Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32016R0089

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/89, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

OJ L 19, 27.1.2016, p. 1–21 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2016/89/oj

27.1.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 19/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/89,

annettu 18 päivänä marraskuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistetaan puitteet tarvittavien yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelylle, suunnittelulle ja toteutukselle, jotta voidaan toteuttaa yhdeksän strategista maantieteellistä energiainfrastruktuurien ensisijaista käytävää sähkön, kaasun ja öljyn aloilla ja kolme unionin laajuista energiainfrastruktuurien ensisijaista aihealuetta älykkäitä verkkoja, sähkönsiirron valtaväyliä ja hiilidioksidin siirtoverkkoja varten.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista, jäljempänä ’unionin luettelo’.

(3)

Alueelliset ryhmät ovat arvioineet unionin luetteloon ehdotetut hankkeet, ja ne täyttävät asetuksen (EU) N:o 347/2013 4 artiklassa säädetyt edellytykset.

(4)

Alueelliset ryhmät hyväksyivät yhteistä etua koskevien hankkeiden alueellisten luettelojen luonnokset teknisen tason kokouksissa. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) annettua 30 päivänä lokakuuta 2015 puoltavat lausunnot arviointiperusteiden ja kustannus-hyötyanalyysin johdonmukaisesta soveltamisesta eri alueilla alueellisten ryhmien päätöksentekoelimet hyväksyivät alueelliset luettelot 3 päivänä marraskuuta 2015. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti kaikille ehdotetuille hankkeille saatiin ennen alueellisten luettelojen hyväksymistä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä, joiden alueeseen hanke liittyy.

(5)

Unionin luetteloon ehdotetuista hankkeista kuultiin asianomaisia sidosryhmiä edustavia organisaatioita, mukaan lukien tuottajat, jakeluverkonhaltijat, toimittajat sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt.

(6)

Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi lueteltava strategisen Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin painopisteiden mukaan järjestyksessä, joka esitetään asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä I. Hankkeita ei aseteta unionin luettelossa tärkeysjärjestykseen.

(7)

Yhteistä etua koskevat hankkeet olisi luetteloitava joko yksittäisinä hankkeina tai osana useiden hankkeiden ryhmää. Tietyt hankkeet olisi koottava ryhmiksi, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia tai (mahdollisesti) keskenään kilpailevia.

(8)

Unionin luettelo sisältää hankkeita niiden kehityksen eri vaiheissa, kuten alustavan toteutettavuustutkimuksen tai toteuttavuustutkimuksen vaiheessa, lupavaiheessa ja rakennusvaiheessa. Varhaisessa kehitysvaiheessa olevia hankkeita varten saatetaan tarvita tutkimuksia, joilla osoitetaan niiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus ja unionin lainsäädännön, myös ympäristölainsäädännön, mukaisuus. Tässä yhteydessä mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset olisi määriteltävä ja arvioitava ja niitä olisi pyrittävä välttämään tai vähentämään riittävällä tavalla.

(9)

Hankkeiden ottaminen unionin luetteloon ei rajoita asiaan liittyvien ympäristöarviointien ja lupamenettelyjen tulosta. Asetuksen (EU) N:o 347/2013 5 artiklan 8 kohdan mukaan hanke voidaan poistaa unionin luettelosta, jos se ei ole unionin oikeuden mukainen. Yhteistä etua koskevien hankkeiden toteuttamista, myös niiden lainsäädännön mukaisuutta, olisi seurattava mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

(10)

Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaan unionin luettelo vahvistetaan joka toinen vuosi, minkä vuoksi komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1391/2013 (2) vahvistettu unionin luettelo ei ole enää voimassa ja olisi korvattava.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 347/2013 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti unionin luettelo vahvistetaan mainitun asetuksen liitteen muodossa.

(12)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 347/2013 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 347/2013 liite VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1391/2013, annettu 14 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 muuttamisesta vahvistamalla unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 28).


LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 347/2013 liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

Unionin luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (’Unionin luettelo’), 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu

A.   UNIONIN LUETTELON LAATIMISESSA SOVELLETUT PERIAATTEET

1)   Yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmät

Jotkin yhteistä etua koskevat hankkeet ovat osa hankeryhmää, koska ne ovat toisistaan riippuvaisia, mahdollisesti keskenään kilpailevia tai keskenään kilpailevia. Yhteistä etua koskevat hankkeet on ryhmitelty seuraavan tyyppisiin ryhmiin:

toisistaan riippuvaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ’Hankeryhmä X, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet’. Toisistaan riippuvaisten hankkeiden ryhmät on muodostettu sellaisten hankkeiden yksilöimiseksi, jotka ovat kaikki välttämättömiä saman maiden rajat ylittävän pullonkaulan poistamiseksi ja jotka tarjoavat synergioita, jos ne toteutetaan yhdessä. Tässä tapauksessa kaikki hankkeet on toteutettava unionin laajuisten hyötyjen saavuttamiseksi;

mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ’Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista’. Mahdollisesti keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmissä otetaan huomioon maiden rajat ylittävän pullonkaulan laajuuteen liittyvä epävarmuus. Tässä tapauksessa kaikkia hankeryhmään kuuluvia hankkeita ei tarvitse toteuttaa. Markkinat voivat päättää, toteutetaanko kaikki hankkeet, osa niistä tai vain yksi hanke, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa, muun muassa suhteessa kapasiteettitarpeisiin; sekä

keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden ryhmä on määritelty seuraavasti: ’Hankeryhmä X, mukaan lukien yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista’. Keskenään kilpailevien hankkeiden ryhmät liittyvät samaan pullonkaulaan. Pullonkaulan laajuus on kuitenkin selvempi kuin mahdollisesti keskenään kilpailevien yhteistä etua koskevien hankkeiden tapauksessa, ja siksi ainoastaan yksi yhteistä etua koskeva hanke on tarpeellista toteuttaa. Markkinat voivat päättää, mikä hankkeista toteutetaan, kunhan tarvittavat suunnitteluun ja lupamenettelyihin liittyvät ja lakisääteiset hyväksynnät on saatu. Tarvittaessa hankkeiden tarpeellisuutta arvioidaan uudelleen seuraavassa yhteistä etua koskevien hankkeiden määrittelyprosessissa.

