21.1.2011

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 21/1

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhdennetyn lähestymistavan tarve kaupunkialueita elvytettäessä” (valmisteleva lausunto)

2011/C 21/01

Esittelijä: Angelo GRASSO

Espanjan asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeri pyysi puheenjohtajamaa Espanjan nimissä 2. joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

Yhdennetyn lähestymistavan tarve kaupunkialueita elvytettäessä.

Asian valmistelusta vastannut ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. toukokuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. toukokuuta 2010 pitämässään 463. täysistunnossa (toukokuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta ja 4 vastaan 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Kaupungista on tullut energiaa tuhlaava järjestelmä, ja se on myös yksi ympäristön muuttumisen keskeisiä syitä. Tämän vuoksi unionitason koordinoidut toimet kehitettäessä nykyistä päättäväisemmin kaupunkien elvyttämispolitiikkoja ovat yksi tärkeimpiä välineitä torjuttaessa haitallisia hiilidioksidipäästöjä ja ilmastonmuutosta.

1.2   ETSK kannattaa kaupungeissa tai suurkaupungeissa sovellettavaa toimintastrategiaa, jolla pyritään elvyttämään rapistuneita kortteleita arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun sekä sosiaali- ja ympäristöseikkojen kannalta.

1.3   Valitettavasti perinteiset aluesuunnitteluvälineet eivät edelleenkään sovellu tämäntyyppiseen lähestymistapaan, sillä kaupunkien sijainti, asema ja suorituskyky vaihtelevat, eikä näin ollen ole mahdollista ehdottaa yhtenäisiä ratkaisuja. ETSK ehdottaakin, että EU laatii toimintavälineitä, jotka perustuvat kaupunkien laatua kuvaaviin indikaattorijärjestelmiin. Ne puolestaan pohjautuvat sosiaaliasioita, kaupunkisuunnittelua ja ympäristöä koskevien ”rasitusten” raja-arvoihin. Olisi myös laadittava kaupunkien elvyttämistä kuvaavia osoittimia, joilla voidaan mitata hallinnon tehokkuutta, toimien onnistumista sekä asukkaiden tyytyväisyyttä.

1.4   ETSK viittaa tässä yhteydessä aiemmissa lausunnoissaan esittämiinsä ehdotuksiin ja toivoo, että kestävistä kaupungeista käytävän unionitason keskustelun syventämiseksi ja laajentamiseksi noudatetaan ehdotusta perustaa kaupunkikehitystä ja kestävyyttä käsittelevä EU:n korkean tason ryhmä (1).

1.5   ETSK katsoo, että sellaisen ”kaupunkien uuden elpymisen” käynnistämiseksi, jossa asetetaan etusijalle integroitu kaupunkien elvyttämismalli sekä väestökehityksen muutokset, sosiaalinen koheesio, kaupunkien talousperustan tarkistaminen, luonnonperinnön arvostuksen kasvu, luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen tuotannossa (dematerialisaatio), energiatehokas kaupunki ja biologinen monimuotoisuus, tarvitaan vahvaa eri hallintotasojen (komissio, jäsenvaltioiden hallitukset, alueet ja paikallisyhteisöt) yhteistyötä. Sen yhteydessä toissijaisuusperiaatetta on sovellettava nykyistä joustavammin eikä vain toimivaltuuksien hierarkkisen kehyksen kautta. Tätä varten komitea kehottaa edistämään sellaisia kaupunkien temaattisia verkkoja, jotka edistävät kaupunkien kestävää elvyttämistä.

1.6   Rakennusten ja infrastruktuurin energiatehokkuuden parantamisen on oltava kaupunkien elvyttämistä koskevan poliittisen sitoumuksen strateginen tekijä EU:ssa, kun ajatellaan siihen liittyviä etuja energiankysynnän alentuessa ja työpaikkojen lisääntyessä huomattavasti Euroopassa. ETSK toivoo, että EU pyrkii kyseisiin tavoitteisiin edistämällä integrointia valmisteilla olevien alakohtaisten politiikkojen – EU:n innovointipolitiikka, EU:n liikennepolitiikka 2010–2020 ja SET-suunnitelma (Strategic Energy Technology) – kanssa. Lisäksi komitea kehottaa lisäämään investointeja edistämällä EIP:n kautta käytettävissä olevia rahoitusvälineitä (kuten Jessica ja Jaspers) sekä tehokkaita julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksia.

1.7   Komitea toivoo, että kestävän liikennejärjestelmän ja energiajärjestelmän integroinnista tulee kaupunkien elvyttämispolitiikan perusta. Lisäksi kyseistä integrointipolitiikkaa olisi tuettava EU:n varoin, jotka kohdennetaan kaupunkien reuna-alueiden elvyttämisen kannalta välttämättömiin kestäviin liikenneverkkoihin ja vaihtoehtoisiin energiapolitiikkoihin.

1.8   Komitea toivookin, että jäsenvaltiot hyväksyvät kannustavia veropolitiikkoja, jotta kansalaiset tulevat mukaan työhön pyrittäessä muuttamaan kaupungin kaikki rakennukset energiantuottajiksi.

1.9   ETSK kehottaa edistämään kulttuurista kehittämistä ja yrittäjyyttä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa, sillä ne kykenevät löytämään elvyttämiseen johtavia ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavia työpaikkoja luovia innovatiivisia ratkaisuja.

