”ERA/ERTMS/033281 rev 3.0”.

LIITE

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

SISÄLLYS

1.

Johdanto

11

1.1

Tekninen viitekehys

11

1.2

Maantieteellinen soveltamisala

12

1.3

Tämän YTE:n sisältö

12

2.

Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala

13

2.1

Johdanto

13

2.2

Soveltamisala

13

2.3

Soveltamistasot (ETCS)

14

3.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien olennaiset vaatimukset

14

3.1

Yleistä

14

3.2

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien erityispiirteet

15

3.2.1

Turvallisuus

15

3.2.2

Luotettavuus ja käytettävyys

15

3.2.3

Terveysnäkökohdat

15

3.2.4

Ympäristönsuojelu

15

3.2.5

Tekninen yhteensopivuus

16

3.2.5.1

Yhteensopivuus teknisen suunnittelun kannalta

16

3.2.5.1.1

Fyysiset ympäristöolot

16

3.2.5.1.2

Sähkömagneettinen yhteensopivuus rautatiejärjestelmän sisällä

16

3.2.5.2

Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteensopivuus

16

4.

Osajärjestelmien kuvaus

16

4.1

Johdanto

16

4.1.1

Perusparametrit

16

4.1.2

Yleiskatsaus vaatimuksiin

17

4.1.3

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien osat

18

4.2

Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät

18

4.2.1

Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän turvallisuusominaisuudet

18

4.2.1.1

Turvallisuus

18

4.2.1.2

Käytettävyys/luotettavuus

19

4.2.2

Junan ETCS-toiminnot

19

4.2.3

Radanvarren ETCS-toiminnot

21

4.2.4

Rautateiden viestintätoiminnot – GSM-R

21

4.2.4.1

Perusviestintätoiminto

22

4.2.4.2

Ääniviestintäsovellukset ja käyttöön liittyvät viestintäsovellukset

22

4.2.4.3

Dataviestintäsovellukset ETCS-järjestelmää varten

22

4.2.5

ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät

22

4.2.5.1

Radioviestintä junan kanssa

23

4.2.5.2

Eurobaliisiviestintä junaan

23

4.2.5.3

Eurosilmukkaviestintä junaan

23

4.2.6

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän veturilaitteiden sisäiset liitännät

23

4.2.6.1

ETCS-toiminnot ja luokan B junakulunvalvonta

23

4.2.6.2

GSM-R-radiodataliikenteen ja ETCS:n välinen liitäntä

23

4.2.6.3

Matkan mittaus

24

4.2.7

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän ratalaitteiden sisäiset liitännät

24

4.2.7.1

Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä

24

4.2.7.2

Radiosuojastuskeskusten (RBC) välinen liitäntä

24

4.2.7.3

GSM-R/radanvarren ETCS

24

4.2.7.4

Eurobaliisi / koodain (LEU)

24

4.2.7.5

Eurosilmukka / koodain (LEU)

24

4.2.8

Avainhallinta

24

4.2.9

ETCS-tunnuksen hallinta

24

4.2.10

Radanvarren junanilmaisujärjestelmät

25

4.2.11

Liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

25

4.2.12

ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)

25

4.2.13

GSM-R DMI (Kuljettajan käyttöliittymä GSM-R:ään)

25

4.2.14

Liitäntä datan tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

25

4.2.15

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

26

4.2.16

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä käytettävien laitteiden rakenne

26

4.3

Toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

26

4.3.1

Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään

26

4.3.2

Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään

27

4.3.3

Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

29

4.3.4

Liitännät energiaosajärjestelmään

30

4.4

Käyttöä koskevat säännöt

30

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

30

4.5.1

Laitteiden valmistajan vastuu

30

4.5.2

Osajärjestelmän tyyppitarkastuksen hakijan vastuu

31

4.6

Ammatillinen pätevyys

31

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

31

4.8

Rekisterit

31

5.

Yhteentoimivuuden osatekijät

31

5.1

Määritelmä

31

5.2

Yhteentoimivuuden osatekijöiden luettelo

31

5.2.1

Yhteentoimivuuden perusosatekijät

31

5.2.2

Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely

32

5.3

Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

32

6.

Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastus

37

6.1

Johdanto

37

6.1.1

Yleiset periaatteet

37

6.1.1.1

Perusparametrien noudattaminen

37

6.1.1.2

Kansallisilla säännöillä täytettävät olennaiset vaatimukset

37

6.1.1.3

Joidenkin tämän YTE:n vaatimusten täyttämättä jättäminen

38

6.1.2

ETCS:n ja GSM-R:n testaukseen sovellettavat periaatteet

38

6.1.2.1

Tavoite

38

6.1.2.2

Toiminnalliset testiskenaariot

38

6.1.2.3

Vaatimukset

39

6.2

Yhteentoimivuuden osatekijät

40

6.2.1

Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointimenettelyt

40

6.2.2

Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiden moduulit

40

6.2.3

Arviointia koskevat vaatimukset

40

6.2.4

Erityiset näkökohdat

43

6.2.4.1

Junan ETCS:n pakolliset testit

43

6.2.4.2

Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM)

43

6.2.5

Lisätestit

43

6.2.6

EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen sisältö

44

6.3

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät

44

6.3.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien arviointimenettelyt

44

6.3.2

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevat moduulit

44

6.3.2.1

Veturilaitteiden osajärjestelmä

44

6.3.2.2

Ratalaitteiden osajärjestelmä

44

6.3.2.3

Veturi- ja ratalaitteiden osajärjestelmiä koskevien moduulien käyttöehdot

45

6.3.3

Veturilaitteiden osajärjestelmän arviointiin sovellettavat vaatimukset

45

6.3.4

Ratalaitteiden osajärjestelmän arviointia koskevat vaatimukset

48

6.4

Säännökset tapauksessa, jossa YTE:n vaatimukset täyttyvät osittain

50

6.4.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien osien arviointi

50

6.4.2

Arviointi sovellettaessa kansallisia sääntöjä

51

6.4.3

Osittainen vaatimusten täyttäminen YTE:n rajallisen soveltamisen vuoksi

51

6.4.3.1

Yhteentoimivuuden osatekijät

51

6.4.3.2

Osajärjestelmät

51

6.4.3.3

Todistusten sisältö

51

6.4.4

Välivaiheen tarkastuslausuma

51

6.5

Yhteensopivuustestit ja virheiden hallinta

52

7.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n täytäntöönpano

52

7.1

Johdanto

52

7.2

Yleisesti sovellettavat säännöt

53

7.2.1

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien tai niiden osien parantaminen tai uudistaminen

53

7.2.2

Aiempien sukupolvien järjestelmät

53

7.2.3

Sovitustiedonsiirtomoduulien käytettävissä olo

53

7.2.4

Luokan B mukaiset lisälaitteet luokan A laitteilla varustetulla radalla

53

7.2.5

Sekä luokan A että luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto

53

7.2.6

Pakollisia ja valinnaisia toimintoja koskevat ehdot

54

7.3

GSM-R:n toteutusta koskevat erityissäännöt

54

7.3.1

Radanvarsikokoonpanot

54

7.3.2

Junakokoonpanot

54

7.4

ETCS:n toteutusta koskevat erityissäännöt

55

7.4.1

Radanvarsikokoonpanot

55

7.4.2

Junakokoonpanot

55

7.4.2.1

Uudet kalustoyksiköt

55

7.4.2.2

Olemassa olevien kalustoyksiköiden parantaminen ja uudistaminen

55

7.4.3

Kansalliset vaatimukset

55

7.4.4

Kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat

56

7.5

Junanilmaisujärjestelmien toteutusta koskevat erityissäännöt

57

7.6

Erityistapaukset

57

7.6.1

Johdanto

57

7.6.2

Erityistapausten luettelo

58

7.6.2.1

Belgia

58

7.6.2.2

Yhdistynyt kuningaskunta

58

7.6.2.3

Ranska

59

7.6.2.4

Puola

60

7.6.2.5

Liettua, Latvia ja Viro

60

7.6.2.6

Ruotsi

60

7.6.2.7

Luxemburg

60

7.6.2.8

Saksa

61

Liite A

62

Liite B

78

Liite C

78

Liite D

78

Liite E

78

Liite F

78

Liite G

79

1.   JOHDANTO

1.1   Tekninen viitekehys

Tämä YTE koskee veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää.

Tätä YTE:ä sovelletaan tämän YTE:n 1.2 kohdassa (Maantieteellinen soveltamisala) määriteltyihin rautatieverkon ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin ja sillä käytettävien (tai sillä käytettäväksi tarkoitettujen) kalustoyksikköjen veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin. Nämä kalustoyksiköt edustavat jotain seuraavista (direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.2 ja 2.2 kohdassa määritellyistä) tyypeistä:

1)	polttomoottorilla tai sähkömoottorilla varustetut moottorijunat;

2)	polttomoottorilla tai sähkömoottorilla varustetut vetoyksiköt;

3)	henkilöliikenteen kalusto, jos se on varustettu ohjaamolla;

4)	rautatieinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon käytettävät siirrettävät laitteet, jos ne on varustettu ohjaamolla, ne on tarkoitettu käytettäväksi liikenteessä ja ne liikkuvat omilla pyörillään.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on koko rautatiejärjestelmän rataverkko, joka koostuu

1)	direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa kuvatusta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkosta;

2)	direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa kuvatusta Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkosta;

3)	rautatiejärjestelmän rataverkon muista osista unionissa, kun soveltamisalaa on laajennettu direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 4 kohdassa kuvatusti.

Soveltamisalaan ei kuulu direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tapaukset.

YTE:ä sovelletaan verkkoihin, joiden raideleveydet ovat 1 435 mm, 1 520 mm, 1 524 mm, 1 600 mm ja 1 668 mm. Sitä ei kuitenkaan sovelleta lyhyisiin rajatylittäviin osuuksiin, joiden raideleveys on 1 520 mm ja jotka on liitetty kolmansien maiden verkkoon.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

1)	ilmoitetaan tarkoitettu soveltamisala – 2 luku (Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala);

2)	vahvistetaan olennaiset vaatimukset ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille ja niiden muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille – 3 luku (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevat olennaiset vaatimukset);

3)	vahvistetaan toiminnalliset ja tekniset eritelmät, joiden noudattamista vaaditaan osajärjestelmiltä ja niiden liitännöiltä muihin osajärjestelmiin – 4 luku (Osajärjestelmän kuvaus);

4)	määritetään yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava eurooppalaiset eritelmät, mukaan lukien eurooppalaiset standardit, ja jotka ovat välttämättömiä unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi – 5 luku (Yhteentoimivuuden osatekijät);

5)

ilmoitetaan kussakin käsiteltävässä tapauksessa yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa ja osajärjestelmien EY-vaatimustenmukaisuustarkastuksissa käytettävät pakolliset menettelyt – 6 luku (Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmien tarkastukset);

6)	ilmoitetaan YTE:n täytäntöönpanostrategia – 7 luku (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevan YTE:n täytäntöönpano);

7)	ilmoitetaan henkilöstön ammatillista pätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita näiden osajärjestelmien käyttö ja ylläpito sekä YTE:n täytäntöönpano edellyttävät – 4 luku (Osajärjestelmien kuvaus).

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti erityistapauksia koskevia säännöksiä annetaan 7 luvussa (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevan YTE:n täytäntöönpano).

Tämän YTE:n 4 luvussa (Osajärjestelmien kuvaus) annetaan myös 1.1 ja 1.2 kohdassa määritettyä soveltamisalaa erityisesti koskevat käyttö- ja ylläpitosäännöt.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1   Johdanto

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä II kaikiksi laitteiksi, joita tarvitaan varmistamaan verkossa luvallisesti liikkuvien junien turvallisuus, ohjaus ja valvonta.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien piirteet ovat seuraavat:

1)	toiminnot, jotka ovat olennaisia rautatieliikenteen turvallisen ohjauksen ja liikenteen toiminnan kannalta, mukaan luettuina vajaatoimintatiloissa tarvittavat toiminnot (1)

2)

liitännät

3)	olennaisten vaatimusten täyttämiseen vaadittava suoritustaso.

2.2   Soveltamisala

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevassa YTE:ssä asetetaan vain ne vaatimukset, jotka ovat tarpeen Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden ja olennaisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät koostuvat seuraavista osista:

1)	junakulunvalvonta

2)	ääniradiotoiminta,

3)	dataradiotoiminta

4)	junanilmaisu.

Luokan A junakulunvalvontajärjestelmänä on ETCS (2), ja luokan A radiojärjestelmänä on GSM-R.

Luokan A junakulunvalvonnan osalta tässä YTE:ssä määritetään vain vaatimukset, jotka koskevat liitäntöjä muihin osajärjestelmiin.

Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän rataverkon luokan B järjestelmillä tarkoitetaan rajattua määrää aiemman sukupolven junakulunvalvontajärjestelmiä, joita on käytetty Euroopan laajuisessa rautatieverkossa ennen 20 päivää huhtikuuta 2001.

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän rataverkon muiden osien luokan B järjestelmillä tarkoitetaan rajattua määrää aiemman sukupolven junakulunvalvontajärjestelmiä, joita on käytetty kyseisessä rataverkossa ennen 1 päivää heinäkuuta 2015.

Luettelo luokan B järjestelmistä esitetään Euroopan rautatieviraston teknisessä asiakirjassa ’Luettelo luokan B ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmistä’, ERA/TD/2011–11, versio 3.0.

Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevat vaatimukset asetetaan luokan A radiopuhelinten ja junakulunvalvonnan osalta.

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevat vaatimukset asetetaan seuraavien osalta:

1)	luokan A radioverkko

2)	luokan A junakulunvalvonta

3)	junanilmaisujärjestelmien välisiä liitäntöjä koskevat vaatimukset, jotta varmistetaan niiden yhteensopivuus liikkuvan kaluston kanssa.

2.3   Soveltamistasot (ETCS)

Tässä YTE:ssä tarkoitettujen liitäntöjen avulla tietoja siirretään junaan ja (tarvittaessa) junasta. Tässä YTE:ssä esitetyt ETCS-eritelmät sisältävät eri soveltamistasoja, joista kullekin radanvarsitoiminnolle voidaan valita vaatimuksia vastaava siirron tyyppi.

Tässä YTE:ssä määritellään kaikkien soveltamistasojen vaatimukset.

Junan, johon on asennettu luokan A mukainen tietyn soveltamistason junakulunvalvontajärjestelmä, on voitava toimia kyseisellä tasolla ja kaikilla sitä alemmilla tasoilla:

—	junan, johon on asennettu luokan A mukainen tason 2 junakulunvalvontajärjestelmä, on voitava toimia kyseisellä tasolla ja tason 1 reiteillä.

—

junassa, johon on asennettu luokan A mukainen tason 1 junakulunvalvontajärjestelmä, ei tarvitse olla vain ETCS-datalle tarkoitettua GSM-R-radiota, mutta kaikkien tason 2 ja tason 3 toimintojen on oltava siinä mahdollisia sen varmistamiseksi, että — sen varustelu tasolla 2 varmistetaan myöhemmin tehtävällä vain ETCS-datalle tarkoitetun GSM-R-radion liitännällä — sen varustelu tasolla 3 varmistetaan myöhemmin tehtävällä vain ETCS-datalle tarkoitetun GSM-R-radion ja junakokonaisuuden ilmaisun liitännällä.

3.   OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO-OSAJÄRJESTELMIEN OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Yleistä

Direktiivissä 2008/57/EY edellytetään, että osajärjestelmät ja yhteentoimivuuden osatekijät sekä liitännät täyttävät direktiivin liitteessä III lyhyesti esitetyt olennaiset vaatimukset.

Olennaiset vaatimukset koskevat

1)	turvallisuutta

2)	luotettavuutta ja käytettävyyttä

3)	terveysnäkökohtia

4)	ympäristönsuojelua

5)	teknistä yhteensopivuutta.

Luokan A järjestelmien olennaiset vaatimukset esitetään jäljempänä.

Luokan B järjestelmien vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla.

3.2   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien erityispiirteet

3.2.1   Turvallisuus

Kaikissa hankkeissa, joissa tätä eritelmää sovelletaan, on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien soveltamisalaan kuuluvat vaaratilanteet eivät ylitä palveluun yleisesti sovellettavaa riskirajaa. Tässä yhteydessä sovelletaan komission täytäntöönpanoasetusta (EY) N:o 402/2013 (3), jäljempänä ’yhteinen turvallisuusmenetelmä’, jota tarkoitetaan direktiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa.

Sen varmistamiseksi, etteivät turvallisuuden saavuttamiseksi toteutetut toimenpiteet vaaranna yhteentoimivuutta, on 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus- ja hallintajärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin vaatimusten täytyttävä.

Luokan A ETCS-järjestelmän osalta turvallisuustavoite jaetaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä veturi- ja ratalaitteissa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset selostetaan yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä. Tämän turvallisuutta koskevan vaatimuksen on täytyttävä yhdessä 3.2.2 kohdassa (Luotettavuus ja käytettävyys) määriteltyjen käytettävyyttä koskevien vaatimusten kanssa.

3.2.2   Luotettavuus ja käytettävyys

Luokan A järjestelmän osalta luotettavuutta ja käytettävyyttä koskeva tavoite jaetaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä veturi- ja ratalaitteissa koskeviin tavoitteisiin. Vaatimukset selostetaan yksityiskohtaisesti 4.2.1 kohdassa (Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän turvallisuusominaisuudet) määritellyn perusparametrin yhteydessä.

Osajärjestelmän osatekijöiden vanhenemisesta ja kulumisesta aiheutuvaa vaaraa on valvottava. Jäljempänä 4.5 kohdassa mainittujen kunnossapitoa koskevien vaatimusten on täytyttävä.

3.2.3   Terveysnäkökohdat

Unionin lainsäädännön sekä unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti on varmistettava, ettei ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä ja niiden suunnittelussa käytetä materiaaleja, jotka vaarantavat niiden kanssa tekemisiin joutuvien henkilöiden terveyden.

