52012DC0148

SISÄLLYSLUETTELO

1........... Menekinedistäminen on olennainen osa YMP:aa.............................................................. 4

2........... Haasteiden kohtaaminen................................................................................................. 4

2.1........ Suhtautuminen kasvavaan kilpailuun ja markkinoiden avautumiseen.................................. 4

2.2........ Euroopan kilpailukykyinen ja dynaaminen maatalouselintarvikeala.................................... 5

2.3........ Eurooppalaisen maatalouden ja eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden imagon vaaliminen       5

3........... Tulevan menekinedistämispolitiikan tavoitteet................................................................... 5

3.1........ Enemmän eurooppalaista lisäarvoa.................................................................................. 5

3.2........ Houkuttelevampi ja vaikutuksestaan varmempi politiikka.................................................. 6

3.3........ Yksinkertaisempi hallinto................................................................................................. 6

3.4........ Enemmän synergiaa eri menekinedistämisvälineiden välille................................................ 6

4........... Uudistuksen pääpiirteet................................................................................................... 6

4.1........ Houkuttelevampi soveltamisala........................................................................................ 7

4.1.1..... Tuensaajat...................................................................................................................... 7

4.1.2..... Tukikelpoiset tuotteet ja aiheet........................................................................................ 7

4.1.3..... Alkuperämerkintä........................................................................................................... 7

4.1.4..... Tavaramerkit.................................................................................................................. 8

4.2........ Toimintakentän laajentaminen toimijoille annettavaan tekniseen apuun............................... 8

4.3........ Toimintatapojen tarkistus erityisesti useita maita koskevissa ohjelmissa............................. 9

4.4........ Menekinedistäminen ja kriisit........................................................................................... 9

4.5........ Yksinkertaistettu ja optimoitu hallinto............................................................................. 10

4.6........ Johdonmukaisuuden lisääminen menekinedistämisjärjestelmässä toteutettavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien ja muiden YMP:n puitteissa toteutettavien menekinedistämistoimenpiteiden välillä............ 10

4.7........ Minkälainen Euroopan unionin talousarvio tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi?........... 10

5........... Päätelmät..................................................................................................................... 11

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Maataloustuotteita koskevasta tiedotuksesta ja menekinedistämisestä: eurooppalainen korkean lisäarvon strategia eurooppalaisten makujen menekin edistämiseksi

Johdanto

Euroopan unionin maataloustuotannon monipuolisuus ja laatu tunnetaan koko maailmassa. Vaikka globalisoituva kauppa asettaa haasteita, se myös avaa uusia markkinoita ja kasvumahdollisuuksia. Tällaisessa tilanteessa tärkeintä on toki tarjota erinomaisia tuotteita, jotka täyttävät erittäin tiukat vaatimukset, mutta tämä ei kuitenkaan enää riitä takaamaan pysyvästi hyvää markkina-asemaa. Tuotantoalueidemme ja osaamisemme erinomaista mainetta on vahvistettava ja syvennettävä.

Tuotanto on Euroopan unionissa erittäin monipuolista ja laadukasta, ja elintarvikkeiden turvallisuus on korkealla tasolla. EU:lla on kaikki resurssit voidakseen hyödyntää maailmanlaajuisen kysynnän kehitysnäkymiä, kunhan se korostaa vahvuuksiaan paremmin suunnatulla ja kunnianhimoisemmalla menekinedistämispolitiikalla. Lisäksi kuluttajille on annettava sisämarkkinoilla lisää tietoa tarjolla olevien tuotteiden laadusta ja monipuolisuudesta.

Vuoden 2013 jälkeen toteutettavaan YMP:n uudistukseen liittyvistä lainsäädäntöehdotuksista keskustellaan parhaillaan. Niillä on tarkoitus mahdollistaa Eurooppa 2020 -strategian toteutuksen täysipainoinen edistäminen tukemalla kasvua ja työpaikkoja luovaa maataloutta, jolla taataan myös elintarviketurva, luonnonvarojen kestävä käyttö ja maaseutualueita hyödyntävä dynaamisuus. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokasta menekinedistämispolitiikkaa. Heinäkuussa 2011 aloitettiin perusteellinen pohdinta ja julkaistiin vihreä kirja maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista[1]. Se käynnisti julkisen keskustelun EU:n maatalouden kilpailukyvyn parantamisesta. Toisena lähtökohtana tässä tiedonannossa esitetyille pohdinnoille käytettiin vuoden 2011 ulkoista arviointiraporttia[2], jonka aiheena oli nykyinen menekinedistämispolitiikka.

