Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014L0095

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/95/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014 , neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 330, 15.11.2014, p. 1–9 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/95/oj

15.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 330/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/95/EU,

annettu 22 päivänä lokakuuta 2014,

neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 13 päivänä huhtikuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti — 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi — Yhdessä uuteen kasvuun” todetaan, että eri aloilla toimivien yritysten on tarpeen antaa tietoja sosiaali- ja ympäristöasioista yhtä avoimesti kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on täysin yhdenmukaista sen kanssa, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus vaatia tarvittaessa yrityksiä lisäämään muiden kuin taloudellisten tietojen avoimuutta, mikä on jatkuvaisluonteinen tavoite.

(2)

Tarve parantaa yritysten tiedottamista sosiaalisista ja ympäristöasioista antamalla näitä kysymyksiä koskeva lainsäädäntöehdotus otettiin toistamiseen esille 25 päivänä lokakuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014”.

(3)

Euroopan parlamentti totesi 6 päivänä helmikuuta 2013 antamissaan päätöslauselmissa ”Yritysten yhteiskuntavastuu: tilivelvollinen, avoin ja vastuullinen yritystoiminta sekä kestävä kasvu” ja ”Yritysten yhteiskuntavastuu: yhteiskunnan etujen sekä kestävän ja osallistavan elpymisen edistäminen”, että se pitää tärkeänä, että yritykset antavat kestävään kehitykseen, kuten sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin, liittyviä tietoja kestävää kehitystä uhkaavien riskien tunnistamiseksi sekä sijoittajien ja kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi. Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen on tärkeää, jotta voidaan siirtyä hallitusti kestävään maailmantalouteen, jossa yhdistetään pitkän aikavälin kannattavuus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistaminen auttaa mittaamaan, seuraamaan ja ohjaamaan yritysten suoritusta ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan. Näin ollen Euroopan parlamentti kehotti komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee yritysten velvoitetta julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja ja jossa mahdollistetaan toimien suuri joustavuus, jotta voidaan ottaa huomioon yritysten yhteiskuntavastuun moniulotteisuus sekä liikeyritysten eri tavat toteuttaa yhteiskuntavastuuta ja yhtä lailla tietojen riittävä vertailukelpoisuus sijoittajien ja muiden sidosryhmien tarpeiden täyttämiseksi ja kuluttajien tarve saada helposti tietoa yritysten vaikutuksista yhteiskuntaan.

(4)

Tietyiltä suurilta yrityksiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevien kansallisten säännösten yhteensovittaminen on tärkeää yritysten, osakkeenomistajien ja sidosryhmien etujen kannalta. Yhteensovittaminen on tarpeen kyseisillä aloilla, koska useimmat säännösten soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä toimivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa.

(5)

On myös tarpeen ottaa käyttöön tietynlainen oikeudellinen vähimmäisvaatimus, joka koskee niiden tietojen laajuutta, jotka yritysten olisi asetettava yleisön ja viranomaisten saataville eri puolilla unionia. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi annettava oikea ja kattava kuva toimintaperiaatteistaan, tuloksistaan ja riskeistään.

(6)

Eri puolilla unionia julkistettavien muiden kuin taloudellisten tietojen yhdenmukaistamiseksi ja muuttamiseksi vertailukelpoisemmiksi tiettyjen suurten yritysten olisi laadittava muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka sisältää ainakin ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja työntekijöihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, korruption torjuntaan ja lahjontaan liittyviä tietoja. Selvityksessä olisi oltava kuvaus näihin seikkoihin liittyvistä toimintaperiaatteista, tuloksista ja riskeistä, ja se olisi sisällytettävä asianomaisen yrityksen toimintakertomukseen. Muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen olisi myös sisällytettävä tietoja yrityksen soveltamista due diligence -prosesseista, myös sen toimitus- tai alihankintaketjujen osalta, kun se on asianmukaista ja oikeasuhteista, jotta voidaan tunnistaa, estää ja lieventää todellisia ja mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapauttaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset velvoitteesta laatia muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, jos yritys antaa samaan tilikauteen liittyvän ja sisällöltään vastaavanlaisen erillisen kertomuksen.

