EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014L0056

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/56/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014 , tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 158, 27.5.2014, p. 196–226 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2014/56/oj

27.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 158/196


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/56/EU,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/43/EY (3) vahvistetaan edellytykset, joita sovelletaan lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden hyväksymiseen ja rekisteröintiin, kyseisiin henkilöihin sovellettavat riippumattomuutta, objektiivisuutta ja ammattietiikkaa koskevat säännöt sekä puitteet niiden julkista valvontaa varten. Mainittujen sääntöjen yhdenmukaistamista on kuitenkin vietävä pitemmälle unionin tasolla, jotta kyseisiin henkilöihin sovellettavat vaatimukset olisivat avoimempia ja ennakoitavampia ja jotta he voisivat hoitaa tehtäviään riippumattomammin ja objektiivisemmin. On myös tärkeää parantaa niiden tilintarkastusstandardien lähentymisen vähimmäistasoa, joiden perusteella lakisääteiset tilintarkastukset tehdään. Sijoittajansuojan vahvistamiseksi on lisäksi tärkeää lujittaa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkista valvontaa lisäämällä unionin julkisesta valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten riippumattomuutta ja antamalla niille asianmukaiset toimivaltuudet, joihin sisältyvät tutkinta- ja seuraamusvaltuudet rikkomisten havaitsemiseksi, torjumiseksi ja estämiseksi lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen tarjoamien tilintarkastuspalvelujen yhteydessä.

(2)

Koska yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä on suuri merkitys yleisen edun kannalta niiden liiketoiminnan ulottuvuuden ja monimutkaisuuden taikka liiketoiminnan luonteen vuoksi, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastettujen tilinpäätösten uskottavuutta on vahvistettava. Tämän vuoksi direktiivissä 2006/43/EY säädettyjä erityissäännöksiä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisestä tilintarkastuksesta on kehitetty edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 537/2014 (4). Tässä direktiivissä säädettyjä säännöksiä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteisestä tilintarkastuksesta olisi sovellettava lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin vain siltä osin kuin ne tekevät tällaisten yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia.

(3)

Sisämarkkinat käsittävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla taataan tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sekä sijoittautumisvapaus. Lakisääteisille tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille on tarpeen antaa valmiudet kehittää lakisääteistä tilintarkastusta koskeviin palveluihin liittyvää toimintaansa unionissa antamalla niille mahdollisuus tarjota kyseisiä palveluita muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ne hyväksyttiin. Antamalla lakisääteisille tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöille mahdollisuus tarjota lakisääteisiä tilintarkastuksia vastaanottavassa jäsenvaltiossa käyttäen alkuperäisiä ammattinimikkeitään vastataan erityisesti niiden yritysten muodostamien konsernien tarpeisiin, jotka sisämarkkinoiden aiheuttaman vilkastuneen liiketoiminnan vuoksi laativat tilinpäätöksiä monessa jäsenvaltiossa ja joiden on annettava kyseiset tilinpäätökset tarkastettaviksi unionin oikeuden mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden kehittämistä haittaavien esteiden poistamisella jäsenvaltioiden väliltä edistettäisiin unionin tilintarkastusmarkkinoiden yhdentymistä.

(4)

Lakisääteinen tilintarkastus edellyttää riittäviä tietoja muun muassa yhtiö- ja vero-oikeudesta sekä sosiaalilainsäädännöstä, ja näissä saattaa olla eroja jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltion alueella tarjottavien lakisääteistä tilintarkastusta koskevien palveluiden laadun varmistamiseksi kyseisellä jäsenvaltiolla pitäisi tämän vuoksi olla mahdollisuus vaatia korvaavan toimenpiteen toteuttamista, jos toisessa jäsenvaltiossa hyväksytty lakisääteinen tilintarkastaja haluaa tulla hyväksytyksi myös ensin mainitun jäsenvaltion alueella perustaakseen sinne kiinteän toimipaikan. Tällaisessa toimenpiteessä olisi otettava huomioon kyseessä olevan lakisääteisen tilintarkastajan ammattikokemus. Toimenpide ei saisi aiheuttaa suhteetonta rasitetta kyseiselle lakisääteiselle tilintarkastajalle eikä estää lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden tarjoamista korvaavan toimenpiteen toteuttamista vaativassa jäsenvaltiossa tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa. Jäsenvaltioiden tulisi voida hyväksyä hakijana olevat lakisääteiset tilintarkastajat joko Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY (5) määriteltyjen kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan perusteella. Sopeutumisajan päätteeksi lakisääteisen tilintarkastajan pitäisi voida päästä ammattialalle vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kun kyseisessä jäsenvaltiossa on arvioitu, että hänellä on ammattikokemusta kyseisessä jäsenvaltiossa.

(5)

Vaikka ensisijaisen vastuun taloudellisten tietojen antamisesta olisikin oltava tarkastettavan yhteisön toimivalla johdolla, lakisääteisillä tilintarkastajilla ja tilintarkastusyhteisöillä on tärkeä tehtävä, kun he haastavat toimivan johdon aktiivisesti käyttäjän näkökulmasta. Sen vuoksi tilintarkastuksen laadun parantamiseksi on tärkeää, että lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen ammatillista skeptisyyttä tarkastettavaa yhteisöä kohtaan lujitetaan. Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen olisi tiedostettava väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden mahdollisuus huolimatta aikaisemmasta kokemuksestaan tarkastettavan yhteisön toimivan johdon rehellisyydestä ja vilpittömyydestä.

(6)

On erityisen tärkeää lujittaa riippumattomuutta olennaisena tekijänä lakisääteisiä tilintarkastuksia tehtäessä. Jotta voitaisiin lisätä lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta tarkastettavasta yhteisöstä, kun tehdään lakisääteisiä tilintarkastuksia, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön ja jokaisen luonnollisen henkilön, joka suoraan tai epäsuorasti voi vaikuttaa lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, olisi oltava riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä, eivätkä ne saisi osallistua tarkastettavan yhteisön päätöksentekoprosessiin. Riippumattomuuden säilyttämiseksi on myös tärkeää, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö pitää kirjaa kaikista riippumattomuuteensa kohdistuvista uhista sekä varotoimista, joilla kyseisiä uhkia lievennetään. Lisäksi, jos lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuteen kohdistuvat uhat ovat kyseisten uhkien lieventämiseksi toteutettujen varotoimien jälkeenkin liian merkittäviä, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön olisi luovuttava tai kieltäydyttävä tilintarkastustoimeksiannosta.

(7)

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen olisi oltava riippumattomia tarkastettavien yhteisöjen lakisääteisiä tilintarkastuksia tehdessään, ja eturistiriitoja olisi vältettävä. Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuuden määrittäminen edellyttää, että otetaan huomioon käsite ketjusta, jossa lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt toimivat. Riippumattomuutta koskevan vaatimuksen olisi täytyttävä ainakin tilintarkastuskertomuksen kattamana ajanjaksona, niin aikana, jonka tilintarkastuksen kohteena oleva tilinpäätös kattaa, kuin aikana, jolloin lakisääteinen tilintarkastus tehdään.

(8)

Lakisääteisten tilintarkastajien, tilintarkastusyhteisöjen ja niiden työntekijöiden olisi erityisesti pidätyttävä suorittamasta jonkin yhteisön lakisääteistä tilintarkastusta, jos niillä on siinä liiketoiminnallinen tai taloudellinen intressi, ja pidätyttävä ryhtymästä kaupankäyntiin tarkastettavan yhteisön liikkeeseen laskemilla, takaamilla tai muutoin tukemilla rahoitusvälineillä, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön olisi pidätyttävä osallistumasta tarkastettavan yhteisön sisäisiin päätöksentekoprosesseihin. Lakisääteisiä tilintarkastajia, tilintarkastusyhteisöjä ja niiden työntekijöitä, jotka suoraan osallistuvat lakisääteisen tilintarkastuksen toimeksiantoon, olisi estettävä ottamasta vastaan tehtäviä tarkastettavan yhteisön toimivassa johdossa tai hallinto- tai valvontaelimessä, kunnes tilintarkastustoimeksiannon päättymisestä on kulunut tarkoituksenmukainen ajanjakso.

(9)

On tärkeää, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt kunnioittavat asiakkaidensa oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan. Niiden pitäisi sen vuoksi noudattaa luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevia tiukkoja sääntöjä, mikä ei kuitenkaan saisi haitata tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 asianmukaista täytäntöönpanoa tai yhteistyötä konsernin tilintarkastajan kanssa suoritettaessa konsernitilinpäätösten tilintarkastusta silloin, kun emoyhtiö on kolmannessa maassa, edellyttäen, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6) noudatetaan. Tällaiset säännöt eivät kuitenkaan sallisi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tekevän yhteistyötä kolmannen maan viranomaisten kanssa direktiivin 2006/43/EY XI luvussa säädettyjen yhteistyökanavien ulkopuolella. Luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös lakisääteisiin tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin, jotka eivät enää osallistu tietyn tilintarkastukseen liittyvän tehtävän suorittamiseen.

(10)

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riittävällä sisäisellä organisoinnilla olisi autettava estämään riippumattomuuteen kohdistuvat uhat. Tilintarkastusyhteisön omistajat, osakkeenomistajat tai sen johtoon kuuluvat henkilöt eivät saisi näin ollen osallistua lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen tavalla, joka vaarantaa tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuuden ja objektiivisuuden. Lakisääteisillä tilintarkastajilla ja tilintarkastusyhteisöillä olisi lisäksi oltava asianmukaiset sisäiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat lakisääteistä tilintarkastusta koskeviin toimintoihin niiden organisaatiossa osallistuvien työntekijöiden ja muiden henkilöiden suhteen, jotta näille asetettujen lakisääteisten velvollisuuksien noudattaminen voidaan varmistaa. Näillä toimintaperiaatteilla ja menettelytavoilla olisi erityisesti pyrittävä estämään ja poistamaan riippumattomuuteen kohdistuvat uhat ja varmistamaan lakisääteisen tilintarkastuksen laatu, luotettavuus ja perusteellisuus. Toimintaperiaatteet ja menettelytavat olisi suhteutettava lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön liiketoiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.

(11)

Lakisääteisen tilintarkastuksen päätteeksi annetaan lausunto siitä, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan tarkastetusta yhteisöstä asiaa koskevan taloudellista raportointia koskevan kehyksen mukaisesti. Sidosryhmät eivät kuitenkaan välttämättä tunne tilintarkastuksen rajoitteita esimerkiksi olennaisuuden, otantamenetelmien, tilintarkastajan roolin väärinkäytösten havaitsemisessa ja johdon vastuun osalta, mikä voi aiheuttaa vääriä odotuksia. Jotta odotukset olisivat lähempänä todellisuutta, on tärkeää selkeyttää sitä, mitä lakisääteiseen tilintarkastukseen kuuluu.

(12)

On tärkeää varmistaa lakisääteisten tilintarkastusten korkea laatu unionissa. Kaikki lakisääteiset tilintarkastukset olisi tämän vuoksi suoritettava komission hyväksymien kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti. Koska kansainväliset tilintarkastusstandardit on tarkoitettu käytettäviksi kaikenkokoisissa ja -tyyppisissä yhteisöissä kaikilla lainkäyttöalueilla, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon pienten yritysten liiketoiminnan laajuus ja monimutkaisuus arvioidessaan kansainvälisten tilintarkastusstandardien soveltamisalaa. Minkään tällaisen säännöksen tai jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen tuloksena ei saisi olla se, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ei pysty suorittamaan lakisääteisiä tilintarkastuksia kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava määrätä ylimääräisiä kansallisia tilintarkastusmenettelyjä tai -vaatimuksia vain siinä tapauksessa, että ne ovat tarpeen vuositilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten lakisääteisen tilintarkastuksen laajuuteen liittyvien kansallisten lakisääteisten erityisvaatimusten vuoksi, jolloin kansainväliset tilintarkastusstandardit eivät kata kyseisiä vaatimuksia, tai siinä tapauksessa, että ne parantavat vuositilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten uskottavuutta ja laatua. Komission olisi myös vastaisuudessa osallistuttava kansainvälisten tilintarkastusstandardien sisällön seurantaan ja menettelyyn, jossa kansainvälinen tilintarkastajaliitto (IFAC) hyväksyy niitä.

