EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014DC0332
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS on an EU Strategic Framework on Health and Safety at Work 2014-2020
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020
/* COM/2014/0332 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 /* COM/2014/0332 final */
KOMISSION
TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA
SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Työterveyttä
ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020 1.
Johdanto – Nykytilanne Turvallisen ja
terveellisen työympäristön takaaminen EU:n alueen yli 217 miljoonalle
työntekijälle on Euroopan komissiolle strateginen tavoite, johon se pyrkii
läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten sekä muiden EU:n
toimielinten ja elinten kanssa. Koska työntekijöiden terveyteen ja
turvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat pääosin samankaltaisia eri puolilla
EU:ta, unioni voi auttaa jäsenvaltioita vastaamaan tällaisiin riskeihin
tehokkaammin ja varmistaa yhdenmukaiset toimintaolosuhteet kaikkialla EU:n alueella.
Tästä tehtävästä on määrätty perussopimuksessa[1], jolla annetaan
unionille jaettu toimivalta tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja
hyväksyä direktiivejä työympäristön parantamisen vähimmäisvaatimuksista
työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. EU:n työterveys-
ja työturvallisuustoimia on toteutettu vuosien kuluessa strategiakehyksessä,
johon sisältyy kaksi keskeistä osa-aluetta:
laaja EU:n säännöstö, joka kattaa
merkittävimmät työperäiset riskit ja tarjoaa yhteiset määritelmät,
rakenteet ja säännöt, joita jäsenvaltiot voivat mukauttaa kansallisiin
olosuhteisiin sekä
vuosina 1978–2002 toteutetut
monivuotiset toimintaohjelmat sekä vuosina 2002–2006 ja 2007–2012
sovelletut unionin strategiat, joilla määritettiin painopistealoja ja yhteisiä
tavoitteita, muodostavat kehyksen kansallisten politiikkojen
yhteensovittamiselle ja edistävät kokonaisvaltaista ennaltaehkäisevää
lähestymistapaa. Kauden 2007–2012 strategian tuloksena
27 jäsenvaltiota on laatinut kansalliset strategiansa.
Riskien
torjuminen sekä turvallisempien ja terveellisempien työolosuhteiden edistäminen
on ratkaisevan tärkeää työn laadun ja työolojen parantamiseksi mutta myös
kilpailukyvyn kehittämiseksi. Työntekijöiden pitäminen terveinä parantaa
suoraan ja mitattavasti tuottavuutta sekä auttaa parantamaan
sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä. Vakavien työtapaturmien ja
ammattitautien ehkäiseminen sekä työntekijöiden terveyden vaaliminen koko
työiän ajan ensimmäisestä työpaikasta lähtien edistää työssä pysymistä
ratkaisevasti. Tätä kautta voidaan vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin
pitkän aikavälin haasteisiin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa
2020 -strategian mukaisesti[2]. Työn
laadun parantamista korostetaan erityisesti seitsemännessä työllisyyden suuntaviivassa.
Työllisyyspaketissa[3] painotettiin, että
työolosuhteiden kohentaminen vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja
kilpailukykyyn. Työterveyteen ja
-turvallisuuteen sijoittaminen edistää työntekijöiden hyvinvointia ja on
kustannustehokasta. Tuoreiden arvioiden mukaan työterveys- ja
työturvallisuusinvestoinneilla voi olla korkea, keskimäärin 2,2 pisteen[4]
tuottosuhde. Vaihteluväli on 1,29–2,89 pistettä[5]. Vuosien
2007–2012 työterveys- ja työturvallisuusstrategian arvioinnin tulokset[6]
vahvistavat työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n poliittisen
strategian arvon ja osoittavat, että sidosryhmät antavat voimakkaan tukensa
EU-tason strategisen lähestymistavan jatkamiselle. Arvioinnissa tulee
voimakkaasti esiin tarve tarkistaa tavoitteita, painopisteitä ja työmenetelmiä
niin, että EU:n poliittista kehystä voidaan mukauttaa työelämän muutoksiin sekä
uusiin ja kehittyviin riskeihin. Komissio
käynnisti vuonna 2013 julkisen verkkokuulemisen[7] selvittääkseen
sidosryhmien näkemyksiä aiemman työterveys- ja työturvallisuusstrategian
täytäntöönpanosta ja tulevasta kehityksestä. Kuulemiseen tuli yli
500 vastausta, jotka vahvistivat, että EU:n tason yhteensovittamista
tarvitaan tällä alalla myös jatkossa. Samalla esitettiin hyödyllisiä ehdotuksia
uuden strategiakehyksen sisällöstä. Valtaosa vastaajista katsoi, että pienille
ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) säännösten noudattamisesta
aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista rasitusta pitäisi vähentää edelleen.
Suuri osa vastaajista tarkensi, että näihin tavoitteisiin tulee pyrkiä kaiken
kokoisissa yrityksissä tinkimättä työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden
tasosta. Laatiessaan
työterveyden ja -turvallisuuden strategiakehystä kaudelle 2014–2020
komissio huomioi useita sille toimitettuja näkemyksiä, jotka kaikki puolsivat
strategisen poliittisen aloitteen käynnistämistä; niihin kuuluivat muun muassa
Euroopan parlamentin[8],
työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean (ACSH)[9] ja
johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC)[10] näkemykset. Kuulemismenettelyn
päätteeksi komissio järjesti työoloja käsittelevän konferenssin[11], joka
kokosi yhteen tärkeimmät sidosryhmät keskustelemaan keskeisistä haasteista ja
painopisteistä työterveyden ja työturvallisuuden kohentamisen alalla. Tämän strategiakehyksen
täytäntöönpano etenee rinnan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan
EU-lainsäädännön jälkiarvioinnin kanssa. Jälkiarvioinnin päätelmien odotetaan
valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Arvioinnista on säädetty
puitedirektiivissä 89/391/ETY ja se kuuluu sääntelyn toimivuutta ja
tuloksellisuutta koskevaan komission ohjelmaan (REFIT)[12]. Sen tuomaa
lisätietoa voidaan hyödyntää mahdollisten tulevien aloitteiden laatimisessa.
Tästä syystä ja prosessin ratkaisevan tärkeän merkityksen vuoksi nykyistä strategista
kehystä tarkistetaan vuonna 2016 arvioinnin tulosten ja Eurooppa 2020
‑strategian tarkistuksen huomioon ottamiseksi. Tässä
tiedonannossa kuvataan keskeiset strategiset tavoitteet ja useita toimenpiteitä
työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi (4. luku) sekä esitellään
ratkaisemattomat ongelmat (2. luku) ja merkittävät haasteet
(3. luku), joihin niillä pyritään vastaamaan. 2.
Työterveyden ja -turvallisuuden alalla tapahtunut
kehitys ja ratkaisemattomat ongelmat Edistys, jota
EU:ssa on tapahtunut työterveyden ja -turvallisuuden alalla kuluneiden
25 vuoden aikana, on suurelta osin seurausta kattavasta lainsäädännöstä ja
poliittisista toimista, joita unioni, jäsenvaltiot ja sidosryhmät, kuten
työmarkkinaosapuolet, ovat käynnistäneet ja panneet täytäntöön. Suurin osa
kauden 2007–2012 EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian
lainsäädäntöaloitteista ja muista aloitteista toteutettiin. EU:n työterveys-
ja työturvallisuusstrategia tarjosi yhteiset puitteet yhteensovittamiselle ja
yhteisen näkemyksen tulevasta suunnasta. Nyt 27 jäsenvaltiolla on
kansallinen työterveys- ja työturvallisuusstrategia, joka on mukautettu
kansallisiin olosuhteisiin ja keskeisiin painopistealoihin. Yli kolmen
työpäivän poissaoloon johtaneiden työtapaturmien esiintyvyys väheni EU:ssa
27,9 prosentilla vuosina 2007–2011[13]. EU:n ja
jäsenvaltioiden tasolla toteutetut tiedotushankkeet ovat vahvistaneet riskien
ennaltaehkäisyyn perustuvaa ajattelutapaa. Tuoreen
Eurobarometri-selvityksen[14] mukaan huomattava
enemmistö työntekijöistä (85 prosenttia) on tyytyväinen nykyisen
työpaikkansa työterveys- ja työterveystilanteeseen, ja useampi kuin kolme
neljästä (77 prosenttia) kertoo työpaikallaan tarjottavan työterveys- ja
työturvallisuustietoa ja/tai -koulutusta. Vuosien 2007–2012
työterveys- ja työturvallisuusstrategian arviointi osoitti, että EU:n
strategian täytäntöönpano tapahtui tehokkaasti ja sen päätavoitteet
saavutettiin. EU:n strategia auttoi parantamaan työterveys- ja
työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanoa ja selkiyttämään EU:n sääntöjä.