1.10   ETSK katsoo myös, että jotta voidaan edistää kansalaisten vastuuntuntoista osallistumista kaupunkien integroitujen elvyttämisohjelmien toteuttamiseen, on tarpeen käydä vuoropuhelua ja neuvotella kaupunkikeskuksissa vaikuttavien yhteisöjen kanssa – naiset, nuoret ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat mukaan luettuina. Yhteistyössä kansalaisia ja eri aloja edustavien verkkojen kanssa on käynnistettävä Euroopan laajuinen kampanja, joka esittelee puhtaan energian tuotannon tarjoamia konkreettisia säästömahdollisuuksia. Nykyinen kampanja ei ole riittävän kohdennettu, ja sen käytettävissä olevat varat ovat liian alhaiset.

1.11   Jotta Euroopan kaupungit voivat kilpailla Aasian suurkaupunkien kanssa, kaupunkialueiden elvyttämispolitiikoissa on kyettävä yhdistämään perinteinen fyysisten tilojen muuttaminen myös televiestintäteknologian edustamaan dematerialisaatioon ja säilyttämään näin ympäristö ja välttämään se, että kaupungit edelleen syövät luonnontilaisia alueita.

1.12   ETSK:n mielestä on myös tärkeää käynnistää päättäjien merkittävä koulutusprosessi tavoitteena vastuun ja luovuuden lisääminen sekä laadun parantaminen. Näin voidaan lisätä heidän päätöksentekovalmiuksiaan ohjattaessa kaupunkien elvyttämis- ja kehittämispolitiikkoja, jotka ovat EU:n toivomien kestävän kasvun tavoitteiden mukaisia. Samalla ETSK muistuttaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä aluepolitiikasta vastaavan komission pääosaston kanssa, ja toivoo, että yhteistyötä vahvistetaan. Komitean mielestä on myös järkevää ja tarpeellista vahvistaa aluepolitiikan pääosastossa kaupunkipolitiikasta vastaavaa yksikköä, jotta nopeutetaan komission suunnittelemien kehitysohjelmien toteutukseen liittyviä prosesseja.

2.   Johdanto

2.1   Kuluneiden kymmenen vuoden aikana kaupunkipolitiikasta käytävä keskustelu on huomattavasti voimistunut EU:ssa. EU:n kestävää kaupunkikehitystä käsittelevä Leipzigin peruskirja (toukokuu 2007) on yksi merkittävimmistä todisteista jäsenvaltioiden halukkuudesta mukautua kaupunkien kehittämispolitiikan yhteisiin strategioihin ja periaatteisiin. EU:n puheenjohtajamaa Espanja kiinnittää tämän mukaisesti aiheeseen suurta huomiota ja on pyytänyt ETSK:ta ja alueiden komiteaa pohtimaan asiaa ja antamaan panoksensa eurooppalaisten ministerien epävirallisessa kokouksessa käytävään keskusteluun.

2.2   Pohdinnoissa on kyse eräistä tärkeistä kysymyksistä, jotka kaupunkien on ratkaistava kaupunkien elvyttämispolitiikalla. Integroidun lähestymistavan avulla on tarkoitus saavuttaa kaupunkien kestävyysaste, jonka avulla voidaan ottaa huomioon seuraavat vaatimukset:

—	On parannettava Euroopan rakennuskannan energiatehokkuutta, sillä vanhentuneet rakennukset aiheuttavat myös haitallisia päästöjä, jotka heikentävät vakavasti elämänlaatua kaupungeissa. Näin luodaan työpaikkoja ja edistetään innovointia ja teknologista kehitystä.

—	On vahvistettava sosiaalista koheesiota rapistuneiden kortteleiden integroidulla elvyttämisohjelmalla. Näin pyritään toteuttamaan esimerkiksi sosiaalisen integroinnin, syrjäytymisen torjunnan ja koulutuksen tavoitteet.

—	On varmistettava ympäristön kestävyys myös elvyttämällä rapistuneita kortteleita, mukauttamalla nykyistä rakennuskantaa energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja saavutettavuuden tavoitteiden mukaiseksi ja välttämällä luonnonalueiden vähentämistä.

3.   Integroitu kaupunkisuunnittelu

3.1   Kaupungin eri tasoilla toteutettavan ympäristönsuojelun sekä ihmisten elämänlaadun parantamisen on oltava jäsenvaltioiden ja EU:n aluepolitiikan tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita.

3.2   ETSK haluaa käsillä olevalla lausunnolla vahvistaa, että on laadittava integroituja kaupunkien elvyttämispolitiikkoja, kuten esitetään Eurooppa 2020 -strategian suunnitteluasiakirjassa ja EU:n puheenjohtajavaltion Espanjan ohjelma-asiakirjassa (2).

3.2.1   ETSK on tyytyväinen Eurooppa 2020 -strategiaa käsittelevään asiakirjaan ja kannattaa siinä esitettyjä toimintalinjoja, joiden mukaan elvyttämispolitiikoissa on otettava huomioon eräitä innovatiivisia seikkoja:

—	henkilöresurssien parantaminen etenkin kun ajatellaan ikääntyvän väestön tarpeita, uusien maahanmuuttajien kotouttamista, etenkin lasten köyhyyden poistamista ja sukupolvien välisen solidaarisuuden lisäämistä

—	osaamiseen perustuva kasvu

—	osallistavan ja luovan yhteiskunnan kehittäminen

—	kilpailukykyisen, verkottuneen sekä sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavien markkinoiden mukaan suuntautuneen talouden kehittäminen.

