31.3.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/1

1.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2007, että olisi ryhdyttävä toimiin tieto- ja viestintätekniikoiden käytön kehittämiseksi oikeusalalla Euroopan tasolla muun muassa luomalla eurooppalainen portaali.

2.

Näiden uusien tekniikoiden käyttö auttaa järkiperäistämään ja yksinkertaistamaan oikeudellisia menettelyjä. Sähköisen järjestelmän käyttö tällä alalla auttaa lyhentämään menettelyjen kestoa ja alentamaan kustannuksia kansalaisten, yritysten, oikeuden alan toimijoiden ja oikeushallinnon hyödyksi. Näin edistetään myös oikeussuojan saatavuutta.

3.

Komission tekemien tutkimusten mukaan (1) noin 10 miljoonaa henkilöä on tällä hetkellä osallisina valtioiden rajat ylittävissä siviilioikeudellisissa menettelyissä. Tämä määrä kasvaa entisestään henkilöiden liikkuvuuden lisääntyessä Euroopan unionin alueella.

4.

Oikeusalan tietojenkäsittelytyöryhmä (sähköinen oikeus) on jo 18 kuukauden ajan työskennellyt tiiviisti täyttääkseen neuvoston sille antamat peräkkäiset toimeksiannot. Tässä yhteydessä muutamat jäsenvaltiot ovat kehitelleet pilottihankkeita ja erityisesti hanketta, jonka tavoitteena on luoda Euroopan sähköisen oikeuden portaali.

5.

Komissio julkaisi 2. kesäkuuta 2008 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle osoitetun tiedonannon ”Tavoitteena sähköisen oikeudenkäytön strategia Euroopalle (2).”

6.

Euroopan parlamentti on myöskin aloittanut sähköisen oikeuden tarkastelun. Euroopan parlamentin on tarkoitus antaa valiokunta-aloitteinen mietintö ennen vuoden 2008 loppua.

7.

Neuvosto kehotti 5.–6. kesäkuuta 2008 pidetyssä istunnossaan oikeusalan tietojenkäsittelytyöryhmää (sähköinen oikeus) tarkastelemaan komission tiedonannon pohjalta (3) sellaisen koordinointi- ja hallintorakenteen luomista koskevia näkökohtia, jonka avulla sähköisen oikeuden alalla voidaan kehittää monia laajoja hankkeita kohtuullisessa ajassa, ja käynnistämään keskustelun monivuotisen työohjelman laatimisesta.

8.

Eurooppa-neuvosto pani 18.–19. kesäkuuta 2008 pidetyssä kokouksessaan merkille aloitteen sähköisen oikeuden yhtenäisen EU-portaalin käyttöön ottamisesta asteittain vuoden 2009 loppuun mennessä.

9.

Sähköisen oikeuden kehittämisessä on otettava huomioon seuraavat kolme asiayhteyttä:

10.

Sähköistä oikeutta käsittelevän työryhmän työskentelyä edelsivät Euroopan unionin puitteissa jo toteutetut toimet, joilla pyrittiin erityisesti takaamaan EU-tiedon saatavuus (unionin toimielinten verkkosivustot). On toteutettu tai ollaan toteuttamassa myös spesifisempiä toimia, muun muassa neuvoston hyväksymien siviilioikeuden alan säädösten (siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto) ja rikosoikeuden alan säädösten (esimerkiksi rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto tai Euroopan rikosrekisterien yhteenliittäminen) täytäntöönpanon yhteydessä sekä oikeusalan ammattikuntien aloitteiden pohjalta (esimerkiksi eurooppalainen testamenttirekisterien verkosto) tai vielä jossakin toisessa yhteydessä, esimerkiksi Eurooppalaisen kaupparekisteripalvelun EBR:n kautta yhteenliitettyjen yritysrekistereiden ja EULISin kautta yhteenliitettyjen kiinteistörekisterien verkottamisen yhteydessä.

11.

Näiden aloitteiden sisällyttäminen sähköisen oikeuden monivuotiseen ohjelmaan on tehtävä yhteistyössä niiden kanssa, jotka vastaavat aloitteiden täytäntöönpanosta.

12.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän luomisessa on noudatettava oikeuden riippumattomuuden periaatetta.

13.

