EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013R0231

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 231/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

OJ L 83, 22.3.2013, p. 1–95 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 06 Volume 012 P. 200 - 294

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 12/02/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2013/231/oj

22.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 83/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 231/2013,

annettu 19 päivänä joulukuuta 2012,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU täydentämisestä poikkeuksien, yleisten toimintaedellytysten, säilytysyhteisöjen, vivutuksen, avoimuuden ja valvonnan osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU (1) sekä erityisesti sen 3 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 9 kohdan, 12 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan, 18 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 11 kohdan, 20 artiklan 7 kohdan, 21 artiklan 17 kohdan, 22 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 6 kohdan, 24 artiklan 6 kohdan, 25 artiklan 9 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 11 kohdan, 36 artiklan 3 kohdan, 37 artiklan 15 kohdan, 40 artiklan 11 kohdan, 42 artiklan 3 kohdan ja 53 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 2011/61/EU siirretään komissiolle valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään erityisesti rajojen laskentaan, vivutukseen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaedellytyksiin, mukaan lukien riskien ja maksuvalmiuden hoito, arvonmääritykseen ja toimintojen siirtämiseen liittyvät säännöt, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen säilytysyhteisöjen toimintoja ja tehtäviä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset, avoimuutta koskevat säännöt sekä kolmansiin maihin liittyvät erityisvaatimukset. On tärkeää, että kaikkia näitä täydentäviä sääntöjä aletaan soveltaa samaan aikaan direktiivin 2011/61/EU kanssa, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille asetetut uudet vaatimukset voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön. Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska ne koskevat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimilupia, toimintaa ja avoimuutta, jotka hoitavat ja/tai markkinoivat vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja unionissa; nämä seikat ovat erottamaton osa varainhoitotoiminnan aloittamista ja harjoittamista. Jotta varmistettaisiin niiden säännösten yhdenmukaisuus, joiden olisi tultava voimaan samaan aikaan, ja jotta asianomaisten velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden, mukaan lukien sijoittajat, jotka ovat unionin ulkopuolisissa valtioissa asuvia henkilöitä, olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys ja jotta heillä olisi yhtäläinen mahdollisuus tutustua niihin, on suotavaa, että kaikki direktiivillä 2011/61/EU edellytetyt delegoidut säädökset sisällytetään yhteen asetukseen.

(2)

Asetuksen antamisella on tärkeää varmistaa, että direktiivin 2011/61/EU tavoitteet saavutetaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, sisämarkkinoiden häiriöttömyyden edistämiseksi ja oikeusvarmuuden tarjoamiseksi sen osapuolille, mukaan lukien institutionaaliset sijoittajat, toimivaltaiset viranomaiset ja muut sidosryhmät. Asetuksella varmistetaan johdonmukaiset puitteet kaikille markkinatoimijoille, ja se on paras mahdollinen tae sille, että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset, kilpailuolosuhteet yhdenmukaiset ja sijoittajansuojan taso on yhtenäinen ja asianmukainen. Sillä varmistetaan lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaa koskevien yhdenmukaisten yksityiskohtaisten sääntöjen suora sovellettavuus, sillä kyseiset säännöt ovat luonteeltaan suoraan sovellettavia eivätkä ne sen vuoksi edellytä lisätoimia niiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksella voidaan lisäksi välttää se, että direktiivin 2011/61/EU soveltaminen jäsenvaltioissa viivästyy.

(3)

Koska delegoidussa asetuksessa täsmennetään hallintoelimen ja ylimmän johdon tehtävät ja vastuualueet, on tärkeää selkeyttää näiden käsitteiden merkitys ja erityisesti se seikka, että hallintoelin voi koostua ylimmän johdon edustajista. Koska tällä asetuksella otetaan lisäksi käyttöön käsite ”valvontatoiminto”, hallintoelimen määritelmästä olisi käytävä selkeästi ilmi, että kyse on hallintotoimintoa hoitavasta elimestä, jos valvonta- ja hallintotoiminnot on erotettu toisistaan kansallisen yhtiöoikeuden mukaisesti. Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien antavan toimivaltaisille viranomaisille tiettyjä tietoja, mukaan lukien niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi erityisjärjestelyjä. Tässä asetuksessa täsmennetään erityisjärjestelyjen merkitys, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat tietävät tarkalleen, mitä tietoja niiden olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille.

(4)

Direktiivissä 2011/61/EU säädetään kevennetystä järjestelmästä, jota sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkuja, joiden hoidetut kokonaisvarat eivät ylitä asetettuja rajoja. On tarpeen määrittää selkeästi, kuinka hoidettujen varojen kokonaisarvo olisi laskettava. Tässä yhteydessä on olennaista määritellä toimet, jotka ovat tarpeen varojen kokonaisarvon laskemiseksi, jotta voidaan määrittää selkeästi varat, joita ei oteta huomioon laskennassa, täsmentää, kuinka vivutuksella hankittujen varojen arvo olisi laskettava, ja antaa säännöt vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ristiinomistusten käsittelyä varten.

(5)

Hoidettujen varojen kokonaisarvo on tarpeen laskea vähintään vuosittain ja käyttäen ajantasaisia tietoja. Varojen arvo olisi sen vuoksi määritettävä hoidettujen varojen kokonaisarvon laskentapäivää edeltävien 12 kuukauden aikana ja mahdollisimman lähellä kyseistä päivää.

(6)

Jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan voidaan soveltaa edelleen direktiivissä 2011/61/EU säädettyä kevennettyä järjestelmää, olisi otettava käyttöön menettely, joka mahdollistaa hoidettujen varojen kokonaisarvon jatkuvan seurannan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi tarkastella hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyyppejä ja niiden varojen luokkia, joihin se on sijoittanut, arvioidakseen rajan ylittymisen todennäköisyyttä tai lisälaskelmien tarpeellisuutta.

(7)

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei enää täytä rajoihin liittyviä edellytyksiä, sen olisi ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle ja haettava toimilupaa 30 kalenteripäivän kuluessa. Jos rajat kuitenkin ylitetään tai alitetaan vain tilapäisesti tietyn kalenterivuoden aikana ja kyseisenkaltaiset tilanteet katsotaan väliaikaisiksi, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei pitäisi velvoittaa hakemaan toimilupaa. Kyseisissä tilanteissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle rajan ylittymisestä tai alittumisesta ja perusteltava, miksi se katsoo, että kyse on väliaikaisesta tilanteesta. Yli kolme kuukautta jatkuvaa tilannetta ei voida katsoa väliaikaiseksi. Arvioidessaan, kuinka todennäköistä on, että tilanne on väliaikainen, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan olisi tarkasteltava ennakoitavissa olevaa merkintä- ja lunastustoimintaa tai tapauksen mukaan pääomanostoja ja -palautuksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ei pitäisi käyttää ennakoitua markkinakehitystä arviointiperusteena.

(8)

Tietoja, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat käyttävät hoidettujen varojen kokonaisarvon laskennassa, ei ole tarpeen asettaa yleisön tai sijoittajien saataville. Toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin kyettävä tarkistamaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja laskee hoidettujen varojen kokonaisarvon oikein ja seuraa sitä asianmukaisesti, mukaan lukien sellaisten tilanteiden arviointi, joissa hoidettujen varojen kokonaisarvo ylittää väliaikaisesti asetetun rajan; sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava kyseiset tiedot pyynnöstä.

(9)

On tärkeää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joihin sovelletaan direktiivissä 2011/61/EU säädetyn kevennetyn järjestelmän mukaisia säännöksiä, antavat toimivaltaisille viranomaisille ajantasaisia tietoja rekisteröitymisen aikaan. Kaikilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla ei välttämättä ole ajantasaisia tarjousasiakirjoja, joista nähtäisiin niiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen viimeaikaisimmat kehitysnäkymät, ja kyseiset sijoitusrahastojen hoitajat saattavat pitää käytännöllisempänä ratkaisuna vaadittujen tietojen antamista erillisessä asiakirjassa, jossa kuvaillaan rahastojen sijoitusstrategiaa. Tilanne voisi olla tällainen private equity- ja venture capital -rahastojen tapauksessa, sillä ne hankkivat usein varoja käymällä neuvotteluja mahdollisten sijoittajien kanssa.

(10)

Vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jolla on vain oman pääoman ehtoisia osakkeita listatuissa yhtiöissä, ei pitäisi katsoa vivutetuksi edellyttäen, että oman pääoman ehtoisia osakkeita ei ole hankittu lainaamalla. Jos sama vaihtoehtoinen sijoitusrahasto hankkii optioita osakeindeksistä, se olisi katsottava vivutetuksi, koska se on lisännyt positiotaan tietyssä sijoituksessa.

(11)

Jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien velvoitteita antaa objektiivinen käsitys käytetystä vivutuksesta noudatetaan yhdenmukaisesti, on tarpeen säätää kahdesta vivutuksen laskentamenetelmästä. Kuten markkinatutkimukset osoittavat, parhaisiin tuloksiin päästään bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän yhdistelmällä.

(12)

Asianmukaisten tietojen saamiseksi järjestelmäriskien valvontaa varten ja kattavan käsityksen saamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämästä vivutuksesta toimivaltaisille viranomaisille ja sijoittajille olisi annettava tietoja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiosta sekä bruttokirjausmenetelmän että sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän perusteella, ja kaikkien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi sen vuoksi laskettava positio käyttäen sekä bruttokirjausmenetelmää että sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää. Bruttokirjausmenetelmän avulla saadaan käsitys vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kokonaispositiosta, kun taas sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä saadaan selville vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämät suojaus- ja nettoutustekniikat; sen vuoksi molempia menetelmiä on tarkasteltava yhdessä. Erityisesti siitä, missä määrin bruttokirjausmenetelmällä ja sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä saadut kokonaispositiot eroavat toisistaan, voidaan saada hyödyllistä tietoa. Jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen position lisäys otetaan asianmukaisesti huomioon, komissio voi antaa myös muita delegoituja säädöksiä täydentävästä, valinnaisesta vivutuksen laskentamenetelmästä.

(13)

Position laskennassa olisi aluksi otettava huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikki positiot, mukaan lukien lyhyt- ja pitkäaikaiset varat ja vastuut, lainat, johdannaisinstrumentit ja mahdolliset muut menetelmät, jotka lisäävät positiota, kun varoista tai vastuista johtuvat riskit ja edut kuuluvat vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle, sekä kaikki muut positiot, jotka sisältyvät nettoarvoon.

(14)

Vaihtoehtoiset sijoitusrahaston tekemät lainajärjestelyt olisi jätettävä laskelmien ulkopuolelle, jos ne ovat luonteeltaan väliaikaisia ja liittyvät sijoittajien pääomasitoumuksiin, jotka kattavat kyseiset järjestelyt kokonaisuudessaan. Jatkuvia luottojärjestelyitä ei pitäisi katsoa luonteeltaan väliaikaisiksi.

(15)

Sen lisäksi, että kaikki vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat laskevat position bruttokirjausmenetelmällä, niiden olisi laskettava se myös sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä. Sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan rahoitusjohdannaisinstrumentit olisi muunnettava vastaaviksi positioiksi kohde-etuudessa. Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto kuitenkin sijoittaa tiettyihin johdannaisiin kuitatakseen muihin sellaisiin varoihin liittyvän markkinariskin, joihin se on sijoittanut, kyseisiä johdannaisia ei pitäisi tietyin edellytyksin muuntaa vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa, koska kyseisten kahden sijoituksen positiot tasapainottavat toisiaan. Tilanteen pitäisi olla tällainen esimerkiksi silloin, kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkku sijoittaa tiettyyn osakeindeksiin ja pitää hallussaan johdannaisinstrumenttia, jolla kyseisen indeksin suorituskyky vaihdetaan toisen indeksin suorituskykyyn, jolloin kyse on ikään kuin positiosta osakesalkussa olevassa toisessa indeksissä, minkä vuoksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvo ei riippuisi ensimmäisen indeksin suorituskyvystä.

(16)

Laskettaessa positiota sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä tässä asetuksessa vahvistetut perusteet täyttävät johdannaiset eivät lisää positiota. Tästä seuraa, että jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa osakeindeksifutuurisopimuksiin ja sen kassatilanne vastaa futuurisopimusten perustana olevaa kokonaismarkkina-arvoa, tilanne vastaa suorien sijoitusten tekemistä osakeindeksin osakkeisiin, minkä vuoksi osakeindeksifutuurisopimusta ei pitäisi ottaa huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position laskennassa.

(17)

Laskettaessa positiota sijoitusasteeseen perustuvalla menetelmällä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi annettava harkita suojaus- ja nettoutusjärjestelyjä edellyttäen, että järjestelyt täyttävät sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvät perusteet.