3.2.4   Ympäristönsuojelu

Unionin lainsäädännön sekä unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti

1)	ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet eivät liialliselle kuumuudelle tai tulipalolle altistuessaan saa ylittää ympäristön kannalta haitallisten savujen tai kaasujen päästöille asetettuja raja-arvoja;

2)	ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet eivät saa sisältää aineita, jotka järjestelmien normaalin käytön aikana voisivat saastuttaa ympäristöä;

3)	ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteisiin sovelletaan voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jossa on määritelty sähkömagneettisen häiritsevyyden ja häiriytyvyyden raja-arvot rautatieverkon rajoilla;

4)	ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden on täytettävä voimassa olevat melumääräykset;

5)	ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet eivät saa aiheuttaa sallittua suurempaa tärinää, joka voisi vaarantaa infrastruktuurin toimintakunnon (kun infrastruktuuri on hyvässä kunnossa).

3.2.5   Tekninen yhteensopivuus

Tekninen yhteensopivuus sisältää yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvittavat toiminnot, liitännät ja suoritustasot.

Teknistä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset jaetaan seuraaviin kolmeen ryhmään:

1)	Ensimmäisessä ryhmässä vahvistetaan yhteentoimivuuden yleiset tekniset vaatimukset eli ympäristöolot, sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) rautatiejärjestelmän sisällä sekä asennus. Nämä yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritellään tässä luvussa.

2)	Toisessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä on käytettävä teknisesti ja mitä toimintoja niiltä edellytetään yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

3)	Kolmannessa ryhmässä kuvataan, miten ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä on käytettävä yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Tämä ryhmä määritellään 4 luvussa.

3.2.5.1   Yhteensopivuus teknisen suunnittelun kannalta

3.2.5.1.1   Fyysiset ympäristöolot

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden on toimittava kyseisellä unionin rautatiejärjestelmän osuudella vallitsevissa ilmasto-oloissa ja fyysisissä oloissa.

Perusparametrin 4.2.16 (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä käytettävien laitteiden rakenne) vaatimusten on täytyttävä.

3.2.5.1.2   Sähkömagneettinen yhteensopivuus rautatiejärjestelmän sisällä

Unionin lainsäädännön ja unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet eivät saa aiheuttaa häiriötä muissa ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteissa tai muissa osajärjestelmissä, eivätkä muut laitteet tai osajärjestelmät saa aiheuttaa häiriöitä ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteissa.

Liikkuvan kaluston sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden välistä sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva perusparametri esitetään 4.2.11 kohdassa (Sähkömagneettinen yhteensopivuus).

3.2.5.2   Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteensopivuus

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset määritellään 4 luvussa.

4.   OSAJÄRJESTELMIEN KUVAUS

4.1   Johdanto

4.1.1   Perusparametrit

Kaikki asiaa koskevat olennaiset vaatimukset huomioiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä kuvaavat seuraavat perusparametrit:

1)	Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän turvallisuusominaisuudet (4.2.1 kohta)

2)	Junan ETCS-toiminnot (4.2.2 kohta)

3)	Radanvarren ETCS-toiminnot (4.2.3 kohta)

4)	Rautateiden viestintätoiminnot – GSM-R (4.2.4 kohta)

5)	ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät (4.2.5 kohta)

6)	Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän sisäiset veturilaiteliitännät (4.2.6 kohta)

7)	Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän sisäiset ratalaiteliitännät (4.2.7 kohta)

8)	Avainhallinta (4.2.8 kohta)

9)	ETCS-tunnuksen hallinta (4.2.9 kohta)

10)	Junanilmaisujärjestelmät (4.2.10 kohta)

11)	Liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus (4.2.11 kohta)

12)	ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) (4.2.12 kohta)

13)	GSM-R DMI (kuljettajan käyttöliittymä GSM-R:ään) (4.2.13 kohta)

14)	Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin (4.2.14 kohta)

15)	Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys (4.2.15 kohta)

16)	Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä käytettävien laitteiden rakenne (4.2.16 kohta).

4.1.2   Yleiskatsaus vaatimuksiin

Kaikkia 4.2 kohdan (Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät) perusparametreja koskevia vaatimuksia on sovellettava luokan A järjestelmiin.

Luokkaa B ja STM-moduuleja (jotka mahdollistavat luokan A järjestelmän toiminnan luokan B infrastruktuurilla) koskevat vaatimukset ovat kunkin jäsenvaltion vastuulla.

Tämä YTE perustuu periaatteisiin, joiden mukaan ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien on oltava yhteensopivia YTE:n mukaisten veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi

1)	veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien toiminnot, liitännät ja suorituskyky standardoidaan sen varmistamiseksi, että jokainen juna reagoi ratalaitteilta saamiinsa tietoihin ennakoidulla tavalla;

2)

ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän osalta radan ja junan välillä tapahtuva viestintä standardoidaan täysimääräisesti tässä YTE:ssä. Jäljempänä olevissa kohdissa mainittujen eritelmien avulla ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantotoimintoa voidaan käyttää joustavasti niin, että se voidaan liittää rautatiejärjestelmään mahdollisimman tehokkaasti. Joustavuutta on hyödynnettävä ilman, että YTE:n mukaisten veturilaitteiden osajärjestelmien liikkuvuutta rajoitetaan.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinantotoiminnot jaetaan eri luokkiin sen mukaan, ovatko ne valinnaisia vai pakollisia. Luokat määritellään liitteessä A tarkoitetuissa eritelmissä, ja näissä teksteissä myös kerrotaan, miten toiminnot on luokiteltu.

Liitteessä A olevan 4.1 kohdan c alakohdassa on liitteessä A tarkoitettujen eritelmien yhteydessä käytettyjen ETCS-termien ja -määritelmien sanasto.

4.1.3   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien osat

Edellä 2.2 kohdan (Soveltamisala) mukaisesti ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät voidaan jakaa osiin.

Seuraavassa taulukossa esitetään, mitä perusparametria sovelletaan kuhunkin osajärjestelmään ja osaan.

Taulukko 4.1

Osajärjestelmä	Osa	Perusparametrit
Veturilaitteissa tapahtuva ohjaus, hallinta ja merkinanto	Junakulunvalvonta	4.2.1, 4.2.2, 4.2.5, 4.2.6, 4.2.8, 4.2.9, 4.2.12, 4.2.14, 4.2.16
	Ääniradiotoiminta	4.2.1.2, 4.2.4.1, 4.2.4.2, 4.2.5.1, 4.2.13, 4.2.16
	Dataradiotoiminta	4.2.1.2, 4.2.4.1, 4.2.4.3, 4.2.5.1, 4.2.6.2, 4.2.16
Ratalaitteilla tapahtuva ohjaus, hallinta ja merkinanto	Junakulunvalvonta	4.2.1, 4.2.3, 4.2.5, 4.2.7, 4.2.8, 4.2.9, 4.2.15, 4.2.16
	Ääni- ja dataradiotoiminta	4.2.1.2, 4.2.4, 4.2.5.1, 4.2.7, 4.2.16
	Junanilmaisu	4.2.10. 4.2.11, 4.2.16

4.2   Osajärjestelmien toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1   Yhteentoimivuuden kannalta tärkeät ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän turvallisuusominaisuudet

Tällä perusparametrilla kuvataan veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sovellettavia vaatimuksia 3.2.1 kohdan (Turvallisuus) ja 3.2.2 kohdan (Luotettavuus ja käytettävyys) mukaisesti.

Yhteentoimivuuden varmistamiseksi veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä toteutettaessa on noudatettava seuraavia säännöksiä:

1)

Veturi- tai ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän suunnittelu, toteutus ja käyttö eivät saa edellyttää a) veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien väliseltä liitännältä muita vaatimuksia kuin tässä YTE:ssä asetetut vaatimukset, b) muulta osajärjestelmältä muita vaatimuksia kuin niitä koskevissa YTE:issä asetetut vaatimukset.

2)	Jäljempänä 4.2.1.1 ja 4.2.1.2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.

4.2.1.1   Turvallisuus

Veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien on täytettävä tässä YTE:ssä asetetut ETCS-laitteita ja -kokoonpanoja koskevat vaatimukset.

ETCS-järjestelmään syötettyjä suositustasoja suurempien nopeuksien ja/tai etäisyyksien aiheuttaman vaaran osalta satunnaisvikojen, junan ETCS:n ja radanvarren ETCS:n sallittu varmuusvikataajuus on 10– 9 h– 1. Katso liitteessä A olevan 4.2.1 kohdan a alakohta.

Yhteentoimivuuden varmistamiseksi junan ETCS-järjestelmien on täytettävä täysimääräisesti kaikki liitteessä A olevassa 4.2.1 kohdassa asetetut vaatimukset. Radanvarren ETCS-järjestelmän osalta voidaan kuitenkin hyväksyä lievempiä turvallisuusvaatimuksia, edellyttäen että palvelun turvallisuustavoitteet saavutetaan käytettäessä YTE:n mukaisia veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä.

4.2.1.2   Käytettävyys/luotettavuus

Tässä kohdassa viitataan sellaisten vikatyyppien esiintymiseen, jotka eivät aiheuta turvallisuusriskejä, mutta jotka luovat vaaratilanteita, joiden hallitseminen saattaa heikentää järjestelmän yleistä turvallisuutta.

Tässä yhteydessä parametri ”vika” merkitsee, että komponentti ei pysty enää suorittamaan vaadittua toimintaa edellytetyn suorituskyvyn mukaisesti, ja ”vikatyyppi” merkitsee vaikutusta, jonka perusteella vika pannaan merkille.

Jotta varmistetaan, että asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyritykselle annetaan kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat asianmukaisten hallintatoimenpiteiden määrittämiseksi vajaatoimintatilanteissa, veturi- tai ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutukseen mukana seuraavaan tekniseen asiakirjaan on sisällyttävä käytettävyyttä/luotettavuutta koskevat vikatyyppeihin liittyvät lasketut arvot, jotka vaikuttavat ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kykyyn valvoa yhden tai useamman kalustoyksikön turvallista liikennöintiä tai aloittaa ääniradioviestintä liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajien välillä.

Seuraavien laskettujen arvojen noudattaminen on varmistettava:

1)	Keskimääräinen aika käyttötunneissa niiden veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän vikojen välillä, jotka edellyttävät junakulunvalvontalaitteiden eristämistä: [avoin kohta];

2)	Keskimääräinen aika käyttötunneissa niiden veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän vikojen välillä, jotka estävät ääniradioviestinnän liikenteenohjauksen ja veturinkuljettajan välillä: [avoin kohta].

Jäljempänä 4.5 kohdassa (Kunnossapitoa koskevat säännöt) tarkoitettuja kunnossapitovaatimuksia on noudatettava, jotta rataverkon haltijat ja rautatieyritykset voivat valvoa osajärjestelmien riskitasoa käyttöiän ajan ja sellaisten käytettävyyttä/luotettavuutta koskevien arvojen noudattamista, joita käytetään vaaratilanteiden hallintatoimenpiteiden määrityksessä.

4.2.2   Junan ETCS-toiminnot

Junan ETCS-toimintoja koskevassa perusparametrissa esitetään kaikki toiminnot, joita tarvitaan junan kuljettamiseksi turvallisesti. Ensisijaisina toimintoina ovat automaattinen junakulunvalvonta ja ohjaamoon lähetettävät signaalit eli

1)	junatietojen syöttäminen (esimerkiksi junan enimmäisnopeus ja jarrutuskyky)

2)	valvontatilan valitseminen ratalaitteista saatavien tietojen perusteella

3)	matkanmittaustoimintojen suorittaminen

4)	junan sijainnin määrittäminen eurobaliisin avulla

5)	dynaamisen jarruprofiilin laskeminen junan reittiä varten junatietojen ja ratalaitteista saatujen tietojen perusteella

6)	dynaamisen jarruprofiilin valvonta junan kulun aikana

7)	valvontatoiminnon tarjoaminen.

Toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja niiden on oltava suorituskyvyltään liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan a alakohdan mukaisia.

Testejä koskevat vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan c alakohdassa.

Laitteiden ETCS-tunnuksia hallitaan 4.2.9 kohdan (ETCS-tunnuksen hallinta) mukaisesti.

Tärkeintä toimintoa tuetaan seuraavilla muilla toiminnoilla, joihin myös sovelletaan liitteessä A olevia 4.2.2 kohdan a ja b alakohtaa sekä jäljempänä annettuja täydentäviä eritelmiä:

1)

Viestintä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kanssa. a) Eurobaliisidatalähetykset. Katso 4.2.5.2 kohta (Eurobaliisiviestintä junaan). b) Eurosilmukkadatalähetykset. Katso 4.2.5.3 kohta (Eurosilmukkaviestintä junaan). Tämä toiminto on pakollinen junissa siinä tapauksessa, että ratalaitteisiin on tason 1 ETCS-sovelluksessa asennettu eurosilmukkajärjestelmä ja hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esimerkiksi radan vaaralliset kohdat). c) Radiodatalähetykset lisäajotiedon välittämiseksi. Katso liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan d alakohta, 4.2.5.1 kohta (Radioviestintä junan kanssa), 4.2.6.2 kohta (GSM-R-radiodatatoiminnan ja ETCS:n välinen liitäntä) ja 4.2.8 kohta (Avainhallinta). Tämä toiminto on pakollinen junissa siinä tapauksessa, että ratalaitteisiin on tason 1 ETCS-sovelluksessa asennettu kokoonpano, jolla lisäajotietoja voidaan siirtää radiodatasiirtona, ja että hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esimerkiksi radan vaaralliset kohdat). d) Radiodatalähetykset. Katso 4.2.5.1 kohta (Radioviestintä junan kanssa), 4.2.6.2 kohta (GSM-R-radiodatatoiminnan ja ETCS:n välinen liitäntä) ja 4.2.8 kohta (Avainhallinta). Pakollinen junissa vain ETCS:n tason 2 tai ETCS:n tason 3 sovelluksissa.

2)	Viestintä kuljettajan kanssa. Katso liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan e alakohta ja 4.2.12 kohta (ETCS DMI).

3)	Viestintä STM:n kanssa. Katso 4.2.6.1 kohta (ETCS:n ja STM:n välinen liitäntä). Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: a) STM-moduulista tulevien tietojen hallinta, b) STM:n käyttämän datan antaminen, c) STM-muunnosten hallinta.

4)	Junakokonaisuuden valvonta – pakollista tasolla 3, ei vaadita tasoilla 1 ja 2.

5)	Laitteen oikean toiminnan valvonta ja tuki vajaatoimintatilassa. Tämä toiminto sisältää seuraavat osat: a) junan ETCS-toimintojen käynnistäminen, b) tuki vajaatoimintatilassa, c) junan ETCS-toimintojen eristäminen.

6)	Hallinnollisista syistä tapahtuvan tietojen keräämisen tuki. Katso 4.2.14 kohta (Liitäntä datan tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin).

7)	Tietojen/käskyjen välittäminen ja liikkuvan kaluston tilatietojen vastaanottaminen: a) kuljettajan käyttöliittymään. Katso 4.2.12 kohta (ETCS DMI). b) junan käyttöliittymään ja käyttöliittymästä. Katso liitteessä A olevan 4.2.2 kohdan f alakohta.

4.2.3   Radanvarren ETCS-toiminnot

Tämä perusparametri kuvaa ratalaitteiden ETCS-toiminnot. Se sisältää kaikki ETCS-toiminnot, joita tietyn junan turvallinen reitti edellyttää.

Tärkeimpiä toimintoja ovat

1)	tietyn junan sijainnin määrittäminen eurobaliisin avulla (taso 2 ja taso 3)

2)	ratalaitteista tulevien tietojen muuntaminen standardimuotoon veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää varten

3)	ajolupien luonti, mukaan luettuina radan kuvaus ja junakohtaiset määräykset.

Toiminnot on toteutettava liitteessä A olevan 4.2.3 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja niiden on oltava suorituskyvyltään liitteessä A olevan 4.2.3 kohdan a alakohdan mukaisia.

Laitteiden ETCS-tunnuksia hallitaan 4.2.9 kohdan (ETCS-tunnuksen hallinta) mukaisesti.

Tärkeimpiä toimintoja tuetaan seuraavilla toiminnoilla, joihin myös sovelletaan liitteessä A olevan 4.2.3 kohdan a ja b alakohtaa sekä jäljempänä annettuja täydentäviä eritelmiä:

1)

viestintä veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kanssa. Tämä sisältää seuraavat osat: a) Eurobaliisidatalähetykset. Katso 4.2.5.2 kohta (Eurobaliisiviestintä junaan) ja 4.2.7.4 kohta (Eurobaliisi / koodain (LEU)); b) Eurosilmukkadatalähetykset. Katso 4.2.5.3 kohta (Eurosilmukkaviestintä junaan) ja 4.2.7.5 kohta (Eurosilmukka / koodain (LEU)). Eurosilmukka koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen; c) Radiodatalähetykset lisäajotiedon välittämiseksi. Katso liitteessä A olevan 4.2.3 kohdan d alakohta, 4.2.5.1 kohta (Radioviestintä junan kanssa), 4.2.7.3 kohta (GSM-R / radanvarren ETCS-toiminto) ja 4.2.8 kohta (Avainhallinta). Radion lisäajotieto koskee vain tasoa 1 ja on siinäkin valinnainen; d) Radiodatalähetykset. Katso 4.2.5.1 kohta (Radioviestintä junan kanssa), 4.2.7.3 kohta (GSM-R / radanvarren ETCS-toiminto) ja 4.2.8 kohta (Avainhallinta). Radiodatalähetykset koskevat vain tasoa 2 ja tasoa 3.