Vihreässä kirjassa pyrittiin määrittelemään, miten tiedotus- ja menekinedistämispolitiikalla voidaan paremmin antaa tietoa kuluttajille unionin tuottajien ponnisteluista korkean laadun saavuttamiseksi, tuoda esille unionin eri alueiden tuotevalikoimaa ja makuja, vauhdittaa vientiä sekä auttaa eurooppalaisia tuottajia kohtaamaan markkinoiden uudet haasteet ja erityisen vaikea taloudellinen tilanne.

Joulukuussa 2011 menekinedistämispolitiikan uudistuksesta saatiin ministerineuvoston päätelmät sekä alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean lausunnot. Niiden mukaan nykyisiä välineitä olisi politiikan vireyttämiseksi parannettava ja yksinkertaistettava, ja niiden johdonmukaisuutta olisi lisättävä. Myös Euroopan parlamentti puoltaa erityisesti laatutuotteiden menekinedistämistoimenpiteiden vahvistamista.

Edellä esitetty huomioon ottaen tämän tiedonannon tarkoituksena on lisätä maatalouselintarvikealan lisäarvoa ja merkitystä Euroopan taloudelle Euroopassa ja maailmanlaajuisesti toteutettavalla menekinedistämispolitiikalla, jolla on suurempi vaikutus alan kaupallisiin näkymiin.

1.           Menekinedistäminen on olennainen osa YMP:aa

Maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistoimia koskeva sääntelykehys, joka otettiin käyttöön 1980-luvun alussa, on kehittynyt ajan mittaan. Sen tarkoituksena on nyt, enemmän kuin koskaan aiemmin, parantaa eurooppalaisten maataloustuotteiden imagoa, elvyttää paikallaan polkevaa tai vähenevää kulutusta sekä vallata uusia markkinoita.

Vuodesta 2000 sovelletussa useita eri tuotealoja kattavassa menekinedistämisjärjestelmässä[3] komissio tutkii yleisluonteiset menekinedistämisohjelmat, joita ammattialajärjestöt ovat ehdottaneet ja jotka kansalliset viranomaiset ovat hyväksyneet. Komissio valitsee ohjelmista ne, jotka täyttävät neuvoston asetuksessa ja sen soveltamisasetuksessa vahvistetut perusteet. Ohjelmien rahoitus on kolmikantainen: unionin rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia[4], ammattialajärjestön vähintään 20 prosenttia, ja lopusta vastaavat asianomaiset jäsenvaltiot. Menekinedistämistoimenpiteiden vuotuinen talousarvio on suunnilleen 50 miljoonaa euroa, josta noin neljännes on tarkoitettu EU:n ulkopuolisia markkinoita varten.

YMP:ssa toteutetaan tämän järjestelmän ohella muitakin menekinedistämistoimia, maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn[5] ja maaseudun kehittämisen[6] puitteissa. Yhteisen markkinajärjestelyn yhteydessä edistetään tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien kautta viinejä kolmansissa maissa sekä hedelmiä ja vihanneksia.

Toimien luonteet ja säännöt eivät ole täysin johdonmukaisia, minkä vuoksi niiden kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. Menekinedistämispolitiikkaa on tarpeen uudistaa myös muiden ongelmien vuoksi, joita ovat esimerkiksi raskas hallinto ja sisä- ja ulkomarkkinoiden kesken epätasaisesti jakautuneet, hajanaiset toimet.

2.           Haasteiden kohtaaminen

2.1.        Suhtautuminen kasvavaan kilpailuun ja markkinoiden avautumiseen

Unioni oli vuonna 2010 Yhdysvaltojen (92 miljardia euroa) jälkeen maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä (91 miljardia euroa) ja maailman suurin tuoja (84 miljardia euroa). Lopputuotteiden ja jalostettujen tuotteiden osuus Euroopan viennissä on aikojen saatossa vain kasvanut. Nämä tuotteet kattavat yli kaksi kolmannesta EU:n maatalouden kokonaisviennin arvosta. Eurooppalaisen maatalouden on ehdottomasti säilytettävä kilpailukykynsä ja markkinaosuutensa sekä lisättävä niitä sisämarkkinoilla ja viennissä noudattaen samalla EU:n kansainvälisissä kauppasuhteissa tekemiä sitoumuksia.

