EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52011AE1000

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” KOM(2010) 758 lopullinen

OJ C 248, 25.8.2011, p. 130–134 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

25.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 248/130


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle”

KOM(2010) 758 lopullinen

2011/C 248/22

Esittelijä: Maureen O'NEILL

Euroopan komissio päätti 16. joulukuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle

KOM(2010) 758 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 27. toukokuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. kesäkuuta 2011 pitämässään 472. täysistunnossa (kesäkuun 15. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 147 ääntä puolesta ja 1 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

ETSK:n lausunto köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista liittyy älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua tukevaan Eurooppa 2020 -strategiaan. Lausunnossa korostetaan uutta kokonaisvaltaista lähestymistapaa, mikä kytkee sen tiiviisti muihin lippulaivahankkeisiin ja EU:n viiteen yleistavoitteeseen. Lisäksi siinä tähdennetään unioni- ja jäsenvaltiotason toimintalinjojen keskinäisen johdonmukaisuuden tarvetta sekä valtiovallasta riippumattomien sidosryhmien osallistumista ja keskeistä roolia. (1)

1.   Suositukset

ETSK suosittaa seuraavaa:

Koska köyhyys merkitsee ihmisoikeuksien loukkaamista, hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan on yhdessä otettava vastuu sen poistamisesta.

Eurooppa 2020 -strategian taloudellisten, rahoitusta ja työllisyyttä koskevien ja sosiaalisten toimenpiteiden on oltava poliittisesti yhdensuuntaisia, ja niiden kaikkien olisi edistettävä sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Säästötoimenpiteet eivät saisi lisätä köyhyysriskiä. Lisäksi sosiaalisia vaikutuksia on arvioitava tehokkaasti ja arvioinnista on keskusteltava.

Aktiivisen osallisuuden strategia olisi pantava täytäntöön yhdennettynä lähestymistapana riittävän toimeentulotuen, osallisuutta edistävien työmarkkinoiden sekä laadukkaan työn ja laadukkaiden palveluiden saatavuuden takaamiseksi.

On keskityttävä aiempaa voimakkaammin vähentämään eriarvoisuutta ja huolehtimaan ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta muun muassa tasapuolistamalla tulonjakoa ja panemalla Lissabonin sopimuksen mukaiset horisontaaliset sosiaalilausekkeet täytäntöön.

Olisi painotettava yhä enemmän investoimista henkiseen pääomaan elinikäisen oppimisen ja koulutuksen avulla. Tähän kuuluu myös työmarkkinoiden ja niiden ulkopuolisten tarpeiden mukaisten taitojen kehittämiseen tähtäävän koulutuksen parantaminen.

Kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, muun muassa köyhyydessä elävän väestön, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten, osallistumista foorumin toimintaan olisi vahvistettava unioni- ja jäsenvaltiotasolla käytävän järjestelmällisen vuoropuhelun avulla ja tuettava asianmukaisella EU-rahoituksella. ETSK:lla olisi oltava aktiivinen ja yhteistyöpainotteinen rooli sekä tässä vuoropuhelussa että foorumin vuosikokouksessa.

Köyhyyden torjuntaan tarkoitettuja EU-määrärahoja, erityisesti rakennerahastovaroja, on lisättävä, ja painopiste on asetettava menettelyjen yksinkertaistamiseen, avoimuuden lisäämiseen ja tehokkaan toteutuksen seurantaan.

Sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää on vahvistettava. Tähän kuuluu myös sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden kansallisten strategioiden sekä valtakunnallisten ja paikallisten toimintasuunnitelmien kehittäminen. Menetelmän yhteyttä köyhyyttä koskevaan lippulaivahankkeeseen on selkiytettävä.

