{SEC(2011)1130 final}

{SEC(2011)1131 final}

PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Yleinen tausta

Tiedonannossaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio[1] komissio korosti tarvetta puuttua tehokkaasti erinäisiin haasteisiin, jotka muodostavat vakavan uhkan sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja kilpailukyvylle. Näitä haasteita ovat lähinnä taitojen vähentyminen, aktiivisen työvoimapolitiikan ja koulutusjärjestelmien tavoitteiden saavuttamatta jääminen, marginalisoituneiden ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen ja työvoiman vähäinen liikkuvuus.

Tässä yhteydessä tunnustetaan, että monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 voimassaoloaikana on tarpeen tarjota erityistä kertaluonteista tukea työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi lisääntyvästä tuotannon ja kaupan rakenteen globalisaatiosta johtuvan suuren rakennemuutoksen seurauksena. Samoin kuin ohjelmakaudella 2007–2013, tätä erityistä tukea olisi tarjottava Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kautta. EGR on yksi niistä käytössä olevista erityisistä välineistä, joiden käyttöönotto ei vaikuta monivuotisen rahoituskehyksen menokattoihin.

Samassa tiedonannossa komissio totesi, että EGR:n kautta unionin pitäisi myös voida tarjota tukea, kun kyse on odottamattoman kriisin aiheuttamista vakavista paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden häiriöistä johtuvista laajoista työntekijävähennyksistä. EGR:n toiminta-alaa laajennetaan lisäksi niin, että maataloustuottajille voidaan antaa siirtymävaiheen tukea, jotta heidän on helpompi sopeutua unionin solmimien maataloustuotteisiin liittyvien kauppasopimusten synnyttämään uuteen markkinatilanteeseen.

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan globalisaatiorahasto EGR perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006[2] alun perin ohjelmakauden 2007–2013 ajaksi välineeksi, jolla unioni voi osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille, kun tällaisilla työpaikkojen menetyksillä on huomattavan haitallinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen. Osarahoittamalla aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä EGR pyrkii helpottamaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään toimialoilla, sektoreilla, alueilla tai työmarkkinoilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila.

Koska vuoden 2008 rahoitus- ja talouskriisi oli niin vakava ja kehittyi niin nopeasti, komissio kaavaili laatimassaan Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa[3] asetuksen (EY) N:o 1927/2006 tarkistamista. Tarkistuksen[4] yhteydessä tehtiin EGR:n ensimmäisten toteuttamisvuosien perusteella joitakin pysyviä muutoksia, mutta päätarkoituksena oli laajentaa 1. päivästä toukokuuta 2009 30. päivään joulukuuta 2011 EGR:n toiminta-alaa siten, että unioni voi sen avulla osoittaa solidaarisuutta ja antaa tukea työntekijöille, joiden irtisanominen johtuu suoraan rahoitus- ja talouskriisistä, sekä jäsenvaltioille aiheutuvan taakan keventämiseksi nostaa rahaston rahoitusosuutta 50 prosentista 65 prosenttiin. Nykyisen taloudellisen tilanteen valossa ja julkisen talouden vakauttamistarpeen vuoksi komissio on ehdottanut,[5] että kriisiin liittyvän tilapäisen poikkeuksen voimassaoloa jatketaan 31. joulukuuta 2013 saakka eli asetuksen (EY) N:o 1927/2006 täytäntöönpanokauden loppuun asti.

Tämän ehdotuksen päätavoitteena on huolehtia siitä, että EGR:n toiminta jatkuu seuraavalla ohjelmakaudella monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevien perusperiaatteiden mukaisesti; niillä myös ulotettiin EGR:n toiminta-ala käsittämään maataloustuottajat.

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 päätavoitteen mukaisesti ehdotuksen tarkoituksena on osoittaa unionin tasolla solidaarisuutta poikkeuksellisten olosuhteisten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja tukea heidän nopeaa integroitumistaan uudelleen työelämään Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukaisesti.

Tarkemmin sanottuna EGR tarjoaa sille asetuksen (EY) N:o 1927/2006 1 artiklassa vahvistetun alkuperäisen toiminta-alan mukaisesti tukea tapauksissa, joissa työntekijöitä on irtisanottu maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi. EGR voi toimia myös silloin, kun ennakoimaton kriisi aiheuttaa vakavia paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden häiriöitä. Tällaisia ennakoimattomia kriisejä voisivat olla esimerkiksi voimakas taantuma merkittävien kauppakumppanien taloudessa, vuoden 2008 romahduksen kaltainen rahoitusjärjestelmän romahtaminen, vakava ongelma energiahuollossa tai perushyödykkeiden saannissa taikka luonnonkatastrofi. Lisäksi EGR voi auttaa maataloustuottajia sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen, jonka taustalla on kauppasopimus, esimerkiksi unionin tekemä sopimus maataloustuotteista. Tällaisista kauppasopimuksista neuvotellaan parhaillaan esimerkiksi Mercosur-maiden kanssa sekä Maailman kauppajärjestössä Dohan kehitysohjelman puitteissa.

Jotta EGR olisi jatkossakin käyttökelpoinen Euroopan tasoinen väline, työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus voidaan esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä ylittää tietyn vähimmäisarvon. Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 toiminnasta saatu kokemus on osoittanut, että 500 työntekijän vähentämiseen tietyllä viiteajanjaksolla perustuva kynnysarvo on asianmukainen etenkin, kun otetaan huomioon mahdollisuus toimittaa hakemus pienempienkin irtisanomismäärien tapauksessa, kun kyse on pienistä työmarkkinoista tai poikkeuksellisista olosuhteista.

Maataloussektorilla EGR-hakemuksen esittämiseen sovellettaisiin erilaisia perusteita. Kun komission yksiköt tekevät analyysin kauppaneuvotteluja varten, toimitetaan ennakkotietoja niistä sektoreista ja/tai tuotteista, joihin kauppasopimusten myötä lisääntyvä tuonti todennäköisesti suoraan vaikuttaa. Kun kauppasopimus parafoidaan, komission yksiköt selvittävät tarkemmin ne sektorit tai tuotteet, joiden osalta odotetaan unioniin suuntautuvan tuonnin huomattavaa kasvua ja hintojen merkittävää laskua, ja arvioivat sitten todennäköiset vaikutukset sektorikohtaisiin tuloihin. Tältä pohjalta komissio nimeäisi sitten ne maatalouden sektorit tai tuotteet ja tarvittaessa alueet, joille mahdollista EGR-tukea voitaisiin myöntää. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus toimittaa EGR-rahoitushakemuksia, kunhan ne voivat osoittaa, että tukikelpoisilla sektoreilla tapahtuu merkittäviä kauppaan liittyviä menetyksiä, että asia vaikuttaa kyseisillä sektoreilla toimiviin maataloustuottajiin ja että ne ovat yksilöineet ja kohdentaneet asianomaiset maataloustuottajat.

Jotta työntekijät voisivat saada EGR-tukea riippumatta työsopimuksestaan tai ‑suhteestaan, ’työntekijän’ käsite ulotetaan kattamaan paitsi ne työntekijät, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, kuten asetuksessa (EY) N:o 1927/2006, myös määräaikaisella sopimuksella työskentelevät työntekijät, vuokratyöntekijät, mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat).

Koska EGR-tuen saamisen edellytyksenä on, että työntekijät on irtisanottu tai että maataloustuottajat ovat mukauttamassa sitä osaa toiminnastaan, johon kauppasopimus vaikuttaa, ehdotuksessa on erityisiä säännöksiä siitä, miten työntekijävähennykset olisi kunkin työntekijäryhmän kohdalla laskettava.

EGR:n on tarkoitus edistää Eurooppa 2020 ‑strategian kasvu- ja työllisyystavoitteita. Siksi se keskittyy aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan irtisanotut työntekijät nopeasti uudelleen vakaaseen työsuhteeseen. EGR myöntää myös tämän ehdotuksen mukaan rahoitustukea erinäisiin aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kuten asetuksessa (EY) N:o 1927/2006. Siitä ei voida rahoittaa passiivisia toimenpiteitä, sillä ne eivät ole Eurooppa 2020 ‑strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden mukaisia. Avustukset voivat tulla kyseeseen vain siinä tapauksessa, että ne on suunniteltu kannustimiksi, joilla helpotetaan irtisanottujen työntekijöiden osallistumista aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Jotta aidosti aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja ”aktivoitujen” avustusten välille saataisiin järkevä tasapaino, avustusten osuudelle koordinoidussa aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden paketissa asetetaan enimmäisarvo.