Kun tulevina vuosina Dohan kierros saadaan mahdollisesti päätökseen ja kauppasopimuksia neuvotellaan, avautuu elintarvikkeiden viejille uusia näkymiä, jotka on hyödynnettävä.

2.2.        Euroopan kilpailukykyinen ja dynaaminen maatalouselintarvikeala

Elintarvikeketjun osuus Euroopan bruttokansantuotteesta (BKT) on 6 prosenttia. Elintarviketeollisuus on valmistusteollisuuden haaroista 4,2 miljoonalla työpaikallaan suurin työllistäjä (13,5 %). Sen liikevaihto on 954 miljardia euroa (12,9 %). Elintarviketeollisuudessa toimii 310 000 yritystä, joista 99,1 prosenttia on pk-yrityksiä[7], ja se käyttää suuren osan EU:n maataloustuotannosta.

Eurooppalaisen maatalouden menestys riippuu siitä, miten se pystyy lisäämään markkinaosuuksiaan ja säilyttämään elintarviketeollisuuden, jolla kilpailu on erittäin kovaa, merkittävällä paikalla EU:n taloudessa ja kaupassa.

Markkinat kehittyvät yhä nopeammin. Tarjonnan on mukauduttava kysyntään, joka voi muuttua nopeasti toisenlaiseksi erityisesti, jos kuluttajien luottamus menetetään. Tätä ilmiötä vahvistaa internetin kehitys[8].

Vaikka maataloustuotteiden markkinoita koskevat näkymät ovat suotuisat keskipitkällä aikavälillä, niitä leimannee jatkossa yhä enemmän epävarmuus ja epävakaisuus.

2.3.        Eurooppalaisen maatalouden ja eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden imagon vaaliminen

Maatalouden ensisijainen tehtävä on ruoan tuotanto. Euroopan tasolla luotettavan elintarviketuotannon edistäjänä on YMP, joka samalla takaa luonnonvarojen kestävän hoidon ja tasapainoisen aluekehityksen. Viljelijöistä on toimintansa ja olemisensa kautta tullut eurooppalaisen maatalouden kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta olennaisten luonnonvarojen ja ympäristöarvojen vaalijoita.

Maataloustuotteet ja elintarvikkeet ovat paras osoitus laatuun tähtäävästä yhteisestä maatalouspolitiikasta. Kuluttajille on Euroopassa ja sen ulkopuolella annettava lisää tietoa eurooppalaisista ravintotottumuksista ja eurooppalaisten maataloustuotteiden valteista, ovathan tuotteet ovat erittäin tiukkojen vaatimusten mukaisia ympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin osalta.

3.           Tulevan menekinedistämispolitiikan tavoitteet

3.1.        Enemmän eurooppalaista lisäarvoa

Maataloustuotteiden menekinedistämistoimilla ei korvata yksityissektorin menekinedistämistoimia, vaan niillä on oltava erityinen eurooppalainen ulottuvuus. Kun pyritään suurempaan eurooppalaiseen lisäarvoon ja tämä lisäarvo kytketään eurooppalaisiin tuotantoalueisiin, saadaan aikaan kasvua ja työpaikkoja, ja näin edistetään Eurooppa 2020 -strategiaa.

Eurooppalaista lisäarvoa voidaan saada aikaan määrittelemällä eurooppalainen tiedotus- ja menekinedistämisstrategia, jossa markkinat ja kohdetuotteet tai välitettävät viestit on kohdennettu paremmin (esimerkiksi korkean lisäarvon tuotteet) ottaen huomioon vapaakauppasopimusneuvottelut ja tärkeimmät markkinat. Näin vältetään resurssien haaskuu ja hajaantuminen. Lisäksi eri jäsenvaltioiden talouden toimijoiden välinen yhteistyö lisää merkittävästi eurooppalaista lisäarvoa ja eurooppalaisten maataloustuotteiden kirjon näkyvyyttä.

