(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Unkari ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Unkaria koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Unkarin edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (2) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Unkari toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 lähentymisohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (3) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Unkariin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2018 lähentymisohjelmassaan alijäämän, joka oli 2,0 prosenttia vuonna 2017, kasvattamista 2,4 prosenttiin vuonna 2018 ja sen jälkeen sen asteittaista supistamista niin, että se olisi 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 1,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen saavutetaan suunnitelman mukaan saavuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (4) perusteella julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan supistuvan vähitellen hieman alle 60 prosenttiin vuoden 2022 loppuun mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa, mikä aiheuttaa tuntuvia riskejä alijäämätavoitteiden saavuttamiselle.

(6)

Vuoden 2018 lähentymisohjelman perusteella vuonna 2017 toteutettujen turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen on merkittävä, ja siinä annetaan riittävä näyttö näiden julkisen talouden lisäkustannusten laajuudesta ja luonteesta. Komission mukaan turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden osalta hyväksyttävät lisämenot olivat vuonna 2017 yhteensä 0,17 prosenttia suhteessa BKT:hen. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan säännöksissä otetaan huomioon tällaiset lisämenot, sillä vakava terroriuhka on epätavallinen tapahtuma, jonka vaikutus Unkarin julkiseen talouteen on merkittävä. Kestävyys ei vaarannu, jos tilapäinen poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sallitaan. Vaadittua sopeutusta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta on siksi pienennetty vuoden 2017 osalta, jotta nämä lisäkustannukset voidaan ottaa huomioon.

(7)

Neuvosto suositti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Unkari sopeuttaa julkista talouttaan kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, jollei kyseiseen tavoitteeseen päästä vähäisemmillä sopeutustoimilla. Vuoden 2017 toteutumatietojen perusteella katsottiin, että Unkari poikkesi merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeutusuralta. Komissio antoi Unkarille SEUT-sopimuksen 121 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohdan nojalla 23 päivänä toukokuuta 2018 varoituksen sillä perusteella, että maa on poikennut merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuraltaan vuonna 2017. Neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 uuden suosituksen (5), jonka mukaan Unkarin oli toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) nimelliskasvu on vuonna 2018 enintään 2,8 prosenttia, minkä perusteella vuotuinen rakenteellinen sopeutus on 1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että näistä vaadituista toimista poiketaan.

(8)

Kun otetaan huomioon, että Unkarin julkisen talouden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ennustettu tuotantokuilu on 2,3 prosenttia, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimusten sopeutuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu vuonna 2019 ei saisi olla yli 3,9 prosenttia, jolloin rakenteellinen sopeutus olisi 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2019. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo voimakkaasti heikkenevien julkisen talouden näkymien perusteella, että vuonna 2018 tarvitaan merkittäviä lisätoimia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi Unkarille 22 päivänä kesäkuuta 2018 osoitetun suosituksen mukaisesti, jotta merkittävä poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalta sopeutusuralta voitaisiin korjata.

(9)

Kokonaistyöllisyysaste on parantunut merkittävästi, ja suotuisa suhdannekehitys tarjoaa erityisesti työttömille mahdollisuuden päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten välinen työllisyysero on suuri erityisesti 25–39-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä voi osittain selittyä hyvätasoisten päivähoitopalvelujen vähäisellä tarjonnalla. Alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen päivähoitoon jää selvästi alle Barcelonan tavoitteen ja unionin keskiarvon. Vaikka julkinen työllistämisohjelma on edelleen tärkein aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpide, siihen osallistuvien lukumäärä on pienentynyt huomattavasti, mikä on osoitus myönteisestä kehityksestä. Järjestelmä ei kuitenkaan ole riittävän hyvin kohdennettu. Sillä ei työmarkkinatilanne huomioon ottaen ole vieläkään pystytty riittävän hyvin varmistamaan osallistujien pääsyä takaisin avoimille työmarkkinoille. Aktiivinen työvoimapolitiikka, jossa keskitytään enemmän ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, on alikehittynyttä.