3.2.2   ETSK:n mielestä puheenjohtajamaa Espanjan ohjelma-asiakirja vastaa edellä mainittuja seikkoja, sillä siinä vahvistetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti tavoite varmistaa kansalaisoikeudet ja perusoikeuksien suojelu kaikille.

3.2.3   Kyseiset tavoitteet edistävät ajatusta kaupunkien elvyttämisestä, jolle on ominaista tilan laadun ja vastaanottorakenteiden laadun vahva yhteys eli elvyttäminen, joka koskee kaikkia asukkaita riippumatta äidinkielestä, alkuperästä tai uskonnosta.

4.   Eräitä kaupunkeihin liittyviä näkökohtia

4.1   Edellä mainituissa asiakirjoissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti elvyttämisessä on otettava huomioon kaupunkien muodossa ja luonteessa tapahtuneet huomattavat muutokset (3):

—	Liiallinen kaupunkirakenteen hajautuminen (urban sprawl) tai kaupunkien leviäminen johtaa huomattavaan maankäyttöön ja mittakaavahaittoihin.

—	Kaupunkien toiminnallinen rakenne on heikentynyt, ja tähän liittyy historiallisten kaupunkikeskustojen, rapistuneiden esikaupunkialueiden ja tuotantoalueiden kriisi.

—	Kriisiin on reagoitu lähinnä konservatiivisesti eli mielikuvituksettomasti tai vähemmän luovasti mutta ennen kaikkea globalisoituneeseen maailmaan soveltumattomalla tavalla.

—	”Toiminnallinen” järjestelmä on korvattava ”varastojen” järjestelmällä. ”Varastoiksi” on katsottava monitahoiset ja erittäin rapistuneet alueet missä tahansa suurkaupunkien alueilla.

—	Rajojen merkitys on kadonnut, ja vaikka kaupunkien hallinnollinen luonne on säilynyt, ne ovat menettämässä maantieteellistä, symbolista ja poliittista merkitystään.

—	Kaupunkeja ympäröivät luonnonalueet ovat kutistuneet, minkä vuoksi elollinen luonto on kärsinyt huomattavasti.

—	Työmatkoihin kuluva aika on pidentynyt, mikä heikentää elämänlaatua.

—

Myös perinteiset kaupunkialueet ovat nykyisin enimmäkseen suljettuja tai erityistarkoituksiin varattuja tiloja (vain asuinkäyttöön varatut alueet, vapaa-ajanviettoon tarkoitetut teemapuistot, kouluihin tai kampuksille rajattu opetus, museoiden ja teatterien kulttuurielämä jne.). Suljettu tila edistää yksityisyyttä (sekä elämäntapana että oikeudellisena käsitteenä ja käytänteenä) yhteisön tarpeiden kustannuksella.

4.2   Suljetun tilan logiikan vastapainona on rajaton tila, jota kuvastavat immateriaaliset suhteet, joiden vuoksi ajan käsite korvaa yhä enemmän fyysisen välimatkan käsitteen.

4.3   Kaupunkialueiden elvyttäminen on näin ollen yhdistettävä fyysisten tilojen perinteiseen muuttamiseen ja dematerialisaatioon, jota ilmentää ennen kaikkea televiestintäteknologia. Ratkaistava ongelma perustuu hengen ja ruumiin väliseen dilemmaan, sillä henki on läsnä kaikkialla, mutta ruumis ei voi olla jatkuvasti liikkeessä eikä juureton vaan haluaa asettua laadukkaille alueille.

4.4   Elvyttämisprosessi on siis kaupungin kolmen ulottuvuuden synergian ja integraation tulos:

—   kaupunki kokoontumispaikkana: keskiössä on ihminen asutuksen ja kaupunkialueen, sosiaalisen koheesion ja talouskehityksen välisessä täydessä harmoniassa

—   glokaalinen kaupunki (globaalinen/lokaalinen): tulos, joka perustuu globalisaation sekä paikallisresurssien ja erilaisten ominaispiirteiden ja taipumusten hyödyntämiskyvyn entistä parempaan tasapainoon

—   kestävä kaupunki: ongelmien ratkaiseminen sälyttämättä niitä muille tai tuleville sukupolville.

5.   Kaupunkien elvyttämisen holistinen malli

5.1   Komitea toivoo, että käynnistetään ”kaupunkien uusi elpyminen”  (4), jolle on ominaista

—	sosiaalisen koheesion lisääntyminen

—	kulttuurinen uudistuminen

—	kaupungin talousperustan tarkistaminen nykyisen vakavan taantuman voittamiseksi

—	luonnonperinnön uudelleenarvostus dematerialisaation ja biologisen monimuotoistumisen ansiosta.

5.2   ”Kaupunkien uuden elpymisen” käsitteeseen perustuva politiikka laajentaa alueilla ja kunnissa toteutettavan Euroopan talouden elvytyssuunnitelman (EERP) (5) merkitystä, sillä sen mukaan paikallisyhteisöillä on kriisin voittamisessa merkittävä rooli rakenteellisena tekijänä, joka vaikuttaa paitsi talouskriisiin myös yhteisöjen kaikkien resurssien hyödyntämiseen.