3.2.        Houkuttelevampi ja vaikutuksestaan varmempi politiikka

Sen lisäksi, että tiedotus- ja menekinedistämispolitiikka ei tuota haluttua lisäarvoa, sillä on rasitteenaan myös hallinnollisia rajoituksia. Kolmansissa maissa toteutettavia ohjelmia ei ole esitetty tarpeeksi. Toimien ulottuvuutta ei ole aina helppo mitata ja vaikutukset voivat ilmetä vasta myöhemmin. Sen vuoksi on tärkeää toteuttaa houkuttelevampia kampanjoita ja tehdä tarvittaessa ensin markkina-analyysejä, kulutustottumustutkimuksia tai pilottikampanjoita. Tulevan politiikan kustannustehokkuuden vahvistamiseksi jokaiseen toimeen on liityttävä systemaattisempi vaikutusten arviointi siitä, onko tavoitteet saavutettu.

3.3.        Yksinkertaisempi hallinto

Tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien rahoitus ja hallinto on yleensä kolmikantainen (ammattialajärjestöt, jäsenvaltio ja Euroopan komissio). Ammattialajärjestöt vuorostaan toteututtavat suunnittelemansa toimet toimeenpanijoilla, jollaisia ovat esimerkiksi mainostoimistot.

Vihreää kirjaa varten annetuissa kannanotoissa mainitaan usein, että ohjelmien valintamenetelmää olisi tarkistettava ja että ohjelmien laadinnan ja toteutuksen olisi oltava joustavampaa niin, että niitä voitaisiin muuttaa toteutuksen aikana. Kommenteissa vaaditaan komissiolle aktiivisempaa roolia useiden maiden ja erityisesti kolmansien maiden yhteisten ohjelmien laadinnassa ja koordinoinnissa. Toisaalta jäsenvaltion ja komission roolit toimien seurannassa ja valvonnassa olisi täsmennettävä päällekkäisyyksien ja menettelyjen pitkittymisen estämiseksi.

3.4.        Enemmän synergiaa eri menekinedistämisvälineiden välille

Tulevassa eurooppalaisessa maataloustuotteiden menekinedistämisstrategiassa halutaan kasvattaa maatalouselintarvikealan lisäarvoa ja merkitystä Euroopan taloudelle. Tämä tavoite edellyttää YMP:n puitteissa toteutettavilta menekinedistämistoimilta vaikutusten takaamiseksi enemmän johdonmukaisuutta. Menekinedistämispolitiikan vahvistamiseksi on suositeltavaa etsiä täydentävyyksiä ja synergioita eri alojen erityispiirteet huomioon ottaen.

Jos menekinedistämistoimilla olisi järjestelmästä riippumatta yhteinen identiteetti – visuaaliset elementit ja sisältö mukaan lukien – paranisivat niiden eurooppalainen identiteetti, näkyvyys kuluttajien keskuudessa ja tehokkuus.

4.           Uudistuksen pääpiirteet

Eri vaihtoehdot edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisen tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan uudistamiseksi tutkitaan lainsäädäntöehdotukseen, jonka komissio hyväksyy ennen vuoden 2012 loppua, perusteluna liittyvässä vaikutusten arviointimenettelyssä.

Jäljempänä esitetyt uudistuksen pääpiirteet ovat lähtökohta pohdinnalle. Ne on laadittu käytettävissä olevien kertomusten perusteella, joista tärkeimmät ovat vihreään kirjaan annettujen kommenttien yhteenvetokertomus[9] ja menekinedistämispolitiikan jälkiarviointikertomus[10].

Paikallismarkkinoihin ja lyhyeen toimitusketjuun liittyvät tiedotus- ja menekinedistämistoimet ovat yhteistyön puitteissa osa maaseudun kehittämisohjelmia eivätkä kuulu tulevan menekinedistämisjärjestelmän soveltamisalaan.

4.1.        Houkuttelevampi soveltamisala

4.1.1.     Tuensaajat

Tiedotus- ja menekinedistämistoimenpiteiden soveltamisalaa voitaisiin laajentaa ammattialajärjestöjen ulkopuolelle. Olisi erityisesti tarkasteltava suhtautumista yksityisiin yrityksiin, jotka ehdottavat Euroopan unionille suurta lisäarvoa tuovia ohjelmia.