(18)

Vaatimusta siitä, että nettoutusjärjestelyjen on koskettava samaa kohde-etuutta, olisi tulkittava tiukasti, minkä vuoksi omaisuuseriä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja pitää vastaavina tai vahvasti korreloivina, kuten eri osakelajit tai saman liikkeeseenlaskijan eri joukkolainat, ei pitäisi katsoa identtisiksi nettoutusjärjestelyjen kannalta. Nettoutusjärjestelyjen määritelmällä pyritään varmistamaan, että huomioon otetaan vain ne kaupat, joilla kuitataan muihin kauppoihin liittyvät riskit ilman jäljelle jäävää huomattavaa jäännösriskiä. Sellaisten kauppojen yhdistelmiä, joiden tarkoituksena on tuottaa vähäistäkin voittoa hillitsemällä joitakin riskejä mutta pitäen muut riskit ennallaan, ei pitäisi katsoa nettoutusjärjestelyiksi, kuten ei myöskään arbitraasisijoitusstrategioita, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa hyödyntämällä eroja sellaisten johdannaisinstrumenttien hinnoittelussa, joiden kohde-etuus on sama mutta matureetit erit.

(19)

Salkunhoitokäytäntö, jolla pyritään pienentämään duraatioriskiä yhdistämällä sijoitus pitkäaikaiseen joukkolainan koronvaihtosopimukseen tai lyhentämään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston joukkolainasalkun duraatiota ottamalla lyhyt positio joukkovelkakirjafutuurisopimuksissa, jotka edustavat sijoitussalkun korkoriskiä (duraation suojaus), olisi katsottava suojausjärjestelyksi edellyttäen, että se noudattaa suojausperusteita.

(20)

Salkunhoitokäytännön, jonka tarkoituksena on hyvin hajautettuun salkkuun tehtävään sijoitukseen liittyvien merkittävien riskien kattaminen ottamalla osakeindeksifutuuria koskeva lyhyt positio, kun osakesalkun sisältö on hyvin samankaltainen osakeindeksin kanssa ja sen tuotto korreloi vahvasti osakeindeksin tuoton kanssa ja kun osakeindeksifutuuria koskeva lyhyt positio mahdollistaa kiistattomasti osakesalkkuun liittyvän yleisen markkinariskin pienentämisen ja erityisriski on vähäinen, kuten hyvin hajautetun osakesalkun beetariskin suojauksen tapauksessa, jolloin erityisriski katsotaan vähäiseksi, olisi katsottava noudattavan suojausperusteita.

(21)

Salkunhoitokäytäntö, jonka tavoitteena on kompensoida kiinteäkorkoiseen joukkolainasijoitukseen liittyvä riski yhdistämällä pitkä positio luottoriskinvaihtosopimuksessa koronvaihtosopimukseen, jolla kyseinen kiinteä korko vaihdetaan asianmukaista rahamarkkinoiden viitekorkoa vastaavaan korkoon tuottoerolla lisättynä, olisi katsottava suojausjärjestelyksi, jos periaatteessa noudatetaan kaikkia sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaisia suojausperusteita.

(22)

Salkunhoitokäytännön, jonka tavoitteena on kompensoida tiettyyn osakkeeseen liittyvää riskiä ottamalla lyhyt positio johdannaisen avulla jossakin toisessa osakkeessa, joka korreloi voimakkaasti kyseisen osakkeen kanssa, ei pitäisi katsoa noudattavan suojausperusteita. Vaikka strategia perustuu vastakkaisten positioiden ottamiseen samassa omaisuuslajissa, siinä ei suojata osakkeeseen kohdistuvan sijoituksen erityistä riskiä. Sen vuoksi sitä ei pitäisi katsoa sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi suojausjärjestelyksi.

(23)

Salkunhoitokäytännön, jossa pyritään säilyttämään osakekorin (joka koostuu rajallisesta määrästä osakkeita) alfa yhdistämällä kyseiseen osakekoriin beta-korjattu lyhyt positio osakemarkkinaindeksi-futuurissa, ei pitäisi katsoa noudattavan suojausperusteita. Kyseisellä strategialla ei pyritä kompensoimaan kyseiseen osakekoriin sijoittamiseen liittyviä merkittäviä riskejä vaan kompensoimaan sijoituksen betaa (markkinariski) ja pitämään sen alfa. Osakekorin alfa-komponentin vaikutus voi olla beta-komponenttia voimakkaampi, mikä voi johtaa tappioihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla. Tästä syystä sitä ei pitäisi katsoa suojausjärjestelyksi.

(24)

Fuusioarbitraasistrategiassa yhdistetään lyhyt positio jossakin osakkeessa pitkään positioon toisessa osakkeessa. Tällaisella strategialla pyritään suojaamaan positioiden beta (markkinariski) ja saavuttamaan samaan aikaan molempien osakkeiden suhteelliseen kehitykseen kytkeytyvää tuottoa. Myös tässä tapauksessa osakekorin alfa-komponentin vaikutus voi olla beta-komponenttia voimakkaampi, mikä voi johtaa tappioihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla. Sitä ei pitäisi katsoa sijoitusasteeseen perustuvaan menetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi suojausjärjestelyksi.

(25)

Strategia, jossa pyritään suojaamaan pitkä osake- tai joukkolainapositio ostamalla luottosuoja samalle liikkeeseenlaskijalle, liittyy kahteen eri omaisuuslajiin, minkä vuoksi sitä ei pitäisi katsoa suojausjärjestelyksi.

(26)

Kun käytetään menetelmiä, jotka lisäävät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi noudatettava yleisiä periaatteita, kuten periaatetta, jonka mukaan liiketoimen oikeudellisen muodon lisäksi otetaan huomioon myös liiketoimen sisältö. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi arvioitava erityisesti repo-operaatioiden osalta, siirtääkö vaihtoehtoinen sijoitusrahasto kyseisiin varoihin liittyvät riskit ja edut vai pitääkö se ne itsellään. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi tarkasteltava myös johdannaisinstrumentteja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimusjärjestelyjä määrittääkseen kyseisistä liiketoimista johtuvat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston mahdolliset tulevat sitoumukset.

(27)

Koska sijoitusasteeseen perustuva menetelmä johtaa siihen, että korkoja eri maturiteeteissa pidetään eri kohde-etuuksina, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, jotka keskeisen sijoituspolitiikkansa mukaan sijoittavat pääasiassa korkojohdannaisiin, voivat käyttää erityisiä duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidakseen ottaa huomioon korkokäyrän eri maturiteettisegmenttien välisen korrelaation. Sijoituspolitiikkaansa ja riskiprofiiliaan yksilöidessään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olisi kyettävä määrittelemään korkoriskin taso ja sen jälkeen arvioimaan tavoiteduraationsa. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olisi otettava huomioon ennalta määrätty tavoiteduraatio tehdessään sijoituspäätöksiään. Kun salkun duraatio poikkeaa tavoiteduraatiosta, strategiaa ei pitäisi katsoa sijoitusasteen mittausmenetelmään liittyvien perusteiden mukaiseksi duraation nettoutusjärjestelyksi.

(28)

Duraation nettoutussäännöt mahdollistavat sellaisten pitkien ja lyhyiden positioiden nettouttamisen, joiden kohde-etuudet ovat eripituisia korkoja. Maturiteettien kynnysarvoina käytettävät maturiteetit ovat kaksi, seitsemän ja 15 vuotta. Positioiden nettouttaminen olisi sallittava kunkin maturiteettivälin sisällä.

(29)

Positioiden nettouttaminen kahden maturiteettivälin välillä olisi sallittava osittain. Nettoutettuihin positioihin on sovellettava joitakin vähennyksiä osittaisen nettoutuksen mahdollistamiseksi. Ne olisi ilmaistava prosenttilukuina, jotka perustuvat kahden, viiden, kymmenen ja 30 vuoden maturiteettien keskimääräisiin korrelaatioihin korkokäyrällä. Mitä suurempi ajallinen ero positioiden maturiteettien välillä on, sitä suurempaa vähennystä niiden väliseen nettoutukseen on sovellettava, minkä vuoksi prosenttiosuuksien on kasvettava.

(30)

Sellaiset positiot, joiden modifioitu duraatio on paljon pidempi kuin koko salkun modifioitu duraatio, eivät ole vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian mukaisia, joten niiden täydellistä täsmäytystä ei pitäisi sallia. Tämän vuoksi ei pitäisi hyväksyä maturiteetiltaan 18 kuukauden lyhyen position (ryhmässä 1) täsmäyttämistä maturiteetiltaan kymmenen vuoden pitkän position kanssa (ryhmässä 3), jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tavoiteduraatio on noin kaksi vuotta.

(31)

Position laskennan yhteydessä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot voivat ensin yksilöidä suojausjärjestelyt. Sen jälkeen näissä järjestelyissä käytetyt johdannaiset jätetään huomiotta kokonaisposition laskennassa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen olisi käytettävä suojausjärjestelyissä täsmällistä laskentaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ei pitäisi käyttää suojauslaskennassa duraation nettoutusta koskevia sääntöjä. Duraation nettoutusta koskevia sääntöjä voidaan käyttää jäljellä olevien korkojohdannaisten muuntamiseksi vastaaviksi kohde-etuuspositioiksi.

(32)

Direktiivin 2011/61/EU nojalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen toiminnasta aiheutuviin ammatillisiin vastuihin liittyvät mahdolliset riskit katetaan asianmukaisesti joko omilla lisävaroilla tai ammatillisella vastuuvakuutuksella. Tämän säännöksen yhdenmukainen soveltaminen edellyttää yhteisymmärrystä katettaviin ammatillisiin vastuihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuvien riskien yleisessä määritelmässä olisi määritettävä asianomaisten riskitapahtumien piirteet ja yksilöitävä mahdollisen ammatillisen vastuun soveltamisala, mukaan lukien sellaisten henkilöiden, kuten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan johtajien, toimihenkilöiden tai henkilöstön, aiheuttamat vahingot tai tappiot, jotka harjoittavat suoraan toimintaa, josta kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja on oikeudellisessa vastuussa, sekä sellaisten henkilöiden aiheuttamat vahingot tai tappiot, jotka harjoittavat toimintaa tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyjen mukaisesti. Direktiivin 2011/61/EU säännösten mukaisesti sen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviä tai siirtänyt niitä edelleen, ei pitäisi vaikuttaa kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan vastuuseen, ja vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan olisi katettava riittävässä määrin sellaisiin kolmansiin osapuoliin liittyvät ammatilliset riskit, joista se on oikeudellisesti vastuussa.

(33)

Yhteisymmärryksen varmistamiseksi yleisestä määritelmästä ammatillisiin vastuihin liittyvien mahdollisten riskitapahtumien yksilöinnissä olisi käytettävä vertailukohtana esimerkkiluetteloa. Luettelossa olisi oltava laaja valikoima tapahtumia, jotka johtuvat huolimattomuudesta, virheistä tai laiminlyönneistä, kuten sijoitusoikeuden osoittavien asiakirjojen kadottamisesta ja väärien tietojen antamisesta, tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle kuuluvien velvoitteiden rikkomisesta tai tehtävien hoitamatta jättämisestä. Luettelossa olisi mainittava myös epäonnistuminen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan järjestämisessä ilmenevän petollisen toiminnan ehkäisemisessä riittävien sisäisten valvontajärjestelmien avulla. Vahinko, joka aiheutuu epäonnistumisesta riittävän asianmukaisen huolellisuuden noudattamisessa petollisiksi osoittautuneeseen sijoitukseen nähden, aktivoisi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastuun ammatillisista vastuista, ja kyseinen vahinko olisi katettava asianmukaisesti. Tappioita, jotka johtuvat sijoituksen arvon alenemisesta epäsuotuisien markkinaolosuhteiden vuoksi, ei kuitenkaan pitäisi kattaa. Luettelossa olisi oltava myös epäasianmukaisesti suoritetut arvonmääritykset, jotka olisi tulkittava direktiivin 2011/61/EU 19 artiklaa ja vastaavia delegoituja säädöksiä rikkoviksi arvonmäärityksen laiminlyönneiksi.

(34)

Riskienhallintavelvoitteidensa mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla olisi oltava asianmukaiset laadulliset sisäiset valvontajärjestelmät toiminnallisten häiriöiden, mukaan lukien ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit, välttämiseksi tai niiden vaikutusten lieventämiseksi. Sen vuoksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi sisällytettävä riskienhallintapolitiikkaansa riittävät operatiivisten riskien hallintaa koskevat politiikat ja menettelyt, jotka ovat asianmukaisia sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden. Tällaisten menettelyjen ja politiikkojen olisi aina mahdollistettava sisäisten tappiotietokantojen luominen operatiivisen riskiprofiilin arviointia varten.