Maataloustuottajien sekä kaikkien maatilalla toimivien talouden jäsenten kohdalla toimenpiteissä keskityttäisiin sellaisen koulutuksen ja sellaisten taitojen hankkimiseen ja neuvontapalvelujen käyttöön, joiden avulla he pystyvät mukauttamaan toimintaansa ja myös harjoittamaan uudenlaista toimintaa maataloudessa tai sen ulkopuolella, sekä annettaisiin jonkin verran tukea näiden toimintamuotojen muuttamisen tai mukauttamisen edellyttämiin alkuinvestointeihin. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että nämä ihmiset pystyvät parantamaan rakenteellista kilpailukykyään ja varmistamaan toimeentulonsa. Tukea voitaisiin myöntää myös yhteistyötoimiin, joilla pyritään luomaan uusia markkinavaihtoehtoja etenkin pienviljelijöille.

EGR sijoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle, koska sen käyttöönottoa perustelevat olosuhteet ovat luonteeltaan ennakoimattomia ja kiireellisiä. Rahaston tehokkuutta ovat kuitenkin haitanneet päätöksentekoprosessin pituus ja menettelyvaatimukset. Kaikkien EGR-prosessiin osallistuvien tahojen olisi pyrittävä lyhentämään mahdollisimman paljon sitä aikaa, joka kuluu EGR-tukihakemuksen esittämisestä maksujen suorittamiseen, ja yksinkertaistamaan menettelyjä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan täydellinen hakemus mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asiaan liittyvät kriteerit täyttyvät. Kun täydellinen hakemus on jätetty, komission olisi ripeästi arvioitava se ja tehtävä päätös sen tukikelpoisuudesta. Budjettivallan käyttäjän puolestaan olisi viipymättä annettava päätös EGR-rahoituksen käyttöönotosta. Jotta voidaan kattaa vuoden alussa ilmenevät tarpeet, komissio ehdottaa jatkossakin vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä maksumäärärahojen vähimmäismäärän ottamista asianomaiseen budjettikohtaan.

Koska rahaston tuen tarve johtuu seikoista, jotka eivät ole ennakoitavissa, on tarpeen varata osa vuotuisesta enimmäismäärästä hakemuksille, joiden perusteella myönnetään rahoitusta kunkin vuoden syyskuun 1. päivän jälkeen. Jos rahaston tuen tarve ylittää käytettävissä olevat määrärahat, komissio ottaa ehdotuksissaan huomioon maatalousalan tukemiseen varatun osuuden monivuotisen rahoituskehyksen aikana.

EGR:n tuki täydentää jäsenvaltioiden toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Moitteettomaan varainhoitoon liittyvistä syistä EGR ei voi korvata toimenpiteitä, jotka jo katetaan niistä unionin rahastoista ja ohjelmista, jotka kuuluvat monivuotisen rahoituskehyksen piiriin. EGR:n rahoitustuella ei myöskään voida korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yrityksien vastuulle.

Ehdotukseen sisältyvä talousarviomenettely noudattaa suoraan toimielinten sopimuksen luonnoksen[6] 13 kohtaa. Prosessia lyhennetään ja sujuvoitetaan aina, kun se on mahdollista.

Kun otetaan huomioon, että EGR:n osarahoittamat toimenpiteet toteutetaan niin, että hallinnointi hoidetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, rahoitustuen maksamismenettely pidetään linjassa sen menettelyn kanssa, jota sovelletaan tähän unionin talousarvion hallinnointitapaan. Rahoitusjärjestelyjen olisi samalla heijasteltava niiden toimien laajuutta, joita jäsenvaltiot toteuttavat hakemuksessa esittämien ehdotustensa mukaisesti.

Rahoitusosuutta porrastetaan: pääsääntönä on, että paketin ja sen täytäntöönpanon kustannuksiin myönnetään 50 prosentin rahoitusosuus, jota voidaan nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on hakemuksista, joita esittävien jäsenvaltioiden alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti. Porrastuksen tarkoituksena on, että näiden jäsenvaltioiden osarahoitusresurssien puute ei pääsisi haittaamaan unionin solidaarisuudenilmaisua niiden työntekijöille; tämä tavoite näkyy rakennerahastojen suurempina osarahoitusosuuksina. Kun komissio arvioi näitä hakemuksia, se päättää, onko asianomaisen jäsenvaltion ehdottamassa tapauksessa perusteltua soveltaa korkeampaa rahoitusosuutta.

Yksi kautta 2014–2020 koskevista keskeisistä seikoista on se, että unionin tason varainkäytön olisi oltava tulossuuntautunutta, jolloin varmistettaisiin, että rahoituksen tulokset ja vaikutukset edistävät Eurooppa 2020 ‑strategian ja sen tavoitteiden toteuttamista. EGR:ään liittyvän rahoituksen osalta monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan tavoitteeksi, että ainakin 50 prosenttia EGR:n avustamista työntekijöistä löytäisi uuden ja vakaan työpaikan 12 kuukauden kuluessa. Jotta komissio voisi seurata, onnistuvatko jäsenvaltiot pyrkimyksissään tämän tavoitteen toteutumiseen, jäsenvaltiot esittävät EGR:n täytäntöönpanosta välikertomuksen 15 kuukauden kuluttua. Samaa tulossuuntautunutta lähestymistapaa noudattaen ehdotuksessa säädetään mahdollisuudesta, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat Euroopan komission hyväksynnän saatuaan muuttaa suunnittelemiaan aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jos 24 kuukauden täytäntöönpanojakson kuluessa ilmenee, että jotkin muut toimenpiteet olisivat uudelleenintegroitumisasteen nostamisen kannalta relevantimpia ja lupaavampia.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Kuten monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa[7] ilmoitettiin, rakennerahastot, joihin Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR kuuluvat, myöntävät rahoitusta rakenteellisiin toimiin, joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Rahoituksessa keskitytään Eurooppa 2020 ‑strategian keskeisiin prioriteetteihin, joita ovat mm. työllisyyden edistäminen, investoiminen taitoihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuminen samoin kuin institutionaalisten valmiuksien ja julkishallinnon tehostaminen. Sekä ESR:n että EAKR:n toiminta koostuu monivuotisista ohjelmista, joilla tuetaan strategisia pitkän aikavälin tavoitteita, etenkin muutosten ennakointia ja hallintaa sekä rakenneuudistuksia. EGR puolestaan on perustettu tarjoamaan tukea poikkeuksellisissa olosuhteissa monivuotisen ohjelmoinnin ulkopuolella.

Kuten mainitussa tiedonannossa ilmoitettiin, yhteisen maatalouspolitiikan kaksipilarinen rakenne säilytetään ja politiikalla tarjotaan jatkossakin suoraa tukea maataloustuottajille ja tuetaan markkinatoimenpiteitä. Rahoitus tulee kokonaan unionin talousarviosta. Toisesta pilarista jatketaan tiettyjen ympäristöhyödykkeiden tarjoamista, maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamista, maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista ja elämänlaadun parantamista maaseudulla. Näin toimitaan etenkin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuen puitteissa. Rakennerahastojen tapaan maaseuturahaston toiminta koostuu monivuotisista ohjelmista, joilla tuetaan strategisia pitkän aikavälin tavoitteita.

EGR puolestaan on perustettu välineeksi, jolla Euroopan unioni osoittaa solidaarisuutta myöntämällä ajallisesti rajoitettua tukea irtisanotuille työntekijöille sekä maataloustuottajille, jotka joutuvat muuttamaan tai mukauttamaan aikaisempaa maataloustoimintaansa, poikkeuksellisissa olosuhteissa ja monivuotisen ohjelmoinnin ulkopuolella.