(10)

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden osuus laski 26,3 prosenttiin vuonna 2016, mutta ylittää edelleen unionin keskiarvon. Lapsilla on yleisesti ottaen muita ikäryhmiä suurempi riski joutua elämään köyhyydessä. Vähimmäistoimeentuloetuuksien taso on alle 50 prosenttia köyhyysrajasta kotitaloutta kohti, mikä on unionin alhaisimpia. Työttömyysetuudet ovat hyvin niukat: niitä maksetaan enintään kolme kuukautta, mikä on lyhin jakso unionissa ja kattaa vain noin neljänneksen siitä ajasta, joka työttömältä keskimäärin kuluu uuden työpaikan löytämiseen. Lisäksi työttömyysetuuksina maksettavat määrät ovat unionin alhaisimpia.

(11)

Unkarin sosiaalisen vuoropuhelun rakenteet ja prosessit ovat edelleen alikehittyneet, eivätkä ne anna työmarkkinaosapuolille mahdollisuuksia osallistua mielekkäällä tavalla politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Puutteet sidosryhmien osallistumisessa ja vähäinen läpinäkyvyys vaikuttavat päätöksenteon tietopohjaan ja laatuun. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sijoittajien keskuudessa ja hidastaa talouden lähentymistä.

(12)

Verojärjestelmän parantamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, mutta osa ongelmista on edelleen ratkaisematta. Työn verokiila on kaventumassa, mutta se on edelleen suuri unionin jäsenvaltioiden välisessä vertailussa erityisesti tietyissä pienituloisten ryhmissä. Verojärjestelmän toimintaa heikentää sen yleinen monimutkaisuus yhdistettynä vieläkin käytössä oleviin toimialakohtaisiin veroihin, joilla on vääristävä vaikutus. Veronmaksajien aggressiivisten verosuunnittelustrategioiden torjuntatoimet ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan estää yritysten välisen kilpailun vääristyminen, kohdella veronmaksajia oikeudenmukaisesti ja suojella julkista taloutta. Veronmaksajien aggressiivisista verosuunnittelustrategioista aiheutuvat heijastusvaikutukset jäsenvaltioiden välillä edellyttävät kansallisten politiikkatoimien koordinointia unionin lainsäädännön täydentämiseksi. Suhteellisen suuret pääomavirrat suuntautuvat erillisyhtiöiden välityksellä Unkariin ja ulos maasta, mutta niillä ei ole yhteyttä reaalitalouteen. Koska Unkariin sijoittautuneiden yritysten ulkomaille (eli unionin asukkailta kolmansien maiden asukkaille) maksettavista osinko-, korko- ja rojaltimaksuista ei peritä lähdeveroa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Komissio toteaa Unkarin myöntäneen, että kyseenalaisin perustein unionin ulkopuolelle suoritetut maksut voivat johtaa aggressiiviseen verosuunnitteluun. Viimeaikaisten keskustelujen perusteella komissio jatkaa rakentavaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on torjua veronmaksajien aggressiivisia verosuunnittelustrategioita.

(13)

Sääntelystä johtuvat esteet vaikuttavat palvelualojen ja erityisesti vähittäiskaupan suorituskykyyn ja haittaavat resurssien tehokasta kohdentamista, tuottavuutta ja innovointia. Tiettyjä palveluja siirretään jatkuvasti pelkästään tätä tarkoitusta varten perustetuille valtionyhtiöille, mikä haittaa avointa kilpailua. Oikeudellisen kehyksen heikko ennustettavuus on myös ongelma erityisesti vähittäiskauppasektorilla, joka on viime vuosina joutunut sopeutumaan säännösten toistuviin muutoksiin. Koska ehdotetut säännökset ovat usein räätälöityjä liikevaihdon tai liikkeen lattiapinta-alan perusteella, ne vaikuttavat pääasiassa ulkomaisten vähittäiskauppaketjujen toimintaan. Tämä lisää epävarmuutta yritysten keskuudessa ja voi vähentää investointihalukkuutta. Maassa tarvitaan kilpailua suosiva vakaa sääntely-ympäristö. Ammattien rajoittava sääntely on edelleen yleistä Unkarissa, ja sen kohteena ovat erityisesti kirjanpito- ja lakiasiainpalvelujen kaltaiset keskeiset ammattiryhmät.