(35)

Jotta voidaan varmistaa, että omat lisävarat ja ammatillinen vastuuvakuutus ovat riittävät ammatillisiin vastuihin liittyvien mahdollisten riskien kattamiseksi, olisi otettava käyttöön määrälliset vähimmäisvaatimukset asianmukaisen kattavuuden määrittämistä varten. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi määritettävä tällaiset määrälliset vaatimukset erityisenä prosenttiosuutena hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvosta, laskettuna kaikkien hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen absoluuttisen arvon summana, riippumatta siitä, onko varat hankittu käyttämällä vivutusta vai sijoittajien varoin. Tällöin johdannaisinstrumentit olisi arvostettava niiden markkinahintaan, sillä ne voitaisiin korvata kyseisellä hinnalla. Koska riskien kattaminen ammatillisella vastuuvakuutuksella on luonteeltaan omiin lisävaroihin perustuvaa kattamista epävarmempi vaihtoehto, ammatillisiin vastuihin liittyvän riskin kattamiseen käytettyihin kahteen eri välineeseen olisi sovellettava eri prosenttiosuuksia.

(36)

Jotta voidaan varmistaa, että ammatillisella vastuuvakuutuksella voidaan kattaa tehokkaasti vakuuttamattomista tapahtumista johtuvat tappiot, se olisi otettava vakuutusyhtiöltä, jolla on toimilupa ammatillisten vastuuvakuutusten antamiseen. Tämä kattaa EU:n vakuutusyhtiöt ja EU:n ulkopuoliset yhtiöt siltä osin kuin niillä on unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla lupa tarjota tällaista vakuutuspalvelua.

(37)

Jotta riittävän ammatillisen vastuuvakuutuksen suunnitteluun jätettäisiin jonkin verran joustovaraa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja vakuutusyhtiön olisi voitava sopia lausekkeesta, jonka mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja maksaa määritellyn omavastuuosuuden tappioista (määritelty omavastuu). Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja vakuutusyhtiö ovat sopineet määritellystä omavastuusta, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan omien varojen määrän olisi vastattava sen vastuulla olevaa määriteltyä tappio-osuutta. Tällaisilla omilla varoilla olisi täydennettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan perustamispääomaa ja omia varoja, jotka sillä on oltava direktiivin 2011/61/EU 9 artiklan 3 kohdan nojalla.

(38)

Sitä, katetaanko riskit riittävän laajasti omilla lisävaroilla tai ammatillisella vastuuvakuutuksella, olisi periaatteessa tarkasteltava uudelleen vähintään kerran vuodessa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla olisi kuitenkin oltava käytössä menettelyt, joilla varmistetaan hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen kokonaisarvon jatkuva valvonta sekä jatkuvien mukautusten tekeminen ammatillisiin vastuihin liittyvien riskien kattavuuteen, jos siinä havaitaan olennaisia puutteita. Lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi höllentää tai tiukentaa omia lisävaroja koskevaa vähimmäisvaatimusta kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan riskiprofiilin, aiempien tappioiden ja omien lisävarojen tai ammatillisen vastuuvakuutuksen riittävyyden perusteella.

(39)

Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja niiden sijoittajien parhaat edut ja markkinoiden häiriöttömyys huomioiden. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi sen vuoksi noudatettava asianmukaisia politiikkoja ja menettelyjä, joiden avulla ne voivat estää markkina-ajoituksen tai myöhäisen kaupankäynnin kaltaisia väärinkäytöksiä. Markkina-ajoituksen käyttäjät hyödyntävät sijoitussalkkuun kuuluvien vanhentuneiden tai vaikeasti myytävissä olevien arvopapereiden hintoja, jotka vaikuttavat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvon laskentaan, tai ostavat ja lunastavat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia joidenkin päivien kuluttua käyttäen hyväkseen tapaa, jolla kyseinen sijoitusrahasto laskee nettoarvonsa. Myöhäisessä kaupankäynnissä on kyse vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien ostoa tai lunastusta koskevien toimeksiantojen tekemisestä asetetun koontipäivän jälkeen koontipäivän mukaisella hinnalla. Molemmat väärinkäytökset vahingoittavat pitkäaikaisten sijoittajien etuja, sillä ne pienentävät niiden saamaa voittoa ja vaikuttavat haitallisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston voittoihin kasvattamalla transaktiokustannuksia ja häiritsemällä salkunhoitoa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi myös otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt varmistaakseen, että vaihtoehtoista sijoitusrahastoa hoidetaan tehokkaasti, ja toimittava tavalla, jolla estetään perusteettomien kustannusten veloittaminen vaihtoehtoiselta sijoitusrahastolta ja sen sijoittajilta.

(40)

Yhteissijoitusyritysten rahastonhoitajiin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi varmistettava, että sijoitusten valinnassa ja valvonnassa noudatetaan suurta huolellisuutta. Niillä olisi oltava asianmukaista ammatillista asiantuntemusta ja tietämystä varoista, joihin vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja sijoitetaan. Varmistaakseen, että sijoituspäätökset tehdään sijoitusstrategian ja tarvittaessa hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen riskirajojen mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaista huolellisuutta koskevia kirjallisia politiikkoja ja menettelyjä. Näitä politiikkoja ja menettelyjä olisi tarkasteltava uudelleen ja päivitettävä säännöllisin väliajoin. Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat sijoittavat pitkäksi aikaa tietyntyyppisiin maksuvalmiudeltaan heikkoihin varoihin, kuten kiinteistöihin tai yhtiömiesosuuksiin, huolellisuusvaatimuksia olisi noudatettava myös neuvotteluvaiheessa. Toiminnot, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on toteuttanut ennen sopimuksen lopullista tekemistä, olisi dokumentoitava hyvin, jotta niiden voidaan osoittaa olevan talous- ja rahoitussuunnitelman sekä sen vuoksi myös vaihtoehtoisen sijoitusrahaston duraation mukaisia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi pidettävä pöytäkirjaa kyseisissä kokouksissa, laadittava valmisteluasiakirjoja sekä talous- ja rahoitusanalyyseja, joiden perusteella arvioidaan hankkeen toteutettavuutta ja sopimussitoumusta.

(41)

Vaatimusta, jonka mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimittava noudattaen asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta, olisi sovellettava myös silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja nimeää päävälittäjän tai vastapuolen. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi valittava ja nimettävä vain sellaisia päävälittäjiä ja vastapuolia, jotka ovat jatkuvan valvonnan kohteena ja vakavaraisia sekä joiden organisaatiorakenne on asianmukainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tarjottavien palvelujen kannalta. Jotta voidaan varmistaa, että sijoittajien eduilla on riittävä suoja, on tärkeää tarkentaa, että yksi perusteista, joiden mukaan vakavaraisuutta olisi arvioitava, on se, sovelletaanko päävälittäjiin tai vastapuoliin asianmukaista toiminnan vakautta koskevaa säätelyä, mukaan lukien riittävät pääomavaatimukset, ja tehokasta valvontaa.

(42)

Direktiivissä 2011/61/EU säädetään, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimittava rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja noudattaen asianmukaista pätevyyttä; tämän perusteella henkilöillä, jotka johtavat tosiasiallisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa, jotka ovat hallintoelimen tai ilman hallintoelintä toimivien yhteisöjen tapauksessa ylimmän johdon jäseniä, olisi oltava riittävä tietämys, taito ja kokemus hoitaakseen tehtävänsä ja erityisesti ymmärtääkseen kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan toimintaan liittyvät riskit. Rahoituslaitosten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevan komission vihreän kirjan (2) mukaisesti henkilöiden, jotka johtavat tosiasiallisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa, olisi myös käytettävä riittävästi aikaa toimintojensa hoitamiseen vaihtoehtoisessa sijoitusrahastojen hoitajassa sekä toimittava rehellisesti, luotettavasti ja riippumattomasti muun muassa arvioidakseen tehokkaasti ylimmän johdon päätöksiä ja hakeakseen niihin muutoksia.

(43)

Varmistaakseen, että kyseiset toiminnot toteutetaan asianmukaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi palkattava henkilöstöä, jolla on sille annettujen tehtävien hoidon edellyttämiä taitoja, tietoja ja asiantuntemusta.

(44)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka tarjoavat yksilöllistä salkunhoitoa koskevia palveluja, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta 10 päivänä elokuuta 2006 annetussa komission direktiivissä 2006/73/EY (3) säädettyjä kannustinsääntöjä. Johdonmukaisuuden vuoksi kyseiset periaatteet olisi laajennettava koskemaan myös niitä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia, jotka tarjoavat yhteistä salkunhoitoa ja markkinointia koskevia palveluja. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vuosikertomuksessa olisi annettava tiedot maksusta, palkkiosta tai edusta ja sen luonteesta ja määrästä, tai kun määrää ei pystytä määrittämään, määrän laskentamenetelmästä.

(45)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien olisi saatava samankaltainen suoja kuin ne vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan asiakkaat, joille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat tarjoavat yksilöllistä salkunhoitoa koskevaa palvelua, koska niiden on tuolloin noudatettava rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY (4) vahvistettuja parasta toteutusta koskevia sääntöjä. Erot erityyppisissä omaisuuserissä, joihin vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja sijoitetaan, olisi kuitenkin otettava huomioon, koska parhaalla toteutuksella ei ole merkitystä esimerkiksi silloin, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja sijoittaa kiinteistöihin tai yhtiömiesosuuksiin ja kun sijoitus tehdään sopimusehdoista käytyjen kattavien neuvottelujen jälkeen. Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei ole mahdollisuutta tehdä valintaa eri toimeksiantojen toteutuspaikkojen välillä, sen olisi kyettävä osoittamaan toimivaltaisille viranomaisille ja tilintarkastajille, ettei tällaista valinnanmahdollisuutta ole.

(46)

Johdonmukaisuus yhteissijoitusyritysten rahastonhoitajiin sovellettavien vaatimusten kanssa edellyttää toimeksiantojen käsittelyä sekä kaupankäyntitoimeksiantojen yhdistämistä ja kohdentamista koskevien sääntöjen soveltamista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, kun nämä harjoittavat yhteistä salkunhoitoa. Kyseisiä sääntöjä ei kuitenkaan pitäisi soveltaa, jos omaisuuseriin tehtävä sijoitus tehdään sopimusehdoista käytyjen kattavien neuvottelujen jälkeen, kuten kiinteistöihin, yhtiömiesosuuksiin tai listaamattomiin yhtiöihin tehtävän sijoituksen tapauksessa, koska tuolloin ei toteuteta toimeksiantoa.

(47)

On tärkeää tarkentaa tilanteet, joissa eturistiriitojen ilmeneminen on todennäköistä, erityisesti silloin, kun odotettavissa on taloudellinen voitto tai pyritään välttämään taloudellinen tappio tai kun annetaan taloudellisia tai muita kannustimia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttäytymisen ohjaamiseksi siten, että se suosii tiettyjä etuja muiden osapuolten, kuten toisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, sen asiakkaiden, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritysten) tai muiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan asiakkaiden, etujen kustannuksella.

(48)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttöön ottamassa eturistiriitoja koskevassa politiikassa olisi yksilöitävä tilanteet, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan harjoittama toiminta voisi aiheuttaa eturistiriitoja, jotka saattavat mahdollisesti vahingoittaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etuja. Tällaisten tilanteiden yksilöimiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi otettava huomioon yhteisen salkunhoidon lisäksi myös muut toiminnot, joiden harjoittamiseen sillä on toimilupa, mukaan lukien toiminta, jota harjoittavat ne, joille tehtävät siirretään, ne, joille tehtävät siirretään edelleen, ulkopuolinen arvonmäärittäjä tai vastapuoli.

(49)

Kuten siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY (5) säädetään yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden osalta ja direktiivissä 2004/39/EY sijoituspalveluyritysten osalta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava käyttöön menettelyjä ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että relevantit henkilöt, jotka osallistuvat erilaisiin liiketoimintoihin, jotka voivat sisältää eturistiriitoja, harjoittavat kyseisiä toimintoja riippumattomasti ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan koon ja toimintojen kannalta asianmukaisella tasolla.

(50)

On tärkeää säätää yleisistä puitteista, joiden mukaan mahdollisesti ilmenevät eturistiriidat olisi hoidettava ja ilmoitettava. Tällaisissa tilanteissa noudatettavat yksityiskohtaiset vaiheet ja menettelyt olisi täsmennettävä eturistiriitoja koskevassa politiikassa, jonka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja laatii.

(51)

Pysyvä riskienhallintatoiminto on yksi riskienhallintajärjestelmän pääkomponenteista. Johdonmukaisuuden vuoksi kyseisen toiminnon tehtävien ja vastuualueiden olisi oltava luonteeltaan samankaltaisia kuin tehtävät ja vastuualueet, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY täytäntöönpanosta organisaatiovaatimusten, eturistiriitojen, liiketoiminnan harjoittamisen, riskienhallinnan sekä säilytysyhteisön ja rahastoyhtiön välisen sopimuksen sisällön osalta 1 päivänä heinäkuuta 2010 annetulla komission direktiivillä 2010/43/EU (6) annetaan yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöiden pysyvälle riskienhallintatoiminnolle. Tämän toiminnon olisi oltava keskeisessä asemassa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskienhallintapolitiikan laadinnassa, riskien valvonnassa ja riskienmittauksessa, jotta voidaan varmistaa, että riskitaso on jatkuvasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilin mukainen. Pysyvällä riskienhallintatoiminnolla olisi oltava tarvittavat valtuudet, kaikkien olennaisten tietojen käyttöoikeudet ja säännölliset yhteydet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ylimpään johtoon ja hallintoelimeen antaakseen niille ajantasaisia tietoja, jotta ne voivat toteuttaa tarvittaessa nopeasti korjaustoimia.