(13)

Konsernitilinpäätösten osalta olisi määriteltävä kyseessä olevaan konserniin kuuluvia eri yhteisöjä tarkastavien lakisääteisten tilintarkastajien velvollisuudet selvästi. Tätä varten konsernin tilintarkastajan olisi oltava kokonaisvastuussa tilintarkastuskertomuksesta.

(14)

Unionissa tehtävien laaduntarkastusten uskottavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden laadunvarmistusjärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkinen valvonta. Laaduntarkastukset on suunniteltu ehkäisemään tai poistamaan mahdollisia puutteita lakisääteisten tilintarkastusten toteutustavassa. Jotta voidaan varmistaa, että laaduntarkastukset ovat riittävän kattavia, toimivaltaisten viranomaisten olisi tällaisia tarkastuksia tehdessään otettava huomioon lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan laajuus ja monimutkaisuus.

(15)

Jotta tehostettaisiin tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 vaatimusten noudattamista ja ottaen huomioon, että komissio antoi 8 päivänä joulukuuta 2010 tiedonannon ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla”, olisi lujitettava valvontatoimenpiteiden hyväksymisvaltuuksia ja toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia määrätä seuraamuksia. Olisi säädettävä hallinnollisista taloudellisista seuraamuksista, joita määrätään lakisääteisille tilintarkastajille, tilintarkastusyhteisöille ja yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille, jos sääntöjen rikkomisia havaitaan. Toimivaltaisten viranomaisten olisi oltava avoimia soveltamiensa seuraamusten ja toimenpiteiden osalta. Seuraamusten hyväksymisessä ja julkistamisessa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, oikeutta henkilötietojen suojaan ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen.

(16)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava määrätä hallinnollisia taloudellisia seuraamuksia, joilla on tosiasiallinen estävä vaikutus ja jotka esimerkiksi ovat määrältään enintään miljoona euroa tai sitä enemmän, kun on kyse luonnollisista henkilöistä, ja enintään jokin prosenttiosuus vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta edellisenä tilikautena, kun on kyse oikeushenkilöistä tai muista yhteisöistä. Tämä tavoite saavutetaan paremmin, jos taloudellinen seuraamus suhteutetaan rikkojan taloudelliseen tilanteeseen. Olisi harkittava muuntyyppisiä seuraamuksia, joilla on asianmukainen estävä vaikutus, tämän vaikuttamatta mahdollisuuteen peruuttaa kyseessä olevan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön saama hyväksyntä. Jäsenvaltioiden tulisi joka tapauksessa soveltaa samanlaisia perusteita määritellessään määrättävän seuraamuksen.

(17)

Ilmiantajat voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille uutta tietoa, josta on näille apua sääntöjenvastaisuuksien, myös väärinkäytösten, selvittämisessä ja sääntöjenvastaisuuksista aiheutuvien seuraamusten määräämisessä. Ilmiantajat voivat kuitenkin jättää ilmiannot tekemättä kostotoimien pelosta tai kannustimien puutteen vuoksi. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että käytössä on riittävät järjestelyt, joilla ilmiantajia kannustetaan ilmoittamaan niille tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 mahdollisista rikkomisista ja suojataan kostotoimilta. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarjota ilmiantajille kannustimia ilmiantojen tekemiseksi. Tällaisia kannustimia olisi kuitenkin sovellettava ilmiantajiin ainoastaan, jos he tuovat esille uutta tietoa, jota heitä ei lakisääteisesti jo velvoiteta ilmoittamaan, ja jos nämä tiedot johtavat tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 rikkomisesta määrättävään seuraamukseen. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin myös varmistettava, että niiden soveltamat ilmiantojärjestelmät sisältävät mekanismeja, joilla suojataan ilmoitettujen tietojen kohteena olevia henkilöitä asianmukaisesti, erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojensa suojaan, ja menettelyjä, joilla varmistetaan kyseisten henkilöiden puolustautumisoikeus ja oikeus tulla kuulluksi ennen heitä koskevan päätöksen tekemistä sekä oikeus hakea tuomioistuimessa muutosta heitä koskevaan päätökseen. Näissä mekanismeissa tulisi taata ilmiantajille asianmukainen suojelu, ei vain henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden osalta vaan myös sen varmistamiseksi, etteivät he joudu aiheettomien kostotoimien kohteeksi.

(18)

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkinen valvonta kattaa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisen ja rekisteröinnin, ammattietiikkaa ja tilintarkastusyhteisöjen sisäistä laadunvalvontaa koskevien normien antamisen, jatkuvan koulutuksen sekä lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät. Tilintarkastajia koskevan valvonnan avoimuuden parantamiseksi sekä vastuullisuuden lisäämiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi viranomainen, joka on vastuussa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkisesta valvonnasta. Julkisesta valvonnasta vastaavien viranomaisten riippumattomuus tilintarkastajien ammattikunnasta on keskeinen ennakkoedellytys sille, että lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkinen valvonta on rehellistä ja tehokasta sekä toimii asianmukaisesti. Sen vuoksi henkilöiden, jotka eivät toimi tilintarkastajina, olisi johdettava julkisesta valvonnasta vastaavien viranomaisten toimintaa ja jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön riippumattomat ja avoimet menettelyt kyseisten henkilöiden valintaa varten.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää poikkeuksia tilintarkastuspalveluille määrätyistä vaatimuksista, kun niitä tarjotaan osuuskunnille ja säästöpankeille.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää tai antaa toimivaltaisten viranomaisten siirtää näiden toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä muille laissa valtuutetuille tai nimetyille viranomaisille tai elimille. Tällaiseen tehtävien siirtoon olisi sovellettava tiukkoja ehtoja, ja asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen olisi oltava viime kädessä vastuussa valvonnasta.

(21)

Julkisesta valvonnasta vastaavilla viranomaisilla olisi oltava riittävät valtuudet voidakseen hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Lisäksi julkisesta valvonnasta vastaavilla viranomaisilla olisi oltavat riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit hoitaakseen tehtävänsä.

(22)

Rajojen yli toimivien tai ketjuihin kuuluvien lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riittävä valvonta edellyttää, että jäsenvaltioiden julkisesta valvonnasta vastaavat viranomaiset vaihtavat tietoja keskenään. Mahdollisesti vaihdettavien tietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi jäsenvaltioiden olisi edellytettävä salassapitovelvollisuuden noudattamista julkisesta valvonnasta vastaavien viranomaisten henkilökunnan lisäksi myös kaikilta henkilöiltä, joille julkisesta valvonnasta vastaavat viranomaiset ovat voineet siirtää tehtäviä.

(23)

Jos asianmukaiset perusteet toimien toteuttamiseen ovat olemassa, mutta tarkastettava yhteisö ei toteuta toimia, tarkastusvaliokunnalla, osakkeenomistajilla, lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen valvonnasta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla tai, jos kansallisessa lainsäädännössä näin säädetään, yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön valvonnasta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet vaatia kansallista tuomioistuinta määräämään tilintarkastajan erotettavaksi.

(24)

Tarkastusvaliokunnilla tai elimillä, joilla on vastaava tehtävä tarkastettavassa yleisen edun kannalta merkittävässä yhteisössä, on ratkaiseva asema korkealaatuisen lakisääteisen tilintarkastuksen varmistamisessa. On erityisen tärkeää lujittaa tarkastusvaliokunnan riippumattomuutta ja teknistä osaamista edellyttämällä, että enemmistö sen jäsenistä on riippumattomia ja että ainakin yhdellä valiokunnan jäsenellä on tilintarkastuksen ja/tai laskentatoimen asiantuntemusta. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien tai valvovien hallinto- tai valvontaelimen jäsenten tehtävistä sekä hallinto- tai valvontaelimen komiteoista 15 päivänä helmikuuta 2005 annetussa komission suosituksessa esitetään (7), miten tarkastusvaliokunnat olisi perustettava ja miten niiden olisi toimittava. Kun kuitenkin otetaan huomioon hallinto- tai valvontaelinten koko sellaisissa yrityksissä, joilla on vähäinen markkina-arvo, ja yleisen edun kannalta merkittävissä pienissä ja keskisuurissa yhteisöissä, olisi tarkoituksenmukaista, että valvonta- tai hallintoelin kokonaisuudessaan voi hoitaa tehtävät, jotka on osoitettu kyseisten yhteisöjen tarkastusvaliokunnalle tai tarkastettavassa yhteisössä vastaavia tehtäviä hoitavalle elimelle. Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) tai vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, olisi myös vapautettava velvoitteesta perustaa tarkastusvaliokunta. Tässä vapautuksessa otetaan huomioon se, että jos kyseiset yritykset tai rahastot toimivat pelkästään varojen yhdistämistä varten, tarkastusvaliokunnan käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sekä niiden rahastoyhtiöt toimivat tiukasti määritellyssä sääntely-ympäristössä, ja niihin sovelletaan erityisiä hallinnointimekanismeja, kuten niiden säilytysyhteisön harjoittamaa valvontaa.

(25)

Komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite” (”Small Business Act”), jota tarkistettiin komission 23 päivänä helmikuuta 2011 antamassa tiedonannossa ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen tarkistaminen” (”Review of the Small Business Act”) tunnustetaan pienten ja keskisuurten yritysten keskeinen rooli unionin taloudessa sekä pyritään parantamaan yleistä lähestymistapaa yrittäjyyteen ja ottamaan ”pienet ensin” -periaate huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Maaliskuussa 2010 hyväksytyssä Eurooppa 2020 -strategiassa kehotetaan parantamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaympäristöä muun muassa alentamalla liiketoimintakustannuksia unionissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (8) 34 artiklassa ei edellytetä pienten yritysten tilinpäätösten tarkastusta.

(26)

Asianomaisten osapuolten oikeuksien turvaamiseksi, kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden ja muiden merkityksellisten asiakirjojen vaihtamiseksi arvioidakseen suoritetun tarkastuksen laatua, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden toimivaltaisten viranomaisten sopimat työskentelyjärjestelyt, joiden perusteella kyseisten asiakirjojen vaihto tapahtuu, sisältävät riittävät suojakeinot tarkastettavien yhteisöjen liikesalaisuuksien ja kaupallisten etujen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, suojelemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kyseisissä järjestelyissä noudatetaan direktiivin 95/46/EY säännöksiä ja että ne ovat näiden säännösten mukaisia.

(27)

Direktiivin 2006/43/EY 45 artiklan 1 kohdassa säädetty 50 000 euron kynnysarvo yhtenäistettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (9) 3 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan kanssa. Direktiivissä 2003/71/EY säädetyt kynnysarvot on korotettu 100 000 euroon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/73/EU (10) 1 artiklan 3 kohdalla. Tämän vuoksi direktiivin 2006/43/EY 45 artiklan 1 kohdassa säädettyä kynnysarvoa olisi mukautettava vastaavasti.

(28)

Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätyt uudet lainsäädännölliset puitteet voitaisiin panna kokonaisuudessaan täytäntöön, on tarpeen mukauttaa ja korvata Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 202 artiklassa määrätty täytäntöönpanotoimivalta asianmukaisilla säännöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan mukaisesti.

(29)

Menettelyt, joita komissio noudattaa hyväksyessään delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, olisi yhtenäistettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 290 ja 291 artiklan kanssa tapauskohtaisesti. Jotta voidaan ottaa huomioon tilintarkastuksessa ja tilintarkastuksen ammattialalla tapahtunut kehitys ja helpottaa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen valvontaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon tilintarkastuksessa ja tilintarkastuksen ammattialalla tapahtunut kehitys ja helpottaa lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen valvontaa. Tilintarkastukseen kohdistuvan valvonnan alalla delegoitujen säädösten käyttö on tarpeen, jotta voidaan kehittää menettelyjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(30)

Jotta voidaan varmistaa kolmansien maiden tilintarkastajien valvontajärjestelmien vastaavuutta tai kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten soveltuvuutta koskevien lausumien yhdenmukainen täytäntöönpano siltä osin kuin lausumat koskevat yksittäisiä kolmansia maita tai kolmansien maiden yksittäisiä toimivaltaisia viranomaisia, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli vahvistaa sijoittajien luottamusta siihen, että yritysten julkistamat tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan parantamalla edelleen unionissa tehtävien lakisääteisten tilintarkastusten laatua, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(32)

Direktiiviä 2006/43/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(33)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (12) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 23 päivänä huhtikuuta 2012 (13).