Tekniseltä kannalta sähköisessä oikeudessa on kuitenkin otettava huomioon sähköisen hallinnon (e-Government) yleisemmät puitteet (4). Suojattua infrastruktuuria ja todentamista koskevista hankkeista on karttunut luotettavaa tietoa, jota on syytä soveltaa käytännössä. On edistettävä tiiviissä yhteistyössä komission kanssa järjestelmien eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (European Interoperability Framework, EIF) toteutumista HVTYK-ohjelman puitteissa (5). Sähköistä allekirjoitusta ja sähköistä henkilöllisyyttä (6) koskevilla eurooppalaisilla hankkeilla on erityistä merkitystä oikeudenhoidon alalla, jolla asiakirjojen todentaminen on ehdottoman välttämätöntä.

14.

Monivuotinen ohjelma on siis laadittava nämä yleiset seikat huomioon ottaen. Sen on vastattava vaatimuksiin lyhyellä aikavälillä, mutta myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, niin että tieto- ja viestintätekniikoiden käytön avulla voidaan edistää Euroopan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämistä.

15.

Sähköiseen oikeuteen liittyvät kysymykset eivät rajoitu vain tietyille oikeuden aloille. Ne koskevat useita yksityis-, rikos- ja hallinto-oikeuden aloja. Sähköinen oikeus on laaja-alainen kysymys, joka koskee useita aloja rajat ylittävissä eurooppalaisissa menettelyissä.

16.

Sähköistä oikeutta koskevan hankkeen eurooppalaista ulottuvuutta on syytä korostaa. Sähköisen oikeuden järjestelmälle olisikin annettava uusi nimi: Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä.

17.

Jäsenvaltioilla on luonnollisesti perustamissopimusten mukaisten toimivaltuuksien mukaisesti oikeus käynnistää keskenään hankkeita, jotka voivat kuulua sähköisen oikeuden järjestelmän piiriin mutta eivät välttämättä Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän piiriin. Hankkeet eivät kuitenkaan voi saada eurooppalaista statusta eivätkä esimerkiksi yhteisön rahoitusta, elleivät ne täytä tiettyjä edellytyksiä.

18.

Ottaen huomioon Euroopan sähköisen oikeuden laaja-alaisen ulottuvuuden sähköisen oikeuden työryhmä on koordinaattorin asemassa tarkastellessaan neuvoston muiden elinten kokouksissa esille otettuja teknisiä kysymyksiä. Varsinainen lainsäädäntöön liittyvä työ olisi tehtävä asianomaisissa työryhmissä kuten rikosasiayhteistyöryhmässä tai yksityisoikeuskomiteassa.

19.

Kansalaisilla, talouden toimijoilla, oikeusalan toimijoilla ja oikeusviranomaisilla on oltava pääsy sähköisen oikeuden järjestelmään, niin että ne voivat hyötyä uudesta teknologiasta. On vahvistettava kolme perustetta:

20.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä edistää Euroopan oikeusalueen luomista tieto- ja viestintätekniikoiden käytön avulla. Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on voitava osallistua Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän puitteissa kehitettyihin hankkeisiin.

21.

Hankkeiden on edistettävä Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin jo hyväksymien oikeusalan lainsäädäntövälineiden täytäntöönpanoa syrjäyttämättä kuitenkaan muita hankkeita, jotka tuovat lisäarvoa Euroopan oikeusalueen luomiselle.

22.

Lisäksi Euroopan sähköisen oikeuden olisi oltava oikeusalan toimijoiden ja oikeusviranomaisten työväline, joka tarjoaa foorumin ja yksittäiset toiminnot tehokasta ja suojattua tietojenvaihtoa varten.

23.

On olennaista, että Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän kehittäminen palvelee suoraan Euroopan kansalaisia, jotka hyötyvät sen tuomasta lisäarvosta erityisesti portaalin kautta. Hankkeita valittaessa tai niiden toteuttamisjärjestystä määrättäessä onkin syytä valvoa, että kansalaiset voivat hyötyä nopeasti ja konkreettisesti Euroopan sähköisen oikeuden välineistä. Tätä varten on mitä pikimmin käynnistettävä useita hankkeita liitteen mukaisesti, tämän vaikuttamatta muihin hankkeisiin, joita mahdollisesti otetaan mukaan tässä toimintasuunnitelmassa määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti.

24.