(14)

Korruption ehkäisemisessä ja syytteiden nostamisessa on edelleen ongelmia. Useiden indikaattoreiden mukaan korruptio näyttää yleistyneen Unkarissa viime vuosina, ja korruptioriskit voivat vaikuttaa kielteisesti maan kasvupotentiaaliin. Syyttäjälaitoksen toiminnalla on ratkaisevan tärkeä merkitys korruption ja rahanpesun torjunnassa. Alemman tason korruption kitkeminen näyttää tuottaneen jonkin verran tuloksia, mutta viranomaiset eivät ole panostaneet riittävästi tutkintatoimien aloittamiseen korkean tason korruptiossa. Vähäinen läpinäkyvyys ja tiedon saantia koskevat rajoitukset haittaavat korruptiontorjuntatoimia. Julkisten hankintojen osalta on toteutettu merkittäviä toimia, mutta läpinäkyvyyttä ja kilpailua voidaan vielä lisätä tarjousmenettelyissä. Tämä voitaisiin toteuttaa muun muassa asettamalla sähköisestä hankintajärjestelmästä saadut tiedot yleisön saataville.

(15)

Perustaitoihin liittyvät koulutustulokset jäävät huomattavasti alle unionin keskiarvon erityisesti niiden lasten osalta, joiden sosioekonominen tausta on heikko. Oppilaat ohjataan jo varhaisessa vaiheessa erityyppisiin kouluihin, joiden välillä on suuria eroja koulutustuloksissa ja työllistymispoluissa. Romanilapset ja muut heikommassa asemassa olevat lapset päätyvät yleensä ammatillisen keskiasteen kouluihin, joissa perustaidot kehittyvät tavanomaista huonommin, opintojen keskeyttäminen on yleistä ja työelämään kiinni päässeiden entisten oppilaiden palkkakehitys on keskimääräistä heikompi. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on kasvanut keskimäärin 12,4 prosenttiin, ja se on erityisen suuri romanilasten keskuudessa. Nämä haasteet ovat erityisen kiireellisiä pyrittäessä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen. Hakijamäärän väheneminen ja korkea keskeyttämisaste korkea-asteen koulutuksessa supistavat tutkinnon suorittaneiden määrää entisestään samalla kun korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on kasvussa.

(16)

Kansanterveyden parantamiseksi tehtävistä ponnisteluista huolimatta heikkoina pysyvät terveystulokset, joita epäterveelliset elintavat pahentavat entisestään, vaikuttavat kielteisesti inhimilliseen pääomaan. Vähäiset terveydenhuoltomenot ja resurssien tehoton kohdentaminen tekevät Unkarin terveydenhuoltojärjestelmästä tehottoman. Lisäksi palvelujen käyttäjiltä peritään paljon maksuja. Tämä aiheuttaa tasapuolisuusongelmia, eikä kaikille pystytä tarjoamaan viivytyksettä kohtuuhintaisia, ennaltaehkäiseviä, parantavia ja laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Myös terveydenhuollon työntekijäpula vaikeuttaa pääsyä hoitoon, vaikka viimeaikaiset palkankorotukset ovat parantaneet tilannetta. Meneillään olevissa uudistuksissa keskitytään vähentämään liiallista turvautumista sairaalahoitoon. Suurin syy siihen on ollut se, että perusterveydenhuollon palveluntarjoajilta ovat puuttuneet riittävät valmiudet toimia hoidon tarvetta arvioivina portinvartijoina. Sairaalahoidon resurssien jatkuvalla rationalisoinnilla ja perusterveydenhuoltoa parantavilla kohdennetuilla investoinneilla voitaisiin vähentää hoidon saatavuudessa olevia eroja, tehostaa toimintaa ja tuottaa käytännössä parempia terveystuloksia.

(17)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Unkarin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 lähentymisohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Unkarille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Unkarin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(18)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.