Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R0462

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 462/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013 , luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 146, 31.5.2013, p. 1–33 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 06 Volume 014 P. 55 - 87

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/462/oj

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 146/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 462/2013,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Luottoluokituslaitoksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 (4) edellytetään, että luottoluokituslaitokset noudattavat menettelytapasääntöjä, jotta vähennetään mahdollisia eturistiriitoja sekä varmistetaan luottoluokitusten ja luokitusprosessin korkea laatu ja riittävä avoimuus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2011 (5) tehtyjen muutosten myötä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (6) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EAMV) valtuutettiin rekisteröimään ja valvomaan luottoluokituslaitoksia. Tällä asetuksella täydennetään luottoluokituslaitosten nykyistä sääntelykehystä. Joihinkin tärkeimpiin ongelmiin, kuten liikkeeseenlaskija maksaa -mallista johtuvat eturistiriidat ja strukturoituihin rahoitusvälineisiin liittyvien tietojen antaminen, on puututtu, ja kehystä onkin tarkasteltava uudelleen sen jälkeen, kun se on ollut voimassa kohtuullisen pitkän ajan, jotta voidaan arvioida, ratkeavatko nämä ongelmat kokonaan sen avulla. Nykyinen valtionvelkakriisi on kuitenkin korostanut tarvetta tarkastella uudelleen erityisesti julkisyhteisöjen luottoluokitusten avoimuutta, menettelyvaatimuksia ja julkaisemisajankohtaa.

(2)

Euroopan parlamentti vaati luottoluokituslaitosten sääntelyn parantamista 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa luottoluokituslaitoksista: tulevaisuudennäkymät (7). Ecofin-neuvosto totesi 30 päivänä syyskuuta ja 1 päivänä lokakuuta 2010 pidetyssä epävirallisessa kokouksessaan, että olisi ryhdyttävä uusiin toimiin, jotta voitaisiin ratkaista useat luottoluokitustoimintaan liittyvät kysymykset, kuten liiallisesta luottoluokituksiin tukeutumisesta aiheutuva riski ja luottoluokituslaitosten maksumallista johtuva eturistiriitojen riski. Eurooppa-neuvosto totesi 23 päivänä lokakuuta 2011, että liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen vähentämisessä olisi edistyttävä.

(3)

Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä (FSB), jonka jäsen Euroopan keskuspankki on, vahvisti 20 päivänä lokakuuta 2010 kansainvälisellä tasolla periaatteet, joiden mukaisesti voitaisiin vähentää viranomaisten ja rahoituslaitosten tukeutumista luottoluokituksiin, jäljempänä ’FSB:n periaatteet’. FSB:n periaatteet vahvistettiin myös Soulissa marraskuussa 2010 pidetyssä G20-huippukokouksessa. Onkin tarpeen, että alakohtaiset toimivaltaiset viranomaiset arvioivat markkinatoimijoiden käytäntöjä ja kannustavat niitä lieventämään tällaisten käytäntöjen vaikutusta. Alakohtaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi päätettävä kannustustoimista. EAMV:n, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (8) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (9) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) olisi ryhdyttävä toimiin edistääkseen valvontakäytäntöjen lähentymistä asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 tarkoitetulla tavalla ja tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti.

(4)

Luottoluokituslaitosten olisi kiinnitettävä sijoittajien huomio tietoihin luottoluokitusten ja luokitusnäkymien maksukyvyttömyystodennäköisyydestä, jotka perustuvat EAMV:n keskustietokannassa julkaistuihin aikaisempaa toimintaa koskeviin tietoihin.

(5)

FSB:n periaatteiden mukaan ”keskuspankkien olisi arvioitava itse markkinaoperaatioihin – sekä vakuuksina että suoriin ostoihin – hyväksymiensä rahoitusvälineiden luottokelpoisuus” ja ”keskuspankkipolitiikassa olisi vältettävä mekaanisia toimintatapoja, jotka voivat johtaa sellaisiin tarpeettoman jyrkkiin ja suuriin muutoksiin rahoitusvälineiden vakuuskelpoisuudessa ja arvon alenemisiin, että muutokset saattavat pahentaa tavanomaista jyrkempiä vaikutuksia”. Lisäksi Euroopan keskuspankki on todennut 2 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan lausunnossa, että se antaa tukensa finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän ja komission yhteiselle tavoitteelle vähentää liiallista tukeutumista luottoluokituksiin. Keskuspankki raportoikin säännöllisesti erilaisista eurojärjestelmän toteuttamista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on luottoluokituksiin tukeutumisen vähentäminen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 284 artiklan 3 kohdassa määrätään, että Euroopan keskuspankki laatii vuosittain Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä Eurooppa-neuvostolle. Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee tämän kertomuksen Euroopan parlamentille, joka voi käydä yleiskeskustelun sen pohjalta, ja neuvostolle. Lisäksi Euroopan keskuspankki voisi kyseisissä kertomuksissa kuvata sitä, kuinka se on pannut täytäntöön FSB:n periaatteita, ja selvittää käyttämiään vaihtoehtoisia arviointimenettelyjä.

(6)

Unioni pyrkii tarkastelemaan uudelleen ulkoisiin luottoluokituksiin viittaamista unionin oikeudessa, mikä ensimmäisessä vaiheessa koskee viittauksia, joka johtavat tai saattavat johtaa yksinomaiseen tai mekaaniseen luottoluokituksiin tukeutumiseen, ja toisessa vaiheessa unionin oikeuden säännöksiä, jotka edellyttävät luottoluokitusten käyttöä tai antamista sääntelytarkoituksiin tai sallivat luottoluokitusten käytön tai antamisen sääntelytarkoituksiin; tarkoituksena on kumota tällaiset säännökset vuoteen 2020 mennessä edellyttäen, että vaihtoehtoisia luottoriskin arviointitapoja on tunnistettu ja otettu käyttöön.

(7)

Luokitusnäkymien merkitys sijoittajille ja liikkeeseenlaskijoille ja niiden vaikutukset markkinoihin ovat verrattavissa luottoluokitusten merkitykseen ja vaikutuksiin. Sen vuoksi kaikkia asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 säädettyjä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan luokitustoimien täsmällisyys, avoimuus ja eturistiriidattomuus, olisi sovellettava myös luokitusnäkymiin. Nykyisen valvontakäytännön mukaisesti useita kyseisen asetuksen vaatimuksia sovelletaan luokitusnäkymiin. Tässä asetuksessa olisi selvennettävä sääntöjä ja luotava oikeusvarmuutta vahvistamalla luokitusnäkymien määritelmä ja selventämällä, mitä erityissäännöksiä kyseisiin luokitusnäkymiin sovelletaan. Luokitusnäkymien määritelmän olisi katettava myös näkemykset luottoluokituksen todennäköisestä kehityksestä lyhyellä aikavälillä (ns. tarkkailulistat, credit watches).

(8)

Keskipitkällä aikavälillä olisi arvioitava muita toimia, joiden avulla voitaisiin poistaa viittaukset luottoluokituksiin rahoitusalan sääntelyssä ja päästä eroon luottoluokituksiin perustuvasta omaisuuserien riskipainotuksesta. Toistaiseksi luottoluokituslaitokset ovat kuitenkin tärkeitä toimijoita rahoitusmarkkinoilla. Sen vuoksi luottoluokituslaitosten ja niiden luokitustoimintojen riippumattomuus ja integriteetti on erityisen tärkeää, jotta markkinatoimijat, erityisesti sijoittajat ja muut luottoluokitusten käyttäjät, pitäisivät niitä uskottavina. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 säädetään, että luottoluokituslaitokset on rekisteröitävä ja niitä on valvottava, koska niiden palveluilla on huomattava vaikutus yleiseen etuun. Luottoluokitukset, toisin kuin sijoitusselvitykset, eivät ole pelkkiä näkemyksiä rahoitusvälineen tai rahoitusvelvoitteen arvosta tai hinnasta. Luottoluokituslaitokset eivät ole pelkkiä rahoitusanalyytikkoja tai sijoitusneuvojia. Luottoluokituksilla on sääntelyyn liittyvää arvoa sääntelykehyksessä toimiville sijoittajille, kuten luottolaitoksille, vakuutusyhtiöille tai muille institutionaalisille sijoittajille. Vaikka liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen kannustimia ollaan vähentämässä, luottoluokitukset ohjaavat edelleen sijoitusvalintoja, erityisesti tiedon epäsymmetrisen jakautumisen vuoksi ja tehokkuussyistä. Tässä toimintaympäristössä luottoluokituslaitosten on oltava riippumattomia, ja myös markkinatoimijoiden on miellettävä ne riippumattomiksi, ja niiden luokitusmenetelmien on oltava avoimia, ja myös oltava miellettävissä sellaisiksi.

(9)

Liiallista tukeutumista luottoluokituksiin olisi vähennettävä, ja kaikki luokituksista johtuvat automaattiset vaikutukset olisi poistettava asteittain. Luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä olisi kannustettava ottamaan käyttöön sisäisiä menettelyjä, jotta ne voisivat tehdä omat luottoriskiarviointinsa, ja niiden olisi kannustettava sijoittajia suorittamaan due diligence -tarkastuksia. Tämän mukaisesti tässä asetuksessa säädetään, että rahoituslaitosten ei pitäisi käyttää tukeutua luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti. Sen vuoksi rahoituslaitosten olisi vältettävä tekemästä sopimuksia, joissa ne tukeutuvat luottoluokituksiin mekaanisesti tai yksinomaisesti, ja rahoituslaitosten olisi vältettävä niiden käyttöä sopimuksissa yksinomaisena perusteena arvioidessaan sijoitusten luottokelpoisuutta tai päättäessään sijoituksista tai niistä luopumisesta.

(10)

Asetuksella (EY) N:o 1060/2009 säädettiin ensimmäisistä toimenpiteistä, jotka liittyvät luottoluokituslaitosten ja niiden luottoluokitustoimintojen riippumattomuuteen ja integriteettiin. Jo useiden kyseisen asetuksen säännösten taustalla oli tavoite taata luottoluokituslaitosten riippumattomuus sekä tunnistaa, hallita ja mahdollisuuksien mukaan välttää mahdolliset eturistiriidat. Eturistiriitojen syntyminen on väistämätöntä, kun luottoluokiteltava yhteisö valitsee luottoluokituslaitoksen ja maksaa sille (liikkeeseenlaskija maksaa -malli). Tämä malli kannustaa luottoluokituslaitosta antamaan liikkeeseenlaskijasta sitä tyydyttäviä luokituksia pitkäaikaisen tuottoisan liiketoimintasuhteen tai uusien toimeksiantojen ja tulojen varmistamiseksi. Lisäksi luottoluokituslaitosten osakkeenomistajien ja luottoluokiteltavien yhteisöjen välinen suhde voi aiheuttaa eturistiriitoja, joihin nykyisissä säännöissä ei riittävästi puututa. Liikkeeseenlaskija maksaa -mallin mukaisesti annetut luottoluokitukset voidaankin nähdä pikemmin liikkeeseenlaskijan tarkoituksiin soveltuvina kuin sijoittajien tarvitsemina luottoluokituksina. Luottoluokituslaitoksiin sovellettavia riippumattomuuden ehtoja on ehdottomasti vahvistettava, jotta liikkeeseenlaskija maksaa -mallia noudattaen annettujen luottoluokitusten uskottavuutta voidaan parantaa.

(11)

Jotta voitaisiin lisätä kilpailua kolmen luottoluokituslaitoksen hallitsemilla markkinoilla, olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla kannustetaan käyttämään pienempiä luottoluokituslaitoksia. Liikkeeseenlaskijoiden tai asianomaisten kolmansien osapuolten käytäntönä on viime aikoina ollut pyytää luottoluokituksia kahdelta tai useammalta luottoluokituslaitokselta; kun luottoluokituksia on pyydetty kaksi tai useampia, liikkeeseenlaskijan tai asianomaisten kolmansien osapuolten olisi sen vuoksi harkittava toimeksiannon antamista ainakin yhdelle sellaiselle luottoluokituslaitokselle, jonka kokonaismarkkinaosuus on enintään kymmenen prosenttia ja jonka liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli voisi katsoa kykeneväksi antamaan luottoluokituksen kyseisestä liikkeeseenlaskusta tai yhteisöstä.

(12)

Luottoluokitusmarkkinat osoittavat, että luottoluokituslaitosten ja luottoluokiteltujen yhteisöjen suhteet ovat perinteisesti pitkäaikaisia. Tästä aiheutuu tuttuuden riski, kun luottoluokituslaitos voi käydä liian myötämieliseksi luottoluokiteltavan yhteisön toiveiden suhteen. Tällaisissa tilanteissa luottoluokituslaitosten puolueettomuus voi ajan mittaan vaarantua. Toimeksiannon ja maksun saaminen yritykseltä voi todellakin kannustaa luottoluokituslaitosta antamaan liian myönteisiä luottoluokituksia kyseiselle yhteisölle tai sen velkainstrumenteille, jotta liiketoimintasuhde tällaiseen liikkeeseenlaskijaan säilyisi. Myös liikkeeseenlaskijoilla on pitkäaikaisia liiketoimintasuhteita suosivia kannustimia, kuten ns. lukkiutumisvaikutus (lock-in effect), jossa liikkeeseenlaskija jättää vaihtamatta luottoluokituslaitosta sen vuoksi, että vaihtaminen voisi herättää sijoittajissa epäilyksiä liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuudesta. Tämä ongelma tunnistettiin jo asetuksessa (EY) N:o 1060/2009, jossa vaadittiin luottoluokituslaitoksia soveltamaan kiertojärjestelmää, jossa analyytikkoryhmät ja luottoluokituskomiteat vaihtuvat vaiheittain, jotta luottoluokitusanalyytikoiden ja luottoluokitukset hyväksyvien henkilöiden riippumattomuus ei vaarantuisi. Näiden sääntöjen vaikuttavuus on kuitenkin ollut täysin riippuvainen luottoluokituslaitoksen sisäiseen toimintaan liittyvistä ratkaisuista, nimittäin luottoluokituslaitoksen henkilöstön todellisesta riippumattomuudesta ja heidän toimintansa ammattimaisuudesta suhteessa itse luottoluokituslaitoksen kaupallisiin intresseihin. Sääntöjä ei suunniteltu antamaan riittäviä takuita kolmansille osapuolille siitä, että pitkistä liiketoimintasuhteista aiheutuvat eturistiriidat tosiasiallisesti vähentyisivät tai että ne vältettäisiin. Tähän voitaisiin päästä esimerkiksi rajoittamalla aikaa, jona luottoluokituslaitos voi yhtäjaksoisesti antaa luottoluokituksia samasta liikkeeseenlaskijasta tai sen velkainstrumenteista. Enimmäiskeston asettaminen luottoluokituslaitoksen sopimussuhteelle liikkeeseenlaskijaan, jolle tai jonka velkainstrumenteille se antaa luottoluokituksen, voisi poistaa kannustimen antaa liikkeeseenlaskijan suhteen suotuisia luottoluokituksia. Jos lisäksi vaaditaan luottoluokituslaitosten vaihtamista tavanomaisena ja säännöllisenä markkinakäytäntönä, voitaisiin myös tehokkaasti ehkäistä lukkiutumisvaikutuksen ongelmaa. Luottoluokituslaitosten kiertojärjestelmällä olisi lisäksi myönteisiä vaikutuksia luottoluokitusmarkkinoihin, koska se helpottaisi uusien toimijoiden pääsyä markkinoille ja tarjoaisi olemassa oleville luottoluokituslaitoksille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa uusille aloille.

(13)

On kuitenkin tärkeää, että kiertojärjestelmä suunnitellaan siten, että sen tuomat hyödyt ovat selvästi sen mahdollisia haittavaikutuksia suuremmat. Usein toistuva vaihtaminen voisi esimerkiksi lisätä liikkeeseenlaskijoiden ja luottoluokituslaitosten kustannuksia, sillä uuden yhteisön tai välineen luokituskustannukset ovat yleensä suuremmat kuin jo annetun luottoluokituksen seurantakustannukset. Myös toiminnan vakiinnuttaminen sekä suppeiden erikoistuneiden markkinoiden toimijana että kaikki omaisuusluokat kattavana luottoluokituslaitoksena vaatii huomattavasti aikaa ja resursseja. Jatkuva luottoluokituslaitosten vaihtaminen voisi myös vaikuttaa merkittävästi luottoluokitusten laatuun ja jatkuvuuteen. Yhtä tärkeää on, että kiertojärjestelmä toteutettaisiin riittävin varotoimenpitein, jotta markkinat voivat sopeutua tilanteeseen vaiheittain ennen järjestelmän mahdollista myöhempää tehostamista. Tähän voitaisiin päästä rajoittamalla järjestelmä koskemaan ainoastaan uudelleenarvopaperistamista, joka on rajallinen pankkirahoituksen lähde, ja sallimalla jo annettujen luottoluokitusten seurannan jatkaminen vaatimuksen pohjalta, vaikka vaihtaminen tulisikin pakolliseksi. Pääsääntöisesti vaihtamisen olisi siis vaikutettava vain uusiin uudelleenarvopaperistamisiin, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia. Komission olisi myöhemmin tarkasteltava uudelleen, onko rajoitetun kiertojärjestelmän säilyttäminen tarpeen vai olisiko järjestelmää mahdollisesti sovellettava myös muihin omaisuusluokkiin, jolloin olisi myös selvitettävä, olisiko näitä muita omaisuusluokkia kohdeltava eri tavoin esimerkiksi sopimussuhteen enimmäiskeston suhteen. Jos kiertojärjestelmää aletaan soveltaa muihin omaisuusluokkiin, komission olisi arvioitava, onko tarpeen velvoittaa luottoluokituslaitos antamaan sopimussuhteen enimmäiskeston päätyttyä uudelle luottoluokituslaitokselle tietoja liikkeeseenlaskijasta ja luottoluokitelluista rahoitusvälineistä (luovutettava aineisto).