Jotta unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden välineitä käytettäisiin tehokkaasti, välineen valinnan perustana on oltava arvio siitä, johtuvatko työntekijävähennykset rakenteellisista tekijöistä vai työllisyystilanteen tilapäisestä heikkenemisestä asetuksessa määriteltyjen seikkojen vuoksi.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

EGR edistää Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista. Kyseisen strategian avulla unionin on määrä selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, johon yhdistyy korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan Eurooppa 2020 ‑strategiaan liittyvässä tiedonannossa[8] komissio tähdentää, että EGR:llä on selkeä rooli lippulaivahankkeessa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, etenkin osaamisen sijoittamisessa nopeasti nouseville voimakkaan kasvun aloille ja markkinoille.

· Vaikutus perusoikeuksiin

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksiin.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

· Intressitahojen kuuleminen

EGR:n tulevaisuudesta järjestettiin kaksi sidosryhmien konferenssia 25. ja 26. tammikuuta 2011[9] ja 8. maaliskuuta 2011.[10]

Suhtautumista[11] EGR:ään mitattiin kysymällä jäsenvaltioiden asiantuntijoilta EGR:n tulevaisuudesta kahdella kyselylomakkeella, jotka lähetettiin 26. elokuuta 2010 ja 12. lokakuuta 2010, sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolijärjestöiltä 2. helmikuuta 2011 lähetetyllä kyselylomakkeella. Vastaus saatiin 25 jäsenvaltiolta. Työmarkkinaosapuolten järjestöistä vain harva vastasi kyselyyn, mutta ne osallistuivat aktiivisesti konferensseihin. Jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuultiin vielä asiantuntijakokouksissa Portossa 29. ja 30. syyskuuta 2010[12] ja Brysselissä 9. maaliskuuta 2011.[13] Kuulemisten keskeisenä tuloksena oli, että sidosryhmät asettuivat selvästi tukemaan nopeasti käyttöön saatavaa kriisinhallintavälinettä, jota voidaan käyttää joukkoirtisanomisten yhteydessä. Kaikki kuitenkin kritisoivat voimakkaasti menettelyjen monimutkaisuutta ja nykyisen päätöksentekoprosessin hitautta.

· Asiantuntijatiedon käyttö

Ulkopuolisia asiantuntijoita ei tarvittu.

· Vaikutusten arviointi

EGR:ää koskeva vaikutusten arviointi sisältyy työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston rahoitusvälineistä tehtyyn vaikutusten arviointiin.[14] Välineet ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR, EGR, Progress-ohjelma, Eures ja Progress-mikrorahoitusjärjestely.

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia kolmea EGR:ään sovellettavaa vaihtoehtoa.

– Vaihtoehto 1 – Politiikkaa ei muuteta: EGR jatkaa ilman omaa talousarviota. Kunkin hakemuksen yhteydessä budjettivallan käyttäjän on päätettävä, olisiko kyseiseen tilanteeseen myönnettävä tukea. Keskeisenä huonona puolena on se pitkä viive, joka johtuu päätöksentekoprosessiin liittyvistä hallintomenettelyistä. Keskeiset hyvät puolet ovat välineen joustavuus, joka näkyy etenkin menojen pitkälti ennakoimattoman luonteen huomioon ottamisessa, sen kyky tuoda joukkoirtisanomisia esille Euroopan parlamentissa sekä kunkin hakemuksen ja EGR:n itsensä hyvä näkyvyys.

– Vaihtoehto 2 – EGR:n toimet sisällytetään ESR:ään. Keskeisiä huonoja puolia ovat se, että ohjelmakaudeksi tarvitaan selkeät talousarviomäärärahat huolimatta joukkoirtisanomisten ”ei-ohjelmoitavissa” olevasta luonteesta, mahdollinen ristiriita koheesiopolitiikassa käytettyjen yleisten jakoperusteiden kanssa sekä unionin tuen poliittisen näkyvyyden väheneminen, kun budjettivallan käyttäjä ei ole mukana prosessissa. Keskeisiä hyviä puolia taas ovat lisääntynyt johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa ESR:ään, päätöksentekoprosessin lyheneminen sekä EGR-hakemusten yksinkertaistuminen ja keventyminen sen ansiosta, että EGR voisi hyödyntää ESR:n rakenteita, menettelyjä, hallinto- ja valvontajärjestelmiä sekä ESR:ään liittyviä yksinkertaistuksia esimerkiksi tukikelpoisten kustannusten osalta.

– Vaihtoehto 3 – EGR toimii itsenäisenä rahastona omilla talousarviomäärärahoillaan. Keskeisiä huonoja puolia ovat rahoituksellisen joustavuuden menettäminen sen vuoksi, että muuttuvaluonteisia menoja varten korvamerkittäisiin kiinteämääräiset määrärahat (kielteinen vaikutus toteutusmenettelyyn verrattuna vaihtoehtoon 2, kun EGR ei voi hyödyntää ESR:n rakenteita, menettelyjä ja yksinkertaistamistoimia), sekä riski jonkinasteisesta päällekkäisyydestä ESR:n kanssa. Keskeinen hyvä puoli on eurooppalaisen solidaarisuuden hyvä näkyvyys.

Arvioinnissa kävi ilmi, että EGR:n avun myöntämisnopeuden kannalta parhaita ovat vaihtoehdot 2 ja 3. Näihin vaihtoehtoihin liittyy kuitenkin suurempi riski tehokkuuden heikkenemisestä, kun osoitettuja resursseja jää käyttämättä. Vaihtoehdon 1 mukainen poliittisten päättäjien mukanaolo antaa suurimman näkyvyyden sille, että unioni on vankasti sitoutunut toimimaan työttömäksi jääneiden työntekijöiden hyvinvoinnin puolesta. Sen vuoksi vaihtoehtoa 1 pidetään parhaana. Sen tarjoama joustonvara mahdollistaa tehokkaan resurssienkäytön vaikuttamatta monivuotiseen rahoituskehykseen. Sen puitteissa voidaan yksinkertaistaa toteutusmenettelyä entisestään ja parantaa siten sen avun vaikuttavuutta, jota irtisanotuille työntekijöille ja globalisaation vaikutusten kohteeksi joutuneille maataloustuottajille tarjotaan.

Rahoitusjärjestelyjen osalta tämä ehdotus perustuu vaihtoehtoon 1: kyse on monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella toimivasta erityisestä välineestä. Säännösten täsmällistä sisältöä ja EGR:n sääntöjen muuttamista niin, että myös maataloustuottajat katetaan, on arvioitu tämän ehdotuksen ohessa toimitettavassa ennakkoarvioinnissa.

Ennakkoarvioinnissa[15] tarkasteltiin seuraavia kolmea vaihtoehtoa:

– Vaihtoehto 1 – Politiikkaa ei muuteta. EGR jatkaa toimintaansa nykyisillä säännöillä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina nk. kriisipoikkeuksella, sekä tiettyjen tukikelpoisten toimien pohjalta.

– Vaihtoehto 2 – Tukikelpoista kohderyhmää laajennetaan. EGR jatkaa toimintaansa nykyisillä säännöillä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina nk. kriisipoikkeuksella, sekä tiettyjen tukikelpoisten toimien pohjalta kuten vaihtoehdossa 1, mutta toimintakriteerejä laajennetaan niin, että tukikelpoisia ovat myös vuokratyöntekijät ja määräaikaisilla työsopimuksilla työskentelevät.

– Vaihtoehto 3 – Tukikelpoista kohderyhmää ja tukikelpoisia toimia laajennetaan entisestään. EGR laajentaa vaihtoehtoa 2 sisällyttämällä tukikelpoiseen kohderyhmään mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat) ja lisäämällä tukikelpoisia toimia omistaja-johtajien erityisten vaatimusten ottamiseksi huomioon.

Edellä kuvattujen kolmen toimintavaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia koskevan arvioinnin perusteella tässä ehdotuksessa ulotetaan tuki koskemaan sitä työvoiman osaa, joihin taloudellisen toiminnan globalisaatio, äkillinen kriisi tai kauppasopimukset vaikuttavat kielteisesti ja jotka ovat joko vakituisia tai tilapäisiä palkkatyöntekijöitä, omistaja-johtajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa EGR:n toiminnan jatkuminen seuraavalla ohjelmakaudella monivuotista rahoituskehystä 2014–2020 koskevien perusperiaatteiden mukaisesti. EGR:n kautta unionin tulisi pystyä osoittamaan unionin tason solidaarisuutta ja antamaan tukea työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kaupan globalisoitumisen vuoksi, odottamattoman kriisin seurauksena taikka maatalousalaan vaikuttavien kauppasopimusten vaikutusten vuoksi.

· Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus ja erityisesti sen 175 artiklan kolmas kohta sekä 42 ja 43 artikla.

Jos rakennerahastojen ja yhteisen maatalouspolitiikan ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 175 artiklan kolmannen kohdan mukaan päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

Mitä tulee tämän asetuksen säännöksiin, jotka liittyvät aktiivisille maataloustuottajille myönnettävään tukeen, EGR:n apua voidaan pitää maataloustoimintaan myönnettävänä tukena ja toimenpiteenä, joka toteutetaan unionin maatalouspolitiikan nimenomaisen tavoitteen toteuttamiseksi. Maataloustuottajiin kohdistettavien toimenpiteiden asianmukaisen oikeusperustan muodostavat siten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 ja 43 artikla.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tavoitteita eli unionin tason solidaarisuuden osoittamista poikkeuksellisissa olosuhteissa sille työvoiman osalle, johon globalisaatio, äkillinen kriisi tai kauppasopimukset ovat vaikuttaneet kielteisesti. Tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, kun otetaan huomioon, että EGR on väline, jolla osoitetaan solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä. EGR:n rahoitustuen käyttöönotto edellyttää molempien budjettivallan käyttäjien sopimusta, mikä on osoitus koko unionin ja jäsenvaltioiden solidaarisuudesta. Tällä tavoin ehdotus tukee tavoitetta, jonka mukaan unionin poikkeuksellisissa olosuhteissa osoittamasta solidaarisuudesta tulee konkreettisempi erityisesti sen kohteena olevalle työvoiman osalle sekä unionin kansalaisille yleensäkin.

· Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän ehdotuksen säännökset eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioille asetetut vaatimukset kuvastavat tarvetta auttaa asianomaista työvoiman osaa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja integroitumaan nopeasti takaisin työelämään. Unionin ja kansallisten viranomaisten hallinnollinen taakka rajoittuu siihen, mitä komission vastuu unionin talousarvion toteuttamisesta edellyttää. Koska rahoitustuki maksetaan jäsenvaltion viranomaisille yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti, jäsenvaltion on esitettävä raportti rahoitustuen käytöstä.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut säädöslajit eivät soveltuisi seuraavasta syystä: tavoitteeseen eli unionin tason solidaarisuuden osoittamiseen päästään vain sellaisenaan sovellettavalla säädöksellä.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EGR on yksi monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisista erityisvälineistä. Rahaston enimmäismäärä on tammikuun 2014 ja 31. päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana 3 miljardia euroa ja maatalouden tukemiseen osoitettava määrä enintään 2,5 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina).

Sen toimintaa sääntelee budjettiyhteistyötä ja moitteetonta varainhoitoa koskevasta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisestä toimielinten sopimuksesta[16] laaditun luonnoksen 13 kohta.

Rahaston vuotuinen enimmäismäärä on 429 miljoonaa euroa.

5.           LISÄTIETOJA

2011/0269 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan sekä 42 ja 43 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[17]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[18]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen uuden strategian, Eurooppa 2020:n, käynnistämisestä. Yksi Eurooppa 2020 ‑strategian kolmesta prioriteetista on osallistava talous, joka tarkoittaa, että ihmisille annetaan uusia mahdollisuuksia edistämällä korkeaa työllisyyttä, panostamalla osaamiseen, torjumalla köyhyyttä ja uudistamalla työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä niin, että ihmisiä voidaan auttaa ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja voidaan rakentaa osallistava yhteiskunta.

(2) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006[19] 1 päivästä tammikuuta 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvan rahoituskehyksen ajaksi, jotta unioni voi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille sekä tukea heidän nopeaa integroitumistaan takaisin työelämään. Tämä EGR:n alkuperäinen tavoite pätee edelleen.

(3) Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio[20] tunnustetaan EGR:n rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi 1 päivästä tammikuuta 2014 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen aikana edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään alueilla, aloilla tai työmarkkinoilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa, se olisi pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella.

(4) Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 toiminta-alaa laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009[21] osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin talous- ja rahoituskriisin seurauksena vähennetyt työntekijät. Jotta EGR voisi ryhtyä tukitoimiin tulevissa kriisitilanteissa, sen toiminta-alaan olisi sisällytettävä vakavan talouden häiriötilan seurauksena tehtävät työntekijävähennykset, jotka aiheutuvat odottamattomasta kriisistä, joka on verrattavissa talouteen vuodesta 2008 lähtien vaikuttaneeseen talous- ja rahoituskriisiin.

(5) Tiedonannon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio mukaisesti EGR:n toiminta-alaa olisi laajennettava siten, että sen kautta voitaisiin helpottaa maataloustuottajien sopeutumista uuteen markkinatilanteeseen, jonka maatalouden alan kansainväliset kauppasopimukset aiheuttavat ja jonka seurauksena maataloustuottajat muuttavat tai merkittävästi mukauttavat maataloustoimintaansa, jotta voidaan auttaa heitä parantamaan rakenteellista kilpailukykyään tai helpottaa heidän siirtymistään muuhun kuin maataloustoimintaan.

(6) Jotta EGR säilyttäisi Euroopan laajuisen luonteensa, työntekijöille myönnettävää EGR-tukea koskeva hakemus pitäisi voida esittää, kun vähennettyjen työntekijöiden määrä ylittää tietyn vähimmäisarvon. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa ja syrjäisillä alueilla, ja poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voidaan esittää myös vähennettyjen työntekijöiden määrän ollessa pienempi. Komission olisi määritettävä maataloustuottajiin sovellettavat kriteerit suhteessa kunkin kauppasopimuksen seurauksiin.

(7) Vähennetyiksi tulleiden työntekijöiden pitäisi voida hyötyä EGR:stä työsopimuksen tai ‑suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi sen vuoksi pidettävä vähennettyinä työntekijöinä myös vähennetyiksi tulleita määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä ja vuokratyöntekijöitä sekä toimintansa lopettavia mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä maataloustuottajia, jotka muuttavat tai mukauttavat toimintaansa kauppasopimusten synnyttämässä uudessa markkinatilanteessa.

(8) Maataloustuottajien osalta EGR:n toiminta-alaan olisi sisällytettävä edunsaajat, joihin unionin GATT-sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti tekemät kahdenväliset sopimukset tai Maailman kauppajärjestön tehdyt monenväliset sopimukset vaikuttavat. Tällaisia ovat maataloustuottajat, jotka muuttavat tai mukauttavat aiempaa maataloustoimintaansa ajanjaksona, joka alkaa tällaisten kauppasopimusten parafoimisesta ja päättyy kolme vuotta niiden täysimääräisen täytäntöönpanon jälkeen.

(9) EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan irtisanotut työntekijät nopeasti takaisin työelämään joko entisellä toiminta-alalla tai sen ulkopuolella, maatalous mukaan luettuna. Sen vuoksi olisi rajoitettava rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä koordinoituun yksilöllisten palvelujen pakettiin.

(10) Koordinoitua aktiivisten työmarkkinapoliittisten toimenpiteiden pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat vähennettyjen työntekijöiden työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että vähintään 50 prosenttia kohteena olevista työntekijöistä integroituu uudelleen työelämään tai ryhtyy harjoittamaan uutta toimintaa 12 kuukauden kuluessa hakemuksen päivämäärästä.

(11) Jotta vähennettyjä työntekijöitä voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä esittämään täydellisiä hakemuksia. Lisätietoja pitäisi toimittaa vain poikkeustapauksissa ja rajoitetussa ajassa.

(12) Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata vähennetyille työntekijöille unionin rakennerahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista.