(34)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (14) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2006/43/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:

”Tämän direktiivin 29 artiklaa ei sovelleta yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten lakisääteiseen tilintarkastukseen, jollei asiasta säädetä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 537/2014 (15).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 77).”"

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

’lakisääteisellä tilintarkastuksella’ tarkoitetaan tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastusta,

a)

jonka suorittamista edellytetään unionin lainsäädännössä,

b)

jonka suorittamista pienten yritysten osalta edellytetään kansallisessa lainsäädännössä,

c)

joka suoritetaan vapaaehtoisesti sellaisten pienten yritysten pyynnöstä ja joka täyttää b alakohdassa tarkoitetun tilintarkastuksen vaatimuksia vastaavat kansalliset lakisääteiset vaatimukset, jos tällaiset tilintarkastukset määritellään kansallisessa lainsäädännössä lakisääteisiksi tilintarkastuksiksi;”

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.

’kolmannen maan tilintarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan sen oikeudellisesta muodosta riippumatta yksikköä, joka suorittaa kolmannessa maassa perustetun yrityksen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksia ja joka ei ole 3 artiklan mukaisesti hyväksynnän saatuaan rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa tilintarkastusyhteisöksi;”

c)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.

’kolmannen maan tilintarkastajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka suorittaa kolmannessa maassa perustetun yrityksen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksia ja joka ei ole 3 ja 44 artiklan mukaisesti hyväksynnän saatuaan rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa lakisääteiseksi tilintarkastajaksi;”

d)

korvataan 10 kohta seuraavasti:

”10)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ tarkoitetaan laissa nimettyjä viranomaisia, jotka vastaavat lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen sääntelystä ja/tai valvonnasta tai niiden tietyistä osa-alueista; viittaus ’toimivaltaiseen viranomaiseen’ tietyssä artiklassa tarkoittaa viittausta kyseisessä artiklassa tarkoitetuista tehtävistä vastaavaan viranomaiseen;”

e)

poistetaan 11 kohta.

f)

korvataan 13 kohta seuraavasti:

”13)

’yleisen edun kannalta merkittävillä yhteisöillä’ tarkoitetaan

a)

jäsenvaltion lainsäädännön alaisia yhteisöjä, joiden direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetut siirtokelpoiset arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (16) 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä luottolaitoksia, jotka ovat muita kuin mainitun direktiivin 2 artiklassa tarkoitettuja luottolaitoksia;

c)

direktiivin 91/674/ETY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakuutusyrityksiä; tai

d)

jäsenvaltioiden toimesta yleisen edun kannalta merkittäviksi yhteisöiksi nimettyjen, kuten esimerkiksi yritykset, joilla on yleisen edun kannalta suuri merkitys niiden liiketoiminnan luonteen, yrityksen koon tai työntekijämäärän vuoksi;

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).”"

g)

korvataan 15 kohta seuraavasti:

”15.

’henkilöllä, joka ei toimi tilintarkastajana’, tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka toimiessaan julkisen valvonnan järjestelmän johdossa ja vähintään kolmeen vuoteen ennen toimintaansa julkisen valvonnan järjestelmän johdossa eivät ole suorittaneet lakisääteisiä tilintarkastuksia, eivät ole olleet äänioikeutettuja tilintarkastusyhteisössä, eivät ole olleet tilintarkastusyhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäseniä eivätkä ole olleet tilintarkastusyhteisön palveluksessa tai muussa sidossuhteessa siihen;”

h)

lisätään 17–20 kohta seuraavasti:

”17.

’keskisuurilla yrityksillä’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (17) 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä;

18.

”pienillä yrityksillä” tarkoitetaan direktiivin 2013/34/EU 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä;

19.

”kotijäsenvaltiolla” tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hyväksytään 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

20.

”vastaanottavalla jäsenvaltiolla” tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa kotijäsenvaltionsa hyväksymä lakisääteinen tilintarkastaja pyrkii myös saamaan hyväksynnän 14 artiklan mukaisesti, tai jäsenvaltiota, jossa jäsenvaltionsa hyväksymä lakisääteinen tilintarkastusyhteisö pyrkii rekisteröitymään tai on rekisteröity 3 a artiklan mukaisesti.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”"

3.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka ovat vastuussa tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymisestä.”

ii)

poistetaan toinen alakohta.

b)

Korvataan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Äänten enemmistön yhteisössä on oltava joko jossakin jäsenvaltiossa hyväksytyillä tilintarkastusyhteisöillä tai luonnollisilla henkilöillä, jotka täyttävät vähintään 4 ja 6–12 artiklassa säädetyt edellytykset. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että kyseiset luonnolliset henkilöt on pitänyt hyväksyä myös jossakin muussa jäsenvaltiossa. Direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen osuuskuntien, säästöpankkien ja vastaavien yhteisöjen, direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitetun osuuskunnan, säästöpankin tai vastaavan yhteisön tytäryhtiön tai oikeudellisen seuraajan lakisääteisten tilintarkastusten osalta jäsenvaltiot voivat säätää äänioikeutta koskevia muita erityissäännöksiä;”

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Tilintarkastusyhteisöjen tunnustaminen

1.   Poiketen siitä, mitä 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, tilintarkastusyhteisöllä, joka hyväksytään jossakin jäsenvaltiossa, on oltava oikeus tehdä lakisääteisiä tilintarkastuksia toisessa jäsenvaltiossa edellyttäen, että päävastuullinen tilintarkastaja, joka suorittaa lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön puolesta, noudattaa 3 artiklan 4 kohdan a alakohtaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

2.   Tilintarkastusyhteisön, joka haluaa tehdä lakisääteisiä tilintarkastuksia muussa kuin kotijäsenvaltiossaan, on rekisteröidyttävä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään rekisteriin 15 ja 17 artiklan mukaisesti.

3.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä tilintarkastusyhteisö, jos se katsoo, että tilintarkastusyhteisö on rekisteröity kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pitämään rekisteriin. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen aikoo edellyttää todistusta siitä, että tilintarkastusyhteisö on rekisteröitynyt kotijäsenvaltiossa, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus on enintään kolme kuukautta vanha. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tilintarkastusyhteisön rekisteröinnistä.”

5)

Korvataan 5 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hyväksyminen peruutetaan jostakin syystä, sen kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa hyväksyminen peruutetaan, on ilmoitettava peruuttamisesta ja sen syistä niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden asianmukaisille toimivaltaisille viranomaisille, joissa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on myös rekisteröity 3 a artiklan, 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 17 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti.”

6)

Lisätään 6 artiklaan kohta seuraavasti:

”Jäljempänä 32 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten lähentämiseksi. Kun nämä toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat tällaiseen yhteistyöhön, niiden on otettava huomioon tilintarkastuksessa ja tilintarkastajien ammattialalla tapahtuva kehitys ja varsinkin ammattialalla jo toteutunut lähentäminen. Niiden on tehtävä yhteistyötä Euroopan tilintarkastajien valvontaelinten komitean (CEAOB) kanssa ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin kuin tällainen lähentäminen liittyy yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen.”

7)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

26 artiklassa tarkoitetut kansainväliset tilintarkastusstandardit;”

b)

poistetaan 3 kohta.

8)

Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jotta varmistetaan kyky soveltaa teoreettista tietoa käytäntöön, mitä koskeva koe sisältyy tutkintoon, henkilön on suoritettava vähintään kolmen vuoden käytännön harjoittelu muun muassa tilinpäätösten, konsernitilinpäätösten tai vastaavien tilinpäätösten tarkastamisessa. Vähintään kaksi kolmasosaa käytännön harjoittelusta on suoritettava jossakin jäsenvaltiossa hyväksytyn lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kanssa.”

9)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Jatkuva koulutus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisten tilintarkastajien edellytetään osallistuvan asianmukaisiin jatkuvan koulutuksen ohjelmiin ylläpitääkseen teoreettisen tiedon, ammatillisen osaamisen ja ammatillisten arvojen riittävää tasoa ja että jatkuvan koulutuksen vaatimusten noudattamatta jättämiseen sovelletaan 30 artiklassa tarkoitettuja seuraamuksia.”

10)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Toisen jäsenvaltion lakisääteisten tilintarkastajien hyväksyminen

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on otettava käyttöön menettelyt, joilla hyväksytään toisissa jäsenvaltioissa hyväksytyt lakisääteiset tilintarkastajat. Nämä menettelyt eivät saa mennä pidemmälle kuin vaatimus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (18) 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetun sopeutumisajan täyttämisestä tai h alakohdassa tarkoitetun kelpoisuuskokeen läpäisemisestä.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion on päätettävä, onko hyväksymistä hakevan hakijan suoritettava direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa määritelty sopeutumisaika vai kyseisen säännöksen h alakohdassa määritelty kelpoisuuskoe.

Sopeutumisaika saa olla enintään kolmen vuoden pituinen, ja hakija on arvioitava.

Kelpoisuuskoe on suoritettava jollakin kyseisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavassa kielilainsäädännössä sallituista kielistä. Se saa kattaa vain lakisääteisen tilintarkastajan riittävän tietämyksen niistä kyseisen vastaanottavan jäsenvaltion laeista ja muista säännöksistä, joilla on merkitystä lakisääteisten tilintarkastusten kannalta.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä CEAOB:n kautta yhteistyötä sopeutumisaikaa ja kelpoisuuskoetta koskevien vaatimusten lähentämiseksi. Niiden on lisättävä vaatimusten avoimuutta ja ennakoitavuutta. Niiden on tehtävä yhteistyötä CEAOB:n kanssa ja asetuksen N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa siltä osin kuin tällainen lähentäminen liittyy yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteiseen tilintarkastukseen.

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).”"

11)

Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt merkitään 16 ja 17 artiklan mukaisesti julkiseen rekisteriin. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat poiketa tässä artiklassa ja 16 artiklassa asetetuista julkistamista koskevista vaatimuksista, mutta vain siinä määrin kuin on tarpeen kenen tahansa henkilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja merkittävän uhkan lieventämiseksi.”

12)

Lisätään 17 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”j)

tarvittaessa se, onko tilintarkastusyhteisö rekisteröity 3 a artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

13)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”Ammattietiikka ja ammatillinen skeptisyys”

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön suorittaessa lakisääteistä tilintarkastusta hänen tai sen on säilytettävä ammatillinen skeptisyys koko tilintarkastuksen ajan ja tiedostettava sääntöjenvastaisuuksia, myös väärinkäytöksiä tai virheitä, osoittavista tosiseikoista tai toimintatavoista johtuvan olennaisen virheellisyyden mahdollisuus huolimatta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön aikaisemmasta kokemuksesta tarkastettavan yhteisön toimivan johdon ja yhteisön hallinnosta vastaavien henkilöiden rehellisyydestä ja vilpittömyydestä.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä ammatillinen skeptisyys erityisesti käydessään läpi toimivan johdon tekemiä arvioita, jotka liittyvät käypään arvoon, omaisuuserien arvonalenemiseen, varauksiin ja vastaisiin rahavirtoihin, joilla on merkitystä yhteisön toiminnan jatkuvuudelle.

Tässä artiklassa ’ammatillisella skeptisyydellä’ tarkoitetaan asennoitumista, johon kuuluu kyseenalaistava näkemys, tarkkaavaisuus sellaisten olosuhteiden varalta, jotka saattavat antaa viitteitä virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvasta mahdollisesta virheellisyydestä, sekä tilintarkastusevidenssin kriittinen arvioiminen.”

14)

Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja mahdollinen luonnollinen henkilö, joka on sellaisessa asemassa, että pystyy suoraan tai välillisesti vaikuttamaan lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, on lakisääteistä tilintarkastusta suorittaessaan riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä eikä osallistu sen päätöksentekoon.

Riippumattomuutta edellytetään ainakin sekä ajalta, jonka tarkastuksen kohteena oleva tilinpäätös kattaa, että ajalta, jolloin lakisääteinen tilintarkastus suoritetaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö toteuttaa kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että hänen tai sen riippumattomuuteen ei vaikuta lakisääteistä tilintarkastusta suoritettaessa mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita, liikesuhde tai muu suora tai välillinen suhde, jossa on osallisena lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja soveltuvissa tapauksissa ketju, johon tämä kuuluu, tai tämän johtajia, tilintarkastajia, työntekijöitä tai muita luonnollisia henkilöitä, joiden palvelut ovat lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa, taikka kukaan lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa oleva henkilö.

Lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ei saa suorittaa lakisääteistä tilintarkastusta, jos on olemassa uhkia, jotka liittyvät oman työn tarkastamiseen, omaan intressiin, asian ajamiseen, läheisyyteen tai painostukseen, ja jotka aiheutuvat siitä, että seuraavien osapuolten välillä on taloudellinen, henkilökohtainen, liike-, työ- tai muu suhde:

lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, ketju, johon se kuuluu, tai mahdollinen luonnollinen henkilö, joka on sellaisessa asemassa, että pystyy vaikuttamaan lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, sekä

tarkastettava yhteisö,

ja joiden perusteella objektiivinen, harkitseva ja asioihin perehtynyt sekä sovelletut varotoimet huomioon ottava kolmas osapuoli päättelisi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden vaarantuvan.”

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö, niiden päävastuulliset tilintarkastajat ja työntekijät sekä muut luonnolliset henkilöt, joiden palvelut ovat tällaisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka suoraan osallistuvat lakisääteistä tilintarkastusta koskeviin toimiin, ja komission direktiivin 2004/72/EY (19) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut näiden lähipiiriin kuuluvat henkilöt eivät saa pitää hallussaan eikä heille saa koitua olennaista välitöntä taloudellista etua sellaisesta rahoitusvälineestä eivätkä he tai ne saa osallistua mihinkään liiketoimeen, joka koskee sellaista rahoitusvälinettä, jonka on laskenut liikkeeseen tai taannut tai jota on muutoin tukenut tarkastettava yhteisö niiden lakisääteistä tilintarkastusta koskevien toimien kattamalla alueella, lukuun ottamatta osuuksia hajauttamiseen perustuvissa yhteissijoitusjärjestelmissä, mukaan luettuina hoidetut rahastot, kuten eläkerahastot ja henkivakuutukset.

(19)  Komission direktiivi 2004/72/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY täytäntöönpanosta hyväksyttyjen markkinakäytäntöjen, hyödykejohdannaisia koskevan sisäpiiritiedon määrittelemisen, sisäpiiriluettelojen laatimisen, johtohenkilöiden arvopaperikaupoista ilmoittamisen ja epäilyttävistä arvopaperikaupoista ilmoittamisen osalta (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 70).”"

c)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai tilintarkastusyhteisöt eivät osallistu minkään yksittäisen tarkastettavan yhteisön lakisääteiseen tilintarkastukseen tai muutoin vaikuta lakisääteisen tilintarkastuksen tulokseen, jos nämä

a)

omistavat tarkastettavan yhteisön rahoitusvälineitä, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia;

b)

omistavat sellaisia tarkastettavaan yhteisöön yhteydessä olevan yhteisön rahoitusvälineitä, joiden omistaminen saattaa aiheuttaa tai joiden omistamisen saatetaan yleisesti katsoa aiheuttavan eturistiriidan, lukuun ottamatta hajauttamiseen perustuvien yhteissijoitusjärjestelmien osuuksia;

c)

ovat 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson aikana olleet sellaisessa työ- tai liikesuhteessa tai muussa sellaisessa suhteessa tarkastettavaan yhteisöön, joka saattaa aiheuttaa tai jonka saatetaan yleisesti katsoa aiheuttavan eturistiriidan.”

d)

lisätään kohdat seuraavasti:

”5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut henkilöt tai tilintarkastusyhteisöt eivät saa tavoitella eivätkä hyväksyä raha- tai muita lahjoja tai vastaavia palveluksia tarkastettavalta yhteisöltä tai siihen yhteydessä olevalta yhteisöltä, jollei objektiivinen, harkitseva ja asioihin perehtynyt kolmas osapuoli pitäisi niitä arvoltaan vähäpätöisinä tai merkityksettöminä.

6.   Jos tarkastettava yhteisö tulee tilinpäätöksen kattamalla ajanjaksolla muun yhteisön hankkimaksi tai sulautuu muun yhteisön kanssa tai hankkii itse jonkin toisen yhteisön, lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on tunnistettava ja arvioitava mahdolliset senhetkiset tai viimeaikaiset intressit tai suhteet — kyseiselle yhteisölle suoritetut muut kuin tilintarkastuspalvelut mukaan luettuina — jotka voisivat käytettävissä olevat varotoimet huomioon ottaen vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden ja kyvyn jatkaa lakisääteistä tilintarkastusta sulautumisen tai hankinnan toteutumispäivän jälkeen.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten nykyisten intressien tai suhteiden päättämiseksi, jotka voisivat vaarantaa sen riippumattomuuden, ja sen on mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön varotoimia, joilla pyritään minimoimaan sen riippumattomuuden vaarantuminen aiempien tai nykyisten intressien ja suhteiden vuoksi.”

15)

Lisätään artikla seuraavasti:

”22 a artikla

Aiempien lakisääteisten tilintarkastajien taikka lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen työntekijöiden ottaminen tarkastettujen yhteisöjen palvelukseen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittava päävastuullinen tilintarkastaja ei ota vastaan seuraavia tehtäviä ennen kuin vähintään vuosi tai, jos kyseessä on yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön lakisääteinen tilintarkastus, vähintään kaksi vuotta on kulunut siitä, kun hän tai se lakkasi toimimasta lakisääteisenä tilintarkastajana tai päävastuullisena tilintarkastajana kyseisessä tilintarkastustoimeksiannossa:

a)

johtoon kuuluvan avainhenkilön tehtävät tarkastetussa yhteisössä;

b)

tarvittaessa jäsenyys tarkastetun yhteisön tarkastusvaliokunnassa tai, jos tällaista valiokuntaa ei ole, elimessä, joka suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä vastaavia tehtäviä;

c)

jäsenyys tarkastetun yhteisön hallintoelimessä toimivaan johtoon kuulumattomana tai jäsenyys tarkastetun yhteisön valvontaelimessä.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteistä tilintarkastusta suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön työntekijät ja muut tilintarkastusyhteisön osakkaat kuin päävastuulliset tilintarkastajat sekä muut luonnolliset henkilöt, joiden tarjoamat palvelut ovat tällaisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka ovat henkilökohtaisesti hyväksyttyjä lakisääteisiä tilintarkastajia, eivät ota vastaan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut siitä, kun he suoraan osallistuivat lakisääteistä tilintarkastusta koskevaan toimeksiantoon.”

16)

Lisätään artikla seuraavasti:

”22 b artikla

Valmistautuminen lakisääteiseen tilintarkastukseen ja riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien arvioiminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ottaa vastaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toimeksiannon tai jatkaa sitä, sen on arvioitava ja dokumentoitava seuraavat seikat:

täyttääkö hän tai se tämän direktiivin 22 artiklassa säädetyt vaatimukset;

kohdistuuko hänen riippumattomuuteensa tai sen riippumattomuuteen ja näiden uhkien lieventämiseksi toteutettuihin varotoimiin uhkia;

onko hänellä tai sillä lakisääteisen tilintarkastuksen asianmukaiseksi suorittamiseksi tarvittavat pätevät työntekijät, aika ja resurssit;

jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, onko päävastuullinen tilintarkastaja hyväksytty lakisääteiseksi tilintarkastajaksi jäsenvaltiossa, joka edellyttää lakisääteistä tilintarkastusta.

Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia yksinkertaistettuja vaatimuksia.”

17)

Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Lakisääteisiin tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin liittyvät luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt eivät saa estää tämän direktiivin eivätkä asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten soveltamisen valvontaa;”

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö korvataan toisella lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä, edellisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava tulevalle lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle pääsy tarkastettavaa yhteisöä ja viimeisintä tilintarkastusta koskeviin merkityksellisiin tietoihin.”;

c)

lisätään kohdat seuraavasti:

”5.   Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö suorittaa sellaisen yrityksen lakisääteistä tilintarkastusta, joka on osa konsernia, jonka emoyhtiö sijaitsee kolmannessa maassa, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt eivät saa estää lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä toimittamasta suoritettua tilintarkastustyötä koskevaa asianomaista dokumentaatiota kolmannessa maassa sijaitsevalle konsernin tilintarkastajalle, jos tällainen dokumentaatio on tarpeen emoyrityksen konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen suorittamiseksi.

Kun lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö suorittaa sellaisen yrityksen lakisääteistä tilintarkastusta, joka on laskenut arvopapereita liikkeeseen kolmannessa maassa tai joka on osa konsernia, joka laatii lakisääteisen konsernitilinpäätöksen kolmannessa maassa, hän tai se voi toimittaa hallussaan olevat kyseisen yhteisön tilintarkastukseen liittyvät työpaperit tai muut asiakirjat asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille ainoastaan 47 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Tietojen toimittamisen kolmannessa maassa sijaitsevalle konsernin tilintarkastajalle on tapahduttava direktiivin 95/46/EY IV luvun ja henkilötietojen suojaa koskevien sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

18)

Lisätään artikla seuraavasti:

”24 a artikla

Lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toiminnan sisäinen organisointi

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö noudattaa seuraavia organisatorisia vaatimuksia:

a)

tilintarkastusyhteisön on otettava käyttöön asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että sen tai sen sidosyrityksen omistajat, osakkeenomistajat tai hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenet eivät puutu lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen tavalla, joka vaarantaa tilintarkastusyhteisön puolesta lakisääteisen tilintarkastuksen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuuden ja objektiivisuuden;

b)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava moitteettomat hallinto- ja kirjanpitomenettelyt, sisäisen laadunvalvonnan mekanismit, tehokkaat riskinarviointimenettelyt sekä tehokkaat valvonta- ja turvajärjestelyt tiedonkäsittelyjärjestelmiä varten.

Sisäisen laadunvalvonnan mekanismit on suunniteltava niin, että päätösten ja menettelyjen noudattaminen taataan kaikilla tilintarkastusyhteisön tasoilla tai kaikilla lakisääteisen tilintarkastajan työskentelyrakenteen tasoilla.

c)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että sen työntekijöillä ja muilla luonnollisilla henkilöillä, joiden palvelut ovat sen käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka suoraan osallistuvat lakisääteisiin tilintarkastuksiin, on asianmukaiset tiedot ja kokemus heille osoitettujen tehtävien osalta;

d)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat sen varmistamiseksi, että tärkeiden tilintarkastustoimintojen ulkoistamista ei toteuteta tavalla, joka heikentäisi lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön sisäisen laadunvalvonnan laatua ja toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia valvoa, miten lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö täyttää tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaiset velvoitteensa;

e)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt 22, 22 a ja 22 b artiklassa tarkoitettujen niiden riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien estämiseksi, havaitsemiseksi ja poistamiseksi tai hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi;

f)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat lakisääteisten tilintarkastusten suorittamiseksi, työntekijöiden toiminnan ohjaamiseksi, valvomiseksi ja tarkastamiseksi sekä 24 b artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tilintarkastuskansion rakenteen järjestämiseksi;

g)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava sisäinen laadunvalvontajärjestelmä lakisääteisen tilintarkastuksen laadun varmistamiseksi.

Laadunvalvontajärjestelmän on katettava vähintään f alakohdassa kuvatut toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, vastuun sisäisestä laadunvalvontajärjestelmästä on oltava henkilöllä, joka on pätevä toimimaan lakisääteisenä tilintarkastajana;

h)

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on käytettävä asianmukaisia järjestelmiä, resursseja ja menettelytapoja, joilla varmistetaan lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan jatkuvuus ja yhdenmukaisuus;

i)

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on myös otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat organisatoriset ja hallinnolliset järjestelyt, joilla pystytään käsittelemään ja kirjaamaan tapahtumat, joilla on tai voi olla vakavia seurauksia lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön lakisääteistä tilintarkastusta koskevan toiminnan luotettavuudelle;

j)

lakisääteisellä tilintarkastajalla tai tilintarkastusyhteisöllä on oltava asianmukaiset palkitsemisperusteet, voitonjakoperiaatteet mukaan luettuna, jotka tarjoavat riittävät suorituskannustimet tilintarkastusten laadun varmistamiseksi. Niiden tulojen määrä, jonka lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö saa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamisesta tarkastettavalle yhteisölle, ei varsinkaan saa muodostaa osaa sellaisen henkilön suoriutumisen arvioinnista ja palkitsemisesta, joka osallistuu tilintarkastukseen tai jolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen;

k)

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on seurattava ja arvioitava tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisesti käyttöön ottamiensa järjestelmien, sisäisen laadunvalvonnan mekanismien ja järjestelyjen riittävyyttä ja tehokkuutta sekä toteutettava aiheelliset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on erityisesti vuosittain arvioitava g alakohdassa tarkoitettu sisäinen laadunvalvontajärjestelmä. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä tiedot arvioinnin tuloksista ja mahdollisista sisäisen laadunvalvontajärjestelmän muuttamiseksi ehdotetuista toimenpiteistä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimintaperiaatteet ja menettelytavat on dokumentoitava ja niistä on tiedotettava lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön työntekijöille.

Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia yksinkertaistettuja vaatimuksia.

Tämän kohdan d alakohdassa tarkoitettu tilintarkastustoimintojen mahdollinen ulkoistaminen ei vaikuta lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön vastuuseen tarkastettavaa yhteisöä kohtaan.

2.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on otettava huomioon toimintojensa laajuus ja monimutkaisuus noudattaessaan näitä vaatimuksia tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteiden osalta.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on pystyttävä osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että vaatimusten noudattamiseksi suunnitellut toimintaperiaatteet ja menettelyt ovat asianmukaiset lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön toimintojen laajuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen.”

19)

Lisätään artikla seuraavasti:

”24 b artikla

Työn organisoiminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa tilintarkastusyhteisö, tämä tilintarkastusyhteisö nimeää vähintään yhden päävastuullisen tilintarkastajan. Tilintarkastusyhteisön on tarjottava päävastuulliselle tilintarkastajalle tai tilintarkastajille riittävät resurssit ja henkilökunta, jolla on tarvittava pätevyys ja valmiudet hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.

Keskeiset perusteet tilintarkastusyhteisön valitessa nimettävää päävastuullista tilintarkastajaa tai nimettäviä päävastuullisia tilintarkastajia ovat tilintarkastuksen laadun varmistaminen, riippumattomuus ja pätevyys.

Päävastuullisen tilintarkastajan tai tilintarkastajien on oltava aktiivisesti mukana lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisessa.

2.   Kun lakisääteinen tilintarkastaja suorittaa lakisääteisen tilintarkastuksen, hänen on käytettävä toimeksiantoon riittävästi aikaa ja osoitettava sitä varten riittävät resurssit, jotta hänen on mahdollista suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö säilyttää tiedot tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisista. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tästä velvoitteesta, jos kyse on vähäisistä rikkomisista. Lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen on myös säilytettävä tiedot rikkomisesta aiheutuneista seurauksista, myös toteutetuista toimenpiteistä tällaiseen rikkomiseen puuttumiseksi ja sisäisen laadunvalvontajärjestelmän muuttamiseksi. Niiden on laadittava vuotuinen raportti, joka sisältää tiivistelmän tällaisista mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä, ja annettava tämä raportti sisäisesti tiedoksi.

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö pyytää ulkopuolisilta asiantuntijoilta neuvoja, sen on dokumentoitava esitetty pyyntö ja vastaanotetut neuvot.

4.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on pidettävä asiakasrekisteriä. Tällaisen rekisterin on sisällettävä kustakin tilintarkastusasiakkaasta seuraavat tiedot:

a)

nimi, osoite ja toimipaikka;

b)

jos kyseessä on tilintarkastusyhteisö, päävastuullisen tilintarkastajan tai tilintarkastajien nimet;

c)

lakisääteisestä tilintarkastuksesta perityt palkkiot ja muista palveluista perityt palkkiot kullakin tilikaudella.

5.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on luotava kustakin suoritetusta lakisääteisestä tilintarkastuksesta tilintarkastuskansio.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on dokumentoitava ainakin tämän direktiivin 22 b artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot ja tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 6–8 artiklan mukaiset tiedot.

Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä kaikki muut tiedot ja asiakirjat, joilla on merkitystä tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetun kertomuksen ja 11 artiklassa tarkoitetun lisäraportin tukena ja seurattaessa tämän direktiivin ja muiden sovellettavien oikeudellisten vaatimusten noudattamista.

Tilintarkastuskansio on suljettava viimeistään 60 päivän kuluttua tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetun tilintarkastuskertomuksen allekirjoituspäivämäärästä.

6.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on säilytettävä tiedot lakisääteisten tilintarkastusten suorittamisesta tehdyistä mahdollisista kirjallisista valituksista.

7.   Jäsenvaltiot voivat säätää 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tilintarkastuksia koskevia, 3 ja 6 kohtaa yksinkertaisempia vaatimuksia.”

20)

Lisätään artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus

Lakisääteiseen tilintarkastukseen ei kuulu varmentamista, joka koskee tarkastetun yhteisön tulevaa toimintakykyä tai sitä, miten tehokkaasti tai tuloksellisesti johto- tai hallintoelin on hoitanut tai hoitaa vastaisuudessa yhteisön asioita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 ja 11 artiklassa tarkoitettujen raportointivaatimusten soveltamista.”

21)

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Tilintarkastusstandardit

1.   Jäsenvaltioiden on vaadittava, että lakisääteiset tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt suorittavat lakisääteiset tilintarkastukset komission 3 kohdan mukaisesti hyväksymiä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisia tilintarkastusstandardeja, menettelyjä tai vaatimuksia siihen saakka, kunnes komissio on hyväksynyt samaa asiaa koskevan kansainvälisen tilintarkastusstandardin.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa ’kansainvälisellä tilintarkastusstandardilla’ tarkoitetaan kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) kansainvälisen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunnan (IAASB) kautta antamia kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (International Standards on Auditing, ISA), kansainvälistä laadunvalvontastandardia (ISQC 1) ja muita niihin liittyviä standardeja, sikäli kuin ne ovat merkityksellisiä lakisääteisen tilintarkastuksen kannalta.

3.   Siirretään komissiolle valta hyväksyä delegoiduilla säädöksillä 48 a artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja, jotka koskevat tilintarkastuskäytäntöä ja lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta ja niiden sisäistä laadunvalvontaa, näiden standardien soveltamiseksi unionissa.

Komissio voi hyväksyä kansainväliset tilinpäätösstandardit vain, jos:

a)

ne on laadittu asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja avoimuutta noudattaen ja ne ovat kansainvälisesti yleisesti hyväksyttyjä;

b)

ne edistävät tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten uskottavuuden ja laadun korkeaa tasoa direktiivin 2013/34/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

c)

ne ovat unionin yleisen edun mukaisia; ja

d)

niillä ei muuteta tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia tai täydennetä sen vaatimuksia lukuun ottamatta IV luvussa ja 27 ja 28 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia.

4.   Tämän vaikuttamatta 1 kohdan toisen alakohdan soveltamiseen jäsenvaltiot voivat määrätä komission hyväksymien kansainvälisten tilintarkastusstandardien lisäksi muita tilintarkastusmenettelyjä tai -vaatimuksia vain

a)

siinä tapauksessa, että kyseiset tilintarkastusmenettelyt tai -vaatimukset ovat tarpeen lakisääteisten tilintarkastusten laajuuteen liittyvien kansallisten lakisääteisten vaatimusten vuoksi; tai

b)

siinä määrin kuin on tarpeen tilinpäätösten uskottavuuden ja laadun parantamiseksi.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä tilintarkastusmenettelyistä tai -vaatimuksista komissiolle vähintään kolme kuukautta ennen niiden voimaantuloa tai, kun on kyse kansainvälisen tilintarkastusstandardin hyväksymishetkellä jo olemassa olevista vaatimuksista, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asiaan liittyvän kansainvälisen tilintarkastusstandardin hyväksymisestä.

5.   Jos jäsenvaltio vaatii pieniltä yrityksiltä lakisääteistä tilintarkastusta, se voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettuja tilintarkastusstandardeja sovelletaan suhteutettuna kyseisten yritysten toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, että tilintarkastusstandardeja sovelletaan pienten yritysten lakisääteisessä tilintarkastuksessa suhteutettuna.”

22)

Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla

Konsernitilinpäätösten lakisääteiset tilintarkastukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsernin konsernitilinpäätöksen lakisääteisessä tilintarkastuksessa

a)

konsernin tilintarkastaja kantaa kokonaisvastuun tämän direktiivin 28 artiklassa ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklassa tarkoitetusta tilintarkastuskertomuksesta sekä tapauksen mukaan kyseisen asetuksen 11 artiklassa tarkoitetusta tarkastusvaliokunnalle annettavasta lisäraportista konsernitilinpäätösten osalta;

b)

konsernin tilintarkastaja arvioi jonkin kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen konsernin tilintarkastusta varten suorittaman tilintarkastustyön ja dokumentoi kyseisten tilintarkastajien suorittaman työn luonteen, ajoituksen ja laajuuden, mukaan luettuna tapauksen mukaan konsernin tilintarkastajan suorittama kyseisten tilintarkastajien tilintarkastusdokumentaation merkityksellisten osien läpikäynti;

c)

konsernin tilintarkastaja käy läpi konsernin tilintarkastusta varten tehdyn tilintarkastustyön, jonka on suorittanut (tai ovat suorittaneet) jonkin kolmannen maan tilintarkastaja (tilintarkastajat) tai lakisääteinen tilintarkastaja (lakisääteiset tilintarkastajat) taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikkö (tilintarkastusyksiköt) tai tilintarkastusyhteisö (tilintarkastusyhteisöt), ja dokumentoi tekemänsä työn.

Konsernin tilintarkastajan säilyttämän dokumentaation perusteella asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on voitava tarkastaa konsernin tilintarkastajan suorittama työ.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi konsernin tilintarkastajan on pyydettävä kyseessä olevien kolmannen maan tilintarkastajien tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisöjen suostumus asianomaisen dokumentaation toimittamiseen konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen aikana, jotta se voi tukeutua kyseisen kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kyseisen kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen tekemään työhön.

2.   Jos konsernin tilintarkastaja ei pysty noudattamaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa, sen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja ilmoitettava asiasta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa sisältyä lakisääteistä tilintarkastusta koskevan lisätyön suorittaminen, joko suoraan tai tällaisia tehtäviä ulkoistamalla, asianomaisessa tytäryhtiössä.

3.   Jos konsernin tilintarkastajaan kohdistetaan laaduntarkastus tai tutkinta, joka koskee konsernin konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä asetettava toimivaltaisen viranomaisen saataville hallussaan oleva asiaankuuluva dokumentaatio, joka liittyy asianomaisen kolmannen maan tilintarkastajien tai lakisääteisten tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksiköiden tai tilintarkastusyhteisöjen konsernin tilintarkastusta varten suorittamaan tilintarkastustyöhön, mukaan lukien kaikki konsernin tilintarkastuksen kannalta merkitykselliset työpaperit.

Toimivaltainen viranomainen voi pyytää lisädokumentaatiota tilintarkastustyöstä, jonka jotkin lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt ovat suorittaneet konsernin tilintarkastusta varten, asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta 36 artiklan nojalla.

Jos konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön tilintarkastuksen suorittaa tai suorittavat kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai tilintarkastusyksiköt, toimivaltainen viranomainen voi pyytää lisädokumentaatiota jonkin kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien taikka kolmannen maan tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden suorittamasta tilintarkastustyöstä kolmannen maan asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta 47 artiklassa tarkoitettujen työskentelyjärjestelyjen kautta.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, jos konsernin emoyhtiön tai tytäryhtiön tilintarkastuksen suorittaa tai suorittavat sellaisen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyksikkö tai tilintarkastusyksiköt, joka ei ole sopinut tai jotka eivät ole sopineet 47 artiklassa tarkoitetuista työskentelyjärjestelyistä, konsernin tilintarkastajan on pyydettäessä vastattava myös tällaisten kolmannen maan tilintarkastajien tai tilintarkastusyksiköiden suorittamaa tilintarkastustyötä koskevan lisädokumentaation asianmukaisen toimittamisen varmistamisesta, mukaan lukien konsernin tilintarkastuksen kannalta merkitykselliset työpaperit. Kyseisen toimittamisen varmistamiseksi konsernin tilintarkastajan on säilytettävä itsellään jäljennökset kyseisestä dokumentaatiosta tai vaihtoehtoisesti sovittava kolmannen maan tilintarkastajan tai tilintarkastajien tai tilintarkastusyksikön tai tilintarkastusyksiköiden kanssa siitä, että sillä on pyydettäessä rajoittamaton pääsy asiakirjoihin, tai ryhdyttävä muihin asianmukaisiin toimiin. Jos oikeudelliset tai muut syyt tekevät mahdottomaksi tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden siirtämisen kolmannesta maasta konsernin tilintarkastajalle, tämän säilyttämässä dokumentaatiossa on oltava todiste siitä, että se on ryhtynyt asianmukaisiin menettelyihin saadakseen pääsyn tilintarkastusdokumentaatioon, ja jos on kyse muista kuin kolmannen maan kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista oikeudellisista esteistä, todiste kyseisen esteen olemassaolosta.”