5.3   Näin syntyy integroitu kaupunkien elvyttämismalli Green New Deal -ohjelman (6) alueellisena ulottuvuutena. Ohjelman kokonaisvaltaisen toimenpidejärjestelmän tärkeänä viitekohtana tulisi henkilöresurssien sekä fyysisten ja luonnonresurssien osalta olla uudistettu vaurauden määritelmä, joka ei perustu pelkästään kertymään vaan ennen kaikkea resurssien säästämiseen ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseen (7).

Tämä malli edellyttää, että paikallisviranomaiset ottavat johtoaseman, jotta helpotetaan kansalaisten ja talouselämän osallistumista omalla alueella ja nopeutetaan markkinoiden ja ympäristöystävällisen teknologian kehitystä. Kestävää kehitystä tarkastelevan korkean tason ryhmän ehdotus saattaa helpottaa myös pienten ja keskisuurten kaupunkien välisten temaattisten verkkojen edistämistä ja kehittämistä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

6.   Kokonaisvaltainen toimenpidejärjestelmä kaupunkien elvyttämiseksi

6.1   Henkilöresurssit

6.1.1   Lissabonin strategian tavoite, jonka mukaan osaamisen ja luovuuden lisääntymisen avulla luodaan entistä kilpailukykyisempi yhteiskunta, on yhdistettävä harmonisesti Eurooppa 2020 -strategian suunnitteluasiakirjan tavoitteeseen. Asiakirjassa korostetaan, että on tärkeää kannustaa yhteenkuuluvuutta tukemalla heikossa asemassa olevia ryhmiä, etenkin ikääntyneitä, parantaa etenkin uusien maahanmuuttajien kotouttamista, torjua köyhyyttä ja lisätä sukupolvien välistä solidaarisuutta.

6.1.2   EU on kulttuuriselta ja käytännölliseltä kannalta pyrkinyt

—	kehittämään yhteisöjen muodostumista (community building), jotta kaupunkisuunnittelu olisi kaikkien intressiryhmien ulottuvilla – mainittakoon teknis-ammatilliset järjestöt (kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit, insinöörit jne.) sekä yrittäjä- ja asuntojärjestöt

—	kehittämään uutta tietoa ja edistämään luovuuden periaatteen mukaisesti uusia tutkimus- ja opetusmuotoja yhdessä korkeakoulujen kanssa sekä kannustamaan luovia suunnittelumuotoja kaupungeissa (8). Paras tapa tehostaa kyseisiä aloitteita on edistää julkis- ja yksityissektorin kumppanuuksia.

6.1.3   Kyseisiä politiikkoja on tarkistettava, jotta

—	edistetään hyvää hallintotapaa kaupungeissa, mukaan luettuina kaupunkien lähialueet ja maaseutu, tavoitteena lisätä taloudellisen hyvinvoinnin ohella psykologista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

—

luodaan uusia työpaikkoja etenkin nuorille ja maahanmuuttajille sekä huolehditaan nykyisen kriisin vuoksi työttömiksi joutuneiden toimisto- ja tuotantotyöntekijöiden uudelleenkoulutuksesta. Tässä yhteydessä ETSK ehdottaa, että edistetään kaupunkien kestävään uudistamiseen liittyviä ”ympäristöjoukkoja” (carbon army).

6.1.4   Väestökehitysennusteiden mukaan vuonna 2060 yli puolet väestöstä on yli 48-vuotiaita, uudet ja etenkin kaupunkeihin siirtyvistä nuorista koostuvat muuttovirrat vakiintuvat ja maaseutualueiden ja heikossa asemassa olevien alueiden rappeutuminen jatkuu. Tällaisten näkymien vuoksi paikallistasolla on otettava huomioon seuraavat toimet:

—	Kehitetään kulttuuria, joka edistää julkis- ja yksityissektorin yritysten synergiaa, pk-yritysten kasvua sekä osallistumiseen ja luovuuteen perustuvaa kaupunkiyhteisöä.

—	Kehitetään mekanismeja, joilla vahvistetaan vuoropuhelua ja kuulemista kaupunkiyhteisöjen kanssa ja joissa otetaan huomioon naiset, nuoret ja suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat.

—	Parannetaan elintasoa innovatiivisin ratkaisuin, joilla edistetään kestäväpohjaista sosiaalista asuntotuotantoa, terveydenhoitoa ja koulutusjärjestelmää.

6.1.5   Green New Deal -ohjelmaan ja päästöjen vähentämiseen liittyvien uusien työpaikkojen luominen edellyttää koulutus- ja levittämistoimia. On toteutettava toimia, jotta

—	helpotetaan pääsyä EU:n tietojärjestelmiin (ympäristöä, tehokasta energiankäyttöä, liikennettä, taloutta jne. koskeva tieto)

—	hyödynnetään Euroopan teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöohjelmaa (Knowledge and Innovation Communities, KIC), jotta varmistetaan uusien teknologioiden nopea siirtäminen paikallistasolla

—	laaditaan vahva parhaiden käytänteiden levittämisstrategia ympäristöystävällisen teknologian käyttöön ottamiseksi kaupungeissa.

6.2   Luonnonvarat

6.2.1   Luonnonvarojen ylivoima suhteessa fyysisiin resursseihin edellyttää kaupunkien metabolian tutkimista, jotta käynnistetään uudistamisprosesseja, jotka perustuvat raaka-aineiden säästämiseen ja jätteiden vähentämiseen.