(14)

Uudelleenarvopaperistamisen luottoluokitusmarkkinoilla on asianmukaista ottaa käyttöön kiertojärjestelmä. Ensinnäkin juuri tämän Euroopan arvopaperistamismarkkinoiden markkinasegmentin toiminta on ollut heikkoa finanssikriisin alusta lähtien, joten juuri sen puitteissa eturistiriitoihin puuttumisen tarve on suurin. Toiseksi esimerkiksi yritysten liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien luottoriski riippuu paljolti itse liikkeeseenlaskijan velanhoitokyvystä, kun taas uudelleenarvopaperistamisen luottoriski on yleensä liiketoimikohtainen. Sen vuoksi uuden uudelleenarvopaperistamisen toteutukseen ei liity suurta riskiä tietojen menettämisestä ryhdyttäessä sopimussuhteeseen uuden luottoluokituslaitoksen kanssa. Toisin sanoen vaikka uudelleenarvopaperistamisen luottoluokitusmarkkinoilla toimii nykyään vain vähän luottoluokituslaitoksia, nämä markkinat ovat luonnostaan avoimempia kilpailulle ja kiertojärjestelmä voisi auttaa niitä kehittymään dynaamisemmiksi. Vaikka uudelleenarvopaperistamisen luottoluokitusmarkkinoita hallitsee muutama suuri luottoluokituslaitos, myös muut toimijat ovat kehittäneet asiantuntemustaan tällä alalla.

(15)

Uudelleenarvopaperistamisen luottoluokituksia antavien luottoluokituslaitosten säännöllinen vaihtaminen monipuolistaa luottokelpoisuuden arviointia. Luottoluokituslaitosten monet erilaiset näkemykset, näkökulmat ja menetelmät tuottavat monimuotoisia luottoluokituksia ja viime kädessä parantavat uudelleenarvopaperistamisen luottokelpoisuuden arviointia. Jotta tällainen monimuotoisuus pääsisi vaikuttamaan ja vältyttäisiin sekä alullepanijoiden että luottoluokituslaitosten miellyttämisen ongelmalta, enimmäisaikaa, jonka luottoluokituslaitos saa luokitella saman alullepanijan uudelleenarvopaperistamista, on rajoitettava siten, että luottokelpoisuudesta voidaan saada säännöllisesti uusia arvioita. Nämä tekijät sekä tarve taata luottoluokituksille tietty lähestymistavallinen jatkuvuus merkitsevät, että neljän vuoden ajanjakso on tarkoituksenmukainen. Jos toimeksianto on annettu vähintään neljälle luottoluokituslaitokselle, kiertojärjestelmän tavoitteet on jo saavutettu eikä vaihtovaatimusta olisi sovellettava. Todellisen kilpailun varmistamiseksi tällaisen poikkeuksen olisi oltava sovellettavissa ainoastaan silloin, kun vähintään neljä toimeksiannon saaneista luottoluokituslaitoksista luokittelee tietyn osuuden alullepanijan liikkeessä olevista rahoitusvälineistä.

(16)

Uudelleenarvopaperistamiseen sovellettava kiertojärjestelmä olisi asianmukaista muodostaa alullepanijan yhteyteen. Uudelleenarvopaperistamisen laskee liikkeeseen erillisyhtiö, jolla ei ole merkittävää velanhoitokykyä. Sen vuoksi kiertojärjestelmän muodostaminen liikkeeseenlaskijan yhteyteen tekisi järjestelmästä tehottoman. Sitä vastoin kiertojärjestelmän muodostaminen järjestäjän yhteyteen merkitsisi, että poikkeusta sovellettaisiin lähes aina.

(17)

Kiertojärjestelmä voisi olla tärkeä keino vähentää uudelleenarvopaperistamisen luottoluokitusmarkkinoille tulemisen esteitä. Samalla kuitenkin uusien markkinatoimijoiden voisi olla vaikeampaa saada jalansijaa markkinoilla, koska ne eivät saisi pitää kiinni asiakkaistaan. Onkin tarpeen säätää pienten luottoluokituslaitosten vapauttamisesta kiertojärjestelmästä.

(18)

Jotta kiertojärjestelmä olisi tehokas, sen täytäntöönpano olisi järjestettävä uskottavalla tavalla. Vaihtamisvaatimuksen tavoitteita ei saavuteta, jos väistyvän luottoluokituslaitoksen sallitaan tarjota luottoluokituksia saman alullepanijan uudelleenarvopaperistamisille liian pian uudelleen. Sen vuoksi on tärkeää säätää tarkoituksenmukaisesta ajanjaksosta, jonka kuluessa väistyvää luottoluokituslaitosta ei saa uudelleen valtuuttaa luokittelemaan saman alullepanijan uudelleenarvopaperistamista. Ajanjakson olisi oltava riittävän pitkä, jotta uusi luottoluokituslaitos tosiasiallisesti voisi antaa luottoluokituspalvelujaan, jotta uudelleenarvopaperistamisia todella voitaisiin tarkastella uudelleen eri näkökulmasta ja jotta uuden luottoluokituslaitoksen antamat luottoluokitukset voisivat turvata riittävän jatkuvuuden. Samalla kiertojärjestelmän toimivuuden kannalta on huomionarvoista, että uudelleenarvopaperistamisen alalla riittävästi asiantuntemusta saavuttaneiden luottoluokituslaitosten tarjonta rajoittaa ajanjakson pituutta. Ajanjakson pituuden olisikin oltava oikeasuhteinen, ja sen olisi yleensä vastattava väistyvän luottoluokituslaitoksen sopimuksen kestoa mutta oltava enintään neljä vuotta.

(19)

Vaatimus vaihtaa säännöllisesti luottoluokituslaitosta on oikeassa suhteessa haluttuun tavoitteeseen nähden. Vaatimus koskee ainoastaan tiettyjä säänneltyjä rekisteröityjä luottoluokituslaitoksia, jotka tarjoavat yleiseen etuun vaikuttavia palveluja (luottoluokituksia, joita voidaan käyttää sääntelytarkoituksiin) liikkeeseenlaskija maksaa -mallin mukaisesti ja tiettyjen omaisuusluokkien (uudelleenarvopaperistaminen) osalta. Koska luottoluokituslaitokset ovat siinä etuoikeutetussa asemassa, että niiden palveluilla tunnustetaan olevan tärkeä asema rahoituspalvelumarkkinoiden sääntelyssä ja ne on hyväksytty suorittamaan tätä tehtävää, niiltä edellytetään tiettyjen velvoitteiden täyttämistä, jotta voidaan taata riippumattomuus ja riippumattomaksi mieltäminen kaikissa tilanteissa. Luottoluokituslaitos, joka ei saa antaa luottoluokituksia tietyn alullepanijan uudelleenarvopaperistamisille, voi silti luokitella muiden alullepanijoiden uudelleenarvopaperistamisia ja muuntyyppisiä omaisuusluokkia. Markkinoilla, joilla vaihtamissääntö koskee kaikkia toimijoita, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska kaikilta luottoluokituslaitoksilta edellytetään kiertojärjestelmään osallistumista. Lisäksi luottoluokituslaitokset voivat edelleen kokemustaan hyödyntäen antaa luottoluokituksia saman alullepanijan uudelleenarvopaperistamisille ilman toimeksiantoa. Liikkeeseenlaskija maksaa -mallin ongelmat eivät rasita ilman toimeksiantoa annettuja luottoluokituksia, joten mahdolliset eturistiriidat vaikuttavat niihin vähemmän. Luottoluokituslaitoksen kanssa solmitun sopimussuhteen enimmäiskesto ja vaatimus useamman kuin yhden luottoluokituslaitoksen käytöstä rajoittavat luottoluokituslaitosten asiakkaiden vapautta harjoittaa liiketoimintaansa. Nämä rajoitukset ovat kuitenkin tarpeen yleiseen etuun liittyvien syiden vuoksi, koska liikkeeseenlaskija maksaa -malli murentaa sitä liikkeeseenlaskijoiden riippumattomuutta, joka on välttämätöntä, jotta ne voisivat antaa sijoittajien sääntelytarkoituksiin käyttämiä riippumattomia luottoluokituksia. Rajoituksilla ei kuitenkaan mennä pidemmälle kuin on tarpeen, ja ne olisi nähtävä uudelleenarvopaperistamisen luottokelpoisuuden parantamisena muihin osapuoliin ja viime kädessä markkinoihin nähden.

(20)

Luottoluokituslaitoksen riippumattomuuteen luottoluokitellusta yhteisöstä vaikuttaa myös, jos jollakin sen merkittävällä osakkeenomistajalla on mahdollinen eturistiriita luottoluokitellun yhteisön kanssa. Luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja saattaa olla luottoluokitellun yhteisön tai jonkin asianomaisen kolmannen osapuolen hallinto- tai valvontaelimen jäsen. Asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 säännellään tällaista tilannetta ainoastaan silloin, kun eturistiriita koskee luottoluokitusanalyytikoita, luottoluokitukset hyväksyviä henkilöitä ja muita luottoluokituslaitoksen työntekijöitä. Asetuksessa ei kuitenkaan mainita luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai jäseniin liittyviä mahdollisia eturistiriitoja. Jotta voitaisiin parantaa luottamusta luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen luottoluokitelluista yhteisöistä, on tarkoituksenmukaista laajentaa luottoluokituslaitoksen työntekijöihin liittyviä eturistiriitoja koskevia nykyisiä mainitussa asetuksessa vahvistettuja sääntöjä eturistiriitoihin, jotka liittyvät luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai luottoluokituslaitoksessa merkittävässä asemassa oleviin jäseniin. Näin ollen luottoluokituslaitoksen olisi pidättäydyttävä antamasta luottoluokituksia tai ilmoitettava mahdollisesta vaikutuksesta luottoluokitukseen, jos luokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään kymmenen prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen äänioikeuksista, on myös luottoluokitellun yhteisön hallinto- tai valvontaelimen jäsen tai on sijoittanut luottoluokiteltuun yhteisöön, jos sijoitus on vähintään tietyn suuruinen. Lisäksi se tieto, että osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään viisi prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen äänioikeuksista, on sijoittanut luottoluokiteltuun yhteisöön tai on luottoluokitellun yhteisön hallinto- tai valvontaelimen jäsen, olisi julkistettava ainakin silloin, jos sijoitus on vähintään tietyn suuruinen. Jos osakkeenomistaja tai jäsen on lisäksi asemassa, jossa hän voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, kyseinen henkilö ei saisi tarjota luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle konsultointi- tai neuvontapalveluja, jotka koskevat kyseisen luottoluokitellun yhteisön tai kolmannen osapuolen yhtiörakennetta, oikeudellista rakennetta, varoja, velkoja tai toimintoja.

(21)

Jotta asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 vahvistetut riippumattomuutta ja eturistiriitojen ehkäisyä koskevat säännöt toimisivat käytännössä ja jotta niistä ei tule tehottomia, tarvitaan riittävän paljon luottoluokituslaitoksia, jotka eivät ole yhteydessä väistyvään luottoluokituslaitokseen, jos kyseessä on kiertojärjestelmän soveltaminen, eivätkä luottoluokituslaitokseen, joka tuottaa samanaikaisesti luottoluokituspalveluja samalle liikkeeseenlaskijalle. On tarkoituksenmukaista edellyttää, että väistyvä luottoluokituslaitos on tiukasti erillään uudesta luottoluokituslaitoksesta, jos kyseessä on kiertojärjestelmän soveltaminen, ja että kaksi luottoluokituslaitosta, jotka samanaikaisesti tuottavat luottoluokituspalveluja samalle liikkeeseenlaskijalle, ovat tiukasti erillään toisistaan. Asianomaiset luottoluokituslaitokset eivät saisi olla kytköksissä toisiinsa määräysvallan kautta eivätkä myöskään sen johdosta, että ne kuuluvat samaan luottoluokituslaitosten ryhmään tai ovat osakkeenomistajia tai jäseniä taikka käyttävät äänivaltaa jossakin näistä toisista luottoluokituslaitoksista tai että niillä on oikeus nimetä jäseniä toisten luottoluokituslaitosten hallinto- tai valvontaelimeen.

(22)

Luottoluokituslaitosten olisi luotava tehokas sisäinen valvontarakenne, joka kattaa sellaisten toimintatapojen ja menettelyjen täytäntöönpanon, joilla ehkäistään ja seurataan mahdollisia eturistiriitoja ja varmistetaan luottoluokitusten sekä luottoluokitusanalyytikkojen ja -ryhmien riippumattomuus osakkeenomistajista, hallinto- ja johtoelimistä sekä myynti- ja markkinointitoiminnasta, ja pidettävä tätä rakennetta yllä, valvottava sen täytäntöönpanoa ja huolehdittava sen dokumentoinnista. Olisi laadittava vakioidut toimintaohjeet yritysten hyvästä hallintotavasta, organisaatiosta sekä eturistiriitojen hallinnasta. Vakioituja toimintaohjeita olisi seurattava ja tarkistettava määräajoin, jotta voitaisiin arvioida niiden tehokkuutta ja niiden ajantasaistamisen tarvetta.

(23)

Luottoluokituslaitosten riippumattomuuteen kohdistuvaan luottamukseen vaikuttaisi vahingollisesti erityisesti, jos samat osakkeenomistajat tai jäsenet sijoittaisivat luottoluokituslaitoksiin, jotka eivät kuulu samaan luottoluokituslaitosten ryhmään, ainakin silloin, jos tällainen sijoitus olisi niin suuri, että asianomaisilla osakkeenomistajilla tai jäsenillä olisi tiettyä vaikutusvaltaa luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan. Sen vuoksi luottoluokituslaitosten riippumattomuudesta (ja luottamuksesta niiden riippumattomuuteen) voidaan huolehtia antamalla tiukempia sääntöjä luottoluokituslaitosten ja niiden osakkeenomistajien tai jäsenten välisistä suhteista. Tästä syystä yhdelläkään henkilöllä ei saisi samanaikaisesti olla viiden prosentin tai sen ylittävää osuutta useammassa kuin yhdessä luottoluokituslaitoksessa, jolleivät luottoluokituslaitokset kuulu samaan ryhmään.

(24)

Tavoite taata luottoluokituslaitosten riittävä riippumattomuus edellyttää, ettei sijoittajilla ole samanaikaisesti viiden prosentin tai sen ylittävää osuutta useammassa kuin yhdessä luottoluokituslaitoksessa. Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY (10) säädetään, että henkilöiden, joiden määräysvallassa on vähintään viisi prosenttia jonkin listatun yhtiön äänioikeuksista, julkistavat tämän tiedon muun muassa sen vuoksi, että on sijoittajien edun mukaista olla selvillä tällaisten yhtiöiden äänioikeusrakenteen muutoksista. Sen vuoksi viiden prosentin tasoa pidetään huomattavana omistusosuutena, joka voi vaikuttaa yhtiön äänioikeusrakenteeseen. Onkin tarkoituksenmukaista käyttää viiden prosentin kynnystä rajoittamaan samanaikaisia sijoituksia useampaan kuin yhteen luottoluokituslaitokseen. Tätä ei voida pitää suhteettomana, kun otetaan huomioon, että kaikki unionissa rekisteröidyt luottoluokituslaitokset ovat listaamattomia yhtiöitä, joten niihin ei sovelleta listattuihin yhtiöihin unionissa direktiivin 2004/109/EY mukaisesti sovellettavia avoimuus- ja menettelysääntöjä. Listaamattomien yhtiöiden hallintoon sovelletaan usein osakkeenomistajien toimintakäytäntöjä tai sopimuksia, ja osakkeenomistajia tai jäseniä on tavallisesti vähän. Sen vuoksi jopa vähemmistöasemalla voi olla vaikutusta listaamattomassa luottoluokituslaitoksessa. Jotta kuitenkin varmistetaan, että sijoitukset luottoluokituslaitoksiin puhtaasti taloudellisista syistä ovat yhä mahdollisia, kyseistä rajoitusta sijoittaa samanaikaisesti useampaan kuin yhteen luottoluokituslaitokseen ei tulisi laajentaa sijoituksiin, joita kanavoidaan sijoittajasta riippumattomien ja sijoittajan vaikutusvallan ulkopuolella olevien kolmansien tahojen hoitamien yhteissijoitusjärjestelmien kautta.

(25)

Osakkeenomistajarakenteeseen liittyviä eturistiriitoja koskevissa tämän asetuksen säännöksissä ei pitäisi viitata ainoastaan suoraan vaan myös välilliseen osakeomistukseen, koska muutoin näitä sääntöjä voisi olla helppo kiertää. Luottoluokituslaitosten olisi kaikin tavoin pyrittävä tuntemaan välilliset osakkeenomistajansa, jotta ne voivat tässä suhteessa välttää mahdollisia eturistiriitoja.

(26)

Niiden riippumattomuutta ja eturistiriitojen ehkäisyä koskevien sääntöjen, joissa edellytetään, etteivät luottoluokituslaitokset tuota luottoluokituspalveluja samalle liikkeeseenlaskijalle kovin pitkään, vaikuttavuus saattaisi heikentyä, jos luottoluokituslaitosten sallittaisiin ryhtyä muiden luottoluokituslaitosten merkittäviksi osakkeenomistajiksi tai jäseniksi.