23)

Korvataan 28 artikla seuraavasti:

”28 artikla

Raportointi tilintarkastuksesta

1.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on esitettävä lakisääteisen tilintarkastuksen tulokset tilintarkastuskertomuksessa. Kertomus on laadittava 26 artiklassa tarkoitettujen unionin tai kyseessä olevan jäsenvaltion hyväksymien tilintarkastusstandardien vaatimusten mukaisesti.

2.   Tilintarkastuskertomuksen on oltava kirjallinen ja siinä

a)

on määriteltävä yhteisö, jonka vuosi- tai konsernitilinpäätökseen on kohdistettu lakisääteinen tilintarkastus, määriteltävä vuosi- tai konsernitilinpäätös ja päivä jolle se on laadittu ja ajanjakso, jonka se kattaa sekä yksilöitävä sen laadinnassa sovellettu tilinpäätössäännöstö;

b)

on oltava lakisääteisen tilintarkastuksen laajuutta koskeva kuvaus, jossa on vähintään mainittava ne tilintarkastusstandardit, joiden mukaisesti kyseinen tilintarkastus on suoritettu;

c)

on oltava tilintarkastuslausunto, jonka on oltava vakiomuotoinen, varauman sisältävä tai kielteinen lausunto ja jossa on selvästi esitettävä lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön näkemys

i)

siitä, annetaanko tilinpäätöksessä oikea ja riittävä kuva noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti, ja

ii)

tapauksen mukaan siitä, täyttääkö tilinpäätös lakisääteiset vaatimukset.

Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastusyhteisöt eivät voi antaa tilintarkastuslausuntoa, kertomukseen on sisällytettävä maininta siitä, että lausuntoa ei anneta;

d)

on mainittava mahdolliset muut seikat, jotka lakisääteinen tilintarkastaja tai lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö tai tilintarkastusyhteisöt saattavat huomion kohteeksi painottamalla niitä mutta antaen kuitenkin vakiomuotoisen tilintarkastuslausunnon;

e)

on oltava lausunto ja lausuma, joiden molempien on perustuttava direktiivin 2013/34/EU 34 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun tilintarkastuksen aikana tehtyyn työhön;

f)

on annettava selvitys olennaisista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvistä epävarmuustekijöistä, jotka voivat antaa merkittävää aihetta epäillä yhteisön kykyä jatkaa toimintaansa;

g)

on yksilöitävä lakisääteisen tilintarkastajan tai lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastusyhteisöjen sijoittautumispaikka.

Jäsenvaltiot voivat säätää tilintarkastuskertomuksen sisältöä koskevia lisävaatimuksia.

3.   Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, niiden on oltava yksimielisiä lakisääteisen tilintarkastuksen tuloksista ja annettava yhteinen kertomus ja lausunto. Jos asiasta vallitsee erimielisyys, kunkin lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on annettava tilintarkastuskertomuksen erillisissä kappaleissa oma erillinen lausuntonsa ja ilmoitettava erimielisyyden syy.

4.   Lakisääteisen tilintarkastajan on allekirjoitettava ja päivättävä tilintarkastuskertomus. Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa tilintarkastusyhteisö, ainakin tilintarkastusyhteisön puolesta tarkastuksen suorittavan lakisääteisen tilintarkastajan tai suorittavien lakisääteisten tilintarkastajien on allekirjoitettava tilintarkastuskertomus. Jos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaa samanaikaisesti vähintään kaksi lakisääteistä tilintarkastajaa tai tilintarkastusyhteisöä, kaikkien lakisääteisten tilintarkastajien tai vähintään niiden lakisääteisten tilintarkastajien, jotka suorittavat lakisääteisen tilintarkastuksen tilintarkastusyhteisön puolesta, on allekirjoitettava tilintarkastuskertomus. Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat säätää, että näitä allekirjoituksia ei tarvitse julkistaa, jos julkistaminen voisi johtaa kenen tahansa henkilön henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuvaan välittömään ja merkittävään uhkaan.

Joka tapauksessa kyseisen henkilön nimen tai kyseisten henkilöiden nimien on oltava asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten tiedossa.

5.   Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön konsernitilinpäätöksestä antaman kertomuksen on oltava 1–4 kohdan vaatimusten mukainen. Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön on raportoidessaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ristiriidattomuudesta 2 kohdan e alakohdan mukaisesti otettava huomioon konsernitilinpäätös ja konsernin toimintakertomus. Jos emoyrityksen tilinpäätös on liitetty konsernitilinpäätökseen, tässä artiklassa vaaditut lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen kertomukset voidaan yhdistää.”

24)

Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

laadunvarmistusjärjestelmä on järjestettävä niin, että se on riippumaton laaduntarkastuksen kohteena olevista lakisääteisistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä ja että se on julkisen valvonnan alainen;”

ii)

korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)

laaduntarkastukset on tehtävä riskianalyysin perusteella ja jos on kyse 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä lakisääteisiä tilintarkastuksia tekevistä lakisääteisistä tilintarkastajista ja tilintarkastusyhteisöistä, vähintään joka kuudes vuosi;”

iii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”k)

laaduntarkastusten on oltava asianmukaisia ja oikeassa suhteessa laaduntarkastuksen kohteena olevan lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Laaduntarkastajien valinnassa on sovellettava ainakin seuraavia perusteita 1 kohdan e alakohdan soveltamiseksi:

a)

laaduntarkastajilla on oltava asianmukainen ammattialan koulutus sekä tarvittavaa kokemusta lakisääteisen tilintarkastuksen ja taloudellisen raportoinnin alalta ja laaduntarkastuksiin pätevöittävä erityiskoulutus;

b)

henkilö ei saa toimia lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön laaduntarkastuksessa laaduntarkastajana ennen kuin vähintään kolme vuotta on kulunut siitä, kun kyseinen henkilö on lakannut olemasta kyseisen lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön osakas tai työntekijä tai muulla tavoin sidoksissa lakisääteiseen tilintarkastajaan tai tilintarkastusyhteisöön;

c)

laaduntarkastajien on vakuutettava, että laaduntarkastuksen kohteena olevan lakisääteisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön ja heidän itsensä välillä ei ole eturistiriitoja.”

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”3.   Edellä olevan 1 kohdan k alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että suoritettaessa keskisuurten ja pienten yritysten vuosi- tai konsernitilinpäätösten lakisääteisten tilintarkastusten laaduntarkastusta toimivaltaiset viranomaiset ottavat huomioon sen tosiseikan, että 26 artiklan mukaisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit on tarkoitettu sovellettaviksi suhteutettuna tarkastettavan yhteisön toiminnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen.”

25)

VII luku korvataan seuraavasti:

”VII LUKU

TUTKINTA JA SEURAAMUKSET

30 artikla

Tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että puutteellisesti suoritettujen lakisääteisten tilintarkastusten havaitsemiseksi, korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi on olemassa tehokkaat tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät.

2.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin sovelletaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jos lakisääteisiä tilintarkastuksia ei ole suoritettu tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyjen säännösten ja soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden siviilioikeudellisia vastuujärjestelmiä.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla vahvistamatta hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä sellaisten rikkomisten osalta, joihin jo sovelletaan kansallista rikosoikeutta. Tässä tapauksessa niiden on ilmoitettava komissiolle asianomaiset rikoslainsäädännön säännökset.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakisääteisiin tilintarkastajiin ja tilintarkastusyhteisöihin kohdistetut toimenpiteet ja seuraamukset julkistetaan asianmukaisella tavalla. Seuraamuksiin on sisällyttävä mahdollisuus peruuttaa hyväksyminen. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tässä julkistamisessa ei ilmoiteta direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

4.   Jäsenvaltioiden on annettava 2 kohdassa tarkoitetut säännöt komissiolle tiedoksi viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2016. Niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle myöhemmistä muutoksista sääntöihin.

30 a artikla

Seuraamusvaltuudet

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet toteuttaa ja/tai määrätä ainakin seuraavia hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia tämän direktiivin ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisten johdosta:

a)

määräys, jossa rikkomisesta vastuussa olevaa luonnollista tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

b)

toimivaltaisten viranomaisten verkkosivuilla julkistettava lausuma, jossa ilmoitetaan rikkomisesta vastuussa oleva henkilö ja rikkomisen luonne;

c)

väliaikainen kielto, jonka kesto on enintään kolme vuotta ja jonka mukaan lakisääteinen tilintarkastaja, tilintarkastusyhteisö tai päävastuullinen tilintarkastaja ei saa suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia ja/tai allekirjoittaa tilintarkastuskertomuksia;

d)

ilmoitus, että tilintarkastuskertomus ei täytä direktiivin 28 artiklan tai soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 537/2014 10 artiklan vaatimuksia;

e)

väliaikainen kielto, jonka kesto on enintään kolme vuotta ja jonka mukaan tilintarkastusyhteisön jäsen tai yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön hallinto- tai johtoelimen jäsen ei saa hoitaa tehtäviä tilintarkastusyhteisöissä eikä yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä;

f)

luonnollisia ja oikeushenkilöitä koskevat hallinnolliset taloudelliset seuraamukset.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää seuraamusvaltuuksiaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti millä tahansa seuraavista tavoista:

a)

suoraan;

b)

yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa;

c)

saattamalla asia toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.

3.   Jäsenvaltiot voivat antaa toimivaltaisille viranomaisille muita seuraamusvaltuuksia 1 kohdassa mainittujen lisäksi.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä valvoville toimivaltaisille viranomaisille, joita ei ole nimetty asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaiseksi viranomaiseksi, valtuudet määrätä seuraamuksia asetuksessa säädettyjen raportointivelvollisuuksien rikkomisista.

30 b artikla

Seuraamusten tehokas soveltaminen

Vahvistaessaan sääntöjä 30 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on edellytettävä, että päättäessään hallinnollisten seuraamusten ja toimenpiteiden tyypistä ja tasosta toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat olosuhteet, tarvittaessa esimerkiksi seuraavat:

a)

rikkomisen vakavuus ja ajallinen kesto;

b)

vastuussa olevan henkilön vastuun aste;

c)

vastuussa olevan henkilön taloudellinen vahvuus, jota osoittavat esimerkiksi vastuussa olevan yrityksen kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan henkilön vuosiansiot, jos tämä henkilö on luonnollinen henkilö;

d)

vastuussa olevan henkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos ne ovat määritettävissä;

e)

vastuussa olevan henkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

f)

vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa huomioon myös muita tekijöitä, jos tällaisia tekijöitä on määritelty kansallisessa lainsäädännössä.

30 c artikla

Seuraamusten ja toimenpiteiden julkistaminen

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava virallisella verkkosivustollaan ainakin tiedot niistä hallinnollisista seuraamuksista, joita määrätään tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 säännösten rikkomisista ja joiden osalta kaikki muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai muutoksenhakuaika on päättynyt, heti, kun se on kohtuudella katsottuna mahdollista, välittömästi sen jälkeen, kun seuraamuksen kohteena olevalle henkilölle on ilmoitettu kyseisestä päätöksestä, mukaan luettuina tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta sekä sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, jolle seuraamus on määrätty.