2.   Taustaa

Henkilön katsotaan elävän köyhyydessä, jos hänen tulonsa ja voimavaransa ovat niin riittämättömät, ettei hän voi saavuttaa kyseisessä yhteiskunnassa hyväksyttävänä pidettävää elintasoa. Köyhyytensä vuoksi henkilö voi olla moniongelmainen, esimerkiksi työttömyyden, pienten tulojen, huonojen asuinolojen, riittämättömien terveydenhuoltopalvelujen tai elinikäiseen oppimiseen, kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintaan osallistumisen esteiden vuoksi. Henkilö on usein syrjäytynyt eikä voi osallistua (taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen) toimintaan muiden ihmisten tapaan, ja hänen mahdollisuutensa käyttää perusoikeuksiaan voi olla rajoittunut.  (2)

2.1   Yli 80 miljoonaa ihmistä eri puolilla EU:ta elää köyhyysrajan (3) alapuolella. Heistä yli 50 prosenttia on naisia ja 20 miljoonaa lapsia. Vaikka aineellista köyhyyttä koskeva tilastotieto on tärkeää, on tiedostettava myös aineettoman köyhyyden, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomuuden, olemassaolo. Vallitseva talouskriisi on koetellut ankarimmin haavoittuvimmassa asemassa olevia ja huono-osaisimpia yhteisöjemme jäseniä.

2.2   Euroopan komissio on asettanut köyhyyden vähentämisen keskeiselle sijalle talous-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisissa linjauksissaan eli Eurooppa 2020 -strategiassa (4). EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet ovat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteisestä tavoitteesta nostaa vähintään 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä ja sosiaalisen syrjäytymisen kierteestä ensi vuosikymmenen aikana. Köyhyydentorjuntafoorumia koskeva lippulaivahanke on yhdessä suuntaviiva 10:n kanssa erottamaton osa Eurooppa 2020 -strategiaa, ja niillä vahvistetaan jäsenvaltioiden kansallisilla uudistusohjelmilla antamaa panosta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan.

2.3   Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen teemavuosi toi esiin köyhyyden torjunnan monimutkaisuuden ja monitahoisuuden sekä tarpeen ryhtyä pikaisesti toimiin köyhyyden torjumiseksi talouskriisin ja säästötoimenpiteiden keskellä.

2.4   Nuorten, maahanmuuttajien ja heikon ammattitaidon omaavien työttömyystilanne pahenee. Työssäkäyvät köyhät, joiden palkka ei riitä välttämättömiin päivittäishyödykkeisiin, sekä iäkkäät ihmiset ja vähätuloiset perheet kärsivät yhä enemmän aineellista puutetta. Aineellista puutetta kärsivien osuus on Euroopassa 8 ja muutamissa jäsenvaltioissa jopa 30 prosenttia. (5)

2.5   Eurooppa-neuvosto on sopinut, että Eurooppa 2020 -strategian mukaisen, köyhyyden vähentämistä koskevan yleistavoitteen tulee perustua kolmeen indikaattoriin: köyhyysriskiaste, vakava aineellinen puute ja niiden ihmisten prosenttiosuus, jotka elävät talouksissa, joissa on työttömiä. Köyhyydenvähentämistavoitteiden olisi liityttävä alueellisiin ja paikallisiin painopisteisiin.

3.   Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi

3.1   Komission ehdottama foorumi on yksi Eurooppa 2020 -strategian mukaisista seitsemästä lippulaivahankkeesta. Strategiassa on kolme painopistettä, joilla pyritään työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Painopisteet ovat

älykäs kasvu

kestävä kasvu

osallistava kasvu.

3.2   Foorumin tarkoituksena on saada jäsenvaltiot, EU:n toimielimet ja keskeiset sidosryhmät yhdessä sitoutumaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Tätä varten foorumi laatii dynaamiset toimintapuitteet sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että työllisyys, kasvu ja sosiaalinen osallisuus jakautuvat nykyistä tasapuolisemmin kaikkialla EU:ssa.

3.3   Tavoitteen saavuttamiseksi komissio on yksilöinyt seuraavat toiminta-alueet:

Toimitaan koko politiikan skaalalla.

Lisätään ja tehostetaan EU:n varojen käyttöä sosiaalisen osallisuuden tukemiseen.

Edistetään näyttöön perustuvaa sosiaalista innovointia.

Työskennellään yhdessä osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden kanssa ja hyödynnetään niiden potentiaalia.