Kaikkiin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin sovelletaan samoja asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

2)   Sähköasemien ja kompressoriasemien käsittely

Sähköasemien, muuttaja-asemien ja kaasun osalta kompressoriasemien katsotaan olevan osa yhteistä etua koskevaa hanketta, jos ne sijaitsevat maantieteellisesti siirtojohdon tai -putken varrella. Sähköasemat, muuttaja-asemat ja kompressoriasemat katsotaan yksittäisiksi hankkeiksi ja mainitaan erikseen unionin luettelossa, jos niiden maantieteellinen sijainti poikkeaa siirtojohdosta tai -putkesta. Niihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 347/2013 vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia.

3)   Määritelmä ’Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi’

Ilmaisu ’Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi’ viittaa asetuksella (EU) N:o 1391/2013 hyväksytyssä unionin luettelossa mainittuihin hankkeisiin, joita ei enää pidetä yhteistä etua koskevina hankkeina yhdestä tai useammasta seuraavista syistä:

uusien tietojen mukaan hanke ei täytä tukikelpoisuusperusteita;

hankkeen toteuttaja ei ole esittänyt sitä valittavaksi uudelleen unionin luetteloon;

hanke on jo otettu tai on määrä ottaa käyttöön lähitulevaisuudessa, minkä vuoksi se ei voisi hyötyä asetuksen (EU) N:o 347/2013 säännöksistä; tai

hanke sijoitettiin tärkeysjärjestyksessä muita ehdotettuja hankkeita alemmalle sijalle.

Tällaiset hankkeet eivät ole yhteistä etua koskevia hankkeita, mutta ne mainitaan unionin luettelossa alkuperäisillä hankenumeroilla läpinäkyvyyden ja selkeyden vuoksi.

Ne voidaan ottaa huomioon valittaessa hankkeita seuraavaan unionin luetteloon, jos syitä niiden pois jättämiselle ei enää ole.

4)   Määritelmä ’Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä’

’Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä’ ovat yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka kuuluvat johonkin ensisijaiseen sähkökäytävään ja sähkönsiirron valtaväylien ensisijaiseen aihealueeseen.

B.   UNIONIN LUETTELO YHTEISTÄ ETUA KOSKEVISTA HANKKEISTA

1)   Ensisijainen käytävä – Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (’NSOG’)

Ensimmäinen yhteenliitäntä Belgian ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä:

Nro

Määritelmä

1.1

Hankeryhmä Belgia – Yhdistynyt kuningaskunta välillä Zeebrugge–Canterbury (tunnetaan nykyisin nimellä NEMO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.1.1

Rajayhdysjohto Zeebrugge (BE) – Richborough'n (UK) lähistö

1.1.2

Sisäinen siirtojohto Richborough'n lähistö – Canterbury (UK)

1.1.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Siirtokapasiteetin lisääminen Tanskan, Saksan ja Alankomaiden välillä:

1.3

Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Endrup–Brunsbüttel, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK) – Niebüll (DE)

1.3.2

Sisäinen siirtojohto Brunsbüttel–Niebüll (DE)

1.4

Hankeryhmä Tanska–Saksa välillä Kassø–Dollern, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

1.4.1

Rajayhdysjohto Kassø (DK) – Audorf (DE)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto Audorf–Hamburg/Nord (DE)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto Hamburg/Nord–Dollern (DE)

1.5

Tanska–Alankomaat-rajayhdysjohto välillä Endrup (DK) – Eemshaven (NL) (tunnetaan nykyisin nimellä ’COBRAcable’)

Siirtokapasiteetin lisääminen Ranskan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä:

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Celtic Interconnector’)

1.7

Hankeryhmä Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.7.1

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Cotentin (FR) – Exeterin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä FAB-hanke)

1.7.2

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Tourbe (FR) – Chilling (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä IFA2-hanke)

1.7.3

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Coquelles (FR) ja Folkestone (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ElecLink-hanke)

1.8

Saksa–Norja-rajayhdysjohto välillä Wilster (DE) – Tonstad (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ’NordLink’)

1.9

Hankeryhmä Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

1.9.1

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Wexford (IE) and Pembroke, Wales (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä Greenlink-hanke)

1.9.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Coolkeeragh–Coleraine-keskukset (IE) – Hunterstonin sähköasema, Islay, Argyll ja Location C offshore-tuulipuistot (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ’ISLES’)

1.9.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.9.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.9.5

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.9.6

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.10

Norja – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto

1.11

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

1.12

Paineilmavarasto Yhdistyneessä kuningaskunnassa – Larne

1.13

Islanti – Yhdistynyt kuningaskunta -yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’Ice Link’)

1.14

Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Viking Link’)

2)   Ensisijainen käytävä Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (’NSI West Electricity’)

Nro

Määritelmä

2.1

Itävallan sisäinen siirtojohto välillä Westtirol–Zell-Ziller (AT) kapasiteetin lisäämiseksi Itävallan ja Saksan rajalla

Siirtokapasiteetin lisääminen Belgian ja Saksan välillä – ensimmäisen yhteenliitännän rakentaminen maiden välillä:

2.2

Hankeryhmä Belgia–Saksa välillä Lixhe–Oberzier (tunnetaan nykyisin nimellä ALEGrO-hanke), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.2.1

Rajayhdysjohto Lixhe (BE) – Oberzier (DE)

2.2.2

Sisäinen siirtojohto Lixhe–Herderen (BE)

2.2.3

Uusi sähköasema Zutendaalissa (BE)

2.3

Hankeryhmä Belgia–Luxemburg kapasiteetin lisäämiseksi maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.3.1

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.3.2

Rajayhdysjohto Aubange (BE) – Bascharage/Schifflange (LU)

2.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.5

Hankeryhmä Ranska–Italia välillä Grande Ile – Piossasco, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.5.1

Rajayhdysjohto Grande Ile (FR) – Piossasco (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä Savoie–Piemont-hanke)

2.5.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.6

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.7

Ranska–Espanja-rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Biscay Gulf’)