Kaikki hankkeet, joiden avulla Euroopan kansalaiset saavat paremmin tietoa oikeuksistaan, täyttävät tämän tavoitteen. Näin on oltava myös niiden hankkeiden kohdalla, joiden avulla oikeudet toteutuvat (oikeusapu, sovittelu, käännökset jne.).

25.

Tulevan Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toiminnot voidaan määritellä selkeästi sähköistä oikeutta käsittelevän työryhmän toimien ja komission tiedonannon pohjalta. Olisi luotava seuraavat kolme pääasiallista toimintoa:

26.

Nämä tiedot koskevat erityisesti EU:n lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä (7) sekä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja oikeuskäytäntöjä.

27.

Euroopan sähköinen oikeus mahdollistaa yhteenliitäntäjärjestelmän kautta myös niiden tietojen saatavuuden, joita jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset hallinnoivat (esimerkkinä mainittakoon jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantojen yhteenliittäminen, tämän hankkeen toimintasäännöt huomioon ottaen).

28.

Paperittomat valtioiden rajat ylittävät oikeudenkäynti- ja muut menettelyt (esimerkiksi sähköinen sovittelu) tarkoittavat sitä, että tuomioistuin ja asianosaiset ovat sähköisesti yhteydessä erityisesti neuvoston hyväksymien eurooppalaisten välineiden täytäntöönpanoa silmällä pitäen (8).

29.

Jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten yhteydenpidon yksinkertaistaminen ja siihen kannustaminen, erityisesti Euroopan oikeusalueella hyväksyttyjen välineiden ollessa kyseessä, on erityisen tärkeää (esimerkiksi videokonferenssien tai suojatun eurooppalaisen verkon välityksellä).

30.

Sähköisen oikeuden työryhmä on tehnyt huomattavan määrän työtä yhtenäisen Euroopan sähköisen oikeuden portaalin kehittämiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. Ryhmä jäsenvaltioita on toteuttanut tätä koskevan koehankkeen. On tärkeää, että portaalin toteutuksessa jatketaan kyseisen koehankkeen yhteydessä tähän mennessä noudatettua linjaa.

31.

Portaali mahdollistaa pääsyn koko Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään, eli eurooppalaisen ja kansallisen tiedon verkkosivuille ja/tai palveluihin. Portaali ei kuitenkaan saisi jäädä pelkästään sarjaksi linkkejä.

32.

Oikeusalan ammattilaiset pääsevät yhtenäisen todentamismenettelyn kautta käyttämään heille varattuja eri toimintoja, joihin heille annetaan mukautetut oikeudet. Voisi olla hyödyllistä laajentaa todentamismahdollisuus koskemaan myös muita kuin alan ammattilaisia.

33.

Lisäksi portaali mahdollistaa pääsyn kansallisiin toimintoihin monikielisen, helppokäyttöisen käyttöliittymän kautta, jonka avulla toiminnot ovat Euroopan kansalaisten ymmärrettävissä.

34.

Portaalin kautta tarjoutuvien toimintojen sisältö ja hallinnointi määräytyvät luonnollisesti sen mukaan, mitä toimintoja neuvosto valitsee Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään ja millaisiin hallinnoinnin järjestelyihin se päätyy.

35.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän perustaminen edellyttää, että tietyt laaja-alaiset tekniset kysymykset saadaan ratkaistua. Nämä kysymykset on määritelty erityisesti neuvoston 5. kesäkuuta 2007 hyväksymässä selvityksessä (9).

36.

Dresdenissä tammikuussa 2007 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa suurin osa oikeusministereistä asetti tavoitteeksi hajautetun järjestelmän, jossa jäsenvaltioiden järjestelmät verkotetaan Euroopan tasolla.

37.

On varmistettava mahdollisimman suuri yhteensopivuus jäsenvaltioiden oikeusalan sovelluksia koskevien erilaisten teknisten ja organisatoristen ratkaisujen välillä niin, että samalla säilytetään mahdollisimman suuri joustavuus. On kuitenkin sovittava standardoiduista formaateista ja yhteyskäytännöistä yhteentoimivan, tehokkaan, suojatun ja nopean vaihdon mahdollistamiseksi alhaisemmin kustannuksin ottaen huomioon nykyiset asiaa koskevat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.

38.

