22.12.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 376/69

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta

KOM(2011) 315 lopullinen – 2011/0150 COD

2011/C 376/13

Esittelijä: Antonello PEZZINI

Neuvosto päätti 24. kesäkuuta 2011 ja Euroopan parlamentti 23. kesäkuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta

KOM(2011) 315 lopullinen – 2011/0150 COD.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 30. elokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 21.–22. syyskuuta 2011 pitämässään 474. täysistunnossa (syyskuun 21. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 121 puolesta ja 2 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa komission aloitetta tarkistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää niin, että säilytetään sen monet hyviksi osoittautuneet osat, korjataan puutteet ja pyritään tasapainottamaan kansainvälinen, eurooppalainen ja kansallinen ulottuvuus varmistaen samalla korkea laatu maailmanlaajuisella tasolla.

1.2   Komitea on vakuuttunut tarpeesta luoda joustava ja dynaaminen yhteinen lainsäädäntö- ja sääntelykehys kilpailukyvyn, innovoinnin ja kasvun edistämiseen tähtäävän eurooppalaisen teknisen standardoinnin tuottaman lisäarvon optimoimiseksi.

1.3   Komitea korostaa eurooppalaisen standardoinnin merkitystä sisämarkkinoiden toiminnalle ja lujittumiselle etenkin terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, kuluttajiin ja yhteentoimivuuteen liittyvissä kysymyksissä. Näillä aloilla hyödynnetään nykypäivänä yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa.

1.4   Komitea pitää perustavan tärkeänä, että standardien laadinnan ajoitusta ja kestoa mukautetaan ja että standardointialoihin sisällytetään myös palveluala sekä tieto- ja viestintätekniikka. Erityishuomiota tulee kiinnittää laatutavoitteisiin, turvallisuuteen ja standardien tuotantomäärään, ja tässä yhteydessä tulee hyödyntää internetpohjaisia konsultointifoorumeita ja verkossa toimivia tiedonvaihtofoorumeita.

1.5   ETSK katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan alan kansainvälisten foorumien ja/tai teollisuuskonsortioiden vahvistamia eritelmiä ei pitäisi hyväksyä ennen eurooppalaisten standardointielinten suorittamaa varmennusta, johon osallistuu pk-yritysten, kuluttajien, ympäristötoimijoiden, työntekijöiden ja vahvoin sosiaalisin intressein toimivien elinten edustajia.

1.6   ETSK pitää ilahduttavana, että eurooppalaisten ja kansallisten standardointielinten sekä muiden standardointitehtäviä yhteistyössä hoitavien elinten ja eurooppalaisten sidosryhmiä edustavien elinten rahoitusjärjestelmiä aiotaan yksinkertaistaa asianmukaisen oikeusperustan pohjalta.

1.7   ETSK suosittaa yhteisen suunnitteluasiakirjan laatimista, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys, koordinointi ja yhteensopivuus markkinoiden tulevien tavoitteiden kanssa. Tätä ajatellen olisi hyvä, jos kaikki vuotuisen suunnittelun osapuolet osallistuisivat eurooppalaisten standardointielinten, muiden alakohtaisia teknisiä eritelmiä laativien tahojen (tieto- ja viestintätekniikka), asianomaisten komission yksiköiden ja kansallisten standardointielinten työohjelmien valmisteluun.

1.8   Lisäksi komitea korostaa, että on tärkeää saada pikaisesti ajanmukaiset tekniset standardit palvelualalle, joka kehittyy jatkuvasti ja on vuoteen 2020 ulottuvalla aikajänteellä innovatiivinen osa taloutta ja yksi sen peruspilareista. Samalla se huomauttaa, että palveluiden erityisluonne tulisi ottaa huomioon ja että tavaroiden standardoinnin mallia ei voida kopioida automaattisesti. Palvelualan standardien jatkokehittelyssä tulee ottaa huomioon markkinoiden ja yhteiskunnan tarpeet.