(52)

Riskienhallintapolitiikka muodostaa riskienhallintajärjestelmän toisen keskeisen osan. Riskienhallintapolitiikka olisi dokumentoitava asianmukaisesti, ja siinä olisi ilmoitettava erityisesti toimenpiteet ja menettelyt, joita käytetään riskien mittaamiseen ja hallintaan, riskienhallintatoiminnon riippumattomassa toteutuksessa käytettävät suojatoimet, riskienhallintatekniikat sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sisäistä vastuunjakoa koskevat yksityiskohdat riskienhallinnan ja operatiivisten menettelyjen osalta. Jotta riskienhallintapolitiikka olisi tehokas, ylimmän johdon olisi tarkasteltava sitä uudelleen vähintään kerran vuodessa.

(53)

Kuten direktiivissä 2011/61/EU edellytetään, riskienhallintatoiminto olisi erotettava toiminnallisesti ja hierarkkisesti toimintayksiköistä. Sen vuoksi olisi tarkennettava, että riskienhallintatoiminnon erottamisen olisi ulotuttava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimen tasolle ja että riskienhallintatoimintoa hoitavat eivät saisi hoitaa mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavia tehtäviä eivätkä toimia eturistiriitoja aiheuttavista toiminnoista vastuussa olevan henkilön valvonnassa.

(54)

On olennaista tarkentaa suojatoimet, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on käytettävä aina riskienhallintatoiminnon riippumattoman hoidon varmistamiseksi, ja erityisesti tarkentaa, että riskienhallintatoimintoa hoitaville ei pitäisi antaa eturistiriitoja aiheuttavia tehtäviä, riskienhallintatoimintoa hoitavien olisi tehtävä päätökset sellaisten tietojen perusteella, jotka ne voivat arvioida asianmukaisesti, ja päätöksentekoprosessin olisi oltava uudelleentarkastelukelpoinen.

(55)

Vaikka direktiivissä 2011/61/EU ei aseteta vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille sijoituksia koskevia rajoituksia, kullekin vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle aiheutuvia riskejä ei voida hoitaa tehokkaasti, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät ole vahvistaneet riskirajoja ennakkoon. Riskirajojen olisi oltava linjassa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilin kanssa, ja ne olisi ilmoitettava sijoittajille direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.

(56)

Johdonmukaisuuden vuoksi riskien tunnistamiseen, mittaamiseen ja valvontaan liittyvät vaatimukset perustuvat direktiivin 2010/43/EU samankaltaisiin säännöksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi puututtava asianmukaisesti riskienmittaustekniikoissaan ja -malleissaan mahdollisesti oleviin heikkouksiin tekemällä stressitestejä, toteumatestejä ja skenaarioanalyyseja. Jos stressitesteissä ja skenaarioanalyyseissa paljastuu tiettyihin olosuhteisiin liittyviä puutteita, sijoitusrahastojen hoitajien olisi toteutettava nopeasti korjaustoimia.

(57)

Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään, että komissio täsmentää maksuvalmiuden hoitoa koskevat järjestelmät ja menettelyt, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi valvoa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskiä, lukuun ottamatta niitä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka ovat vivuttamattomia suljettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, ja varmistaa, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten maksuvalmiusprofiili vastaa sen velvoitteita. Tämän vuoksi on tärkeää asettaa yleisiä perusvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja joiden soveltaminen olisi mukautettava kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien sijoitusrahastojen kokoon, rakenteeseen ja luonteeseen.

(58)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi kyettävä osoittamaan toimivaltaisille viranomaisille, että niillä on käytössään asianmukaiset ja tehokkaat maksuvalmiuden hoitoa koskevat periaatteet ja menettelyt. Tämä edellyttää asianmukaisen huomion kiinnittämistä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteeseen, mukaan lukien kohde-etuuksien tyyppi ja sen maksuvalmiusriskin suuruus, jolle vaihtoehtoinen sijoitusrahasto altistuu, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston laajuus ja monitahoisuus tai omaisuuserien rahaksi muuttamisessa tai myynnissä noudatettavan prosessin monitahoisuus.

(59)

Maksuvalmiuden hoitoa koskevat järjestelmät ja menettelyt voivat mahdollistaa sen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat käyttää välineitä ja järjestelyjä, jotka ovat tarpeen maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen käsittelemiseksi ja niihin liittyvien arvonmääritysongelmien ratkaisemiseksi, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat vastata lunastustoimeksiantoihin. Tällaisia välineitä ja järjestelyjä voivat olla kansallisen lainsäädännön niin salliessa lunastusrajat (”gates”), osittaiset lunastukset, väliaikaiset lainat, irtisanomisajat ja likvideistä varoista muodostuvat poolit. Maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen kokoojajärjestelyt (”side pockets”) ja muut järjestelyt, joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tietyt varat ovat sen ja sen sijoittajien välisten samankaltaisten järjestelyjen kohteena, olisi katsottava erityisjärjestelyiksi, koska ne vaikuttavat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien erityisiin lunastusoikeuksiin. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston väliaikaista sulkemista (suspensiota) ei pitäisi katsoa erityisjärjestelyksi, koska se kattaa kyseisen sijoitusrahaston kaikki varat ja sijoittajat. Välineiden ja erityisjärjestelyjen käyttö maksuvalmiuden hallintaan olisi tehtävä riippuvaiseksi konkreettisista olosuhteista, ja käytössä olisi otettava huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonne, laajuus ja sijoitusstrategia.

(60)

Niiden kohde-etuutena olevien yhteissijoitusyritysten, joihin vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sijoittavat, maksuvalmiuden hallintaa koskevaa vaatimusta sekä vaatimuksia välineiden ja järjestelyjen käyttöönotosta maksuvalmiusriskin hallintaa ja sijoittajien välisten eturistiriitojen yksilöintiä, hallitsemista ja valvontaa varten ei pitäisi soveltaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat tyypiltään suljettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, riippumatta siitä, katsotaanko niiden käyttävän vivutusta. Kyseisten lunastuksiin liittyvien maksuvalmiuden hallintaa koskevien vaatimusten soveltamista koskevien poikkeusten myöntämisen olisi perustuttava eroihin yleisissä lunastusehdoissa, joita sovelletaan tyypiltään suljettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajiin verrattuna tyypiltään avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajiin.

(61)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiutta tai heikkoa maksuvalmiutta koskevien vähimmäisrajojen käyttö voi olla tehokas tietyntyyppisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvontaväline. Rajan ylittäminen ei sinänsä välttämättä edellytä toimia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta, sillä toimien tarpeellisuus riippuu tosiseikoista ja olosuhteista sekä kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan asettamista toleransseista. Sen vuoksi rajoja voitaisiin käyttää käytännössä valvottaessa keskimääräisiä päivittäisiä lunastuksia verrattuna rahaston päiväkohtaiseen maksuvalmiuteen saman jakson aikana. Niitä voitaisiin käyttää myös stressitestiskenaarioiden tukena valvottaessa sijoittajien keskittymistä. Kyseisten rajojen perusteella voitaisiin olosuhteista riippuen käynnistää jatkuvia valvonta- tai korjaustoimia.

(62)

Stressitesteillä olisi tarvittaessa simuloitava varojen heikkoa maksuvalmiutta ja epätyypillisiä lunastustoimeksiantoja. Testeissä olisi otettava huomioon viimeaikaiset ja odotettavissa olevat tulevat merkinnät ja lunastukset sekä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ennakoidun tuloksen vaikutukset suhteessa kyseistä toimintaa koskeviin vertaisarviointeihin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi analysoitava ajanjaksoa, joka tarvitaan lunastustoimeksiantojen toteuttamiseksi simuloiduissa stressitestiskenaarioissa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi tehtävä stressitestejä myös markkinoihin vaikuttavilla tekijöillä, kuten kurssimuutoksilla, jotka voisivat vaikuttaa tuntuvasti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luottoprofiiliin ja siten myös vakuusvaatimuksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi otettava huomioon arvonmääritykseen liittyvät herkkyydet stressitilanteissa suunnitellessaan stressitestien tai skenaarioanalyysien toteutusta.

(63)

Stressitestien toteutusvälin olisi riiputtava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteesta, sijoitusstrategiasta, maksuvalmiusprofiilista, sijoittajan tyypistä ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lunastuspolitiikasta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien odotetaan kuitenkin tekevän testejä vähintään kerran vuodessa. Jos stressitestit viittaavat huomattavasti odotettua suurempaan maksuvalmiusriskiin, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi toimittava kaikkien vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien parhaan edun mukaan ottaen huomioon kyseisen sijoitusrahaston varojen maksuvalmiusprofiili, lunastustoimeksiantojen määrä ja tarvittaessa maksuvalmiuden hallintapolitiikkojen ja -menettelyjen asianmukaisuus.

(64)

Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään, että komissio täsmentää, kuinka sijoitusstrategia, maksuvalmiusprofiili ja lunastuspolitiikka mukautetaan toisiinsa. Näiden kolmen tekijän yhdenmukaisuus saadaan varmistettua, jos sijoittajat kykenevät lunastamaan sijoituksensa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lunastuspolitiikan mukaisesti; lunastuspolitiikan olisi katettava lunastusedellytykset sekä tavanomaisissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tavalla, joka on sopusoinnussa sijoittajien tasapuolisen kohtelun kanssa.

(65)

Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään yhdenmukaisuutta eri aloilla ja ristiriitojen poistamista sellaisten alullepanijoiden, jotka uudelleenpaketoivat lainoja kaupattaviksi arvopapereiksi, ja sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka sijoittavat näihin arvopapereihin tai muihin rahoitusvälineisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun, etujen väliltä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettu huomioon luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/48/EY (7) vahvistetut asian kannalta merkitykselliset säännökset, joissa säädetään määrällisistä ja laadullisista vaatimuksista, jotka arvopaperistamisen luottoriskille altistuneiden sijoittajien, alullepanijoiden ja järjestäjien on täytettävä. Koska tällä asetuksella ja direktiivin 2006/48/EY asian kannalta merkityksellisillä säännöksillä on sama tavoite eli alullepanijan tai järjestäjän etujen ja sijoittajien etujen yhdenmukaistaminen, on olennaista, että käsitteitä käytetään johdonmukaisesti molemmissa säädöksissä, minkä vuoksi viittauskohteiksi otetaan direktiivissä 2006/48/EY annetut määritelmät. Ottaen huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen edeltäjä eli Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea on antanut yksityiskohtaiset ohjeet direktiivin 2006/48/EY merkityksellisten säännösten tulkinnasta (8), yhdenmukaisuus eri aloilla edellyttää, että nyt annettavilla säännöksillä pyritään yhdenmukaistamaan alullepanijoiden, järjestäjien ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien edut tulkittuina kyseisten ohjeiden kannalta.

(66)

On tärkeää, että liiketoimia, joissa uudelleenpaketoidaan lainoja kaupattaviksi arvopapereiksi, ei strukturoida tavalla, jolla pyrittäisiin välttämään arvopaperistettuihin omaisuuseriin tehtäviin sijoituksiin liittyvien vaatimusten soveltaminen. Tämän vuoksi viittausta sijoitukseen, joka tehdään kaupattaviin arvopapereihin tai muihin uudelleenpaketoituihin lainoihin perustuviin rahoitusvälineisiin, ei pitäisi tulkita tiukasti kyseisten välineiden omistusoikeuden oikeudellisesti pätevänä ja velvoittavana siirtona vaan sijoituksena, joka tehdään aiheellisessa taloudellisessa mielessä, minkä vuoksi erityisvaatimusten olisi katettava kaikki muut synteettisten sijoitusten muodot. Väärinkäsitysten välttämiseksi ja kieliasun yhdenmukaistamiseksi pankkilainsäädännössä käytettyjen käsitteiden kanssa ilmaisun ”sijoitus, joka tehdään kaupattaviin arvopapereihin tai muihin uudelleenpaketoituihin lainoihin perustuviin rahoitusvälineisiin” sijaan olisi käytettävä ilmaisua ”arvopaperistamisen luottoriskiin liittyvän vastuun siirtäminen”.