Jos jäsenvaltiot sallivat sellaisten seuraamusten julkistamisen, joihin saa hakea muutosta, toimivaltaisten viranomaisten on heti, kun se on kohtuudella katsottuna mahdollista, julkistettava virallisella verkkosivustollaan myös tiedot muutoksenhaun tilanteesta ja sen lopputuloksesta.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on julkistettava seuraamukset ilman nimiä ja tavalla, joka on kansallisen lainsäädännön mukainen, seuraavissa tapauksissa:

a)

jos luonnolliselle henkilölle määrätyn seuraamuksen ollessa kyseessä henkilötietojen julkistaminen osoittautuu tällaisen julkistamisen oikeasuhteisuudesta tehdyn pakollisen ennakkoarvioinnin perusteella kohtuuttomaksi;

b)

jos julkistaminen vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden vakauden tai käynnissä olevan rikostutkinnan;

c)

jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osallisina oleville laitoksille tai henkilöille.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että 1 kohdan mukainen julkistamisen kesto on oikeasuhteinen ja että tiedot säilytetään niiden virallisella verkkosivustolla vähintään viiden vuoden ajan siitä, kun kaikki muutoksenhakuoikeudet on käytetty tai niiden voimassaoloaika on päättynyt.

Seuraamusten ja toimenpiteiden julkistamisessa ja kaikissa julkisissa lausunnoissa on kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tässä julkistamisessa tai julkisissa lausunnoissa ei ilmoiteta direktiivin 95/46/EY 2 artiklan a kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

30 d artikla

Muutoksenhaku

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 nojalla tekemiin päätöksiin voidaan hakea muutosta.

30 e artikla

Rikkomisista ilmoittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että otetaan käyttöön tehokkaat mekanismit, joilla kannustetaan ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 rikkomisesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin mekanismeihin on sisällyttävä ainakin seuraavat:

a)

erityiset menettelyt rikkomisia koskevien ilmoitusten vastaanottamista ja niihin liittyviä jatkotoimia varten;

b)

mahdollisesta tai todellisesta rikkomisesta ilmoittavaa henkilöä ja rikkomisesta epäiltyä henkilöä tai henkilöä, jonka väitetään syyllistyneen rikkomiseen, koskevien henkilötietojen suojaaminen direktiivissä 95/46/EY säädettyjen periaatteiden mukaisesti;

c)

asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan rikkomisesta syytetyn henkilön oikeus puolustukseen ja oikeus tulla kuulluksi ennen häntä koskevan päätöksen tekoa sekä oikeus käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja tuomioistuimessa häntä koskevia päätöksiä tai toimenpiteitä vastaan.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tilintarkastusyhteisöt ottavat käyttöön asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa tämän direktiivin tai asetuksen (EU) N:o 537/2014 mahdollisista tai todellisista rikkomisista sisäisesti erityisen kanavan kautta.

30 f artikla

Tietojenvaihto

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava CEAOB:lle vuosittain yhdistetyt tiedot kaikista tämän luvun mukaisesti määrätyistä hallinnollisista toimenpiteistä, seuraamuksista ja hallinnollisista seuraamusmaksuista. CEAOB julkistaa nämä tiedot vuosikertomuksessaan.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava CEAOB:lle kaikista 30 a artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetuista väliaikaisista kielloista.”

26)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen julkisen valvonnan järjestelmä, joka perustuu 2–7 kohdassa esitettyihin periaatteisiin, ja nimettävä tästä valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen.”

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Toimivaltaisen viranomaisen johdossa on oltava lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyvien alojen asiantuntijoita, jotka eivät toimi lakisääteisinä tilintarkastajina. Heidät on valittava riippumattoman ja avoimen nimitysmenettelyn mukaisesti.

Toimivaltainen viranomainen voi antaa lakisääteisenä tilintarkastajana toimiville henkilöille tiettyjä tehtäviä, ja sitä voivat avustaa asiantuntijat, kun se on olennaista sen tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaisen viranomaisen päätöksentekoon ei saa osallistua lakisääteisenä tilintarkastajana toimiva henkilö eivätkä asiantuntijat.”

c)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Toimivaltaisen viranomaisen on oltava viime kädessä vastuussa valvonnasta, joka koskee:

a)

lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen hyväksymistä ja rekisteröintiä;

b)

ammattietiikkaa ja tilintarkastusyhteisöjen sisäistä laadunvalvontaa ja tilintarkastusta koskevien normien antamista, paitsi jos jäsenvaltioiden muut viranomaiset hyväksyvät tai antavat kyseiset normit;

c)

jatkuvaa koulutusta;

d)

laadunvarmistusjärjestelmiä;

e)

tutkintajärjestelmiä ja hallinnollisia kurinpitojärjestelmiä.”

d)

lisätään kohdat seuraavasti:

”4 a.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen suorittamaan tässä direktiivissä säädettyjä tehtäviä. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi ainoa toimivaltainen viranomainen, joka on viime kädessä vastuussa tässä artiklassa tarkoitetuista tehtävistä lukuun ottamatta osuuskuntien, säästöpankkien tai direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen vastaavien yhteisöjen taikka osuuskuntien, säästöpankkien tai direktiivin 86/635/ETY 45 artiklassa tarkoitettujen vastaavien yhteisöjen tytäryhtiön tai laillisen seuraajan lakisääteistä tilintarkastusta koskevia tehtäviä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.

Toimivaltaiset viranomaiset on organisoitava siten, että vältetään eturistiriidat.

4 b.   Jäsenvaltiot voivat siirtää tai sallia toimivaltaisen viranomaisen siirtää tehtäviään muille nimetyille tai laissa muulla tavoin tällaisten tehtävien suorittamiseen valtuutetuille viranomaisille tai elimille.

Siirrossa on täsmennettävä siirrettävät tehtävät ja edellytykset, joiden mukaisesti ne on suoritettava. Viranomaiset tai elimet on organisoitava siten, että vältetään eturistiriidat.

Jos toimivaltainen viranomainen siirtää tehtäviä toisille viranomaisille tai elimille, sen on voitava vaatia kyseisiä valtuuksia takaisin tapauskohtaisesti.”

e)

korvataan 5–7 kohta seuraavasti:

”5.   Toimivaltaisen viranomaisen on voitava tarvittaessa aloittaa ja tehdä lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen toimintaan kohdistuvaa tutkintaa sekä ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

Jos toimivaltainen viranomainen käyttää asiantuntijoita yksittäisten tehtävien suorittamisesta, sen on varmistettava, ettei näiden asiantuntijoiden ja kyseisten lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen välillä ole eturistiriitoja. Näiden asiantuntijoiden on täytettävä samat vaatimukset kuin 29 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava tarvittavat valtuudet tämän direktiivin mukaisten tehtäviensä ja vastuidensa hoitamiseksi.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen on oltava avoin. Tähän kuuluu muun muassa vuosittaisten työohjelmien ja toimintakertomusten julkistaminen.

7.   Julkisen valvonnan järjestelmän rahoituksen on oltava riittävä, ja järjestelmällä on oltava riittävät resurssit 5 kohdassa tarkoitetun tutkinnan aloittamiseksi ja tekemiseksi. Julkisen valvonnan järjestelmän rahoituksen on oltava turvattu, eivätkä lakisääteiset tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisöt saa millään tavalla vaikuttaa siihen asiattomasti.”

27)

Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tilintarkastusyhteisöt, jotka hyväksytään yhdessä jäsenvaltiossa ja jotka suorittavat tilintarkastuspalveluja toisessa jäsenvaltiossa tämän direktiivin 3 a artiklan nojalla, ovat kotijäsenvaltion laaduntarkastuksenkohteena, ja sen vastaanottavassa jäsenvaltiossa tekemien tilintarkastusten osalta valvonnan kohteena vastaanottavassa jäsenvaltiossa.”

b)

korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2.   Kun on kyse konsernitilinpäätöksen lakisääteisestä tilintarkastuksesta, tätä lakisääteistä tilaintarkastusta edellyttävä jäsenvaltio ei saa asettaa sen osalta rekisteröintiä, laaduntarkastusta, tilintarkastusstandardeja, ammattietiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen tytäryrityksen lakisääteisen tilintarkastuksen.

3.   Jos yrityksen arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi muun jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla kuin missä kyseisellä yrityksellä on sääntömääräinen kotipaikka, jäsenvaltio, jonka alueella arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi, ei saa asettaa lakisääteisen tilintarkastuksen osalta rekisteröintiä, laaduntarkastusta, tilintarkastusstandardeja, ammattietiikkaa eikä riippumattomuutta koskevia lisävaatimuksia lakisääteiselle tilintarkastajalle tai tilintarkastusyhteisölle, joka suorittaa kyseisen yrityksen tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen.”

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”4.   Jos lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa hyväksymisen jälkeen 3 tai 44 artiklan mukaisesti ja kyseinen lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö antaa tilintarkastuskertomuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä, jäsenvaltion, jossa lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö on rekisteröity, on otettava kyseinen lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö valvontajärjestelmiensä, laadunvarmistusjärjestelmiensä ja tutkinta- ja seuraamusjärjestelmiensä piiriin.”

28)

Poistetaan 35 artikla.

29)

Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Hyväksymisestä, rekisteröinnistä, laadunvarmistuksesta, valvonnasta ja kurinpidosta vastaavien jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten ja asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa aina, kun se on tarpeellista niiden tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisten vastuiden ja tehtävien hoitamiseksi. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava apua muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja asiaankuuluville Euroopan valvontaviranomaisille. Toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti vaihdettava tietoja ja tehtävä yhteistyötä lakisääteisten tilintarkastusten suorittamiseen liittyvässä tutkinnassa.”

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä oleva 2 kohta ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja. Näin vaihdettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jota sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa oleviin tai olleisiin henkilöihin. Salassapitovelvollisuutta sovelletaan jokaiseen henkilöön, jolle toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tehtäviä tässä direktiivissä säädettyjä tarkoituksia varten.”

c)

muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)

korvataan kolmannen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisissa; tai”;

ii)

korvataan kolmannen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

pyynnön saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskevan lainvoimaisen tuomion.”

iii)

korvataan neljäs alakohta seuraavasti:

”Edellä olevan 1 kohdan nojalla tietoja saavat toimivaltaiset viranomaiset tai Euroopan valvontaviranomaiset voivat käyttää saamiaan tietoja ainoastaan tässä direktiivissä tai asetuksessa (EU) N:o 537/2014 tarkoitettujen tehtäviensä hoitamiseen sekä näiden tehtävien hoitamiseen nimenomaisesti liittyvän hallinto- tai oikeudenkäyntimenettelyn yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näillä viranomaisilla oikeudenkäynneissä olevien velvollisuuksien täyttämistä.”;

d)

lisätään kohta seuraavasti:

”4 a.   Jäsenvaltiot voivat sallia toimivaltaisten viranomaisten toimittaa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille, keskuspankeille, Euroopan keskuspankkijärjestelmälle ja Euroopan keskuspankille, näiden toimiessa rahapolitiikasta vastaavina viranomaisina, sekä Euroopan järjestelmäriskikomitealle niiden tehtävien hoitamista varten tarkoitettuja luottamuksellisia tietoja. Tällaisia viranomaisia tai elimiä ei saa estää toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille tietoja, joita nämä saattavat tarvita asetuksen (EU) N:o 537/2014 mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi.”

e)

korvataan 6 kohdan neljännen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tällainen tutkinta voisi vaikuttaa haitallisesti pyynnön saaneen jäsenvaltion täysivaltaisuuteen, turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen tai olla kansallisten turvallisuussääntöjen vastaista; tai”;

f)

poistetaan 7 kohta.

30)

Lisätään 37 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Mahdolliset sopimuslausekkeet, joilla tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksen tai jäsenten kokousten 1 kohdan mukaisesti tekemä valinta, joka koskee tietyn lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön valitsemista suorittamaan kyseisen yhteisön lakisääteinen tilintarkastus, rajataan tiettyihin luokkiin kuuluviin tai tietyissä luetteloissa mainittuihin lakisääteisiin tilintarkastajiin tai tilintarkastusyhteisöihin, on kiellettävä. Tällaiset mahdollisesti olemassa olevat lausekkeet on katsottava mitättömiksi.”

31)

Lisätään 38 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun on kyse yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön lakisääteisestä tilintarkastuksesta,

a)

osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään viittä prosenttia äänistä tai osakepääomasta;

b)

muut kansallisessa lainsäädännössä määritellyt tarkastettavien yhteisöjen elimet; tai

c)

tämän direktiivin 32 artiklassa tarkoitetut tai 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyt tai, jos tästä on säädetty kansallisessa lainsäädännössä, asetuksen (EU) N:o 537/2014 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

voivat nostaa kanteen kansallisessa tuomioistuimessa lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön tai lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen erottamiseksi, jos siihen on asianmukaiset perusteet.”