1.9   ETSK:n mielestä on tärkeää taata eurooppalaisen standardointijärjestelmän rahoitukselle vakaa monivuotinen suunnittelukehys. Tähän liittyen komitea pitää huolestuttavana, että komissio ehdottaa kyseisiin toimiin tarkoitettujen määrärahojen varaamista vasta vuoden 2013 talousarvioon.

1.10   Komitea kehottaa lisäämään vuorovaikutusta teknisen standardoinnin prosessien ja EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien välillä, jotta uudet tekniikat saadaan nopeasti käyttöön ja tuottamaan siten Euroopan taloudelle kilpailuetuja maailmanmarkkinoilla.

1.11   ETSK suosittaa tiiviiden yhteyksien ylläpitämistä eurooppalaisten standardointielinten ja teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavien patenttivirastojen välillä.

1.12   Komitea katsoo, että uuteen asetukseen tulee sisällyttää nimenomaisesti Euroopan aseman vahvistaminen kansainvälisessä standardoinnissa, jotta vaihtotoiminta helpottuisi ja Euroopan kilpailukyky paranisi.

2.   Johdanto

2.1   Komitea on aina korostanut, että teknisellä standardoinnilla on keskeinen asema pyrittäessä edistämään

—	eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen laatua

—	niiden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja maailmanmarkkinoilla

—	kuluttajansuojaa

—	sosiaalisten ja ympäristönsuojeluvaatimusten parantumista.

2.2   Komitea on aina puoltanut sitä, että ”eurooppalaista standardointia hyödynnettäisiin yhteisön politiikassa ja lainsäädännössä entistä enemmän, jotta tekninen standardointi leviäisi yhteiskunnan ja yritysten tarpeiden mukaisesti mm. seuraaville uusille aloille: palvelut, tieto- ja viestintätekniikka, liikenne, kuluttajansuoja ja ympäristönsuojelu” (1).

2.3   Komitea on myös korostanut, että ”erityisesti nk. uuden lähestymistavan direktiivien ansiosta eurooppalainen standardointi on keskeistä sisämarkkinoiden toiminnalle ja vakiintumiselle” (2).

2.4   Tuoreessa lausunnossaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketista komitea tähdentää, että ”standardit ovat merkittävä sisämarkkinoiden tukipilari”. Lisäksi komitea korostaa ”olevan tärkeää lisätä kuluttajien ja pk-yritysten osallistumista ja varmistaa samalla jatkuvalla ja kestävällä tavalla, että niiden tähän prosessiin osallistumista rajoittavat kustannusongelmat ratkaistaan”. ”Standardit eivät saisi olla tiettyjen toimijoiden sanelemia. EU:n standardeilla on oltava paljon suurempi rooli globaalissa kaupassa, ja niitä tulisi edistää kahden- ja monenvälisissä tulevissa kauppaneuvotteluissa.” (3)

2.5   Teknisellä standardoinnilla on perustavan tärkeä rooli sisämarkkinoiden toiminnan sekä tuotteiden ja palvelujen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Ne ovat strateginen keino varmistaa tuotteiden ja palvelujen laatu, verkkojen ja järjestelmien yhteentoimivuus, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun korkea taso sekä innovaatioiden ja sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen.

2.6   Jotta tämä rooli voidaan hyödyntää täysipainoisesti, mm. seuraavien edellytysten on täytyttävä:

—

Eurooppalaisen teknisen standardoinnin on voitava vastata ripeästi lainsäädäntötarpeisiin – komission toimeksiannosta – sekä tarpeisiin, joita ilmenee nopeasti muuttuvassa tuotantoteollisuudessa, koska tuotteiden elinkaari ja tuotekehityssyklit lyhenevät lyhenemistään ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on oltava yhä nopeampia ja joustavampia.