(67)

Vaatimukset, jotka arvopaperistamisen alullepanijoina, järjestäjinä tai alkuperäisinä luotonantajina toimivien laitosten on täytettävä, asetetaan suoraan kyseisille laitoksille direktiivillä 2006/48/EY. Sen vuoksi on tärkeää säätää sellaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastaavista velvoitteista, joka altistuu arvopaperistamisiin liittyvälle vastuulle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi otettava arvopaperistamisiin liittyvä vastuu vain silloin, kun alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonanataja on nimenomaisesti antanut kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle tietoja merkittävän taloudellisen edun säilyttämisestä kohde-etuudessa; tätä käytäntöä kutsutaan säilyttämisvaatimukseksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi lisäksi varmistettava, että vaatimukset, jotka direktiivillä 2006/48/EY asetetaan järjestäjälle ja alullepanijalle, täyttyvät. Myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan itsensä olisi täytettävä laatuvaatimukset, jotta sillä olisi kattava ja perusteellinen käsitys arvopaperistamiseen tehtävästä sijoituksesta ja sen kohde-etuuteen liittyvästä riskistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi tehtävä sijoituspäätöksensä vasta sen jälkeen, kun ne ovat toteuttaneet asianmukaisen huolellisuuden prosessin, jotta niillä olisi riittävästi tietoja ja tietämystä kyseisistä arvopaperistamisista.

(68)

Tietyissä olosuhteissa yhteisöt voivat olla alullepanijan tai järjestäjän määritelmän mukaisia tai hoitaa alkuperäisen luotonantajan tehtäviä; toinen yhteisö, joka ei ole järjestäjän tai alullepanijan määritelmän mukainen eikä hoida alkuperäisen luotonantajan tehtäviä mutta jonka edut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla sijoittajien etuja, saattaa kuitenkin pyrkiä täyttämään säilyttämisvaatimuksen. Oikeusvarmuuden vuoksi tällaiselta toiselta yhteisöltä ei pitäisi vaatia säilyttämisvaatimuksen täyttämistä, jos alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja täyttää kyseisen vaatimuksen.

(69)

Säilyttämisvaatimuksen tai laatuvaatimusten laiminlyönnin tapauksessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi harkittava korjaavien toimien toteuttamista, kuten position suojaamista, myymistä tai hillitsemistä taikka yhteyden ottamista säilyttämisvaatimuksen laiminlyövään osapuoleen, jotta vaatimukset täyttyisivät jälleen. Tällaisten korjaavien toimien olisi aina oltava sijoittajien etujen mukaisia eikä niihin saisi liittää suoraa velvoitetta omaisuuserien myyntiin välittömästi laiminlyönnin havaitsemisen jälkeen pikaisen myynnin (”fire sale”) välttämiseksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi otettava laiminlyönti huomioon harkitessaan toisen sijoituksen tekemistä myöhempään liiketoimeen, johon vaatimuksen laiminlyövä osapuoli osallistuu.

(70)

Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU vaatimuksia niiden sisäisten menettelyjen ja organisaatiojärjestelyjen täsmentämisestä, joita jokaisen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi noudatettava, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia olisi vaadittava ottamaan käyttöön hyvin dokumentoitu organisaatiorakenne, jossa jaetaan selkeästi vastuualueet, määritellään valvontajärjestelmät ja varmistetaan tietojen sujuva vaihto kaikkien osapuolten välillä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi myös otettava käyttöön järjestelmät tietojen suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Ottaessaan käyttöön kyseisiä menettelyjä ja rakenteita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, jotta menettelyt, järjestelyt ja organisaatiorakenne voitaisiin mitoittaa kyseisten sijoitusrahastojen hoitajien liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden sekä niiden liiketoiminnan aikana harjoitettavien toimintojen luonteen ja laajuuden mukaan.

(71)

Tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan on olennaisen tärkeä sijoittajien suojaamiseksi, minkä vuoksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi noudatettava asianmukaisia politiikkoja ja menettelyjä varmistaakseen, että tiettyyn vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavat lunastusehdot annetaan riittävän yksityiskohtaisesti ja näkyvästi tiedoksi sijoittajille ennen sijoitusten tekemistä ja ehtoihin tehtävien olennaisten muutosten jälkeen. Tämä voisi kattaa tietojen antamisen lunastusten irtisanomisajoista, myyntirajoituksia koskevista yksityiskohdista, olosuhteista, joissa ei välttämättä sovelleta tavanomaisia lunastusjärjestelyjä tai joissa niiden käyttöä lykätään, ja toimenpiteistä, joita hallintoelin saattaa harkita (kuten lunastusrajat tai side pockets -järjestelyt), koska nämä tekijät vaikuttavat sijoittajien lunastusoikeuksiin tietyssä vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa.

(72)

Jotta voidaan varmistaa toimintojen asianmukainen toteuttaminen, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi erityisesti käytettävä tarkoituksenmukaisia sähköisiä järjestelmiä noudattaakseen salkkutapahtumien sekä merkintä- ja lunastustoimeksiantojen kirjaamista koskevia vaatimuksia ja ottaakseen käyttöön, pannakseen täytäntöön ja pitääkseen yllä kirjanpitoperiaatteita ja -menettelyjä sen varmistamiseksi, että nettoarvon laskenta suoritetaan direktiivin 2011/61/EU ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

(73)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus yhteissijoitusyritysten rahastonhoitajille direktiivillä 2009/65/EY asetettuihin vaatimuksiin nähden, hallintoelimelle, ylimmälle johdolle tai mahdolliselle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan valvojalle olisi annettava samantyyppisiä tehtäviä, joihin liittyvät vastuut olisi jaettava asianmukaisesti. Vastuunjaon olisi kuitenkin oltava sopusoinnussa niiden tehtävien ja vastuualueiden kanssa, jotka kuuluvat hallintoelimelle, ylimmälle johdolle ja valvontatoiminnolle sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ylimpään johtoon voivat kuulua kaikki hallintoelimen jäsenet tai osa sen jäsenistä.

(74)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi aina noudatettava vaatimusta pysyvän ja tehokkaan vaatimusten noudattamista koskevan toiminnon käyttöönotosta riippumatta liiketoimintansa koosta ja monitahoisuudesta. Vaatimusten noudattamista koskevan toiminnon teknistä ja henkilöstöorganisaatiota koskevat yksityiskohdat olisi kuitenkin mitoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden sekä sen palvelujen ja toimintojen luonteen ja laajuuden mukaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei saisi vaatia perustamaan riippumatonta vaatimusten noudattamisesta vastaavaa yksikköä, jos kyseinen vaatimus olisi suhteeton kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan kokoon tai sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden.

(75)

Arvonmääritysstandardit vaihtelevat oikeudenkäyttöalueittain ja omaisuusluokittain. Tällä asetuksella olisi täydennettävä yhteisiä yleissääntöjä ja vahvistettava vaatimukset, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi noudatettava kehittäessään ja pannessaan täytäntöön tarkoituksenmukaisia ja yhdenmukaisia politiikkoja ja menettelyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen asianmukaista ja riippumatonta arvonmääritystä varten. Politiikoissa ja menettelyissä olisi kuvailtava kaikkien arvonmääritykseen osallistuvien osapuolten, mukaan lukien ulkopuoliset arvonmäärittäjät, velvoitteet, tehtävät ja vastuualueet.

(76)

Varojen arvo voidaan määrittää eri tavoilla, kuten toimivilla markkinoilla havaittavissa olevien hintojen perusteella tai käyttäen muilla kansallisen lainsäädännön, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen tai sen perustamiskirjan mukaisilla arvonmääritysmenetelmillä saatua arviota. Koska yksittäisten varojen ja velkojen arvo voidaan määrittää eri menetelmillä ja ottaa eri lähteistä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi määritettävä käyttämänsä arvonmääritysmenetelmät ja kuvailtava niitä.

(77)

Jos varojen arvonmäärityksessä käytetään mallia, arvonmääritysmenettelyissä ja -politiikoissa olisi ilmoitettava mallin pääpiirteet. Ennen mallin käyttöä se on validoitava prosessilla, jonka toteuttaa sisäinen tai ulkoinen henkilö, joka ei ole osallistunut mallin suunnitteluprosessiin. Henkilöllä olisi katsottava olevan varojen arvonmäärityksessä käytetyn mallin validoinnin edellyttämä kelpoisuus, jos hänellä on riittävästi pätevyyttä ja kokemusta varojen arvonmäärityksen suorittamiseen kyseisenkaltaisten mallien avulla; kyseinen henkilö voisi olla tilintarkastaja.

(78)

Koska vaihtoehtoiset sijoitusrahastot toimivat dynaamisessa ympäristössä, jossa noudatettava sijoitusstrategiat saattavat muuttua ajan mittaan, arvonmäärityspolitiikkoja ja -menettelyjä olisi tarkasteltava uudelleen vähintään kerran vuodessa ja kaikissa tapauksissa ennen kuin vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ottavat käyttöön uuden sijoitusstrategian tai uudentyyppisen omaisuuserän. Arvonmäärityspolitiikkojen ja -menettelyjen, mukaan lukien arvonmääritysmenetelmät, muuttamisessa olisi noudatettava ennalta määritettyä prosessia.

(79)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yksittäisten varojen arvo on määritetty asianmukaisesti noudattaen arvonmäärityspolitiikkoja ja -menettelyjä. Joihinkin varoihin, erityisesti monitahoisiin ja maksuvalmiudeltaan heikkoihin rahoitusvälineisiin, liittyy suurempi epäasianmukaisen arvonmäärityksen riski. Tällaisten tilanteiden varalta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi tehtävä riittävästi tarkastuksia varmistaakseen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvo on määritetty riittävän objektiivisesti.

(80)

Osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskentaan sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja/tai joko rahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja. Tämä asetus kattaa vain laskentamenettelyn muttei laskentamenetelmiä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi suorittaa osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskennan itse osana hallintotoimintoja, joista se huolehtii vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta. Vaihtoehtoisesti hallinnosta, mukaan lukien nettoarvon laskenta, huolehtimaan voidaan nimetä kolmas osapuoli. Kolmatta osapuolta, joka suorittaa nettoarvon laskennan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun, ei pitäisi katsoa direktiivissä 2011/61/EU tarkoitetuksi ulkopuoliseksi arvonmäärittäjäksi edellyttäen, että kyseinen kolmas osapuoli ei suorita yksittäisten varojen, mukaan lukien subjektiivista arviointia edellyttävät varat, arvonmäärityksiä vaan käyttää laskentaprosessissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta, hintatietolähteiltä tai ulkopuoliselta arvonmäärittäjältä saatuja arvoja.

(81)

On olemassa arvonmääritysmenettelyjä, joita voidaan käyttää päivittäin, kuten rahoitusvälineiden arvonmääritystä, mutta myös menettelyjä, joita ei voida käyttää yhtä tihein väliajoin liikkeeseenlaskuihin, merkintöihin, lunastuksiin ja peruutuksiin liittyvistä syistä; esimerkkinä voidaan mainita kiinteistöjen arvonmääritys. Avointen rahastojen hallussa olevien varojen arvonmäärityksen aikavälissä olisi otettava huomioon erot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevien erityyppisten varojen arvonmääritysmenettelyissä.

(82)

Direktiivissä 2011/61/EU vahvistetaan tiukat vaatimukset ja rajoitukset, joita on noudatettava, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo siirtää toimintojen toteuttamiseen liittyvät tehtävänsä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on aina edelleen täysi vastuu siirretyistä tehtävistä ja siitä, että ne ovat direktiivin 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi sen vuoksi varmistettava, että se, jolle tehtävät siirretään, noudattaa laatustandardeja, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja itse noudattaisi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on myös kyettävä purkamaan toimintojen siirtäminen, minkä vuoksi siirtojärjestelyissä olisi annettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle joustavat purkamisoikeudet, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että siirretyt toiminnot hoidetaan jatkuvasti tiukkojen standardien mukaisesti. Toimintojen siirtämistä koskevia rajoituksia ja vaatimuksia olisi sovellettava direktiivin 2011/61/EU liitteessä I mainittuihin sijoitustenhoitotoimintoihin, kun taas tukitehtävissä, kuten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitotehtäviensä osana suorittamissa hallinnollisissa tai teknisissä toiminnoissa, kuten siivous- ja ateriahuoltotoiminnoissa taikka peruspalvelujen tai -tuotteiden hankinnassa, ei pitäisi katsoa olevan kyse vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirrosta. Muita esimerkkejä teknisistä tai hallinnollisista toiminnoista ovat kaupallisten standardiohjelmistojen osto ja ohjelmistotoimittajien käyttö kaupallisiin järjestelmiin liittyvän tapauskohtaisen toiminnallisen avun saamiseksi tai henkilöstöhallinnon tukitoiminnot, kuten lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden etsintä tai palkkakulujen käsittely.

(83)

Sijoittajansuojan korkean tason varmistamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan tehostamisen ohella toimintojen siirtämisen olisi perustuttava kokonaisuudessaan objektiivisiin perusteisiin. Arvioidessaan näitä perusteita toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkasteltava siirtorakennetta ja sen vaikutuksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan rakenteeseen sekä siirrettyjen toimintojen vuorovaikutusta kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle jäävien toimintojen kanssa.