(7)

Jos yrityksiä vaaditaan laatimaan muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, kyseiseen selvitykseen olisi sisällytettävä ympäristöasioiden osalta yksityiskohtaiset tiedot yrityksen toiminnan senhetkisistä ja ennakoitavissa olevista vaikutuksista ympäristöön ja tarvittaessa terveyteen ja turvallisuuteen, uusiutuvien ja/tai uusiutumattomien energiamuotojen käyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin sekä veden käyttöön ja ilman saastumiseen. Sosiaalisista näkökohdista ja työntekijöihin liittyvistä asioista selvityksessä annettavat tiedot voivat koskea toimia sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi, Kansainvälisen työjärjestön tärkeimpien yleissopimusten täytäntöönpanoa, työoloja, työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua, työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi, ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittamista, työterveyttä ja -turvallisuutta, vuoropuhelua paikallisyhteisöjen kanssa ja/tai toimia, jotka on toteutettu näiden yhteisöjen suojelemiseksi ja kehittämiseksi. Ihmisoikeuksista sekä korruption ja lahjonnan vastaisista toimista selvityksessä voitaisiin antaa tietoja ihmisoikeusloukkausten ehkäisemisestä ja/tai käytössä olevista välineistä korruption ja lahjonnan torjumiseksi.

(8)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi annettava riittävästi tietoa paitsi jo toteutuneista riskeistä myös asioista, jotka mitä todennäköisimmin voivat aiheuttaa merkittävien, vaikutuksiltaan vakavien riskien toteutumisen. Näiden vaikutusten merkitystä olisi arvioitava niiden laajuuden ja vakavuuden perusteella. Haitallisten vaikutusten riskit saattavat johtua yrityksen omasta toiminnasta, tai ne saattavat liittyä sen toimintoihin ja, kun se on olennaista ja oikeasuhteista, sen tuotteisiin, palveluihin tai liikesuhteisiin, toimitus- ja alihankintaketjut mukaan luettuina. Tästä ei saisi aiheutua tarpeetonta hallinnollista rasitetta pienille ja keskisuurille yrityksille.

(9)

Antaessaan näitä tietoja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat yritykset voivat noudattaa kansallisia toimintakehyksiä, unionin toimintakehyksiä, kuten ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), ja kansainvälisiä toimintakehyksiä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joilla pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n viitekehys, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet, Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISO standardi 26000, Kansainvälisen työjärjestön kolmikantainen periaatejulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta sekä GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative), tai muita tunnustettuja kansainvälisiä toimintakehyksiä.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävät ja tehokkaat keinot, joilla varmistetaan, että yritykset julkistavat muut kuin taloudelliset tiedot tämän direktiivin mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tehokkaat kansalliset menettelyt otetaan käyttöön tässä direktiivissä säädettyjen velvoitteiden noudattamisen valvomiseksi ja että nämä menettelyt ovat kaikkien sellaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saatavilla, joilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeutettu etu varmistaa, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan.

(11)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Rio+20-konferenssin päätösasiakirjan ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” 47 kohdassa tunnustetaan yritysten kestävän kehityksen raportoinnin merkitys ja kannustetaan yrityksiä harkitsemaan tarvittaessa kestävyyttä koskevien tietojen sisällyttämistä raportointiprosessiin. Päätösjulistuksessa kannustetaan lisäksi yritysmaailmaa sekä asianomaisia hallituksia ja sidosryhmiä kehittämään tarvittaessa Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän tuella parhaita käytäntöjä koskevia malleja ja helpottamaan tilinpäätöstietojen ja muiden kuin taloudellisten tietojen sisällyttämistä kertomuksiin nykyisistä toimintakehyksistä saatujen kokemusten perusteella.

(12)

Sijoittajien mahdollisuus saada muita kuin taloudellisia tietoja auttaa saavuttamaan tavoitteen, joka on asetettu etenemissuunnitelmassa kohti resurssitehokasta Eurooppaa ja jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä olisi otettava käyttöön markkinapohjaiset ja toimintapoliittiset kannusteet, joilla palkitaan liike-elämän panostukset tehokkuuteen.

(13)

Maaliskuun 24 ja 25 päivänä 2011 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään vähentämään sääntelystä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, aiheutuvaa kokonaiskuormitusta sekä Euroopan tasolla että kansallisesti ja ehdotti toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi, kun taas älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on parantaa pk-yritysten liiketoimintaympäristöä ja edistää niiden kansainvälistymistä. ”Pienet ensin” -periaatteen mukaisesti uusia julkistamisvaatimuksia olisi sen vuoksi sovellettava vain tiettyihin suuriin yrityksiin ja konserneihin.