—

Jotta teknisillä standardeilla olisi merkitystä, niiden on pysyttävä nopeasti etenevän teknisen kehityksen vauhdissa. Lisäksi standardien on katettava yhä laajempia aloja, erityisesti tieto- ja viestintätekniikka sekä palvelut, ja niitä laadittaessa on varmistettava oikea määrä, nopeus ja laatu mm. hyödyntämällä internetissä toimivia konsultointifoorumeita.

—

Standardien laadinta- ja soveltamisprosessin on mukauduttava pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin eikä päinvastoin. Pk-yritysten on oltava laajasti ja maakohtaisten valtuuskuntien suhteen tasapainoisesti edustettuina etenkin Euroopan tason standardointitoiminnassa ja voitava osallistua siihen aktiivisesti, sillä pk-yritysten suhde teknisiin standardeihin on yleensä hankala ja monisyinen.

—

Standardien legitiimiyttä ja niistä vallitsevaa yhteisymmärrystä on parannettava ja laajennettava soveltamalla vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa avointa ja läpinäkyvää yhteistyömallia, jossa teollisuus, pk-yritykset, viranomaiset ja muut kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät voivat toimia yhdessä ja samalta viivalta. Standardit koskevat usein ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkkojen tehokkuuteen sekä ympäristöön liittyviä seikkoja ja muita yleisesti tärkeitä asioita. Näillä aloilla on siis oltava asianmukainen edustus ja vaikutusmahdollisuudet.

—	Eurooppalaisen standardointijärjestelmän on pystyttävä takaamaan varmennettujen eurooppalaisten viitestandardien avulla, että tieto- ja viestintätekniset sovellukset ja palvelut ovat täysin yhteentoimivia ja yhteensopivia.

—

Eurooppalaisen standardointijärjestelmän on saatava yksinkertaistetulla menettelyllä asianmukaista rahoitustukea sen varmistamiseksi, että kaikki asianomaiset toimijat voivat osallistua täysipainoisesti standardien laadintaan. Standardointi on sisällytettävä automaattisesti julkisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin Eurooppa 2020 -strategian edistymisen tukemiseksi.

—

Standardit, joita kansainvälisesti tunnustetut ja eurooppalaisten standardointielinten – CEN, CENELEC, ETSI (4) – valvomat tieto- ja viestintätekniikan alan foorumit ja konsortiot laativat, on integroitava järjestelmään sen jälkeen, kun on varmistettu avoimuus, läpinäkyvyys ja kaikkien asianomaistentasapainoiset osallistumismahdollisuudet, jotta näihin standardeihin voidaan viitata hankintamenettelyjä koskevassa EU:n lainsäädännössä.

—	Kaikkien eurooppalaisten standardointielinten ja -organisaatioiden välistä tiedonvaihtojärjestelmää on vahvistettava asianmukaisesti, ja lisäksi on taattava kaikkien asianomaisten yhtäläiset mahdollisuudet saada standardeja käyttöönsä.

2.7   Rahoitustuesta puhuttaessa on syytä muistaa, että säännöistä, joiden mukaisesti EU osallistuu eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen, säädetään päätöksessä N:o 1673/2006/EY, josta komitea on antanut lausunnon jo aiemmin. Tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaisia standardeja ja muita eurooppalaisia standardointituotteita laaditaan ja tarkistetaan unionin tavoitteita, lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevalla tavalla. Samoja säännöksiä olisi sovellettava niihin elimiin, joita ei ehdotetussa asetuksessa luokitella eurooppalaisiksi standardointielimiksi mutta joiden tehtävänä on toteuttaa alustavia toimia eurooppalaisen standardoinnin tukemiseksi.

2.8   Kun otetaan huomioon eurooppalaisen standardoinnin laaja-alaisuus unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa sekä standardointitoimien erilaisuus, on tarpeen säätää erilaisista rahoitusjärjestelyistä.