2)

tietojen/käskyjen luonti junan ETCS-järjestelmää varten. Tällaiset tiedot liittyvät esimerkiksi siihen, missä ilmaventtiilit suljetaan/avataan, missä virroitin lasketaan/nostetaan, missä päävirtakytkin avataan/suljetaan ja missä vaihdetaan sähköjärjestelmästä A sähköjärjestelmään B. Toiminnon käyttäminen ratalaitteissa on vapaaehtoista. Tätä voidaan kuitenkin vaatia muissa sovellettavissa YTE:issä tai kansallisissa säännöissä taikka riskien arvioinnissa osajärjestelmien turvallisen liittämisen varmistamiseksi;

3)	eri radiosuojastuskeskusten (RBC) hallinnoimien alueiden välillä tapahtuvien siirtymien hallinta (koskee vain tasoa 2 ja tasoa 3). Katso 4.2.7.1 kohta (Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä) ja 4.2.7.2 kohta (Radiosuojastuskeskusten välinen tekninen liitäntä).

4.2.4   Rautateiden viestintätoiminnot – GSM-R

Tällä perusparametrilla kuvataan radioviestintätoimintoja. Tällaisia toimintoja on käytettävä veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä jäljempänä esitettyjen eritelmien mukaisesti.

4.2.4.1   Perusviestintätoiminto

Yleiset vaatimukset eritellään liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan a alakohdassa.

Myös seuraavia eritelmiä on noudatettava:

1)	ASCI-ominaisuudet; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan b alakohta,

2)	SIM-kortti; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan c alakohta,

3)	sijaintiin perustuvat ilmoitukset; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan e alakohta.

4.2.4.2   Ääniviestintäsovellukset ja käyttöön liittyvät viestintäsovellukset

Yleiset vaatimukset määritellään liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan f alakohdassa.

Testejä koskevat vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan g alakohdassa.

Myös seuraavia eritelmiä on noudatettava:

1)	ensisijaisten kutsujen vahvistaminen; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan h alakohta,

2)	toimintaan liittyvät viestit; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan j alakohta,

3)	toiminnallisten numeroiden esittäminen; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan k alakohta,

4)	käyttäjien välinen merkinanto; liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan d alakohta.

4.2.4.3   Dataviestintäsovellukset ETCS-järjestelmää varten

Yleiset vaatimukset määritellään liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan f alakohdassa.

Testejä koskevat vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan g alakohdassa.

Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän osassa ”dataradiotoiminta” on oltava valmiudet tukea vähintään kahta samanaikaista viestintäyhteyttä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kanssa.

Tämä toiminto on pakollinen vain ETCS:n tason 2 ja tason 3 sekä radion lisäajotietojen sovellusten osalta.

4.2.5   ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät

Tässä perusparametrissa asetetaan vaatimukset rata- ja veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien välisille ilmaväleille, ja lisäksi huomioon on otettava ETCS:n ja GSM-R-laitteiden välisiä liitäntöjä koskevat vaatimukset, jotka asetetaan 4.2.6 kohdassa (Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän sisäiset veturilaiteliitännät) ja 4.2.7 kohdassa (Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän sisäiset ratalaiteliitännät).

Tämä perusparametri koostuu seuraavista osista:

1)	fyysiset, sähköiset ja sähkömagneettiset arvot, joiden noudattaminen on turvallisen toiminnan edellytys

2)	käytettävä viestintäprotokolla

3)	viestintäkanavan käytettävyys.

Sovellettavat eritelmät luetellaan jäljempänä.

4.2.5.1   Radioviestintä junan kanssa

Luokan A radioviestintäliitäntöjen on toimittava liitteessä A olevan 4.2.5 kohdan a alakohdassa liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan f alakohdassa eritellyllä taajuuskaistalla.

Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät on suojattava häiriöiltä niin, että liitteessä A olevan 4.2.4 kohdan f alakohdassa asetetut vaatimukset täyttyvät.

Protokollien on dataviestinnässä oltava liitteessä A olevan 4.2.5 kohdan b alakohdan mukaisia.

Radion lisäajotietoja käytettäessä on noudatettava liitteessä A olevan 4.2.5 kohdan c alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

4.2.5.2   Eurobaliisiviestintä junaan

Eurobaliisiviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevan 4.2.5 kohdan d alakohdan mukaisia.

4.2.5.3   Eurosilmukkaviestintä junaan

Eurosilmukkaviestinnän liitäntöjen on oltava liitteessä A olevan 4.2.5 kohdan e alakohdan mukaisia.

4.2.6   Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän veturilaitteiden sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on kolme osaa.

4.2.6.1   ETCS-toiminnot ja luokan B junakulunvalvonta

Jos junaan on asennettu ETCS-toimintoja ja luokan B junakulunvalvontalaitteita, niiden välisiä siirtymiä voidaan hallita liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla vakiomuotoisella liitännällä.

K-liitäntä (jonka avulla tietyt STM-moduulit voivat lukea luokan B baliisien tietoja käyttämällä ETCS-järjestelmän junaan asennettua antennia) määritetään liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan b alakohdassa ja G-liitäntä (ilmaväli junaan asennetun ETCS-antennin ja luokan B baliisien välillä) liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan c alakohdassa.

K-liitännän toteuttaminen on valinnaista, mutta jos se toteutetaan, sen täytyy tapahtua liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Jos K-liitäntä toteutetaan, junan lähetyskanavatoiminnallisuudella on myös oltava liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan c alakohdassa määritetyt ominaisuudet.

Jos siirtymiä junan ETCS-järjestelmien ja luokan B junakulunvalvontajärjestelmien välillä ei hallita liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla vakiomuotoisella liitännällä, on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sovelleta muita vaatimuksia käytettävän menetelmän takia.

4.2.6.2   GSM-R-radiodataliikenteen ja ETCS:n välinen liitäntä

Luokan A radiotoimintojen ja junan ETCS-toimintojen välistä liitäntää koskevat vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan d alakohdassa.

Radion lisäajotietoja käytettäessä on noudatettava liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan e alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

4.2.6.3   Matkan mittaus

Matkanmittaustoiminnon ja junan ETCS-toimintojen välisen liitännän on oltava liitteessä A olevan 4.2.6 kohdan f alakohdan vaatimusten mukainen. Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun matkaa mittaavat laitteet on toimitettu erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (katso 5.2.2 kohta – Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7   Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän ratalaitteiden sisäiset liitännät

Tässä perusparametrissa on viisi osaa.

4.2.7.1   Radiosuojastuskeskusten välinen toiminnallinen liitäntä

Tämän liitännän avulla määritetään vierekkäisten radiosuojastuskeskusten (RBC) välillä vaihdettavat tiedot, joita tarvitaan junan turvalliseen kulkuun tietyn keskuksen alueelta seuraavalle alueelle, ja siinä määritetään seuraavat osat:

1)	luovuttavan RBC-keskuksen vastaanottavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot

2)	vastaanottavan RBC-keskuksen luovuttavalle RBC-keskukselle lähettämät tiedot.

Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.7 kohdan a alakohdassa.

4.2.7.2   Radiosuojastuskeskusten (RBC) välinen liitäntä

Kyseessä on kahden RBC-keskuksen välinen tekninen liitäntä. Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.7 kohdan b alakohdassa.

4.2.7.3   GSM-R/radanvarren ETCS

Tämä on luokan A radiojärjestelmän ja radanvarren ETCS-toimintojen välinen liitäntä. Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.7 kohdan c alakohdassa.

4.2.7.4   Eurobaliisi / koodain (LEU)

Tämä on eurobaliisin ja koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.7 kohdan d alakohdassa.

Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurobaliisi ja koodain toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (katso 5.2.2 kohta – Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.7.5   Eurosilmukka / koodain (LEU)

Tämä on eurosilmukan ja koodaimen (LEU:n) välinen liitäntä. Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.7 kohdan e alakohdassa.

Tämä liitäntä vaikuttaa tähän perusparametriin vain silloin, kun eurosilmukka ja koodain toimitetaan erillisinä yhteentoimivuuden osatekijöinä (katso 5.2.2 kohta – Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely).

4.2.8   Avainhallinta

Tässä perusparametrissa asetetaan vaatimukset, jotka koskevat radiolla lähetetyn datan suojauksessa käytettävien salausavainten hallintaa.

Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.8 kohdan a alakohdassa. Vain ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden liitäntöihin liittyvät vaatimukset kuuluvat tämän YTE:n soveltamisalaan.

4.2.9   ETCS-tunnuksen hallinta

Tämä perusparametri koskee rata- ja veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien laitteiden ETCS-tunnuksia.

Vaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.9 kohdan a alakohdassa.

4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät

Tässä perusparametrissa määritetään radanvarren junanilmaisujärjestelmien ja liikkuvan kaluston välisiä liitäntöjä koskevat vaatimukset kalustoyksikön suunnittelun ja toiminnan kannalta.

Junanilmaisujärjestelmiin sovellettavat liitäntävaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.10 kohdan a alakohdassa.

4.2.11   Liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus

Tässä perusparametrissa asetetaan liitäntöjä koskevat vaatimukset liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden välistä sähkömagneettista yhteensopivuutta varten.

Junanilmaisujärjestelmään sovellettavat liitäntävaatimukset asetetaan liitteessä A olevan 4.2.11 kohdan a alakohdassa.

4.2.12   ETCS DMI (kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)

Tässä perusparametrissa kuvataan ETCS-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja, jotka kuljettaja syöttää junan ETCS-järjestelmään. Katso liitteessä A olevan 4.2.12 kohdan a alakohta.

Se sisältää seuraavat osat:

1)	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

2)	näytettävät ETCS-toiminnot

3)	kuljettajan toimien käynnistämät ETCS-toiminnot.

4.2.13   GSM-R DMI (Kuljettajan käyttöliittymä GSM-R:ään)

Tässä perusparametrissa kuvataan GSM-R-järjestelmän kuljettajalle antamia tietoja, jotka kuljettaja syöttää junan GSM-R-järjestelmään. Katso liitteessä A olevan 4.2.13 kohdan a alakohta.

Se sisältää seuraavat osat:

1)	ergonomia (näkyvyys mukaan luettuna)

2)	näytettävät GSM-R-toiminnot,

3)	lähteviin puheluihin liittyvät tiedot

4)	saapuviin puheluihin liittyvät tiedot.

4.2.14   Liitäntä datan tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin

Tässä perusparametrissa kuvataan seuraavia näkökohtia:

1)	datanvaihto junan ETCS:n ja liikkuvan kaluston tallennuslaitteen välillä

2)	viestintäprotokollat

3)	fyysinen liitäntä.

Katso liitteessä A olevan 4.2.14 kohdan a alakohta.

4.2.15   Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys

Tässä perusparametrissa kuvataan seuraavia näkökohtia:

1)	valoa heijastavien merkkien ominaisuudet, joilla varmistetaan asianmukainen näkyvyys

2)	yhteentoimivien merkkitaulujen ominaisuudet.

Katso liitteessä A olevan 4.2.15 kohdan a alakohta.

Myös kuljettajan näkökenttää ja infrastruktuuria koskevat vaatimukset on huomioitava ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden asennuksessa.

4.2.16   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä käytettävien laitteiden rakenne

Tämän YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa A2 luetelluissa asiakirjoissa täsmennetyt ympäristöedellytykset on otettava huomioon.

Asetuksessa (EU) N:o 1302/2014 (vetureja ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva LOC & PAS YTE) tarkoitettujen materiaaleja koskevien vaatimusten (esimerkiksi tulipalojen ehkäisemiseen liittyvien) on täytyttävä veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä.

4.3   Toisiin osajärjestelmiin yhteydessä olevien liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1   Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevaan osajärjestelmään

Liitäntä käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:en
Viite CCS YTE:en		Viite käyttötoimintaa ja hallintaa koskevaan YTE:en (4)
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Käyttöä koskevat säännöt (tavallinen toiminta ja vajaatoimintatila)	4.4	Sääntökirja	4.2.1.2.1
		Käyttöä koskevat säännöt	4.4
Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys	4.2.15	Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyys	4.2.2.8
Jarrujen toimintataso ja ominaisuudet	4.2.2	Jarrutuskyky	4.2.2.6
Hiekoituslaitteiden käyttö Junassa tapahtuva laipan voitelu Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö	4.2.10	Sääntökirja	4.2.1.2.1
Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin	4.2.14	Datan tallentaminen junassa	4.2.3.5
ETCS DMI	4.2.12	Junan numero	4.2.3.2.1
GSM-R DMI	4.2.13	Junan numero	4.2.3.2.1

4.3.2   Liitäntä liikkuva kalusto -osajärjestelmään

Liitäntä liikkuvaa kalustoa koskeviin YTE:ihin
Viite CCS YTE:en		Viite liikkuvaa kalustoa koskeviin YTE:ihin
Parametri	Kohta	Parametri		Kohta
Yhteensopivuus ratalaitteiden junanilmaisujärjestelmien kanssa: kalustoyksikön rakenne	4.2.10	Raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisujärjestelmien kanssa yhteensopivan liikkuvan kaluston ominaispiirteet	HR RS YTE (5)   pyöräkertojen sijainti   akselipaino   hiekoitus   pyörien välinen sähkövastus CR RS YTE (6) LOC & PAS YTE (7) Vaunuja koskeva YTE (8)	4.2.7.9.2 4.2.3.2 4.2.3.10 4.2.3.3.1 4.2.3.3.1.1 4.2.3.3.1.1 4.2.3.2
		Akselinlaskimiin perustuvien junanilmaisujärjestelmien kanssa yhteensopivan liikkuvan kaluston ominaispiirteet	HR RS YTE   pyöräkertojen geometria   pyörät CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.9.2 4.2.7.9.3 4.2.3.3.1.2 4.2.3.3.1.2 4.2.3.3.1
		Silmukkalaitteiden kanssa yhteensopivan liikkuvan kaluston ominaispiirteet	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	Ei ole 4.2.3.3.1.3 4.2.3.3.1.3 Ei ole
Liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston välinen sähkömagneettinen yhteensopivuus	4.2.11	Raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisujärjestelmien kanssa yhteensopivan liikkuvan kaluston ominaispiirteet	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.6.6.1 4.2.3.3.1.1 4.2.3.3.1.1 Ei ole
		Akselinlaskimiin perustuvien junanilmaisujärjestelmien kanssa yhteensopivan liikkuvan kaluston ominaispiirteet	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.6.6.1 4.2.3.3.1.2 4.2.3.3.1.2 Ei ole
Jarrujen toimintataso ja ominaisuudet	4.2.2	Hätäjarrutuskyky	HS RS YTE   Hätäjarrutus   Käyttöjarrutus CR RS YTE   Hätäjarrutus   Käyttöjarrutus LOC & PAS YTE   Hätäjarrutus   Käyttöjarrutus Vaunuja koskeva YTE	4.2.4.1 4.2.4.4 4.2.4.5.2 4.2.4.5.3 4.2.4.5.2 4.2.4.5.3 4.2.4.1.2
Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston antennien sijainti	4.2.2	Kinemaattinen ulottuma	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.3.1 4.2.3.1 4.2.3.1 Ei ole
Junan ETCS-toimintojen eristäminen	4.2.2	Käyttöä koskevat säännöt	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.9.1 4.2.12.3 4.2.12.3 Ei ole
Dataliitännät	4.2.2	Valvonta ja vianselvitys	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.10 4.2.1.1 4.2.1.1 Ei ole
Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys	4.2.15	Näkyvyys ulos Ajovalot	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.4.1.1 4.2.7.1.1 4.2.7.1.1 Ei ole
		Kuljettajan näkökenttä ohjaamosta	HS RS YTE   näkyvyys   tuulilasi CR RS YTE   näkyvyys   tuulilasi LOC & PAS YTE   näkyvyys   tuulilasi Vaunuja koskeva YTE	4.2.2.6 b 4.2.2.7 4.2.9.1.3.1 4.2.9.2 4.2.9.1.3.1 4.2.9.2 Ei ole
Liitäntä datan tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin	4.2.14	Tietojen tallennuslaite	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.10 4.2.9.6 4.2.9.6 Ei ole
Liikkuvan kaluston laitteiston ohjaus	4.2.2 4.2.3	Eri vaiheiden erotusjaksot	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.8.3.6.7 4.2.8.2.9.8 4.2.8.2.9.8 Ei ole
Hätäjarrutuksen ohjaus	4.2.2	Hätäjarrutuksen ohjaus	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	Ei ole 4.2.4.4.1 4.2.4.4.1 Ei ole
Laitteiden rakenne	4.2.16	Materiaaleja koskevat vaatimukset	HS RS YTE CR RS YTE LOC & PAS YTE Vaunuja koskeva YTE	4.2.7.2.2 4.2.10.2.1 4.2.10.2.1 Ei ole

4.3.3   Liitännät infrastruktuuriosajärjestelmään

Liitäntä infrastruktuuria koskevaan YTE:en
Viite CCS YTE:en		Viite infrastruktuuria koskevaan YTE:en
Parametri	Kohta	Parametri		Kohta
Junanilmaisujärjestelmät (asennukseen tarvittava tila)	4.2.10	Infrastruktuurin vähimmäisulottumat Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuma	HS INF YTE (9) CR INF YTE (10) INF YTE (11)	4.2.3 4.2.4.1 4.2.3.1
Eurobaliisiviestintä (asennukseen tarvittava tila)	4.2.5.2	Infrastruktuurin vähimmäisulottumat Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuma	HS INF YTE CR INF YTE INF YTE	4.2.3 4.2.4.1 4.2.3.1
Eurosilmukkaviestintä (asennukseen tarvittava tila)	4.2.5.3	Infrastruktuurin vähimmäisulottumat Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuma	HS INF YTE CR INF YTE INF YTE	4.2.3 4.2.4.1 4.2.3.1
Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys	4.2.15	Infrastruktuurin vähimmäisulottumat Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuma	HS INF YTE CR INF YTE INF YTE	4.2.3 4.2.4.1 4.2.3.1

4.3.4   Liitännät energiaosajärjestelmään

Liitäntä energiaa koskevaan YTE:en
Viite CCS YTE:en		Viite energiaa koskevaan YTE:en
Parametri	Kohta	Parametri		Kohta
Liikkuvan kaluston laitteiston ohjaus	4.2.2 4.2.3	Eri vaiheiden erotusjaksot Eri virransyöttöjärjestelmien erotusjaksot Eri vaiheiden erotusjaksot Eri virransyöttöjärjestelmien erotusjaksot Eri vaiheiden erotusjaksot Eri virransyöttöjärjestelmien erotusjaksot	HS ENE YTE (12) CR ENE YTE (13) ENE YTE (14)	4.2.21 4.2.22 4.2.19 4.2.20 4.2.15 4.2.16

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

Rautatiepalvelun käyttöä ETCS-järjestelmän ja GSM-R:n avulla koskevat säännöt annetaan käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvien osajärjestelmien kunnossapitoa koskevilla säännöillä on varmistettava, että 4 luvussa esitettyjen perusparametrien arvot pysyvät vaadituissa rajoissa osajärjestelmien käyttöiän ajan. On kuitenkin mahdollista, että ennalta ehkäisevän tai korjaavan kunnossapidon aikana osajärjestelmä ei saavuta perusparametrien yhteydessä esitettyjä arvoja. Kunnossapitoa koskevilla säännöillä on varmistettava, että turvallisuudesta ei tällöin tingitä.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmistä vastaava elin antaa huoltosäännöt edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta säännöt voidaan laatia, seuraavia vaatimuksia on noudatettava.