(27)

On tärkeää varmistaa, etteivät luokitusmenetelmien muutokset johda niiden höltymiseen. Tämän vuoksi liikkeeseenlaskijoilla, sijoittajilla ja muilla osapuolilla olisi oltava tilaisuus esittää huomautuksia luokitusmenetelmien suunnitelluista muutoksista. Tämä auttaa niitä pääsemään selvyyteen uusien menetelmien käyttöönoton ja suunnitellun muutoksen perusteista. Liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien menetelmäluonnoksista esittämät huomautukset saattavat olla arvokas apu luottoluokituslaitoksille menetelmien määrittelyssä. Myös EAMV:lle olisi ilmoitettava suunnitelluista muutoksista. Vaikka asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 annetaan EAMV:lle valtuudet varmistaa, että luottoluokituslaitosten käyttämät menetelmät ovat tiukkoja, järjestelmällisiä ja jatkuvia ja että ne validoidaan aiemman kokemuksen perusteella, myös toteutumatesteillä, EAMV:lle ei tämän tarkastusprosessin myötä pitäisi antaa valtuuksia arvioida ehdotettujen menetelmien tai niiden luottoluokitusten asianmukaisuutta, jotka annetaan sen jälkeen, kun menetelmiä on alettu soveltaa. Luottoluokitusmenetelmissä olisi tarvittaessa otettava huomioon ympäristöön liittyvistä vaaroista aiheutuvat taloudelliset riskit.

(28)

Strukturoitujen rahoitusvälineiden monimutkaisuuden vuoksi luottoluokituslaitokset eivät ole aina onnistuneet varmistamaan niiden luottoluokitusten riittävän korkeaa laatua. Tämä on johtanut siihen, että markkinoiden luottamus tämäntyyppisiin luottoluokituksiin on heikentynyt. Luottamuksen palauttamiseksi olisi tarkoituksenmukaista edellyttää, että liikkeeseenlaskijat tai niihin liittyvät asianomaiset kolmannet osapuolet pyytävät vähintään kahta eri luottoluokituslaitosta antamaan strukturoituja rahoitusvälineitä koskevat luottoluokitukset, mikä voisi johtaa toisistaan poikkeaviin ja keskenään kilpaileviin arviointeihin. Tämä voisi myös vähentää liiallista tukeutumista yhteen ainoaan luottoluokitukseen.

(29)

Oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta annetussa direktiiviehdotuksessa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetussa asetusehdotuksessa, joiden on määrä korvata luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/48/EY (11) ja sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 14 päivänä kesäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/49/EY (12), vahvistetaan vaatimus, että luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset arvioivat niiden yhteisöjen ja rahoitusvälineiden luottoriskiä, joihin ne itse sijoittavat, ja että ne eivät yksinkertaisesti tukeudu luottoluokituksiin. Tämä vaatimus olisi ulotettava muihin unionin oikeudella säänneltyihin rahoitusmarkkinoiden toimijoihin, mukaan lukien sijoitusten hoitajat. Tätä vaatimusta olisi kuitenkin sovellettava oikeasuhteisesti kaikkiin rahoitusmarkkinoiden toimijoihin ottaen huomioon kunkin toimijan toiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus. Jäsenvaltioilla ei saisi olla oikeutta antaa tai pitää voimassa sääntöjä, jotka sallivat näiden sijoittajien pidemmälle menevän tukeutumisen luottoluokituksiin.

(30)

Sijoittajilla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia arvioita strukturoitujen rahoitusvälineiden luottokelpoisuudesta, jos ne saisivat riittävästi tietoa näistä välineistä. Koska esimerkiksi strukturoituun rahoitusvälineeseen liittyvä riski riippuu paljolti kohde-etuuksien laadusta ja kehityksestä, sijoittajille olisi annettava enemmän tietoa kohde-etuuksista. Tämä vähentäisi sijoittajien riippuvuutta luottoluokituksista. Lisäksi strukturoituja rahoitusvälineitä koskevien merkityksellisten tietojen ilmoittaminen todennäköisesti lisää luottoluokituslaitosten keskinäistä kilpailua, koska se voisi johtaa ilman toimeksiantoa annettujen luottoluokitusten määrän kasvuun. Komission olisi viimeistään tammikuussa 2016 tarkasteltava, onko aiheellista ulottaa kyseinen tietojen antamisvelvoite koskemaan myös muita rahoitustuotteita, ja annettava tätä koskeva kertomus. Tällaisia muita rahoitustuotteita ovat esimerkiksi katetut joukkolainat ja muut vakuudelliset lainat, joissa riski riippuu paljolti käytetyn vakuuden ominaisuuksista ja joissa voisi olla tarpeen antaa enemmän tietoja vakuuksista.

(31)

Sijoittajilla, liikkeeseenlaskijoilla ja muilla osapuolilla olisi oltava mahdollisuus tutustua ajantasaisiin luottoluokitustietoihin keskitetyllä verkkosivustolla. EAMV:n olisi perustettava Euroopan luottoluokitusten tietofoorumi, ja sen olisi annettava sijoittajille mahdollisuus vertailla vaivattomasti kaikkia tietyn luottoluokitellun yhteisön luokituksia. On tärkeää, että tietofoorumin verkkosivuilta käyvät ilmi kaikki kustakin välineestä saatavilla olevat luottoluokitukset, jotta sijoittajat voisivat ottaa kaikki eri näkemykset huomioon ennen oman sijoituspäätöksensä tekemistä. Jotta luottoluokituslaitosten mahdollisuutta toimia sijoittaja maksaa -mallin mukaisesti ei rajoitettaisi, tällaisia luottoluokituksia ei pitäisi sisällyttää tietofoorumiin. Tietofoorumin olisi autettava pieniä ja uusia luottoluokituslaitoksia saamaan näkyvyyttä. Tietofoorumiin olisi liitettävä myös EAMV:n keskustietokanta, jolloin luotaisiin keskitetty tietofoorumi kaikista saatavilla olevista luottoluokituksista välinekohtaisesti sekä keskustietokannassa julkaistuista aikaisempaa toimintaa koskevista tiedoista. Euroopan parlamentti tuki tällaista luottoluokitusten julkistamista 8 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa.

(32)

Riippumatta siitä, onko luottoluokitukset annettu sääntelytarkoituksessa, niillä on huomattava vaikutus sijoituspäätöksiin ja liikkeeseenlaskijoiden imagoon ja taloudelliseen kiinnostavuuteen. Näin ollen luottoluokituslaitoksilla on merkittävä vastuu sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita kohtaan sen varmistamisessa, että ne noudattavat asetusta (EY) N:o 1060/2009 siten, että niiden luottoluokitukset ovat riippumattomia, objektiivisia ja riittävän laadukkaita. Sijoittajat ja liikkeeseenlaskijat eivät kuitenkaan aina ole siinä asemassa, että ne saisivat luottoluokituslaitokset toimimaan vastuidensa mukaisesti niitä kohtaan. Luottoluokituslaitosten saaminen siviilioikeudelliseen vastuuseen voi olla erityisen vaikeaa, jos luottoluokituslaitoksen ja esimerkiksi ilman toimeksiantoa luokitellun sijoittajan tai liikkeeseenlaskijan välillä ei ole sopimussuhdetta. Liikkeeseenlaskijoilla voi myös olla vaikeuksia saada luottoluokituslaitos toimimaan siviilioikeudellisen vastuunsa mukaisesti niitä kohtaan, vaikka niillä olisi sopimussuhde kyseisen luottoluokituslaitoksen kanssa: esimerkiksi luottoluokituksen alentaminen, josta on päätetty tahallisesti tai törkeän huolimattomasti asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vastaisesti, voi vaikuttaa kielteisesti liikkeeseenlaskijan maineeseen ja rahoituskustannuksiin ja aiheuttaa näin liikkeeseenlaskijalle haittaa, vaikka sopimusvastuu ei sitä kattaisikaan. Sen vuoksi on tärkeää säätää sijoittajien asianmukaisesta oikeudesta korvaukseen, jos ne ovat kohtuullisella tavalla luottaneet luottoluokitukseen, joka on annettu asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vastaisesti, ja myös liikkeeseenlaskijoiden oikeudesta korvaukseen, kun niille aiheutuu siviilioikeudellista vahinkoa asetuksen (EY) N:o 1060/2009 vastaisesti annetusta luottoluokituksesta. Sijoittajan ja liikkeeseenlaskijan olisi voitava saattaa luottoluokituslaitos vastuuseen vahingosta, jos se aiheutuu luokitustulokseen vaikuttaneesta tämän asetuksen rikkomisesta. Sijoittajat ja liikkeeseenlaskijat, joilla on sopimussuhde luottoluokituslaitoksen kanssa, voivat halutessaan perustaa tätä luottoluokituslaitosta vastaan esittämänsä vaatimuksen sopimusrikkomukseen, mutta kaikkien sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava vaatia korvauksia kärsimästään vahingosta asetuksen (EY) N:o 1060/2009 rikkomisen perusteella riippumatta siitä, onko osapuolten välillä sopimussuhdetta.

(33)

Luottoluokituslaitokset olisi voitava saattaa vastuuseen ainoastaan, jos ne rikkovat niille asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 asetettuja velvoitteita tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Tällainen ”tuottamuksellisuuden” huomioon ottaminen on tarkoituksenmukaista, koska luottoluokitustoimintaan sisältyy jossakin määrin monimutkaisten taloudellisten tekijöiden arviointia ja eri menetelmillä voidaan päätyä erilaisiin luokitustuloksiin, joista yhtäkään ei voida pitää vääränä. Luottoluokituslaitosten asettaminen potentiaalisesti rajattomaan vastuuseen on asianmukaista ainoastaan silloin, kun ne rikkovat asetusta (EY) N:o 1060/2009 tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

(34)

Sijoittajan tai liikkeeseenlaskijan, joka vaatii korvauksia asetuksen (EY) N:o 1060/2009 rikkomisesta, olisi esitettävä täsmällisiä ja yksityiskohtaisia tietoja, jotka osoittavat, että luottoluokituslaitos on syyllistynyt tällaiseen asetuksen rikkomiseen. Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi arvioitava asiaa ottaen huomioon, että sijoittajalla tai liikkeeseenlaskijalla ei ehkä ole ollut mahdollisuutta tutustua tietoihin, jotka ovat ainoastaan luottoluokituslaitoksen ulottuvilla.

(35)

Luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta koskevia asioita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan tai joita ei määritellä siinä, kuten tahallisuus ja törkeä huolimattomuus, olisi käsiteltävä asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti voitava säilyttää kansalliset siviilioikeudellista vastuuta koskevat järjestelmänsä, jotka ovat sijoittajien tai liikkeeseenlaskijoiden kannalta edullisemmat tai jotka eivät perustu asetuksen (EY) N:o 1060/2009 rikkomiseen. Sijoittajien tai liikkeeseenlaskijoiden nostamista siviilioikeudellista vastuuta koskevista kanteista päättävän toimivaltaisen tuomioistuimen olisi määräydyttävä kansainvälisen yksityisoikeuden asianomaisten sääntöjen mukaisesti.

(36)

Vaikka institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien sijoitusten hoitajat, velvoitetaan tekemään omat arviointinsa omaisuuserien luottokelpoisuudesta, tämän ei pitäisi estää tuomioistuimia toteamasta, että luottoluokituslaitos on asetusta (EY) N:o 1060/2009 rikkoessaan aiheuttanut sijoittajalle haittaa, josta kyseinen luottoluokituslaitos on vastuussa. Vaikka tällä asetuksella parannetaan sijoittajien mahdollisuuksia tehdä omia riskiarviointejaan, niillä on edelleen vähäisemmät tiedonsaantimahdollisuudet kuin luottoluokituslaitoksilla. Erityisesti pienemmiltä sijoittajilta voi puuttua valmiudet tarkastella luottoluokituslaitosten antamia ulkoisia luottoluokituksia kriittisesti.

(37)

Jäsenvaltioiden ja EAMV:n olisi varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 1060/2009 nojalla määrätyt seuraamukset julkistetaan vain, jos tällainen julkistaminen olisi oikeasuhteista.

(38)

Eturistiriitojen lieventämiseksi ja luottoluokitusmarkkinoiden terveen kilpailun edistämiseksi on tärkeää varmistaa, että luottoluokituslaitosten asiakkailta perimät maksut määräytyvät syrjimättömästi. Eri maksujen periminen samantyyppisestä palvelusta olisi perusteltua ainoastaan, jos palvelun tarjoamisesta eri asiakkaille tosiasiallisesti aiheutuu erisuuruisia kustannuksia. Tietyltä liikkeeseenlaskijalta luottoluokituspalveluista perittävät maksut eivät myöskään saa riippua tehdyn työn tuloksista tai seurauksista eivätkä liitännäispalvelujen tarjoamisesta. Jotta näitä sääntöjä voitaisiin valvoa tehokkaasti, luottoluokituslaitosten olisi annettava EAMV:lle tiedot kultakin asiakkaaltaan saaduista maksuista ja yleisestä hinnoittelupolitiikastaan.

(39)

Julkisyhteisöjen luottoluokituksia on tärkeää tarkastella uudelleen säännöllisesti, jotta edistettäisiin näiden luottoluokitusten ajantasaista laadintaa ja niiden uskottavuutta sekä autettaisiin käyttäjiä ymmärtämään niitä. On myös tärkeää, että luottoluokituslaitokset antavat avoimemmin tietoja tehdyistä tutkimuksista, julkisyhteisöjen luottoluokitusten valmisteluun varatusta henkilöstöstä ja julkisyhteisöjen velkaa koskevien luottoluokitusten taustalla olevista olettamuksista.

(40)

On tärkeää, että sijoittajilla on jäsenvaltioiden luottokelpoisuuden arvioimiseen tarvittavat tiedot. Valvoessaan jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkaa komissio kerää ja käsittelee tietoja kaikkien jäsenvaltioiden talous-, rahoitus- ja finanssipoliittisesta tilanteesta ja niiden talouden kunnosta; koska komissio julkaisee suurimman osan näistä tiedoista, sijoittajat voivat käyttää niitä arvioidessaan jäsenvaltioiden potentiaalista luottokelpoisuutta. Komission olisi tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan täydennettävä nykyistä jäsenvaltioiden talouden kuntoa koskevaa raportointia sellaisilla lisätiedoilla tai -indikaattoreilla, jotka saattaisivat auttaa sijoittajia arvioimaan jäsenvaltioiden luottokelpoisuutta, jollei jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan valvontaan sovellettavia luottamuksellisuutta koskevista säännöistä muuta johdu. Nämä tiedot olisi saatettava yleisön saataville täydentäen näin nykyisiä julkaisuja ja muita julkisesti esitettäviä tietoja, jotta sijoittajille voidaan antaa tietoja, jotka auttavat niitä arvioimaan julkisyhteisöjen luottokelpoisuutta ja niiden velkatietoja. Komission olisikin tarkasteltava mahdollisuuksia kehittää eurooppalaista luottokelpoisuusarviointia, jotta sijoittajat voisivat tehdä puolueettomia ja objektiivisia arvioita jäsenvaltioiden luottokelpoisuudesta ja ottaa huomioon kulloisenkin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen. Komission olisi tarvittaessa esitettävä aiheellisia lainsäädäntöehdotuksia.

(41)

Nykyisissä säännöissä edellytetään luottoluokitusten ilmoittamista luokitellulle yhteisölle 12 tuntia ennen niiden julkistamista. Jotta voitaisiin välttää tällaisten ilmoitusten tekeminen työajan ulkopuolella ja jotta luokitellulle yhteisölle annettaisiin riittävästi aikaa tarkastaa luottoluokituksen taustalla olevien tietojen oikeellisuus, luokitellulle yhteisölle olisi ilmoitettava luokituksesta yhtä kokonaista työpäivää ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkistamista. Luokitellun yhteisön olisi selkeästi määriteltävä ja rajattava luettelo henkilöistä, joilla on valtuudet vastaanottaa tällainen ilmoitus.

(42)

Julkisyhteisöjen luottoluokitusten erityispiirteiden vuoksi ja volatiliteettiriskin vähentämiseksi on tarpeen ja oikeasuhteista vaatia luottoluokituslaitoksia julkaisemaan tällaiset luokitukset vasta unioniin sijoittautuneiden kauppapaikkojen sulkeuduttua ja vähintään tuntia ennen niiden avautumista. Samoin perustein on myös tarpeen ja oikeasuhteista, että luottoluokituslaitosten olisi joulukuun lopussa julkaistava seuraavien 12 kuukauden aikataulu, jossa määritellään julkisyhteisöjen luottoluokitusten ja vastaavasti soveltuvin osin niihin liittyvien luokitusnäkymien julkistamispäivät. Päivät olisi määriteltävä siten, että ne osuvat perjantaihin. Ainoastaan ilman toimeksiantoa annettavien julkisyhteisöjen luottoluokitusten julkistamiskerrat olisi syytä rajoittaa kahteen tai kolmeen. Luottoluokituslaitosten olisi sallittava poiketa ilmoitetusta aikataulusta, jos se on tarpeen niiden oikeudellisten velvoitteiden täyttämisen kannalta ja jos ne perustelevat yksityiskohtaisesti poikkeamisensa. Poikkeamisesta ei kuitenkaan saisi tulla rutiini.

(43)

Komission olisi markkinoiden kehityksen perusteella esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa tarkastellaan tarvetta perustaa eurooppalainen julkinen luottoluokituslaitos, jonka tehtävänä olisi arvioida jäsenvaltioiden valtionvelan luottokelpoisuutta, ja/tai eurooppalainen luottoluokitussäätiö, jonka tehtävät liittyisivät kaikenlaisiin muihin luottoluokituksiin, sekä selvitetään tapoja tukea tällaista laitosta ja/tai säätiötä. Komission olisi tarvittaessa esitettävä aiheellisia lainsäädäntöehdotuksia.