3.   Komission ehdotukset

3.1   Ehdotuksella pyritään vastaamaan seuraaviin tarpeisiin:

—

Eurooppalaisten standardointielinten olisi vahvistettava sekä tavaroita että palveluja koskevia eurooppalaisia standardeja ja saatava jatkossakin osarahoitusta EU:lta. Näin taataan tärkeä tuki tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoille ja estetään kaupan esteiden muodostumista EU:ssa. Eurooppalaisten standardien laatimista olisi nopeutettava, ja standardit olisi pidettävä koko ajan kiihtyvän tuotteiden ja palvelujen kehittelyn tasalla.

—

Koska standardit ovat niiden laadintaan osallistuneiden tahojen saavuttaman yhteisymmärryksen tulos, standardointiprosessin legitiimiys on varmistettava kutsumalla siihen mukaan asianomaiset kansalaisyhteiskunnan ryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, pienet ja keskisuuret yritykset, kuluttajat ja ympäristönsuojelijat.

—

Jotta tieto- ja viestintätekniikan alalla saadaan aikaan palvelujen ja sovellusten yhteentoimivuuden takaavia standardeja, tieto- ja viestintätekniset standardit olisi voitava tunnustaa virallisesti, vaikka ne ovat eurooppalaisten standardointielinten ulkopuolisten erityisfoorumien ja -konsortioiden laatimia.

3.2   Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotetaan direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY, 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisen lisäksi etenkin direktiivien ja päätösten tarkistamista ja yhteensulauttamista.

3.3   Ehdotetulla uudella säädöksellä, joka on yhtenäisen täytäntöönpanon varmistamiseksi muodoltaan asetus, on seuraavat tavoitteet:

—	Lisätään avoimuutta ja yhteistyötä kansallisten standardointielinten, eurooppalaisten standardointielinten ja komission välillä.

—	Tunnustetaan myös muiden elinten laatimien tieto- ja viestintäteknisten standardien (laitteistot, ohjelmistot ja tietotekniset palvelut) käyttö, jos ne ovat kaupan teknisiä esteitä koskevien WTO:n periaatteiden mukaisia ja edistävät yhteentoimivuutta Euroopassa.

—	Suunnitellaan EU:n standardoinnin painopisteet ja komission toimeksiannot vuosi kerrallaan.

—	Vahvistetaan EU:n rahoitustuen avulla pk-yritysten sekä kuluttajien, ympäristönsuojelijoiden ja sosiaalisin intressein toimivien tahojen edustusta myös tuki- ja valmistelutoimissa.

—	Toteutetaan toimia komission pyytämien eurooppalaisten teknisten standardien laadinnan nopeuttamiseksi ja myönnetään taloudellista tukea eurooppalaisten standardointielinten prosesseihin, joissa pyritään aktiivisesti saavuttamaan yhteisymmärrys.

—	Toteutetaan lisäksi kannustustoimia, jotka koskevat eurooppalaisten teknisten standardien tunnetuksi tekemistä kansainvälisellä tasolla sekä kolmansille maille suunnattua teknistä apua ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien ohjelmien edistämistä.

—	Tarjotaan niin ikään eurooppalaisen ja kansainvälisen standardoinnin edistämiseksi yrityksille apua standardien kääntämiseen EU:n virallisille kielille yhtenäisyyden ja saatavuuden parantamiseksi.

—	Tehostetaan komission toimeksiantojen perusteella palvelualan standardointitoimia sisämarkkinoiden kilpailukyvyn edistämiseksi ja sen ehkäisemiseksi, että joudutaan laatimaan monia kansallisia standardeja.

—	Kevennetään hallinnollista taakkaa soveltamalla kiinteitä vakiomaksuja ilman todellisten kustannusten tarkistamista.

—	Luodaan saavutusten mittaamiseksi sellaisiin yhdessä sovittuihin tulos- ja tehoindikaattoreihin ja -tavoitteisiin pohjautuva järjestelmä, joiden avulla tehostetaan ja nopeutetaan tulosten saavuttamista ja niiden saavuttamiseen tähtäävää prosessia.