(84)

Jotta voitaisiin arvioida, onko sen, jolle tehtävät siirretään, liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittava henkilö riittävän hyvämaineinen, olisi tarkistettava kyseisen henkilön liiketoiminnan harjoittaminen sekä se, onko henkilö syyllistynyt rikkomuksiin finanssialan toiminnassa. Riittävää hyvämaineisuutta koskevan vaatimuksen arvioinnissa olisi otettava huomioon kaikki muut merkitykselliset tiedot henkilökohtaisista ominaisuuksista, jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti siihen, kuinka henkilö harjoittaa liiketoimintaa, kuten henkilön rehellisyyteen ja vilpittömyyteen liittyvät epäilykset.

(85)

Direktiivin 2009/65/EY nojalla toimiluvan saaneita sijoitusyhtiöitä ei katsota yrityksiksi, joilla on toimilupa tai jotka on rekisteröity varainhoitoa varten ja jotka kuuluvat valvonnan piiriin, koska niiden ei sallita harjoittavan muita toimintoja kuin mainitussa direktiivissä tarkoitettua yhteistä salkunhoitoa. Vastaavasti sisäisesti hoidettua vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ei pitäisi katsoa kyseisenkaltaiseksi yritykseksi, koska sen ei pitäisi harjoittaa muuta toimintaa kuin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sisäistä hoitoa.

(86)

Jos siirto koskee salkunhoitoa tai riskienhallintaa, jotka ovat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan pääasiallista liiketoimintaa ja sen vuoksi erittäin merkityksellisiä sijoittajansuojan ja järjestelmäriskien kannalta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja kolmannen maan yrityksen valvontaviranomaisen välillä olisi oltava kirjalliseen sopimukseen perustuva yhteistyöjärjestely sen lisäksi, että niiden olisi noudatettava direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia vaatimuksia. Järjestely olisi otettava käyttöön ennen toimintojen siirtämistä. Sopimuksen yksityiskohdissa olisi otettava huomioon kansainväliset standardit.

(87)

Kirjallisissa järjestelyissä olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille oikeus tehdä paikalla toimitettavia tarkastuksia, mukaan lukien tilanteet, joissa kyseiset viranomaiset pyytävät sen kolmannen maan valvontaviranomaiselta, jossa yritys, jolle toimintoja siirrettiin, sijaitsee, tekemään paikalla toimitettavia tarkastuksia, ja tilanteet, joissa viranomaiset pyytävät kolmannen maan valvontaviranomaisilta lupaa tarkastuksen tekemiseen itse tai lupaa saada olla kolmannen maan valvontaviranomaisen henkilökunnan mukana avustamassa tätä paikalla toimitettavien tarkastusten tekemisessä.

(88)

Direktiivissä 2011/61/EU säädettyjen velvoitteiden perusteella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava toiminnassaan huomioon hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien paras etu. Sen vuoksi toimintojen siirtäminen olisi hyväksyttävä vain silloin, kun se ei estä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa toimimasta tai hoitamasta vaihtoehtoista sijoitusrahastoa sijoittajien parhaiden etujen mukaan.

(89)

Sijoittajansuojan korkean tason säilyttämiseksi toimintojen siirtämisessä on otettava huomioon mahdolliset eturistiriidat. Olennaisen eturistiriidan aiheuttavien tilanteiden yksilöintiä koskevien vaatimusten asettamisessa olisi käytettävä monia perusteita. Kyseisten perusteiden luetteloa ei pitäisi katsoa tyhjentäväksi, mikä merkitsee, että myös muut kuin olennaiset eturistiriidat ovat merkityksellisiä sovellettaessa direktiiviä 2011/61/EU. Vaatimusten noudattamista tai tarkastuksia koskevien toimintojen olisi sen vuoksi katsottava olevan ristiriidassa salkunhoitotehtävien kanssa ja markkinatakaus- tai merkintätoiminnan ristiriidassa salkunhoidon tai riskienhallinnan kanssa. Kyseinen velvoite ei rajoita sen, jolle tehtävät siirretään, velvoitetta erottaa salkunhoito- ja riskienhallintatoiminnot toiminnallisesti ja hierarkkisesti toisistaan direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan mukaisesti.

(90)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirtämiseen sovellettavia vaatimuksia olisi sovellettava soveltuvin osin, jos se, jolle tehtävät siirretään, siirtää sille siirrettyjä toimintoja edelleen, ja myös silloin, kun se, jolle tehtävät siirretään edelleen, siirtää tehtäviä edelleen.

(91)

Jotta voidaan varmistaa, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa kaikissa tapauksissa sijoitusten hoitoon liittyviä toimintoja, sen ei pitäisi siirtää toimintojaan niin laajasti, että sen ei enää käytännössä katsottaisi olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ja että siitä tulee postilaatikkoyhteisö. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla olisi aina oltava riittävät resurssit valvoakseen siirrettyjä toimintoja tehokkaasti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on hoidettava itse sijoitusten hoitoon liittyvät toiminnot, sillä on oltava tarvittava asiantuntemus ja tarvittavat resurssit sekä valtuudet tehdä päätöksiä, jotka kuuluvat ylimmän johdon vastuulle, ja sen on hoidettava ylimmälle johdolle kuuluvia toimintoja, kuten yleisen sijoituspolitiikan ja yleisten sijoitusstrategioiden täytäntöönpano.

(92)

Tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyiden arviointi on monimutkainen prosessi, jonka lähtökohdaksi on otettava monia perusteita, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat muodostaa näkemyksen järjestelyistä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon rahastorakenteiden ja sijoitusstrategioiden moninaisuus eri puolilla unionia. EAMV voi laatia ohjeita varmistaakseen tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyiden johdonmukaisen arvioinnin kaikkialla unionissa.

(93)

Komissio valvoo mainittujen perusteiden soveltamista ja niiden vaikutuksia markkinoihin. Komissio tarkastelee tilannetta uudelleen kahden vuoden kuluttua ja, jos se osoittautuu tarpeelliseksi, toteuttaa aiheelliset toimenpiteet täsmentääkseen edelleen edellytyksiä, joiden täyttyessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on katsottava siirtäneen toimintojaan niin laajasti, että siitä tulee postilaatikkoyhteisö eikä sen enää voida katsoa olevan kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja.

(94)

Direktiivissä 2011/61/EU asetetaan monia vaatimuksia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisölle sijoittajansuojan korkean tason varmistamiseksi. Säilytysyhteisön, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja kolmansien osapuolten konkreettiset oikeudet ja velvoitteet olisi sen vuoksi vahvistettava selkeästi. Kirjallisessa sopimuksessa olisi oltava yksityiskohtaiset tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta säilytysyhteisö tai kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2011/61/EU mukaisesti, voi säilyttää asianmukaisesti sijoitusrahaston kaikki varat ja jotta säilytysyhteisö voi hoitaa asianmukaisesti valvontatoimintonsa. Jotta säilytysyhteisö voi arvioida ja valvoa säilytysriskiä, sopimuksessa olisi oltava riittävän yksityiskohtaiset tiedot omaisuusluokista, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi sijoittaa, ja tiedot maantieteellisistä alueista, joilla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto suunnittelee harjoittavansa sijoitustoimintaa. Sopimuksessa olisi oltava myös yksityiskohtaiset tiedot eskalointimenettelystä. Sen vuoksi säilytysyhteisön olisi varoitettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa tiettyjen markkinoiden selvitysjärjestelmässä havaituista olennaisista riskeistä. Sopimuksen irtisanomisen olisi perustuttava siihen seikkaan, että se on säilytysyhteisön viimeinen keino tilanteessa, jossa se on tyytymätön varojen suojatason riittävyyteen. Sopimuksella olisi ehkäistävä myös moraalikato, jonka myötä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tekisi sijoituspäätöksiä välittämättä säilytysriskeistä sillä perusteella, että säilytysyhteisö vastaisi riskeistä useimmissa tapauksissa. Sijoittajansuojan tason säilyttämiseksi korkeana vaatimusta kolmansien osapuolten valvonnasta olisi sovellettava koko säilytysketjuun.

(95)

Kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön olisi kohdistettava sellaisen valvontaviranomaisen harjoittamaa toiminnan vakautta koskevaa sääntelyä ja valvontaa, jolla on toimivalta harjoittaa jatkuvaa valvontaa, suorittaa tutkimuksia ja määrätä seuraamuksia. Jos säilytysyhteisön valvontaan osallistuu useita valvontaviranomaisia, yhden viranomaisen olisi toimittava direktiivissä 2011/61/EU ja kaikissa sen nojalla annetuissa delegointi- ja täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitettuna yhteyspisteenä.

(96)

Euroopan komission olisi arvioitava kolmannen maan lainsäädäntö direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 6 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti vertaamalla kolmannen maan säilytysyhteisöön sovellettavia toimiluvan myöntämisperusteita ja jatkuvia toimintaedellytyksiä vastaaviin vaatimuksiin, joita sovelletaan unionin lainsäädännön nojalla luottolaitoksiin ja/tai sijoituspalveluyrityksiin, jotka pyrkivät harjoittamaan säilytykseen liittyvää liiketoimintaa ja hoitamaan säilytystoimintoja, jotta saataisiin varmuus siitä, ovatko paikallisten perusteiden ja unionin lainsäädännön nojalla asetettujen perusteiden vaikutukset samat. Euroopan komissio voi arvioida säilytysyhteisön, joka on toiminnan vakauden valvonnan kohteena ja saanut toimiluvan kolmannessa maassa muussa paikallisessa luokassa kuin luottolaitoksena tai sijoituspalveluyrityksenä, saadakseen varmuuden siitä, ovatko kolmannen maan lainsäädännön asianomaisten säännösten ja luottolaitoksia ja/tai sijoituspalveluyrityksiä koskevien unionin lainsäädännön säännösten vaikutukset samat.

(97)

Jotta säilytysyhteisöllä olisi koko ajan selkeä käsitys rahavarojen virtauksesta vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon ja pois sijoitusrahastosta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi varmistettava, että säilytysyhteisö saa ilman perusteettomia viiveitä tarkkoja tietoja kaikista kassavirroista, mukaan lukien kassavirrat mahdollisilta kolmansilta osapuolilta, joiden kanssa on avattu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käteistili.

(98)

Jotta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirtoja valvottaisiin asianmukaisesti, säilytysyhteisön velvoitteisiin kuuluu varmistaa, että käytössä on tehokkaasti täytäntöönpannut menettelyt vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirtojen riittävää valvonta varten ja että menettelyjä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Säilytysyhteisön olisi tarkasteltava erityisesti täsmäytysmenettelyä varmistaakseen, että se on sijoitusrahaston kannalta tarkoituksenmukainen ja että sitä käytetään asianmukaisin väliajoin ottaen huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonne, laajuus ja monitahoisuus. Täsmäytysmenettelyssä olisi esimerkiksi verrattava kutakin yksittäistä tiliotteisiin kirjattua kassavirtaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tileihin kirjattuihin kassavirtoihin. Jos täsmäytykset suoritetaan päivittäin, kuten useimpien avoimien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tapauksessa, säilytysyhteisön olisi suoritettava täsmäytyksensä myös päivittäin. Säilytysyhteisön olisi erityisesti valvottava täsmäytysmenettelyissä havaittuja eroja ja toteutettuja korjaustoimenpiteitä voidakseen ilmoittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle viipymättä poikkeamista, joita ei ole korjattu, ja voidakseen tarkastella täsmäytysmenettelyjä uudelleen kaikilta osin. Tällainen uudelleentarkastelu olisi suoritettava vähintään kerran vuodessa. Säilytysyhteisön olisi myös yksilöitävä riittävän ajoissa merkittävät kassavirrat ja erityisesti ne kassavirrat, jotka voisivat olla epäjohdonmukaisia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintojen kannalta, kuten muutokset positioissa kyseisen sijoitusrahaston varoissa tai merkinnöissä ja lunastuksissa, ja sen olisi saatava säännöllisin väliajoin käteistiliotteet ja tarkistettava, onko sen oma käteispositiokirjanpito yhdenmukainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kirjanpidon kanssa. Direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaisesti säilytysyhteisön olisi pidettävä kirjanpitonsa ajan tasalla.

(99)

Säilytysyhteisön on varmistettava, että kaikki maksut, jotka sijoittajat suorittavat tai jotka näiden lukuun suoritetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden merkitsemisen yhteydessä, on vastaanotettu ja kirjattu yhdelle tai useammalle käteistilille direktiivin 2011/61/EU mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi sen vuoksi varmistettava, että säilytysyhteisölle toimitetaan tarvittavat tiedot sijoittajien maksujen vastaanottamisen valvomiseksi asianmukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että säilytysyhteisö saa nämä tiedot viipymättä, kun kolmas osapuoli vastaanottaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien lunastusta tai liikkeeseenlaskua koskevan toimeksiannon. Yhteisön, joka on vastuussa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien merkinnästä tai lunastuksesta, olisi sen vuoksi toimitettava nämä tiedot säilytysyhteisölle pankkipäivän päätteeksi sijoittajien maksujen väärinkäytön välttämiseksi.