Tehostetaan politiikan koordinointia jäsenvaltioiden kesken.

4.   Yleistä

4.1   Köyhyys loukkaa ihmisoikeuksia, eikä sitä voida hyväksyä 2000-luvun Euroopassa. ETSK on tyytyväinen sitoumukseen vähentää köyhyyttä ja tavoitteeseen nostaa vähintään 20 miljoonaa ihmistä köyhyydestä (6) ja suhtautuu myönteisesti köyhyydentorjuntafoorumin perustamiseen sekä köyhyyden vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joista monet heijastelevat komitean aiempia lausuntoja. ETSK kehottaa kuitenkin toteuttamaan konkreettisempia toimia, joilla puututaan sekä köyhyyden syihin että sen seurauksiin, ja huolehtimaan ihmisoikeuksien toteutumisesta.

4.2   Unionitason talous-, rahoitus- ja sosiaalipolitiikka ja jäsenvaltioiden kohtaama todellisuus eivät vastaa toisiaan. ETSK korostaa johdonmukaisen ja yhdennetyn lähestymistavan merkitystä ja katsoo erityisesti, etteivät EU:n kriisinaikaiset talouden ohjaukseen ja hallintaan, kasvuun ja työllisyyteen keskittyvät toimenpiteet saisi lisätä köyhyysriskiä. ETSK kehottaa arvioimaan tehokkaasti tällaisten toimenpiteiden sosiaalisia vaikutuksia ja keskustelemaan arvioinnista seikkaperäisesti.

4.3   Lausuntoa laatiessaan ETSK on ottanut huomioon myös köyhyyden muut vaikutukset: köyhyys lisää taloudellisista ja sosiaalisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa ja vaikeuttaa eri jäsenvaltioissa inhimilliseen pääomaan tehtyjen investointien kuoletusta. Köyhät, joilla on vain vähän mahdollisuuksia puolustaa etujaan, voivat joutua entistäkin epäedullisempaan asemaan, jos valtion menojen vähentämiseksi tehtäviä talous-, vero-, sosiaali-, terveys- ja koulutusuudistuksia laadittaessa ei kiinnitetä huomiota köyhien suojeluun. Köyhyysrajan alle joutuneiden henkilöiden määrän lisääntyminen lisää entisestään julkisen rahan uudelleenjakamisen välttämättömyyttä.

5.   Erityistä

5.1   Sosiaaliturva

5.1.1   ETSK tiedostaa työllisyyden lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen tähtäävien toimenpiteiden merkityksen mutta korostaa, että sosiaaliturvan vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää. Yhtä lailla tärkeää on, ettei hyvinvointipalveluja vähennetä eikä palkkojen alentamiseen luoda paineita, sillä tällaiset toimet vaikuttavat suhteettomasti kaikkein köyhimpiin.

5.1.2   Sosiaaliturvajärjestelmät vähentävät köyhyysriskiä kolmanneksella (7) ja ovat välttämättömiä ihmisoikeuksien takaamiseksi. Ne vakauttavat taloutta automaattisesti, sillä ne lievittävät köyhyyttä ja tukevat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, edistävät kasvua ja ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että Eurooppa-hankkeella on kansalaisten tuki (8).

5.1.3   Komission tavoin ETSK pitää erittäin tärkeänä jäsenvaltioiden sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien kestokyvyn varmistamista, jotta ihmisille voidaan taata riittävä toimeentulo elämän kaikissa vaiheissa, myös vanhuudenpäivinä (9).

5.2   Aktiivisen osallisuuden strategiat

5.2.1   Jotta voidaan puuttua köyhyyttä kärsivien kohtaamiin esteisiin, on kiinnitettävä jatkuvasti ja koordinoidulla tavalla huomiota yhdennettyyn aktiivisen osallistumisen strategiaan, joka koostuu seuraavista kolmesta pilarista: osallisuutta edistävät työmarkkinat, laadukkaiden palvelujen saatavuus ja riittävä toimeentulotuki  (10).