(13) EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. Jotta voitaisiin tehostaa viestintää kansalaisille ja saada aikaan vahvempia synergiaetuja komission aloitteesta toteutettavien viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(14) Jotta voitaisiin varmistaa, ettei jäsenvaltion osarahoituksen puute haittaa unionin solidaarisuuden osoittamista työntekijöille, rahoitusosuutta olisi porrastettava siten, että paketin ja sen täytäntöönpanon kustannuksiin myönnetään pääsääntöisesti 50 prosentin rahoitusosuus, jota voidaan nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on hakemuksista, joita esittävien jäsenvaltioiden alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti.

(15) Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi menot katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta, taikka siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai maataloustuottajien tapauksessa siitä päivästä, jona annetaan komission säädös 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(16) Jotta voidaan kattaa kunkin vuoden viimeisinä kuukausina ilmenevät tarpeet, on syytä varmistaa, että 1 päivänä syyskuuta on käytettävissä vähintään yksi neljännes EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä. Loppuvuoden aikana myönnettäviä rahoitustukia jaettaessa olisi otettava huomioon maataloustuottajien tukemiselle monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettu enimmäismäärä.

(17) Budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta [……….] tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa[22], jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n talousarviokehys.

(18) Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi vähennettyjen työntekijöiden edun nimissä pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä.

(19) Jotta komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava väli- ja loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.

(20) Jäsenvaltioiden olisi edelleen vastattava rahoitustuen täytäntöönpanosta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[23], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n rahoitustuen käytöstä.

(21) Koska tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten takia toteuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Tavoitteet

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

EGR:n tavoitteena on edistää talouskasvua ja työllisyyttä unionissa antamalla unionille mahdollisuus osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maatalouteen vaikuttavien kauppasopimusten tai odottamattoman kriisin vuoksi vähennetyille työntekijöille sekä tukea heidän nopeaa integroitumistaan takaisin työelämään taikka heidän maataloustoimintansa muuttamista tai mukauttamista.

Toimenpiteillä, joille rahastosta myönnetään rahoitustukea 2 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti, on pyrittävä varmistamaan, että vähintään 50 prosenttia toimenpiteisiin osallistuvista työntekijöistä löytää vakaan työpaikan vuoden kuluessa hakemuksen päivämäärästä.

2 artikla Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden esittämiin hakemuksiin rahoitustuen myöntämiseksi seuraaville:

(a) työntekijät, jotka ovat tulleet vähennetyiksi maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi, jotka näkyvät etenkin unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävänä kasvuna, unionin markkinaosuuden nopeana heikkenemisenä tietyllä toimialalla taikka toiminnan siirtämisenä kolmansiin maihin, kun tällaisilla työpaikkojen menetyksillä on huomattavan haitallinen vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen

(b) työntekijät, jotka ovat tulleet vähennetyiksi odottamattoman kriisin aiheuttaman paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden vakavan häiriön seurauksena, edellyttäen, että työntekijöiden vähentämisen ja kriisin välillä on suora ja osoitettava yhteys

(c) työntekijät, jotka muuttavat tai mukauttavat aiempaa maataloustoimintaansa ajanjaksona, joka alkaa siitä, kun unioni parafoi asianomaisella maatalouden alalla tehtävän, kaupan vapauttamistoimenpiteitä sisältävän sopimuksen, ja päättyy, kun kyseisten toimenpiteiden täysimääräisestä täytäntöönpanosta on kulunut kolme vuotta, sillä edellytyksellä, että kyseiset kauppatoimenpiteet johtavat yhden tai useamman maataloustuotteen unioniin suuntautuvan tuonnin huomattavaan lisääntymiseen, johon liittyy kyseisten tuotteiden hintojen merkittävä lasku unionin tai tapauksen mukaan kansallisella tai alueellisella tasolla.

3 artikla Määritelmä

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia ’työntekijän’ määritelmiä:

(a) ’työntekijällä’ tarkoitetaan työntekijöitä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja joilla on 4 artiklan mukainen työsopimus tai työsuhde, tai

(b) ’työntekijällä’ tarkoitetaan neuvoston direktiivissä 1999/70/EY[24] annetun määritelmän mukaisia määräaikaisia työntekijöitä, joilla on 4 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukainen työsopimus tai työsuhde, joka päättyy 4 artiklan samassa kohdassa vahvistetun ajanjakson kuluessa ilman, että se uusittaisiin, tai

(c) ’työntekijällä’ tarkoitetaan vuokratyöntekijöitä, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY[25] 3 artiklassa ja joiden käyttäjäyritys on 4 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukainen yritys ja joiden toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy 4 artiklan samassa kohdassa vahvistetun ajanjakson kuluessa ilman, että se uusittaisiin, tai

(d) ’työntekijällä’ tarkoitetaan mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajia sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia (myös maataloustuottajia) ja kaikkia yritystoiminnassa toimivia talouden jäseniä edellyttäen, että maataloustuottajien tapauksessa he olivat jo tuottaneet asiaan liittyvän kauppasopimuksen kattamaa tuotosta ennen kuin asianomaista alaa koskevat toimenpiteet oli pantu täytäntöön.

4 artikla Toimintakriteerit

1. EGR:n rahoitustukea myönnetään, kun jokin 2 artiklan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä täyttyy, minkä tuloksena

(a) vähintään 500 työntekijää vähennetään neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään sen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta

(b) vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE Rev. 2 ‑alan yrityksissä, etenkin pienissä tai keskisuurissa yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS II ‑tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että kahdella alueista vähennetään yhteensä yli 500 työntekijää.

2. Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a ja b alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen. Jäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a tai b alakohdassa vahvistetuista toimintakriteereistä ei täyty kokonaan.

3. Mitä tulee maataloustuottajiin, jos komissio, kun kauppasopimus on parafoitu käytettävissään olevien tietojen ja analyysien pohjalta katsoo, että 2 artiklan c alakohdan mukaisen tuen edellytykset todennäköisesti täyttyvät huomattavan monen maataloustuottajan kohdalla, se antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa nimetään tukikelpoiset alat tai tuotteet, määritellään tapauksen mukaan vaikutusten kohteena olevat maantieteelliset alueet, vahvistetaan enimmäismäärä mahdolliselle unionin tason tuelle, vahvistetaan maataloustuottajia koskevat viiteajanjaksot ja tukikelpoisuusehdot ja menojen tukikelpoisuuspäivämäärät sekä määräaika, johon mennessä hakemukset on toimitettava, ja tarpeen mukaan näiden hakemusten sisältö 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Jos mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat muuttavat tai maataloustuottajat mukauttavat aiempaa toimintaansa, tilannetta pidetään tämän asetuksen mukaisesti työntekijöiden vähentämisenä.

5 artikla Työntekijävähennysten laskeminen

Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vähentämisten määrän laskemiseksi vähentäminen lasketaan seuraavasti:

(a) kun kyse on työntekijöistä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen sopimus, joka päättyy ennen sen voimassaolon päättymistä,

(1) päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän lomauttamisesta tai työsopimuksen päättämisestä, tai

(2) päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti ennen sen voimassaolon päättymistä, tai

(3) päivästä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY[26] 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä; tässä tapauksessa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot 4 artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen

(b) kun kyse on määräaikaisista työntekijöistä ja vuokratyöntekijöistä, joko

(1) päivästä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti, tai

(2) päivästä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy, tai

(3) päivästä, jona työntekijä jää työttömäksi.

(c) Kun kyse on mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajista tai itsenäisistä ammatinharjoittajista (myös maataloustuottajista), vähentäminen lasketaan joko siitä päivästä, jolloin toiminta lakkaa jonkin 2 artiklassa mainitun tekijän vuoksi ja kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä, tai päivästä, jona komissio antaa delegoidun säädöksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltion on kunkin hakemuksen kattaman yrityksen tai itsenäisen ammatinharjoittajan osalta täsmennettävä, kuinka vähentämiset lasketaan.

6 artikla Tukeen oikeutetut työntekijät

Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja asianomaisille työntekijöille, joita voivat olla

(a) kaikki työntekijät, jotka ovat tulleet 5 artiklan mukaisesti vähennetyiksi 4 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa säädetyn ajanjakson kuluessa

(b) työntekijät, jotka tulevat vähennetyiksi ennen tai jälkeen ajanjakson, joka on vahvistettu 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 2 kohdassa, jos 4 artiklan 2 kohdan nojalla tehty hakemus poikkeaa 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetuista kriteereistä

(c) maataloustuottajat, jotka muuttavat tai mukauttavat aiempaa maataloustoimintaansa unionin parafoitua kauppasopimuksen, jota tarkoitetaan 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä.