—	Eurooppalaiset standardointielimet laativat komissiolle vuosittain raportin, jossa käsitellään etenkin taloudellisiin seikkoihin, avoimuuteen, nopeuteen, yksinkertaistamiseen, osallistamiskykyyn ja prosessin laatuun liittyviä kysymyksiä.

4.   Yleistä

4.1   Komitea kannattaa komission ehdotuksen tavoitteita, sillä nopea ja tehokas eurooppalainen standardointiprosessi, johon sidosryhmät osallistuvat, on paitsi merkittävä sisämarkkinoiden tukipilari myös ja ennen kaikkea Euroopan talouden kilpailukyvyn peruselementti ja innovoinnille käyttövoimaa antava tekijä. Todettakoon myös, että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen ja sen toteutumiseen tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian kulmakivi.

4.2   ETSK katsoo, että standardointielimiä tulee kannustaa arvioimaan työohjelmissa teollisuus- ja tekijänoikeuspolitiikkojaan ja kiinnittämään yhä enemmän huomiota innovoinnin edistämiseen sekä tiivistämään suhteita patenttivirastoihin, etenkin Münchenissä sijaitsevaan Euroopan patenttivirastoon, jotta teollisuus- ja tekijänoikeuskysymykset otettaisiin huomioon heti niiden syntymisestä lähtien ja näin sekä patenttien että standardien laatu paranisi.

4.3   ETSK pitää näin ollen ilahduttavana, että komissio aikoo tarkistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää niin, että säilytetään sen monet hyviksi osoittautuneet osat, korjataan puutteet ja pyritään tasapainottamaan eurooppalainen ja kansallinen ulottuvuus sekä vastaamaan yritysten, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten ja koko eurooppalaisen yhteiskunnan uusiin vaatimuksiin ja odotuksiin.

4.4   Komitea pitää perustavan tärkeänä, että standardien laadinnan ajoitusta ja kestoa mukautetaan ja että standardointialoihin sisällytetään myös palveluala sekä tieto- ja viestintätekniikka, sikäli kuin tällaisilla toimilla turvataan standardien laatutavoitteet ja mukaan otettavilta eurooppalaisten standardointielinten ulkopuolisilta standardinlaadintaelimiltä saadaan samat takeet avoimuudesta ja osallistavuudesta kuin eurooppalaisilta standardointielimiltä.

4.4.1   Komitea pitää tässä yhteydessä välttämättömänä, että eurooppalaiset standardointielimet ja komissio tarkastavat ja varmentavat etukäteen, että kansainvälisten foorumien ja/tai teollisuuskonsortioiden hyväksymät eritelmät, joita on tarkoitus käyttää viiteaineistona julkisten hankintojen yhteydessä, on laadittu puolueettomasti, tasapuolisesti ja avoimesti niin, että pienten ja keskisuurten yritysten, kuluttajien, ympäristönsuojelijoiden, työntekijöiden ja sosiaalisin intressein toimivien elinten edustajilla on ollut asianmukaiset osallistumismahdollisuudet.

4.4.2   ETSK kehottaa varmistamaan, ettei tällainen tarpeellinen osallistumisen lisääminen raskauta menettelyjä tai pidennä yhteisymmärrykseen pohjautuvia standardien laadintaprosesseja; menettelyjen ja prosessien olisi päinvastoin sujuvoiduttava huomattavasti, kun hyödynnetään internetpohjaisia konsultointi- ja laadintafoorumeja sekä verkossa toteutettavaa tiedonvaihtoa. (5)

4.5   Komitea kehottaa lisäksi säätämään asetuksessa monivuotisten ennakkosuunnitelmien laatimisesta Euroopassa tehtävälle standardoinnille, jotta voidaan tarjota entistä tehokkaammin ja koordinoidummin ratkaisuja hyödynnettäväksi globaaleissa politiikoissa, joita tarvitaan ilmastonmuutokseen, älykkäisiin verkkoihin, uusiutuviin energiamuotoihin ja niiden verkkoon kytkemiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi sekä kiireellisiin ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi.