4.5.1   Laitteiden valmistajan vastuu

Osajärjestelmään sisältyvän laitteen valmistajan on annettava seuraavat tiedot:

1)

kaikki kunnossapitoa koskevat vaatimukset ja menettelyt (mukaan luettuina oikean toiminnan valvonta, vianselvitys, testimenetelmät ja -välineet sekä vaadittu ammatillinen pätevyys), jotka ovat tarpeen olennaisten vaatimusten täyttämiseksi ja tässä YTE:ssä esitettyjen pakollisten vaatimusten yhteydessä esitettyjen arvojen saavuttamiseksi koko laitteen käyttöiän ajan (kuljetus ja varastointi ennen asennusta, normaali käyttö, viat, korjaukset, tarkastukset ja kunnossapitotyöt, käytöstä poistaminen ja niin edelleen),

2)	kaikki terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaarat, joille yleisö tai kunnossapitohenkilöstö voi altistua,

3)

ensisijaista kunnossapitoa koskevat tiedot eli tiedot vaihtoyksiköistä (Line Replaceable Unit, LRU), tiedot hyväksytyistä yhteensopivista laitteistoista ja ohjelmistoista, vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korvaamisessa sovellettavat menettelyt sekä tiedot vaihtoyksikköjen varastoinnista ja vikaantuneiden vaihtoyksikköjen korjaamisesta,

4)	tarkastukset, jotka on tehtävä laitteiston joutuessa alttiiksi epätavalliselle kuormitukselle (esimerkiksi huonojen ympäristöolojen tai epätavallisten iskujen tapauksessa),

5)	tarkastukset, jotka suoritetaan muun kuin ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiston kunnossapidon aikana ja jotka vaikuttavat ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin (esimerkiksi pyörän halkaisijan muuttaminen).

4.5.2   Osajärjestelmän tyyppitarkastuksen hakijan vastuu

Hakijan on

1)	varmistettava, että 4.5.1 kohdassa (Laitteiden valmistajan vastuu) asetetut kunnossapitoa koskevat vaatimukset koskevat kaikkia tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia osia riippumatta siitä, vaikuttavatko ne yhteentoimivuuteen;

2)	täytettävä kaikki edellä mainitut vaatimukset ottaen huomioon vaarat, jotka aiheutuvat, kun osajärjestelmän ja liitäntöjen eri osat joutuvat tekemisiin muiden osajärjestelmien kanssa.

4.6   Ammatillinen pätevyys

Laitteistojen ja osajärjestelmien valmistajien on toimitettava riittävät tiedot ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien asennukseen, lopputarkastukseen ja kunnossapitoon tarvittavan ammatillisen pätevyyden määrittämiseksi. Katso 4.5 kohta (Kunnossapitoa koskevat säännöt).

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

On ryhdyttävä varotoimiin huolto- ja käyttöhenkilöstön terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi unionin lainsäädännön ja unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Valmistajien on ilmoitettava terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaarat, jotka aiheutuvat laitteistojen ja osajärjestelmien käytöstä ja kunnossapidosta. Katso 4.4 kohta (Käyttöä koskevat säännöt) ja 4.5 kohta (Kunnossapitoa koskevat säännöt).

4.8   Rekisterit

Direktiivin 2008/57/EY 34 ja 35 artiklassa tarkoitetuissa rekistereissä on ilmoitettava tiedot, joista säädetään komission täytäntöönpanopäätöksessä 2011/665/EU (15) ja komission täytäntöönpanopäätöksessä 2011/633/EU (16).

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan f kohdan mukaan ’yhteentoimivuuden osatekijöillä’ tarkoitetaan ”sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat”.

5.2   Yhteentoimivuuden osatekijöiden luettelo

5.2.1   Yhteentoimivuuden perusosatekijät

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien yhteentoimivuuden perusosatekijät määritetään

1)	veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän osalta taulukossa 5.1.a,

2)	ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän osalta taulukossa 5.2.a.

5.2.2   Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmittely

Yhteentoimivuuden perusosatekijöiden toiminnot voidaan yhdistää ryhmäksi. Tämän jälkeen ryhmä määritellään kyseisten toimintojen ja ulkopuolelle jäävien liitäntöjen perusteella. Näin muodostettua ryhmää on pidettävä yhteentoimivuuden osatekijänä.

1)	Taulukossa 5.1.b on luettelo veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmistä.

2)	Taulukossa 5.2.b on luettelo ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmistä.

5.3   Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

Jokaisen yhteentoimivuuden perusosatekijän tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän osalta 5 luvussa olevissa taulukoissa esitetään seuraavat asiat:

1)	sarakkeessa 3 toiminnot ja liitännät. On huomattava, että joillakin yhteentoimivuuden osatekijöillä on toimintoja ja/tai liitäntöjä, jotka ovat valinnaisia,

2)	sarakkeessa 4 kunkin toiminnon tai liitännän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pakolliset eritelmät viitaten (tarvittaessa) asiaa koskevaan 4 luvun kohtaan.

Taulukko 5.1.a.

Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4
Nro	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat erityiset vaatimukset
1	Junan ETCS	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Junan ETCS-toiminnot (matkanmittaustoimintoja lukuun ottamatta)	4.2.2
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät — RBC (taso 2 ja taso 3) — Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1) — Eurobaliisi-ilmaväli — Eurosilmukkailmaväli (valinnainen tasolla 1)	4.2.5 4.2.5.1 4.2.5.1 4.2.5.2 4.2.5.3
		Liitännät — STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen) — Vain ETCS-datalle tarkoitettu GSM-R-radio — Matkan mittaus — Avainhallintajärjestelmä — ETCS-tunnuksen hallinta — ETCS DMI — Junaliitäntä — Veturilaitteiden tallennuslaite	4.2.6.1 4.2.6.2 4.2.6.3 4.2.8 4.2.9 4.2.12 4.2.2 4.2.14
		Laitteiden rakenne	4.2.16
2	Matkanmittauslaitteet	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Junan ETCS-toiminnot: vain matkanmittaus	4.2.2
		Liitännät — Junan ETCS	4.2.6.3
		Laitteiden rakenne	4.2.16
3	Ulkoisen STM:n liitäntä	Liitännät — Junan ETCS	4.2.6.1
4	Ohjaamon GSM-R-ääniradio Huomautus: SIM-kortti, antenni, liitinkaapelit ja suodattimet eivät ole osa tätä yhteentoimivuuden osatekijää.	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus) Huomautus: ei turvallisuusvaatimusta	4.2.1 4.5.1
		Perusviestintätoiminnot	4.2.4.1
		Ääniviestintäsovellukset ja käyttöön liittyvät viestintäsovellukset	4.2.4.2
		Liitännät — GSM-R-ilmaväli — GSM-R DMI	4.2.5.1 4.2.13
		Laitteiden rakenne	4.2.16
5	Vain ETCS-datalle tarkoitettu GSM-R-radio Huomautus: SIM-kortti, antenni, liitinkaapelit ja suodattimet eivät ole osa tätä yhteentoimivuuden osatekijää.	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus) Huomautus: ei turvallisuusvaatimusta.	4.2.1 4.5.1
		Perusviestintätoiminnot	4.2.4.1
		ETCS-dataviestintäsovellukset	4.2.4.3
		Liitännät — Junan ETCS — GSM-R-ilmaväli	4.2.6.2 4.2.5.1
		Laitteiden rakenne	4.2.16
6	GSM-R:n SIM-kortti Huomautus: GSM-R-päätelaitteisiin syötettävien SIM-korttien toimittaminen rautatieyrityksille on GSM-R-verkko-operaattorin vastuulla.	Perusviestintätoiminnot	4.2.4.1
		Laitteiden rakenne	4.2.16

Taulukko 5.1.b.

Veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Rakenne on tässä taulukossa esitetty esimerkinomaisesti. Myös muut ryhmät sallitaan

1	2	3	4
Nro	Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat erityiset vaatimukset
1	Junan ETCS Matkanmittauslaitteet	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Junan ETCS-toiminnot	4.2.2
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät — RBC (taso 2 ja taso 3) — Radion lisäajotietoyksikkö (valinnainen tasolla 1) — Eurobaliisi-ilmaväli — Eurosilmukkailmaväli (valinnainen tasolla 1)	4.2.5 4.2.5.1 4.2.5.1 4.2.5.2 4.2.5.3
		Liitännät — STM (K-liitännän käyttöönotto valinnainen) — Vain ETCS-datalle tarkoitettu GSM-R-radio — Avainhallintajärjestelmä — ETCS-tunnuksen hallinta — ETCS DMI — Junaliitäntä — Veturilaitteiden tallennuslaite	4.2.6.1 4.2.6.2 4.2.8 4.2.9 4.2.12 4.2.2 4.2.14
		Laitteiden rakenne	4.2.16

Taulukko 5.2.a.

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden perusosatekijät

1	2	3	4
Nro	Yhteentoimivuuden osatekijä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat erityiset vaatimukset
1	Radiosuojastuskeskus (RBC)	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää eurobaliisien, radion lisäajotietojen ja eurosilmukan välityksellä)	4.2.3
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain radioviestintä junan kanssa	4.2.5.1
		Liitännät — Seuraava RBC — dataradiotoiminta — Avainhallintajärjestelmä — ETCS-tunnuksen hallinta	4.2.7.1, 4.2.7.2 4.2.7.3 4.2.8 4.2.9
		Laitteiden rakenne	4.2.16
2	Radion lisäajotietoyksikkö	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää eurobaliisien, eurosilmukan sekä tason 2 ja tason 3 toimintojen välityksellä)	4.2.3
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain radioviestintä junan kanssa	4.2.5.1
		Liitännät — dataradiotoiminta — Avainhallintajärjestelmä — ETCS-tunnuksen hallinta — Asetinlaitteet ja koodain (LEU)	4.2.7.3 4.2.8 4.2.9 4.2.3
		Laitteiden rakenne	4.2.16
3	Eurobaliisi	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain eurobaliisiviestintä junan kanssa	4.2.5.2
		Liitännät — Koodain (LEU) – eurobaliisi	4.2.7.4
		Laitteiden rakenne	4.2.16
4	Eurosilmukka	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa	4.2.5.3
		Liitännät — Koodain (LEU) – eurosilmukka	4.2.7.5
		Laitteiden rakenne	4.2.16
5	LEU (eurobaliisi)	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää radion lisäajotietojen, eurosilmukan sekä tason 2 ja tason 3 toimintojen välityksellä)	4.2.3
		Liitännät — Koodain (LEU) – eurobaliisi	4.2.7.4
		Laitteiden rakenne	4.2.16
6	LEU (eurosilmukka)	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää radion lisäajotietojen, eurobaliisin sekä tason 2 ja tason 3 toimintojen välityksellä)	4.2.3
		Liitännät — Koodain (LEU) – eurosilmukka	4.2.7.5
		Laitteiden rakenne	4.2.16

Taulukko 5.2.b.

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmät

Rakenne on tässä taulukossa esitetty esimerkinomaisesti. Myös muut ryhmät sallitaan

1	2	3	4
Nro	Yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmä	Ominaisuudet	4 luvun perusteella arvioitavat erityiset vaatimukset
1	Eurobaliisi LEU (eurobaliisi)	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää eurosilmukan sekä tason 2 ja tason 3 toimintojen välityksellä)	4.2.3
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain eurobaliisiviestintä junan kanssa	4.2.5.2
		Laitteiden rakenne	4.2.16
2	Eurosilmukka LEU (eurosilmukka)	RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	4.2.1 4.5.1
		Radanvarren ETCS-toiminnot (lukuun ottamatta viestintää eurosilmukan sekä tason 2 ja tason 3 toimintojen välityksellä)	4.2.3
		ETCS:n ja GSM-R:n ilmavälin liitännät: vain eurosilmukkaviestintä junan kanssa	4.2.5.3
		Laitteiden rakenne	4.2.16

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   Johdanto

6.1.1   Yleiset periaatteet

6.1.1.1   Perusparametrien noudattaminen

Tämän YTE:n 3 luvussa asetettujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan noudattamalla 4 luvussa määritettyjä perusparametreja.

Noudattaminen osoitetaan

1)	arvioimalla 5 luvussa määritettyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuus (katso 6.2.1, 6.2.2, 6.2.3 ja 6.2.4 kohta),

2)	tarkastamalla osajärjestelmät (katso 6.3 ja 6.4.1 kohta).

6.1.1.2   Kansallisilla säännöillä täytettävät olennaiset vaatimukset

Osaan olennaisia vaatimuksia sovelletaan kansallisia säännöksiä seuraavista syistä:

1)	käytössä on luokan B mukaisia järjestelmiä

2)	YTE:ssä on avoimia kohtia

3)	direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan mukaiset poikkeukset

4)	kyseessä on 7.2.9 kohdassa kuvattu erityistapaus.

Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on ilmoitettujen menettelyjen mukaisesti arvioitava kyseisten sääntöjen noudattaminen. Katso 6.4.2 kohta.

6.1.1.3   Joidenkin tämän YTE:n vaatimusten täyttämättä jättäminen

Tarkistettaessa, täyttyvätkö olennaiset vaatimukset perusparametreja noudattamalla, ja rajoittamatta tämän YTE:n 7 luvussa säädettyjä velvoitteita, sellaiset ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijät ja osajärjestelmät, joissa ei toteuteta kaikkia 4 luvussa määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä (mukaan lukien liitteessä A tarkoitetut eritelmät), voivat saada EY-vaatimustenmukaisuustodistuksia tai vastaavasti EY-tarkastustodistuksia seuraavien todistusten myöntämistä ja käyttöä koskevien edellytysten perusteella:

1)

ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastuksen hakijan vastuulla on päättää, mitä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä on toteutettava palvelun tavoitteiden täyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei mitään YTE:n kanssa ristiriitaisia tai sitä laajempia vaatimuksia siirretä veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin;

2)

sellaiselle veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän toiminnolle, jossa ei toteuteta kaikkia tässä YTE:ssä määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä, voidaan asettaa ehtoja tai rajoituksia, jotka liittyvät yhteensopivuusnäkökohtiin ja/tai turvalliseen liittämiseen ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin. Rajoittamatta asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä ja siihen liittyvissä asiakirjoissa määritellyn ilmoitetun laitoksen tehtäviä, EY-tarkastuksen hakija vastaa sen varmistamisesta, että teknisissä asiakirjoissa tarjotaan kaikki tiedot, joita toimija tarvitsee tällaisten ehtojen ja rajoitusten tunnistamiseen;

3)	jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluista syistä kieltäytyä myöntämästä käyttöönottolupaa, tai se voi asettaa ehtoja ja rajoituksia ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmille, joissa ei toteuteta tässä YTE:ssä määriteltyjä kaikkia toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä.

Jos ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijässä tai osajärjestelmässä ei toteuteta kaikkia tässä YTE:ssä määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä, sovelletaan 6.4.3 kohdan säännöksiä.

6.1.2   ETCS:n ja GSM-R:n testaukseen sovellettavat periaatteet

6.1.2.1   Tavoite

Tavoitteena on, että EY-tarkastusvakuutuksen soveltamisalaan kuuluvaa veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää on voitava käyttää kaikissa EY-tarkastusvakuutuksen soveltamisalaan kuuluvissa ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmissä tässä YTE:ssä asetettujen ehtojen mukaisesti ilman muita tarkastuksia.

Tämä tavoite voidaan saavuttaa

1)	asettamalla sääntöjä veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien suunnittelulle ja asennukselle,

2)	laatimalla testejä koskevia eritelmiä sen osoittamiseksi, että veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät vastaavat tässä YTE:ssä asetettuja vaatimuksia ja ovat yhteensopivia.

6.1.2.2   Toiminnalliset testiskenaariot

Tässä YTE:ssä ’toiminnallisella testiskenaariolla’ tarkoitetaan sitä, että tarkoitettu rautatiejärjestelmän toiminta ETCS:n ja GSM-R:n kannalta oleellisissa tilanteissa kuvataan (esimerkiksi junan saapuminen varustetulle alueelle, kulunvalvonnan käynnistyminen, seis-asentoa ilmaisevan signaalin ohiajaminen) ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin liittyvien tai vaikuttavien rata- ja veturilaitteiden välisten toimintojen tapahtumaketjun (esimerkiksi viestien lähettäminen/vastaanottaminen, nopeusrajoituksen ylittäminen, toimijoiden (17) toimet) ja niiden välisen määritetyn aikarajan avulla.

Toiminnallisten testiskenaarioiden perustana ovat hankkeessa sovellettavat suunnittelusäännöt.

Todellisen käytön sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen toiminnallisilla testiskenaarioilla on mahdollista keräämällä tietoja helppokäyttöisillä liitännöillä (mieluiten tässä YTE:ssä eritellyillä vakiomuotoisilla liitännöillä).