6.2.2   Kaupunkien metabolian tunteminen on merkittävä väline, kun pyritään saavuttamaan kaupunkiympäristön laadun parantamiseen tähtäävät tavoitteet, jotka on määritelty kansainvälisissä yleissopimuksissa (Kioto, biologinen monimuotoisuus, vesivarat jne.) ilmastonmuutoksen torjumiseksi (9).

6.3   Fyysiset resurssit

6.3.1   Kaupunkien uudistamiseen olisi käynnissä olevia muutosprosesseja ajatellen liityttävä yhä vähemmän yksittäisiä, ennakkoon määriteltyjä ja rajallisia toimia, ja sen yhteydessä olisi suuntauduttava yhä enemmän monitahoisiin kehitysprosesseihin, joille on ominaista tilan laatu ja moninaisuus sekä erilaisten elementtien – joustavuus, muutettavuus, vastaanottokyky – vuorovaikutus.

6.3.2   ETSK katsoo, että rakennusten ja perusrakenteiden elvyttämisessä on otettava huomioon ympäristön rajojen, integrointiprosessien sekä vuorovaikutuksen kasvavan rooli lisääntyvä merkitys.

6.4   Aineettomat resurssit

6.4.1   Eurooppa-neuvosto muistuttaa e-Europe-ohjelman (1999), Lissabonin yleissopimuksen (2000) ja i-2010-toimintaohjelmien myötä siitä, että digitaalinen yhteiskunta on EU:n ensisijainen kehitystekijä. Tämän vuoksi EU:n neuvosto aikoo edistää hankkeita, joiden avulla nopeutetaan kehitystä yhteiskunnaksi, jossa voidaan hyödyntää elektroniikan ja interaktiivisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Tätä varten on laadittava toimia, jotta kaikki Euroopan kansalaiset voivat osallistua digitaaliseen aikakauteen ja hyödyntää internetyhteyttä avoimen, osallistavan ja yhteistyöhön perustuvan yhteiskunnan luomiseksi.

6.4.2   Neuvosto antaa näin kaupunkien tehtäväksi houkutella osaamista, uudistaa julkishallinnon ja kansalaisten suhteita ja kannustaa tuotantovälineiden rakennemuutokseen (10).

6.4.3   On selvää, että Aasiasta tulevan voimakkaan kilpailun vuoksi kaupunkien teknologiseen innovointiin on investoitava nopeasti huomattavia summia (11).

7.   Kohti kaupunkien ympäristöystävällistä New Deal -ohjelmaa

7.1   Kaupunkien elvyttäminen on monitahoinen kysymys, jonka yhteydessä on sovellettava strategiaa, jotta elvyttäminen voidaan toteuttaa tehokkaasti.

7.2   Kiireellisin kysymys koskee luultavasti kaupunkien ja niiden ympäristön elvyttämisen ja talouskriisin välistä tiivistä yhteyttä. ETSK mielestä kaupunkien elvyttämistä on tarkasteltava ympäristöystävällisen talouden periaatteiden mukaisesti ja mahdollisuutena laatia eurooppalainen ympäristöystävällinen New Deal -ohjelma (12). Se voisi muodostua kaupungin erilaisten ilmenemismuotojen integraatiosta: elollinen kaupunki, materiaalinen kaupunki ja digitaalinen kaupunki, jotka kaikki pyrkivät solidaarisen kaupungin vahvistamiseen. Tätä silmällä pitäen tulisi arvioida uudelleen luonnonympäristön roolia ihmisille välttämättömien tavaroiden ja palvelujen tuottajana.

8.   Elollinen kaupunki

8.1   Ekologisen verkon vahvistaminen

8.1.1   Komitea pitää erityisen tärkeänä, että kaupunkeja tutkitaan ekosysteeminä ja että luonnon infrastruktuurien (esimerkiksi puhdas vesi ja ilma, suoja tuulelta, maaperän hedelmällisyys, pölytys) arvoa mitataan, sillä niitä on vaikea korvata teknologisilla ratkaisuilla tai se on hyvin kallista eikä tehokkuus vastaa elollisten järjestelmien tehokkuutta.

8.1.2   Arvioiden mukaan Euroopasta häviää vuoteen 2050 mennessä edelleen 11 prosenttia vuoden 2000 luonnonvaroista (13). Tämän vuoksi julkisten instituutioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota ilmiön seurauksiin ja lisättävä investointeja ekosysteemien suojelemiseksi unohtamatta myöskään kaupunkien ekosysteemejä.

8.2   Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto

8.2.1   Kaupungilla on strateginen merkitys kehitettäessä uusiutuvia energialähteitä. Lämmitys- ja jäähdytyslaitosten osuus on 40–50 prosenttia kokonaisenergiankysynnästä. Niiden parantaminen ja uudistaminen on unionin politiikan keskipisteessä 20–20–20-strategian yhteydessä pyrittäessä parantamaan energiatehokkuutta (kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, energiankulutuksen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen 20 prosentilla).

8.2.2   SET-suunnitelman (Strategic Energy Technology Plan) mukainen uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuuden lisääminen on hyvin tärkeää työllisyysvaikutusten vuoksi. Kaupunkien tulisikin olla ensimmäisiä uusien teknologioiden käyttöönottajia. Tätä tavoitetta edistävät huomattavasti neuvoston ja Euroopan parlamentin päätökset rahoittaa SET-suunnitelma.