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että heidät on vähennetty työntekijöiden suunniteltua vähentämistä koskevan yleisen ilmoittamisen jälkeen ja että voidaan osoittaa viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan.

7 artikla Tukikelpoiset toimet

1. Rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien vähennettyjen työntekijöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen taikka maataloustuottajien tapauksessa aiemman toiminnan muuttamista tai mukauttamista. Koordinoituun yksilöllisten palvelujen pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

(a) työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja yrityksen perustamiseen tai toiminnan muuttamiseen tai mukauttamiseen (aineelliseen omaisuuteen tehtävät investoinnit mukaan luettuina), yhteistyötoimet, räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja todistus hankitusta kokemuksesta

(b) erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä toimeentulo- tai koulutusavustukset (myös avustukset hoitajille tai lomituspalveluihin), joiden kaikkien kesto on rajattu dokumentoidun aktiivisen työnhaun tai elinikäiseen oppimiseen tai koulutukseen liittyvien toimien kestoon

(c) toimenpiteet, joilla kannustetaan etenkin heikossa asemassa olevia tai ikääntyneitä työntekijöitä pysymään työmarkkinoilla tai palaamaan työmarkkinoille.

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 50 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista.

Investoinneista aineelliseen omaisuuteen itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrityksen perustamista taikka toiminnan muuttamista tai mukauttamista varten saa syntyä kustannuksia enintään 35 000 euroa.

2. EGR:stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

(a) edellä 1 kohdan b alakohdassa luetellut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei edellytetä tuen kohteena olevan työntekijän aktiivista osallistumista työnhakuun tai koulutukseen

(b) toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

3. Hakijajäsenvaltion aloitteesta voidaan myöntää rahoitustukea valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

8 artikla Hakemukset

1. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle täydellinen hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 4 artiklan 1 tai 2 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät, tai tapauksen mukaan ennen komission 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamaa määräaikaa. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa hakijajäsenvaltio voi täydentää hakemustaan lisätiedoilla kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen päivämäärästä, minkä jälkeen komissio arvioi hakemuksen käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Komissio saattaa hakemusta koskevan arviointinsa päätökseen kahdentoista viikon kuluessa päivästä, jona se vastaanottaa täydellisen hakemuksen tai (puutteellisen hakemuksen tapauksessa) kuuden kuukauden kuluttua alkuperäisen hakemuksen jättöpäivästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

2. Hakemukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

(a) perusteltu analyysi työntekijöiden vähentämisen yhteydestä maailmankaupan rakenteiden merkittäviin muutoksiin, odottamattoman kriisin aiheuttamiin alueellisen, paikallisen tai kansallisen talouden vakaviin häiriöihin taikka jäsenvaltion maatalousalan uuteen markkinatilanteeseen, joka on seurausta Euroopan unionin GATT-sopimuksen XXIV artiklan mukaisesti parafoiman kauppasopimuksen tai Maailman kauppajärjestön puitteissa 2 artiklan c alakohdan mukaisesti parafoidun monenvälisen sopimuksen vaikutuksista; analyysin on perustuttava sopivinta tasoa edustaviin tilastollisiin ja muihin tietoihin, joilla 4 artiklassa vahvistettujen toimintakriteerien täyttyminen osoitetaan

(b) arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 5 artiklan mukaisesti ja selvitys vähentämisten taustalla olevista tapahtumista

(c) tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, tavarantoimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien työntekijöiden ryhmät

(d) työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikallisen, alueellisen tai kansallisen talouden ja työllisyyden suhteen

(e) tuettavien työntekijöiden tueksi tarjottavan koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin kunkin osan ennakoitu talousarvio

(f) päivämäärät, jolloin 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa vahvistetut henkilökohtaiset palvelut ja toimet asianomaisille työntekijöille ja toimet EGR:n toteuttamiseksi aloitettiin tai on tarkoitus aloittaa

(g) menettelyt, joita noudatetaan työmarkkinaosapuolten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien organisaatioiden kuulemiseksi

(h) lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa vahvistetaan, että yksilöllisillä palveluilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle

(i) kansallisen osarahoituksen lähteet

(j) tapauksen mukaan lisävaatimukset, jotka on mahdollisesti vahvistettu 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen ja hakijajäsenvaltion 1 kohdassa säädetyssä ajassa mahdollisesti toimittamien lisätietojen perusteella komissio arvioi asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen, täyttyvätkö rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset.

9 artikla Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1. Vähennetyille työntekijöille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

2. Rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen solidaarisuuden ja tuen antamiseen yksittäisille vähennetyille työntekijöille. EGR:stä tuettavien toimien on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia.

3. Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista myönnettävän tuen koordinoinnin.

4. Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että rahoitustukea saaviin erityisiin toimiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

10 artikla Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään rahoitustuen toteuttamisen eri vaiheissa. Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen taikka työsopimuksen tai ‑työsuhteen tyyppiin perustuvan syrjinnän estämiseksi tuen saatavuuden ja sen toteuttamisen eri vaiheissa.

11 artikla Tekninen apu komission aloitteesta

1. Komission aloitteesta EGR:ää voidaan käyttää EGR:n tuen toteuttamisen kannalta olennaisen tietopohjan valmistelun, seurannan ja luomisen rahoitukseen määrällä, joka on enintään 0,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä. Sitä voidaan käyttää myös hallinnollisen ja teknisen tuen, tiedotus- ja viestintätoimien sekä tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen.

2. Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, budjettivallan käyttäjä asettaa komission ehdotuksen perusteella joka vuoden alussa käytettäväksi tietyn määrän teknistä apua varten.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyt tehtävät toteutetaan varainhoitoasetuksen sekä tämäntyyppiseen talousarvion toteutukseen sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio voi myös tarjota tietoa EGR:n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille.

12 artikla Tiedottaminen, viestintä ja julkisuus

1. Hakijajäsenvaltion on tiedotettava rahoitettavista toimista ja tehtävä niitä tunnetuiksi. Tiedotus on osoitettava asianomaisille työntekijöille, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille, työmarkkinaosapuolille, tiedotusvälineille ja yleisölle. Siinä on korostettava unionin roolia ja varmistettava, että EGR:n tuki saa näkyvyyttä.

2. Komissio luo kaikilla EU:n kielillä saatavilla olevan internetsivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia.

3. Komissio toteuttaa EGR-tapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia.

4. Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla on lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

13 artikla Rahoitustuen vahvistaminen

1.           Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon tuettavien työntekijöiden määrän sekä ehdotetut toimet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. Määrä saa olla enintään 50 prosenttia 8 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetuista arvioiduista kokonaiskustannuksista tai enintään 65 prosenttia näistä kustannuksista, kun kyse on hakemuksesta, jonka esittäneen jäsenvaltion alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti. Komissio päättää näitä tapauksia arvioidessaan, onko 65 prosentin rahoitusosuus perusteltu.

2.           Jos komissio on 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todennut, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 15 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä.

3.           Jos komissio on 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todennut, etteivät rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle mahdollisimman pian.

14 artikla Menojen tukikelpoisuus

Menoihin voidaan myöntää rahoitustukea 8 artiklan 2 kohdan h alakohdassa vahvistetuista päivistä, joina jäsenvaltio alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville työntekijöille tai sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n toteutuksesta 7 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Maataloustuottajien tapauksessa menoihin voidaan myöntää rahoitustukea 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetusta päivästä.

15 artikla Talousarviomenettely

1.           EGR:n järjestelyt ovat toimielinten välisen sopimuksen 13 kohdan mukaisia.

2.           EGR:ää koskevat määrärahat otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

3.           Kun komissio on todennut, että EGR:n rahoitustuen käyttöönoton edellytykset täyttyvät, se tekee ehdotuksen käyttöönotosta. Päätöksen EGR:n käyttöönotosta antavat yhdessä molemmat budjettivallan käyttäjät. Neuvosto antaa päätöksen määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsenistönsä enemmistöllä ja kolmen viidesosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Kun komissio esittää EGR:n käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää molemmille budjettivallan käyttäjille asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoehdotuksen. Erimielisyystapauksissa käynnistetään kolmikantamenettely.