6.1.2.3   Vaatimukset

Edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan rautatievirasto saa mahdollisimman pian käyttöönsä jäsenvaltion ETCS:n ja GSM-R:n osien ja niitä vastaavien veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän osien väliseen vuorovaikutukseen liittyvät suunnittelusäännöt ja alustavat toiminnalliset testiskenaariot, kun ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastus käynnistetään. Euroopan rautatievirastolle on ilmoitettava kaikista EY-tarkastuksessa käytettyjen toiminnallisten testiskenaarioiden muutoksista.

Toimitettujen ETCS:n ja GSM-R:n ratalaitteiden osia koskevien suunnittelusääntöjen ja niihin liittyvien ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän toiminnallisten testiskenaarioiden on oltava riittäviä kuvaamaan kaikki ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän kannalta merkitykselliset aiotut toiminnat tavallisessa toiminnassa ja vajaatoimintatiloissa, ja

1)	niiden on oltava tässä YTE:ssä mainittujen eritelmien mukaisia;

2)	niiden lähtökohtana on oltava, että ratalaitteiden osajärjestelmän kanssa vuorovaikutuksessa olevat veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien toiminnot, liitännät ja suorituskyky täyttävät tämän YTE:n vaatimukset;

3)

niiden on oltava ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastuksessa käytettyjä sen tarkastamiseksi, että toteutetuilla toiminnoilla, liitännöillä ja suorituskyvyllä pystytään varmistamaan, että tarkoitettua järjestelmän toimintaa yhdistettynä asianmukaisiin toimintatiloihin sekä veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien tasojen ja toimintatilojen välisiin siirtymiin noudatetaan.

Euroopan rautatievirasto

1)

julkaisee ETCS:n ja GSM-R:n ratalaitteiden osien suunnittelusäännöt ja sille ilmoitetut toiminnalliset testiskenaariot. Alustavien skenaarioiden tai niiden myöhempien muutosten julkaisemisen jälkeen kaikille asianosaisille annetaan mahdollisuus esittää huomautuksia siitä, ovatko toiminnalliset testiskenaariot johdonmukaisia edellä olevien kolmen luetelmakohdan kanssa. Huomautusten määräaika määritetään erikseen kunkin julkaisun osalta, ja se saa olla enintään kuusi kuukautta; määräaika ei saa haitata asianomaisen ratalaitteiden osajärjestelmän tai asianomaisten ratalaitteiden osajärjestelmien EY-tarkastuksen jatkamista/loppuunsaattamista;

2)

koordinoi, mikäli huomautukset ovat kielteisiä, asianomaisten osapuolten ponnisteluja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi esimerkiksi muuttamalla ETCS:n ja GSM-R:n ratalaitteiden osia koskevia suunnittelusääntöjä ja sen myötä toiminnallisia testiskenaarioita, jos ne ovat tämän YTE:n vaatimusten vastaisia;

3)	julkaisee tietokannan niistä toiminnallisista testiskenaarioista, jotka ovat hyväksytysti läpäisseet edellä kuvatut vaiheet ja edustavat tilanteita, joita erilaisissa toteutuksissa esiintyy, sekä ylläpitää tätä tietokantaa;

4)	käyttää sille toimitettuja toiminnallisia testiskenaarioita arvioidakseen, onko tässä YTE:ssä mainittuja eritelmiä tarpeen selkiyttää tai parantaa;

5)	vahvistaa ja julkaisee saamiensa toiminnallisten testiskenaarioiden perusteella vakiomuodon, jossa toiminnalliset testiskenaariot julkaistaan tulevaisuudessa.

6.2   Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2.1   Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointimenettelyt

Ennen kuin yhteentoimivuuden osatekijä ja/tai yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmiä saatetaan markkinoille, valmistajan tai Euroopan unioniin sijoittautuneen valmistajan valtuutetun edustajan on laadittava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus direktiivin 2008/57/EY 13 artiklan 1 kohdan ja liitteen IV mukaisesti.

Arviointimenettely toteutetaan käyttämällä jotakin 6.2.2 kohdassa (Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiden moduulit) mainituista moduuleista.

Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiltä ei edellytetä EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella osoitettu asianomaisten perusparametrien noudattaminen riittää, jotta yhteentoimivuuden osatekijät voidaan saattaa markkinoille (18).

6.2.2   Ohjauksen, hallinnan ja merkinannon yhteentoimivuuden osatekijöiden moduulit

Valmistaja tai Euroopan unioniin sijoittautunut valmistajan valtuutettu edustaja voi valita ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointimenettelyksi yhden seuraavista vaihtoehdoista:

1)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli CB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli CD); tai

2)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli CB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli CF); tai

3)	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli CH1).

Valmistaja tai valmistajan edustaja voi tarkastaa SIM-kortin yhteentoimivuuden osatekijän moduulilla CA.

Moduuleja kuvataan yksityiskohtaisesti komission päätöksessä 2010/713/EU (19).

Seuraavat selvitykset koskevat joidenkin moduulien käyttöä:

1)	moduulin CB kuvauksen 2 kohdan osalta EY-tyyppitarkastus on suoritettava tuotannon ja suunnittelun yhdistelmälle,

2)	moduulin CF (tuotteen tarkastus) kuvauksen 3 kohdan osalta tilastollista tarkastusta ei hyväksytä eli kaikki yhteentoimivuuden osatekijät on tarkastettava yksitellen.

6.2.3   Arviointia koskevat vaatimukset

Valitusta moduulista riippumatta

1)	junan ETCS-toiminnon yhteentoimivuuden osatekijän on täytettävä tämän YTE:n 6.2.4.1 kohdassa ilmoitetut vaatimukset,

2)

taulukossa 6.1 esitetyt toimenpiteet on suoritettava arvioitaessa tämän YTE:n 5 luvussa määritellyn yhteentoimivuuden osatekijän tai siinä määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden ryhmän vaatimustenmukaisuutta. Kaikissa tarkastuksissa on otettava huomioon asiaa koskeva 5 luvun taulukko sekä siinä esitetyt perusparametrit.

Taulukko 6.1

Näkökohta	Mitä on arvioitava	Todisteet
Toiminnot, liitännät ja suoritustasot	Tarkastetaan, että kaikki 5 luvussa olevassa taulukossa esitetyissä perusparametreissa kuvatut pakolliset toiminnot, liitännät ja suoritustasot on toteutettu ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaiset	Suunnitteluasiakirjat ja tiedot testitapausten ja testisarjojen toteuttamisesta, sellaisena kuin ne on kuvattu asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitetyissä perusparametreissa
	Tarkastetaan, mitkä 5 luvun taulukossa esitetyissä perusparametreissa kuvatut vapaaehtoiset toiminnot ja liitännät on toteutettu ja ovatko ne tämän YTE:n vaatimusten mukaiset	Suunnitteluasiakirjat ja tiedot testitapausten ja testisarjojen toteuttamisesta, sellaisena kuin ne on kuvattu asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitetyissä perusparametreissa
	Tarkastetaan, mitä täydentäviä toimintoja ja liitäntöjä (joita ei ole määritetty tässä YTE:ssä) on toteutettu, ja tarkastetaan, etteivät ne ole ristiriidassa tällä YTE:llä säädettyjen toteutettujen toimintojen kanssa	Vaikutustenarviointi
Laitteiden rakenne	Tarkastetaan pakollisten ehtojen noudattaminen, sikäli kuin niitä on asetettu asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitetyissä perusparametreissa	Asiakirja-aineisto käytetyistä materiaaleista ja tarvittaessa testit, joilla varmistetaan, että asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitettyjen perusparametrien vaatimukset täyttyvät
	Tarkastetaan myös, että yhteentoimivuuden osatekijä toimii asianmukaisesti niissä ympäristöoloissa, joihin se on suunniteltu	Testit hakijan eritelmien mukaisesti
RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	Tarkastetaan, että asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitettyjen perusparametrien turvallisuusvaatimukset täyttyvät, eli 1. satunnaisvikojen aiheuttamien sallittujen varmuusvikataajuuksien noudattaminen 2. kehitysmenettely, jolla järjestelmälliset viat voidaan havaita ja poistaa	1. Satunnaisvikojen aiheuttamien sallittujen varmuusvikataajuuksien laskelmat luotettavista lähteistä saatujen toimintavarmuutta koskevien tietojen perusteella. 2.1 Valmistajan laadunhallinta- ja turvallisuusjärjestelmä on tunnustetun standardin mukainen kaikissa suunnittelun, valmistuksen ja testauksen vaiheissa (katso huomautus) 2.2 Ohjelmiston kehityssykli, laitteiston kehityssykli ja ohjelmiston ja laitteiston liittäminen on toteutettu tunnustetun standardin mukaisesti (katso huomautus) 2.3 Turvallisuustarkastus ja kelpuutusmenettely on toteutettu tunnustetun standardin mukaisesti (katso huomautus), ja niissä on otettu huomioon asiaa koskevassa 5 luvun taulukossa esitetyissä perusparametreissä kuvatut turvallisuusvaatimukset 2.4 Toiminnalliset ja tekniset turvallisuusvaatimukset (asianmukainen toiminta muissa kuin vikatilanteissa, vikojen ja ulkoisten tekijöiden vaikutukset) on tarkastettu tunnustetun standardin mukaisesti (katso huomautus) Huomautus: Standardin on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset: 1. sen on oltava laajalti tunnustettu rautatiejärjestelmien alalla. Jos näin ei ole, standardi on perusteltava ilmoitetulle laitokselle, jonka on hyväksyttävä kyseinen standardi; 2. sen on koskettava arvioitavana olevassa järjestelmässä mahdolliseksi määritettyjen vikojen hallintaa; 3. sen on oltava julkisesti saatavilla kaikille toimijoille, jotka haluavat sitä käyttää. Katso liitteessä A oleva taulukko A3.
	Tarkastetaan, että hakijan ilmoittama määrällistä toimintavarmuutta koskeva (satunnaisvikoihin liittyvä) tavoite on saavutettu	Laskelmat
	Järjestelmällisten vikojen poistaminen	Laitetestit (yhteentoimivuuden osatekijä kokonaisuudessaan tai osakokoonpanot erikseen) käyttöoloissa ja havaittujen vikojen korjaaminen Todistuksen mukana seuraavissa asiakirjoissa on ilmoitettava, minkälaisia tarkastuksia on tehty ja minkä standardien mukaan sekä perusteet, joilla testit on katsottu loppuun suoritetuiksi (hakijan päätösten mukaisesti).
	Tarkastetaan kunnossapitovaatimusten täyttyminen – 4.5.1 kohta	Asiakirjojen tarkastaminen

6.2.4   Erityiset näkökohdat

6.2.4.1   Junan ETCS:n pakolliset testit

Erityistä huomiota on kiinnitettävä junan ETCS:n yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointiin, koska kyseinen osatekijä on monimutkainen ja keskeisessä asemassa yhteentoimivuuden saavuttamisen kannalta.

Riippumatta siitä, onko valittu moduuli CB vai CH1, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava, että

1)

edustavalle yhteentoimivuuden osatekijän näytekappaleelle on tehty täydellinen testisarja, joka sisältää myös kaikki testitapaukset, joita tarvitaan 4.2.2 kohdassa (Junan ETCS-toiminnot) mainittujen toimintojen tarkastamiseen. Hakijan tehtävänä on määritellä nämä tapaukset ja niiden sijoittuminen tapahtumaketjuihin, jos tämä ei sisälly tässä YTE:ssä mainittuihin eritelmiin;

2)	testit on suoritettu laboratoriossa, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (20) mukaisesti akkreditoitu suorittamaan tällaisia testejä käyttämällä liitteessä A olevassa 4.2.2 kohdan c alakohdassa täsmennettyjä testirakenteita ja -menetelmiä.

Laboratorion on toimitettava täydellinen raportti, jossa selkeästi ilmoitetaan testitapausten tulokset ja käytetyt testisarjat. Ilmoitettu laitos vastaa sen arvioimisesta, soveltuvatko testitapaukset ja testisarjat kaikkien asiaan liittyvien vaatimusten täyttymisen arvioimiseen, sekä testitulosten arvioimisesta yhteentoimivuuden osatekijän sertifioinnin kannalta.

6.2.4.2   Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM)

Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava, että STM:t täyttävät kansalliset vaatimukset.

STM:n ja junan ETCS:n välisen liitännän tarkastus edellyttää ilmoitetun laitoksen tekemää vaatimustenmukaisuuden arviointia.

6.2.5   Lisätestit

Luottamuksen lisäämiseksi siihen, että junan ETCS:n yhteentoimivuuden osatekijä toimii asianmukaisesti asennettuna junan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin, jotka toimivat erilaisilla ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantosovelluksilla, suositellaan, että junan ETCS testataan käyttäen asiaan liittyviä viraston julkaisemia skenaarioita; katso 6.1.2 kohta (ETCS:n ja GSM-R:n testaukseen sovellettavat periaatteet). Testit voidaan suorittaa aidolla laitteella tai niissä voidaan käyttää simuloitua ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää.

Nämä testit eivät ole pakollisia junan ETCS:n yhteentoimivuuden osatekijän sertifioinnissa. Yhteentoimivuuden osatekijän sertifioinnin hakija voi päättää suorittaa nämä testit ja antaa ne ilmoitetulle laitokselle arvioitaviksi; niitä koskevissa asiakirjoissa on annettava tiedot toiminnallisista testiskenaarioista, joilla yhteentoimivuuden osatekijä on tarkastettu, ja tieto siitä, onko testit suoritettu simulaattoreilla vai aidoilla laitteilla, sekä testattujen laitteiden tyyppi- ja versiotiedot.

Kun testit suoritetaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla, testejä voidaan mahdollisesti vähentää ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän tasolla (katso taulukko 6.2, viimeinen rivi, ja 6.5 kohta).

Huomautus: Vaikka testejä ei ole pakko suorittaa käyttäen erilaisia toiminnallisia skenaarioita, on syytä mainita, että näitä testejä voidaan käyttää apuna yhteentoimivuuden osatekijän tarkastuksessa mahdollisten järjestelmällisten vikojen poistamiseksi, mitä vaaditaan EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen saamiseksi.

6.2.6   EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen sisältö

Direktiivin 2008/57/EY liitteessä IV tarkoitetussa EY-vaatimusmukaisuustodistuksessa on esitettävä seuraavat tiedot yhteentoimivuuden osatekijästä:

1)	mitkä vapaaehtoiset ja täydentävät toiminnot toteutetaan,

2)	sovellettavat ympäristöolot.

6.3   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät

6.3.1   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien arviointimenettelyt

Tässä luvussa käsitellään veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta.

Ilmoitettu laitos tekee hakijan pyynnöstä veturi- tai ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmälle EY-tarkastuksen direktiivin 2008/57/EY liitteen VI mukaisesti.

Hakijan on pyydettävä veturi- tai ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutusta direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 1 kohdan ja liitteen V mukaisesti.

EY-tarkastusvakuutuksen sisällön on oltava direktiivin 2008/57/EY liitteen V mukainen.

Arviointimenettely toteutetaan käyttämällä jotakin 6.3.2 kohdassa (Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevat moduulit) mainituista moduuleista.

Veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutukset sekä vaatimustenmukaisuustodistukset katsotaan riittäväksi osoitukseksi siitä, että osajärjestelmät ovat tässä YTE:ssä esitettyjen edellytysten mukaiset.

6.3.2   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevat moduulit

Kaikki jäljempänä esitetyt moduulit on eritelty komission päätöksessä 2010/713/EU.

6.3.2.1   Veturilaitteiden osajärjestelmä

Hakija voi veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän tarkastamiseksi valita jonkin seuraavista:

1)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD); tai

2)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF); tai

3)	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH1).

6.3.2.2   Ratalaitteiden osajärjestelmä

Hakija voi ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän tarkastamiseksi valita jonkin seuraavista:

1)	yksikön tarkastusmenettely (moduuli SG); tai

2)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan laadunhallintamenettelyyn (moduuli SD); tai

3)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotteentarkastusmenettelyyn (moduuli SF); tai

4)	täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely (moduuli SH1).

6.3.2.3   Veturi- ja ratalaitteiden osajärjestelmiä koskevien moduulien käyttöehdot

Moduulin SB (tyyppitarkastus) 4.2 kohdan osalta vaaditaan suunnittelun katselmus.

Moduulin SH1 (täydellinen laadunvarmistus ja suunnittelun katselmusmenettely) 4.2 kohdan osalta vaaditaan tyyppitesti.

6.3.3   Veturilaitteiden osajärjestelmän arviointiin sovellettavat vaatimukset

Taulukossa 6.2 esitetään tarkastukset, jotka on suoritettava tarkastettaessa veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää, sekä perusparametrit, joita on noudatettava.

Valitusta moduulista riippumatta

1)	tarkastuksella on osoitettava, että veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä noudattaa perusparametreja, kun se liitetään kalustoyksikköön,

2)	EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteentoimivuuden osatekijöiden toimintoja ja suoritustasoa ei tarvitse tarkastaa uudelleen.