5.2.2   ETSK katsoo, että köyhyyden torjunnassa on painotettava voimakkaasti köyhyyden ennaltaehkäisemistä ja poistamista kestävän kasvun avulla. Laadukkaat työpaikat ja nykyaikaiset, tehokkaat sosiaaliturvajärjestelmät sekä toimet, joilla puututaan tulo- ja varallisuuseroihin ja epätasapuolisiin mahdollisuuksiin saada palveluja, ovat elintärkeitä. Komission vuotuisessa edistyskertomuksessa (2011) korostetaan, että kasvu ”ei voi olla kestävää, jos sen edut eivät ulotu yhteiskunnan kaikkiin osiin” ja että ”kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus nivoutuvat yhteen” (11).

5.2.3   EU-tason toimintalinjojen laatiminen on ratkaisevan tärkeää, mutta lisäksi on vahvistettava jäsenvaltioiden ja erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten roolia, jotta voidaan varmistaa, että muutokset toteutetaan. ETSK toivoo voivansa tehdä asiassa yhteystyötä alueiden komitean kanssa.

5.2.4   ETSK korostaa, että sekä työmarkkinaosapuolilla että osuus- ja yhteisötalouden organisaatioilla, osuuskunnat mukaan lukien, olisi oltava erittäin tärkeä rooli osallistavien työmarkkinoiden kehittämisessä ja nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjaon edistämisessä. Nämä ovat keskeisiä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista edistäviä tekijöitä.

5.2.5   ETSK kehottaa panemaan nykyistä enemmän painoa laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomiseen ja työssä käyvien köyhyyden torjuntaan tähtääviin toimenpiteisiin, jotka koskevat toimeentulon turvaavien palkkojen ja hyvien työolojen takaamista sekä köyhyysloukkujen minimoimista siirryttäessä sosiaalietuuksien piiristä työelämään.

5.2.6   EU:n aktiivisen osallisuuden strategian yhteydessä on toteutettava erityistoimia osallisuutta edistävien työmarkkinoiden luomiseksi (12), jotta saadaan poistettua esteet, jotka haittaavat tiettyjen väestöryhmien, kuten nuorten, iäkkäiden, romanien ja muiden etnisten vähemmistöjen, maahanmuuttajien, naisten, yksinhuoltajien ja vammaisten pääsyä työmarkkinoille (13).

5.2.7   ETSK korostaa, että laillisella työnteolla on tärkeä merkitys kaikille, ja on huolissaan siitä, miten pimeä työ, veropetokset ja veronkierto vaikuttavat sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen kestävyyteen sekä työllisyyteen ja sosiaalisiin oikeuksiin. Yhdennetty toiminta unionitasolla on välttämätöntä, ja lisäksi tarvitaan seuraamusten ja tehokkaiden valvontatoimien yhdistelmää sekä laillista työntekoa edistäviä kannustimia.

5.2.8   ETSK kehottaa laatimaan yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman aktiivisen osallisuuden strategioiden toteuttamiseksi paikallistasolla. Komitea tukee Euroopan parlamentin komissiolle esittämää kehotusta selvittää, mitä vaikutuksia sellaisella säädösehdotuksella olisi, jolla otettaisiin käyttöön asianmukainen vähimmäistulo, joka olisi vähintään 60 prosenttia kunkin jäsenvaltion mediaanitulosta.

5.2.9   ETSK kehottaa keräämään vertailukelpoista tietoa ja kokoamaan nykyistä parempia indikaattoreita, jotta voidaan selvittää köyhyyden poistamisen sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ja toimimattomuuden kustannukset.

5.3   Sidosryhmien osallistuminen

5.3.1   ETSK pitää asianomaisten sidosryhmien osallistumista unioni- ja jäsenvaltiotason säännölliseen ja järjestelmälliseen vuoropuheluun välttämättömänä, kun etsitään tehokkaita ratkaisuja ja seurataan foorumin ohjelman täytäntöönpanoa.