Täytäntöönpano on kuitenkin edelleen haasteellista erityisesti pk-yrityksille,
joille joidenkin lainsäädännöllisten vaatimusten noudattaminen tuottaa
vaikeuksia. Lisäksi täytäntöönpanossa on ollut aukkoja erityisesti sen osalta,
miten täytäntöönpano vaikuttaa yksittäisiin yrityksiin ja erityisesti
pk-yrityksiin paikallisella tasolla. Siinä missä viranomaiset osallistuivat
strategian täytäntöönpanoon aktiivisesti, muiden kumppaneiden, kuten
kansallisten työmarkkinaosapuolten, mukaan kannustaminen oli vaikeampaa.
Tilastotietojen kerääminen ja seurantavälineiden kehittäminen oli
riittämätöntä. Kauden 2007–2012 strategian arvioinnissa korostetaan ennen
kaikkea, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikutus yksittäisiin
yrityksiin ja erityisesti pk-yrityksiin, työterveyden ja ‑turvallisuuden
yhteys ympäristöön ja kemikaaleihin sekä ammattitautien ja työperäisten
sairauksien ennaltaehkäiseminen edellyttävät tehokkaampia toimia. Työtapaturmien
lukumäärän merkittävästä vähentymisestä ja ennaltaehkäisyn tehostumisesta
huolimatta työterveyttä ja -turvallisuutta on kehitettävä EU:ssa edelleen. ·
Joka
vuosi yli 4 000 työntekijää kuolee työtapaturman seurauksena ja yli
kolme miljoonaa työntekijää joutuu vakavaan tapaturmaan, joka johtaa yli kolmen
päivän poissaoloon[15]. ·
Työntekijöistä
24,2 prosenttia katsoo, että työ vaarantaa heidän terveytensä ja
turvallisuutensa, ja 25 prosenttia toteaa, että työ vaikuttaa pääasiassa
kielteisesti heidän terveyteensä[16]. ·
Inhimillisen
kärsimyksen lisäksi poissaolot aiheuttavat kohtuuttomia taloudellisia
kustannuksia. Saksassa 460 miljoonaa vuosittaista sairaslomapäivää laskee
tuottavuutta arviolta noin 3,1 prosenttia BKT:sta[17]. ·
Sairauksista
ja tapaturmista aiheutuu myös kohtuuttomat sosiaaliturvakustannukset.
Varainhoitokaudella 2010–2011 yksin Yhdistyneelle kuningaskunnalle aiheutui
noin 2 381 miljoonan punnan nettokustannukset[18]. Kohentaakseen
edelleen työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta perussopimuksessa (sen 153
ja 156 artiklassa) vaaditun mukaisesti komission olisi toteutettava
pitkäjänteisiä toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Työterveyttä ja
‑turvallisuutta koskevalla julkisella politiikalla on osoitettu olevan selviä
myönteisiä vaikutuksia kasvuun ja tuottavuuden lisääntymiseen sekä tapaturmien
ja vakavien sairauksien esiintyvyyden vähenemiseen. Toimenpiteisiin
ryhdyttäessä on kuitenkin huomioitava myös toimien yrityksille aiheuttamat
kustannukset. 3.
Merkittävimmät haasteet Edellisessä
osassa esitellään keskeisiä haasteita, jotka ovat yhteisiä kaikkialla unionin
alueella ja jotka edellyttävät tehokkaampia poliittisia toimia. ·
Ensimmäinen
haaste: Kehittää jäsenvaltioiden täytäntöönpanotuloksia erityisesti
parantamalla pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia toteuttaa tehokkaita
ja vaikuttavia riskien ehkäisytoimenpiteitä Jäsenvaltioissa
on omaksuttu erilaisia lähestymistapoja työterveys- ja
työturvallisuuslainsäädännön käytännön täytäntöönpanoon. Tämä on erityisen
totta, kun tarkastellaan, missä määrin yksityiset yritykset ja julkiset elimet
noudattavat vaatimuksia eri talouden aloilla ja erikokoisissa yrityksissä. Työterveyden ja
-turvallisuuden laajuus ja tehokkuus muodostavat useimmissa tapauksissa
erityisen suuria haasteita mikro- ja pienyrityksille. Pienikokoiset yritykset
noudattavat kansallisia ja EU:n sääntöjä edelleen suuria yrityksiä väljemmin ja
raportoivat harvemmin työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteistä[19]. Tähän on monia
syitä. Lainsäädännöllisten ja hallinnollisten määräysten noudattaminen voi olla
vaikeaa muun muassa, koska tarvittavaa asiantuntemusta ei ole saatavilla, koska
velvoitteista ei tiedetä tai koska ohjeistus tai täytäntöönpano on
puutteellista. Lisäksi määräysten noudattaminen aiheuttaa pk-yrityksille suhteellisesti
korkeammat kustannukset. Kauden 2007–2012
strategiassa komissio ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
(EU-OSHA) kehittivät hyviä käytäntöjä koskevia käytännöllisiä oppaita ja
materiaaleja työterveyden ja -turvallisuuden tukemiseksi pk-yrityksissä.
EU-OSHAn kehittämä vuorovaikutteinen riskinarvioinnin verkkotyökalu OiRA[20]
helpottaa merkittävällä tavalla työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten
noudattamista pk-yrityksissä. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvitaan
kuitenkin määrätietoisempia toimia. Päättäjien tulisi huomioida työterveys- ja
työturvallisuussäännöksiä valmistellessaan ja toteuttaessaan mikro- ja
pienyritysten olosuhteet ja rajoitteet. Päättäjät eivät voi olettaa, että
työterveys- ja työturvallisuussääntöihin perustuvien velvoitteiden
täytäntöönpano ja niistä aiheutuvat kustannukset olisivat samassa suhteessa
suurissa ja pienissä yrityksissä. Mikro- ja
pienyritykset tarvitsevat olosuhteisiinsa soveltuvia yksinkertaistettuja ja
tehokkaampia ratkaisuja, jotta työntekijöiden terveys ja turvallisuus voidaan
taata kaikilla työpaikoilla yrityksen koosta riippumatta. Tämä edellyttää
lainsäädännön yksinkertaistamista soveltuvin osin sekä räätälöidyn neuvonnan ja
tuen tarjoamista mikro- ja pienyrityksille riskinarvioinnin helpottamiseksi. ·
Toinen
haaste: Kehittää työperäisten sairauksien ennaltaehkäisemistä puuttumalla
nykyisiin, uusiin ja kehittyviin riskeihin Työhön liittyvät
sairaudet, kuten huonojen työolosuhteiden aiheuttamat tai pahentamat sairaudet,
ovat raskas taakka työntekijöille, yrityksille ja sosiaaliturvajärjestelmille[21].