EGR:ään liittyvät siirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

4.           Samaan aikaan kun komissio tekee ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönottamisesta, se antaa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona budjettivallan käyttäjä antaa päätöksen EGR:n käyttöönottamisesta.

5.           Edellä olevan 3 kohdan mukaiseen ehdotukseen on sisällyttävä

(a) edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista

(b) todisteet 4 ja 9 artiklassa säädettyjen kriteerien täyttymisestä sekä

(c) ehdotettujen määrien perusteet.

6.           Kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä vähintään yhden neljänneksen EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun saakka.

16 artikla Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1. Kun 15 artiklan 4 kohdan mukainen päätös rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa jäsenvaltiolle vähintään 50 prosenttia unionin rahoitustuesta ennakkomaksuna periaatteessa 15 päivän kuluessa ja sen jälkeen tarvittaessa väli- ja loppumaksuina. Ennakkomaksu selvitetään, kun rahoitustuki päätetään 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Rahoitustuki toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä toteuttaman hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen mukaisesti.

3. Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, etenkin ennakkomaksun tason sekä väli- ja loppumaksuja koskevat järjestelyt 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

Välimaksuja suoritetaan, jotta voidaan korvata jäsenvaltioille tukikelpoisten toimien toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset, sillä edellytyksellä, että komissiolle esitetään menoilmoitus, jonka hyväksytyn julkisen elimen edustaja on allekirjoittanut 21 artiklan mukaisesti.

4. Jäsenvaltion on toteutettava 6 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimet mahdollisimman pian ja viimeistään 24 kuukauden kuluttua 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen päivämäärästä.

5. Kun jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen pakettiin kuuluvia toimia, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin sisältyvien toimien muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimia, kunhan muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 1 kohdan mukaisen rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut tarkistukset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, ilmoittaa asiasta jäsenvaltiolle.

6. Edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaiset menot ovat tukikelpoisia kertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

17 artikla Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina.

18 artikla Väli- ja loppukertomus ja tuen päättäminen

1. Jäsenvaltion on viimeistään 15 kuukauden kuluttua 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen päivämäärästä tai 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä asetettuun päivämäärään mennessä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä välikertomus, jossa annetaan tiedot jo toteutettujen toimien rahoituksesta, ajoituksesta ja tyypistä sekä 12 kuukautta hakemuksen päivämäärästä saavutetusta työelämään uudelleenintegroitumisen asteesta.

Välikertomuksessa on lisäksi annettava tietoja seuraavista:

(a) koordinoidun yksilöllisten palvelujen paketin ja siihen liittyvien menojen kuvaus, mukaan luettuna paketin täydentävyys suhteessa muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuihin toimenpiteisiin samoin kuin tiedot toimista, jotka ovat asianomaisille yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan

(b) kuvaus kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten, unionin rahastojen, työmarkkinaosapuolten ja yritysten toteuttamista ja suunnittelemista toimista mukaan luettuna arvio siitä, miten niillä edesautetaan työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään tai uuteen toimintaan siirtymistä.

2. Jäsenvaltion on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 16 artiklan 4 kohdassa vahvistetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan tiedot toimien tyypistä ja tärkeimmistä tuloksista, luonnehdinta kohteena olevista työntekijöistä ja heidän työllisyystilanteestaan sekä selvitys, jossa perustellaan menot ja osoitetaan mahdollisuuksien mukaan toimien täydentävyys ESR:n rahoittamien toimien kanssa.

3. Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 2 kohdassa vaaditut tiedot, määrittämällä rahoitustuen lopullisen määrän ja jäsenvaltion maksettavaksi mahdollisesti jäävän määrän 22 artiklan mukaisesti.

19 artikla Kaksivuotiskertomus

1. Komissio esittää joka toisen vuoden elokuun 1 päivään mennessä ja ensimmäisen kerran vuonna 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista, mukaan luettuna niiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, (maaseuturahasto) rahoitettujen toimien kanssa, ja myönnetyn rahoitustuen päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2. Kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.

20 artikla Arviointi

1. Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

(a) 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä väliarvioinnin saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja kestävyydestä

(b) 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä jälkiarvioinnin, johon osallistuu ulkopuolisia asiantuntijoita, EGR:n vaikutusten ja sen tuoman lisäarvon mittaamiseksi.

2. Arvioinnin tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.

21 artikla Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1. Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava ensisijaisesti vastuussa EGR:n tukemien toimien hallinnoinnista ja toimien varainhoidon valvonnasta. Tätä varten niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

(a) Tarkistetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(b) Tarkistetaan, että rahoitetut toimet on toteutettu asianmukaisesti.

(c) Varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat moitteettomat ja säännönmukaiset.

(d) Estetään, todetaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, kuten [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta … annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o …/…], säädetään, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista sääntöjenvastaisuuksista komissiolle ja tiedotettava sille hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyiden etenemisestä.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä hyväksytyt elimet, jotka vastaavat EGR:stä tuettujen toimien asianmukaisesta hallinnoinnista ja valvonnasta varainhoitoasetuksen 56 artiklan ja rakennerahastoista annetussa yleisasetuksessa vahvistettujen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti. Näiden hyväksyttyjen elinten on seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 1 päivään mennessä toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 56 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Jäsenvaltion on tehtävä vaaditut rahoitukselliset korjaukset, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien korjausten on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi menetetyt rahamäärät, maksettava ne takaisin Euroopan komissiolle ja, jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, maksettava viivästyskorko.

4. Komissio ryhtyy Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkistaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio tarkistaa, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa rahastosta rahoitettuihin toimiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

5. Jäsenvaltion on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

22 artikla Rahoitustuen takaisinmaksu

1. Tapauksissa, joissa toimen toteutuneiden kustannusten määrä on vähäisempi kuin arvioitu määrä, joka on ilmoitettu 15 artiklan mukaisesti, komissio vaatii jäsenvaltiota maksamaan takaisin vastaavan määrän saadusta rahoitustuesta.

2. Jos jäsenvaltio ei noudata velvollisuuksia, jotka on ilmoitettu rahoitustukea koskevassa päätöksessä, komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin eli antaa päätöksen täytäntöönpanosäädöksen muodossa vaatiakseen jäsenvaltiota maksamaan takaisin kaiken saadun rahoitustuen tai osan siitä.

3. Ennen 1 tai 2 kohdan mukaisen päätöksen antamista komissio tutkii tapauksen asianmukaisesti ja myöntää jäsenvaltiolle erityisen määräajan, jonka kuluessa se voi esittää huomautuksensa.

4. Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkistukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei noudata sille 21 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se päättää, jos sopimukseen ei ole päästy eikä jäsenvaltio ole tehnyt korjauksia komission asettamassa määräajassa, ja ottaen huomioon jäsenvaltion mahdollisesti esittämät huomautukset, kolmen kuukauden kuluessa edellä mainitun määräajan päättymisestä vaadittujen rahoituksellisten korjausten tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle toimelle EGR:stä annetun tuen tai osan siitä. Mahdollinen havaitun sääntöjenvastaisuuden tuloksena menetetty rahamäärä peritään takaisin ja, jos hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorko.

23 artikla Maataloustuottajille myönnettävään tukeen liittyvä varainhoito

Poiketen siitä, mitä 21 ja 22 artiklassa säädetään, maataloustuottajille myönnettävää tukea hallinnoidaan ja valvotaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EY) N:o ... ... ... ... mukaisesti.

24 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Tässä artiklassa tarkoitettu säädösvalta siirretään määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulospäivästä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 4 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1927/2006 1 päivästä tammikuuta 2014.

Asetusta sovelletaan edelleen hakemuksiin, jotka on toimitettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

26 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kaikkiin 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana toimitettuihin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta 2014–2020

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[27]

Toiminnot toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Euroopan globalisaatiorahasto EMPL-pääosaston vuoden 2010 hallintosuunnitelman mukaisesti

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[28]

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ehdotus liittyy tiedonantoon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio, joka sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2014–2020

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1: Pidetään yllä maailmankaupan rakenteellisten muutosten tai odottamattomien kriisien seurauksena työttömiksi jääneiden työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille.