4.6   ETSK katsoo, että on parannettava edellytyksiä järjestää perehdytysohjelmia, joiden avulla edistetään kaikkien asianomaisten tahojen tosiasiallista osallistumista standardointiprosessiin sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla, ja toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että pienimuotoisemmat kansalliset standardointielimet, joilla ei toistaiseksi ole teknisten komiteoiden sihteeristöjä, voivat osallistua aktiivisemmin standardointiprosessiin.

4.7   Vuotuisten työohjelmien laatiminen eurooppalaisille standardointielimille, muille alakohtaisia teknisiä eritelmiä laativille tahoille (tieto- ja viestintätekniikka), asianomaisille komission yksiköille ja kansallisille standardointielimille voi olla tehokas keino varmistaa, että laadukkaita standardeja tuotetaan oikeaan aikaan, nopeasti ja riittävästi. Edellytyksenä on, että taataan puitteet yhtenäistämiselle ja koordinoinnille sekä kaikkien asianomaisten tahojen tosiasiallinen osallistuminen vuosisuunnitteluun.

4.8   ETSK pitää ilahduttavana, että eurooppalaisten ja kansallisten standardointielinten sekä muiden standardointitehtäviä yhteistyössä hoitavien elinten ja liitteessä III tarkoitettujen eurooppalaisten sidosryhmiä edustavien elinten rahoitusjärjestelmiä yksinkertaistetaan asianmukaisen oikeusperustan pohjalta.

4.8.1   ETSK:n pitää huolestuttavana, että komissio ehdottaa kyseiseen toimeen tarkoitettujen määrärahojen varaamista vasta vuoden 2013 talousarvioon. Komitean mielestä on tärkeää taata Euroopan standardointijärjestelmän rahoitukselle vakaa monivuotinen suunnittelukehys, jota aletaan soveltaa mahdollisimman nopeasti.

4.9   Kun ajatellaan yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien tuottamista sen takaamiseksi, että tuotteet täyttävät EU:n lainsäädännössä vahvistetut perusvaatimukset, on syytä todeta, ”että jos yhdenmukaistettuja standardeja ei ole, yritykset eivät pysty esittämään vaatimustenmukaisuusolettamusta tietyn standardin perusteella vaan joutuvat osoittamaan olennaisten vaatimusten täyttymisen asiaan sovellettavassa EU-lainsäädännössä vahvistetun vaatimustenmukaisuusmoduulin mukaisesti. Kummassakaan tapauksessa yritykset eivät välty niiltä kustannuksilta, jotka johtuvat sisämarkkinoiden tai vaatimustenmukaisuudenarviointimenettelyjen pirstaleisuudesta” (6).

4.9.1   Komitea katsoo tässä yhteydessä, että tällaisten standardien laatimiseen ja käyttämiseen vapaaehtoispohjalta tulee kannustaa yhä tehokkaammin, jotta voidaan varmistaa tuoteturvallisuuden tason jatkuva parantuminen.

4.10   Komitea katsoo, että ehdotetun asetuksen tulee olla sisällöltään sellainen, että se kannustaa siirtämään eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä hyväksyttyjä teknisiä standardeja kansainväliselle tasolle ja vahvistaa kansallisten ja eurooppalaisten standardointielinten asemaa kansainvälisissä standardointielimissä. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa koordinoitujen eurooppalaisten aloitteiden avulla unionin innovoinnin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

5.   Erityistä

5.1   Komitean mielestä liitteessä I olisi pitänyt mainita myös tunnustetut kansalliset standardointielimet.

5.2   Tekniset eritelmät on syytä erottaa virallisista standardeista. ETSK ehdottaa, että johdanto-osan 19 kappaleeseen lisätään ilmaisun ”asiaa koskevia standardeja” jälkeen sanat ”ja teknisiä eritelmiä” ja että johdanto-osan 20 ja 22 kappaleessa korvataan viittaukset ”standardeihin” viittauksilla ”teknisiin eritelmiin”.