(44)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon julkisyhteisöjen luottoluokitusten erityisyys ja torjua unionin laajuisen tartuntavaikutuksen uhka, olisi kiellettävä ilmoitusten antaminen jotakin maaryhmää koskevista muutoksista, jos ilmoitukseen ei liity maakohtaisia raportteja. Jotta voitaisiin parantaa niiden tietolähteiden asianmukaisuutta ja saatavuutta, joita luottoluokituslaitokset käyttävät julkisessa viestinnässään julkisyhteisöjen luottoluokitusten mahdollisista muutoksista silloin, kun ei ole kyse luottoluokituksista ja luokitusnäkymistä tai niihin liittyvistä lehdistötiedotteista, viestinnän olisi aina perustuttava tietoon, joka on luokitellun yhteisön ulottuvilla ja jonka ilmaisemiseen luokiteltu yhteisö on antanut suostumuksensa, paitsi jos tieto on saatavilla yleisessä käytössä olevista lähteistä. Jos luokitellun yhteisön toimintaa koskevan oikeudellisen sääntelyn perusteella yhteisö ei saa ilmaista tällaista tietoa, kuten sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (13) 1 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua sisäpiiritietoa, luokiteltu yhteisö ei saa antaa suostumustaan.

(45)

Avoimuuden varmistamiseksi luottoluokituslaitosten olisi julkisyhteisöjen luottoluokituksiaan julkaistessaan selvitettävä lehdistötiedotteissaan tai raporteissaan luottoluokitusten tärkeimmät perusteet. Julkisyhteisöjen luottoluokitusten avoimuus ei saisi kuitenkaan vaikuttaa kansallisten politiikkojen (talous-, työmarkkina- ja muiden politiikkojen) suuntaan. Sen vuoksi luottoluokituslaitokset eivät saisi esittää julkisyhteisöille suoria tai nimenomaisia vaatimuksia tai suosituksia niiden politiikoista, vaikka ne voivat käyttää näitä politiikkoja osana aineistoaan arvioidessaan julkisyhteisön tai sen rahoitusinstrumenttien luottokelpoisuutta ja selvittäessään julkisyhteisön luottoluokituksen tärkeimpiä perusteita. Luottoluokituslaitosten olisi pidättäydyttävä esittämästä suoria tai nimenomaisia suosituksia julkisyhteisöjen politiikoista.

(46)

Rahoituspalvelualaa koskevilla teknisillä standardeilla olisi varmistettava tallettajien, sijoittajien ja kuluttajien riittävä suoja koko unionissa. Koska EAMV:lla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, olisi tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia ja toimittaa komissiolle luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ja teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joihin ei liity toimintapoliittisia valintoja.

(47)

Komission olisi hyväksyttävä EAMV:n laatimat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, jotka koskevat liikkeeseenlaskijan strukturoiduista rahoitusvälineistä antamien tietojen sisältöä sekä esittämisväliä ja -tapaa, niiden tietojen rakennetta ja muotoa sekä esittämismenetelmää ja -aikataulua, jotka luottoluokituslaitosten on ilmoitettava EAMV:lle Euroopan luottoluokitusten tietofoorumia varten, sekä EAMV:n suorittamaa jatkuvaa valvontaa varten toimitettavien luottoluokituslaitosten perimiä maksuja koskevien tietojen sisältöä ja muotoa. Komission olisi hyväksyttävä kyseiset standardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(48)

Asetuksella (EY) N:o 1060/2009 sallitaan kolmansissa maissa annettujen luottoluokitusten käyttö sääntelytarkoituksiin, jos ne on antanut kyseisen asetuksen mukaisesti sertifioitu luottoluokituslaitos tai jos unioniin sijoittautunut luottoluokituslaitos on vahvistanut ne saman asetuksen mukaisesti. Sertifiointi edellyttää, että komissio on tehnyt kolmannen maan luottoluokituslaitosten sääntelyjärjestelmää koskevan vastaavuuspäätöksen, ja vahvistaminen edellyttää, että kolmannen maan luottoluokituslaitoksen toiminta täyttää vaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin asiaa koskevat unionin säännöt. Joitakin tässä asetuksessa vahvistetuista säännöksistä ei tulisi soveltaa vastaavuutta ja vahvistamista koskeviin arviointeihin. Tällaisia ovat säännökset, joilla vahvistetaan velvoitteita vain liikkeeseenlaskijoille, mutta ei luottoluokituslaitoksille. Tässä yhteydessä ei pitäisi myöskään ottaa huomioon säännöksiä, jotka liittyvät pikemmin luokitusmarkkinoiden rakenteeseen unionissa kuin vahvistavat menettelytapasääntöjä luottoluokituslaitoksille. Jotta kolmansilla mailla olisi riittävästi aikaa tarkastella uudelleen sääntelypuitteitaan muiden uusien sisällöltään asiaan liittyvien säännösten osalta, kyseisiä säännöksiä olisi sovellettava vastaavuutta ja vahvistamista koskeviin arviointeihin vasta 1 päivästä kesäkuuta 2018. Niin ikään on tärkeää muistaa, että kolmannen maan sääntelypuitteiden ei tarvitse sisältää tässä asetuksessa säädettyjen kanssa identtisiä sääntöjä. Kuten jo asetuksessa (EY) N:o 1060/2009 säädettiin, riittää, että kolmannen maan sääntelyjärjestelmällä saavutetaan samat tavoitteet ja saadaan käytännössä aikaan samat vaikutukset, jotta sen katsottaisiin olevan vastaava tai vähintään yhtä tiukka kuin unionin sääntelyjärjestelmä.

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat luottoluokituslaitosten riippumattomuuden lisääminen, järkevien luottoluokitusprosessien ja -menetelmien edistäminen, julkisyhteisöjen luottoluokituksiin liittyvien riskien lieventäminen, liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen ehkäiseminen ja sijoittajien korvausoikeuden varmistaminen, vaan ne voidaan valvottavien luottoluokitustoimintojen unionin laajuisen rakenteen ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(50)

Komission olisi esitettävä vuoden 2013 loppuun mennessä kertomus mahdollisuudesta perustaa pienempien luottoluokituslaitosten verkosto, jotta voitaisiin lisätä kilpailua markkinoilla. Kertomuksessa olisi arvioitava unionin taloudellista ja muuta tukea ja kannustimia tällaisen verkoston luomiselle siten, että otetaan huomioon tällaisesta julkisesta rahoituksesta aiheutuvat mahdolliset eturistiriidat.

(51)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (14) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon (15).

(52)

Asetus (EY) N:o 1060/2009 olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1060/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1060/2009 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään yhteisistä sääntelyperiaatteista, joilla lisätään luottoluokitustoiminnan integriteettiä, avoimuutta, vastuullisuutta, hyvää hallinnointia ja riippumattomuutta, joilla parannetaan unionissa annettavien luottoluokitusten laatua ja edistetään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, samalla kun saavutetaan korkeatasoinen kuluttajan- ja sijoittajansuoja. Asetuksessa säädetään luottoluokitusten antamisen edellytyksistä ja luottoluokituslaitosten sekä niiden osakkeenomistajien ja jäsenten organisaatioon ja toiminnan harjoittamiseen sovellettavista säännöistä, joiden tarkoituksena on edistää luottoluokituslaitosten riippumattomuutta, välttää eturistiriidat ja parantaa kuluttajan- ja sijoittajansuojaa.

Tässä asetuksessa vahvistetaan myös unioniin sijoittautuneille liikkeeseenlaskijoille, alullepanijoille ja järjestäjille strukturoituja rahoitusvälineitä koskevia velvoitteita.”

2)

Korvataan 2 artiklan 1 alakohdassa, 5 artiklan 1 kohdan johdantolauseessa ja liitteessä II olevassa 1 kohdassa ilmaisu ”yhteisössä” ilmaisulla ”unionissa” sekä 3 artiklan 1 kohdan m alakohdassa, 4 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 3 kohdan johdantolauseessa, 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa ja 14 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”yhteisöön” ilmaisulla ”unioniin”.

3)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)

’sääntelytarkoituksilla’ luottoluokitusten käyttöä unionin lainsäädännön noudattamiseksi tai unionin lainsäädännön noudattamiseksi sellaisena kuin se on pantu täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisella lainsäädännöllä;”;

ii)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”p a)

’luottolaitoksella’ direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta;

p b)

’sijoituspalveluyrityksellä’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä;

p c)

’vakuutusyhtiöllä’ vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua vakuutusyhtiötä (16);

p d)

’jälleenvakuutusyhtiöllä’ direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettua jälleenvakuutusyhtiötä;

p e)

’ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavilla laitoksilla’ direktiivin 2003/41/EY 6 artiklan a alakohdassa tarkoitettua ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavaa laitosta;

p f)

’rahastoyhtiöllä’ siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (17) 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua rahastoyhtiötä;

p g)

’sijoitusyhtiöllä’ direktiivin 2009/65/EY tarkoitettua yhtiöjärjestyksen nojalla perustettua yhteissijoitusyritystä;

p h)

’vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajalla’ vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (18) 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaa;

p i)

’keskusvastapuolella’ OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (19) 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettua keskusvastapuolta, jolle on myönnetty toimilupa mainitun asetuksen 14 artiklan mukaisesti;

p j)

’esitteellä’ direktiivin 2003/71/EY ja asetuksen (EY) N:o 809/2004 mukaisesti julkaistua esitettä.

iii)

korvataan q ja r alakohta seuraavasti:

”q)

’alakohtaisella lainsäädännöllä’ p a–p j alakohdassa tarkoitettuja unionin säädöksiä;

r)

’alakohtaisilla toimivaltaisilla viranomaisilla’ asiaa koskevan alakohtaisen lainsäädännön nojalla nimettyjä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on valvoa luottolaitoksia, sijoituspalveluyrityksiä, vakuutusyhtiöitä, jälleenvakuutusyhtiöitä, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia, rahastoyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, keskusvastapuolia ja esitteitä.”;

iv)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”s)

’liikkeeseenlaskijalla’ liikkeeseenlaskijaa siten kuin se on määritelty direktiivin 2003/71/EY 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa;

t)

’alullepanijalla’ alullepanijaa siten kuin se on määritelty direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 41 alakohdassa;

u)

’järjestäjällä’ järjestäjää siten kuin se on määritelty direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 42 alakohdassa;

v)

’julkisyhteisön luottoluokituksella’:

i)

luottoluokitusta, jossa luokiteltava yhteisö on valtio tai valtion alue- tai paikallisviranomainen;

ii)

luottoluokitusta, jossa velan tai rahoitusvelvoitteen, velkapaperin tai muun rahoitusvälineen liikkeeseenlaskija on valtio tai valtion alue- tai paikallisviranomainen taikka valtion tai alue- tai paikallisviranomaisen erillisyhtiö;

iii)

luottoluokitusta, jossa liikkeeseenlaskija on kahden tai useamman valtion perustama kansainvälinen rahoituslaitos, jonka tarkoituksena on hankkia rahoitusta ja antaa rahoitustukea niille kyseisen kansainvälisen rahoituslaitoksen jäsenille, joilla on tai joille uhkaa tulla vakavia rahoitusongelmia;

w)

’luokitusnäkymällä’ näkemystä luottoluokituksen todennäköisestä kehityssuunnasta lyhyellä aikavälillä, keskipitkällä aikavälillä tai sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä;

x)

’ilman toimeksiantoa annetulla luottoluokituksella’ tai ’ilman toimeksiantoa annetulla julkisyhteisön luottoluokituksella’ luottoluokitusta tai julkisyhteisön luottoluokitusta, jonka luottoluokituslaitos antaa muuten kuin pyynnöstä;

y)

’luottopisteytyksellä’ luottokelpoisuuden mittaa, joka saadaan koostamalla tai esittämällä pelkästään ennalta vahvistettuun tilastojärjestelmään tai -malliin perustuvia tietoja ilman luokitusanalyytikon luokituskohtaisesti tekemiä merkittäviä analyyseja;

z)

’säännellyllä markkinalla’ säänneltyä markkinaa siten kuin se on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa;

a a)

’uudelleenarvopaperistamisella’ uudelleenarvopaperistamista siten kuin se on määritelty direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 40 a alakohdassa.”;

b)

lisätään alakohta seuraavasti:

”3.   Tätä asetusta sovellettaessa ”osakkeenomistaja” kattaa rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen 26 päivänä lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (20) 3 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetut todelliset omistajat tai edunsaajat.

4)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, jälleenvakuutusyhtiöt, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, rahastoyhtiöt, sijoitusyhtiöt, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ja keskusvastapuolet voivat käyttää luottoluokituksia sääntelytarkoituksiin ainoastaan, jos ne on antanut unioniin sijoittautunut ja tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity luottoluokituslaitos.

Jos esite sisältää viittauksen luottoluokitukseen tai luottoluokituksiin, arvopapereiden liikkeeseenlaskijan, tarjoajan tai osapuolen, joka hakee niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, on varmistettava, että esitteessä esitetään selvästi ja näkyvästi myös tiedot siitä, onko luottoluokitukset antanut yhteisöön sijoittautunut ja tämän asetuksen mukaisesti rekisteröity luottoluokituslaitos.”;

b)

korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

luottoluokituslaitos on tarkistanut ja pystyy jatkuvasti osoittamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (21) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’EAMV’, että vahvistettavan luottoluokituksen antamiseen johtaneessa kolmannen maan luottoluokituslaitoksen luottoluokitustoiminnassa noudatetaan vähintään yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin 6–12 artiklassa ja liitteessä I säädetyt vaatimukset, lukuun ottamatta 6 a, 6 b, 8 a, 8 b, 8 c ja 11 a artiklaa sekä liitteessä I olevan B jakson 3 kohdan b a alakohtaa ja 3 a ja 3 b kohtaa;

5)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

luottoluokituslaitoksiin kyseisessä kolmannessa maassa sovelletaan sitovia sääntöjä, jotka vastaavat 6–12 artiklan ja liitteen I säännöksiä, lukuun ottamatta 6 a, 6 b, 8 a, 8 b, 8 c ja 11 a artiklaa sekä liitteessä I olevan B jakson 3 kohdan b a alakohtaa ja 3 a ja 3 b kohtaa; ja”;

b)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.   Tämän asetuksen 20, 23 b ja 24 artiklan säännöksiä sovelletaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti sertifioituihin luottoluokituslaitoksiin ja niiden antamiin luottoluokituksiin.”

6)

Lisätään I osastoon artiklat seuraavasti:

”5 a artikla

Rahoituslaitosten liiallinen tukeutuminen luottoluokituksiin

1.   Edellä olevan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on tehtävä omat luottoriskiarviointinsa eivätkä ne saa tukeutua luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti arvioidessaan yhteisön tai rahoitusvälineen luottokelpoisuutta.

2.   Edellä 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen valvonnasta vastaavien alakohtaisten toimivaltaisten viranomaisten on, näiden yritysten toiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus huomioon ottaen ja alakohtaisia määräyksiä noudattaen, valvottava tiiviisti yritysten luottoriskiarviointiprosessien riittävyyttä ja arvioitava luottoluokituksiin viittaamista sopimuksissa ja tarvittaessa rohkaistava näitä yrityksiä tällaisten viittausten vaikutusten lieventämiseen, jotta luokituksiin ei tukeuduttaisi yksinomaisesti ja mekaanisesti.

5 b artikla

Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan järjestelmäriskikomitean tukeutuminen luottoluokituksiin

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (22) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’EPV’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (23) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), jäljempänä ’EVLEV’, ja EAMV eivät saa laatimissaan ohjeissa, suosituksissa eikä teknisten standardien luonnoksissa viitata luottoluokituksiin, jos tällaiset viittaukset mahdollisesti johtavat siihen, että toimivaltaiset viranomaiset, alakohtaiset toimivaltaiset viranomaiset, 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yhteisöt tai muut rahoitusmarkkinoiden toimijat tukeutuvat luottoluokituksiin yksinomaisesti ja mekaanisesti. EPV:n, EVLEV:n ja EAMV:n on tämän mukaisesti tarkasteltava uudelleen voimassa olevia suuntaviivoja ja suosituksia ja tarvittaessa poistettava niistä kaikki tällaiset viittaukset luottoluokituksiin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

2.   Finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (24) perustettu Euroopan järjestelmäriskikomitea ei saa viitata luottoluokituksiin antamissaan varoituksissa ja suosituksissa, jos tällaiset viittaukset mahdollisesti johtavat siihen, että luottoluokituksiin tukeudutaan yksinomaisesti tai mekaanisesti.

5 c artikla

Liiallinen luottoluokituksiin tukeutuminen unionin oikeudessa

Komission olisi, rajoittamatta aloiteoikeutensa täysimääräisyyttä, edelleen tarkasteltava johtavatko viittaukset luottoluokituksiin unionin oikeudessa, tai voivatko ne mahdollisesti johtaa, siihen, että toimivaltaiset viranomaiset, alakohtaiset toimivaltaiset viranomaiset, 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut yhteisöt tai muut rahoitusmarkkinoiden toimijat tukeutuvat luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti, jotta unionin oikeudesta voitaisiin poistaa kaikki viittaukset luottoluokituksista sääntelytarkoituksiin 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä edellyttäen, että vaihtoehtoisia luottoriskin arviointitapoja on tuotu esille ja otettu käyttöön.