2.8

Vaiheistusmuuntajan koordinoitu rakentaminen ja käyttö Arkalessa (ES) yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämiseksi välillä Argia (FR) – Arkale (ES)

Hankeryhmä läntinen pohjois-eteläsuuntainen käytävä Saksassa siirtokapasiteetin lisäämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi järjestelmään:

2.9

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla

2.10

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel-Grοβgartach ja Wilster-Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla

2.11

Hankeryhmä Saksa–Itävalta–Sveitsi kapasiteetin lisäämiseksi Bodenjärven alueella, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.11.1

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.11.2

Sisäinen siirtojohto Rommelsbachin liitäntäkohta – Herbertingen (DE)

2.11.3

Sisäinen siirtojohto Wullenstettenin liitäntäkohta – Niederwangenin liitäntäkohta (DE) ja sisäinen siirtojohto Neuravensburg ja Saksan–Itävallan raja-alue

2.12

Saksa–Alankomaat-rajayhdysjohto Niederrhein (DE) – Doetinchem (NL)

Hankeryhmä uusiutuvien energialähteiden integroinnin lisäämiseksi Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä:

2.13

Hankeryhmä Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

2.13.1

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK)

2.13.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Srananagh (IE) – Turleenan (UK)

Siirtokapasiteetin lisääminen Sveitsin ja Italian välillä:

2.14

Italia–Sveitsi-rajayhdysjohto Thusis/Sils (CH) – Verderio Inferiore (IT)

2.15

Hankeryhmä Italia–Sveitsi – kapasiteetin lisääminen maiden rajalla, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.15.1

Rajayhdysjohto Airolo (CH) – Baggio (IT)

2.15.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.15.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.15.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Portugalin sisäinen hankeryhmä uusiutuvan energian integroinnin lisäämiseksi Portugalissa ja siirtokapasiteetin parantamiseksi Portugalin ja Espanjan välillä:

2.16

Portugalin sisäinen hankeryhmä kapasiteetin lisäämiseksi Portugalin ja Espanjan rajalla ja uuden uusiutuvan energian tuotannon liittämiseksi järjestelmään, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.16.1

Sisäinen siirtojohto Pedralva – Sobrado (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Pedralva – Alfena (PT)

2.16.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.16.3

Sisäinen siirtojohto Vieira do Minho – Ribeira de Pena – Feira (PT), tunnettiin aiemmin nimellä Frades B – Ribeira de Pena – Feira (PT)

Siirtokapasiteetin lisääminen Portugalin ja Espanjan välillä:

2.17

Portugali–Espanja-rajayhdysjohto väleillä Beariz – Fontefría (ES), Fontefría (ES) – Ponte de Lima (PT) (aiemmin Vila Fria / Viana do Castelo) ja Ponte de Lima – Vila Nova de Famalicão (PT) (aiemmin Vila do Conde) (PT), mukaan lukien sähköasemat Bearizissa (ES), Fontefríassa (ES) ja Ponte de Limassa (PT)

Varastointihankkeet Itävallassa ja Saksassa:

2.18

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Kaunertal, Tiroli (AT)

2.19

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

2.20

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Itävallassa – Limberg III, Salzburg (AT)

2.21

Pumppuvoimalaitos – Riedl, Itävallan ja Saksan raja-alue

2.22

Pumppuvoimalaitos – Pfaffenboden, Molln (AT)

Hankeryhmä Belgian pohjois- ja länsiosien siirtokapasiteetin lisäämiseksi:

2.23

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Belgian pohjoisrajalla välillä Zandvliet – Lillo (BE), Lillo-Mercator (BE), mukaan lukien sähköasema Lillossa (BE) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Brabo’)

2.24

Sisäinen siirtojohto Horta–Mercator (BE)

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmät Espanjassa siirtokapasiteetin lisäämiseksi Välimeren alueen kanssa:

2.25

Sisäisten siirtojohtojen hankeryhmä Espanjassa kapasiteetin lisäämiseksi Pohjois-Espanjan ja Välimeren alueen välillä, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

2.25.1

Sisäiset siirtojohdot Mudejar – Morella (ES) ja Mezquite–Morella (ES), mukaan lukien sähköasema Mudejarissa (ES)

2.25.2

Sisäinen siirtojohto Morella – La Plana (ES)

2.26

Espanjan sisäinen siirtojohto La Plana/Morella – Godelleta kapasiteetin lisäämiseksi pohjois-eteläsuuntaisella Välimeren akselilla

2.27

Kapasiteetin lisääminen Espanjan ja Ranskan välillä (yleinen hanke)

3)   Ensisijainen käytävä Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (’NSI East Electricity’)

Itävallan ja Saksan välisen yhteenliitännän vahvistaminen:

Nro

Määritelmä

3.1

Hankeryhmä Itävalta–Saksa välillä St. Peter – Isar, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.1.1

Rajayhdysjohto St. Peter (AT) – Isar (DE)

3.1.2

Sisäinen siirtojohto St. Peter – Tauern (AT)

3.1.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Itävallan ja Italian välisen yhteenliitännän vahvistaminen:

3.2

Hankeryhmä Itävalta–Italia välillä Lienz–Veneto, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.2.1

Rajayhdysjohto Lienz (AT) – Veneton alue (IT)

3.2.2

Sisäinen siirtojohto Lienz–Obersielach (AT)

3.2.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.4

Itävalta–Italia-rajayhdysjohto Wurmlach (AT) – Somplago (IT)

3.5

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.6

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Bulgarian ja Kreikan välisen yhteenliitännän vahvistaminen:

3.7

Hankeryhmä Bulgaria–Kreikka välillä Maritsa East 1 – N. Santa, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.7.1

Rajayhdysjohto Maritsa East 1 (BG) – N. Santa (EL)

3.7.2

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Plovdiv (BG)

3.7.3

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Maritsa East 3 (BG)

3.7.4

Sisäinen siirtojohto Maritsa East 1 – Burgas (BG)

Bulgarian ja Romanian välisen yhteenliitännän vahvistaminen:

3.8

Hankeryhmä Bulgaria–Romania – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nykyisin nimellä ’Black Sea Corridor’), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.8.1

Sisäinen siirtojohto Dobrudja–Burgas (BG)