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) viimeisimmän arvion[22] mukaan EU:n
27 jäsenvaltion alueella todettiin vuonna 2008 yhteensä 159 500
kuolemaan johtanutta työperäistä sairaustapausta. Merkittävin kuolinsyy oli
syöpä (95 500 tapausta). Arvioidaan, että kaikista syöpätapauksista
4–8,5 prosenttia aiheutuu työperäisestä altistumisesta. Lähes puolet
kaikista työperäisistä kuolemantapauksista oli yhteydessä kemikaaleihin. Ammattitautien
sekä uusien ja kehittyvien riskien ehkäisemiseksi on tehty paljon. EU on
laatinut kemikaalien käyttöä säätelevää lainsäädäntöä terveyden ja ympäristön
suojelemisen takaamiseksi (REACH[23] ja CLP[24]).
Myös sähkömagneettisille kentille altistumista on rajoitettu. Samanaikaisesti
EU OSHA on toteuttanut muita kuin lainsäädännöllisiä toimia, kuten järjestänyt
tiedotusta, edistänyt hyvien käytäntöjen vaihtoa ja käynnistänyt kaksivuotisia
yleiseurooppalaisia tiedotuskampanjoita[25]. Koska
ongelma on vakava, ammatillisesta altistumisesta aiheutuviin syöpiin, keuhkosairauksiin,
ihosairauksiin, astmaan ja muihin kroonisiin tiloihin on jatkuvasti
kiinnitettävä erityistä huomiota. Uusi teknologia
ja työjärjestelyiden innovaatiot ovat kohentaneet työolosuhteita ja työpaikan
hyvinvointia huomattavasti, mutta työperäisten sairauksien tehokas ehkäiseminen
edellyttää uusien teknologioiden mahdollisten kielteisten terveys- ja
turvallisuusvaikutusten ennakointia. Uusien teknologioiden teollinen
soveltaminen tuottaa uusia tuotteita ja prosesseja, jotka on testattava ja
tarkistettava riittävän tarkasti, jotta voidaan olla varmoja, että ne ovat
turvallisia ja että ne eivät aiheuta merkittävää vaaraa kuluttajille ja
työntekijöille. Nanomateriaalit ovat tästä yksi esimerkki, sillä ne voivat
omata ainutlaatuisia ominaisuuksia, joiden turvallisuuden asianmukainen
arvioiminen voi edellyttää uudenlaisten myrkyllisyyden testausmenetelmien ja
riskinarviointivälineiden käyttöä tuotekehitysvaiheesta alkaen. Huomioon on
otettava myös muut riskit, jotka liittyvät bioteknologian ja ympäristöä
säästävän teknologian kehittymiseen. Tietotekniikan
kehittyminen ja erityisesti tekniikka, joka mahdollistaa jatkuvan
liitettävyyden, ovat muuttaneet työjärjestelyitä ja avanneet rajattomia
mahdollisuuksia joustaville ja vuorovaikutteisille työprosesseille. Samaan
aikaan työvoiman monimuotoisuus lisääntyy entisestään: käyttöön on tullut
uusia, epätyypillisiä sopimusjärjestelyitä ja työskentelymalleja ja
työtekijöiden vaihtuvuus on nopeampaa ja työtehtävät lyhytkestoisempia
erityisesti nuorten työntekijöiden kohdalla. Tuoreen
Eurobarometri-selvityksen mukaan työntekijät pitävät kuitenkin stressiä yhtenä
suurimmista työhön liittyvänä riskinä (53 prosenttia). Seuraavaksi
suurimpina riskeinä pidetään ergonomiaan liittyviä riskejä (toistuvat liikkeet
tai väsyttävät
ja kivuliaat asennot (28 prosenttia) sekä kuormien päivittäistä
nostamista ja liikuttamista (24 prosenttia). Specific
attention should be given to addressing the impact of changes in work
organisation in terms of physical and mental health. Näiden muutosten
vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota työntekijöiden fyysiseen ja
psyykkiseen terveyteen. Naiset voivat altistua erityisille riskeille, kuten
tuki- ja liikuntaelimistön sairauksille ja joillekin syöpätyypeille, joidenkin
naisvaltaisten alojen luonteen vuoksi[26]. ·
Kolmas
haaste:
Väestörakenteen
muutos EU:n väestö
vanhenee, ja 60 vuotta täyttäneiden ihmisten lukumäärä kasvaa EU:ssa yli
kahdella miljoonalla vuosittain. Myös työväestö vanhenee sitä mukaa, kun
vanhempien työntekijöiden määrä nuorempiin nähden kasvaa. Eurostatin
väestöennusteiden (Europop 2010) mukaan 55–64-vuotiaiden työssäkäyvien
lukumäärän odotetaan kasvavan 27 jäsenvaltion alueella noin
16 prosenttia vuosina 2010–2030. Komission
eläkkeitä koskevassa valkoisessa kirjassa vedotaan työelämän pidentämisen
puolesta riittävien ja kestävien eläkejärjestelmien säilyttämiseksi. Työelämän
pidentäminen edellyttää asianmukaisia työolosuhteita[27]. Pitkän työuran
sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymisen turvaaminen edellyttää työntekijöiden
terveyden ja turvallisuuden vaalimista erityisesti työväestön ikääntymisen ja
työelämän pidentämisen valossa. Tämä vaatii turvallisen ja terveen
työympäristön takaamista yhä moninaisemmalle työvoimalle työelämän kaikissa
vaiheissa. Tämän saavuttamiseksi on vietävä eteenpäin ennaltaehkäisyyn
perustuvaa ajattelutapaa. Työurien
onnistunut pidentäminen edellyttää työpaikkojen ja työjärjestelyiden
mukauttamista, muun muassa työajan, työpaikan esteettömyyden ja ikääntyneille
työntekijöille suunnattujen työpaikan toimenpiteiden kehittämistä. Koko elämän
kestävää työllistettävyyttä on myös kehitettävä ikääntyvien työntekijöiden
muuttuneiden valmiuksien huomioimiseksi. Innovatiiviset tieto- ja
viestintätekniikkatuotteet ja ‑palvelut (kuten etätyötä tukevat tuotteet
ja palvelut) tarjoavat laajan valikoiman vaihtoehtoja työllistettävyyden
parantamiseen. Lisäksi tarvitaan uudelleenintegroimis- ja
kuntoutustoimenpiteitä, joilla voidaan nopeuttaa työntekijöiden paluuta työhön
tapaturman tai sairauden jälkeen, jotta he eivät jää pysyvästi työmarkkinoiden
ulkopuolelle. 4.
Tärkeimmät strategiset tavoitteet Vastatakseen
kolmannessa luvussa kuvattuihin haasteisiin kokonaisvaltaisella ja eri alojen rajat
ylittävällä tavalla komissio ehdottaa useita toimenpiteitä, jotka olisi pantava
täytäntöön tai joita olisi kehitettävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden,
työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimenpiteet on ryhmitelty
seitsemän strategisen tavoitteen alle. Näiden tavoitteiden täyttymistä ja
toimintasuunnitelman edistymistä seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti ja
ne huomioidaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön arvioinnin
yhteydessä. 4.1.