9.   Materiaalinen kaupunki

9.1   Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen

9.1.1   Rakennusten ja infrastruktuurien energiatehokkuuden parantaminen on strateginen tekijä uudistettaessa kaupunkeja EU:ssa. Uusien teknologioiden ansiosta tehokkuutta voidaan lisätä valtavasti, ja vuoteen 2050 mennessä primaarienergian kysyntää voitaisiin alentaa noin 300 eksajoulea ja vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 20–25 gigatonnia. EU:n nykyiset teknologiainvestoinnit energiatehokkuuden lisäämiseksi ovat vuosittain noin 60 miljardia euroa.

9.1.2   Vuonna 2005 laaditussa Euroopan komission tutkimuksessa arvioidaan, että 20 prosentin energiansäästön edellyttämät investoinnit luovat (suoraan ja epäsuorasti) miljoona uutta työpaikkaa. Energiansäästötoimet koskevat rakennusten valaistusta, toimistolaitteita, kodinkoneita sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoa.

9.1.3   ETSK toivoo, että tavoitteena on energiansäästön ohella myös kaikkien rakennusten muuttaminen energiantuottajiksi (every building a power station).

9.1.4   Tämän lisäksi on tulevina vuosina investoitava huomattavasti tutkimukseen. Tässä yhteydessä pyritään muuttamaan kaupunkien rakennustapaa optimoimalla kaupunkien metaboliaa innovatiivisten materiaalien ja rakennustyömailla sovellettavien yhä hienostuneempien logististen ratkaisujen ansiosta.

9.1.5   Rakennuskannan uudistaminen edellyttää rahoituksen yhteisvaikutusta sekä kansainvälistä yhteistyötä, sillä

—	kilpailukyvyn menettäminen vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen

—	on kilpailtava kansainvälisten, etenkin voimakkaasti laajenevien aasialaisten järjestelmien kanssa, minkä vuoksi elvyttämistoimia on pidettävä myös viennin perustana

—	hankkeeseen on otettava mukaan eurooppalaisia matalan tulotason maita

—	on samalla otettava huomioon sosiaalisen asuntotuotannon ongelma, joka koskee miljoonia Euroopan kansalaisia.

9.2   Integroitu infrastruktuurijärjestelmä

9.2.1   Sosiaalista koheesiota koskevissa EU:n asiakirjoissa korostetaan, että on tärkeää integroida kaikenlaiset infrastruktuurit keskenään. Tämä on malli, joka menee alueiden hyvien liikenneyhteyksien varmistamista pidemmälle. Euroopassa on varattu verkostojen ajanmukaistamiseen 600 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä, joista 90 miljoonaa on kohdennettu ”älykkäisiin” perusrakenteisiin.

9.2.2   Myös integroitujen perusrakenteiden on oltava kaupunkien elvyttämisen tärkeä tavoite. Niiden on mahdollistettava pääsy

—	palveluihin, kuten terveydenhuolto, koulutus ja kestävä energia, jotka televiestintäverkkojen ansiosta muuttuvat interaktiivisiksi, kuten etälääketiede ja etäopetus

—

liikennejärjestelmiin, joiden kestävä integrointi vahvistaa rautatieliikenneyhteyksiä, vesiväyliä ja pääsyä lentokentille sekä intermodaalikuljetusten ketjun ja edistyneiden liikenteenhallintajärjestelmien kehittämistä ja pyöräily- ja jalankulkuväylien parantamista; integroitu liikennejärjestelmä tukee kaupunkipolitiikkaa, jolla pyritään välttämään asutuksen leviämistä työmatkaliikenteestä ja liiketoimista johtuvien energia- ja sosiaalisten kustannusten alentamiseksi

—	kestävään liikennejärjestelmään, joka on nivottu tehokkaaseen energiajärjestelmään ja joka muodostaa kaupunkien elvytyspolitiikan perustan EU:ssa. Politiikassa tulisi ensi sijassa rahoittaa kestäviä liikenne- ja energiaverkkoja elvytettävillä reuna-alueilla.

—

energiaverkkoihin; sähkökäyttöisten liikennemuotojen (ks. uusiutuvia energioita käsittelevä direktiivi), televiestintätekniikan ja tietokoneteollisuuden kasvu lisää eksponentiaalisesti energiankulutusta; tätä varten tarvitaan älykästä jakeluverkkoa, joka minimoi hävikin, on entistä tehokkaampi, mukautuu muuttuviin tarpeisiin ja kykenee varastoimaan ylimääräistä aurinkoenergiaa; lisäksi on edistettävä sellaisen sähkön ja vedyn latauspisteverkoston toteuttamista, johon syötetään uusiutuvista energialähteistä paikallisesti tuotettua energiaa

—	telemaattisiin verkkoihin, etenkin laajakaistainternetiin, joka on nykyisin välttämätön yrityksille ja kotitalouksille.