Taulukko 6.2

Näkökohta	Mitä on arvioitava	Todisteet
Yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö	Tarkastetaan, kuuluvatko kaikki osajärjestelmään liitettävät yhteentoimivuuden osatekijät EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja vastaavan todistuksen soveltamisalaan Osajärjestelmä on tarkastettava tämän YTE:n vaatimusten mukaisella SIM-kortilla. Jos SIM-kortti vaihdetaan toiseen YTE:n mukaiseen korttiin, kyseessä ei ole osajärjestelmän muutos.	Asiakirjojen olemassaolo ja sisältö
	Tarkastetaan, vastaavatko yhteentoimivuuden osatekijöiden käytölle asetetut rajoitukset osajärjestelmän ja ympäristön ominaisuuksia	Asiakirjojen tarkastamisen avulla tehtävä analyysi
	Sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta, jotka on sertifioitu ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n aiempien versioiden perusteella, tarkastetaan, varmistaako todistus edelleen kyseisellä hetkellä voimassa olevan YTE:n vaatimusten täyttymisen.	Asiakirjojen tarkastusten avulla tehtävä vaikutustenarviointi
Yhteentoimivuuden osatekijöiden liittäminen osajärjestelmään	Tarkastetaan osajärjestelmän sisäisten liitäntöjen oikea asennus ja toiminta – 4.2.6 kohdassa esitetyt perusparametrit	Eritelmien mukaiset tarkastukset
	Tarkastetaan, että täydentävät toiminnot (ei määritetty tässä YTE:ssä) eivät vaikuta pakollisiin toimintoihin	Vaikutustenarviointi
	Tarkastetaan, että ETCS-tunnusten arvot ovat sallituissa rajoissa, ja, jos tätä tässä YTE:ssä vaaditaan, että niiden arvot ovat yksilölliset – 4.2.9 kohdassa esitetty perusparametri	Suunnittelua koskevien eritelmien tarkastus
Liittäminen liikkuvaan kalustoon	Tarkastetaan laitteiden asianmukainen asentaminen – 4.2.2, 4.2.4 ja 4.2.14 kohdassa esitetyt perusparametrit ja laitteiden asentamiseen sovellettavat ehdot, jotka valmistaja määrittää	Tarkastusten tulokset (perusparametreissa esitettyjen eritelmien ja valmistajan asennussääntöjen mukaisesti)
	Tarkastetaan, että veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä soveltuu liikkuvan kaluston ympäristöön – 4.2.16 kohdassa esitetty perusparametri	Asiakirjojen tarkastus (tarkastetaan yhteentoimivuuden osatekijöistä ja mahdollisista liittämismenetelmistä annettujen todistusten yhdenmukaisuus liikkuvan kaluston ominaisuuksien kanssa)
	Tarkastetaan, että parametrit (esimerkiksi jarrutusta koskevat parametrit) on otettu asianmukaisesti huomioon ja että niiden arvot ovat sallituissa rajoissa	Asiakirjojen tarkastus (tarkastetaan parametrien arvojen yhdenmukaisuus liikkuvan kaluston ominaisuuksien kanssa)
Liittäminen luokkaan B	Tarkastetaan, että ulkoinen STM on liitetty junan ETCS:ään YTE:n mukaisilla liitännöillä	Ei testattavaa: yhteentoimivuuden osatekijän tasolla on jo suoritettu testejä vakioliitännälle. Sen toimintaa on testattu jo tarkastettaessa yhteentoimivuuden osatekijöiden liittämistä osajärjestelmään.
	Tarkastetaan, että junan ETCS:ssä toteutetut luokan B toiminnot – 4.2.6.1 kohdassa esitetty perusparametri – eivät siirtymien takia aseta täydentäviä vaatimuksia ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmälle	Ei testattavaa: kaikki näkökohdat on testattu jo yhteentoimivuuden osatekijän tasolla
	Tarkastetaan, että erillinen luokan B laitteisto, jota ei ole liitetty junan ETCS:ään – 4.2.6.1 kohdassa esitetty perusparametri – ei siirtymien takia aseta täydentäviä vaatimuksia ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmälle	Ei testattavaa: ei liitäntää (21)
	Tarkastetaan, että erillinen luokan B laitteisto, joka on liitetty junan ETCS:ään käyttämällä (osittain) YTE:n vastaisia liitäntöjä – 4.2.6.1 kohdassa esitetty perusparametri – ei siirtymien takia aseta täydentäviä vaatimuksia ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmälle. Tarkastetaan myös, että ETCS-toiminnot eivät häiriinny	Vaikutustenarviointi
Liittäminen ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin	Tarkastetaan, että eurobaliisisähkeet voidaan lukea (testin tarkoituksena on pelkästään tarkastaa, että antenni on asennettu asianmukaisesti. Yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tehtyjä testejä ei pidä toistaa) – 4.2.5 kohdassa esitetty perusparametri	Testaus sertifioidulla eurobaliisilla: todisteena on kyky lukea sähke asianmukaisesti
	Tarkastetaan, että eurosilmukkasähkeet voidaan (tarvittaessa) lukea – 4.2.5 kohdassa esitetty perusparametri	Testaus sertifioidulla eurosilmukalla: todisteena on kyky lukea sähke asianmukaisesti
	Tarkastetaan, että laitteet voivat käsitellä ääni- ja datapuhelua (tarvittaessa) GSM-R-taajuudella – 4.2.5 kohdassa esitetty perusparametri	Testaus sertifioidulla GSM-R-verkolla. Todisteena on kyky luoda, säilyttää ja katkaista yhteys.
RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	Tarkastetaan, että laitteet täyttävät turvallisuusvaatimukset – 4.2.1 kohdassa esitetty perusparametri	Yhteisessä turvallisuusmenetelmässä määritettyjen menettelyjen soveltaminen
	Tarkastetaan, että määrällistä toimintavarmuutta koskeva tavoite on saavutettu – 4.2.1 kohdassa esitetty perusparametri	Laskelmat
	Tarkastetaan kunnossapitovaatimusten täyttyminen – 4.5.2 kohta	Asiakirjojen tarkastaminen
Liittäminen ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin ja muihin osajärjestelmiin: testit käyttöoloissa	Testataan osajärjestelmän käyttäytyminen niin monissa erilaisissa käyttöoloissa kuin on kohtuudella mahdollista (esimerkiksi rataosuuden kaltevuus, junan nopeus, tärinä, ajovirta, sääolosuhteet sekä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantotoiminnot). Testeillä on voitava osoittaa, että 1. matkanmittaustoiminnot toimivat asianmukaisesti – 4.2.2 kohdassa esitetty perusparametri 2. veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä soveltuu liikkuvan kaluston ympäristöön – 4.2.16 kohdassa esitetty perusparametri Testeillä on myös lisättävä varmuutta siitä, ettei järjestelmähäiriöitä esiinny. Näiden testien soveltamisalaan eivät kuulu aiemmissa vaiheissa tehdyt testit. Yhteentoimivuuden osatekijöille tehdyt testit ja osajärjestelmälle simuloidussa ympäristössä tehdyt testit otetaan kuitenkin huomioon. Käyttöoloissa tehtäviä testejä ei tarvitse tehdä junan GSM-R-äänilaitteille.	Kertomukset testiajoista Todistuksessa on ilmoitettava, mitä oloja on testattu ja mitä standardeja on sovellettu. Todistuksessa ja mukana seuraavissa asiakirjoissa on oltava riittävät tiedot sen selvittämiseksi, onko mahdollisesti suoritettava tarkastuksia ennen kuin veturilaitteiden osajärjestelmää voidaan käyttää tietyllä reitillä. Jos osajärjestelmälle, jolla jo on EY-tarkastustodistus, tehdään lisätestejä käyttöoloissa, niitä koskevat tiedot voidaan hakijan pyynnöstä lisätä todistuksen mukana seuraavien asiakirjojen laajennuksena.

6.3.4   Ratalaitteiden osajärjestelmän arviointia koskevat vaatimukset

Tämän YTE:n mukaisesti tehtävillä arvioinneilla pyritään varmistamaan, että laitteet täyttävät 4 luvussa asetetut vaatimukset.

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän ETCS-osan suunnittelun arviointia varten tarvitaan kuitenkin sovelluskohtaisia tietoja esimerkiksi seuraavista:

1)	radan ominaisuudet, kuten radan kallistukset ja mäkien jyrkkyydet, etäisyydet, reittielementtien ja eurobaliisien/eurosilmukoiden sijainti, suojeltavat kohteet ynnä muut,

2)	signalointitiedot ja -säännöt, joita käsitellään ETCS-järjestelmässä.

Tällä YTE:llä ei säädetä tarkastuksista, joiden avulla arvioidaan, ovatko sovelluskohtaiset tiedot asianmukaisia.

Valitusta moduulista riippumatta

1)	taulukossa 6.3 esitetään tarkastukset, jotka on suoritettava tarkastettaessa ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää, sekä perusparametrit, joita on noudatettava,

2)	toiminnot ja suoritustasot, jotka on tarkastettu jo yhteentoimivuuden osatekijöiden tasolla ja joita ei tarvitse tarkastaa uudelleen.

Taulukko 6.3

Näkökohta	Mitä on arvioitava	Todisteet
Yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö	Tarkastetaan, että kaikki osajärjestelmään liitettävät yhteentoimivuuden osatekijät kuuluvat EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja vastaavan todistuksen soveltamisalaan	Asiakirjojen olemassaolo ja sisältö
	Tarkastetaan, vastaavatko yhteentoimivuuden osatekijöiden käytölle asetetut rajoitukset osajärjestelmän ja ympäristön ominaisuuksia	Asiakirjojen tarkastusten avulla tehtävä vaikutustenarviointi
	Sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta, jotka on sertifioitu ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n aiempien versioiden perusteella, tarkastetaan, takaako todistus edelleen kyseisellä hetkellä voimassa olevan YTE:n vaatimusten täyttymisen	YTE:ssä esitettyjen eritelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden todistusten vertailun avulla tehtävä vaikutustenarviointi
Junanilmaisujärjestelmien käyttö	Tarkastetaan, että valitut tyypit vastaavat ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n vaatimuksia – 4.2.10 ja 4.2.11 kohdassa esitetty perusparametri	Asiakirjojen tarkastaminen
Yhteentoimivuuden osatekijöiden liittäminen osajärjestelmään	Tarkastetaan, että osajärjestelmän sisäiset liitännät on asennettu asianmukaisesti ja että ne toimivat asianmukaisesti – 4.2.5 ja 4.2.7 kohdassa esitetyt perusparametrit	Eritelmien mukaiset tarkastukset
	Tarkastetaan, että täydentävät toiminnot (ei määritetty tässä YTE:ssä) eivät vaikuta pakollisiin toimintoihin	Vaikutustenarviointi
	Tarkastetaan, että ETCS-tunnusten arvot ovat sallituissa rajoissa, ja, jos tätä tässä YTE:ssä vaaditaan, että niiden arvot ovat yksilölliset – 4.2.9 kohdassa esitetty perusparametri	Suunnittelua koskevien eritelmien tarkastus
Liittäminen infrastruktuuriin	Tarkastetaan, että laitteet on asennettu asianmukaisesti – 4.2.3 ja 4.2.4 kohdassa esitetty perusparametri ja valmistajan määrittämät asennusehdot	Tarkastusten tulokset (perusparametreissa esitettyjen eritelmien ja valmistajan asennussääntöjen mukaisesti)
	Tarkastetaan, että ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä soveltuu radanvarren ympäristöön – 4.2.16 kohdassa esitetty perusparametri	Asiakirjojen tarkastus (tarkastetaan yhteentoimivuuden osatekijöistä ja mahdollisista liittämismenetelmistä annettujen todistusten yhdenmukaisuus ratalaitteiden ominaisuuksien kanssa)
Liittäminen radanvarren signalointilaitteisiin	Tarkastetaan, että kaikki sovelluksen edellyttämät toiminnot on toteutettu tässä YTE:ssä esitettyjen eritelmien mukaisesti – 4.2.3 kohdassa esitetty perusparametri	Asiakirjojen tarkastus (hakijan laatima suunnittelueritelmä ja yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat todistukset)
	Tarkastetaan, että parametrit on konfiguroitu asianmukaisesti (eurobaliisisähkeet, RBC-viestit, merkkitaulujen sijainnit ynnä muut)	Asiakirjojen tarkastus (parametrien arvoja verrataan ratalaitteiden ja merkinannon ominaisuuksiin)
	Tarkastetaan, että kaikki liitännät on asennettu asianmukaisesti ja että ne toimivat asianmukaisesti	Suunnittelun tarkastus ja testit hakijan toimittamien tietojen mukaisesti
	Tarkastetaan, että ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä toimii asianmukaisesti radanvarren signalointilaitteistoon tehtyjen liitäntöjen tietojen mukaisesti (esimerkiksi LEU luo eurobaliisisähkeen tai RBC luo viestin asianmukaisesti)	Suunnittelun tarkastus ja testit hakijan toimittamien tietojen mukaisesti
Liittäminen veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin ja liikkuvaan kalustoon	Tarkastetaan GSM-R-yhteydet – 4.2.4 kohdassa esitetty perusparametri	Mittaukset itse paikalla
	Junanilmaisujärjestelmien vastaavuus tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten kanssa – 4.2.10 kohdassa esitetty perusparametri	Mittaukset itse paikalla
	Tarkastetaan, että junanilmaisujärjestelmät vastaavat tässä YTE:ssä asetettuja vaatimuksia – 4.2.10 ja 4.2.11 kohdassa esitetyt perusparametrit	Tarkastetaan todisteet aiemmista asennuksista (käytössä olevien järjestelmien osalta); suoritetaan testejä uusien tyyppien standardien mukaisesti
	Tarkastetaan, että kaikki sovelluksen edellyttämät toiminnot on toteutettu tässä YTE:ssä esitettyjen eritelmien mukaisesti – 4.2.3, 4.2.4 ja 4.2.5 kohdassa esitetyt perusparametrit	Raportit 6.1.2 kohdassa määritellyistä toiminnallisista testiskenaarioista erilaisten sertifioitujen ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien osalta. Kertomuksessa on ilmoitettava, mitä toiminnallisia testiskenaarioita on käytetty, mitä junan laitteita on käytetty ja onko testit suoritettu laboratorioissa, testiradoilla vai todellisessa käytössä.
RAMS – Lyhenne sanoista Reliability (toimintavarmuus), Availability (käyttövarmuus), Maintainability (kunnossapidettävyys) ja Safety (turvallisuus)	Tarkastetaan turvallisuusvaatimusten täyttyminen – 4.2.1 kohdassa esitetty perusparametri	Yhteisessä turvallisuusmenetelmässä määritettyjen menettelyjen soveltaminen
	Tarkastetaan, että määrällistä toimintavarmuutta koskevat tavoitteet on saavutettu – 4.2.1 kohdassa esitetty perusparametri	Laskelmat
	Tarkastetaan kunnossapitovaatimusten täyttyminen – 4.5.2 kohta	Asiakirjojen tarkastaminen
Liittäminen veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiin ja liikkuvaan kalustoon: testit käyttöoloissa	Testataan osajärjestelmän käyttäytyminen kohtuudella toteutettavissa olevissa erilaisissa käyttöoloissa (esimerkiksi junan nopeus, junien eri määrä rataosuudella ja sääolosuhteet). Testeillä on voitava osoittaa 1. junanilmaisujärjestelmien suoritustaso – 4.2.10 ja 4.2.11 kohdassa esitetyt perusparametrit, 2. ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän soveltuvuus ratalaitteiden ympäristöön – 4.2.16 kohdassa esitetty perusparametri Testeillä on myös lisättävä varmuutta siitä, ettei järjestelmävikoja esiinny. Näitä testejä ei tarvitse tehdä näkökohdista, joita on testattu jo aiemmissa vaiheissa. Yhteentoimivuuden osatekijöiden tasolla tehdyt testit ja osajärjestelmälle simuloidussa ympäristössä tehdyt testit otetaan kuitenkin huomioon.	Raportit testiajoista Todistuksessa on ilmoitettava, mitä oloja on testattu ja mitä standardeja on sovellettu. Todistuksessa ja mukana seuraavissa asiakirjoissa on oltava riittävät tiedot sen selvittämiseksi, onko mahdollisesti suoritettava tarkastuksia ennen kuin veturilaitteiden osajärjestelmää voidaan käyttää tietyllä reitillä. Jos osajärjestelmälle, jolla jo on EY-tarkastustodistus, tehdään lisätestejä käyttöoloissa, niitä koskevat tiedot voidaan hakijan pyynnöstä lisätä todistuksen mukana seuraavien asiakirjojen laajennuksena.

6.4.   Säännökset tapauksessa, jossa YTE:n vaatimukset täyttyvät osittain

6.4.1   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien osien arviointi

Ilmoitettu laitos voi direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 5 kohdan nojalla antaa osajärjestelmien tiettyjä osia koskevia tarkastustodistuksia, jos tämä on asianomaisessa YTE:ssä sallittu.

Kuten tämän YTE:n 2.2 kohdassa (Soveltamisala) todetaan, rata- ja veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät koostuvat 4.1 kohdassa (Johdanto) määritellysti osista.

Tarkastustodistus voidaan myöntää tässä YTE:ssä määritellylle kullekin osalle; ilmoitettu laitos tarkastaa ainoastaan, täyttääkö kyseinen osa YTE:n vaatimukset.

Valitusta moduulista riippumatta ilmoitettu laitos tarkastaa, että

1)	kyseiselle osalle YTE:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät, ja

2)	saman osajärjestelmän aiemmin arvioitujen muiden osien YTE:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät edelleen.

6.4.2   Arviointi sovellettaessa kansallisia sääntöjä

Jos jotkin olennaiset vaatimukset täytetään kansallisilla säännöillä, yhteentoimivuuden osatekijän EY-vaatimustenmukaisuustodistuksessa ja osajärjestelmän tarkastustodistuksessa on viitattava tarkasti tämän YTE:n osiin, joiden vaatimustenmukaisuutta on arvioitu, ja osiin, joiden vaatimuksenmukaisuutta ei ole arvioitu.

6.4.3   Osittainen vaatimusten täyttäminen YTE:n rajallisen soveltamisen vuoksi

6.4.3.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

Jos yhteentoimivuuden osatekijässä ei toteuteta kaikkia tässä YTE:ssä määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä, EY-vaatimuksenmukaisuustodistus voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, ettei yhteentoimivuuden osatekijöitä tarvitse liittää osajärjestelmään hakijan ilmoittamaa käyttötarkoitusta varten niissä toiminnoissa, suoritustasoissa ja liitännöissä, joita ei ole toteutettu, esimerkiksi (22)

1)	junan ETCS:n liitäntä STM-moduuliin, jos yhteentoimivuuden osatekijä on tarkoitus asentaa kalustoyksiköihin, joissa ulkoista STM-moduulia ei tarvita,

2)	RBC:n liitäntä muihin RBC-keskuksiin, jos RBC:tä on tarkoitus käyttää sovelluksessa, johon ei ole suunniteltu viereisiä RBC:itä.