3.8.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.8.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.8.4

Sisäinen siirtojohto Cernavoda–Stalpu (RO)

3.8.5

Sisäinen siirtojohto Gutinas–Smardan (RO)

3.8.6

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Slovenian, Kroatian ja Unkarin välisen yhteenliitännän vahvistaminen ja sisäisen verkon parannukset Sloveniassa:

3.9

Hankeryhmä Kroatia–Unkari–Slovenia välillä Žerjavenec/Hévíz–Cirkovce, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.9.1

Rajayhdysjohto Žerjavenec (HR) / Hévíz (HU) – Cirkovce (SI)

3.9.2

Sisäinen siirtojohto Divača–Beričevo (SI)

3.9.3

Sisäinen siirtojohto Beričevo–Podlog (SI)

3.9.4

Sisäinen siirtojohto Podlog–Cirkovce (SI)

3.10

Hankeryhmä Israel–Kypros–Kreikka välillä Hadera – Attican alue (tunnetaan nykyisin nimellä ’EUROASIA Interconnector’), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.10.3

Sisäinen siirtojohto välillä Korakia, Kreeta ja Attican alue (EL)

Sisäisen verkon parannukset Tšekissä:

3.11

Hankeryhmä Tšekin sisäiset siirtojohdot kapasiteetin lisäämiseksi luoteis- ja etelärajoilla, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.11.1

Sisäinen siirtojohto Vernerov–Vitkov (CZ)

3.11.2

Sisäinen siirtojohto Vitkov–Prestice (CZ)

3.11.3

Sisäinen siirtojohto Prestice–Kocin (CZ)

3.11.4

Sisäinen siirtojohto Kocin–Mirovka (CZ)

3.11.5

Sisäinen siirtojohto Mirovka–Cebin (CZ)

Hankeryhmä itäinen pohjois-eteläsuuntainen käytävä Saksassa siirtokapasiteetin lisäämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi järjestelmään:

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Baijeri sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi

3.13

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Halle/Saale–Schweinfurt kapasiteetin lisäämiseksi itäisessä pohjois-eteläsuuntaisessa käytävässä

Siirtokapasiteetin lisääminen Saksan ja Puolan välillä:

3.14

Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Eisenhüttenstadt–Plewiska (tunnetaan nykyisin nimellä GerPol Power Bridge –hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.14.1

Rajayhdysjohto Eisenhüttenstadt (DE) – Plewiska (PL)

3.14.2

Sisäinen siirtojohto Krajnik–Baczyna (PL)

3.14.3

Sisäinen siirtojohto Mikułowa–Świebodzice (PL)

3.15

Hankeryhmä Saksa–Puola välillä Vierraden–Krajnik (tunnetaan nykyisin nimellä ’GerPol Improvements’), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.15.1

Rajayhdysjohto Vierraden (DE) – Krajnik (PL)

3.15.2

Vaiheistusmuuntajien rakentaminen rajayhdysjohdoissa välillä Krajnik (PL) – Vierraden (DE) ja koordinoitu käyttö rajayhdysjohdon Mikułowa (PL) – Hagenwerder (DE) vaiheistusmuuntajan kanssa

Siirtokapasiteetin lisääminen Unkarin ja Slovakian välillä:

3.16

Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Gönyű–Gabčikovo, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.16.1

Rajayhdysjohto Gabčikovo (SK) – Gönyű (HU) ja Veľký Ďur (SK)

3.16.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.16.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.17

Yhteistä etua koskeva hanke Unkari–Slovakia-rajayhdysjohto välillä Sajóvánka (HU) – Rimavská Sobota (SK)

3.18

Hankeryhmä Unkari–Slovakia välillä Kisvárdan alue – Velké Kapušany, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.18.1

Rajayhdysjohto Kisvárdan alue (HU) – Velké Kapušany (SK)

3.18.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.19

Hankeryhmä Italia–Montenegro välillä Villanova–Lastva, mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.19.1

Rajayhdysjohto Villanova (IT) – Lastva (ME)

3.19.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.19.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.20

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.21

Italia–Slovenia-rajayhdysjohto Salgareda (IT) – Divača – Bericevon alue (SI)

3.22

Hankeryhmä Romania–Serbia välillä Resita–Pancevo (tunnetaan nykyisin nimellä ’Mid Continental East Corridor’), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

3.22.1

Rajayhdysjohto Resita (RO) – Pancevo (RS)

3.22.2

Sisäinen siirtojohto Portile de Fier – Resita (RO)

3.22.3

Sisäinen siirtojohto Resita–Timisoara/Sacalaz (RO)

3.22.4

Sisäinen siirtojohto Arad–Timisoara/Sacalaz (RO)

Pumppuvoimalaitokset Bulgariassa ja Kreikassa

3.23

Pumppuvoimalaitos Bulgariassa – Yadenitsa

3.24

Pumppuvoimalaitos Kreikassa – Amfilochia

3.25

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

3.26

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

4)   Ensisijainen käytävä Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (’BEMIP Electricity’)

Nro

Määritelmä

4.1

Tanska–Saksa-rajayhdysjohto Tolstrup Gaarde (DK) – Bentwisch (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 1 ja 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä ’Kriegers Flak Combined Grid Solution’)

4.2

Hankeryhmä Viro–Latvia välillä Kilingi-Nõmme–Riika (tunnetaan nykyisin nimellä kolmas rajayhdysjohto), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.2.1

Rajayhdysjohto Kilingi-Nõmme (EE) – Riian CHP2-sähköasema (LV)

4.2.2

Sisäinen siirtojohto Harku–Sindi (EE)

4.2.3

Sisäinen siirtojohto Riika CHP 2 – Riika HPP (LV)

4.3

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 4.9

4.4

Hankeryhmä Latvia–Ruotsi – kapasiteetin lisääminen (tunnetaan nykyisin nimellä NordBalt-hanke), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.4.1

Sisäinen siirtojohto Ventspils–Tume–Imanta (LV)

4.4.2

Sisäinen siirtojohto Ekhyddan–Nybro/Hemsjö (SE)

Liettuassa ja Puolassa tarvittavat parannukset ’LitPol Link I:n’ käyttöä varten:

4.5

Hankeryhmä Liettua–Puola välillä Alytus (LT) – Elk (PL), mukaan lukien seuraavat hankkeet:

4.5.1

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

4.5.2

Sisäinen siirtojohto Stanisławów – Olsztyn Mątki (PL)

4.5.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

4.5.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

4.5.5

Sisäinen siirtojohto Kruonis–Alytus (LT)

Pumppuvoimalaitokset Virossa ja Liettuassa:

4.6

Pumppuvoimalaitos Virossa – Muuga

4.7

Pumppuvoimalaitoksen kapasiteetin lisääminen Liettuassa – Kruonis

4.8

Hankeryhmä Viro – Latvia ja sisäiset parannukset Liettuassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

4.8.1

Rajayhdysjohto Tartto (EE) – Valmiera (LV)

4.8.2

Sisäinen siirtojohto Balti–Tartto (EE)

4.8.3

Rajayhdysjohto Tsirguliina (EE) – Valmiera (LV)

4.8.4

Sisäinen siirtojohto Eesti–Tsirguliina (EE)

4.8.5

Sisäinen siirtojohto sähköasemalta Liettuassa valtion rajalle (LT)

4.8.6

Sisäinen siirtojohto Kruonis–Visaginas (LT)

4.9

Eri näkökohdat Baltian maiden sähköverkon integroinnissa Manner-Euroopan verkkoon, mukaan lukien niiden synkronoitu toiminta (yleinen hanke)

5)   Ensisijainen käytävä Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (’NSI West Gas’)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä:

Nro

Määritelmä

5.1

Hankeryhmä, joka mahdollistaa kaksisuuntaiset kaasuvirrat Pohjois-Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin sekä Irlannista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

5.1.1

Fyysinen vastakkaisvirtaus Moffatin yhteenliitäntäpisteessä (IE/UK)

5.1.2

SNIP-putkijohdon (Skotlannista Pohjois-Irlantiin) parantaminen, jotta se voi ottaa vastaan fyysisen vastakkaisvirtauksen välillä Ballylumford–Twynholm

5.1.3

Islandmageen maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen kehittäminen Larnessa (Pohjois-Irlanti)

5.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.3

Shannonin LNG-terminaali ja putkijohto (IE)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Portugalin, Espanjan, Ranskan ja Saksan välillä

5.4

Kolmas yhteenliitäntäpiste Portugalin ja Espanjan välillä

5.5

Itäinen Espanja–Ranska-akseli – yhteenliitäntäpiste Iberian niemimaan ja Ranskan välillä Le Perthus'ssa, mukaan lukien Montpellierin ja St. Martin de Craun kompressoriasemat (tunnetaan nykyisin nimellä ’Midcat’)

5.6

Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa – vastakkaisvirtaus Ranskasta Saksaan Obergailbach/Medelsheimin yhteenliitäntäpisteessä (FR)

5.7

Ranskan verkon vahvistaminen etelä-pohjoissuunnassa yhtenäismarkkina-alueen luomiseksi, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

5.7.1

Val de Saônen putkijohto välillä Etrez–Voisines (FR)

5.7.2

Putkijohto Gascogne–Midi (FR)

5.8

Ranskan verkon vahvistaminen virtauksen tukemiseksi etelä-pohjoissuunnassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

5.8.1

Lyonin itäpuolinen putkijohto välillä Saint-Avit–Etrez (FR)

5.8.2

Eridanin putkijohto välillä Saint-Martin-de-Crau ja Saint-Avit (FR)

5.9

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.10

Vastakkaisvirtausyhteys TENP-putkijohdossa Saksassa

5.11

Vastakkaisvirtausyhteys Italian ja Sveitsin välillä Passo Griesin yhteenliitäntäpisteessä

5.12

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.13

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.14

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.15

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.16

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.17

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.18

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

5.19

Maltan yhteys Euroopan kaasuverkkoon – kaasuputki Italiaan Gelassa ja/tai kelluva LNG-varasto ja höyrystyslaitos (FSRU))

5.20

Kaasuputki, joka yhdistää Algerian Italiaan (Sardinian kautta) (tunnetaan nykyisin nimellä Galsi-putkijohto)

6)   Ensisijainen käytävä Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset kaasuyhteydet (’NSI East Gas’)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaksisuuntaiset kaasuvirrat Puolan, Tšekin ja Slovakian välillä luomalla yhteyden Puolan ja Kroatian LNG-terminaalien välillä

Nro

Määritelmä

6.1

Hankeryhmä, jolla lisätään Tšekin ja Puolan välistä yhteenliitäntäkapasiteettia ja tehdään siihen liittyviä parannuksia Länsi-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.1.1

Puolan ja Tšekin välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’Stork II’) välillä Libhošť – Hať (CZ/PL) – Kędzierzyn (PL)

6.1.2

Siirtoverkkohankkeet välillä Lwówek–Kędzierzyn (PL)

6.1.3

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.4

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.5

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.6

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.7

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.8

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.3

6.1.9

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.1.2

6.1.10

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.3

6.1.11

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.3

6.1.12

Putkijohto Tvrdonice-Libhošť, mukaan lukien Břeclavin kompressoriaseman parannukset (CZ)

6.2

Hankeryhmä Puolan ja Slovakian välinen yhteenliitäntä ja siihen liittyvät parannukset Itä-Puolassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.2.1

Puolan ja Slovakian välinen yhteenliitäntä

6.2.2

Siirtoverkkohankkeet välillä Rembelszczyzna–Strachocina (PL)

6.2.3

Siirtoverkkohankkeet välillä Tworóg–Strachocina (PL)

6.2.4

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.2.5

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.2.6

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.2.7

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.2.8

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.2.9

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.2.2

6.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.4

Yhteistä etua koskeva hanke – Itävallan ja Tšekin välinen kaksisuuntainen yhteenliitäntä (BACI) välillä Baumgarten (AT) – Reinthal (CZ/AT) – Brečlav (CZ)

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen Kroatian LNG-terminaalista naapurimaihin:

6.5

Hankeryhmä – Krkin LNG-terminaali ja siirtoputket Unkariin ja maan ulkopuolelle, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.5.1