Kansallisten
strategioiden vahvistaminen EU:n tehtävä
yhteensovittajana on tunnustettu laajasti ja EU:ta pidetään uskottavana
referenssinä. Kauden 2007–2012 EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian
arviointi osoitti, että 27 jäsenvaltiota on laatinut EU:n strategian
mukaisen kansallisen työterveys- ja työturvallisuusstrategian. Kansallisten
strategioiden yhteenvedon tarkastelu näyttää, että strategiat heijastavat
yleensä EU:n strategiassa asetettuja painopistealoja mutta ne on yleensä
sovitettu kansallisiin olosuhteisiin. Useimmissa jäsenvaltioissa kansallisen
tason sidosryhmät korostivat EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian
edistäneen merkittävästi työterveyden ja ‑turvallisuuden nostamista
poliittisen asialistan kärkeen ja vaikuttaneen työterveyttä ja ‑turvallisuutta
koskevaan kansalliseen päätöksentekoon. EU:n roolista
kansallisten strategioiden tukijana olisi kuitenkin mahdollista tehdä vielä
nykyistä vahvempi ja järjestelmällisempi edistämällä politiikkojen
koordinointia, keskinäistä oppimista ja EU:n rahoituksen käyttämistä. Jäsenvaltioita
kehotetaan harkitsemaan kansallisten strategioidensa tarkistamista EU:n uuden
työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen valossa kuunnellen
tarkasti asianomaisia sidosryhmiä, kuten työmarkkinaosapuolia. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Kansalliset
työterveys- ja työturvallisuusstrategiat tarkistetaan EU:n uuden
strategiakehyksen valossa ® jäsenvaltiot
asianomaisia sidosryhmiä, kuten työmarkkinaosapuolia, kuullen. ·
Perustetaan
tietokanta, joka kattaa kaikki kansalliset työterveyden ja -turvallisuuden
strategiakehykset ® komissio
yhteistyössä EU-OSHAn kanssa. ·
Nimetään
kansallisille strategioille yhteyshenkilöt (jäsenvaltiot), jotka tapaavat
säännöllisesti kartoittaakseen ja vaihtaakseen hyviä käytäntöjä ® komissio, EU-OSHA, ACSH ja SLIC. 4.2.
Työterveys-
ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamisen helpottaminen erityisesti mikro-
ja pienyrityksissä Työterveyttä
ja -turvallisuutta koskevien lainsäädännöllisten vaatimusten noudattaminen on
erityisen vaikeaa pk-yrityksille. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää kehittää
neuvonnan tasoa ja tarjota käytännöllisiä välineitä, jotka helpottavat
työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamista. Mikro- ja
pienyritysten tarpeet otetaan huomioon täytäntöönpanotoimissa EU:n ja
jäsenvaltioiden tasolla. Tämä tarkoittaa muun muassa asianmukaisia
mukautusvälineitä, kuten OiRA-työkalua. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Tarjotaan
taloudellista ja teknistä tukea OIRA-työkalun ja muiden tietoteknisten
välineiden täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa keskittyen ensisijaisen tärkeisiin
aloihin ® jäsenvaltiot
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja EU-OSHAn tuella. ·
Kehitetään
neuvontaa ja tunnistetaan hyviä käytäntöjä huomioiden pk-yritysten ja
erityisesti mikroyritysten erikoisluonne ja olosuhteet ® komissio ja EU-OSHA. ·
Edistetään
hyvien käytäntöjen vaihtoa, jossa suuremmat yritykset tukevat pk-yrityksiä
urakoitsija-tavarantoimittaja-ostaja-ketjussa työterveyden ja ‑turvallisuuden
parantamiseksi ® komissio
yhteistyössä jäsenvaltioiden ja ACSH:n kanssa. ·
Jatketaan
tiedotuskampanjoita ® komissio
yhteistyössä jäsenvaltioiden ja EU‑OSHA:n kanssa. 4.3.
Työterveys-
ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan kehittäminen
jäsenvaltioissa Työterveys- ja
työturvallisuustarkastajan vierailu on usein ensimmäinen kerta, kun yritykset
ja työntekijät tulevat tietoiseksi työterveys- ja työturvallisuussäännöksistä. Tämä
antaa olettaa, että tiedoissa on aukkoja, joihin on puututtava järjestelmällisesti.
On ehdottoman tärkeää, että työterveys- ja työturvallisuustarkastajien nähdään
helpottavan lainsäädännön noudattamista sen sijaan, että heitä pidettäisiin
haittana liiketoiminnalle. Työterveys- ja
työturvallisuusviranomaisilla on tärkeä tehtävä myös pimeän työn
tunnistamisessa ja esiintuomisessa. Tästä syystä tarkastusten tulisi olla
kannustavia ja ne olisi kohdennettava tiettyihin riskeihin, vaikka niiden
keskipisteenä tulee toki aina olla lainsäädännön noudattaminen. EU:ssa on noin
20 000 työterveys- ja työturvallisuustarkastajaa, siis noin yksi
tarkastaja 9 000:ää kansallisten työterveys- ja
työturvallisuusviranomaisten piiriin kuuluvaa työntekijää kohti[28].
Tarkastajat tekevät vuosittain noin 1 500 000 tarkastusta[29]. Työterveys- ja
työturvallisuustarkastusten vaikuttavuus riippuu suurelta osin tarkastajien
asiantuntemuksesta ja heidän valmiudestaan tarkastusten suorittamiseen. Jotta
riskilähtöiset tarkastukset voidaan tehdä asianmukaisesti, työterveys- ja
työturvallisuustarkastajille on tarjottava työterveys- ja
työturvallisuuskoulutusta erityisesti kehittyvistä riskeistä ja uusista
teknologioista. Määrärahojen rajallisuuden vuoksi EU:n rahoitusohjelmia, kuten
Euroopan sosiaalirahastoa, voitaisiin käyttää nykyistä paremmin tarvittavien
resurssien tarjoamiseksi työterveys- ja työturvallisuusviranomaisille. Työterveys-
ja työturvallisuusviranomaisten välinen hyvien käytäntöjen vaihto EU:n tasolla
on parantanut niiden tehokkuutta onnistuneesti ja sitä on syytä myös jatkaa. Toimet vuodesta 2014
alkaen: ·
Kartoitetaan
työterveys- ja työturvallisuusviranomaisten resurssit ja arvioidaan niiden
valmiudet toteuttaa päätehtäviään työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön
täytäntöönpanon valvomiseksi ® Johtavien
työsuojelutarkastajien komitea (SLIC). ·
Arvioidaan
työsuojelutarkastajien vaihto-/koulutusohjelma ja tarkastellaan tapoja kehittää
nykyisiä SLIC:n sisäisiä yhteistyövälineitä uudet työterveys- ja
työturvallisuushaasteet huomioon ottaen ®
komissio yhteistyössä SLIC:n kanssa. ·
Arvioidaan
jäsenvaltioiden langettamien sanktioiden ja hallinnollisten sakkojen sekä
muiden ”epämuodollisten valvontatoimenpiteiden” ja tavanomaisesta poikkeavien
valvontatoimien vaikuttavuus ® komissio
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa SLIC:n ja ACSH:n välityksellä. 4.4.
Voimassa
olevan lainsäädännön yksinkertaistaminen REFIT-ohjelman[30]
tavoitteiden mukaisesti komission, muiden EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden
on pyrittävä jatkuvasti yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään
tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Tulevina vuosina keskeisiksi kysymyksiksi
nousee voimassa olevan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön toimivuuden
arviointi, sen täytäntöönpanon mahdollisten parantamistapojen tarkasteleminen
sekä paremman, vaikuttavan ja samanarvoisen täytäntöönpanon noudattamisen
takaaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa yrityksissä. Komissio
on direktiivin 89/391/ETY nojalla sitoutunut arvioimaan työterveys- ja
työturvallisuuslainsäädännön perusteellisesti kokonaisuudessaan[31].