5.3.2   ETSK on tyytyväinen komission ehdotukseen järjestää EU:n toimielinten, valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden, köyhyydessä elävien, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa yhteinen vuosikokous edistyksen arvioimiseksi. Tämä yhteistyö olisi osa edellä mainittua järjestelmällistä unioni- ja jäsenvaltiotason vuoropuhelua. Arvioinnin yhteydessä on luotava katsaus kasvuselvityksen sosiaalisiin vaikutuksiin ja saavutettuun edistykseen.

5.3.3   ETSK toivoo, että Euroopan parlamentin roolia vahvistetaan, kun on kyse foorumin ohjelman täytäntöönpanon varmistamisesta jäsenvaltioissa. Tämä olisi Euroopan parlamentin Agora-kansalaisfoorumin ehdotusten mukaista.

5.3.4   ETSK tukee ponnekkaasti ehdotusta laatia köyhyydentorjuntafoorumia koskevan lippulaivahankkeen yhteydessä vapaaehtoiset suuntaviivat sidosryhmien osallistumiselle EU-tason toimintaan ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

5.3.5   ETSK:n olisi osallistuttava foorumin tavoitteiden toteuttamiseen aktiivisena kumppanina, ja sen olisi omaksuttava keskeinen rooli työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden intressien yhdistämisessä. Tähän voisi kuulua seuraavaa:

Järjestetään vuosittain kuulemistilaisuus, jossa pohditaan, miten köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisessa on edistytty.

Annetaan panos vuodeksi 2014 suunniteltuun, Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvään väliarviointiin.

Annetaan panos foorumin vuosikokoukseen.

Osallistutaan säännölliseen vuoropuheluun muiden sidosryhmien, muun muassa alueiden komitean ja kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen, kanssa ja laaditaan lausuntoja keskeisistä prioriteeteista.

5.4   Eriarvoisuuden poistaminen

5.4.1   ETSK on tyytyväinen siihen, että painopiste on asetettu foorumin syrjinnänvastaisiin sekä tasa-arvoa ja integraatiota edistäviin toimiin. Näin pyritään takaamaan vammaisten tai mielenterveysongelmista kärsivien, nuorten, iäkkäiden sekä maahanmuuttajataustaisten tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien, esimerkiksi romanien, osallisuus sekä naisten ja miesten tasa-arvon edistyminen. (14) ETSK korostaa tarvetta viitata yleisesti ihmisten perusoikeuksiin ja tehdä konkreettisia ehdotuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5, 8, 9 ja 10 artiklan horisontaalisten sosiaalilausekkeiden täytäntöönpanemiseksi.

5.4.2   ETSK tukee asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen sekä energiaköyhyyden ja taloudellisen syrjäytymisen torjunnan asettamista etusijalle. ETSK korostaa, että on tärkeää edistää mahdollisuuksia saada laadukkaita palveluita, myös tietotekniikkapalveluita, kohtuuhinnoin. Näitä näkökohtia on kehitettävä kansallisten sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden strategioiden avulla osana vahvistettua sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää.

5.4.3   ETSK tähdentää tarvetta investoida henkiseen pääomaan ja korostaa koulutuksen merkitystä työllistymisvalmiuksien, henkilökohtaisen kehityksen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta. Tähän liittyvien toimien tulisi kattaa varhaiskasvatus, kouluaika, jatko- ja täydennyskoulutus, ammatillinen koulutus ja työpaikkakoulutus osana pyrkimystä taata kaikille mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen.

5.4.4   OECD:n ja komission raporteissa korostetaan, että erot tulojen jakautumisessa ja varallisuudessa kasvavat ja mahdollisuudet saada muun muassa terveydenhoitopalveluita vaihtelevat sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden kesken. Lisäksi köyhyys on keskeisiä terveysongelmien taustalla olevia sosiaalisia tekijöitä, ja EU:n politiikassa tulisi näkyä moraalinen velvollisuus pelastaa ihmishenkiä. On olemassa vankkaa näyttöä siitä, että tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa saavutetaan lähes aina parempia tuloksia. Foorumin onkin asetettava etusijalle yhdennettyjen strategioiden ja konkreettisten toimenpiteiden kehittäminen erojen poistamiseksi ja siten nykyistä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi. (15)