4.1.2.     Tukikelpoiset tuotteet ja aiheet

Sisä- ja ulkomarkkinoilla on eri tukikelpoiset tuotteet, mikä ei liene enää perusteltua. Olisi laadittava yksi luettelo, joka on johdonmukaisempi laatupolitiikan alaisten tuotteiden luettelon kanssa. Myös perussopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden mukaan ottamista tarkastellaan.

Lisäksi eurooppalaisten elintarvikkeiden laatujärjestelmien, joita ovat suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT), ja näissä järjestelmissä rekisteröityjen tuotteiden menekinedistämistä olisi tuettava enemmän, kuten muun muassa tilintarkastustuomioistuin toteaa[11].

Toimet voisivat liittyä maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevan tiedotuksen ja menekinedistämisen lisäksi myös eri aiheisiin viesteihin eurooppalaisten tuotteiden ominaisuuksista, kuten laadusta, herkullisuudesta, terveellisyydestä tai kestävästä kehityksestä ja eläinten hyvinvoinnista. Kuluttajien ja tuottajien välimatkan lyhentämiseksi voitaisiin harkita uuden teknologian käyttöä tiloilla sovellettavien hyvien tuotantokäytänteiden näkyville tuomiseksi tai internet-myynnin helpottamiseksi.

4.1.3.     Alkuperämerkintä

Julkiseen kuulemiseen vastanneista 76 prosenttia piti tärkeimpänä merkintänä alkuperämerkintää, joka osoittaa elintarvikkeen ja alkuperän välisen yhteyden. Samanlainen tulos on saatu kuluttajien asennekartoituksissa. Mainittu yhteys voi olla positiivinen tai negatiivinen (terveyskriisien aiheuttamat pelot tai muut sosiokulttuuriset ilmiöt).

Tiedotus- ja menekinedistämistoimissa olisi maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden eurooppalaisen imagon kehityksen edistämiseksi aina näyttävä – suoraan tai välillisesti – Eurooppa-alkuperä, tietotaito, eurooppalainen elämäntapa jne.

Euroopan tasolla rekisteröidyissä SAN- tai SMM-tuotteissa alkuperä voidaan nykyiseen tapaan merkitä ensisijaisena, sillä edellytyksellä, että viittaukset vastaavat täysin rekisteröityjä viittauksia.

Rajoittamatta tuotteiden merkitsemistä koskevien eurooppalaisten sääntöjen soveltamista olisi tarkasteltava, missä määrin alkuperän mainitseminen tiedotus- ja menekinedistämistoimissa voisi vahvistaa näiden toimien vaikutusta:

– Sisämarkkinoilla – riippumatta siitä, millaisia merkintäsääntöjä asianomaisiin tuotteisiin sovelletaan – tuotteen kansallisen alkuperän mainitsemisen (lukuun ottamatta Euroopan tasolla rekisteröityjä nimityksiä) tarkoituksena on lisätä asianomaisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien tuotteiden kulutusta, mikä on tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen mukaan yhteisön sisäisen kaupan määrällisiä rajoituksia vaikutuksiltaan vastaava toimenpide. Alkuperän merkitseminen ensisijaisena olisi sen vuoksi kiellettävä, mutta se voitaisiin merkitä toissijaisena.

– Sitä vastoin ulkomarkkinoilla tuotteen kansallista alkuperää koskeva lisämerkintä, joka olisi toissijainen suhteessa eurooppalaisen alkuperän mainitsemiseen, voisi tuoda etua eräillä markkinoilla, joilla eräiden jäsenvaltioiden kansallinen identiteetti on eurooppalaista identiteettiä vahvempi – siitä huolimatta, että Eurooppa on maantieteellinen alueena tunnettu.

4.1.4.     Tavaramerkit

Vaikka on syytä pohtia myös tavaramerkkien mahdollista roolia kolmansissa maissa toteutettavassa menekinedistämisessä, julkisessa kuulemisessa oltiin laajalti yhtä mieltä siitä, että Euroopan tasolla yhteisrahoitetut tiedotus- ja menekinedistämistoimet on pidettävä yleisluonteisina. Veronmaksajat hyväksyvät paremmin yleisluonteisten tiedotus- ja menekinedistämistoimien yhteisrahoituksen.