Krkin LNG-terminaalin vaiheittainen kehittäminen (HR)

6.5.2

Kaasuputki Zlobin – Bosiljevo – Sisak – Kozarac – Slobodnica (HR)

6.5.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.5.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.6

Nyt yhteistä etua koskeva hanke nro 6.26.1

6.7

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Hankkeet, jotka mahdollistavat kaasun virtauksen eteläisestä kaasukäytävästä ja/tai Kreikan LNG-terminaaleista Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Serbian läpi ja edelleen Unkariin, mukaan lukien vastakkaisvirtausvalmius etelästä pohjoiseen sekä kauttakulku- ja siirtoverkkojen integrointi

6.8

Hankeryhmä Kreikan, Bulgarian ja Romanian välinen yhteenliitäntä ja tarvittavat vahvistukset Bulgariassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.8.1

Kreikan ja Bulgarian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’IGB’) välillä Komotini (EL) – Stara Zagora (BG)

6.8.2

Bulgarian siirtoverkon tarvittava kunnostaminen, uudenaikaistaminen ja laajentaminen

6.8.3

Bulgarian kaasunsiirtojärjestelmän pohjoisen renkaan yhteenliitäntä Podisor–Horia-putkijohtoon ja kapasiteetin lisääminen osuudella Hurezani-Horia-Csanadpalota

6.8.4

Kaasuputki kapasiteetin lisäämiseksi Bulgarian ja Romanian kaasunsiirtoverkkojen pohjoisen renkaan yhteenliitännässä

6.9

Hankeryhmä LNG-terminaali Pohjois-Kreikassa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.9.1

LNG-terminaali Pohjois-Kreikassa.

6.9.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.9.3

Kaasun kompressointilaitos Kipissä (EL)

6.10

Yhteistä etua koskeva hanke – Bulgarian ja Serbian välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’IBS’)

6.11

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.12

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.13

6.13.1

Nyt yhteistä etua koskeva hanke nro 6.24.4

6.13.2

Nyt yhteistä etua koskeva hanke nro 6.24.5

6.13.3

Nyt yhteistä etua koskeva hanke nro 6.24.6

6.14

Nyt yhteistä etua koskeva hanke nro 6.24.1

6.15

Kansallisten siirtoverkkojen yhteenliitäntä kansainvälisiin kaasunsiirtoputkistoihin ja vastakkaisvirtaus Isacceassa (RO)

6.15.1

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.15

6.15.2

Nyt osa yhteistä etua koskevaa hanketta nro 6.15

Hanke, joka mahdollistaa eteläisestä kaasukäytävästä tulevan kaasun virtauksen Italian kautta kohti Koillis-Eurooppaa

6.16

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.17

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.18

Adriatica-putkijohto (IT)

6.19

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Hankkeet, jotka mahdollistavat maanalaisen kaasunvarastointikapasiteetin kehittämisen Kaakkois-Euroopassa

6.20

Hankeryhmä varastointikapasiteetin lisäämiseksi Kaakkois-Euroopassa, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.1

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.20.2

Chirenin maanalaisen varastointilaitoksen laajentaminen (BG)

6.20.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

ja yksi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.20.4

Depomuresin varasto Romaniassa

6.20.5

Uusi maanalainen kaasunvarastointilaitos Romaniassa

6.20.6

Sarmaselin maanalainen kaasunvarastointilaitos Romaniassa

6.21

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.22

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

6.23

Unkarin ja Slovenian välinen yhteenliitäntä (Nagykanizsa – Tornyiszentmiklós (HU) – Lendava (SI) – Kidričevo)

6.24

Hankeryhmä kapasiteetin lisäämiseksi vaiheittain kaksisuuntaisella Bulgaria–Romania–Unkari–Itävalta-siirtokäytävällä (tunnetaan nykyisin nimellä ’ROHUAT/BRUA’), ensimmäisessä vaiheessa 1,75 miljardiin kuutiometriin ja toisessa vaiheessa 4,4 miljardiin kuutiometriin vuodessa, mukaan lukien uudet resurssit Mustaltamereltä:

6.24.1

Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, ensimmäinen vaihe, Csanádpalotan kompressoriasema (1. vaihe)

6.24.2

Kansallisen kaasunsiirtoverkon kehittäminen Romanian alueella Bulgaria–Romania–Unkari–Itävalta-käytävällä – kaasunsiirtoputkisto välillä Podișor–Horia, mittausasema ja kolme uutta kompressoriasemaa (Jupa, Bibești ja Podișor) (1. vaihe)

6.24.3

Kompressoriasema GCA Mosonmagyarovar (kehittäminen Itävallan puolella) (1. vaihe)

6.24.4

Városföld–Ercsi–Győr-putkijohto (kapasiteetti 4,4 mrd. kuutiometriä/vuosi) (HU)

6.24.5

Ercsi–Százhalombatta-putkijohto (kapasiteetti 4,4 mrd. kuutiometriä/vuosi) (HU)

6.24.6

Városföldin kompressoriasema (kapasiteetti 4,4 mrd. kuutiometriä/vuosi) (HU)

6.24.7

Siirtokapasiteetin lisääminen Romaniassa Unkariin päin 4,4 miljardiin kuutiometriin/vuosi (2. vaihe)

6.24.8

Mustanmeren rannikko – Podișorin (RO) putkijohto Mustanmeren kaasun siirtoa varten

6.24.9

Romania–Unkari-vastakkaisvirtaus: Unkarin osuus, toinen vaihe, Csanádpalotan tai Algyőn kompressoriasema (HU) (kapasiteetti 4.4 mrd. kuutiometriä/vuosi) (2. vaihe)

6.25

Hankeryhmä – infrastruktuuri uusille kaasutoimituksille Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueelle saannin monipuolistamiseksi, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

6.25.1

Putkiverkko Bulgariasta Slovakiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ’Eastring’)

6.25.2

Putkiverkko Kreikasta Itävaltaan (tunnetaan nykyisin nimellä ’Tesla’)

6.25.3

Kaksisuuntaisen Bulgaria–Romania–Unkari–Itävalta-siirtokäytävän jatkolaajentaminen (tunnetaan nykyisin nimellä ’ROHUAT/BRUA’, vaihe 3),