5.4.5   ETSK kannattaa komission ehdotusta laatia kattava suositus lasten köyhyyden torjunnasta. Tavoitteena on edistää lasten köyhyyden ehkäisemistä ja lievittämistä siten, että taataan perheille riittävät tulot, investoidaan etenkin varhaisvuosien aikaiseen hoitoon ja koulutukseen ja voimaannutetaan lapsia perusoikeuksien ja YK:n lastenoikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Suositusta on kehitettävä rinnakkain johdonmukaisen perhepoliittisen lähestymistavan kanssa. Tässä yhteydessä on harjoitettava jatkuvaa seurantaa, ajatustenvaihtoa, tutkimusta ja vertaisarviointia, jotta voidaan edistää Eurooppa 2020 -strategian mukaisen köyhyydentorjuntatavoitteen saavuttamista. (16)

5.5   EU:n varojen hyödyntäminen sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamiseksi

5.5.1   ETSK on erittäin tyytyväinen ehdotuksiin tehostaa rakennerahastojen käyttöä köyhyyden torjunnassa ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä mutta korostaa tarvetta lisätä erityisesti muita huonommassa asemassa oleville yhteisöille osoitettavia määrärahoja. On ratkaisevan tärkeää investoida laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja tehokkaisiin lähestymistapoihin, jotta voidaan edistää syrjäytyneiden ryhmien osallistumismahdollisuuksia muun muassa osuus- ja yhteisötaloutta hyödyntämällä. Rahoituksen turvin olisi lisäksi parannettava mahdollisuuksia saada laadukkaita palveluja. Tämä koskee myös asumista.

5.5.2   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin helpottaa paikallisten organisaatioiden mahdollisuuksia hyödyntää rakennerahastoja erityisesti yleiskattavien tukien, teknisen avun ja valmiuksien kehittämisen muodossa. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta

vähentää byrokratiaa joustavoittamalla menettelyjä rahoituksen saamiseksi

asettaa eurooppalaiset vähimmäisvaatimukset menettelyjen avoimuuden ja tehokkuuden parantamiselle ja tiedonsaannin yksinkertaistamiselle. (17)

Komission olisi annettava opastusta, edistettävä vastavuoroista oppimista ja seurattava toteutusta sekä erityisesti otettava oppia kokemuksista, joita rakennerahastojen käytöstä on kriisin aikana saatu.

5.5.3   ETSK ehdottaa, että Progress-ohjelman kaltaisia EU-ohjelmia käytetään kansallisten foorumeiden kehittämiseen, jotta voidaan mahdollistaa sidosryhmien tehokas osallistuminen eurooppalaisen foorumin toimintaan ja edistää foorumin ensisijaisten tavoitteiden toteuttamista.

5.6   Sosiaaliset innovaatiot ja uudistukset

5.6.1   ETSK on tyytyväinen siihen, että tunnustetaan, mikä rooli osuus- ja yhteisötaloudella sekä valtiovallasta riippumattomilla organisaatioilla on pantaessa täytäntöön strategioita köyhyyden torjumiseksi, työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä sellaisten palveluiden kehittämiseksi, jotka vastaavat luovalla tavalla yhteisöjen tarpeisiin. Lisäksi komitea korostaa, että kaikilla toimijoilla, myös pk-yrityksillä ja yrittäjillä, on yhteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi.

5.6.2   Vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli yhteisöjen kehittämisessä, taitojen hankkimisessa, virallisessa ja epävirallisessa oppimisessa sekä ihmisten voimaannuttamisessa. ETSK on halukas korostamaan vapaaehtoistyön hyötyjä sillä edellytyksellä, että tämä ei heikennä palkkatyön asemaa tai julkisia palveluita.

5.6.3   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että näyttöön perustuvan sosiaalisen innovoinnin tukea lisätään. Komitea korostaa kuitenkin, että on tärkeää pitää kiinni nykyisistä hyvistä käytänteistä ja kehittää niitä, ja kehottaa jatkamaan rahoitusta.