Arvioinnin yhteydessä jäsenvaltiot toimittivat komissiolle hiljattain
kansalliset raporttinsa 24 työterveys- ja työturvallisuusdirektiivin
täytäntöönpanosta. Komissio tarkastelee kansallisia täytäntöönpanoraportteja
parhaillaan ja hyödyntää niitä arvioinnissa. Arvioinnissa
pyritään erityisesti löytämään mahdollisia tapoja yksinkertaistaa lainsäädäntöä
ja/tai vähentää erityisesti mikro- ja pienyrityksiin kohdistuvaa hallinnollista
rasitetta tinkimättä kuitenkaan työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden
suojelun tasosta. Tämä prosessi ei koske ainoastaan EU:n lainsäädäntöä, vaan
myös kansallisia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia säännöksiä, joilla EU:n
lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tästä syystä
jäsenvaltioita kannustetaan arvioimaan omaa työterveys- ja
työturvallisuuslainsäädäntöään samanaikaisesti. Arvioiden tulokset ovat
saatavilla vuonna 2015, ja ne otetaan huomioon strategisen kehyksen
tarkistamisen yhteydessä vuonna 2016. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Tunnistetaan
mahdollisia tapoja yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja/tai vähentää tarpeetonta
rasitetta työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön arvioinnin yhteydessä
sekä edistetään julkista keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa ® komissio ja ACHS. ·
Kannustetaan
jäsenvaltioita tunnistamaan hallinnollisia rasitteita kansallisesta
lainsäädännöstä, jolla työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö on saatettu
osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä tarkastellaan kansallisia
täytäntöönpanoraportteja hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja tiedonvaihdon
edistämiseksi ® jäsenvaltiot
yhteistyössä komission kanssa. ·
Arvioidaan
vähäriskisillä aloilla toimivien mikroyritysten tilanne ja pohditaan, miten
riskinarvioinnin täytäntöönpanoa, mukaan lukien dokumentaatiota, voitaisiin
yksinkertaistaa ® komissio. 4.5.
Työvoiman
ikääntyminen, kehittyvät uudet riskit, työhön liittyvien ja työperäisten
sairauksien ehkäiseminen Teknologian
kehittyminen, uudet tuotteet ja uusien kemikaalien saattaminen markkinoille
pakottavat keräämään ja arvioimaan luotettavaa ja tieteellistä tietoa sekä
pohtimaan, miten kehittyviin uusiin riskeihin voidaan parhaiten vastata. EU:n
toimielinten ja erityisesti komission pitäisi valjastaa tämän tehtävän käyttöön
laadukkain mahdollinen asiantuntemus. Lisäksi on syytä
kiinnittää huomiota riskeihin, jotka vaikuttavat tiettyihin ikäryhmiin,
vammaisiin työntekijöihin ja naisiin, sekä kohdentaa niihin
erityistoimenpiteitä. Ikääntyville työntekijöille suunnatulla työterveyden ja
-turvallisuuden kokeiluhankkeella tunnistetaan tapoja edistää ikääntyvien työntekijöiden
fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Lisäksi sillä tarjotaan esimerkkejä hyvistä
käytännöistä ja helpotetaan tiedonvaihtoa[32].
Tietotekniikka-avusteisen asumisen yhteisohjelma auttaa vastaamaan
työntekijöiden ikääntymisen haasteeseen. Tieteellisten
todisteiden perusteella tapahtuva uusien kehittyvien riskien arviointi ja
tulosten tunnetuksi tekeminen tulevat olemaan voimassa olevan työterveys- ja
työturvallisuuslainsäädännön jälkiarvioinnin keskeisiä osia. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Perustetaan
työterveyden ja -turvallisuuden ammattilaisten ja tutkijoiden verkosto sekä
varmistetaan tarve perustaa riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin, joka
kanavoisi näiden suositukset komission työhön ® komissio. ·
Tuetaan
Euroopan riskienseurantakeskuksen havaintojen levittämistä asianomaisten
sidosryhmien parissa ® komissio
yhteistyössä EU-OSHA:n kanssa. ·
Tuetaan
hyvien käytäntöjen tunnistamista ja vaihtamista työterveyden ja ‑turvallisuuden
kehittämistavoista eri työntekijäryhmien kannalta, kuten ikääntyvien työntekijöiden,
kokemattomien nuorten työntekijöiden (mukaan lukien erilaisilla väliaikaisilla
sopimuksilla työskentelevien työntekijöiden), harjoittelijoiden, vammaisten
työntekijöiden ja naisten kannalta ®
EU-OSHA. ·
Edistetään
kuntoutus- ja uudelleenintegrointitoimenpiteitä panemalla täytäntöön Euroopan
parlamentin ikääntyviä työntekijöitä koskevan kokeiluhankkeen ja vuosien
2016–2017 Healthy Workplaces -kampanjan tulokset ® komissio yhteistyössä EU-OSHAn kanssa. ·
Tunnistetaan
ja levitetään hyviä käytäntöjä psyykkisten terveysongelmien ehkäisemiseksi
työpaikalla ®
EU-OSHA. 4.6.
Tilastotietojen
keräämisen tehostaminen ja tietokannan kehittäminen Tosiasioihin
pohjautuvan päätöksenteon tueksi on tärkeää kerätä luotettavia, ajantasaisia ja
vertailukelpoisia tilastotietoja työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista,
ammatillisesta altistumisesta ja työhön liittyvistä sairauksista sekä
tarkastella työterveyden ja -turvallisuuden kustannuksia ja hyötyjä. Työtapaturmien
osalta komission asetuksella (EU) N:o 349/2011[33]
käynnistettiin vuosittainen tietojenkeruu alkaen vuodesta 2013.
Ammatillista altistusta ja työhön liittyviä sairauksia koskevien tietojen
kerääminen on kuitenkin vielä puutteellista. Näin ollen jäsenvaltioiden välinen
työterveyden ja -turvallisuuden tulosten vertailu ja tosiasioihin perustuvien
poliittisten päätelmien tekeminen vertailujen perusteella on edelleen vaikeaa. Tilanne
on erityisen haastava ammattitautien ja työperäisten sairauksien kohdalla. Kansallisten ja
EU:n tilastoasiantuntijoiden pitäisi sen vuoksi tehdä yhteistyötä ja tiivistää
toimiaan tietojenkeruun parantamiseksi ja yhteisten lähestymistapojen
kehittämiseksi, jotta voidaan kartoittaa ja mitata työntekijöiden terveyteen
kohdistuvat riskit sekä ottaa samalla asianmukaisesti huomioon yrityksille ja
kansallisille viranomaisille aiheutuvat hallintokulut. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Arvioidaan
jäsenvaltioiden Euroopan työtapaturmatilastojen (ESAW) tietojenkeruun
yhteydessä toimittamien työtapaturmatietojen laatu tietojen kattavuuden,
luotettavuuden, vertailtavuuden ja ajantasaisuuden parantamiseksi ® komissio ja kansalliset toimivaltaiset
viranomaiset. ·
Vuoden 2016
loppuun mennessä tutkitaan eri vaihtoehdot ammattitauteja koskevien tietojen
saatavuuden ja vertailtavuuden kehittämiseksi EU:n tasolla ja arvioidaan
yksinkertaistetun tietojen siirron toteutettavuus ® komissio ja kansalliset toimivaltaiset
viranomaiset. ·
Käynnistetään
keskustelut ACSH:n kanssa kansallisten asiantuntijoiden tuella työperäistä
altistusta koskevan yhteisen tietokannan luomista koskevien suositusten
laatimiseksi ® komissio,
ACSH ja kansalliset asiantuntijat. ·
Tutkitaan
ennen vuotta 2016 vaihtoehdot työterveyden ja -turvallisuuden kustannuksia
ja hyötyjä koskevien tietojen kehittämiseksi. ·
Kehitetään
ennen vuotta 2016 väline EU:n kauden 2014–2020 strategiakehyksen
täytäntöönpanon valvomiseksi, mukaan lukien poliittiset ja tehokkuusmittarit,
vuoden 2009 strategian tulosten perusteella ® komissio ja ACSH. 4.7.