7)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Luottoluokituslaitoksen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luottoluokituksen tai luokitusnäkymän antamiseen ei vaikuta mikään olemassa oleva tai mahdollinen eturistiriita tai liiketoimintasuhde, joka liittyy luokituksen tai luokitusnäkymän antavaan luokituslaitokseen, sen osakkeenomistajiin, sen johtajiin, luottoluokitusanalyytikoihin, työntekijöihin tai muihin luonnollisiin henkilöihin, joiden tarjoamat palvelut ovat luottoluokituslaitoksen käytettävissä tai määräysvallassa, taikka kehenkään luokituslaitokseen määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa olevaan henkilöön.”;

b)

korvataan 3 kohdan johdantolause seuraavasti:

”3.   EAMV voi luottoluokituslaitoksen pyynnöstä vapauttaa luottoluokituslaitoksen liitteessä I olevan A jakson 2, 5, 6 ja 9 kohdan sekä 7 artiklan 4 kohdan vaatimusten noudattamisesta, jos luottoluokituslaitos pystyy osoittamaan, että vaatimukset eivät ole oikeassa suhteessa sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen eivätkä luottoluokitusten antamisen luonteeseen ja laajuuteen ja että:”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”4.   Luottoluokituslaitosten on luotava tehokas sisäinen valvontarakenne, joka kattaa sellaisten toimintatapojen ja menettelyjen täytäntöönpanon, joilla voidaan ehkäistä ja lieventää mahdollisia eturistiriitoja ja varmistaa luottoluokitusten sekä luottoluokitusanalyytikkojen ja -ryhmien riippumattomuus osakkeenomistajista, hallinto- ja johtoelimistä sekä myynti- ja markkinointitoiminnasta; luottoluokituslaitosten on pidettävä tätä rakennetta yllä, valvottava sen täytäntöönpanoa ja huolehdittava sen dokumentoinnista. Luottoluokituslaitosten on laadittava vakioidut toimintaohjeet yritysten hyvästä hallintotavasta, organisaatiosta sekä eturistiriitojen hallinnasta. Niiden on seurattava ja tarkasteltava uudelleen näitä vakioituja toimintaohjeita säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, ovatko ne tehokkaita ja olisiko niitä päivitettävä.”

8)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”6 a artikla

Luottoluokituslaitoksiin tehtäviin sijoituksiin liittyvät eturistiriidat

1.   Luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajan tai jäsenen, jolla on joko vähintään viisi prosenttia luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai sellaisen yrityksen pääomasta tai äänioikeuksista, joka voi käyttää määräysvaltaa tai määräävää vaikutusvaltaa rekisteröityyn luottoluokituslaitokseen, on kiellettyä

a)

omistaa viittä prosenttia tai tätä suurempaa osuutta minkään muun luottoluokituslaitoksen pääomasta;

b)

pitää hallussaan oikeutta tai valtaa käyttää viittä prosenttia tai tätä suurempaa osuutta minkään toisen luottoluokituslaitoksen äänioikeuksista;

c)

pitää hallussaan oikeutta tai valtaa nimittää tai erottaa minkään toisen luottoluokituslaitoksen hallinto- tai valvontaelimen jäseniä;

d)

olla minkään toisen luottoluokituslaitoksen hallinto- tai valvontaelimen jäsen;

e)

käyttää tai pitää hallussaan valtaa käyttää määräysvaltaa tai määräävää vaikutusvaltaa missään toisessa luottoluokituslaitoksessa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta omistuksiin hajauttamiseen perustuvissa yhteissijoitusjärjestelmissä, mukaan luettuina hoidetut rahastot, kuten eläkerahastot ja henkivakuutukset, edellyttäen, että omistukset tällaisissa järjestelmissä eivät aseta kyseistä henkilöä asemaan, jossa hän voi käyttää merkittävää vaikutusvaltaa kyseisten järjestelmien liiketoimintaan.

2.   Tätä artiklaa ei sovelleta sijoituksiin samaan luottoluokituslaitosten ryhmään kuuluvissa muissa luottoluokituslaitoksissa.

6 b artikla

Luottoluokituslaitoksen kanssa solmittavan sopimussuhteen enimmäiskesto

1.   Kun luottoluokituslaitos tekee sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, se ei saa neljään vuoteen antaa luottoluokituksia uusista uudelleenarvopaperistamisista, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia.

2.   Kun luottoluokituslaitos tekee sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, se pyytää liikkeeseenlaskijaa

a)

määrittämään sellaisten luottoluokituslaitosten lukumäärä, jotka ovat sopimussuhteessa sellaisten uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia;

b)

laskemaan mikä prosentuaalinen osuus sellaisten liikkeessä olevien luottoluokiteltujen uudelleenarvopaperistamisten kokonaismäärästä, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia, on sellaisia, joille kukin luottoluokituslaitos antaa luottoluokituksia.

Kun ainakin neljä luottoluokituslaitosta luokittaa kukin yli kymmentä prosenttia liikkeessä olevien luottoluokiteltujen uudelleenarvopaperistamisten kokonaismäärästä, 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia ei sovelleta.

Toisessa alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista jatketaan vähintään siihen saakka, kun luottoluokituslaitos tekee uuden sopimuksen sellaisten uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia. Jos toisessa alakohdassa säädetyt perusteet eivät täyty, kun tällainen uusi sopimus tehdään, 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso lasketaan tämän sopimuksen tekopäivästä.

3.   Kun sopimuksen voimassaolo lakkaa 1 kohdan mukaisesti, luottoluokituslaitos ei saa tehdä uutta sopimusta sellaisten uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia, ajanjaksona, joka on kestoltaan päättyneen sopimuksen voimassaoloaikaa vastaava, kuitenkin enintään neljä vuotta.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös

a)

luottoluokituslaitokseen, joka kuuluu samaan luottoluokituslaitosten ryhmään kuin 1 kohdassa tarkoitettu luottoluokituslaitos;

b)

luottoluokituslaitokseen, joka on 1 kohdassa tarkoitetun luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen;

c)

luottoluokituslaitokseen, jonka osakkeenomistaja tai jäsen 1 kohdassa tarkoitettu luottoluokituslaitos on.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun uudelleenarvopaperistamisen luottoluokitus annetaan ennen 1 kohdassa tarkoitetun sopimussuhteen enimmäiskeston päättymistä, luottoluokituslaitos voi jatkaa kyseisten luottoluokitusten seurantaa ja ajantasaistamista toimeksiannon perusteella uudelleenarvopaperistamisen voimassaoloajan.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta luottoluokituslaitoksiin, joissa alle 50 työntekijää osallistuu ryhmätasolla luottoluokituspalvelujen tarjoamiseen tai joissa luottoluokituspalveluista saatu vuotuinen liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa ryhmätasolla.

6.   Kun luottoluokituslaitos tekee sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta ennen 20 päivää kesäkuuta 2013, 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso lasketaan tästä päivämäärästä.”

9)

Korvataan 7 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Luottoluokitustoimintaan tai luokitusnäkymien antamiseen osallistuvien työntekijöiden sekä luottoluokituksia tai luokitusnäkymiä hyväksyvien henkilöiden palkkiot ja tulosarviointi eivät saa olla riippuvaisia sellaisen tuoton määrästä, jonka luottoluokituslaitos saa luottoluokitetuilta yhteisöiltä tai niihin liittyviltä asianomaisilta kolmansilta osapuolilta.”

10)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Luottoluokituslaitoksen on hyväksyttävä, pantava täytäntöön ja sovellettava riittäviä toimenpiteitä varmistaakseen, että sen antamat luottoluokitukset ja luokitusnäkymät perustuvat kaikkien niiden sen saatavilla olevien tietojen perusteelliseen analyysiin, jotka ovat sovellettavien luokitusmenetelmien mukaan merkityksellisiä sen analyysille. Sen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä varten käyttämät tiedot ovat riittävän laadukkaita ja peräisin luotettavista lähteistä. Luottoluokituslaitoksen on luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä antaessaan mainittava, että luokitus on luottoluokituslaitoksen näkemys, johon olisi tukeuduttava rajoitetusti.

2 a.   Luottoluokitusten muutokset tehdään luottoluokituslaitosten julkaisemienluokitusmenetelmien mukaisesti.”;

b)

lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Julkisyhteisöjen luottoluokitusta tarkastellaan uudelleen vähintään kuuden kuukauden välein.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”5 a.   Luottoluokituslaitoksen, joka aikoo merkittävästi muuttaa olemassa olevia tai ottaa käyttöön uusia luokitusmenetelmiä tai -malleja tai keskeisiä luokitusoletuksia, jotka saattavat vaikuttaa luottoluokitukseen, on julkaistava ehdottamansa merkittävät muutokset tai uudet luokitusmenetelmät verkkosivustollaan, pyydettävä sidosryhmiä esittämään niistä huomioita yhden kuukauden kuluessa ja annettava samalla yksityiskohtainen selvitys ehdotettujen merkittävien muutosten tai uusien luokitusmenetelmien käyttöönoton syistä ja vaikutuksista.”;

d)

muutetaan 6 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”6.   Kun luottoluokitustoiminnassa käytettyjä luokitusmenetelmiä, malleja tai keskeisiä luokitusoletuksia muutetaan 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, luottoluokituslaitoksen on”;

ii)

lisätään alakohdat seuraavasti:

”a a)

välittömästi ilmoitettava EAMV:lle ja julkaistava verkkosivustollaan kuulemisen tulokset, uudet luokitusmenetelmät ja yksityiskohtainen selvitys niistä sekä niiden soveltamispäivämäärä;

a b)

välittömästi julkaistava verkkosivustollaan 5 a kohdassa tarkoitetun kuulemisen tulokset, paitsi jos kuultu taho pyytää luottamuksellisuutta;”;

e)

lisätään kohta seuraavasti:

”7.   Jos luottoluokituslaitos havaitsee luokitusmenetelmissään tai niiden soveltamisessa virheitä, sen on viipymättä

a)

ilmoitettava virheistä EAMV:lle ja kaikille luokitelluille yhteisöille, joita virheet koskevat, selvitettävä virheiden vaikutus luokituksiinsa sekä ilmoitettava, onko annettuja luokituksia tarpeen tarkistaa;

b)

julkaistava virheet verkkosivustollaan, jos niillä on vaikutus luottoluokituksiin;

c)

korjattava luokitusmenetelmien virheet sekä

d)

sovellettava 6 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.”

11)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”8 a artikla

Julkisyhteisöjen luottoluokitukset

1.   Julkisyhteisöjen luottoluokituksia annettaessa on varmistettava, että kyseisen jäsenvaltion erityistilanne on selvitetty. Ilmoituksen antaminen tiettyä maaryhmää koskevista muutoksista on kielletty, jos ilmoitukseen ei liity maakohtaisia raportteja. Nämä raportit on saatettava yleisesti saataville.

2.   Julkinen viestintä julkisyhteisöjen luottoluokitusten mahdollisista muutoksista silloin, kun ei ole kyse luottoluokituksista ja luokitusnäkymistä tai liitteessä I olevan D jakson I osan 5 kohdassa tarkoitetuista lehdistötiedotteista tai raporteista, ei saa perustua tietoon, joka on luokitellun yhteisön ulottuvilla, jos luokiteltu yhteisö ei ole antanut suostumustaan tiedon ilmaisemiseen, paitsi jos tieto on saatavilla yleisessä käytössä olevista lähteistä tai jos luokitellulla yhteisöllä ei ole oikeutettua perustetta olla antamatta suostumustaan tietojen ilmaisemiseen.

3.   Luottoluokituslaitoksen on otettava huomioon 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan säännökset ja julkistettava verkkosivustollaan ja lähetettävä EAMV:lle vuosittain liitteessä I olevan D jakson III osan 3 kohdan mukaisesti joulukuun lopussa seuraavien 12 kuukauden aikataulu, jossa määritellään enintään kolme ilman toimeksiantoa annettujen julkisyhteisöjä koskevien luottoluokitusten ja niihin liittyvien luokitusnäkymien julkaisemispäivää sekä toimeksiantoon perustuvien julkisyhteisöjä koskevien luottoluokitusten ja niihin liittyvien luokitusnäkymien julkaisemispäivät. Päivät on määriteltävä siten, että ne osuvat perjantaihin.

4.   Julkisyhteisöjä koskevien luottoluokitusten tai luokitusnäkymien julkaisemisaikataulusta poikkeaminen on sallittua ainoastaan, jos se on tarpeen, jotta luottoluokituslaitos voi täyttää 8 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 1 kohdan mukaiset velvoitteensa, ja luottoluokituslaitoksen on ilmoitetusta aikataulusta poiketessaan annettava yksityiskohtainen selvitys poikkeamisen syistä.

8 b artikla

Strukturoituja rahoitusvälineitä koskevat tiedot

1.   Strukturoidun rahoitusvälineen unioniin sijoittautuneen liikkeeseenlaskijan, alullepanijan ja järjestäjän on yhteisesti julkaistava EAMV:n verkkosivustolla 4 kohdan mukaisesti tiedot strukturoidun rahoitusvälineen kohde-etuuksien luottoluokasta ja kehityksestä, arvopaperistamistransaktion rakenteesta ja arvopaperistettua vastuuta tukevista rahavirroista ja vakuuksista sekä muut tiedot, joita tarvitaan tehtäessä kattavia ja tietoon perustuvia stressitestejä kohde-etuuksiin liittyviä vastuita tukeville rahavirroille ja vakuusarvoille.

2.   Velvoite julkaista tietoja 1 kohdan mukaisesti ei koske sellaista tietojen julkaisemista, jolla rikottaisiin tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa tai henkilötietojen käsittelyä koskevia kansallisen tai unionin oikeuden säännöksiä.

3.   EAMV:n on laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään

a)

mitä tietoja 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on julkaistava noudattaakseen 1 kohdasta johtuvaa velvoitetta 2 kohdan mukaisesti;

b)

kuinka usein a alakohdassa tarkoitetut tiedot on päivitettävä;

c)

kuinka a alakohdassa tarkoitetut tiedot esitetään vakiomuotoista mallia käyttäen.

EAMV:n on toimitettava teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 21 päivänä kesäkuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4.   EAMV:n on perustettava verkkosivusto strukturoituja rahoitusvälineitä koskevien tietojen 1 kohdan mukaista julkaisemista varten.

8 c artikla

Strukturoitujen rahoitusvälineiden kaksinkertainen luottoluokitus

1.   Kun liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli aikoo hakea luottoluokitusta strukturoidulle rahoitusvälineelle, sen on annettava toimeksianto vähintään kahdelle luottoluokituslaitokselle, jotka antavat luottoluokituksia toisistaan riippumatta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun liikkeeseenlaskijan tai asianomaisen kolmannen osapuolen on varmistettava, että toimeksiannon saanut luottoluokituslaitokset noudattavat seuraavia ehtoja:

a)

ne eivät saa kuulua samaan luottoluokituslaitosten ryhmään;

b)

ne eivät saa olla toisen luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajia eikä jäseniä;

c)

niillä ei saa olla oikeutta tai valtaa käyttää äänioikeuksia toisessa luottoluokituslaitoksessa;

d)

niillä ei saa olla oikeutta tai valtaa nimittää tai erottaa toisen luottoluokituslaitoksen hallinto- tai valvontaelimen jäseniä;

e)

niiden hallinto- tai valvontaelimen jäsenet eivät saa olla toisen luottolaitoksen hallinto- tai valvontaelimen jäseniä;

f)

ne eivät saa käyttää eikä niillä saa olla valtaa käyttää määräävää vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa toisessa luottoluokituslaitoksessa.

8 d artikla

Useiden luottoluokituslaitosten käyttö

1.   Kun liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli aikoo antaa toimeksiannon vähintään kahdelle luottoluokituslaitokselle saman liikkeeseenlaskun tai yhteisön luottoluokitusta varten, liikkeeseenlaskijan tai asianomaisen kolmannen osapuolen on harkittava toimeksiannon antamista ainakin yhdelle sellaiselle luottoluokituslaitokselle, jonka kokonaismarkkinaosuus on enintään kymmenen prosenttia ja jonka liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli voi arvioida kykeneväksi antamaan luottoluokituksen kyseisestä yhteisöstä tai liikkeeseenlaskusta, edellyttäen että 2 kohdassa tarkoitetun EAMV:n luettelon perusteella kyseisen yhteisön tai liikkeeseenlaskun luottoluokittamiseen on käytettävissä luottoluokituslaitos. Jos liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli päättää olla antamatta toimeksiantoa ainakin yhdelle sellaiselle luottoluokituslaitokselle, jonka kokonaismarkkinaosuus on enintään kymmenen prosenttia, tämä on dokumentoitava.

2.   EAMV:n on julkaistava vuosittain verkkosivustollaan luettelo rekisteröidyistä luottoluokituslaitoksista ja ilmoitettava, mikä on niiden osuus kokonaismarkkinoista ja minkä tyyppisiä luottoluokituksia ne ovat antaneet, jotta liikkeeseenlaskijan tai asianomaisen kolmannen osapuolen olisi helpompi suorittaa 1 kohdassa tarkoitettu arviointi käyttäen näitä tietoja arviointinsa lähtökohtana.

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa kokonaismarkkinaosuuden laskenta perustuu luottoluokitustoiminnan ja liitännäispalvelujen liikevaihtoon ryhmätasolla.”

12)

Korvataan 10 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava valikoimatta ja viipymättä kaikista luottoluokituksista ja luokitusnäkymistä sekä kaikista päätöksistä lopettaa luottoluokitus. Jos luottoluokitus päätetään lopettaa, ilmoitettavissa tiedoissa on mainittava kaikki päätöksen perusteet.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös tilauksesta toimitettuihin luottoluokituksiin.

2.   Luottoluokituslaitosten on varmistettava, että luottoluokitukset ja luokitusnäkymät esitetään ja niitä käsitellään liitteessä I olevassa D jaksossa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ja että niissä ei esitetä muita kuin luottoluokituksiin liittyviä seikkoja.

2 a.   Luottoluokitukset, luokitusnäkymät ja niihin liittyvät tiedot katsotaan direktiivissä 2003/6/EY tarkoitetuksi sisäpiiritiedoksi kyseisen direktiivin mukaisesti siihen saakka, kun ne on julkistettu.