10.   Digitaalinen kaupunki

10.1   Vahvaan interaktiivisuuteen perustuvilla kaupunkien järjestelmillä, joita parhaillaan toteutetaan uuden sukupolven viestintäteknologioiden avulla, pyritään nopeuttamaan kaupunkien uudistamisprosessia ja ottamaan käyttöön innovatiivisia tekijöitä. Tässä yhteydessä pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

—

Pyritään eroon tieinfrastruktuurin keskeisestä asemasta ja edistetään teiden, GPS-järjestelmän ja tietotekniikan yhteisvaikutusta luomalla verkko, jolla voidaan interaktiivisten logistiikkajärjestelmien avulla liittää kotitaloudet muuhun maailmaan, laajentaa niiden roolia ja muuttaa ne yhteydestä riippuen paikaksi, jossa tehdään työtä, vietetään vapaa-aikaa, hoidetaan terveyttä jne.

—	Integroidaan julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta. Näin voidaan uudistaa julkishallinnon järjestelmiä (rakennusluvat, kiinteistörekisteri, veroasiat jne.) ja tuoda ne interaktiivisina yritysten, kotitalouksien tai kansalaisten päätelaitteille.

—	Edistetään radikaalisti terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa ja alennetaan näin voimakkaasti kustannuksia. Uudet verkkoteknologiat ja laitteiden pienentyminen ja siirrettävyys mahdollistaa tärkeimpien elintoimintojen valvonnan kotona ja sairauksien etähoidon.

—	Vähennetään kansalaisten ja asiantuntijoiden (insinöörit, lääkärit, poliitikot jne.) suhteiden epäsymmetrisyyttä, jotta perinteiset ylhäältä alaspäin suuntautuneet rakenteet voidaan muuttaa uusiksi yhteistyörakenteiksi.

—	Valvotaan tiiviisti kaupunkien koko elämänsykliä, jotta voidaan saada aikaan jatkuvia säästöjä kaupunkien resurssien hallinnoinnissa.

11.   Solidaarinen kaupunki

11.1   Vaikka tähän mennessä tarkastellut seikat ovat merkittäviä, ne ovat vain kaupunkien elvyttämisen välineitä. Elvyttämisen keskeisenä tavoitteena on Euroopan yhteisön usein vahvistetun periaatteen mukaisesti sosiaalisen koheesion lisääminen.

11.2   Sosiaalisen koheesion lisääminen edellyttää hallintojärjestelmien uudistamista kaikilla tasoilla, unionitasosta paikallistasoon, jotta voidaan selviytyä yhteiskunnallemme ominaisesta suhteiden moninaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Näin uudistetaan suhdeketjua, kun ajatellaan yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa, epäsymmetrian vähentämistä ja johtajuuskäsitteen kehittämistä.

11.3   Yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on kestävään hallintoon liittyvä perusluonteinen käytänne, jonka avulla pyritään osallistamaan kaikki asianosaiset päätöksentekoon. Lähestymistapa on peräisin kansalaisfoorumeilta, ja sen mahdollisuudet ovat lisääntyneet interaktiivisten teknologioiden kehityksen myötä. Lähestymistapa on kiteytetty Yhdysvaltain julkishallinnon akatemian (National Academy of Public Administration) tunnuslauseeseen: ”Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi. – Kysy, mitä voimme tehdä yhdessä.” (14)

11.4   Epäsymmetrian vähentäminen tarkoittaa mahdollisuutta päästä reaaliajassa yhä tehokkaampiin osaamisjärjestelmiin. Mahdollisuus käydä reaaliajassa keskustelua lyhentää osaajan ja aiemmin passiivisten osaamisen hyödyntäjien välimatkaa. Tämä muuttaa ihmisten välisiä suhteita mutta myös kaupunkialueiden merkitystä. Niistä tulee uusien suhteiden katalysaattoreita (esimerkiksi poliklinikat tai ensiapuyksiköt siirtyvät sairaaloista metroasemille, hypermarketteihin jne.).

11.5   Johtajuuskäsitteen kehittäminen edellyttää suhdejärjestelmien uudistamista ja yhteistyömahdollisuuksien laajentamista, mikä luo uusia rooleja julkisille edustajille, joiden on toimittava samanaikaisesti sekä johtajina että välittäjinä.

11.6   Suhdejärjestelmän huomattava muuttuminen tarjoaa mahdollisuuksia organisaatiomallien, etenkin paikallishallintojen, perinpohjaisille muutoksille. Tätä kehitystä voidaan kuvata siirtymisenä strategisille suunnitelmille tyypillisistä toimista sellaisten yhteisten järjestelmien luomiseen, joille on ominaista kestävyyteen perustuva hallinnointi. Näin laajennettaisiin järjestelmämallia, jota on jo kokeiltu EU:ssa tuotanto- ja osaamissektorien organisoinnissa, ja luotaisiin tiivis suhdeverkosto, johon kuuluisivat kaikki kaupunkien intressiryhmät ja jossa edistettäisiin heikkojen ja vahvojen yhteisöjen välisiä tukitoimia. Tässä yhteydessä voidaan mainita

—	yhteisöjen muodostumisen järjestelmä, johon on määrä kuulua mahdollisimman laaja-alainen joukko intressiryhmiä ja paikallisyhteisöjen yhteenliittymiä

—	osaamisen järjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää innovatiivisia politiikkoja osaamisen ja tutkimuksen aloilla sekä edistää kaupunkien luovaa uudistamista

—	teknologinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on luoda erilaista taitotietoa, jota tarvitaan innovatiivisten prosessien käynnistämiseksi ja hallinnoimiseksi