EU:n
ja kansainvälisten työterveys- ja työturvallisuustoimien yhteensovittamisen
kehittäminen ja kansainvälisiin organisaatioihin osallistuminen Globalisoituneessa
taloudessa on EU:n intressien mukaista kohottaa työelämän normeja ja parantaa
niiden täytäntöönpanoa maailmanlaajuisesti osallistumalla monenvälisiin toimiin
yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten elinten kanssa sekä kahdenvälisiin
EU:n ja kolmansien maiden välisiin toimiin. EU:n on myös tuettava ehdokasmaita
ja mahdollisia ehdokasmaita niiden rakenteellisten valmiuksien ja lainsäädännön
kehittämiseksi EU:n lainsäädännön vaatimusten tasolle. Useat
kansainväliset kumppanit ja tarkkailijat ovat tunnustaneet EU:n esikuvallisen
aseman työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan alalla. Tämä on näkynyt viime
vuosina kahdenvälisen yhteistyön nopeana kasvuna perinteisten, kehittyneitä
talouksia edustavien kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, suuntaan, mutta myös ja
ennen kaikkea kehittyviä talouksia edustavien uusien kumppaneiden, kuten Kiinan
ja Intian, suuntaan. Komissio voi
auttaa mielekkäällä tavalla vähentämään työtapaturmia ja ammattitauteja
maailmanlaajuisesti. Työterveyden ja -turvallisuuden kehittäminen EU:n sisällä
ja ennen kaikkea kolmansissa maissa edellyttää käynnissä olevan yhteistyön
varaan rakentuvaa yhteistyötä erityisesti ILOn ja muiden erityisjärjestöjen,
kuten Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen
järjestön (OECD), kanssa. Tiiviimpää toiminnallista yhteistyötä tarvitaan
johdonmukaisen ja yhtenäisen lähestymistavan takaamiseksi sekä EU:n ja
kansainvälisen tason synergioiden hyödyntämiseksi nykyistä paremmin. Toimet
vuodesta 2014 alkaen: ·
Tuetaan
edelleen ehdokasmaita lukua 19 koskevien liittymisneuvotteluiden aikana
sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen solmineita mahdollisia ehdokasmaita
niiden pyrkimyksissä sovittaa työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntönsä
yhteen EU:n lainsäädännön kanssa ® komissio. ·
Tiivistetään
työterveys- ja työturvallisuusyhteistyötä erityisesti ILOn mutta myös WHOn ja
OECD:n kanssa ®
komissio. ·
Käynnistetään
yhteisymmärryspöytäkirjan tarkastelu ILOn kanssa työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikan tarkastelemiseksi ® komissio. ·
Edistetään
EU:n vapaakauppa- ja investointisopimusten kestävää kehitystä koskevan luvun
täytäntöönpanoa työterveyden ja -turvallisuuden ja työolosuhteiden osalta ® komissio. ·
Puututaan
erityisesti yhdessä ILOn kanssa maailmanlaajuisen toimitusketjun työterveyden
ja -turvallisuuden aukkoihin ja edistetään G20-kokouksen
työturvallisuusaloitteita tältä osin ®
komissio. ·
tiivistetään
työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa nykyistä yhteistyötä ja vuoropuhelua
strategisten kumppaneiden kanssa ®
komissio. 5.
EU:n välineet 5.1.
Lainsäädäntö Lainsäädäntö on
toimiva keino tarjota EU:lle yhteiset työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat
määritelmät, normit, menetelmät ja ehkäisevät välineet. EU:n laajuinen
työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskeva lainsäädäntökehys on välttämätön työntekijöiden
korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi sekä tasapuolisten olosuhteiden
luomiseksi kaikille yrityksille niiden koosta, sijainnista tai toiminta-alasta
riippumatta. Todisteet osoittavat, että lainsäädännöllisten velvollisuuksien
noudattaminen ja valvontaelinten, kuten työterveys- ja
työturvallisuusviranomaisten, toteuttamat täytäntöönpanotoimet ovat tärkein
työterveys- ja työturvallisuushallintaa motivoiva tekijä useimmissa yrityksissä[34]. Käytännön
työterveys- ja työturvallisuusolojen parantamiseksi on kuitenkin käytettävä
myös muita kuin lainsäädännöllisiä välineitä, koska todelliset tilanteet ovat
hyvin erilaisia yritysten koon ja työvoiman moninaisuuden vuoksi ja koska
kohdennettuja ja vaikuttavia poliittisia toimia on tarpeen laatia. Näitä
välineitä ovat muun muassa vertailuanalyysi, hyvien käytäntöjen tunnistaminen
ja vaihtaminen, tiedottaminen sekä vapaaehtoisten normien ja
käyttäjäystävällisten tietoteknisten työkalujen käyttöön ottaminen. Komissio jatkaa
työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa
jäsenvaltioissa asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. EU:n työterveys-
ja työturvallisuuslainsäädännön käynnissä olevan arvioinnin tulokset tulevat
antamaan suuntaa komission tuleville aloitteille. 5.2.
EU:n
varat Tällä hetkellä
13 jäsenvaltiota kehittää kansallista työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikkaansa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Jäsenvaltioita
kannustetaan käyttämään sosiaalirahastoa ja muita Euroopan rakenne- ja
investointirahastoja työterveys- ja työturvallisuustoimien rahoittamiseen. Ohjelmakaudella
2014–2020 sosiaalirahaston rahoituksella tuetaan muun muassa toimia kestävän ja
laadukkaan työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi erityisesti
seuraavien toimien kautta: -
Työntekijöiden,
yritysten ja yrittäjien mukauttamista muutokseen koskeva investoinnin
painopiste, jonka perusteella pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan
innovatiivisia ja tuottavuutta lisääviä työjärjestelyitä, kuten kehittämään
työterveyttä ja ‑turvallisuutta, koulutusta, koulutusohjelmia ja hyvien
käytäntöjen levittämistä yleiseen käyttöön. -
Pidennetään
terveen työelämän kestoa kehittämällä ja toteuttamalla toimenpiteitä, joilla
kohennetaan työympäristöjen terveellisyyttä ja työpaikan psyykkistä
hyvinvointia. Näitä toimia vastaa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva
investoinnin painopiste. -
Tuetaan
kroonista tai harvinaista sairautta sairastavien, vammaisten ja psyykkisesti
sairaiden henkilöiden työhön ottamista ja työhön paluuta hyödyntämällä
integroituja polkuja, joilla yhdistetään useita työllistyvyyden
tukitoimenpiteitä, kuten henkilökohtaista tukea, neuvontaa, ohjausta, yleiseen
ja ammatilliseen koulutukseen pääsyä sekä palveluiden ja erityisesti terveys-
ja sosiaalipalveluiden saatavuutta. -
Kehitetään
ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään terveellisiä elämäntapoja ja
torjutaan ammatillisista tai ympäristöllisistä syistä johtuvia terveyden
taustatekijöitä (kuten altistumista myrkyllisille aineille tai ympäristön
tupakansavulle), jotka ovat yhteydessä sairauksiin, kuten syöpään. -
Tuetaan
työsuojelutarkastajille suunnattua tiedotusta ja koulutusta työterveyteen ja ‑turvallisuuteen
liittyvien tietojen, taitojen ja hallinnollisten valmiuksien kehittämiseksi. -
Tuetaan
pienten ja keskisuurten yritysten koulutustoimia, jotka koskevat OIRA-työkalun
ja muiden tietoteknisten välineiden käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi
työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan toimintaohjelman avulla
tullaan tukemaan toimia yhteistyön, viestinnän ja tiedonkeruun edistämiseksi
työterveyden ja ‑turvallisuuden ajalla. Uusi EU:n
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma kaudelle 2014–2020 (Horisontti
2020[35]) tarjoaa
myös taloudellisia mahdollisuuksia puuttua terveyden, väestön ikääntymisen ja
hyvinvoinnin asettamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Painopistealoja ovat
seuraavat:
terveyden ymmärtäminen;
ikääntyminen ja sairaudet;
aktiivisena ja terveenä
ikääntymisen kehittäminen;
vaikuttava terveyden edistäminen;
sairauksien ennaltaehkäisy; ja
valmistautuminen ja seulonta.