(14)

Muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevien vaatimusten soveltamisala olisi määriteltävä suhteessa keskimääräiseen työntekijämäärään, taseen loppusummaan ja nettoliikevaihtoon. Pk-yritykset olisi vapautettava lisävaatimusten soveltamisesta, ja velvoitetta julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys olisi sovellettava vain suuriin yrityksiin, jotka ovat yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, ja yleisen edun kannalta merkittäviin yhteisöihin, jotka ovat suuren konsernin emoyrityksiä, ja molemmissa tapauksissa niiden työntekijämäärän olisi oltava keskimäärin yli 500, konsernien osalta yhteenlaskettuna. Tämä ei saisi estää jäsenvaltioita vaatimasta muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista muilta yrityksiltä tai konserneilta kuin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilta yrityksiltä.

(15)

Monet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (3) soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä ovat konsernien jäsenyrityksiä. Konsernin toimintakertomukset olisi laadittava siten, että tällaisia konserneja koskevat tiedot voidaan välittää jäsenyrityksille ja kolmansille osapuolille. Konsernin toimintakertomuksia koskevat kansalliset lainsäädännöt olisi sen vuoksi sovitettava yhteen, jotta tiedot, jotka yritysten on julkistettava unionissa, olisivat vertailukelpoisia ja yhdenmukaisia.

(16)

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön olisi ainoastaan tarkistettava, että muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys tai erillinen kertomus on annettu. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen tai erilliseen kertomukseen sisältyvät tiedot varmentaa riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja.

(17)

Jotta yritysten olisi helpompi julkistaa muita kuin taloudellisia tietoja, komission olisi laadittava viitteellisiä suuntaviivoja, mukaan lukien tärkeimmät yleiset ja alakohtaiset muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit. Komission olisi otettava huomioon nykyiset parhaat käytännöt, kansainvälinen kehitys ja asiaan liittyvistä unionin aloitteista saadut tulokset. Komission olisi kuultava asianmukaisesti myös merkityksellisiä sidosryhmiä. Ympäristönäkökohtien osalta komission olisi katettava ainakin maankäyttö, vedenkäyttö, kasvihuonekaasupäästöt ja materiaalien käyttö.

(18)

Yritysten hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten osaamisen ja näkemysten monimuotoisuus helpottaa asianomaisen yrityksen yritysorganisaation ja liiketoiminnan oikeaa ymmärtämistä. Sen ansiosta kyseisten elinten jäsenet voivat esittää rakentavaa kritiikkiä johdon päätöksistä ja suhtautua avoimemmin innovatiivisiin ajatuksiin siten, että vältetään jäsenten näkemysten samankaltaisuus eli ryhmäajatteluilmiö. Monimuotoisuus edistää siten johdon tehokasta valvontaa ja yrityksen menestyksekästä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää. Tämän vuoksi on tärkeää lisätä sovellettavien monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden avoimuutta. Markkinat saisivat tätä kautta tietoja yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäkäytännöistä, mikä kohdistaisi yrityksiin epäsuoraa painetta muuttaa hallitustaan monimuotoisemmaksi.

(19)

Velvoitetta julkistaa hallinto-, johto- ja valvontaelinten monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutus- ja ammattitaustan osalta olisi sovellettava vain tiettyihin suuriin yrityksiin. Monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden julkistamisen olisi oltava osa direktiivin 2013/34/EU 20 artiklassa säädettyä selvitystä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä. Jos monimuotoisuutta koskevia toimintaperiaatteita ei sovelleta, ei pitäisi olla velvoitetta ottaa niitä käyttöön, mutta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä olisi oltava selkeä ilmoitus siitä, miksei niitä sovelleta.

(20)

Unionin tason aloitteet, mukaan lukien maakohtainen raportointi useilla toimialoilla, sekä Eurooppa-neuvoston 22 päivänä toukokuuta 2013 sekä 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä esiin tuoma suurten yritysten ja konsernien maakohtainen raportointi, vastaavat säännökset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (4) ja kansainväliset pyrkimykset avoimuuden lisäämiseksi taloudellisten tietojen raportoinnissa on otettu huomioon. G8- ja G20-maiden kokousten yhteydessä OECD:tä on pyydetty laatimaan monikansallisille yrityksille vakiomuotoinen raportointimalli, jonka avulla yritykset voisivat raportoida veroviranomaisille eri puolilla maailmaa tekemistään voitoista ja maksamistaan veroista. Tällainen kehitys täydentää tähän direktiiviin sisältyviä ehdotuksia niiden tarkoitusta vastaavina asianmukaisina toimenpiteinä.