Erityistavoite nro 2: Otetaan EGR:n toiminta-alaan mukaan määräaikaiset työntekijät ja vuokratyöntekijät.

Erityistavoite nro 3: Otetaan mukaan mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat).

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen avulla Euroopan unioni voi edelleen myöntää 50 prosentin suuruista EGR:n rahoitustukea aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joita kohdistetaan työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi kauppaan liittyvän globalisaation ja odottamattomien kriisien seurauksena. Rahoitusosuus voidaan nostaa 65 prosenttiin, kun kyse on jäsenvaltioista, joiden alueella ainakin yksi NUTS II ‑tason alue on tukikelpoinen rakennerahastojen lähentymisperiaatteen mukaisesti. Tukikelpoista kohderyhmää laajennetaan sisällyttämällä siihen määräaikaiset työntekijät, vuokratyöntekijät ja mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistaja-johtajat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat (myös maataloustuottajat).

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

– Saatujen EGR-tukihakemusten määrä

– EGR-tuen kohteena olevien vähennettyjen työntekijöiden määrä

– EGR:stä tuettujen toimenpiteiden avulla takaisin työelämään integroitujen vähennettyjen työntekijöiden määrä

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1927/2006 on tarkistettava vuoden 2013 loppuun mennessä. Ehdotetulla asetuksella tehtävän tarkistuksen myötä rahasto pystyy jatkamaan toimintaansa monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 ajan, laajentamaan toiminta-alaansa ottamalla mukaan lisää tukikelpoisia kohderyhmiä sekä muuttamaan eräitä teknisiä seikkoja toimintansa parantamiseksi.

1.5.2. Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo

Unionin osallistumisella EGR:n kautta voidaan täydentää kansallista tukea kaupan globalisoitumisen ja odottamattomien kriisien seurauksena vähennettyjen työntekijöiden integroimiseksi takaisin työelämään. Tähän mennessä EGR:n tuesta saadut kokemukset osoittavat, että unionin osallistumisella voidaan antaa räätälöidympää ja pitempiaikaista tukea, joka sisältää usein toimenpiteitä, joita ei olisi toteutettu ilman EGR:ää.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ks. perusteluissa esitetyt asetuksesta (EY) N:o 1927/2006 saadut kokemukset.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

EGR ja Euroopan sosiaalirahasto ovat yhteensopivia välineitä ja tarjoavat yhdessä synergiaetuja.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

– X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– X  Ehdotus/aloite on voimassa 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisen ajan.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[29]

¨ Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[30]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

X hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Ehdotetun asetuksen 19 artiklan mukaan komissio esittää vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomus sisältää muun muassa komission huomiot kyseisinä vuosina toteutetusta valvonnasta.

Ehdotetun asetuksen 20 artiklan mukaisesti komissio tekee ennen kesäkuun 2018 loppua väliarvioinnin EGR:n puitteissa saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja kestävyydestä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio tekee 31. joulukuuta 2022 mennessä ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella jälkiarvioinnin, jolla mitataan EGR:n vaikutukset ja sen tuoma lisäarvo.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Riskit liittyvät yhteisön varojen yhteiseen hallinnointiin.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Hallinnointiin ja varainhoidon valvontaan sovellettavat vaatimukset vahvistetaan ehdotetun asetuksen 20 artiklassa.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Sääntöjenvastaisuuksien estämiseen, toteamiseen ja korjaamiseen liittyvät toimenpiteet vahvistetaan ehdotetun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 2 kohdassa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Kuvaus…...….] || JM/EI-JM[31] || EFTA-mailta[32] || ehdokas-mailta[33] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Ei sovelleta || 04.0501 Euroopan globalisaatiorahasto 04 010414 Euroopan globalisaatiorahasto – Hallintomenot 40 0243 Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten || JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Otsake……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Ei sovelleta || PO AGRI esittää uutta budjettikohtaa EGR:n osan täytäntöönpanoa varten || [JM…] || EI || EI || EI || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero ||

PO: EMPL || || || Vuosi 2014[34] || Vuosi 2015 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat (p.m) || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || ||

Maksut || (2) || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || ||

Maksut || (2a) || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[35] || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || ||

EMPL-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || ||

Maksut || =2+2a +3 || || ||

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || ||

Maksut || (5) || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN EMPL kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || ||

Maksut || =5+ 6 || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || ||

Maksut || (5) || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || ||

Maksut || =5+ 6 || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuodet 2017–2020 || YHTEENSÄ

PO: EMPL + AGRI ||

Ÿ Henkilöresurssit || 1,271 || 1,271 || 1,271 || 1,271 vuodessa || 8,897 ||

Ÿ Muut hallintomenot || 0,140 || 0,140 || 0,140 || 0,140 vuodessa || 0,98 ||

YHTEENSÄ || || 1,411 || 1,411 || 1,411 || 1,411 vuodessa || 9,877 ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi n[36] || Vuosi n+1 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || ||

Maksut || || ||

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– X  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuodet 2015-2020 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ ||

||

Tyyppi[37] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä || Kustannukset || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITE 1[38]… || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

–      Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– Ö            Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014[39] || Vuosi 2015 || Vuodet 2016–2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || ||

Henkilöresurssit || 1,271 || 1,271 || 1,271 vuodessa || 8,897

Muut hallintomenot || 0,14 || 0,14 || 0,14 vuodessa || 0,98

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 1,411 || 1,411 || 1,411 vuodessa || 9,877

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[40] || || || ||

Henkilöresurssit || || ||

Muut hallintomenot || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || ||

YHTEENSÄ || || || || || ||

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Sama vuosille 2016–2020

04 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 9 || 9 || Sama

XX 01 01 02 (lähetystöt) || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || ||

04 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 2 || 2

XX 01 02 02 (lähetystöjen sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat) || ||

XX 01 04 yy[41] || – päätoimipaikassa[42] || ||

– lähetystöissä || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || ||

YHTEENSÄ || 11 || 11 || || 11 ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien ja hallintomäärärahojen tarve katetaan tämän toimen hallinnointiin jo myönnetyistä ja/tai pääosaston sisällä uudelleen kohdennetuista määrärahoista, joita täydennetään tapauksen mukaan muilla mahdollisilla osuuksilla, joita hallinnoivalle pääosastolle voidaan myöntää vuosittaisessa jakomenettelyssä talousarviorajoitukset huomioon ottaen.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

Ei sovelleta

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[43]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

Ei sovelleta

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito–vuonna || ||

Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) ||

Momentti …. || || || || || || ||

Vastaavat menopuolen budjettikohdat käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Ei sovelleta

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Ei sovelleta

[1]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[2]               EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.

[3]               KOM(2008) 800 lopullinen, 26.11.2008.

[4]               Asetus (EY) N:o 546/2009, EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26.

[5]               KOM(2011) 336 lopullinen, 10.6.2011.

[6]               KOM(2011) 403 lopullinen, 29.6.2011.

[7]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[8]               KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[9]               Ks. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=320&furtherEvents=yes.

[10]             Ks. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=323&furtherEvents=yes.

[11]             Ks. http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=6578&langId=en.

[12]             Ks. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=285&furtherEvents=yes.

[13]             Ks. http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=326&eventsId=330&furtherEvents=yes.

[14]             SEC(2011) xxx

[15]             SEC(2011) yyy.

[16]             KOM(2011) 403 lopullinen, 29.6.2011.

[17]             EUVL C […], […], s. […].

[18]             EUVL C […], […], s. […].

[19]             EUVL L 48, 22.2.2008, s. 82.

[20]             KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[21]             EUVL L 167, 29.6.2009, s. 27.

[22]             KOM(2011) 403 lopullinen, 29.6.2011.

[23]             EUVL L.

[24]             EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43.

[25]             EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9.

[26]             EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.

[27]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[28]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[29]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[30]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[31]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[32]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[33]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[34]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[35]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[36]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[37]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluja (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[38]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoite/-tavoitteet…”.

[39]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[40]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[41]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[42]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[43]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.