Nämä
painopistealat kuvastavat tarvetta omaksua haasteisiin integroitu
lähestymistapa, joka tukee sekä pitkän että keskipitkän aikavälin tutkimusta ja
lyhyemmän aikavälin innovaatiotoimia. Aktiivisena ja
terveenä ikääntymistä tukevaa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa
innovaatiota on ehdotettu alueille yhdeksi älykkääksi
erikoistumispainopisteeksi, jolle voisi saada rahoitusta Euroopan
aluekehitysrahastolta (EAKR). Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan
eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ja (toisen) tietotekniikka-avusteista
asumista koskevan yhteisen ohjelman yhteensovittaminen ja synergioiden
kehittäminen tarjoavat enemmän rahoitusmahdollisuuksia ja tilaisuuksia
markkinakehitykseen. 5.3.
Työmarkkinavuoropuhelu EU:n
työmarkkinaosapuolilla on perussopimuksen säännösten nojalla merkittävä asema
laadittaessa ja toteutettaessa työterveys- ja työturvallisuuspolitiikkoja ja
edistettäessä eurooppalaisen ympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä. EU:n
työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet kykynsä löytää ratkaisuja, jotka
palvelevat sekä työntekijöiden että yritysten etuja ja ne ovat suoraan
edistäneet EU:n strategioiden täytäntöönpanoa tällä alalla. EU:n työmarkkinaosapuolten
sopimukset (kuten monialainen sopimus kiteisestä piidioksidista ja alakohtaiset
sopimukset terävien esineiden käytöstä terveydenhoitoalalla sekä merenkulun
työolosuhteista), jotka on pantu täytäntöön riippumattomasti tai lainsäädännön
kautta[36], ja muut
työmarkkinaosapuolten aloitteet ovat vaikuttaneet suoraan työntekijöiden
terveyteen ja turvallisuuteen. Komissio aikoo
jatkossakin tukea EU:n työmarkkinaosapuolten ja niiden kansallisten järjestöjen
työtä työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi niiden riippumattomien
työohjelmien osana. Se kehottaa työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteoita
tarkastelemaan, miten mikro- ja pienyrityksiin voisi tehokkaasti luoda
yhteyksiä ja miten voitaisiin luoda innovatiivisia työterveys- ja
työturvallisuusratkaisuja. EU:n työmarkkinaosapuolet on lisäksi kutsuttu
osallistumaan EU:n lainsäädännöllisen säännöstön käynnissä olevaan arviointiin. EU:n
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun synergioita on tarpeen kehittää alojen rajat
ylittävällä tai alakohtaisella tasolla ja EU:n strategisia painopistealueita on
sovellettava työterveyteen ja -turvallisuuteen kunnioittaen kuitenkin
työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta. On olennaisen
tärkeää varmistaa, että työmarkkinaosapuolet sitoutuvat EU:n strategiakehykseen,
muun muassa ottamalla ne mukaan aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen EU:n,
valtakunnallisella, paikallisella ja työpaikan tasolla. Tässä yhteydessä
merkittävä rooli olisi oltava kolmikantaisella työturvallisuuden ja
työterveyden neuvoa-antavalla komitea sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelulla. 5.4.
Viestintä
ja tiedotus Työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikkojen onnistumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla
niiden viestintäkanavien ja välineiden vaikuttavuus, joilla eri sidosryhmiä,
kuten päättäjiä ja työntekijöitä, pyritään tavoittamaan. Tiedotusvälineet,
kuten internet, verkkosovellukset ja sosiaaliset verkostot, tarjoavat runsaasti
välineitä, joita on tutkittava tarkemmin, sillä ne voivat olla perinteisiä
tapoja tehokkaampia pyrittäessä puhuttelemaan nuorempia työntekijöitä. Komissio
aikoo kannustaa monia eri sidosryhmiä, kuten työmarkkinaosapuolia, työterveys-
ja työturvallisuusasiantuntijoita sekä mikro- ja pk-yritysten ja
ammattiyhdistysten edustajia osallistumaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön
täytäntöönpanoon. EU-OSHA:lla on
merkittävä tehtävä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan tiedon keräämisessä
ja välittämisessä, hyvien käytäntöjen helpottamisessa sekä tiedotuskampanjoiden
kehittämisessä ja sitä kautta työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan
täytäntöönpanon tehostamisessa EU:n tasolla. EU-OSHA:n toimet työterveyden ja ‑turvallisuuden
hyviä käytäntöjä koskevan tietokannan kehittämiseksi edistävät työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikkojen täytäntöönpanoa yrityksissä. EU-OSHA toteuttaa
myös jatkossa yleiseurooppalaisia kampanjoita, joilla annetaan tietoa työterveyden
ja -turvallisuuden ongelmista, ja pyrkii tehostamaan vuorovaikutusta
käyttämällä sosiaalista mediaa. 5.5.
Synergiat
muiden politiikan alojen kanssa Muita aloja koskeva
julkinen politiikka voi edistää työolosuhteiden kehittämistä. Työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikan mahdollisia synergioita on tutkittava tarkemmin. Tältä
kannalta tärkeimmät politiikan alat ovat seuraavat:
Koulutus: Työterveyttä ja -turvallisuutta
koskevan tietämyksen kehittäminen alkaa koulussa. Joidenkin suositusten
mukaan työterveys ja -turvallisuus pitäisi sisällyttää koulujen
opetussuunnitelmiin (erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa) ja
kouluissa pitäisi edistää psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia[37]. Onnistuneita kokeiluhankkeita on
toteutettu[38], mutta niiden tuloksista ei
ole vielä tiedotettu. Yrittäjille suunnattua tiedotusta ja koulutusta on
jatkettava.
Tutkimus: Työterveyttä ja
-turvallisuutta koskevan tutkimuksen painopisteet on määritetty ja ne
liittyvät ikääntymisen vaikutuksiin, globalisaatioon, uusiin
teknologioihin sekä ammattitauteihin, työperäisiin sairauksiin ja
vammaisuuteen. Tutkimuksen tuloksista pitäisi tiedottaa nykyistä enemmän
ja ne olisi huomioitava päätöksenteossa paremmin.
Kansanterveys: Kansanterveyden
alalla on kehitettävä päättäjien välistä koordinointia toiminnassa olevien
ohjelmien ja suuntaviivojen hyödyntämiseksi työn pohjana sekä synergioiden
luomiseksi. Keskeisten sidosryhmien (loppukäyttäjien, viranomaisten ja
tuotantoalan) kanssa on tehtävä yhteistyötä mielenterveyttä ja henkistä
hyvinvointia koskevan yhteisen toiminnan kautta sekä aktiivisena ja
terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden
puitteissa[39]. Tämä kohentaa innovoinnin
omaksumisen ja siihen investoimisen olosuhteita.
Ympäristö: Olisi pyrittävä
lisäämään ympäristöpolitiikan ja työsuojelupolitiikan keskinäistä
täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta, sillä työpaikkaa voidaan pitää
mikroympäristönä, jossa voi tapahtua samankaltaista altistumista
vaarallisille aineille – vaikkakin pienemmässä määrin – ja tietyille
tekijöille.
Elinkeinopolitiikka: Yksinkertaiset
ratkaisut, kuten neuvonta tapaturmien välttämiseksi tai tärinälle
altistumisesta ilmoittaminen voi auttaa pk-yrityksiä parantamaan
työterveyden ja -turvallisuuden täytäntöönpanon kustannustehokkuutta,
sillä heidän ei tarvitse palkata arvioinnin tekemiseen työterveys- ja
työturvallisuusasiantuntijoita. Elinkeinopolitiikan ja työsuojelupolitiikan
välistä johdonmukaisuutta tulisi lisätä ja niiden välille olisi luotava
synergioita erityisesti kemiallisten aineiden osalta.