—

resurssien järjestelmä, jonka avulla — kehitetään innovatiivisia rahoitusvälineitä, jotka perustuvat Jessica- ja Jasper-ohjelmien mallin mukaiseen julkis- ja yksityissektorin yhteistyöhön. — toteutetaan rahoituspoliittisia toimia, jotka vaikuttavat myönteisesti tasapuolisuuteen. Näin suositaan matalatuloisia kansalaisia ja saadaan heidät mukaan kokonaisvaltaisiin kaupunkien uudistamisstrategioihin. — kehitetään sellaisia laskentamenetelmiä tavaroiden ja palvelujen taloudellisen arvon määrittelyä varten, joissa otetaan huomioon luonnonvarojen käytöstä ja jätteiden käsittelystä johtuvat kustannukset. Näin pyritään aloittamaan veropolitiikka, jolla voidaan estää raaka-aineiden tuhlaus. Näin saatavat tulot tulisi kohdentaa sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien hyväksi tehtäviin investointeihin.

---

(1)  EUVL C 77, 31.3.2009, s. 123.

(2)  Euroopan komissio, komission työasiakirja tulevaa Eurooppa 2020 -strategiaa käsittelevästä kuulemisesta, Bryssel 2009, ja Ministerio de Asuntos Exteriores y Cooperación. Secretaría de Estado para la Unión Europea, Programme for the Spanish Presidency of the Council of the European Union 1 January – 30 June 2010: ”Innovating Europe”, Imprenta Nacional Boletín Oficial del Estado, Madrid, 2010.

(3)  Kaupunkikehitykseen liittyviä keskeisiä ongelmia on käsitelty loistavasti seuraavassa teoksessa: Massimo Cacciari, La città, Pazzini Stampatore Editore, Villa Verucchio (RN), 2004.

(4)  Richard Rogers, Toward an Urban Renaissance, Urban Task Force, Lontoo, 2005. Luettavissa osoitteessa www.urbantaskforce.org.

(5)  Euroopan unioni – alueiden komitea, Euroopan talouden elvytyssuunnitelma alueilla ja kunnissa, Bryssel 2008. Luettavissa osoitteessa http://portal.cor.europa.eu/europe2020/Pages/Library.aspx.

(6)  Ehdotetut asiakirjat ovat seuraavat: A Green New Deal for Europe, Wuppertal Institut; Rethinking the Economic Recovery: A Global Green New Deal, YK:n ympäristöohjelma; A Green New-Deal, englantilainen New Economic Foundation; Toward a Transatlantic Green New Deal: Tackling the Climate and Economic Crises, Worldwatch Institute Heinrich Böll -säätiön toimeksiannosta.

(7)  Näin toteutettaisiin paikallistasolla täysimääräisinä suositukset, jotka on esitetty asiakirjassa ”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – BKT ja muut indikaattorit – Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” (KOM(2009) 433 lopullinen), luettavissa osoitteessa http://www.beyond-gdp.eu/. Suositukset perustuvat Ranskan hallituksen toimeksiannosta ja EU:n tuella toteutettuun raporttiin, jonka ovat laatineet Stiglitz, Fitoussi ja Sen. Raportti on luettavissa osoitteessa http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/index.htm.

(8)  Jan Jacob Trip, Creative City Development in the Lisbon Strategy, TU Delft, 2009. Xavier Vives ja Lluís Torrens, The Strategies of European Metropolitan Areas in the Context of the European Union Enlargement, Pla Estratègic Metropolità de Barcelona, 2005.

(9)  Rudolf de Groot, Function-analysis and Valuation as a Tool to Assess Land Use Conflicts in Planning for Sustainable, Multi-functional Landscapes, Landscape and Urban Planning 75 (2006), s. 175–186.

(10)  Maailman talousfoorumi, The Lisbon Review 2002–2006, luettavissa osoitteessa www.weforum.org/pdf/gcr/lisbonreview/report2006.pdf;

Euroopan komissio, i2010: kasvua ja työllisyyttä edistävä tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka, luettavissa osoitteessa http://europa.eu/legislation_summaries/employment_and_social_policy/job_creation_measures/c11328_fi.htm;

Ugo Bordoni -säätiö, Dossier EU i2010, luettavissa osoitteessa http://www.fub.it/osservatorio/dossieruei2010/liniziativai2010.

(11)  Ubiikkikaupungeista (u-city) on saatu seuraavia kokemuksia:

MIT: http://web.mit.edu/cre/research/ncc/casestudies.html;

Milla digital: http://www.milladigital.org/ingles/home.php;

Tokyo: http://www.tokyo-ubinavi.jp/en/about.html;

Singapore: http://www.itu.int/ubiquitous;

Hongkong: http://www.info.gov.hk/digital21/eng/strategy/2008/Foreword.htm;

Arabianranta (Helsinki): https://www.taik.fi/en/about_taik/arabianranta_.html.

(12)  Kohta perustuu asiakirjaan New Economic Foundation, A Green New-deal, Lontoo, 2009, luettavissa osoitteessa www.neweconomics.org/projects/green-new-deal.

(13)  Euroopan komissio, ”Ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä” (TEEB-tutkimus) (The Economics of Ecosystems and Biodiversity). Tutkimus on luettavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/nature/biodiversity/economics/.

(14)  Luettavissa osoitteessa http://www.collaborationproject.org/display/home/Home.

---