Yksi olennainen edellytys sähköisen oikeuden käyttämiseksi tehokkaasti kansallisten rajojen yli on yhdenmukaisten standardien tai rajapintojen kehittäminen tunnistustekniikoille ja allekirjoituskomponenteille. Tämä vaatimus on välttämätön ainakin niiden Euroopan sähköisen oikeuden toimintojen kannalta, jotka ylittävät pelkän oikeudellisen tiedon julkisen saatavuuden. On tarkasteltava edelleen jäsenvaltioiden erilaisia voimassa olevia säännöksiä ja niiden käyttämiä tekniikoita. Näistä tiedoista ja kokemuksista on pääteltävä, miten oikeudellisesti mahdollisimman varma sähköinen asiakirjojen vaihto jäsenvaltioiden välillä voidaan toteuttaa.

39.

Kun oikeusviranomaisten välistä tai oikeusviranomaisten ja kansalaisten taikka alan ammattilaisten välistä tiedonvälitystä koskeva Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmä luodaan, tiedot on vaihdettava suojatussa ympäristössä. Myös tältä osin voitaisiin ottaa huomioon HVTYK-ohjelman puitteissa tehty työ.

40.

Koska nämä tiedot ovat lisäksi useimmiten henkilökohtaisia Euroopan lainsäädännön mukaan, on ehdottomasti valvottava, että kyseisen lainsäädännön periaatteita noudatetaan.

41.

Euroopan unionin toimielimissä käytetään 23:a kieltä. Koska Euroopan kansalaisten halutaan pääsevän helposti Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmään, on harkittava kohdennettuja oikeusalan käännös- ja tulkkaustyötä koskevia toimia.

42.

On turha kuvitella, että kansalaisten pääsyn helpottaminen jonkin muun kuin heidän oman jäsenvaltionsa sähköisen oikeuden sivustolle olisi riittävä ratkaisu: tiedon saannista ei kielimuurin vuoksi ole paljon hyötyä.

43.

Tähän kielelliseen haasteeseen voisi löytyä ratkaisu erityisesti konekäännöksistä, joita käytettäisiin esimerkiksi säädöksiin sisältyvien lomakkeiden sisällön kääntämiseen, ja kansallisten käännösresurssien verkottamisesta.

44.

Lisäksi on syytä luoda työmenetelmä, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksessä voimassa olevien oikeudellisten käsitteiden tarkan käännöksen Euroopan yhteisön toimielinten 23:lle kielelle ottaen täysin huomioon semanttiset kysymykset.

45.

Nämä näkökohdat edellyttävät, että luodaan menettely sellaisten teknisten standardien valitsemiseksi, joita voidaan käyttää jäsenvaltioiden järjestelmien välisen yhteentoimivuuden takaamiseen, ja että tehdään ero — kuten tieto- ja viestintätekniikkahankkeiden suhteen on tapana — seuraavien välillä:

46.

Tähän rakenteeseen tulisi kuulua tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, ja käännöstyö pitäisi pystyä hoitamaan. On useita mahdollisuuksia, jotka tarvittaessa täydentävät toisiaan:

47.

Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toteutus edellyttää huomattavia varoja, joita käytettäisiin pääasiallisesti:

48.

Rahoitusta voitaisiin saada yksityisoikeutta koskevasta rahoitusohjelmasta ja rikosoikeutta koskevasta rahoitusohjelmasta 45 miljoonaa EUR vuosina 2008 ja 2009. Tätä määrää tulisi lisätä huomattavasti tulevina vuosina. Olisi myös määritettävä tarkasti muut Euroopan yhteisöjen talousarviosta käytettävissä olevat määrärahat, jotka voitaisiin heti osoittaa Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmälle.

49.

Lisäksi on harkittava komission ehdotuksen mukaisesti, että laadittaisiin yksi ainoa, niin siviili- kuin rikosoikeuden alan kattava horisontaalinen ohjelma mahdollisimman pian. Talousarviomäärärahoja tulisi lisätä huomattavasti, jotta Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmää luotaessa voitaisiin vastata sekä kansallisiin että yhteisön tason vaatimuksiin. On myös tärkeää, että yksityisoikeutta koskevassa erityisohjelmassa ja rikosoikeutta koskevassa erityisohjelmassa nykyisin käytettyjä valintakriteerejä selvennetään ja yhdenmukaistetaan, jotta voidaan ottaa huomioon tämän asiakirjan III luvussa määritetyt Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän perusteet.