Koska tuotteiden myynti edellyttää sopimusten tekemistä tuojien kanssa, yleisluonteista menekinedistämistä voitaisiin loogisesti täydentää saattamalla yhteen omia tuotteitaan myyviä talouden toimijoita. Tavaramerkeillä voi olla vipuvaikutus. Vaikutuksen arvioinnissa voitaisiin myös tarkastella sitä, että ulkomarkkinoilla toteutettaisiin sekaohjelmia, joissa olisi yksi yleisluonteinen osio ja yksi kaupallinen osio yksityisiä tavaramerkkejä varten. Tavaramerkkien osallistumisen olisi tapahduttava kilpailusääntöjen noudattamisen takaavissa yhteisissä puitteissa.

Lisäksi olisi analysoitava, olisiko yhteisesti käytettäviin merkkeihin sovellettava erityissääntöjä vai tavaramerkeille yleisesti vahvistettavia sääntöjä.

4.2.        Toimintakentän laajentaminen toimijoille annettavaan tekniseen apuun

Tiedotus- ja menekinedistämistoimia on kolmenlaisia:

1. Eurooppalaisen maatalouspolitiikan puitteissa sovellettavia tuotantomenetelmiä koskeva tiedotus: erityisesti sisämarkkinoilla tarkoituksena on antaa unionin maataloustuotteista mahdollisimman hyvin tietoa korostamalla niiden monipuolisuutta, korkeaa laatua, tuotantoon liittyviä perinteitä, tietotaitoa, tiukkoja tuotantovaatimuksia (jollaisia ei EU:n ulkopuolella ole), ympäristöystävällisyyttä vastauksena kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sekä terveysvaatimuksia.

2. Eurooppalaisia laatumerkkejä koskeva tiedotus ja menekinedistäminen (SAN, SMM, APT, luomu jne.).

3. Maataloustuotteita tai -tuoteryhmiä koskeva tiedotus- ja menekinedistäminen: sisämarkkinoilla tavoitteena on auttaa kasvattamaan EU:n maataloustuotteiden markkinaosuutta ja vahvistamaan ”Eurooppa-merkkiä”.

Julkisessa kuulemisessa oltiin lähes yhtä mieltä siitä, että Euroopan tasolla olisi ehdotettava neljättä osiota, joka koskisi teknistä apua (esimerkiksi markkinatutkimusten, tuojaluetteloiden tai tuonnissa noudatettavia standardeja[12] koskevien tietojen käyttöön antaminen). Näin toimijoiden olisi helpompi osallistua yhteisrahoitettuihin ohjelmiin, toteuttaa tehokkaita kampanjoita tai kehittää vientitoimintaansa.

Julkisessa kuulemisessa ja arvioinneissa ehdotettiin useasti eurooppalaisen tietojenvaihtofoorumin perustamista tiedotus- ja menekinedistämistoimia varten. Foorumilla olisi omat internetsivut, tukikeskus, yhteinen toimikalenteri, hyvien käytänteiden katalogi jne.

4.3.        Toimintatapojen tarkistus erityisesti useita maita koskevissa ohjelmissa

Toimet toteutettaisiin pääasiassa sellaisin ohjelmin, joista vastaisivat viestinnän ja menekinedistämisen ammattilaiset, joilla on kattava kokemus kohdemarkkinoista.

Useita maita koskevat ohjelmat mahdollistavat kokemusten jakamisen ja mittakaavaedut sekä antavat kiistatta eurooppalaista lisäarvoa. Nykyisessä politiikassa useita maita koskevien ohjelmien toteutukseen kannustetaan, mutta tulokset eivät täytä odotuksia: tällaisia ohjelmia oli vuosien 2006–2010 ohjelmista vain 8 prosenttia, ja joskus niissä vain liitettiin yhteen kansallisia ohjelmia laatimatta yhteisiä strategioita tai toimia. Ohjelmien ”jälleenkansallistaminen” on haitallista sekä hallinnon että haluttujen vaikutusten kannalta. Useita maita koskeville ohjelmille olisi nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi vahvistettava erilainen toimintamalli, sillä näissä ohjelmissa valmistelukustannukset ovat korkeammat, eri toimijoiden koordinointi on vaikeampaa (esim. kulttuuriset ja kielelliset esteet) ja täytäntöönpanovastuu on usealla jäsenvaltiolla.