Luottoluokituslaitoksiin sovelletaan soveltuvin osin kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohtaa, joka liittyy niiden velvollisuuteen pitää salassa luottamukselliset tiedot ja ylläpitää luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus tutustua niiden luottoluokituksiin, luokitusnäkymiin tai niihin liittyviin tietoihin ennen julkistamista.

Niiden henkilöiden luettelossa, joille luottoluokitustiedot toimitetaan ennen julkistamista, olisi oltava ainoastaan kunkin luottoluokitellun yhteisön tähän tarkoitukseen nimeämät henkilöt.”

13)

Korvataan 10 artiklan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”5.   Kun luottoluokituslaitos antaa luottoluokituksen ilman toimeksiantoa, sen on ilmoitettava näkyvästi luottoluokituksessa ja luottoluokituskategorian selvästi yksilöivää värikoodia käyttäen, onko luottoluokiteltu yhteisö tai asianomainen kolmas osapuoli osallistunut luottoluokitusprosessiin ja onko luottoluokituslaitos voinut tutustua luottoluokitellun yhteisön tai asianomaisen kolmannen osapuolen tilinpäätökseen, hallintoasiakirjoihin ja muihin merkityksellisiin sisäisiin asiakirjoihin.”

14)

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Rekisteröityjen tai sertifioitujen luottoluokituslaitosten on asetettava EAMV:n perustamassa keskustietokannassa saataville tiedot aikaisemmasta toiminnastaan, mukaan luettuina tiedot luokitusten muuttamisvälistä, ja aikaisemmin antamistaan luottoluokituksista ja niiden muutoksista. Tällaisen luottoluokituslaitosten on myös toimitettava tiedot tähän keskustietokantaan EAMV:n määräämässä vakiomuodossa. EAMV:n on asetettava nämä tiedot julkisesti saataville ja julkaistava vuosittain yhteenveto havaituista tärkeimmistä kehityssuunnista.”

15)

Lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Euroopan luottoluokitusten tietofoorumi

1.   Rekisteröidyn tai sertifioidun luottoluokituslaitoksen on luottoluokitusta tai luokitusnäkymää antaessaan toimitettava EAMV:lle luokitustiedot, mukaan luettuina luokitellun rahoitusvälineen luottoluokitus ja luokitusnäkymä, sekä tiedot luottoluokituksen ja luokitusta koskevan toimen tyypistä ja julkistamispäivästä ja -ajankohdasta.

2.   EAMV:n on julkaistava sille 1 kohdan mukaisesti toimitetut yksittäiset luottoluokitukset verkkosivustolla (’Euroopan luottoluokitusten tietofoorumi’).

Edellä olevassa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu keskustietokanta liitetään Euroopan luottoluokitusten tietofoorumiin.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta luotoluokituksiin tai luokitusnäkymiin, jotka on annettu ja julkistettu yksinomaan sijoittajille maksua vastaan.”

16)

Lisätään 14 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava EAMV:lle aiotut merkittävät luokitusmenetelmien muutokset, mallit tai keskeiset luokitusoletukset, taikka ehdotetut uudet luokitusmenetelmät, mallit tai keskeiset luokitusoletukset, kun luottoluokituslaitos julkaisee ehdotetut muutokset tai ehdotetut uudet luokitusmenetelmät verkkosivustollaan 8 artiklan 5 a kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen alakohdan soveltamista. Kuulemisajan päätyttyä luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava EAMV:lle mahdollisista kuulemisesta aiheutuvista muutoksista.”

17)

Korvataan 18 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   EAMV:n on ilmoitettava komissiolle, EPV:lle, EVLEV:lle, toimivaltaisille viranomaisille ja alakohtaisille toimivaltaisille viranomaisille 16, 17 tai 20 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.”

18)

Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   EAMV perii luottoluokituslaitoksilta maksun tämän asetuksen sekä 2 kohdassa tarkoitetun maksuja koskevan komission asetuksen mukaisesti. Maksulla on katettava kokonaan luottoluokituslaitosten rekisteröinnistä, sertifioinnista ja valvonnasta EAMV:lle aiheutuvat menot sekä korvattava kustannukset, joita tämän asetuksen nojalla suoritettavista tehtävistä ja erityisesti 30 artiklan mukaisesta tehtävien siirtämisestä voi aiheutua toimivaltaisille viranomaisille.”

19)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”4.   EAMV:n on laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään:”;

ii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

rekisteröidyiltä ja sertifioiduilta luottoluokituslaitoksilta EAMV:n suorittamaa jatkuvaa valvontaa varten edellytettyjen säännöllisesti ilmoitettavien luokitustietojen sisältö ja muoto.”;

iii)

lisätään e alakohdan jälkeen alakohdat seuraavasti:

”EAMV:n on toimitettava teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 21 päivänä kesäkuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”4 a.   EAMV:n on laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään:

a)

luottoluokituslaitosten EAMV:lle 11 a artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettavien tietojen sisältö ja esitystapa, mukaan luettuina tietojen rakenne ja muoto sekä esittämismenetelmä ja -aikataulu; sekä

b)

luottoluokituslaitoksilta EAMV:n suorittamaa jatkuvaa valvontaa varten edellytettyjen säännöllisesti ilmoitettavien luottoluokituslaitosten perimiä maksuja koskevien tietojen sisältö ja muoto.

EAMV:n on toimitettava teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 21 päivänä kesäkuuta 2014.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4 b.   EAMV:n on selvitettävä, onko 11 a artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetuista luottoluokituksista mahdollista tehdä yksi tai useampi kartoitus, ja toimitettava tämä selvitys komissiolle viimeistään 21 päivänä kesäkuuta 2015. Selvityksessä on erityisesti arvioitava

a)

mahdollisuutta laatia yksi tai useampi kartoitus sekä niiden kustannukset ja hyödyt;

b)

miten yksi tai useampi kartoitus voidaan toteuttaa tulkitsematta väärin luottoluokituksia luokitusmenetelmien erojen vuoksi;

c)

mitä vaikutuksia kartoituksilla voisi olla tähänastisiin teknisiin sääntelystandardeihin 21 artiklan 4 a kohdan a ja b alakohdan suhteen.

EAMV:n on kuultava EPV:tä ja EVLEV:tä ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta.”;

c)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   EAMV:n on julkaistava vuosittain kertomus tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on erityisesti esitettävä arviointi siitä, miten tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyt luottoluokituslaitokset ovat panneet liitteen I täytäntöön, ja siitä, miten 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vahvistusmekanismia on sovellettu.”

20)

Korvataan 22 a artiklan otsikko seuraavasti:

”Menetelmävaatimusten noudattamisen tarkastelu”.

21)

Korvataan 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Alakohtaiset toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat 4 artiklan 1 kohdan ja 5 a, 8 b, 8 c ja 8 d artiklan valvonnasta ja täytäntöönpanosta

Alakohtaisten toimivaltaisten viranomaisten on vastattava 4 artiklan 1 kohdan ja 5 a, 8 b, 8 c ja 8 d artiklan valvonnasta ja täytäntöönpanosta asiaa koskevan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti.”

22)

Lisätään osasto seuraavasti:

”III A   OSASTO

LUOTTOLUOKITUSLAITOSTEN SIVIILIOIKEUDELLINEN VASTUU

35 a artikla

Siviilioikeudellinen vastuu

1.   Jos luottoluokituslaitos on tahallisesti tai törkeän huolimattomasti syyllistynyt johonkin liitteessä III lueteltuun rikkomiseen, joka vaikuttaa luottoluokitukseen, sijoittaja tai liikkeeseenlaskija voi vaatia korvausta kyseiseltä luottoluokituslaitokselta rikkomisen johdosta kärsimäsään vahingosta.

Jos sijoittaja osoittaa, että se on kohtuullisella tavalla, 5 a artiklan 1 kohdan mukaisesti tai muuten asianmukaista huolellisuutta noudattaen, tukeutunut luottoluokitukseen päättäessään sijoittaa rahoitusvälineeseen, säilyttää sijoituksensa tai luopua siitä, se voi tämän artiklan nojalla vaatia korvausta kärsimästään vahingosta.

Jos liikkeeseenlaskija osoittaa, että kyseinen luottoluokitus koskee sitä tai sen rahoitusvälineitä ja että rikkominen ei aiheutunut sellaisista harhaanjohtavista tai epätäsmällisistä tiedoista, jotka luottoluokituslaitos oli saanut liikkeeseenlaskijalta suoraan tai liikkeeseenlaskijan julkistamien tietojen kautta, se voi tämän artiklan nojalla vaatia korvausta kärsimästään vahingosta.

2.   Sijoittajan tai liikkeeseenlaskijan vastuulla on esittää täsmällisiä ja yksityiskohtaisia tietoja sen osoittamiseksi, että luottoluokituslaitos on syyllistynyt tämän asetuksen rikkomiseen ja että rikkominen on vaikuttanut annettuun luottoluokitukseen.

Toimivaltainen kansallinen tuomioistuin arvioi, mitä täsmälliset ja yksityiskohtaiset tiedot ovat ottaen huomioon, että sijoittajalla tai liikkeeseenlaskijalla ei ehkä ole ollut mahdollisuutta tutustua tietoihin, jotka ovat ainoastaan luottoluokituslaitosten ulottuvilla.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta voidaan rajoittaa etukäteen, mikäli rajoitus tai poissulkeminen on:

a)

kohtuullinen ja oikeasuhteinen; sekä

b)

sallittu asiaan sovellettavan kansallisen oikeuden nojalla 4 kohdan mukaisesti.

Jos rajoitus ei täytä ensimmäisessä alakohdassa esitettyjä edellytyksiä, tai jos kysymyksessä on siviilioikeudellisen vastuun poissulkeminen, sillä ei ole oikeudellisia vaikutuksia.

4.   Ilmaisuja ”vahinko”, ”tahallisuus”, ”törkeä huolimattomuus”, ”kohtuullisella tavalla tukeutuneet”, ”asianmukainen huolellisuus”, ”vaikutus”, ”kohtuullinen” ja ”oikeasuhteinen”, joita käytetään tässä artiklassa mutta joita ei määritellä, on tulkittava ja sovellettava asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti. Luottoluokituslaitosten siviilioikeudellista vastuuta koskevia asioita, joita ei kateta tällä asetuksella, on käsiteltävä asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti. Sijoittajan tai liikkeeseenlaskijan nostaman siviilioikeudellista vastuuta koskevan kanteen osalta toimivaltainen tuomioistuin määräytyy kansainvälisen yksityisoikeuden asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

5.   Tämän artiklan soveltaminen ei estä muiden siviilioikeudellista vastuuta koskevien vaatimusten esittämistä kansallisen oikeuden mukaisesti.

6.   Tässä artiklassa säädetty oikeus korvauksen saamiseen ei estä EAMV:ta käyttämästä täysimääräisesti 36 a artiklassa säädettyjä valtuuksiaan.”

23)

Muutetaan 36 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

a)

korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

liitteessä III olevan I jakson 1–5, 11–15, 19, 20, 23, 26 a–d, 28, 30, 32, 33, 35, 41, 43, 50, 51 ja 55–62 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 500 000 euroa ja enintään 750 000 euroa;

b)

liitteessä III olevan I jakson 6, 7, 8, 16, 17, 18, 21, 22, 22 a, 24, 25, 27, 29, 31, 34, 37–40, 42, 42 a, 42 b, 45–49 a, 52, 53 ja 54 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 300 000 euroa ja enintään 450 000 euroa;”

b)

korvataan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)

liitteessä III olevan II jakson 1, 6, 7, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 50 000 euroa ja enintään 150 000 euroa;

e)

liitteessä III olevan II jakson 2 ja 3 a–5 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 25 000 euroa ja enintään 75 000 euroa;”

c)

korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)

liitteessä III olevan I jakson 20 a kohdassa, liitteessä III olevan III jakson 4–4 c, 6, 8 ja 10 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten osalta sakkojen määrät ovat vähintään 90 000 euroa ja enintään 200 000 euroa;”.

24)

Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a)

kumotaan 1 ja 3 kohta;

b)

lisätään kohdat seuraavasti:

”4.   Komissio tarkastelee uudelleen EAMV:lta saamansa teknisen neuvonnan pohjalta strukturoitujen rahoitusvälineiden ja erityisesti uudelleenarvopaperistamisten luottoluokitusmarkkinoiden tilannetta. Uudelleentarkastelun jälkeen komissio toimittaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, johon tarvittaessa liittyy lainsäädäntöehdotus ja jossa arvioidaan erityisesti

a)

onko valinnanvaraa riittävästi, jotta 6 b ja 8 c artiklassa säädettyjä vaatimuksia voidaan noudattaa;

b)

onko asianmukaista lyhentää tai pidentää 6 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sopimussuhteen enimmäiskestoa ja 6 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäisaikaa, jonka jälkeen luottoluokituslaitos voi tehdä uudelleen sopimuksen liikkeeseenlaskijan tai asiaomaisen kolmannen osapuolten kanssa uudelleenarvopaperistamisten luottoluokitusta varten;

c)

onko 6 b artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua poikkeusta syytä muuttaa.

5.   Komissio tarkastelee uudelleen EAMV:lta saamansa teknisen neuvonnan pohjalta luottoluokitusmarkkinoiden tilannetta. Uudelleentarkastelun jälkeen komissio toimittaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, johon tarvittaessa liittyy lainsäädäntöehdotus ja jossa arvioidaan erityisesti

a)

onko tarpeen ulottaa 8 b artiklassa asetettujen velvoitteiden soveltamisala koskemaan muita rahoitusalan luottotuotteita;

b)

ovatko 6, 6 a ja 7 artiklassa asetetut vaatimukset vähentäneet riittävästi eturistiriitoja;

c)

olisiko 6 b artiklassa tarkoitettu kiertojärjestelmä ulotettava koskemaan muita omaisuusluokkia ja onko syytä käyttää eripituisia ajanjaksoja eri luokissa;

d)

ovatko nykyiset ja vaihtoehtoiset maksumallit asianmukaisia;

e)

onko tarpeen toteuttaa muita toimenpiteitä kilpailun edistämiseksi luottoluokitusmarkkinoilla;

f)

ovatko uudet luottoluokitusmarkkinoiden kilpailun edistämisaloitteet asianmukaisia alan rakenteellisen kehityksen kannalta;

g)

onko tarpeen ehdottaa toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa liialliseen luottoluokituksiin tukeutumiseen sopimuksissa;

h)

miten suurta markkinoiden keskittyminen on, mitä riskejä suureen keskittymiseen liittyy ja miten se vaikuttaa rahoitusalan kokonaisvakauteen.

6.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vähintään vuosittain kaikista uusista 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista vastaavuuspäätöksistä, jotka on hyväksytty ilmoituksen kattamana aikana.”

25)

Korvataan 39 a artikla seuraavasti:

”39 a artikla

EAMV:n henkilöstö ja resurssit

EAMV:n on arvioitava ennen 21 päivää kesäkuuta 2014 tässä asetuksessa sille annetuista valtuuksista ja tehtävistä aiheutuvat henkilöstö- ja resurssitarpeet ja toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle asiaa koskevan kertomuksen.”

26)

Lisätään artikla seuraavasti:

”39 b artikla

Raportointivelvoitteet

1.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa vahvistetaan:

a)

toimenpiteet, joita on toteutettu, jotta voitaisiin poistaa sellaiset viittaukset luottoluokituksiin, jotka johtavat tai mahdollisesti johtavat yksinomaiseen tai mekaaniseen luottoluokituksiin tukeutumiseen; sekä

b)

vaihtoehtoiset keinot, joiden avulla sijoittajat voisivat tehdä omat arviointinsa liikkeeseenlaskijoiden ja rahoitusvälineiden luottoriskistä,

jotta voitaisiin poistaa unionin oikeudesta kaikki viittaukset luottoluokituksiin sääntelytarkoituksissa 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä edellyttäen, että vaihtoehtoisia luottoriskin arviointitapoja on tuotu esille ja otettu käyttöön. EAMV:n on annettava komissiolle teknistä neuvontaa asioista, joista säädetään tässä kohdassa.

2.   Komissio tarkastelee vallitsevaa markkinatilannetta ja antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen valtionvelan luottokelpoisuuden eurooppalaisen arvioinnin kehittämisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Komissio esittää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kertomuksen havaintojen ja vallitsevan markkinatilanteen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, onko tarkoituksenmukaista ja toteuttamiskelpoista tukea eurooppalaista julkista luottoluokituslaitosta, jonka tehtävänä olisi arvioida jäsenvaltioiden valtionvelan luottokelpoisuutta, ja/tai eurooppalaista luottoluokitussäätiötä, jonka tehtävät liittyisivät kaikenlaisiin muihin luottoluokituksiin.

3.   Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisuuksista perustaa pienten luottoluokituslaitosten verkosto kilpailun lisäämiseksi markkinoilla. Kertomuksessa arvioidaan taloudellisen ja muun tuen antamista tällaisen verkoston perustamiselle ottaen huomioon tällaisesta julkisesta rahoituksesta aiheutuva mahdollinen eturistiriita. Tämän kertomuksen havaintojen ja EAMV:n teknisen neuvonnan perusteella komissio arvioi uudelleen 8 d artiklan säännöksiä ja ehdottaa niihin muutoksia.”