5.7   Politiikan koordinoinnin tehostaminen

5.7.1   Kansalliset uudistusohjelmat ja kansallisten tavoitteiden asettaminen ovat keskeisiä tekijöitä Eurooppa 2020 -strategian ja köyhyysongelmien vähentämiseen tähtäävän politiikan toteuttamisessa. Prosessia on kuitenkin ehdottomasti tuettava vahvistetulla sosiaalialan avoimella koordinointimenetelmällä yhdennettyjen kansallisten strategioiden pohjalta, jotta voidaan luoda nykyistä vankempi perusta vaadittujen sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiselle ja selkiyttää koordinointimenetelmän yhteyttä köyhyyden torjunnan eurooppalaiseen foorumiin.

5.7.2   Avoimesta koordinointimenetelmästä ja sosiaalilausekkeesta antamassaan lausunnossa ETSK pitää horisontaalista sosiaalilauseketta, sosiaalisten vaikutusten arviointia ja vahvistettua sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää tervetulleina välineinä yhdennetyn lähestymistavan ja sosiaalisten tavoitteiden valtavirtaistamisen varmistamiseksi. ETSK kehottaa lisäämään prosessin näkyvyyttä ja avoimuutta ja ottamaan keskeiset EU:n toimielimet ja sidosryhmät siihen mukaan ja korostaa, että sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden strategioiden kehittäminen unioni-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla on tärkeää.

Bryssel 15. kesäkuuta 2011

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  Virke lisätty ETSK:n Eurooppa 2020 -ohjausryhmän suosituksen mukaisesti.

(2)  Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston yhteinen raportti sosiaalisesta osallisuudesta, maaliskuu 2004.

(3)  Köyhyysriskiraja on 60 prosenttia käytettävissä olevista kulutusyksikköä kohti lasketuista kansallisista mediaanituloista jäsenvaltiokohtaisten sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen.

(4)  Sosiaalisen suojelun komitean ja komission yhteinen tarkistettu arvio talouskriisin ja poliittisten toimenpiteiden sosiaalisista vaikutuksista (marraskuu 2010). ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, KOM(2010) 2020 lopullinen.

(5)  Aineellisen puutteen määritelmän mukaan ihminen kärsii aineellista puutetta, jos hän täyttää vähintään neljä seuraavista yhdeksästä kriteereistä: hänellä ei ole varaa maksaa vuokraa tai muita asumismenoja, pitää kotiaan riittävän lämpimänä, maksaa odottamattomia laskuja, syödä joka toinen päivä kalaa, lihaa tai muuta vastavaa proteiinipitoista ravintoa, lähteä kerran vuodessa viikon lomalle pois kotoa, pitää autoa, hankkia pesukonetta, ostaa väritelevisiota tai pitää puhelinta.

(6)  Ks. ETSK:n 17. kesäkuuta 2010 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esittämä julkilausuma.

(7)  Sosiaalisen suojelun komitean raportti Social Assessment of Europe 2020 (helmikuu 2011).

(8)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 26.

(9)  EUVL C 84, 17.3.2011, s. 38.

(10)  Komission suositus työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (2008/867/EY).

(11)  Ks. Kertomus Eurooppa 2020 -strategian edistymisestä (Vuotuisen kasvuselvityksen liite 1), KOM(2011) 11 lopullinen – liite 1/2, kohta 2.5.

(12)  EAY, BusinessEurope ym., Framework Agreement on Inclusive Labour Markets (Osallisuutta edistäviä työmarkkinoita koskeva puitesopimus), maaliskuu 2010.

(13)  EUVL C 21, 21.1.2011, s.66.

(14)  Ks. ETSK:n viesti kesäkuussa 2010 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle. Siinä korostetaan eriarvoisuuden poistamisen ja syrjinnän torjunnan merkitystä.

(15)  OECD 2008, Growing unequal: income distribution and poverty in OECD countries. Euroopan komission tutkimuksen pääosasto 2010, Why socio-economic inequalities increase: facts and policy papers in Europe, EUR 24 471.

(16)  EUVL C 44, 11.2.2011, s. 34.

(17)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 8.


Top