Koska maatalouskomissaarin korkean tason vierailuista ja komission osallistumisesta kansainväliselle messuille kaupallisine valtuuskuntineen on saatu positiivisia tuloksia, ne pysyvät komission aloiteoikeuden alaisina.

4.4.        Menekinedistäminen ja kriisit

Kriiseille on luonteenomaista ennakoimattomuus. Tiedotus- ja menekinedistämistoimet rahoitetaan YMP:n ensimmäisestä pilarista vuosiperusteisesti olettaen, että maatalousmarkkinoiden tilanne on yleisesti ottaen normaali.

Sen vuoksi kriisitilanteissa toteutettavat ylimääräiset menekinedistämistoimenpiteet[13] on tähän asti rahoitettu lisämäärärahoin, jotka lisätään vuoden aikana alkuperäiseen talousarvioon. Vuosien 2014–2020 rahoituskehykseen liittyvien rajoitusten vuoksi tällaisen tapauskohtaisen rahoituksen järjestäminen on vaikeampaa.

Tästä syntyy poliittinen kysymys: onko kriiseihin vastattava yhteisön tasolla tulevan menekinedistämispolitiikan puitteissa vai vuoteen 2020 tähtäävän YMP:n uudistusehdotuksiin sisältyvien horisontaalisten toimenpiteiden puitteissa?

4.5.        Yksinkertaistettu ja optimoitu hallinto

Yleisen mielipiteen mukaan ohjelmien valinnan, seurannan ja hallinnon on oltava yksinkertaisempaa, joustavampaa ja toimivampaa. Sen vuoksi olisi tarkasteltava hallinnollisia yksityiskohtia ja valittava niistä asianmukaisimmat, kuten toimeenpanovirastolle ulkoistettu komission suora hallinto tai jaettu hallinto joko kansallisin määrärahoin tai ilman niitä.

Tällöin sisä- ja ulkomarkkinoille sekä useita maita koskeville ohjelmille ja kriisiohjelmille olisi vahvistettava erilaiset hallinnolliset säännöt.

Lisäksi ohjelmien esittämistä olisi tarkasteltava uudelleen: ohjelmat voisivat olla monivuotisia puiteohjelmia, joissa on yksityiskohtainen suunnitelma ainoastaan ensimmäiseltä täytäntöönpanovuodelta, ja seuraavien vuosien sisältö voitaisiin esittää myöhemmin.

4.6.        Johdonmukaisuuden lisääminen menekinedistämisjärjestelmässä toteutettavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien ja muiden YMP:n puitteissa toteutettavien menekinedistämistoimenpiteiden välillä

Tiedotus- ja menekinedistämistoimia on tarpeen vahvistaa eurooppalaisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ominaisuuksia koskevien avainviestien avulla. Samalla on kuitenkin huomattava, että YMP:n puitteissa eri sääntöjen mukaisesti toteutettujen menekinedistämistoimien väliltä puuttuu johdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden lisäämisessä on vältettävä ääripäitä: toimia ei pidä vain lähentää toisiinsa tai koota niitä yhteen menekinedistämisjärjestelmään, vaan johdonmukaisuutta on lisättävä ennen kaikkea niin, että kaikkien menekinedistämistoimenpiteiden arviointi paranee.

Lisäksi voitaisiin harkita eurooppalaisen identiteetin käyttöä – visuaaliset elementit ja sisältö mukaan lukien – kaikissa tiedotus- ja menekinedistämisohjelmissa. Näin varmistettaisiin, että yleisluonteisista kampanjoista saadaan paras mahdollinen hyöty Euroopalle ja että niillä parannetaan Euroopan näkyvyyttä ja edistetään eurooppalaisen imagon rakentumista. Toimet olisi toteutettava yhden ”tunnuskyltin” alla esimerkiksi käyttämällä yhtä iskulausetta, vaikkapa ”Euroopan maut: taattua laatua”. Tällaista järjestelmää voitaisiin tehokkuuden takaamiseksi käyttää ja mukauttaa kaikissa sisä- ja ulkomarkkinoilla toteutettavissa tiedotus- ja menekinedistämistoimenpiteissä.