Yhdenvertaisuus: Työterveys- ja
työturvallisuuspolitiikka voi auttaa torjumaan syrjintää ja edistämään
yhdenvertaisia mahdollisuuksia EU:n politiikoissa erityisesti edistämällä
vammaisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta
annetun direktiivin 2000/78/EY[40] ja
raskaudesta tai äitiydestä johtuvan naisten epäsuotuisan kohtelun
kieltämisestä annetun direktiivin 2006/54/EY[41] asianmukaista täytäntöönpanoa.
6.
Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan
strategiakehyksen täytäntöönpano Tässä
tiedonannossa esitetään kehykset toimille, yhteistyölle ja hyvien käytäntöjen
vaihtamiselle työterveyden ja -turvallisuuden alalla kaudella 2014–2020.
Täytäntöönpano voidaan tehdä ainoastaan kansallisten viranomaisten ja
työmarkkinaosapuolten aktiivisen yhteistyön avulla. Tästä syystä komissio aikoo
järjestää tärkeimpien sidosryhmien kanssa asianmukaisilla keskustelufoorumeilla
avoimen keskustelun tiedonannossa esitetyistä näkemyksistä ja ehdotuksista ja
pyytää sidosryhmät osallistumaan täytäntöönpanotoimiin tarvittaessa. Erityistä
huomiota kiinnitetään EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten,
erityiskomiteoiden, kuten ACSH:n ja SLIC:n, sekä EU-OSHA:n esittämiin
näkemyksiin. Tämä
strategiakehys tarkastetaan vuonna 2016 EU:n työterveys- ja
työturvallisuussäännöstön jälkiarvioinnin ja säännöstön täytäntöönpanon
edistymisen tulosten perusteella. Komissio vastaa
strategiakehyksen täytäntöönpanon seurannasta hyödyntäen käytössä olevia
keskustelufoorumeita ja huolehtien EU:n toimielinten ja kaikkien keskeisten
sidosryhmien osallistumisesta. [1] Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen (SEUT) 151 ja 153 artikla. [2] KOM(2010)2020 lopullinen ja
COM(2014) 130 final. [3] COM(2012) 173 final. [4] Kansainvälinen
sosiaaliturvajärjestö (ISSA), The return on prevention: Calculating the
costs and benefits of investments in occupational safety and health in
companies, http://www.issa.int [5] BenOSH, Socio-economic costs
of accidents at work and work-related ill health, http://ec.europa.eu/social [6] SWD(2013) 202. [7] http://http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=333&langId=fi&consultId=13&visib=0&furtherConsult=yes [8] Euroopan
parlamentin päätöslauselma A7-0409/2011, 15.12.2011, EU:n työterveys- ja
työturvallisuusstrategian 2007–2012 väliarvioinnista; Euroopan parlamentin
päätöslauselma 2013/2685(RSP), 12.9.2013, EU:n työterveys- ja
työturvallisuusstrategiasta. [9] 1. joulukuuta 2011
hyväksytty lausunto. [10] 9. helmikuuta 2012
hyväksytty lausunto. [11] Työoloja käsittelevä
konferenssi, 28. huhtikuuta 2014.
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=88&eventsId=979&furtherEvents=yes [12] COM(2012) 746. [13] Euroopan työtapaturmatilastot
(ESAW), Eurostatin arvio. Tiedot NACE Rev. 2:n pääluokista A C–N. [14] Työoloja käsittelevä
Eurobarometri: http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/flash_arch_404_391_en.htm#398 [15] Euroopan työtapaturmatilastot
(ESAW), 2011. [16] Euroopan työolotutkimus (EWCS),
2010. [17] Kansallisen työterveys ja ‑turvallisuusviranomaisen
ja työministeriön raportti Safety and Health at Work, 2011. [18] Costs to Britain of workplace fatalities and self-reported injuries and ill-health, 2010–2011, HSE,
2013. [19] Vuonna 2012
toteutetun Enterprise Survey on New and Emerging Risks (ESENER) tutkimusraportin
mukaan yrityksen koko, toimiala ja valtio ovat merkittävimmät tekijät, jotka
määrittävät työterveys ja -turvallisuushallinnan laajuuden yrityksessä. [20] http://www.oiraproject.eu/ OiRA on verkkoalusta, jonka avulla voidaan luoda alakohtaisia riskinarviointivälineitä millä
tahansa kielellä helpolla ja standardisoidulla tavalla. Sen avulla voidaan rakentaa
helppokäyttöisiä ja maksuttomia verkkotyökaluja,
joiden ansiosta mikro- ja
pienyritykset voivat toteuttaa vaiheittaisia riskinarviointiprosesseja: tunnistaa
ja arvioida työpaikan riskejä, tehdä päätöksiä ja toteuttaa ehkäiseviä toimia
sekä huolehtia seurannasta ja raportoinnista. [21] Ks. esimerkiksi aiheesta tehty
tutkimus: Binazzi et al., The burden of mortality with costs in productivity
loss from occupational cancer in Italy, American Journal of Industrial
Medicine, 2013 Nov; 56(11): s. 1272–9. [22] http://www.ilo.org/safework/lang--en/index.htm http://www.ilo.org/public/english/region/eurpro/moscow/areas/safety/docs/safety_in_numbers_en.pdf [23] Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006,
kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista
(REACH), EUVL L 136, 29.5.2007. [24] Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja
seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta, EUVL L 353, 31.12.2008. [25] EU-OSHA:n kampanja
2012–2013: ”Working together for Risk Prevention”. EU-OSHA:n
kampanja 2010–2011: ”Safe Maintenance”. EU-OSHA:n
kampanja 2008–2009: ”Risk Assessment”. EU-OSHA:n kampanja 2007–2008:
”The Healthy Workplace Initiative”. [26] EU-OSHA, 2013. New
risks and trends in the safety and health of women at work. https://osha.europa.eu/en/publications/reports/new-risks-and-trends-in-the-safety-and-health-of-women-at-work/view [27] Valkoinen kirja. Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja
kestäviä eläkkeitä varten, COM(2012) 55
final. [28] SLIC:lle lähetetyt kansallisten
työsuojeluviranomaisten raportit vuodelta 2011. [29] SLIC:lle lähetetyt kansallisten
työsuojeluviranomaisten raportit vuodelta 2009. [30] COM(2013) 685 final. [31] Toimenpiteistä
työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12
päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY
17a artiklan mukaisesti, EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1. [32] https://osha.europa.eu/en/priority_groups/ageingworkers/ep-osh-project [33] Komission asetus (EU) N:o
349/2011, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2011, kansanterveyttä sekä työterveyttä
ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1338/2008 täytäntöönpanosta
työtapaturmatilastojen osalta, EUVL L 97, 12.4.2011, s. 3–8. [34] European
Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER) – Managing safety and
health at work, Euroopan riskienseurantakeskuksen
raportti 2010. [35] Ehdotus Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta
”Horisontti 2020” (2014–2020), KOM(2011) 809 lopullinen. [36] Mikäli aloite pannaan täytäntöön
lainsäädännöllä, siitä tehdään komission arviointi, jossa tarkastellaan
edustavuutta, EU:n lainsäädännön noudattamista, vaikutusta pk-yrityksiin ja
tarvittaessa tehdään kustannus-hyötyanalyysi. [37] OECD (2012), Sick on the Job? Myths
and Realities about Mental Health and Work, Mental Health and Work. [38] Työterveyden ja -turvallisuuden
sisällyttäminen koulutuksen kiinteäksi osaksi on keskeinen osa
ennaltaehkäisevän ajattelutavan kehittämistä, kun lapsia ja nuoria opetetaan
elämään ja työskentelemään turvallisesti. EU-OSHA tarjoaa runsaasti tietoa
tämän aihepiirin hyvistä käytännöistä. https://osha.europa.eu/en/topics/osheducation [39] http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?section=active-healthy-ageing&pg=about [40] Neuvoston direktiivi 2000/78/EY,
annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja
ammatissa koskevista yleisistä puitteista, EYVL L 303, 2.12.2000. [41] Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja
naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen
täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu
toisinto), EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.