27)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

28)

Muutetaan liite III tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään,

1)

tämän asetuksen 1 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, 9 ja 10 kohtaa, 11 kohtaa asetuksen (EY) N:o 1060/2009 8 d artiklan osalta, sekä 12 ja 27 kohtaa sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2018 arviointiin, josta säädetään

a)

asetuksen (EY) N:o 1060/2009 4 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja jonka tarkoituksena on määritellä, noudatetaanko kolmannessa maassa vähintään yhtä tiukkoja vaatimuksia kuin kyseisessä alakohdassa tarkoitetut vaatimukset; sekä

b)

asetuksen (EY) N:o 1060/2009 5 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa ja jonka tarkoituksena on määritellä, sovelletaanko kolmansien maiden luottoluokituslaitoksiin sitovia sääntöjä, jotka vastaavat kyseisessä alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä;

2)

tämän asetuksen 1 artiklan 8 kohtaa, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1060/2009 6 a artiklan 1 kohdan a alakohtaa, sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2014 niihin luottoluokituslaitoksen osakkeenomistajiin tai jäseniin, joilla oli 15 päivänä marraskuuta 2011 hallussaan vähintään viisi prosenttia yhden tai useamman luottoluokituslaitoksen pääomasta;

3)

edellä olevan 1 artiklan 15 kohtaa sovelletaan 21 päivästä kesäkuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä toukokuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON


(1)  EUVL C 167, 13.6.2012, s. 2.

(2)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 68.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2013.

(4)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.

(5)  EUVL L 145, 31.5.2011, s. 30.

(6)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(7)  EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 24.

(8)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(9)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(10)  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.

(11)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(12)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.

(13)  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(14)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(15)  EUVL C 139, 15.5.2012, s. 6.

(16)  EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.

(17)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(18)  EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(19)  EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.”;

(20)  EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.”

(21)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.”

(22)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(23)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(24)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.”


LIITE I

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liite I seuraavasti:

1)

Muutetaan B jakso seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Luottoluokituslaitoksen on havaittava, poistettava tai hallittava ja ilmoitettava selkeästi ja näkyvästi kaikki todelliset tai mahdolliset eturistiriidat, jotka voivat vaikuttaa sen luottoluokitusanalyytikoiden, työntekijöiden tai muiden sellaisten luonnollisten henkilöiden analyyseihin ja päätöksiin, joiden tarjoamat palvelut ovat luottoluokituslaitoksen käytettävissä tai sen määräysvallassa ja jotka osallistuvat suoraan luottoluokitustoimintaan, sekä luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä hyväksyvien henkilöiden analyyseihin ja päätöksiin.”;

b)

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti:

”3.

Luottoluokituslaitos ei saa antaa luottoluokitusta tai luokitusnäkymää seuraavissa tilanteissa tai sen on viipymättä ilmoitettava, jos jokin seuraavista tilanteista voi vaikuttaa jo annettuun luottoluokitukseen tai luokitusnäkymään:”;

ii)

lisätään alakohta a alakohdan jälkeen seuraavasti:

”a a)

luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään kymmenen prosenttia joko kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, omistaa vähintään kymmenen prosenttia luottoluokitellusta yhteisöstä tai asianomaisesta kolmannesta osapuolesta tai mistä tahansa muusta omistusosuudesta kyseisessä luottoluokitellussa yhteisössä tai kolmannessa osapuolessa, lukuun ottamatta sellaisia osuuksia hajauttamiseen perustuvissa yhteissijoitusjärjestelmissä ja hoidetuissa rahastoissa, kuten eläkerahastoissa ja henkivakuutuksissa, jotka eivät anna kyseiselle henkilölle mahdollisuutta käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen järjestelmän liiketoimintaan;”

iii)

lisätään alakohta b alakohdan jälkeen seuraavasti:

”b a)

luottoluokitus annetaan luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle, jolla on hallussaan vähintään kymmenen prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista;”

iv)

lisätään alakohta c alakohdan jälkeen seuraavasti:

”c a)

luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään kymmenen prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, on luottoluokitellun yhteisön tai jonkin asianomaisen kolmannen osapuolen hallinto- tai valvontaelimen jäsen;”

v)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Luottoluokituslaitoksen on myös arvioitava viipymättä, onko olemassa oleva luottoluokitus tai luokitusnäkymä syytä arvioida uudelleen tai peruuttaa.”;

c)

lisätään kohdat seuraavasti:

”3 a.

Luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava, jos jokin seuraavista tilanteista voi vaikuttaa olemassa olevaan luottoluokitukseen tai luokitusnäkymään:

a)

luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään viisi prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen joko pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, omistaa vähintään viisi prosenttia luottoluokitellusta yhteisöstä tai asianomaisesta kolmannesta osapuolesta tai mistä tahansa muusta omistukseen rinnastettavasta osuudesta kyseisessä luokitellussa yhteisössä tai osapuolessa. Tämä sulkee pois sellaiset osuuksien hajauttamiseen perustuvat yhteissijoitusjärjestelmät ja hoidetut rahastot, kuten eläkerahastot ja henkivakuutukset, jotka eivät anna kyseiselle henkilölle mahdollisuutta käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen järjestelmän liiketoimintaan;

b)

luottoluokituslaitoksen osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on hallussaan vähintään viisi prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, on luottoluokitellun yhteisön tai jonkin asianomaisen kolmannen osapuolen hallinto- tai valvontaelimen jäsen.

3 b.

Jos tiedot ovat tai niiden pitäisi olla luottoluokituslaitoksen tiedossa, 3 a a, 3 b a, 3 c a ja 3 a alakohdissa säädetyt velvoitteet koskevat myös:

a)

välillisiä osakkeenomistajia, joita koskee direktiivin 2004/109/EY 10 artikla; ja

b)

yrityksiä, jotka käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa tai määräävää vaikutusvaltaa luottoluokituslaitokseen ja joita koskee direktiivin 2004/109/EY 10 artikla.

3 c.

Luottoluokituslaitoksen on varmistettava, että maksut, jotka peritään sen asiakkailta luottoluokitus- ja liitännäispalvelujen tarjoamisesta, eivät ole syrjiviä ja että ne perustuvat todellisiin kustannuksiin. Luottoluokituspalveluista perittävät maksut eivät saa olla riippuvaisia luottoluokituslaitoksen antaman luokituksen tasosta tai mistään muista suoritetun työn tuloksista tai seurauksista.”;

d)

korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”4.

Luottoluokituslaitos tai henkilö, jolla on suoraan tai välillisesti hallussaan vähintään viisi prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, ei saa tarjota luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle konsultointi- tai neuvontapalveluja, jotka koskevat kyseisen luottoluokitellun yhteisön tai kolmannen osapuolen yhtiörakennetta, oikeudellista rakennetta, varoja, velkoja tai toimintoja.”;

e)

muutetaan 7 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

kunkin luottoluokitus- ja luokitusnäkymäpäätöksen osalta luottoluokituksen tai luokitusnäkymän määrittämiseen osallistuneiden luottoluokitusanalyytikoiden nimet, luottoluokituksen tai luokitusnäkymän hyväksyneiden henkilöiden nimet, tiedot siitä, onko luottoluokitus annettu toimeksiannosta vai ilman toimeksiantoa, sekä päivä, jolloin luottoluokitus on toteutettu;”

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)

tiedot vakiintuneista menettelyistä ja luokitusmenetelmistä, joita luottoluokituslaitos käyttää luottoluokitusten ja luokitusnäkymien määrittämisessä;”

iii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

sisäiset arkistot ja tiedostot, mukaan luettuina ei-julkiset tiedot ja työasiakirjat, joita käytetään kaikkien luottoluokitus- ja luokitusnäkymäpäätösten pohjana;”.

2)

Muutetaan C jakso seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan johdantolause seuraavasti:

”2.

Kukaan 1 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä ei saa osallistua tai muutoin vaikuttaa tietyn luottoluokitellun yhteisön luottoluokituksen tai luokitusnäkymän määrittämiseen, jos kyseinen henkilö”;

b)

korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

eivät ilmaise tietoja luottoluokituksista tai luokitusnäkymistä, jotka luottoluokituslaitos on antanut tai mahdollisesti antaa vastaisuudessa, paitsi luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle;”

c)

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät saa siirtyä luottoluokitellun yhteisön tai asianomaisen kolmannen osapuolen ylimmän johdon tehtäviin, ennen kuin luottoluokituksen tai luokitusnäkymän antamisesta on kulunut kuusi kuukautta.”;

d)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.

Tämän asetuksen 7 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi

a)

luottoluokituslaitosten on varmistettava, että pääluottoluokitusanalyytikot eivät osallistu saman luottoluokitellun yhteisön tai asianomaisten kolmansien osapuolten luottoluokitustoimintaan yli neljän vuoden ajan;

b)

muiden luottolaitosten kuin niiden, jotka liikkeeseenlaskija tai asianomainen kolmas osapuoli ovat valtuuttaneet, ja jokaisen julkisyhteisöjen luottoluokituksia antavan luottoluokituslaitoksen on varmistettava, että

i)

luottoluokitusanalyytikot eivät osallistu samaa luottoluokiteltua yhteisöä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan yli viiden vuoden ajan;

ii)

luottoluokituksia hyväksyvät henkilöt eivät osallistu samaa luottoluokiteltua yhteisöä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan yli seitsemän vuoden ajan.

Ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut henkilöt eivät saa osallistua mainituissa alakohdissa tarkoitettuja luottoluokiteltuja yhteisöjä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan, ennen kuin näissä alakohdissa vahvistettujen ajanjaksojen päättymisestä on kulunut kaksi vuotta.”

3)

Korvataan D jakson otsikko seuraavasti:

”Luottoluokitusten ja luokitusnäkymien esittämistä koskevat säännöt”.

4)

Muutetaan D jakson I osa seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Luottoluokituslaitoksen on varmistettava, että luottoluokituksessa ja luokitusnäkymässä ilmoitetaan selkeästi ja näkyvästi tietyn luottoluokitustoiminnan osalta pääluottoluokitusanalyytikon nimi ja tehtävänimike sekä luottoluokituksen tai luokitusnäkymän hyväksymisestä pääasiassa vastanneen henkilön nimi ja asema.”;

b)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

kaikki luottoluokituksen tai luokitusnäkymän laadinnassa käytetyt olennaiset ja merkittävät lähteet mainitaan, mukaan luettuna luottoluokiteltu yhteisö tai tapauksen mukaan asianomainen kolmas osapuoli, sekä tieto siitä, onko luottoluokitus tai luokitusnäkymä ilmoitettu kyseiselle luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle ja onko sitä muutettu tämän ilmoituksen jälkeen ennen sen julkistamista;”;

ii)

korvataan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)

päivämäärä, jona luottoluokitus julkistettiin ensimmäisen kerran, ja sen viimeisimmän päivityksen ajankohta, mahdolliset luokitusnäkymät mukaan luettuina, on ilmoitettu selkeästi ja näkyvästi;

e)

tiedot siitä, koskeeko luottoluokitus äskettäin liikkeeseen laskettua rahoitusvälinettä ja luokitteleeko luottoluokituslaitos rahoitusvälinettä ensimmäistä kertaa; sekä

f)

luokitusnäkymän osalta ilmoitetaan aikaväli, jolla luottoluokituksen odotetaan muuttuvan.

Luokituslaitokset liittävät julkaisemiinsa luottoluokituksiin tai luokitusnäkymiin viittauksen EAMV:n 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustietokannassa julkaisemiin aikaisempaan toimintaan perustuviin maksukyvyttömyysasteisiin sekä selvityksen näiden maksukyvyttömyysasteiden merkityksestä.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”2 a.

Antaessaan luokitusmenetelmiä, malleja ja keskeisiä luokituksessa käytettäviä oletuksia koskevat tiedot luottoluokituslaitoksen on samalla annettava ohjeet, joissa selitetään luottoluokituksissa käytettyjen mallien ja luokitusmenetelmien oletukset, parametrit, rajoitukset ja epävarmuustekijät, mukaan luettuina luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia vahvistaessaan toteuttamat stressiskenaarioiden simulaatiot, luottoluokitustiedot kassavirta-analyysista, jonka luottoluokituslaitos on tehnyt tai jota se käyttää, ja tarvittaessa tiedot odotetusta luottoluokituksen muutoksesta. Ohjeiden on oltava selkeät ja helposti ymmärrettävät.”;

d)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Luottoluokituslaitoksen on ilmoitettava luokitellulle yhteisölle luottoluokitus tai luokitusnäkymä kyseisen yhteisön työaikana ja vähintään yksi täysi työpäivä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkaisemista. Tietoihin on sisällytettävä luottoluokituksen tai luottoluokitusnäkymän keskeiset perustelut, jotta kyseisellä luokitellulla yhteisöllä on mahdollisuus huomauttaa luottoluokituslaitokselle asiavirheistä.”;

e)

korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”4.

Ilmoittaessaan luottoluokituksista tai luokitusnäkymistä luottoluokituslaitoksen on mainittava selkeästi ja näkyvästi kaikki luottoluokituksen tai luokitusnäkymän ominaisuudet tai rajoitukset. Luottoluokituksista tai luokitusnäkymistä ilmoittaessaan sen on erityisesti mainittava näkyvästi, pitääkö se luottoluokitellusta yhteisöstä saatavilla olevien tietojen laatua tyydyttävänä ja missä määrin se on tarkistanut luottoluokitellun yhteisön tai asianomaisen kolmannen osapuolen sille toimittamat tiedot. Jos luottoluokitus tai luokitusnäkymä koskee yhteisöä tai rahoitusvälinettä, josta on rajoitetusti saatavilla aiempia tietoja, luottoluokitusyrityksen on selkeästi ja näkyvällä tavalla ilmoitettava luottoluokitukseen tai luokitusnäkymään liittyvät rajoitukset.”;

f)

korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”5.

Julkistaessaan luottoluokituksen tai luokitusnäkymän luottoluokituslaitoksen on selitettävä lehdistötiedotteessaan tai raporteissaan luottoluokituksen tai luokitusnäkymän perustana olevat tärkeimmät tekijät.”;

g)

lisätään kohta seuraavasti:

”6.

Luottoluokituslaitoksen on jatkuvasti julkistettava verkkosivustollaan ja ilmoitettava EAMV:lle tiedot kaikista yhteisöistä tai velkainstrumenteista, joiden ensimmäinen arviointi tai alustava luokitus on uskottu sen tehtäväksi. Tällaiset tiedot on julkistettava riippumatta siitä, tekevätkö liikkeeseenlaskijat luottoluokituslaitoksen kanssa sopimuksen lopullisesta luokituksesta.”

5)

Kumotaan D jakson II osan 3 ja 4 kohta.

6)

Lisätään D jaksoon osa seuraavasti:

”III   Julkisyhteisöjen luottoluokituksiin liittyvät lisävelvoitteet

1.

Kun luottoluokituslaitos antaa julkisyhteisön luottoluokituksen tai siihen liittyvän luokitusnäkymän, sen on esitettävä samanaikaisesti yksityiskohtainen selvitys, jossa selitetään kaikki oletukset, parametrit, rajoitukset, epävarmuustekijät ja muut sellaiset tiedot, jotka on otettu huomioon luottoluokitusta tai luokitusnäkymää määritettäessä. Selvityksen on oltava julkisesti saatavilla, selkeä ja helposti ymmärrettävä.

2.

Julkisesti saatavilla olevaan selvitykseen, joka esitetään aiempaa julkisyhteisön luottoluokitusta tai siihen liittyvää luokitusnäkymää koskevan muutoksen yhteydessä, on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)

yksityiskohtainen arviointi määrällisen oletuksen muutoksista sekä perusteet, joilla luokitusta muutetaan, ja niiden suhteellinen painotus. Yksityiskohtaiseen arviointiin olisi sisällyttävä kuvaus seuraavista seikoista: tulo asukasta kohden, BKT:n kasvu, inflaatio, budjettitasapaino, ulkoinen tasapaino, ulkoinen velka, talouskehityksen indikaattori, maksukyvyttömyyden indikaattori ja muut huomioon otetut merkitykselliset tekijät. Tätä olisi täydennettävä kunkin tekijän suhteellisella painotuksella;

b)

yksityiskohtainen arviointi laadullisen oletuksen muutoksista sekä perusteet, joilla luokitusta muutetaan, ja niiden suhteellinen painotus;

c)

yksityiskohtainen kuvaus luokitusmuutokseen liittyvistä riskeistä, rajoituksista ja epävarmuustekijöistä; sekä

d)

tiivistelmä luokitusmuutoksesta päättäneen luokituskomitean kokouspöytäkirjoista.

3.

Kun luottoluokituslaitos antaa julkisyhteisöjen luottoluokituksia tai niihin liittyviä luokitusnäkymiä, se saa julkistaa nämä 8 a artiklan mukaiset luottoluokitukset tai luokitusnäkymät vasta unioniin sijoittautuneiden säännellyn markkinan kauppapaikkojen aukioloajan päätyttyä ja vähintään yksi tunti ennen niiden avaamista; sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä I olevan D jakson I osan 3 kohdan soveltamista.

4.

Jollei muuta johdu liitteessä I olevan D jakson I osan 5 kohdasta, jonka mukaan luottoluokituslaitoksen on luottoluokituksen julkistaessaan selitettävä lehdistötiedotteessaan tai raporteissaan luottoluokituksen perustana olevat tärkeimmät tekijät, julkisyhteisöjen luottoluokituksiin ei saa sisältyä luokitelluille yhteisöille, valtiot sekä alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina, suunnattuja toimintasuosituksia, -määräyksiä tai -ohjeita, vaikka kansalliset politiikat voivatkin olla julkisyhteisöjen luottoluokitusten yhtenä perusteena.”

7)

Korvataan E jakson I osan 3 kohta seuraavasti:

”3.

periaatteet, joita luottoluokituslaitos noudattaa luottoluokitusten julkistamisessa ja muussa siihen liittyvässä viestinnässä, luokitusnäkymät mukaan luettuina;”.