6.25.4

Infrastruktuuri, joka mahdollistaa Bulgarian kaasukaupan keskuksen kehittämisen

6.26

Hankeryhmä Kroatia–Slovenia–Itävalta Rogatecissa, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

6.26.1

Kroatia–Slovenia-yhteenliitäntä (Lučko –Zabok – Rogatec)

6.26.2

Kidričevon kompressoriasema, parannusten 2. vaihe (SI)

6.26.3

Kompressoriasemat Kroatian kaasunsiirtoverkossa

6.26.4

GCA 2014/04 Murfeld (AT)

6.26.5

Murfeld/Ceršak-yhteenliitännän parannukset (AT/SI)

6.26.6

Rogatecin yhteenliitännän parannukset

7)   Ensisijainen käytävä – Eteläinen kaasukäytävä (’SGC’)

Nro

Määritelmä

7.1

Hankeryhmä, joka koostuu integroiduista, erillisistä ja laajennettavissa olevista siirtoinfrastruktuureista ja niihin liittyvistä laitteistoista, joilla siirretään vuosittain vähintään 10 miljardia kuutiometriä kaasua Kaspianmeren uusista lähteistä Azerbaidžanin, Georgian ja Turkin halki EU:n markkinoille Kreikan ja Italian kautta, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

7.1.1

Kaasuputki Turkmenistanista ja Azerbaidžanista Georgian ja Turkin kautta EU:hun (tunnetaan nykyisin seuraavien hankkeiden yhdistelmänä: ’Trans-Caspian Gas Pipeline’ (TCP), ’Expansion of the South-Caucasus Pipeline’ (SCP-(F)X) ja ’Trans Anatolia Natural Gas Pipeline’ (TANAP))

7.1.2

Kaasun kompressointilaitos Kipissä (EL)

7.1.3

Kaasuputki Kreikasta Albanian ja Adrianmeren kautta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ’Trans-Adriatic Pipeline’ (TAP))

7.1.4

Kaasuputki Kreikasta Italiaan (tunnetaan nykyisin nimellä ’Poseidon Pipeline’)

7.1.5

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

7.1.6

Mittaus- ja säätöasemat Kreikan siirtoverkon liittämiseksi TAP-kaasuputkeen

7.1.7

Komotini–Thesprotia-kaasuputki (EL)

7.2

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

7.3

7.3.1

Kaasuputki Kyproksen offshore-kentiltä Kreetan kautta Manner-Kreikkaan (tunnetaan nykyisin nimellä ’EastMed Pipeline’)

7.3.2

Sisäisten pullonkaulojen poistaminen Kyproksessa eristyneisyyden lopettamiseksi ja kaasunsiirron mahdollistamiseksi itäisen Välimeren alueelta

7.4

Hankeryhmä yhteenliitännät Turkkiin, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

7.4.1

Kaasun kompressointilaitos Kipissä (EL)

7.4.2

Turkin ja Bulgarian välinen rajayhdysputki (tunnetaan nykyisin nimellä ’ITB’)

8)   Ensisijainen käytävä Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma kaasun osalta (’BEMIP Gas’)

Nro

Määritelmä

8.1

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen toimitusten monipuolistamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.1.1

Viron ja Suomen välinen rajayhdysputki (tunnetaan nykyisin nimellä ’Balticconnector’) ja

8.1.2

Yksi seuraavista LNG-terminaaleista:

8.1.2.1

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

8.1.2.2

Paldiskin LNG (EE)

8.1.2.3

Tallinnan LNG (EE)

8.1.2.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

Siirtoinfrastruktuurin vahvistaminen Baltian maissa ja maanalaisen kaasunvarastoinnin nykyaikaistaminen Latviassa:

8.2

Hankeryhmä, joka koskee itäisen Itämeren alueen infrastruktuurin parantamista, mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

8.2.1

Latvian ja Liettuan välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.2

Viron ja Latvian välisen yhteenliitännän parantaminen

8.2.3

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

8.2.4

Inčukalnsin maanalaisen kaasunvarastointilaitoksen parantaminen (LV)

8.3

Puolan ja Tanskan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’Baltic Pipe’)

8.4

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

8.5

Puolan ja Liettuan välinen yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’GIPL’)

8.6

Göteborgin LNG-terminaali Ruotsissa

8.7

Świnoujścien LNG-terminaalin kapasiteetin lisääminen Puolassa

8.8

Ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi

9)   Ensisijainen käytävä Keskisen Itä-Euroopan öljyntoimitusyhteydet (’OSC’)

Öljyn toimitusvarmuuden parantaminen keskisen Itä-Euroopan alueella lisäämällä yhteentoimivuutta ja mahdollistamalla riittävät vaihtoehtoiset toimitusreitit:

Nro

Määritelmä

9.1

Adamowo–Brody-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää JSC Uktransnaftan käsittelylaitoksen Brodyssa (Ukraina) Adamowon varastointilaitokseen (Puola)

9.2

Bratislava–Schwechat-putkijohto: putkijohto, joka yhdistää Schwechatin (Itävalta) ja Bratislavan (Slovakia)

9.3

JANAF-Adria-putkijohdot: olemassa olevien JANAF- ja Adria-putkijohtojen, jotka yhdistävät Omisaljin sataman Kroatiassa eteläiseen Družba-putkeen, jälleenrakentaminen, parantaminen, ylläpito ja kapasiteetin lisääminen (Kroatia, Unkari, Slovakia) (Unkari–Slovakia- yhteenliitäntää ei enää katsota yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi)

9.4

Litvinov (Tšekki) – Spergau (Saksa) -putkijohto: Družba-raakaöljyputken laajentaminen TRM Spergaun jalostamoon

9.5

Hankeryhmä – Pommerin putkijohto (Puola), mukaan lukien seuraavat yhteistä etua koskevat hankkeet:

9.5.1.

Öljyterminaalin rakentaminen Gdańskiin

9.5.2.