32)

Korvataan X luku seuraavasti:

”LUKU X

TARKASTUSVALIOKUNTA

39 artikla

Tarkastusvaliokunta

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisella yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä on tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on joko erillinen valiokunta tai tarkastettavaan yhteisön hallintoelimen tai valvontaelimen valiokunta. Sen on koostuttava tarkastettavan yhteisön toimivaan johtoon kuulumattomista hallintoelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksen nimeämistä jäsenistä tai, kun on kyse yhteisöistä, joissa ei ole osakkeenomistajia, vastaavan elimen nimeämistä jäsenistä.

Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen ja/tai tilintarkastusalan asiantuntemusta.

Valiokunnan jäsenillä on kokonaisuutena katsoen oltava tarkastettavan yhteisön toiminta-alan kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia tarkastettavasta yhteisöstä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen on nimettävä valiokunnan puheenjohtaja, jonka on oltava riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tarkastettavan yhteisön yhtiökokous valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosittain.

2.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että jos yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (20) 2 artiklan 1 kohdan f ja t alakohdan vaatimukset, tarkastusvaliokunnalle määrätyt tehtävät voi suorittaa kokonaan hallinto- tai valvontaelin, edellyttäen, että jos kyseisen toimielimen puheenjohtaja kuuluu toimivaan johtoon, hän ei toimi puheenjohtajana silloin, kun tämä toimielin suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä.

Jos tarkastusvaliokunta on 1 kohdan mukaisesti osa tarkastettavan yhteisön hallintoelintä tai valvontaelintä, jäsenvaltiot voivat sallia tai edellyttää, että hallintoelin tai valvontaelin, sen mukaan kuin on asianmukaista, suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtävät tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 537/2014 vahvistettujen velvollisuuksien täyttämiseksi.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että seuraavilta yleisen edun kannalta merkittäviltä yhteisöiltä ei vaadita tarkastusvaliokunnan perustamista:

a)

yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, joka ovat direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 alakohdassa tarkoitettu tytäryritys, jos tämä yhteisö noudattaa konsernitasolla tämän artiklan 1, 2 ja 5 kohdan, asetuksen (EU) N:o 537/2014 11 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 5 kohdan vaatimuksia;

b)

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (21) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (22) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

c)

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joiden ainoana tarkoituksena on laskea liikkeelle komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 (23) 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä omaisuusvakuudellisia arvopapereita;

d)

direktiivin 2013/36/EU 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut luottolaitokset, joiden osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi minkään jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti laskeneet liikkeelle ainoastaan säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja velkapapereita, edellyttäen että kaikkien tällaisten velkapapereiden yhteenlaskettu nimellisarvo on alle 100 000 000 euroa ja että kyseiset luottolaitokset eivät ole julkaisseet direktiivin 2003/71/EY mukaista esitettä.

Edellä c alakohdassa tarkoitettujen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen on julkistettava syyt, joiden perusteella ne eivät katso tarvitsevansa tarkastusvaliokuntaa tai tarkastusvaliokunnan tehtäviä hoitavaa hallinto- tai valvontaelintä.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vaatia tai sallia, että yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa edellyttäen, että sillä on tarkastusvaliokunnan tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitava elin tai elimiä, joka tai jotka on perustettu ja joka toimii tai jotka toimivat sen jäsenvaltion voimassa olevien säännösten mukaisesti, jossa tarkastettava yhteisö on rekisteröity. Tällöin kyseisen yhteisön on ilmoitettava, mikä elin vastaa näistä tehtävistä ja millainen sen kokoonpano on.

5.   Jos kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimen jäseniä, jäsenvaltio voi säätää, että 1 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt riippumattomuusvaatimukset eivät koske tarkastusvaliokuntaa.

6.   Tämän rajoittamatta hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksessa nimettyjen muiden jäsenten vastuuta, tarkastusvaliokunnan on muun muassa

a)

tiedotettava tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimelle lakisääteisen tilintarkastuksen tuloksista ja selitettävä, miten lakisääteinen tilintarkastus edisti taloudellisen raportoinnin luotettavuutta ja mikä tarkastusvaliokunnan rooli tässä prosessissa oli;

b)

seurattava taloudellisen raportoinnin prosessia ja annettava suosituksia tai ehdotuksia sen luotettavuuden varmistamiseksi;

c)

seurattava yrityksen sisäisen laadunvalvonnan ja riskienhallintajärjestelmien sekä sen sisäisen tarkastuksen, jos sellainen on, tehokkuutta tarkastettavan yhteisön taloudellisen raportoinnin kannalta, riippumattomuudestaan tinkimättä;

d)

seurattava tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta ja erityisesti sen suorittamista ottaen huomioon toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 537/2014 26 artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemät havainnot ja päätelmät;

e)

tarkkailtava ja seurattava tämän direktiivin 22, 22 a, 22 b, 24 a ja 24 b sekä asetuksen (EU) N:o 537/2014 6 artiklan mukaista lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta ja erityisesti muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamista tarkastettavalle yhteisölle kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

f)

vastattava lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen valintamenettelystä ja suositeltava valittavia tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti paitsi silloin, kun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan 8 kohtaa.

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64)."

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32)."

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1)."

(23)  Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).”"

33)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä 15, 16 ja 17 artiklan mukaisesti kaikki kolmansien maiden tilintarkastajat ja tilintarkastusyksiköt, jos kyseinen kolmannen maan tilintarkastaja tai tilintarkastusyksikkö antaa tilintarkastuskertomuksen sellaisen yrityksen tilinpäätöksestä tai konsernitilinpäätöksestä, joka on perustettu unionin ulkopuolella ja jonka siirtokelpoisia arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi kyseisen jäsenvaltion direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla, paitsi jos kyseinen yritys laskee liikkeeseen ainoastaan voimassa olevia velkapapereita, joihin sovelletaan jotakin seuraavista:

a)

ne otetaan kaupankäynnin kohteeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (24) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla ennen 31 päivää joulukuuta 2010, ja niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä on vähintään 50 000 euroa tai, jos on kyse jossakin muussa valuutassa arvostetuista velkapapereista, niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä vastaa vähintään 50 000:ta euroa;

b)

ne otetaan kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/109/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla 31 päivästä joulukuuta 2010, ja niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskupäivänä on vähintään 100 000 euroa tai, jos on kyse jossakin muussa valuutassa arvostetuista velkapapereista, niiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 100 000:ta euroa.

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, p. 38).”"

b)

muutetaan 5 kohta seuraavasti:

i)

poistetaan a alakohta.

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastukset suoritetaan 26 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilintarkastusstandardien sekä 22, 22 b ja 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten tai niitä vastaavien standardien ja vaatimusten mukaisesti;”

iii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

se julkaisee verkkosivustollaan vuosittain avoimuusraportin, joka sisältää asetuksen N:o (EU) N:o 537/2014 13 artiklassa tarkoitetut tiedot, tai noudattaa vastaavia julkistamisvaatimuksia.”

c)

lisätään seuraavasti:

”5 a.   Jäsenvaltio voi rekisteröidä kolmannen maan tilintarkastajan vain, jos tämä täyttää tämän artiklan 5 kohdan c, d ja e alakohdassa säädetyt vaatimukset.”

d)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 5 kohdan d alakohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, siirretään komissiolle valta päättää kyseisessä alakohdassa tarkoitetusta vastaavuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltiot voivat arvioida tämän artiklan 5 kohdan d alakohdassa tarkoitettua vastaavuutta siihen saakka, kun komissio on tehnyt tällaisen päätöksen.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 48 a artiklan mukaisesti niiden yleisten vastaavuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi, joita käytetään, kun arvioidaan, tehdäänkö tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilinpäätösten tilintarkastukset 26 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilintarkastusstandardien sekä 22, 24 ja 25 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä tällaisia kaikkiin kolmansiin maihin sovellettavia kriteereitä, kun ne arvioivat vastaavuutta kansallisesti.”

34)

Korvataan 46 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 1 kohdan yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, siirretään komissiolle valta päättää kyseisessä alakohdassa tarkoitetusta vastaavuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission tunnustettua tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden jäsenvaltiot voivat päättää luottaa tällaiseen vastaavuuteen osittain tai kokonaan ja poiketa sen vuoksi 45 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetetuista vaatimuksista tai muuttaa niitä osittain tai kokonaan. Jäsenvaltiot voivat arvioida tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vastaavuutta tai käyttää muiden jäsenvaltioiden tekemiä arvioita siihen saakka, kunnes komissio on tehnyt tällaisen päätöksen. Jos komissio päättää, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vastaavuutta koskevaa vaatimusta ei ole noudatettu, se voi antaa asianomaisille kolmannen maan tilintarkastajille ja kolmannen maan tilintarkastusyhteisöille luvan jatkaa tilintarkastustoimintaansa kyseisen jäsenvaltion vaatimusten mukaisesti asianmukaisen siirtymäkauden aikana.

Siirretään komissiolle valta antaa 48 a artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä niiden yleisten vastaavuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi 29, 30 ja 32 artiklassa säädettyjen vaatimusten perusteella, joita on käytettävä, kun arvioidaan, vastaavatko kolmannen maan julkisen valvonnan järjestelmät sekä laadunvarmistus-, tutkinta- ja seuraamusjärjestelmät unionin järjestelmiä. Jäsenvaltioiden on käytettävä tällaisia yleisiä kriteereitä, kun ne arvioivat vastaavuutta kansallisesti, jos komissio ei ole tehnyt kyseistä kolmatta maata koskevaa päätöstä.”

35)

Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantovirke seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen ja kyseisiin tilintarkastuksiin liittyvien tarkastus- tai tutkintaraporttien toimittamiseen kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, edellyttäen, että”

ii)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

kyseiset tilintarkastukseen liittyvät työpaperit tai muut asiakirjat liittyvät sellaisten yritysten tilintarkastuksiin, jotka ovat laskeneet liikkeeseen arvopapereita kyseisessä kolmannessa maassa tai jotka ovat lakisääteisen konsernitilinpäätöksen kyseisessä kolmannessa maassa laativan konsernin osia;”;

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

tarkastettavan yhteisön kaupallisten etujen, mukaan lukien sen teollis- ja tekijänoikeudet, suojaaminen ei vaarannu, jos”;

c)

korvataan 2 kohdan d alakohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

samoja tekoja ja samoja henkilöitä koskeva oikeudenkäynti on jo pantu vireille pyynnön saaneen jäsenvaltion viranomaisissa; tai

pyynnön saaneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat jo antaneet samoja tekoja ja samoja tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä koskevan lainvoimaisen tuomion.”;

d)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Yhteistyön helpottamiseksi siirretään komissiolle valta päättää tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta asianmukaisuudesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on toteutettava komission päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet.

Siirretään komissiolle 48 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä niiden yleisten asianmukaisuutta koskevien kriteerien vahvistamiseksi, joiden mukaisesti komissio arvioi, voidaanko kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset tunnustaa asianmukaisiksi tekemään lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen vaihtoa koskevaa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Yleisten asianmukaisuuskriteerien on perustuttava 36 artiklan mukaisiin vaatimuksiin tai keskeisiltä osiltaan lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen hallussa olevien tilintarkastukseen liittyvien työpapereiden tai muiden asiakirjojen suoraa vaihtoa vastaaviin toiminnallisiin järjestelyihin.”

e)

poistetaan 5 kohta.

36)

Korvataan 48 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’komitea’. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (25) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”"

37.

Lisätään artikla seuraavasti:

”48 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 16 päivästä kesäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 26 artiklan 3 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 26 artiklan 3 kohdassa, 45 artiklan 6 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 26 artiklan 3 kohdan, 45 artiklan 6 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan ja 47 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

38)

Kumotaan 49 artikla.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2016. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 17 päivästä kesäkuuta 2016.

2.   Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 191, 29.6.2012, s. 61.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 3. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 537/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista (katso tämän virallisen lehden sivu 77).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(7)  EUVL L 52, 25.2.2005, s. 51.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/73EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä annetun direktiivin 2003/71/EY ja säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 2004/109/EY muuttamisesta (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(13)  EUVL C 336, 6.11.2012, s. 4.

(14)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


Top