8)

Korvataan E jakson II osan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

luettelo kultakin asiakkaalta yksittäisistä luottoluokituksista sekä mahdollisista liitännäispalveluista perityistä maksuista;

a a)

luottoluokituslaitoksen hinnoittelupolitiikka, mukaan luettuina maksurakenne ja eri omaisuusluokkien luottoluokituksia koskevat hinnoitteluperusteet;”.

9)

Muutetaan E jakson III osa seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.

tilastot, joista käyvät ilmi uusien luottoluokitusten laatimista, luottoluokitusten arviointia sekä menetelmien tai mallien arviointia ja ylintä johtoa varten osoitettujen luottoluokituslaitoksen työntekijöiden määrä, sekä tilastot, joista käyvät ilmi eri omaisuusluokkien luottoluokituksia (yritykset, strukturoidut rahoitusvälineet, julkisyhteisöt) varten osoitettujen työntekijöiden määrä;”

b)

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.

taloudelliset tiedot luottoluokituslaitoksen tuloista, kokonaisliikevaihto mukaan luettuna, jotka on jaoteltu luottoluokitustoiminnasta ja liitännäispalveluista saatuihin maksuihin, ja perusteellinen kuvaus molemmista tuloryhmistä, mukaan luettuina tulot, jotka on saatu luottoluokituspalvelujen asiakkaille tarjotuista liitännäispalveluista, ja maksujen jakautuminen eri omaisuusluokkien luottoluokitusten mukaisesti. Kokonaisliikevaihtoa koskevissa tiedoissa on esitettävä myös kyseisen liikevaihdon jakautuminen unionissa saatuihin ja maailmanlaajuisesti saatuihin tuloihin;”.


LIITE II

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1060/2009 liite III seuraavasti:

1)

Muutetaan I jakso seuraavasti:

a)

korvataan 19–22 kohta seuraavasti:

”19.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan B jakson 1 kohdan kanssa, jos se ei havaitse, poista tai hallitse eikä ilmoita selkeästi tai näkyvästi kaikkia todellisia tai mahdollisia eturistiriitoja, jotka voivat vaikuttaa sen luottoluokitusanalyytikoiden, työntekijöiden tai muiden sellaisten luonnollisten henkilöiden analyyseihin tai päätelmiin, joiden tarjoamat palvelut ovat luottoluokituslaitoksen käytettävissä tai määräysvallassa ja jotka osallistuvat luottoluokitustoimintaan, tai luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä hyväksyvien henkilöiden analyyseihin tai päätöksiin.

20.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan B jakson 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, jos se antaa luottoluokituksen tai luokitusnäkymän jossakin kyseisen kohdan ensimmäisessä alakohdassa kuvatussa tilanteessa tai jos se ei jo annetun luottoluokituksen tai luokitusnäkymän tapauksessa ilmoita viipymättä, että jokin näistä tilanteista voi vaikuttaa luottoluokitukseen tai luokitusnäkymään.

20 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan B jakson 3 a kohdan kanssa, jos se ei ilmoita, että jokin kyseisen kohdan a ja b alakohdassa mainituista tilanteista voi vaikuttaa luottoluokitukseen tai luokitusnäkymään.

21.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan B jakson 3 kohdan toisen alakohdan kanssa, jos se ei arvioi viipymättä, onko luottoluokitus tai luokitusnäkymä syytä arvioida uudelleen tai peruuttaa.

22.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan B jakson 4 kohdan ensimmäistä alakohtaa, jos se luokittaa yhteisöjä, joissa luottoluokituslaitos itse tai henkilö, jolla on suoraan tai välillisesti hallussaan vähintään viisi prosenttia joko kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista tai jolla on muulla tavoin mahdollisuus käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa kyseisen luottoluokituslaitoksen liiketoimintaan, tarjoaa tälle luottoluokitellulle yhteisölle tai asianomaiselle kolmannelle osapuolelle konsultointi- tai neuvontapalveluja, jotka koskevat kyseisen luottoluokitellun yhteisön tai kolmannen osapuolen yhtiörakennetta, oikeudellista rakennetta, varoja, velkoja tai toimintoja.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”22 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 6 a artiklan 1 kohtaa, jos yksi sen osakkeenomistajista tai jäsenistä, jolla on hallussaan vähintään viisi prosenttia kyseisen luottoluokituslaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista, tai sellaisen yrityksen pääomasta tai äänioikeuksista, joka voi käyttää määräysvaltaa tai määräävää vaikutusvaltaa kyseiseen luottoluokituslaitokseen, jättää noudattamatta yhtä mainitun kohdan a–e alakohdassa säädetyistä kielloista, lukuun ottamatta a alakohdassa säädettyä kieltoa koskien omistuksia hajauttamiseen perustuvissa yhteissijoitusjärjestelmissä, mukaan luettuina hoidetut rahastot, kuten eläkerahastot ja henkivakuutukset, edellyttäen, että omistukset tällaisissa järjestelmissä eivät aseta kyseistä osakkeenomistajaa tai jäsentä asemaan, jossa hän voi käyttää merkittävää valtaa kyseisten järjestelmien liiketoimintaan.”;

c)

lisätään kohdat seuraavasti:

”26 a.

Luottoluokituslaitos, joka on tehnyt sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, rikkoo 6 b artiklan 1 kohtaa, jos se antaa luottoluokituksia yli neljän vuoden ajan uusista uudelleenarvopaperistamisista, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia.

26 b.

Luottoluokituslaitos, joka on tehnyt sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokittamisesta, rikkoo 6 b artiklan 3 kohtaa, jos se tekee uuden sopimuksen uudelleenarvopaperistamisten luottoluokituksesta, joihin liittyy saman alullepanijan kohde-etuuksia, ajanjaksona, joka on kestoltaan 6 b artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun päättyneen sopimuksen voimassaoloaikaa vastaava, kuitenkin enintään neljä vuotta.”;

d)

korvataan 33 kohta seuraavasti:

”33.

Luottoluokituslaitos rikkoo 7 artiklan 3 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan C jakson 2 kohdan kanssa, jos se jättää varmistamatta, että mainitun jakson 1 kohdassa tarkoitettu henkilö ei osallistu tai muutoin vaikuta mainitun jakson 2 kohdassa tarkoitetun luottoluokituksen tai luokitusnäkymän määrittämiseen.”;

e)

korvataan 36 kohta seuraavasti:

”36.

Luottoluokituslaitos rikkoo 7 artiklan 3 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan C jakson 7 kohdan kanssa, jos se jättää varmistamatta, että mainitun jakson 1 kohdassa tarkoitettu henkilö ei siirry luottoluokitellun yhteisön tai asianomaisen kolmannen osapuolen ylimmän johdon tehtäviin, ennen kuin luottoluokituksen tai luokitusnäkymän antamisesta on kulunut kuusi kuukautta.”;

f)

korvataan 38, 39 ja 40 kohta seuraavasti:

”38.

Luottoluokituslaitos rikkoo 7 artiklan 4 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan C jakson 8 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohdan kanssa, jos se jättää varmistamatta, että sen antaessa luottoluokituksia tai julkisyhteisöjen luottoluokituksia ilman toimeksiantoa luottoluokitusanalyytikko ei osallistu samaa luottoluokiteltua yhteisöä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan yli viiden vuoden ajan.

39.

Luottoluokituslaitos rikkoo 7 artiklan 4 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan C jakson 8 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdan kanssa, jos se jättää varmistamatta, että sen antaessa luottoluokituksia tai julkisyhteisöjen luottoluokituksia ilman toimeksiantoa niitä hyväksyvä henkilö ei osallistu samaa luottoluokiteltua yhteisöä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan yli seitsemän vuoden ajan.

40.

Luottoluokituslaitos rikkoo 7 artiklan 4 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan C jakson 8 kohdan toisen alakohdan kanssa, jos se jättää varmistamatta, että mainitun kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu henkilö ei osallistu mainituissa alakohdissa tarkoitettua luottoluokiteltua yhteisöä tai asianomaista kolmatta osapuolta koskevaan luottoluokitustoimintaan, ennen kuin kaksi vuotta on kulunut kyseisissä alakohdissa vahvistettujen ajanjaksojen päättymisestä.”;

g)

korvataan 42 kohta seuraavasti:

”42.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 2 kohtaa, jos se ei hyväksy, pane täytäntöön tai sovella riittäviä menettelyjä varmistaakseen, että sen antamat luottoluokitukset ja luokitusnäkymät perustuvat kaikkien niiden sen tiedossa olevien tietojen perusteelliseen analyysiin, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen luottoluokituslaitoksen analyysille sovellettavien luokitusmenetelmien mukaisesti.”;

h)

lisätään kohdat seuraavasti:

”42 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 2 kohtaa, jos se käyttää 8 artiklan 2 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tietoja.

42 b.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 2 a kohtaa, jos se tekee sellaisia muutoksia luottoluokituksiin, jotka eivät noudata sen julkaistuja luokitusmenetelmiä.”;

i)

korvataan 46 kohta seuraavasti:

”46.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäistä virkettä, jos se ei seuraa muita omia luottoluokituksiaan kuin julkisyhteisöjen luottoluokituksia tai jos se ei arvioi muita omia luottoluokituksiaan kuin julkisyhteisöjen luottoluokituksia tai ei arvioi luokitusmenetelmiään jatkuvasti tai vähintään vuosittain uudelleen.”;

j)

lisätään kohta seuraavasti:

”46 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 5 kohdan toista alakohtaa yhdessä 8 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa, jos se ei seuraa omia julkisyhteisöjen luottoluokituksiaan tai ei arvioi omia julkisyhteisöjen luottoluokituksiaan jatkuvasti tai vähintään kuuden kuukauden välein.”;

k)

lisätään kohta seuraavasti:

”49 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 6 kohdan c alakohtaa yhdessä 8 artiklan 7 kohdan c alakohdan kanssa, jos se ei luokittele luottoluokitusta uudelleen silloin, kun luokitusmenetelmissä tai niiden soveltamisessa esiintyneet virheet vaikuttavat kyseiseen luottoluokitukseen.”;

l)

lisätään kohdat seuraavasti:

”55.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 a artiklan 3 kohtaa, jos se ei julkaise verkkosivustollaan tai jos se ei lähetä EAMV:lle vuosittain liitteessä I olevan D jakson III osan 3 kohdan mukaisesti joulukuun lopussa seuraavien 12 kuukauden aikataulua, jossa määritellään enintään kolme ilman toimeksiantoa annettujen julkisyhteisöjä koskevien luottoluokitusten ja niihin liittyvien luokitusnäkymien julkistamispäivää siten, että ne osuvat perjantaille, sekä toimeksiantoon perustuvien julkisyhteisöjä koskevien luottoluokitusten ja niihin liittyvien luokitusnäkymien julkistamispäivät.

56.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 a artiklan 4 kohtaa; jos se poikkeaa ilmoitetusta aikataulusta, paitsi jos poikkeaminen on tarpeen, jotta luottoluokituslaitos voi täyttää 8 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 1 kohdan tai 11 artiklan 1 kohdan mukaiset velvoitteensa; tai jos se ei ilmoitetusta aikataulusta poiketessaan anna yksityiskohtaista selvitystä poikkeamisen syistä.

57.

Luottoluokituslaitos rikkoo 10 artiklan 2 kohtaa ja liitteessä I olevan D jakson III osan 3 kohtaa, jos se julkaisee julkisyhteisön luottoluokituksen tai siihen liittyvän luokitusnäkymän säänneltyjen markkinoiden aukioloaikana tai vähemmän kuin yksi tunti ennen niiden avaamista.

58.

Luottoluokituslaitos rikkoo 10 artiklan 2 kohtaa ja liitteessä I olevan D jakson III osan 4 kohtaa, jos se antaa ja julkistaa julkisyhteisöjen luottoluokituksia ja luokitusnäkymiä, jotka sisältävät luokitelluille yhteisöille, valtiot sekä alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina, suunnattuja toimintasuosituksia, -määräyksiä tai -ohjeita.

59.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 a artiklan 2 kohtaa, jos se perustaa julkisen viestintänsä julkisyhteisöjen luottoluokitusten muutoksista, silloin kun ei ole kyse luottoluokituksista ja luokitusnäkymistä tai liitteessä I olevan D jakson I osan 5 kohdassa tarkoitetuista lehdistötiedotteista, tietoon, joka on peräisin luottoluokitellun yhteisön piiristä, jos luokiteltu yhteisö ei ole antanut suostumustaan tiedon ilmaisemiseen, paitsi jos tieto on saatavilla yleisessä käytössä olevista lähteistä tai jos luokitellulla yhteisöllä ei ole oikeutettua perustetta olla antamatta suostumustaan tietojen ilmaisemiseen.

60.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 a artiklan 1 kohtaa, jos se jotain maaryhmää koskevista muutoksista ilmoittaessaan ei aseta julkisesti saataville maakohtaisia raportteja.

61.

Luottoluokituslaitos rikkoo liitteessä I olevan D jakson III osan 1 kohtaa, jos se antaa julkisyhteisön luottoluokituksen tai siihen liittyvän luokitusnäkymän eikä esitä samanaikaisesti yksityiskohtaista selvitystä, jossa selitetään kaikki oletukset, parametrit, rajoitukset, epävarmuustekijät ja muut sellaiset tiedot, jotka on otettu huomioon kyseistä julkisyhteisön luottoluokitusta tai luokitusnäkymää määritettäessä, tai jos se ei huolehdi, että selvitys on julkisesti saatavilla, selkeä ja helposti ymmärrettävä.

62.

Luottoluokituslaitos rikkoo liitteessä I olevan D jakson III osan 2 kohtaa, jos se ei aiempaa julkisyhteisön luottoluokitusta tai siihen liittyvää luokitusnäkymää muuttaessaan aseta julkisesti saataville asiaa koskevaa selvitystä tai jos selvitys ei sisällä vähintään liitteessä I olevan D jakson III osan 2 kohdan a–d alakohdassa lueteltuja tietoja.”

2)

Muutetaan II jakso seuraavasti:

a)

lisätään kohdat seuraavasti:

”3 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 14 artiklan 3 kohdan kolmatta alakohtaa, jos se ei ilmoita EAMV:lle olemassa oleviin luokitusmenetelmiin, malleihin tai keskeisiin luokitusoletuksiin suunnitelluista merkittävistä muutoksista taikka ehdotetuista uusista luokitusmenetelmistä, malleista tai keskeisistä luokitusoletuksista julkaistessaan luokitusmenetelmiä 8 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.

3 b.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 5 a kohdan ensimmäistä alakohtaa, jos se ei julkaise verkkosivustollaan luottoluokituksiin mahdollisesti vaikuttavia ehdottamiaan uusia luokitusmenetelmiä tai ehdottamiaan merkittäviä muutoksia luokitusmenetelmiin, ja liitä niihin selvitystä muutosten käyttöönoton syistä ja vaikutuksista.

3 c.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, jos se ei ilmoita EAMV:lle luokitusmenetelmissään tai niiden soveltamisessa havaituista virheistä tai jos se ei selvitä virheiden vaikutusta luokituksiinsa ja sitä, onko annettuja luottoluokituksia tarpeen tarkistaa.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”4 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 11 a artiklan 1 kohtaa, jos se ei anna vaadittuja tietoja saataville tai ei toimita kyseisiä tietoja mainitussa kohdassa tarkoitetussa muodossa.”;

c)

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7.

Luottoluokituslaitos rikkoo 23 b artiklan 1 kohtaa olemalla toimittamatta tietoja vastauksena päätökseen, jolla vaaditaan tietoja 23 b artiklan 3 kohdan nojalla, tai toimittamalla virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena tietoja koskevaan pyyntöön tai päätökseen.”;

d)

korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.

Luottoluokituslaitos rikkoo 23 c artiklan 1 kohdan c alakohtaa olemalla toimittamatta selvitystä tai antamalla virheellisiä tai harhaanjohtavia selvityksiä kohteeseen tai tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista ja asiakirjoista.”

3)

Muutetaan III jakso seuraavasti:

a)

lisätään kohdat seuraavasti:

”4 a.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 6 kohdan a a alakohtaa, jos se aikoo käyttää uusia luokitusmenetelmiä eikä ilmoita EAMV:lle tai julkaise kuulemisen tuloksia, kyseisiä uusia luokitusmenetelmiä ja niitä koskevaa yksityiskohtaista selvitystä sekä niiden soveltamispäivää välittömästi verkkosivustollaan.

4 b.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 7 kohdan a alakohtaa, jos se ei ilmoita luokitusmenetelmissään tai niiden soveltamisessa havaituista virheistä niille luokitelluille yhteisöille, joita virheet koskevat, tai jos se ei selvitä, miten virheet vaikuttavat sen luottoluokituksiin ja onko annettuja luokituksia tarpeen tarkistaa.

4 c.

Luottoluokituslaitos rikkoo 8 artiklan 7 kohdan b alakohtaa, jos se ei julkaise verkkosivustollaan luokitusmenetelmissään tai niiden soveltamisessa havaittuja virheitä; jos niillä on vaikutus luokituksiin.”;

b)

korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6.

Luottoluokituslaitos rikkoo 10 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan D jakson I osan 1 tai 2 kohdan, 4 kohdan ensimmäisen alakohdan tai 5 tai 6 kohdan taikka liitteessä I olevan D jakson II tai III osan kanssa, jos se esittäessään luottoluokituksen tai luokitusnäkymän ei anna näissä säännöksissä edellytettyjä tietoja.

7.

Luottoluokituslaitos rikkoo 10 artiklan 2 kohtaa yhdessä liitteessä I olevan D jakson I osan 3 kohdan kanssa, jos se ei anna luottoluokitellulle yhteisölle ilmoitusta kyseisen yhteisön työaikana ja vähintään yksi täysi työpäivä ennen luottoluokituksen tai luokitusnäkymän julkistamista.”


Top