27.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 55/27

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan tiettyjen elintarvikkeissa esiintyvien vierasaineiden enimmäismäärät.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta, jäljempänä ’CONTAM-lautakunta’, antoi toukokuussa 2016 tieteellisen lausunnon niistä ihmisille aiheutuvista terveysriskeistä, joita liittyy 3- ja 2-monoklooripropaani-diolin (MCPD) ja niiden rasvahappoestereiden sekä glysidyylirasvahappoestereiden esiintymiseen elintarvikkeissa (3).

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen on tiedekomiteansa ajan tasalle saattamat ohjeet viiteannosrajaan (benchmark dose) perustuvasta riskinarvioinnista (4) huomioon ottaen päättänyt arvioida 3-MCPD:n ja sen rasvahappoesterit uudelleen analysoituaan yksityiskohtaisesti kyseistä vierasainetta koskevat FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean (5) ja elintarviketurvallisuusviranomaisen antamien lausuntojen eroavuudet. Sen vuoksi ennen asianmukaisiin sääntelytoimenpiteisiin ryhtymistä on aiheellista odottaa 3-MCPD:n ja sen rasvahappoestereiden arvioinnin tuloksia.

(4)

Glysidyylirasvahappoesterit ovat elintarvikkeiden vierasaineita, joita esiintyy eniten kasvirasva- ja öljyjalosteissa. Ruuansulatuskanavassa glysidyylirasvahappoesterit hydrolisoituvat glysidoliksi.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että glysidoli on genotoksinen ja karsinogeeninen yhdiste. Glysidolin genotoksinen ja karsinogeeninen potentiaali huomioon ottaen elintarviketurvallisuusviranomainen noudatti altistumismarginaaliin (Margin of Exposure, MOE) perustuvaa lähestymistapaa. Imeväisten, taaperoiden ja muiden lasten altistumisskenaarioksi saatiin 12 800–4 900, kun taas niiden imeväisten, joiden ruokavalioon kuului vain äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta, altistumisskenaarioksi saatiin noin 5 500–2 100. Elintarviketurvallisuusviranomainen piti alle 25 000:ta altistumisskenaariota terveyteen liittyvänä huolenaiheena. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa enimmäismäärä glysidyylirasvahappoestereille, joita esiintyy loppukuluttajaa varten tai elintarvikkeiden ainesosaksi markkinoille saatetuissa kasvirasvoissa ja -öljyissä. Imeväisten, taaperoiden ja pikkulasten terveyteen liittyvien huolenaiheiden vuoksi on aiheellista vahvistaa tiukempi enimmäismäärä lastenruokien ja imeväisille ja pikkulapsille tarkoitettujen viljapohjaisten valmisruokien valmistukseen tarkoitetuille kasvirasvoille ja -öljyille.

(6)

Jotta kaikki mahdolliset imeväisten, taaperoiden ja pikkulasten terveyteen liittyvät huolenaiheet saadaan suljettua pois erityisesti siltä osin kuin on kyse mahdollisesta glysidyylirasvahappoestereille altistumisesta niiden imeväisten osalta, joita ruokitaan ainoastaan äidinmaidonkorvikkeella, on aiheellista vahvistaa erityiset tiukat enimmäismäärät äidinmaidonkorvikkeille, vieroitusvalmisteille sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuille imeväisten ja pikkulasten erityisruokavaliovalmisteille. Glysidyylirasvahappoestereiden esiintymistä äidinmaidonkorvikkeissa, vieroitusvalmisteissa ja lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa imeväisten ja pikkulasten erityisruokavaliovalmisteissa on kuitenkin tarpeen vähentää edelleen, minkä vuoksi enimmäismääriä on tarpeen tarkistaa uudelleen heti kun saatavilla on luetettava analyysimenetelmä tiukempien määrien analysointia varten, jotta näiden määrien tosiasiallinen täytäntöönpano varmistetaan.

(7)

Elintarvikealan toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa mukauttaa tuotantoprosessinsa.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1881/2006 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,