaan arvostamista ja vaihtelumarginaaleja päivittäin.

–Riskienhallinta: kuvaus arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin ja muihin rahoitusrakenteisiin liittyvistä riskeistä sekä vakuuksien hallintaan liittyvistä riskeistä (esimerkiksi operatiivinen riski, likviditeettiriski, vastapuoliriski, säilyttäjäriski ja oikeudelliset riski).

–Eritelmä siitä, miten lainaksi annetut omaisuuserät ja vastaanotetut vakuudet säilytetään (rahaston säilytysyhteisö).

–Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja muiden rahoitusrakenteiden tuottojen jakoperiaatteet: kuvaus siitä, mikä osuus niiden tuotoista palautetaan rahastolle, rahastonhoitajalle tai kolmansille (esimerkiksi lainan järjestäjälle).

Top