(21)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli tiettyjen suurten yritysten ja konsernien eri puolilla unionia julkistamien tietojen merkityksellisyyden, yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden parantamista, vaan ne voidaan toimien vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien elinkeinovapaus, oikeus yksityiselämään ja oikeus henkilötietojen suojaan. Tämä direktiivi on pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(23)

Direktiiviä 2013/34/EU olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutokset direktiiviin 2013/34/EU

Muutetaan direktiivi 2013/34/EU seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys

1.   Suurten yritysten, jotka ovat yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ja jotka täyttävät tilinpäätöspäivinä kriteerin, jonka mukaan niiden työntekijämäärä tilikauden aikana on keskimäärin 500, on sisällytettävä toimintakertomukseen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys, joka sisältää yrityksen kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämisen edellyttämässä laajuudessa tietoja vähintään ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä seikoista, mukaan lukien seuraavat:

a)

lyhyt kuvaus yrityksen liiketoimintamallista;

b)

kuvaus toimintaperiaatteista, joita yritys noudattaa suhteessa näihin seikkoihin, sovelletut due diligence -prosessit mukaan luettuina;

c)

kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset;

d)

näihin seikkoihin liittyvät merkittävimmät riskit, jotka koskevat yrityksen toimintoja, mukaan luettuina, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, sen liikesuhteet, tuotteet tai palvelut, ja jotka todennäköisesti aiheuttavat haitallisia vaikutuksia näillä aloilla, ja miten yritys hallitsee näitä riskejä;

e)

tärkeimmät muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä kyseessä olevalle liiketoiminnalle.

Jos yritys ei noudata tiettyjä toimintaperiaatteita suhteessa yhteen tai useampaan näistä seikoista, muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa selvityksessä on annettava selkeä ja perusteltu selvitys siitä, miksei se tee näin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen on myös tarvittaessa sisällytettävä tietoa ja lisäselvityksiä vuositilinpäätöksessä esitetyistä luvuista.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja jätetään pois poikkeustapauksissa, jos hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet, jotka toimivat niille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien mukaisesti ja ovat yhteisesti vastuussa asiasta, ovat asianmukaisesti perustellusti sitä mieltä, että tällaisten tietojen julkistaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa yrityksen kaupalliselle asemalle, jos tällaisten tietojen poisjättäminen ei estä yrityksen kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toimintojen aiheuttamien vaikutusten oikeaa ja tasapuolista ymmärtämistä.

Vaatiessaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen tietojen antamista jäsenvaltioiden on säädettävä, että yritykset voivat noudattaa kansallisia, unionin tai kansainvälisiä toimintakehyksiä ja että yritysten on näin tehdessään ilmoitettava, mitä toimintakehyksiä ne ovat noudattaneet.

2.   Yritysten, jotka noudattavat 1 kohdan mukaista velvoitetta, katsotaan noudattaneen velvoitetta, joka liittyy 19 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaiseen muiden kuin taloudellisten tietojen analyysia koskevaan velvoitteeseen.

3.   Yritys, joka on tytäryritys, vapautetaan 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta, jos kyseinen yritys ja sen tytäryritykset sisällytetään konsernin toimintakertomukseen tai toisen yrityksen erilliseen kertomukseen, joka laaditaan 29 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti.

4.   Jos yritys laatii samaan tilikauteen liittyvän erillisen kertomuksen, joka joko perustuu tai ei perustu kansallisiin, unionin tai kansainvälisiin toimintakehyksiin ja kattaa 1 kohdassa tarkoitettua muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa selvitystä varten vaaditut tiedot, jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän yrityksen velvoitteesta laatia 1 kohdassa säädetty muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys edellyttäen, että tällainen erillinen kertomus:

a)

julkistetaan yhdessä toimintakertomuksen kanssa 30 artiklan mukaisesti; tai

b)

asetetaan yrityksen verkkosivustolla julkisesti saataville kohtuullisen ajan kuluessa, joka on enintään kuusi kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, ja siihen viitataan toimintakertomuksessa.

Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin yrityksiin, jotka laativat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun erillisen kertomuksen.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkistaa, onko 1 kohdassa tarkoitettu muita kuin taloudellisia tietoja koskeva selvitys tai 4 kohdassa tarkoitettu erillinen kertomus annettu.

6.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että 1 kohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen tai 4 kohdassa tarkoitettuun erilliseen kertomukseen sisältyvät tiedot varmentaa riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja.”

2)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”g)

kuvaus yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimiin sovellettavista monimuotoisuutta koskevista toimintaperiaatteista esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutus- ja ammattitaustan osalta sekä näiden monimuotoisuutta koskevien toimintaperiaatteiden tavoitteista, toteuttamistavasta ja tuloksista raportointijaksolla. Jos tällaisia toimintaperiaatteita ei sovelleta, selvityksessä on oltava ilmoitus siitä, mistä tämä johtuu.”

;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava 34 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukainen lausunto tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti laadittujen tietojen osalta ja tarkistettava, että tämän artiklan 1 kohdan a, b, e, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot on annettu.”

;

c)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän artiklan 1 kohdan a, b, e, f ja g alakohdan soveltamisesta 1 kohdassa tarkoitetut yritykset, jotka ovat laskeneet liikkeeseen yksinomaan muita arvopapereita kuin direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavia osakkeita, paitsi jos tällaiset yritykset ovat laskeneet liikkeeseen direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteeksi otettavia osakkeita.”

;

d)

lisätään kohta seuraavasti:

”5.   Sen estämättä, mitä 40 artiklassa säädetään, 1 kohdan g alakohtaa ei sovelleta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys

1.   Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat suuren konsernin emoyrityksiä ja jotka täyttävät tilinpäätöspäivinä kriteerin, jonka mukaan niiden yhteenlaskettu työntekijämäärä on keskimäärin 500 tilikauden aikana, on sisällytettävä konsernin toimintakertomukseen muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys, joka sisältää konsernin kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ymmärtämisen edellyttämässä laajuudessa tietoja vähintään ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä seikoista, mukaan lukien seuraavat:

a)

lyhyt kuvaus konsernin liiketoimintamallista;

b)

kuvaus toimintaperiaatteista, joita konserni noudattaa suhteessa näihin seikkoihin, sovelletut due diligence -prosessit mukaan luettuina;

c)

kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset;

d)

näihin seikkoihin liittyvät merkittävimmät riskit, jotka koskevat konsernin toimintoja, mukaan luettuina, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, sen liikesuhteet, tuotteet tai palvelut, ja jotka todennäköisesti aiheuttavat haitallisia vaikutuksia näillä aloilla, sekä miten konserni hallitsee näitä riskejä;

e)

tärkeimmät muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä konsernin liiketoiminnalle.

Jos konserni ei noudata tiettyjä toimintaperiaatteita suhteessa yhteen tai useampaan näistä seikoista, muita kuin taloudellisia tietoja koskevassa konsolidoidussa selvityksessä on annettava selkeä ja perusteltu selvitys siitä, miksei se tee näin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseen on myös tarvittaessa sisällytettävä tietoa ja lisäselvityksiä konsernitilinpäätöksessä esitetyistä luvuista.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja jätetään pois poikkeustapauksissa, jos hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet, jotka toimivat niille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien mukaisesti ja ovat yhteisesti vastuussa asiasta, ovat asianmukaisesti perustellusti sitä mieltä, että tällaisten tietojen julkistaminen aiheuttaisi vakavaa haittaa konsernin kaupalliselle asemalle, jos tällaisten tietojen poisjättäminen ei estä konsernin kehityksen, tuloksen, aseman ja sen toimintojen aiheuttamien vaikutusten oikeaa ja tasapuolista ymmärtämistä.

Vaatiessaan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen tietojen antamista jäsenvaltioiden on säädettävä, että emoyritys voi noudattaa kansallisia, unionin tai kansainvälisiä toimintakehyksiä ja että sen on näin tehdessään ilmoitettava, mitä toimintakehyksiä se on noudattanut.

2.   Emoyrityksen, joka noudattaa 1 kohdan mukaista velvoitetta, katsotaan noudattaneen velvoitetta, joka liittyy 19 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ja 29 artiklan mukaiseen muiden kuin taloudellisten tietojen analyysia koskevaan velvoitteeseen.