Yhteentoimivuuden osatekijän EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen (tai liiteasiakirjojen) on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

1)	siinä ilmoitetaan, mitä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä ei ole toteutettu,

2)	siinä tarjotaan riittävästi tietoja, joiden perusteella voidaan määrittää ehdot, joiden mukaisesti yhteentoimivuuden osatekijää voidaan käyttää,

3)	siinä tarjotaan riittävästi tietoja, joiden perusteella voidaan määrittää käyttöä koskevat ehdot ja rajoitukset, joita sovelletaan siihen sisältyvän osajärjestelmän yhteentoimivuuteen.

6.4.3.2   Osajärjestelmät

Jos ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmässä ei toteuteta kaikkia tässä YTE:ssä määriteltyjä toimintoja, suoritustasoja ja liitäntöjä (esimerkiksi, koska niitä ei ole toteutettu siihen liitetyssä yhteentoimivuuden osatekijässä), tarkastustodistuksessa on ilmoitettava, mitä vaatimuksia on arvioitu, vastaavat ehdot ja rajoitukset osajärjestelmän käytölle ja sen yhteensopivuus muiden osajärjestelmien kanssa.

6.4.3.3   Todistusten sisältö

Ilmoitettujen laitosten on joka tapauksessa koordinoitava viraston kanssa tapaa, jolla yhteentoimivuuden osatekijöiden ja osajärjestelmien käyttöehtoja ja -rajoituksia hallitaan asiaankuuluvissa todistuksissa ja teknisissä asiakirjoissa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (23) 21 a artiklan 5 kohdan mukaisesti perustetussa työryhmässä.

6.4.4   Välivaiheen tarkastuslausuma

Jos vaatimustenmukaisuutta arvioidaan hakijan määrittämien osajärjestelmien osissa, jotka eroavat tämän YTE:n 4.1 kohdassa (Johdanto) sallituista osista, tai jos ainoastaan tietyt tarkastusmenettelyn vaiheet on suoritettu, voidaan antaa pelkästään välivaiheen tarkastuslausuma.

6.5   Yhteensopivuustestit ja virheiden hallinta

Tämän YTE:n 4 luvussa määritellyt ja 6.1, 6.2, 6.3 ja 6.4 kohdan mukaisesti arvioidut perusparametrit sekä tarvittaessa erityistapaukset ja ilmoitetut avoimia kohtia koskevat kansalliset säännöt riittävät veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän välisen teknisen yhteensopivuuden ja turvallisen liittämisen määrittämiseen.

Jotta toimijat voisivat tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä veturilaitteiden (ja vastaavasti ratalaitteiden) ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän käytöstä, EY-tarkastuksen hakijan on asianomaisen toimijan pyynnöstä suoritettava yhteensopivuustestejä (paikalla tai simulaatioympäristön tarjoavissa laboratorioissa), joissa veturilaitteiden osajärjestelmä on vuorovaikutuksessa aiotun käytön kannalta merkityksellisten ratalaitteiden (ja vastaavasti veturilaitteiden) osajärjestelmien kanssa. Jos yhteensopivuustestejä suoritetaan, hakijan on toimitettava niistä näyttö ja tulokset asianmukaiselle turvallisuusviranomaiselle.

On syytä ottaa huomioon, että jotkin näistä testeistä on mahdollisesti tehty jo yhteentoimivuuden osatekijöiden tasolla (katso 6.2.4.1 kohta).

ETCS:n ja GSM-R:n osalta näiden tarkastusten pohjana ovat asianomaisen ratalaitteiden osajärjestelmän toiminnalliset testiskenaariot (katso 6.1.2 kohta).

Yhteensopivuustestit eivät kuulu tarkastustodistuksen soveltamisalaan. Jos ilmoitettu laitos suorittaa tai arvioi niitä hakijan pyynnöstä valitun moduulin mukaisesti, niitä koskevissa asiakirjoissa on eriteltävä ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmät, joiden suhteen yhteensopivuus on tarkastettu, ja ilmoitettava laitteiden tyypit ja versiot sekä sovelletut toiminnalliset testiskenaariot.

Jos lisätestien tuloksista ilmenee, että asianomaiselle turvallisuusviranomaiselle osajärjestelmän luvan todisteena toimitettuja asiakirjoja on tarpeen muuttaa, lisätestit suorittaneen yksikön on varmistettava, että asianomainen turvallisuusviranomainen saa tiedon näistä muutoksista.

Jos edellä mainittujen testien ja/tai osajärjestelmän käyttöiän aikana todetaan poikkeamia aiotuista toiminnoista ja/tai suorituskyvystä, hakijoiden ja/tai toimijoiden on ilmoitettava asiasta kyseisille osajärjestelmille luvat myöntäneille turvallisuusviranomaisille direktiivin 2008/57/EY 19 artiklassa vahvistettujen menettelyjen käynnistämiseksi mainitun direktiivin 19 artiklan 3 kohdan soveltamisen seurauksena:

1)

jos poikkeama johtuu tämän YTE:n virheellisestä soveltamisesta taikka virheistä laitteiden suunnittelussa tai asentamisessa, asianomaisten todistusten hakijan on toteutettava tarvittavat korjaavat toimet ja (yhteentoimivuuden osatekijöiden ja/tai osajärjestelmien) todistukset, joihin tämä vaikuttaa, on päivitettävä;

2)	jos poikkeama johtuu tässä YTE:ssä tai siinä mainituissa eritelmissä olevista virheistä, käynnistetään direktiivin 2008/57/EY 7 artiklassa vahvistettu menettely.

Jotta ERA voisi parantaa ETCS-eritelmiä sekä EY-sertifiointi- ja tarkastusmenettelyä ja jotta ETCS:n käyttöönotto Euroopassa helpottuisi, edellä kuvattuja yhteensopivuustestejä koskevat asiakirjat sekä raportit junan ja radanvarren ETCS:n toimittajien tuotteidensa validoinnin yhteydessä suorittamista testeistä on tehtävä läpinäkyviksi järjestelmäviranomaisena toimivalle ERA:lle. ERA huolehtii siitä, että saadut tiedot käsitellään tehokkaasti, jotta näitä eritelmiä, testieritelmät mukaan luettuina, voidaan parantaa/kehittää muutostenhallinnan käsittelymenettelyssä.

7.   OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTO-YTE:N TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Johdanto

Tässä luvussa määritetään strategia ja tekniset toimenpiteet, joilla YTE pannaan täytäntöön, ja etenkin ehdot, joita sovelletaan siirryttäessä luokan A järjestelmiin.

On otettava huomioon, että YTE:n täytäntöönpanoa on joskus sovitettava yhteen muiden YTE:ien täytäntöönpanon kanssa.

7.2   Yleisesti sovellettavat säännöt

7.2.1   Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien tai niiden osien parantaminen tai uudistaminen

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien parantaminen tai uudistaminen voi 2.2 kohdassa määritellyn mukaisesti koskea niiden mitä tahansa osaa tai kaikkia osia.

Tämän vuoksi ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien erilaisia osia voidaan parantaa tai uudistaa erikseen, jos yhteentoimivuus ei vaarannu.

Kunkin osan perusparametrit määritetään 4.1 kohdassa (Johdanto).

7.2.2   Aiempien sukupolvien järjestelmät

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että aiempien sukupolvien järjestelmien toiminnot ja liitännät pysyvät entisellään, lukuun ottamatta tapauksia, joissa muutokset ovat tarpeen kyseisten järjestelmien turvallisuusongelmien korjaamiseksi.

7.2.3   Sovitustiedonsiirtomoduulien käytettävissä olo

Jos tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvia ratoja ei varusteta luokan A junakulunvalvontajärjestelmällä, jäsenvaltion on kaikin tavoin pyrittävä saamaan käyttöön ulkoinen STM sen aiemman sukupolven tekniikkaa edustavia luokan B junakulunvalvontajärjestelmiä varten.

Tässä yhteydessä on kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota sen varmistamiseen, että STM:ien markkinat ovat avoimet ja toimivat oikeudenmukaisin kaupallisin ehdoin. Jos STM:n saatavuutta ei voida teknisistä tai kaupallisista syistä (24) varmistaa, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle ongelman aiheuttaneet syyt ja ne siirtymätoimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa antaakseen toimijoille – etenkin muiden valtioiden toimijoille – mahdollisuuden käyttää infrastruktuuriaan.

7.2.4   Luokan B mukaiset lisälaitteet luokan A laitteilla varustetulla radalla

Luokan B mukaisia lisälaitteita voidaan asentaa ETCS- ja/tai GSM-R-laitteilla varustetulle radalle, jotta liikkuva kalusto, joka ei ole yhteensopiva luokan A kanssa, voisi käyttää niitä siirtymävaiheen aikana.

Radanvarren laitteistoilla on tuettava siirtymistä luokasta A luokkaan B ja päinvastoin ilman, että veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmälle asetetaan tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten lisäksi myös muita vaatimuksia.

7.2.5   Sekä luokan A että luokan B laitteilla varustettu liikkuva kalusto

Liikkuva kalusto voidaan varustaa sekä luokan A että luokan B järjestelmillä, jotta sitä voidaan käyttää eri radoilla.

Asianomaisen jäsenvaltion on rajoitettava veturilaitteiden luokan B järjestelmän käyttöä radoilla, joita ei ole varustettu vastaavalla järjestelmällä.

Kun luokan A ja luokan B järjestelmillä varustettu juna kulkee radalla, joka on varustettu sekä luokan A että luokan B järjestelmillä, se voi käyttää luokan B järjestelmiä varmistuksena. Kalustoyksikön ei tarvitse olla varusteltu luokan B laitteilla luokan A laitteiden lisäksi, jotta sen katsottaisiin soveltuvan radoille, joille on asennettu luokan B laitteisto luokan A laitteiston rinnalle.

Luokan B junakulunvalvontajärjestelmiä voidaan toteuttaa

1)	käyttämällä STM:ää, joka toimii vakioliitännän avulla (”ulkoinen STM”), tai

2)	osana ETCS-laitteita tai liitettynä muulla kuin vakioliitännällä, tai

3)

erillään ETCS-laitteista, esimerkiksi laitteesta toiseen siirtymiseen käytettävällä järjestelmällä. Rautatieyrityksen on tämän jälkeen varmistettava, että siirtymät luokan A ja luokan B junanilmaisun välillä on toteutettu tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten ja luokan B järjestelmiin sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

7.2.6   Pakollisia ja valinnaisia toimintoja koskevat ehdot

Ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän EY-tarkastuksen hakijan on tarkastettava, vaaditaanko tässä YTE:ssä valinnaisiksi määriteltyjä ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinantotoimintoja muissa YTE:issä tai kansallisissa säännöissä taikka riskien arvioinnissa, joilla varmistetaan osajärjestelmien turvallinen liittäminen.

Kansallisten tai valinnaisten radanvarsitoimintojen toteuttaminen ei saa estää sellaista junaa käyttämästä kyseistä infrastruktuuria, joka täyttää ainoastaan junan luokan A järjestelmän pakolliset vaatimukset. Tämä ei kuitenkaan koske seuraavia junan valinnaisia toimintoja:

1)	ETCS-järjestelmän tason 3 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on sen turvallisuutta valvova laitteisto.

2)	Lisäajotiedolla varustettu ETCS-järjestelmän tason 1 radanvarsisovellus edellyttää, että junassa on vastaavan toiminnon mahdollistava laitteisto, jos hätäjarru voidaan turvallisuussyistä vapauttaa vasta junan ollessa täysin pysähtynyt (esimerkiksi radan vaaralliset kohdat).

3)	Kun ETCS edellyttää datansiirtoa radioitse, vaaditaan tässä YTE:ssä määriteltyä dataradiotoimintaosaa.

KER STM:n sisältävässä junan osajärjestelmässä on mahdollisesti toteutettava K-liitäntä.

7.3   GSM-R:n toteutusta koskevat erityissäännöt

7.3.1   Radanvarsikokoonpanot

GSM-R on asennettava, kun

1)	ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän radioviestintäosa asennetaan ensimmäisen kerran;

2)

käytössä olevaa ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän radioviestintäosaa kehitetään niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat. Tämä ei koske muutostöitä, jotka katsotaan välttämättömiksi turvallisuuteen liittyvien puutteiden korjaamiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa;

3)	ETCS:n tason 2, tason 3 tai tason 1 toteutus radion lisäajotiedoilla edellyttää dataradiotoimintaa.

7.3.2   Junakokoonpanot

GSM-R on seuraavissa tapauksissa asennettava liikkuvaan kalustoon, joka on tarkoitettu käyttöön radalla, johon sisältyy vähintään GSM-R-varustettu kohta (vaikka tämä olisikin liitetty aiemman sukupolven radioviestintäjärjestelmään):

1)	veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän ääniradiotoimintaosa asennetaan ensimmäisen kerran;

2)

käytössä olevaa veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän ääniradiotoimintaosaa parannetaan niin, että osajärjestelmän toiminnot tai suoritustaso muuttuvat. Tämä ei koske muutostöitä, jotka katsotaan välttämättömiksi turvallisuuteen liittyvien puutteiden korjaamiseksi aiemman sukupolven laitteistoissa;

3)	ETCS:n tason 2, tason 3 tai tason 1 toteutus radion lisäajotiedoilla edellyttää dataradiotoimintaa.

7.4   ETCS:n toteutusta koskevat erityissäännöt

7.4.1   Radanvarsikokoonpanot

Päätöksen 2012/88/EU liitteessä olevaa 7.3.1, 7.3.2, 7.3.4 ja 7.3.5 kohtaa sovelletaan 11 artiklan mukaan asetuksen (EU) N:o 1315/20.3.47 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivään asti.

7.4.2   Junakokoonpanot

7.4.2.1   Uudet kalustoyksiköt

1)	Ensimmäisen kerran käyttöön otettavat uudet kalustoyksiköt on varustettava ETCS-laitteilla tämän YTE:n liitteen A mukaisesti.

2)

ETCS:llä varustamista koskevaa vaatimusta ei sovelleta 1) rautatieinfrastruktuurin uuteen liikkuvaan rakennus- ja kunnossapitokalustoon 2) uusiin vaihtotyövetureihin 3) muihin uusiin kalustoyksiköihin, joita ei ole tarkoitettu suurnopeusliikenteeseen, jos a) ne on tarkoitettu yksinomaan kansalliseen liikenteeseen päätöksen 2012/88/EU liitteessä III olevassa 7.3.4 kohdassa määriteltyjen käytävien ulkopuoliseen käyttöön ja päätöksen 2012/88/EU liitteessä olevassa 7.3.5 kohdassa määriteltyjen Euroopan tärkeimpiin satamiin, järjestelyratapihoille, rahtiterminaaleihin ja rahdinkuljetusalueille suuntautuvien yhteyksien ulkopuoliseen käyttöön, tai b) ne on tarkoitettu rajatylittävän TEN-liikenteen ulkopuoliseen käyttöön, eli liikennöintiin naapurivaltiossa sijaitsevalle ensimmäiselle asemalle tai ensimmäiselle asemalle, mistä on jatkoyhteyksiä naapurivaltioihin.

3)	Ensimmäisestä päivästä tammikuuta 2019 lähtien tämän YTE:n liitteessä A olevassa taulukossa 2.1 lueteltua eritelmäkokonaisuutta 1 ei enää sovelleta ensimmäisen kerran käyttöön otettaviin uusiin kalustoyksiköihin.

7.4.2.2   Olemassa olevien kalustoyksiköiden parantaminen ja uudistaminen

Olemassa olevien kalustoyksiköiden varustaminen ETCS:llä on pakollista, jos olemassa oleviin suurnopeuskalustoyksikköihin asennetaan uusi veturilaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän junakulunvalvontaosa.

7.4.3   Kansalliset vaatimukset

1.

Jäsenvaltiot voivat asettaa lisävaatimuksia kansallisella tasolla, erityisesti seuraavissa tarkoituksissa: 1) ne voivat sallia, että ainoastaan ETCS-laitteilla varustetut kalustoyksiköt pääsevät ETCS-laitteilla varustetuille radoille, jotta olemassa olevat kansalliset järjestelmät voidaan poistaa käytöstä; 2) ne voivat vaatia, että uusi taikka parannettu tai uudistettu rautatieinfrastruktuurin liikkuva rakennus- ja kunnossapitokalusto, uudet vaihtotyöveturit ja/tai muut kalustoyksiköt varustetaan ETCS:llä, vaikka ne olisi tarkoitettu pelkästään kansalliseen liikenteeseen.

2.

Jäsenvaltiot voivat päättää jättää 7.4.2.1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn velvoitteen ulkopuolelle kaikki uudet kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu yksinomaan kansalliseen liikenteeseen, paitsi jos kyseisten kalustoyksiköiden käyttöalueella on enemmän kuin 150 kilometriä osuuksia, jotka on varustettu tai jotka on määrä varustaa ETCS:llä viiden vuoden kuluessa kyseisten kalustoyksiköiden käyttöönottoluvasta. Jäsenvaltioiden on julkistettava tämän säännöksen täytäntöönpanoa koskeva päätöksensä, ilmoitettava siitä komissiolle ja sisällytettävä se 7.4.4 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan.

7.4.4   Kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat

Jäsenvaltioiden on laadittava tämän YTE:n täytäntöönpanoa varten kansallinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon Euroopan unionin koko rautatiejärjestelmän yhtenäisyys ja rautatiejärjestelmän taloudellinen kannattavuus. Suunnitelman on katettava kaikki uudet, uudistetut ja parannetut radat, ja erityisesti siinä on oltava yksityiskohtainen aikataulu, jossa kyseiset radat varustetaan ETCS:llä ja luokan B järjestelmät poistetaan käytöstä. Tämän asetuksen 7.4.1 kohdassa vahvistetaan ratalaitteiden toteutussäännöt. Ratalaitteiden toteutusta koskevat lisäsäännöt eivät sisälly kansalliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan.

Kansallisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa on

1)

annettava yleisestä lähtötilanteesta kuvaus, joka sisältää olemassa olevista junakulunvalvontajärjestelmistä muun muassa kapasiteettia, turvallisuutta, luotettavuutta, suorituskykyä ja asennettujen laitteiden jäljellä olevaa elinaikaa ja ETCS:n toteutuksen kustannushyötyanalyysia koskevia asiatietoja ja lukuja;

2)	määriteltävä tekninen siirtymästrategia (veturi- tai ratalaitteiden asentamisen eteneminen) ja rahoituksellinen siirtymästrategia (sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston osalta);

3)	kuvattava toteutetut toimenpiteet, joilla varmistetaan 7.2.3 kohdan mukaisesti avoimet markkinaolosuhteet aiemman sukupolven luokan B junakulunvalvontajärjestelmille.

4)

Seuraaville on esitettävä aikataulut: i) päivämäärät, jolloin ETCS otetaan käyttöön verkon eri radoilla (kun ETCS-liikennöinti on sallittua); ii) päivämäärät, jolloin luokan B järjestelmät otetaan pois käytöstä verkon eri radoilla (kun liikennöinti aiemman sukupolven järjestelmillä ei enää ole mahdollista). Jos luokan B järjestelmien käytöstä poiston ei ole määrä tapahtua 15 vuoden kuluessa, näitä alustavia päivämääriä ei vaadita; iii) päivämäärät, jolloin rajatylittävät kalustoyksiköt ovat kokonaisuudessaan yksinomaan ETCS-varustettuja suurten nopeuksien rautatieverkossa, käytävillä tai muilla verkon osilla; suurnopeusliikenteessä tämä päivämäärä riippuu siitä, koska ETCS otetaan käyttöön suurten nopeuksien rautatieverkossa ja verkon muissa osissa (esimerkiksi suurnopeusliikenteen käyttämillä asemilla); tavaraliikenteessä tämä päivämäärä riippuu siitä, koska ETCS otetaan käyttöön käytävillä ja verkon muissa osissa (esimerkiksi viimeisillä kilometreillä).

Kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat on laadittava ainakin 15 vuodeksi, ja ne on päivitettävä säännöllisesti vähintään joka viides vuosi.

Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa komissiolle tiedoksi viimeistään 5 päivänä heinäkuuta 2017. Kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1315/20.3.49 artiklassa tarkoitetun Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan interaktiivisen maantieteellisen ja teknisen tietojärjestelmän (TENtec) tietojen päivittämiseen. Komissio julkaisee kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat verkkosivullaan ja tiedottaa niistä jäsenvaltioille direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean välityksellä.

Komissio laatii vertailevan yleiskatsauksen kansallisista täytäntöönpanosuunnitelmista. Tämän yleiskatsauksen perusteella selvitetään täydentävien yhteensovittamistoimenpiteiden tarvetta.

7.5   Junanilmaisujärjestelmien toteutusta koskevat erityissäännöt

Tässä YTE:ssä junanilmaisujärjestelmällä tarkoitetaan radanvarrelle asennettua laitetta, jolla kalustoyksiköiden mahdollinen läsnä- ja poissaolo havaitaan kaikilla reitin osuuksilla tai tietyllä kohdalla.

Radanvarren järjestelmiä (esimerkiksi asetinlaitejärjestelmiä tai tasoristeyksien valvontajärjestelmiä), joissa käytetään ilmaisuun käytettävien laitteiden tietoja, ei katsota junanilmaisujärjestelmän osiksi.

Tässä YTE:ssä asetetaan vaatimukset, joita sovelletaan liikkuvan kaluston liitäntään vain siinä määrin kuin se on tarpeen YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston ja ratalaitteiden hallinnan, ohjauksen ja merkinannon välisen yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevan YTE:n mukainen junanilmaisujärjestelmä voidaan toteuttaa erillään ETCS:n tai GSM-R:n asennuksesta, mutta se voi edellyttää luokan B junakulunvalvontajärjestelmiä tai erityisiä vaatimuksia esimerkiksi tasoristeysten laitteiden osalta.

Tässä YTE:ssä asetettuja, junanilmaisujärjestelmiä koskevia vaatimuksia on noudatettava, kun

1)	junanilmaisujärjestelmää parannetaan,

2)	junanilmaisujärjestelmää uudistetaan, edellyttäen että tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten noudattaminen ei johda epätoivottuihin muutoksiin tai parannuksiin muissa rata- tai veturilaitteiden järjestelmissä,

3)	junanilmaisujärjestelmää uudistetaan, mikäli tämä on tarpeen junanilmaisujärjestelmän tietoja käyttävien ratalaitteiden järjestelmien parantamisen tai uudistamisen takia,

4)	luokan B junakulunvalvontajärjestelmiä poistetaan käytöstä sikäli kuin junanilmaisujärjestelmät ja junakulunvalvontajärjestelmät on liitetty toisiinsa.

Siirtymävaiheessa on varmistettava, että YTE:n mukaisen junanilmaisujärjestelmän asentamisella on mahdollisimman vähäinen kielteinen vaikutus käytössä olevaan liikkuvaan kalustoon, joka ei ole YTE:n mukainen.

Tämän vuoksi suositellaan, että rataverkon haltija valitsee YTE:n mukaisen junanilmaisujärjestelmän, joka on samalla yhteensopiva sellaisen kyseisessä infrastruktuurissa jo käytössä olevan liikkuvan kaluston kanssa, joka ei ole YTE:n mukainen.

7.6   Erityistapaukset

7.6.1   Johdanto

Seuraavat erityissäännökset ovat sallittuja jäljempänä esitetyissä erityistapauksissa.

Erityistapaukset on jaettu kahteen ryhmään seuraavasti: tapauksiin, joissa säännöksiä sovelletaan pysyvästi (tapaus ’P’), ja tapauksiin, joissa säännöksiä sovelletaan tilapäisesti (tapaus ’T’).

Tässä YTE:ssä tilapäisellä tapauksella ’T3’ tarkoitetaan tilapäisiä tapauksia, jotka ovat voimassa vielä vuoden 2020 jälkeen.

Jäljempänä olevissa kohdissa vahvistettuja erityistapauksia on tulkittava asiaa koskevien 4 luvun kohtien ja/tai niissä mainittujen eritelmien mukaisesti.

Näillä erityistapauksilla korvataan 4 luvussa vahvistetut vastaavat vaatimukset.

Jos asiaa koskevassa 4 luvun kohdassa asetettuihin vaatimuksiin ei kohdistu erityistapauksia, vaatimuksia ei ole toistettu jäljempänä olevissa kohdissa, ja niitä on sovellettava sellaisenaan.

7.6.2   Erityistapausten luettelo

7.6.2.1   Belgia

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.2.4 kohta: Ensimmäisen ja viimeisen akselin välinen etäisyys L - (b1 + b2) (kuva 1) on vähintään 15 000  mm	T3	Soveltamisala: HS L1 Tämä erityistapaus liittyy TVM:n käyttöön
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.8 kohta:   Irrotetun kalustoyksikön tai junayksikön paino on vähintään 40 tonnia.   Jos irrotetun kalustoyksikön tai junayksikön paino on alle 90 tonnia, kalustoyksikössä on oltava järjestelmä, jolla varmistetaan vaihtolaitteet, joiden sähköinen tarttumapinta on vähintään 16 000  mm.	T3	Soveltamisala: HS L1, L2, L3 ja L4 Tämä erityistapaus liittyy TVM:n käyttöön

7.6.2.2   Yhdistynyt kuningaskunta

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.2.4 kohta: Ensimmäisen ja viimeisen akselin välinen etäisyys L - (b1 + b2) (kuva 1) on vähintään 15 000  mm	T3	Soveltamisala: HS L1 Tämä erityistapaus liittyy TVM:n käyttöön
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.3.1 kohta: Pyörän kehän vähimmäisleveys (BR) 1 600  mm raideleveyden rataverkolla on 127 mm	T3	Sovelletaan Pohjois-Irlannissa
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.3.3 kohta: Laipan vähimmäispaksuus (Sd) 1 600  mm raideleveyden rataverkolla on 24 mm	T3	Sovelletaan Pohjois-Irlannissa
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.4.1 kohta: YTE:n 3.1.4.1 kohdassa asetettujen vaatimusten lisäksi hiekoitus kitkan lisäämiseksi junayksikköjä varten: a) ei ole sallittu etummaisen akselin edellä, kun nopeus on alle 40 km/h, ja b) sallitaan vain, kun voidaan osoittaa, että vähintään kuusi junayksikön muuta akselia jää hiekoituskohdan taakse.	T3
4.2.12   ETCS DMI (Kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) Luettelonumero 6: Aakkosnumeerisen näppäimistön käyttö junan ajonumeron syöttämisessä on sallittu, jos asiasta annetulla teknisellä säännöllä vaaditaan junien aakkosnumeeristen ajonumeroiden tukemista	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen sovellettaessa eritelmäkokonaisuutta 2 (katso liitteessä A oleva taulukko A2), kun tämä on avoin kohta eritelmäkokonaisuudessa 1. Ei vaikutusta yhteentoimivuuteen
4.2.12   ETCS DMI (Kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään) Luettelonumero 6: ETCS DMI voi näyttää junan dynaamisen nopeuden maileina tuntia kohti (lyhenteellä ’mph’) liikennöitäessä Yhdistyneen kuningaskunnan päärataverkon osilla.	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen sovellettaessa eritelmäkokonaisuutta 2 (katso liitteessä A oleva taulukko A2), kun tämä on avoin kohta eritelmäkokonaisuudessa 1. Ei vaikutusta yhteentoimivuuteen

7.6.2.3   Ranska

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.2.4 kohta: Ensimmäisen ja viimeisen akselin välinen etäisyys L - (b1 + b2) (kuva 1) on vähintään 15 000  mm	T3	Tämä erityistapaus liittyy TVM:n käyttöön
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.9 kohta:   Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus ei ole yli 0,05 ohmia 1,8–2,0 tasavirtavoltin (avoin virtapiiri) jännitteellä mitattuna.   Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen reaktanssi ei saa olla yli f/100 mOhm, kun f on 500 Hz–40 kHz ja mittauksessa käytetään vähintään virtaa 10 ARMS ja avointa jännitettä 2,0 VRMS.	T3	Tätä erityistapausta voidaan tarkistaa, kun raidevirtapiirien taajuuksien hallintaan liittyvä avoin kysymys suljetaan
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.8 kohta:   Irrotetun kalustoyksikön tai junayksikön paino on vähintään 40 tonnia.   Jos irrotetun kalustoyksikön tai junayksikön paino on alle 90 tonnia, kalustoyksikössä on oltava järjestelmä, jolla varmistetaan vaihtolaitteet, joiden sähköinen tarttumapinta on vähintään 16 000  mm.	T3	Tämä erityistapaus liittyy TVM:n käyttöön
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.3.2 kohta: Mitta D (kuva 2) on vähintään 450 mm nopeudesta riippumatta	T3

7.6.2.4   Puola

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.9 kohta:   Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen sähkövastus ei ole yli 0,05 ohmia 1,8–2,0 tasavirtavoltin (avoin virtapiiri) jännitteellä mitattuna.   Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinen reaktanssi ei saa olla yli f/100 mOhm, kun f on 500 Hz–40 kHz ja mittauksessa käytetään vähintään virtaa 10 ARMS ja avointa jännitettä 2 VRMS.	T3	Tätä erityistapausta voidaan tarkistaa, kun raidevirtapiirien taajuuksien hallintaan liittyvä avoin kysymys suljetaan

7.6.2.5   Liettua, Latvia ja Viro

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.3.3 kohta: Laipan vähimmäispaksuus (Sd) 1 520  mm raideleveyden rataverkolla on 20 mm	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen niin kauan, kun 1 520  mm:n verkostossa käytetään ČME-vetureita
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.3.4 kohta: Laipan vähimmäispaksuus (Sh) 1 520  mm raideleveyden rataverkolla on 26,25 mm	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen niin kauan, kun 1 520  mm:n verkostossa käytetään ČME-vetureita

7.6.2.6   Ruotsi

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.4   Rautateiden viestintätoiminnot – GSM-R Luettelonumero 33, 4.2.3 kohta: Ohjaamon kahden watin GSM-R-ääniradioita ja vain ETCS-datalle tarkoitettuja radioita sisältävien ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien käyttöönotto on sallittu. Osajärjestelmien on toimittava verkoissa, joissa herkkyys on -82 dBm.	P	Ei vaikutusta yhteentoimivuuteen

7.6.2.7   Luxemburg

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.2.4 kohta: 1. Kalustoyksikköön asennetut hiekoituslaitteet saavat levittää hiekkaa enintään 0,3 litraa minuutissa raidetta kohti. 2. Hiekoitus on kielletty infrastruktuurirekisterissä määritetyillä asemilla. 3. Hiekoitus vaihteiden alueella on kielletty. 4. Hätäjarrutukseen ei sovelleta rajoituksia	T3

7.6.2.8   Saksa

Erityistapaus	Luokka	Huomautukset
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.7.1 kohta:   Tietyillä infrastruktuurirekisterissä ilmoitetuilla radoilla käytettävien kalustoyksiköiden pienin sallittu akselipaino on 5 tonnia.   Tämä erityistapaus koskee ainoastaan kalustoyksiköitä, eikä se muuta luettelonumerossa 77 eriteltyjä junanilmaisujärjestelmien teknisiä vaatimuksia eikä niiden toteutukseen liittyviä, 7.2.8 kohdassa olevia säännöksiä.	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen niin kauan kuin käytössä on WSSB-tyypin raidevirtapiirejä.
4.2.10   Radanvarren junanilmaisujärjestelmät Luettelonumero 77, 3.1.2.2 kohta:   Kun nopeus on enintään 140 km/h, kahden peräkkäisen akselin (koskee kokoonpanon viittä ensimmäistä akselia tai kaikkia akseleita, jos akselien kokonaismäärä on alle viisi) välisen etäisyyden ai (kuva 1) on kaikissa tapauksissa oltava vähintään 1 000  mm.   Tämä erityistapaus koskee ainoastaan kalustoyksiköitä, eikä se muuta luettelonumerossa 77 eriteltyjä junanilmaisujärjestelmien teknisiä vaatimuksia eikä niiden toteutukseen liittyviä, 7.2.8 kohdassa olevia säännöksiä.	T3	Tämä erityistapaus on tarpeen niin kauan kuin tasoristeyksissä on käytössä EBUET 80 -tyypin suojauksia.

---

(1)  Vajaatoimintatiloilla tarkoitetaan toimintatiloja, jotka ovat käytössä vikojen esiintyessä. Ne on otettu huomioon ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien suunnittelussa.

(2)  Joissakin asiakirjoissa, joihin tässä YTE:ssä viitataan, käytetään termiä ’ERTMS’ (eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) tarkoittamaan järjestelmää, joka sisältää sekä ETCS:n että GSM-R:n, ja ’ETCS’ merkitään ’ERTMS/ETCS’.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 402/2013, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2013, riskien arviointia koskevasta yhteisestä turvallisuusmenetelmästä ja asetuksen (EY) N:o 352/2009 kumoamisesta (EUVL L 121, 3.5.2013, s. 8).

(4)  Komission asetus (EU) 2015/995, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun päätöksen 2012/757/EU muuttamisesta (EUVL L 165, 30.6.2015, s. 1).

(5)  HS TS YTE on Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 21 päivänä helmikuuta 2008 annettu komission päätös 2008/232/EY (EUVL L 84, 26.3.2008, s. 132).

(6)  CR RS YTE on Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 26 päivänä huhtikuuta 2011 annettu komission päätös 2008/291/EU (EUVL L 139, 26.5.2011, s. 1).

(7)  LOC & PAS YTE on Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 18 päivänä marraskuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 1302/2014 (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).

(8)  Vaunuja koskeva YTE on Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja komission päätöksen 2006/861/EY kumoamisesta 13 päivänä maaliskuuta 2013 annettu komission asetus (EU) N:o 321/2013 (EUVL L 104, 12.4.2013, s. 1).

(9)  HS INF YTE on 2008/217/EY: Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 20 päivänä joulukuuta 2007 tehty komission päätös (EUVL L 77, 19.3.2008, s. 1).

(10)  CR INF TSI on 2011/275/EU: Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 26 päivänä huhtikuuta 2011 annettu päätös (EUVL L 126, 14.5.2011, s. 53).

(11)  INF YTE on Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 18 päivänä marraskuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 1299/2014 (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 1).

(12)  HS ENE YTE on 2008/284/EY: Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 6 päivänä maaliskuuta 2008 tehty komission päätös (EUVL L 104, 14.4.2008, s. 1).

(13)  CR ENE YTE on 2011/274/EU: Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 26 päivänä huhtikuuta 2011 annettu komission päätös (EUVL L 126, 14.5.2011, s. 1).

(14)  ENE YTE on unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 18 päivänä marraskuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 1301/2014 (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 179).

(15)  Komission täytäntöönpanopäätös 2011/665/EU, annettu 4 päivänä lokakuuta 2011, hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä (EUVL L 264, 8.10.2011, s. 32).

(16)  Komission täytäntöönpanopäätös 2011/633/EU, annettu 15 päivänä syyskuuta 2011, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä (EUVL L 256, 1.10.2011, s. 1).

(17)  Toimijalla tarkoitetaan järjestelmän käyttäjää.

(18)  Yhteentoimivuuden osatekijän asianmukaisen käytön tarkastaminen on osa veturi- ja ratalaitteiden ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien yleistä EY-tarkastusta, kuten 6.3.3 ja 6.3.4 kohdassa todetaan.

(19)  Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(21)  Tässä tapauksessa siirtymien hallinnan arviointi toteutetaan kansallisten eritelmien mukaisesti.

(22)  Tässä luvussa kuvatut menettelyt eivät kuitenkaan estä osatekijöiden ryhmittelyä.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (virastoasetus) (EUVL L 164, 21.6.2004, s. 1).

(24)  Esimerkiksi ulkoisen STM-moduulin toteuttamiskelpoisuutta ei voida teknisesti taata tai luokan B järjestelmiä koskeviin teollisoikeuksiin mahdollisesti liittyvät näkökohdat estävät STM-tuotteen kehittämisen vaaditussa aikataulussa.