4.7.        Minkälainen Euroopan unionin talousarvio tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi?

Tähän vihreässä kirjassa esitettyyn kysymykseen annettiin monia vastauksia. Euroopan on pyrittävä saamaan menekinedistämistoimenpiteisiin tekemistään investoinneista paras mahdollinen tuotto.

Taulukko 1: Menekinedistämistoimenpiteet YMP:n ensimmäisessä pilarissa (tärkeimmät määrät)

Järjestelmä || Määrä || Lähde

Viinin yhteinen markkinajärjestely || 112 milj. euroa (toteutus v. 2011) || Jäsenvaltioiden ilmoitukset

228 milj. euroa (menoarvio v. 2013)[14] || Jäsenvaltioiden suunnitelmat

Hedelmien ja vihannesten yhteinen markkinajärjestely || 34 milj. euroa (toteutus keskimäärin v. 2008–2009) || Arviointikertomus[15]

Horisontaalinen järjestelmä || 47 milj. euroa (toteutus v. 2011); 55,2 milj. euroa (talousarvio 2012) || Jäsenvaltioiden ilmoitukset

Uuden menekinedistämispolitiikan tehokkuuden parantamiseksi olisi tarkasteltava tavoitteet ottaen huomioon näiden eri talousarvioiden lähentämismahdollisuutta ja rahoitusnäkökohtia noudattaen kuitenkin uutta rahoituskehystä koskevia komission ehdotuksia.

5.           Päätelmät

Tässä tiedonannossa hahmotellaan menekinedistämispolitiikan uudistusta pääpiirteissään julkisesta kuulemisesta saatujen tietojen perusteella. Tiedonannon lisäksi tehdään perusteellinen vaikutusten arviointi, jotta politiikan uudistuksen tuloksena olisi Euroopan tason menekinedistämisjärjestelmä, joka on ennen kaikkea ulkoiselta osaltaan yhtä kunnianhimoinen kuin muiden suurten kansainvälisten viejien vastaavat järjestelmät.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on maataloustuotteiden tuotannon organisoinnin parantaminen, kestävyys ja laatu. Siihen on liitettävä menekinedistämispolitiikka, jonka avulla elintarvikealan koko potentiaali voidaan hyödyntää kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan taloudessa.

[1]               KOM(2011) 436.

[2]               http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/promotion/index_en.htm

[3]               Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008 ja sen täytäntöönpanoasetus eli komission asetus (EY) N:o 501/2008.

[4]               Tämä osuus on 60 prosenttia, kun kyseessä on eurooppalaisissa kouluissa oleville lapsille tarkoitettu hedelmiä ja vihanneksia koskeva menekinedistäminen tai vastuullista juomiskäyttäytymistä ja terveydelle vaaralliseen alkoholinkulutukseen liittyviä haittoja koskeva EU:ssa toteutettu tiedotus.

[5]               Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007.

[6]               Asetus (EY) N:o 1698/2005.

[7]               Lähde: CIAA:n vuosikertomus 2010.

[8]               Internetin käyttäjiä oli 31.3.2011 koko maailmassa 2,1 miljardia, mikä on +480 % vuoteen 2000 verrattuna. Lähde: internet world stats.

[9]               http://ec.europa.eu/agriculture/promotion/policy/consultation/summary-report_en.pdf

[10]             Ks. alaviite 2.

[11]             Erityiskertomus nro 11/2011.

[12]             Ks. tietokanta terveys- ja kasvinsuojelustandardeista: http://madb.europa.eu/madb_barriers/indexPubli_sps.htm

[13]             Asetukset (EY) N:o 698/2009 ja (EY) N:o 688/2011.

[14]             Jäsenvaltioilla on kansallisissa ohjelmissaan mahdollisuus jakaa nämä määrät uudelleen muille toimenpiteille. Viinialan kansallisiin tukiohjelmiin voidaan tehdä muutoksia kahdesti vuodessa.

[15]             http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/promotion/index_en.htm (kertomuksen sivu 23).