3.   Emoyritys, joka on myös tytäryritys, vapautetaan 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta, jos kyseinen vapautuksen saanut emoyritys ja sen tytäryritykset sisällytetään konsernin toimintakertomukseen tai toisen yrityksen erilliseen kertomukseen, joka laaditaan 29 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti.

4.   Jos emoyritys laatii samaan tilikauteen liittyvän erillisen kertomuksen, jossa viitataan koko ryhmään, joka joko perustuu tai ei perustu kansallisiin, unionin tai kansainvälisiin toimintakehyksiin ja kattaa 1 kohdassa tarkoitettua muita kuin taloudellisia tietoja koskevaa konsolidoitua selvitystä varten vaaditut tiedot, jäsenvaltiot voivat vapauttaa tämän emoyrityksen velvoitteesta laatia 1 kohdassa säädetty muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys edellyttäen, että tällainen erillinen kertomus:

a)

julkistetaan yhdessä konsernin toimintakertomuksen kanssa 30 artiklan mukaisesti; tai

b)

asetetaan yrityksen verkkosivustolla julkisesti saataville kohtuullisen ajan kuluessa, joka on enintään kuusi kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, ja siihen viitataan konsernin toimintakertomuksessa.

Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin yrityksiin, jotka laativat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun erillisen kertomuksen.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastaa, onko 1 kohdassa tarkoitettu muita kuin taloudellisia tietoja koskeva konsolidoitu selvitys tai 4 kohdassa tarkoitettu erillinen kertomus annettu.

6.   Jäsenvaltiot voivat vaatia, että 1 kohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseen tai 4 kohdassa tarkoitettuun erilliseen kertomukseen sisältyvät tiedot varmentaa riippumaton varmennuspalvelujen tarjoaja.”

4)

Korvataan 33 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä, jotka toimivat niille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien mukaisesti, on yhteisesti velvollisuus varmistaa, että

a)

vuositilinpäätös, toimintakertomus ja selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, jos se annetaan erikseen, ja 19 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kertomus, ja

b)

konsernitilinpäätös, konsernin toimintakertomus ja konsernin kattava selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, jos se annetaan erikseen, ja 29 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettu kertomus,

laaditaan ja julkistetaan tämän direktiivin vaatimusten ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien vaatimusten mukaisesti.”

5)

Lisätään 34 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Tätä artiklaa ei sovelleta 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan selvitykseen ja 29 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan konsolidoituun selvitykseen eikä 19 a artiklan 4 kohdassa ja 29 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin erillisiin kertomuksiin.”

6)

Lisätään 48 artiklaan ennen viimeistä kohtaa kohta seuraavasti:

”Lisäksi kertomuksessa tarkastellaan OECD:ssä saavutettu kehitys ja asiaan liittyvien unionin aloitteiden tulokset huomioon ottaen mahdollisuutta velvoittaa suuret yritykset ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt laatimaan vuosittain kustakin jäsenvaltiosta ja kolmannesta maasta, jossa ne toimivat, maakohtainen raportti, joka sisältää tiedot vähintään voitoista, voitoista maksetuista veroista sekä saaduista valtiontuista.”

2 artikla

Raportointia koskeva ohjeistus

Komissio laatii muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevista menetelmistä viitteellisiä suuntaviivoja, joihin sisältyy tärkeimpiä yleisiä ja alakohtaisia muita kuin taloudellisia tulosindikaattoreita, jotta yritysten olisi helpompi julkistaa merkityksellisiä, hyödyllisiä ja vertailukelpoisia muita kuin taloudellisia tietoja. Suuntaviivoja laatiessaan komissio kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä.

Komissio julkaisee suuntaviivat viimeistään 6 päivänä joulukuuta 2016.

3 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja muiden näkökohtien ohella sen soveltamisalasta, erityisesti suurten listaamattomien yritysten osalta, sen tehokkuudesta sekä laaditun ohjeistuksen ja menetelmien tasosta. Kertomus julkaistaan viimeistään 6 päivänä joulukuuta 2018, ja siihen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 6 päivänä joulukuuta 2016. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan kaikkiin 1 artiklan soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin 1 päivänä tammikuuta 2017 alkavana tilikautena tai kalenterivuoden 2017 aikana.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 22 päivänä lokakuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. DELLA VEDOVA


(1)  EUVL C 327, 12.11.2013, s. 47.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 29. syyskuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).


Top