(100)

Riippuen säilytettävien varojen tyypistä varat on joko säilytettävä, kuten rahoitusvälineet, jotka voidaan kirjata rahoitusvälinetilille tai jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle direktiivin 2011/61/EU mukaisesti, tai niiden omistus on todennettava ja ne on kirjattava. Säilytysyhteisön olisi säilytettävä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kaikkia rahoitusvälineitä, jotka voidaan kirjata tai pitää tilillä suoraan tai välillisesti säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen osapuolen nimissä, jolle siirretään säilytystoimintoja, erityisesti arvopaperikeskuksen tasolla. Tällaisten tilanteiden lisäksi on säilytettävä myös sellaisia rahoitusvälineitä, jotka kirjataan vain suoraan liikkeeseenlaskijalle itselleen tai sen edustajalle säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen osapuolen nimissä, jolle siirretään säilytystoimintoja. Niitä rahoitusvälineitä, jotka kirjataan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimissä vain liikkeeseenlaskijalle tai sen edustajalle, kuten private equity -rahastojen ja venture capital -rahastojen tekemät sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin, ei pitäisi säilyttää. Kaikki rahoitusvälineet, jotka voitaisiin fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, olisi säilytettävä. Edellyttäen, että rahoitusvälineiden säilyttämiselle asetetut edellytykset täyttyvät, säilytysyhteisön itsensä tai kolmannen osapuolen, jolle siirretään säilytystoimintoja, on säilytettävä myös rahoitusvälineitä, jotka annetaan vakuutena kolmannelle osapuolelle tai jotka kolmas osapuoli antaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston eduksi, kunhan vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen puolesta toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on niiden omistaja. Myös vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen puolesta toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omistamat rahoitusvälineet, jotka säilytysyhteisö voi uudelleenkäyttää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen puolesta toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suostumuksen perusteella, on säilytettävä niin kauan kuin uudelleenkäyttöoikeutta ei ole käytetty.

(101)

Säilytettäviä rahoitusvälineitä olisi aina käsiteltävä noudattaen asianmukaista huolellisuutta ja suojaa. Säilytysriskin asianmukaisen arvioinnin varmistamiseksi säilytysyhteisön olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaessaan erityisesti oltava tietoinen säilytysketjuun kuuluvista kolmansista osapuolista, varmistettava, että asianmukaista huolellisuutta ja varojen erottelemista koskevia velvoitteita on noudatettu koko säilytysketjussa, varmistettava, että sillä on asianmukainen oikeus tutustua niiden kolmansien osapuolten kirjanpitoon ja tietoihin, joille siirretään säilytystoimintoja, varmistettava kyseisten vaatimusten noudattaminen, dokumentoitava kaikki kyseiset tehtävät ja asetettava kyseiset asiakirjat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan saataville ja raportoitava niistä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle.

(102)

Jotta voidaan välttää direktiivin 2011/61/EU vaatimusten kiertäminen, säilytysyhteisön olisi noudatettava säilytysvelvoitteita rahoituksellisten rakenteiden ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan määräysvallassa suoraan tai välillisesti olevien oikeudellisten rakenteiden kohde-etuuksiin nähden. Tätä erillisjaottelusäännöstä ei pitäisi soveltaa rahasto-osuusrahastoihin eikä hallinnointi-markkinointirahastoihin (”master-feeder-rakenteisiin”) edellyttäen, että niillä on säilytysyhteisö, joka säilyttää rahaston varoja asianmukaisesti.

(103)

Säilytysyhteisöllä olisi aina oltava kattava käsitys kaikista säilytettävistä varoista, jotka eivät ole rahoitusvälineitä. Kyseisiin varoihin olisi sovellettava direktiivin 2011/61/EU nojalla omistajuuden todentamista ja kirjanpitoa koskevaa velvoitetta. Esimerkkejä tällaisista varoista ovat aineellinen omaisuus, jota ei katsota rahoitusvälineeksi direktiivin 2011/61/EU nojalla tai jota ei voida toimittaa fyysisesti säilytysyhteisölle, rahoitussopimukset, kuten johdannaiset, käteistalletukset tai -sijoitukset yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin ja osuudet kumppanuuksissa.

(104)

Jotta saadaan riittävä varmuus siitä, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on varojen tosiasiallinen omistaja, säilytysyhteisön olisi varmistettava, että se saa kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot, joiden perusteella se voi todeta, että vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla tai sen lukuun toimivalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on kyseisen omaisuuserän omistusoikeus. Tällaisia tietoja voivat olla jäljennös virallisesta asiakirjasta, joka on todisteena siitä, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on omaisuuserän omistaja, tai mikä tahansa säilytysyhteisön asianmukaiseksi katsoma virallinen ja luotettava todiste. Tarvittaessa säilytysyhteisön olisi pyydettävä lisätodisteita vaihtoehtoiselta sijoitusrahastolta tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta tai tapauksen mukaan kolmannelta osapuolelta.

(105)

Säilytysyhteisön olisi pidettävä kirjaa kaikista varoista, joiden osalta sillä on varmuus siitä, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on niiden omistaja. Se voi ottaa käyttöön menettelyn tietojen saamiseksi kolmansilta osapuolilta, ja sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tapauksessa, jotka suorittavat liiketoimia harvoin ja/tai liiketoimia, joista käydään selvitystä edeltäviä neuvotteluja, voidaan käyttää menettelyä, jolla varmistetaan, että varoja ei olisi voitu siirtää, jollei liiketointa olisi ilmoitettu säilytysyhteisölle tai kolmannelle osapuolelle, jolle siirretään säilytystoimintoja. Vaatimus, jonka mukaan jokaisesta liiketoimesta on saatava asiakirjatodisteet kolmannelta osapuolelta, voisi olla asianmukainen sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tapauksessa, jotka harjoittavat säännöllisempää salkkukaupankäyntiä muun muassa tekemällä sijoituksia listattuihin johdannaisiin.

(106)

Jotta voidaan varmistaa, että säilytysyhteisö kykenee täyttämään velvoitteensa, on tarpeen tarkentaa direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdassa säädetyt tehtävät ja erityisesti säilytysyhteisön tehtäviin kuuluvat toisen tason tarkastukset. Tällaiset tehtävät eivät saisi estää säilytysyhteisöä tekemästä tarpeellisiksi katsomiaan ennakkotarkastuksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suostumuksella. Jotta voidaan varmistaa, että säilytysyhteisö kykenee täyttämään velvoitteensa, sen olisi otettava käyttöön oma eskalointimenettely puuttuakseen tilanteisiin, joissa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia. Eskalointimenettelyllä olisi varmistettava, että olennaisista sääntöjenvastaisista tilanteista ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille. Tässä asetuksessa täsmennetyt säilytysyhteisön valvontavastuut kolmansia osapuolia kohtaan eivät vaikuta vastuualueisiin, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on direktiivin 2011/61/EU nojalla.

(107)

Säilytysyhteisön olisi tarkistettava, että liikkeeseenlaskettujen osuuksien tai osakkeiden lukumäärä ja merkintätulot vastaavat toisiaan. Jotta voidaan lisäksi varmistaa, että sijoittajien merkinnän aikaan suorittamat maksut on saatu, säilytysyhteisön olisi myös varmistettava, että merkintätoimeksiannot ja merkintätulot täsmäytetään keskenään. Lunastustoimeksiannoille olisi tehtävä vastaava täsmäytys. Säilytysyhteisön olisi myös varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tileillä olevien osuuksien tai osakkeiden lukumäärä vastaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston rekisterissä olevien liikkeellä olevien osuuksien tai osakkeiden lukumäärää. Säilytysyhteisön olisi mukautettava menettelyjään tämän mukaisesti ottaen huomioon merkintä- ja lunastusväli.

(108)

Säilytysyhteisön olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoihin sovellettavat asianmukaiset arvonmäärityspolitiikat ja -menettelyt pannaan tehokkaasti täytäntöön tekemällä otantatarkastuksia tai vertaamalla nettoarvon laskennassa ajan mittaan tapahtuneen muutoksen johdonmukaisuutta vertailuarvon johdonmukaisuuteen. Menettelyjä käyttöön ottaessaan säilytysyhteisöllä olisi oltava selkeä käsitys menetelmistä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai ulkopuolinen arvonmäärittäjä käyttää määrittääkseen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvon. Tällaisten tarkastusten aikavälin ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvonmääritysvälin olisi oltava yhdenmukaiset keskenään.

(109)

Direktiivin 2011/61/EU mukaisen valvontavelvoitteensa perusteella säilytysyhteisön olisi otettava käyttöön menettely, jolla tarkistetaan jälkikäteen, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto noudattaa sovellettavaa lainsäädäntöä ja sovellettavia asetuksia sekä rahaston sääntöjä ja perustamisasiakirjoja. Tämä kattaa muun muassa sen tarkistamisen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitukset ovat sen säännöissä ja tarjousasiakirjoissa kuvailtujen sijoitusstrategioiden mukaiset, ja sen varmistamisen, ettei kyseinen sijoitusrahasto riko sille mahdollisesti asetettuja sijoitusrajoituksia. Säilytysyhteisön olisi valvottava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston liiketoimia ja tutkittava mahdolliset epätavanomaiset liiketoimet. Jos sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä tai sovellettavissa kansallisissa asetuksissa taikka vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä ja perustamisasiakirjoissa asetettuja rajoja tai rajoituksia rikotaan, säilytysyhteisön olisi saatava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta ohjeet sääntöjenvastaisen liiketoimen mitätöimisestä tämän omalla kustannuksella. Tämä asetus ei estä säilytysyhteisöä ottamasta käyttöön tarpeellisiksi katsomiaan ennakkomenettelyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suostumuksella.

(110)

Säilytysyhteisön olisi varmistettava, että tulot lasketaan asianmukaisesti direktiivissä 2011/61/EU säädetyllä tavalla. Tätä varten säilytysyhteisön on varmistettava, että tulonjako tapahtuu asianmukaisesti, ja jos se havaitsee siinä virheen, sen on huolehdittava siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toteuttaa asianmukaisia korjaustoimia. Varmistuttuaan tästä säilytysyhteisön olisi tarkistettava tulon- ja erityisesti osingonjaon täydellisyys ja täsmällisyys.

(111)

Siirrettäessä muihin varoihin liittyviä säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU mukaisesti siirto koskee todennäköisesti useimmissa tapauksissa hallinnollisia toimintoja. Jos säilytysyhteisö siirtää tietojen kirjaamista koskevia toimintoja, sitä vaadittaisiin tämän vuoksi panemaan täytäntöön asianmukainen dokumentoitu menettely ja soveltamaan kyseistä menettelyä varmistaakseen, että se, jolle tehtävät siirretään, noudattaa direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan d alakohdan vaatimuksia. Jotta varoille varmistettaisiin riittäväntasoinen suoja, on tarpeen vahvistaa tietyt periaatteet, joita olisi noudatettava säilytystehtävien siirron yhteydessä. On tärkeää, että säilytystehtävien siirrolle vahvistetaan joitakin pääperiaatteita, joita on sovellettava tehokkaasti koko siirtoprosessin ajan. Kyseisiä periaatteita ei pitäisi katsoa tyhjentäviksi siltä osin, että niissä vahvistettaisiin kaikki säilytysyhteisön asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta koskevaan velvoitteeseen liittyvät yksityiskohdat, tai siltä osin, että niissä mainittaisiin kaikki toimet, jotka säilytysyhteisön olisi toteutettava suhteessa mainittuihin periaatteisiin. Kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminnot on siirretty, jatkuvaa valvontaa koskevan velvoitteen olisi katettava sen tarkistaminen, että kyseinen kolmas osapuoli hoitaa asianmukaisesti kaikki siirretyt toiminnot ja noudattaa siirtosopimusta. Kolmannen osapuolen olisi toimittava rehellisesti, vilpittömässä mielessä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen sijoittajien parhaiden etujen turvaamiseksi, noudattaen sääntely- ja valvontavaatimuksia sekä toimien varovasti, huolellisesti ja pätevästi tavalla, jolla erittäin varovainen kyseisen finanssialan ammatin harjoittaja toimisi vastaavanlaisissa olosuhteissa. Säilytysyhteisön olisi tarkasteltava uudelleen muun muassa seikkoja, jotka on arvioitu valinta- ja nimeämismenettelyn aikana, ja suhteutettava ne vertaamalla niitä markkinakehitykseen. Säännöllisen uudelleentarkastelun muoto olisi valittava olosuhteiden mukaan, jotta säilytysyhteisö kykenee arvioimaan asianmukaisesti riskit, joita liittyy päätökseen varojen uskomisesta kolmannen osapuolen hoidettaviksi. Uudelleentarkasteluväli olisi mukautettava aina johdonmukaisella tavalla markkinaolosuhteisiin ja niihin liittyviin riskeihin. Jotta säilytysyhteisö voi reagoida tehokkaasti kolmannen osapuolen mahdolliseen maksukyvyttömyyteen, sen olisi laadittava valmiussuunnitelmia, mukaan lukien vaihtoehtoisten strategioiden suunnittelu ja vaihtoehtoisten palveluntarjoajien valinta tarpeen mukaan. Vaikka tällaisilla toimenpiteillä voidaan pienentää säilytysyhteisölle aiheutuvaa säilytysriskiä, ne eivät vaikuta velvoitteeseen palauttaa rahoitusvälineet tai maksaa vastaava summa rahoitusvälineen katoamisen tapauksessa sen mukaan, täyttyvätkö direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdan vaatimukset.