50.

Tässä toimintasuunnitelmassa tarkoitetut Euroopan sähköiseen oikeuteen liittyvät hankkeet, jota eivät sisälly 49 kohtaan, saavat mahdollista muissa yhteisön ohjelmissa määriteltyä rahoitusta, jotka on saatavissa siltä osin kuin hankkeet täyttävät tällaisissa ohjelmissa määritellyt ehdot.

51.

Monivuotisen toimintasuunnitelman laadinta edellyttää, että

52.

Tämä edellyttää, että neuvosto tekee kunkin toimielimen riippumattomuutta kunnioittaen ja EY:n perustamissopimuksen 5 ja 7 artiklan mukaisesti joitakin päätöksiä tässä asiakirjassa esitetyistä asioista, kuten:

53.

Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio haluaa tuoda esiin, että nykyisistä sähköisen oikeuden järjestelmistä saadut vähäiset kokemukset (rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto, rikosrekistereiden yhteenliittäminen) osoittavat, että yhden tai usean jäsenvaltion aloite on usein ollut hankkeiden käynnistyksen kannalta olennainen.

54.

Kuitenkin hankkeen edettyä tietyn vaiheen ohi useiden jäsenvaltioiden osallistuminen mutkistaa työskentelyä. Hankkeen kehittäminen, hallinnointi ja jatkokehittäminen tarvitsevat siis eurooppalaista ulottuvuutta.

55.

Edellä esitetyt tekniset näkökohdat osoittavat myös, että tietyt laaja-alaiset tehtävät olisi parempi hoitaa Euroopan tasolla. Kun sähköisen oikeuden palvelujen määrä kasvaa, voidaan lisäksi saavuttaa huomattavia mittakaavaetuja.

56.

Puheenjohtajavaltio ehdottaa eJustice-ohjelmalle uutta nimeä ”Euroopan eJustice”.

57.

Tässä toimintasuunnitelmassa esitetyt pohdinnat huomioon ottaen ja jotta monivuotinen ohjelma Euroopan sähköisen oikeuden järjestelmän toteuttamiseksi voidaan toteuttaa, puheenjohtajavaltio ehdottaa, että perustetaan seuraavanlainen yleinen työskentelyrakenne:

58.

Neuvosto vastaa tässä toimintasuunnitelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti monivuotisen ohjelman toteutuksen seurannasta. Se tekee tässä toimintasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat päätökset. Erityisesti neuvoston tehtävänä on kohdassa III määritettyjen kriteerien pohjalta ja kiinteässä yhteistyössä komission kanssa laatia luettelo uusista hankkeista, joita neuvosto itse tai jäsenvaltiot (c-kohta) taikka komissio ehdottavat.

59.

Komissio toteuttaa omasta aloitteestaan tai neuvoston pyynnöstä asianmukaisiksi katsomansa tutkimukset.

60.

Neuvosto voi määrittää hankkeiden toimintoja koskevat eritelmät.

61.

Komissio ottaa yhteisön rahoituksen suhteen täysin huomioon neuvoston antamat ohjeet ja päätökset sovellettavia menettelyjä noudattaen.

62.

Euroopan komissio antaa neuvoston käyttöön projektinhallintaa varten tarvittavan organisaation, jonka tehtävänä on:

63.

Jäsenvaltiot voivat ehdottaa ja käynnistää uusia Euroopan sähköisen oikeuden hankkeita mahdollisesti käytettävissä olevan yhteisön rahoituksen avulla, neuvoston yhdessä komission kanssa määrittelemien teknisten eritelmien mukaisesti ja tiiviissä yhteydessä siihen erityisesti teknisten standardien noudattamiseksi ja monikielisten käyttöliittymien toteuttamista ajatellen — tämän vaikuttamatta a kohdassa esitettyjen sääntöjen soveltamiseen.

64.

Sähköisen oikeuden työryhmä arvioi projektinhallinnan organisaation työtä vuoden 2010 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ja tekee tarvittaessa neuvostolle asianmukaiset ehdotukset sen toiminnan parantamiseksi.

65.

Liitteenä olevaa monivuotista ohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti töiden etenemisen mukaan.

66.

Pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään hyväksymään tämä Euroopan sähköistä oikeutta koskeva toimintasuunnitelma.