5.3   Ehdotettua 2 artiklaa tulee täsmentää seuraavasti: ”– – standardointitoimintaan päteväksi tunnustetun elimen hyväksymää teknistä eritelmää, joka on tarkoitettu – –”. Siihen tulee myös lisätä seuraava uusi 9 kohta: ” ’kansallisella standardointielimellä’ tarkoitetaan liitteessä I mainittua elintä”.

5.4   ETSK katsoo 3 artiklan osalta, että kansallisten standardointielinten on voitava esittää vastalauseita, vaikka ne eivät voi vastustaa Euroopan tason työohjelmia. Komitea ehdottaakin, että 3 artiklan 5 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Kansalliset standardointielimet eivät vastusta sitä, että niiden työohjelmassa olevaa standardointikohdetta käsitellään Euroopan tasolla eurooppalaisten standardointielinten määrittelemien sääntöjen mukaan, eivätkä toteuta toimia, jotka voivat vaikuttaa päätökseen tässä suhteessa.”

5.4.1   Lisäksi ETSK ehdottaa, että artiklaan lisätään seuraava uusi 6 kohta: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että silloin kun 7 artiklassa tarkoitettua eurooppalaista standardia ollaan laatimassa, niiden standardointielimet eivät toteuta toimia, joilla voisi olla vaikutusta suunniteltuun yhdenmukaistamiseen, eivätkä ne eritoten julkaise kyseisellä alalla sellaista uutta tai tarkistettua kansallista standardia, joka ei ole täysin olemassa olevan eurooppalaisen standardin mukainen.”

5.5   ETSK ehdottaa, että 7 artiklaan lisätään 3 kohdan jälkeen seuraava uusi kohta: ”3.1 Yhdenmukaistettua standardia koskeva pyyntö on vahvistettava virallisesti komission ja toimivaltaisen eurooppalaisen standardointielimen välisellä toimeksiantosopimuksella.”

5.5.1   ETSK katsoo, että ehdotus, jonka mukaan eurooppalaisilla standardointielimillä olisi ainoastaan yksi kuukausi aikaa vastata komission pyyntöön, saattaisi rajoittaa sidosryhmien kuulemista. Komitea suosittaa määräajaksi kolmea kuukautta.

5.6   ETSK ehdottaa 9 artiklan otsikon muuttamista muotoon ”Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustaminen julkisia hankintoja varten” ja artiklatekstin alun täydentämistä seuraavasti: ”Tieto- ja viestintätekniikan alalla komissio voi – –”.

5.7   ETSK ehdottaa, että 16 artiklaan lisätään seuraava alakohta:

”a1)	ajantasaistetaan liitteessä II olevaa kansallisten standardointielinten luetteloa jäsenvaltioiden 21 artiklan nojalla toimittamien tietojen perusteella”

Lisäksi komitea ehdottaa b alakohdan muuttamista kuulumaan seuraavasti:

”b)	mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamista julkisten hankintojen yhteydessä koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen”.

5.8   ETSK ehdottaa, että 17 artiklan 2 kohtaan lisätään seuraavaa:

---

(1)  Ks. EUVL C 110, 9.5.2006, s. 14.

(2)  Ks. alaviite 1.

(3)  Ks. EUVL C 132, 3.5.2011, s. 47.

(4)  ETSI: Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) on riippumaton voittoa tavoittelematon eurooppalainen televiestintäalan standardointielin.

(5)  Kuten Kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä (ISO) ja Sähköalan kansainvälisessä standardisointijärjestössä (IEC), tekniset eritelmät ovat julkaisumuoto aineistolle, josta ei ole päästy kansainvälisen standardin aseman vaatimaan yhteisymmärrykseen.

(6)  KOM(2011) 315, perusteluiden 1 kohta ja johdanto-osan 18 ja 36 kappaleet.

---