Pommerin putkijohdon laajentaminen: Pommerin putkijohdon silmukkaputket ja rinnakkaisputki, jotka yhdistävät Plebankan varastointilaitoksen (Płockin lähistöllä) ja Gdańskin käsittelyterminaalin

9.6

TAL Plus: TAL-putkijohdon kapasiteetin lisääminen välillä Trieste (Italia) – Ingolstadt (Saksa)

10)   Ensisijainen aihealue – Älykkäiden verkkojen käyttöönotto

Nro

Määritelmä

10.1

North Atlantic Green Zone -hankkeen (Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta / Pohjois-Irlanti) tavoitteena on tuulivoiman tuotantorajoitusten vähentäminen ottamalla käyttöön viestintäinfrastruktuuri, parantamalla verkon hallintaa ja yhteenliitäntää ja vahvistamalla (rajat ylittävät) käytännöt kysynnänhallintaa varten.

10.2

Green–Me-hankkeen (Ranska/Italia) tavoitteena on parantaa uusiutuvien energialähteiden integrointia ottamalla käyttöön automaatio-, hallinta- ja seurantajärjestelmiä suurjännite- ja suurjännite-/keskijännite-sähköasemilla, viestintä uusiutuvan energian tuottajien kanssa ja varastointi pääsähköasemilla sekä uusien tietojen vaihto yhteenliitännän hallitsemiseksi paremmin rajojen yli.

10.3

SINCRO.GRID-hankkeen (Slovenia/Kroatia) tavoitteena on ratkaista verkon jännitteeseen, taajuuden hallintaan ja ylikuormitukseen liittyvät ongelmat, jotta voidaan lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja korvata perinteistä tuotantoa integroimalla uusia aktiivisia elementtejä siirto- ja jakeluverkoissa virtuaaliseen rajatylittävään ohjauskeskukseen, joka perustuu pitkälle kehittyneeseen tiedonhallintaan, yhteiseen järjestelmän optimointiin ja yhteisiin ennusteisiin kahden viereisen siirtoverkonhaltijan ja kahden viereisen jakeluverkonhaltijan välillä.

11)   Ensisijainen aihealue – Sähkönsiirron valtaväylät

Yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla on kaksoisstatus sähkönsiirron valtaväylinä

Nro

Määritelmä

Ensisijainen käytävä Pohjoisten merialueiden offshore-verkko (’NSOG’)

1.1.1

Rajayhdysjohto Zeebrugge (BE) – Richborough'n (UK) lähistö

1.3.1

Rajayhdysjohto Endrup (DK) – Niebüll (DE)

1.3.2

Sisäinen siirtojohto Brunsbüttel–Niebüll (DE)

1.4.1

Rajayhdysjohto Kassø (DK) – Audorf (DE)

1.4.2

Sisäinen siirtojohto Audorf–Hamburg/Nord (DE)

1.4.3

Sisäinen siirtojohto Hamburg/Nord–Dollern (DE)

1.5

Tanska–Alankomaat-rajayhdysjohto välillä Endrup (DK) – Eemshaven (NL) (tunnetaan nykyisin nimellä ’COBRAcable’)

1.6

Ranska–Irlanti-rajayhdysjohto välillä La Martyre (FR) – Great Island tai Knockraha (IE) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Celtic Interconnector’)

1.7.1

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Cotentin (FR) – Exeterin (UK) lähistö (tunnetaan nykyisin nimellä FAB-hanke)

1.7.2

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Tourbe (FR) – Chilling (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä IFA2-hanke)

1.7.3

Ranska – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto välillä Coquelles (FR) ja Folkestone (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ElecLink-hanke)

1.8

Saksa–Norja-rajayhdysjohto välillä Wilster (DE) – Tonstad (NO) (tunnetaan nykyisin nimellä ’NordLink’)

1.10

Norja – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto

1.13

Islanti – Yhdistynyt kuningaskunta -yhteenliitäntä (tunnetaan nykyisin nimellä ’Ice Link’)

1.14

Rajayhdysjohto välillä Revsing (DK) ja Bicker Fen (UK) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Viking Link’)

Ensisijainen käytävä Länsi-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (’NSI West Electricity’)

2.2.1

Rajayhdysjohto Lixhe (BE) – Oberzier (DE)

2.5.1

Rajayhdysjohto Grande Ile (FR) – Piossasco (IT) (tunnetaan nykyisin nimellä Savoie–Piemont-hanke)

2.7

Ranska–Espanja-rajayhdysjohto Aquitaine (FR) – Baskimaa (ES) (tunnetaan nykyisin nimellä ’Biscay Gulf’)

2.9

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Osterath–Philippsburg (DE) kapasiteetin lisäämiseksi länsirajoilla

2.10

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Brunsbüttel-Grοβgartach ja Wilster-Grafenrheinfeld (DE) kapasiteetin lisäämiseksi pohjois- ja etelärajoilla

2.13

Hankeryhmä Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohdot, mukaan lukien yksi tai useampi seuraavista yhteistä etua koskevista hankkeista:

2.13.1

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Woodland (IE) – Turleenan (UK)

2.13.2

Irlanti – Yhdistynyt kuningaskunta -rajayhdysjohto Srananagh (IE) – Turleenan (UK)

Ensisijainen käytävä Keskisen Itä-Euroopan ja Etelä-Euroopan pohjois-eteläsuuntaiset sähköyhteenliitännät (’NSI East Electricity’)

3.10.1

Rajayhdysjohto Hadera (IL) – Kofinou (CY)

3.10.2

Rajayhdysjohto Kofinou (CY) – Korakia, Kreeta (EL)

3.10.3

Sisäinen siirtojohto välillä Korakia, Kreeta ja Attican alue (EL)

3.12

Saksan sisäinen siirtojohto välillä Wolmirstedt–Baijeri sisäisen pohjois-eteläsuuntaisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi

Ensisijainen käytävä Baltian energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma sähkön osalta (’BEMIP Electricity’)

4.1

Tanska–Saksa-rajayhdysjohto Tolstrup Gaarde (DK) – Bentwisch (DE) offshore-tuulipuistojen Kriegers Flak (DK) ja Baltic 1 ja 2 (DE) kautta (tunnetaan nykyisin nimellä ’Kriegers Flak Combined Grid Solution’)”


Top