(112)

Siirtäessään säilytystoimintoja säilytysyhteisön olisi varmistettava, että direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan d alakohdan iii alakohdan vaatimukset täytetään ja että säilytysyhteisön säilyttämät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston asiakkaiden varat erotellaan asianmukaisesti. Tällä velvoitteella pyritään erityisesti varmistamaan, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoja ei menetetä sellaisen kolmannen osapuolen maksukyvyttömyyden vuoksi, jolla siirretään säilytystoimintoja. Minimoidakseen riskin varojen menettämisestä maissa, joiden maksukyvyttömyyslainsäädännössä ei tunnusteta varojen erottelemisen vaikutuksia, säilytysyhteisön olisi toteutettava jatkotoimia. Säilytysyhteisö voisi antaa tietoja vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja sen lukuun toimivalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla, jotta tällaiset säilytysriskiin liittyvät näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon sijoituspäätöksessä, tai toteuttaa toimenpiteitä, joita on mahdollista toteuttaa paikallisilla oikeudenkäyttöalueilla, jotta varat on suojattu paikallisen lainsäädännön mukaan mahdollisimman hyvin maksukyvyttömyyden varalta. Lisäksi säilytysyhteisö voisi kieltää väliaikaiset vajeet asiakasvaroissa, käyttää pääomapuskureita tai ottaa käyttöön järjestelyjä, joilla kielletään jonkin asiakkaan debetsaldon käyttö toisen asiakkaan saamasaldon tasaamiseen. Vaikka tällaisilla toimenpiteillä voidaan pienentää säilytysriskiä, joka säilytysyhteisölle aiheutuu säilytystoimintojen siirron yhteydessä, ne eivät vaikuta velvoitteeseen palauttaa rahoitusvälineet tai maksaa vastaava summa rahoitusvälineestä aiheutuvien tappioiden tapauksessa sen mukaan, täyttyvätkö direktiivin 2011/61/EU vaatimukset.

(113)

Direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdan toisen alakohdan mukainen säilytysyhteisön vastuu aktivoituu, jos säilytysyhteisön itsensä tai kolmannen osapuolen, jolle säilytystoiminto on siirretty, säilyttämästä rahoitusvälineestä aiheutuu tappioita, edellyttäen, että säilytysyhteisö ei pysty osoittamaan, että tappiot ovat seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon se ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Tällainen tappio olisi erotettava sijoittajille aiheutuvasta sijoitustappiosta, joka johtuu varojen arvon alenemisesta sijoituspäätöksen seurauksena.

(114)

Sen varmistamiseksi, että kyse on rahoitusvälineestä aiheutuvasta tappiosta, on tärkeää, että tappio on lopullinen eikä odotettavissa ole, että rahoitusomaisuus voitaisiin saada takaisin. Sen vuoksi tilanteita, joissa rahoitusvälinettä ei ole väliaikaisesti saatavilla tai se on jäädytetty väliaikaisesti, ei pitäisi katsoa direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdassa tarkoitetuiksi tappioiksi. Voidaan kuitenkin yksilöidä kolme tilannetta, joissa tappiot olisi katsottava lopullisiksi. Näistä ensimmäinen on tilanne, jossa rahoitusväline ei ole enää olemassa tai ei ole koskaan ollut olemassa, toinen on tilanne, jossa rahoitusväline on olemassa, mutta vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on menettänyt lopullisesti omistusoikeutensa siihen, ja kolmas on tilanne, jossa vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on omistusoikeus mutta se ei voi enää siirtää kyseistä oikeutta tai luoda pysyvästi rajallisia omistusoikeuksia rahoitusvälineeseen.

(115)

Rahoitusvälineen ei katsota enää olevan olemassa esimerkiksi silloin, kun se on kadonnut sellaisen kirjanpitovirheen seurauksena, jota ei voida oikaista, tai kun se ei ole koskaan ollut olemassa, koska vaihtoehtoisen sijoitusrahaston omistajuus rekisteröitiin väärennettyjen asiakirjojen perusteella. Tilanteet, joissa rahoitusvälineistä aiheutuvat tappiot johtuvat petollisesta toiminnasta, olisi katsottava tappioiksi.

(116)

Tappiota ei voida todeta, kun rahoitusväline on korvattu toisella rahoitusvälineellä tai muunnettu toiseksi rahoitusvälineeksi, esimerkiksi tilanteissa, joissa osakkeet perutaan ja korvataan uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla yhtiön velkasaneerauksessa. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ei pitäisi katsoa menettäneen pysyvästi omistusoikeuttaan rahoitusvälineeseen, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt omistajuuden laillisesti kolmannelle osapuolelle. Jos laillinen omistusoikeus erotetaan varojen tosiasiallisesta omistusoikeudesta, tappion määritelmässä olisi viitattava tosiasiallisen omistusoikeuden menetykseen.

(117)

Säilytysyhtiö voi välttyä direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdassa tarkoitetulta vastuulta vain tilanteessa, jossa tappiot ovat seurausta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon säilytysyhteisö ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seuraukset eivät olisi olleet vältettävissä kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Säilytysyhteisön olisi esitettävä todisteet kaikkien näiden edellytysten täyttymisestä vapautuakseen vastuusta.

(118)

Ensiksi olisi määritettävä, oliko tappion aiheuttanut tapahtuma ulkopuolinen. Toimintojen siirtäminen ei saisi vaikuttaa säilytysyhteisön vastuuseen, minkä vuoksi tapahtuma olisi katsottava ulkopuoliseksi, jos se ei johdu säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle säilytettävien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, toiminnasta tai laiminlyönnistä. Seuraavaksi olisi arvioitava, oliko kyse tapahtumasta, johon säilytysyhteisö ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa, todentamalla, että varovainen säilytysyhteisö ei olisi voinut kohtuudella tehdä mitään estääkseen tapahtuman. Sekä luonnonilmiöt että viranomaisen toimet voidaan katsoa ulkopuolisiksi tapahtumiksi, joihin ei olisi voitu kohtuudella vaikuttaa. Tämän vuoksi sellaisen kolmannen osapuolen maksukyvyttömyystilanteessa, jolle säilytystehtävä siirrettiin, lainsäädäntö maassa, jossa välineitä säilytetään, katsotaan ulkopuoliseksi tapahtumaksi, johon ei olisi voitu kohtuudella vaikuttaa, jos kyseisen maan lainsäädännössä ei tunnusteta varojen erottelemisen vaikutuksia. Sitä vastoin tappiota, joka johtuu direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan d alakohdan iii alakohdassa säädettyjen erotteluvaatimusten noudattamisen laimin lyömisestä, tai varojen menettämisestä kolmannen osapuolen toiminnassa ilmenneen, kolmannen osapuolen maksukyvyttömyyteen liittyvän häiriön vuoksi, ei voida katsoa ulkopuolisiksi tapahtumiksi, joihin ei olisi voitu kohtuudella vaikuttaa.

(119)

Säilytysyhteisön olisi lisäksi osoitettava, että tappiota ei olisi voitu välttää kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta. Tällaisessa tilanteessa säilytysyhteisön olisi ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ja toteutettava asianmukaisia toimia olosuhteista riippuen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa säilytysyhteisö katsoo, että ainoa asianmukainen toimi on luopuminen rahoitusvälineistä, sen olisi ilmoitettava asiasta asianmukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, jonka on puolestaan annettava säilytysyhteisölle kirjalliset ohjeet siitä, olisiko sen pidettävä rahoitusvälineet hallussaan vai luovuttava niistä. Säilytysyhteisölle annettavista ohjeista jatkaa varojen hallussapitoa olisi ilmoitettava viipymättä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston olisi otettava säilytysyhteisön suositukset asianmukaisesti huomioon. Jos säilytysyhteisö on toistuvista varoituksista huolimatta edelleen huolissaan siitä, että rahoitusvälineen suojataso on riittämätön, sen olisi harkittava olosuhteista riippuen mahdollisia jatkotoimia, kuten sopimuksen irtisanominen, edellyttäen, että vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle annetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti aikaa löytää toinen säilytysyhteisö.

(120)

Saman sijoittajansuojan tason varmistamiseksi kyseisiä näkökohtia olisi sovellettava myös siihen, jolle säilytysyhteisö on siirtänyt vastuun sopimusperusteisesti. Vapautuakseen vastuusta direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdan nojalla sen, jolle vastuu siirretään, olisi sen vuoksi osoitettava, että se täyttää samat edellytykset kaikilta osin.

(121)

Säilytysyhteisön on tietyissä olosuhteissa mahdollista vapautua vastuusta, joka liittyy sellaisen kolmannen osapuolen säilyttämistä rahoitusvälineistä aiheutuvaan tappioon, jolle säilytystoiminto siirrettiin. Jotta tällainen vastuusta vapautuminen olisi mahdollista, sopimusperusteiseen vapautumiseen vastuusta on oltava objektiivinen syy, jonka sekä säilytysyhteisö että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hyväksyvät. Jokaiselle vastuusta vapautumiselle olisi vahvistettava objektiivinen syy ottaen huomioon konkreettiset olosuhteet, joissa säilytystoiminto on siirretty.

(122)

Tarkasteltaessa objektiivista syytä olisi löydettävä oikea tasapaino seuraavien kahden tavoitteen välille: on pyrittävä varmistamaan, että sopimusperusteiseen vapautumiseen voidaan tarvittaessa turvautua konkreettisesti ja että käyttöön otetaan riittävät suojatoimet, joilla voidaan välttää se, että säilytysyhteisö käyttäisi väärin sopimusperusteista vastuusta vapautumista. Sopimusperusteista vapautumista vastuusta ei pitäisi missään olosuhteissa käyttää direktiivin 2011/61/EU mukaisten säilytysyhteisön vastuuta koskevien vaatimusten kiertämiseen. Säilytysyhteisön olisi osoitettava, että erityiset olosuhteet pakottivat sen siirtämään säilytystoiminnon kolmannelle osapuolelle. Sopimusperusteisen vastuusta vapautumisen olisi aina oltava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien parhaan edun mukaista, ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan olisi ilmoitettava nimenomaisesti, että ne toimivat tällaisen parhaan edun mukaan. Eri skenaarioista annettavissa esimerkeissä olisi kuvailtava tilanteita, joissa voidaan katsoa, ettei säilytysyhteisöllä ole muuta vaihtoehtoa kuin siirtää säilytystoiminto kolmansille osapuolille.

(123)

On tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset saavat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä tietoja valvoakseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimintaa ja siihen liittyviä riskejä asianmukaisesti ja johdonmukaisesti. Koska vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnan vaikutukset voivat ulottua rajojen yli ja kohdistua finanssimarkkinoihin, toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja tiiviisti toteuttaakseen toimia järjestelmäriskien välttämiseksi. Raportointia ja merkityksellisten tietojen antamista koskevilla säännöksillä parannetaan avoimuutta ja johdonmukaisuutta täytäntöönpanotoimenpiteiden avulla, ja näiden säännösten olisi mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat havaita finanssimarkkinoilla olevat riskit ja reagoida niihin.

(124)

On olennaista, että sijoittajat saavat vähimmäistiedot, jotka ne tarvitsevat tietyistä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista ja niiden rakenteesta voidakseen tehdä tarpeidensa ja riskinottohalukkuutensa kannalta oikean sijoituspäätöksen. Kyseisten tietojen olisi oltava selkeitä, luotettavia, helposti ymmärrettäviä ja selkeästi esitettyjä; tietojen käyttökelpoisuus paranee, kun eri vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja koskevia tietoja eri jaksoilta verrataan toisiinsa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saisi osallistua toimintaan, joka voi haitata sijoittajille annettavien tietojen objektiivista tulkintaa ja konkreettista käyttöä ennen tietojen antamista, kuten todellisen taloudellisen aseman peittely (”window dressing”).

(125)

On tarpeen vahvistaa puitteet, jotka sisältävät vähimmäisstandardit vuosikertomuksen antamista koskeville vaatimuksille, mukaan lukien keskeiset tiedot ja tilinpäätöseräluettelo, joka ei ole tyhjentävä. Direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tietoja koskevat olennaiset muutokset olisi ilmoitettava vuosikertomukseen sisältyvässä tilinpäätöksessä. Kohdetilinpäätöseristä laaditun ei-tyhjentävän luettelon lisäksi vuosikertomukseen voidaan sisällyttää lisätilinpäätöseriä, budjettikohtia ja välisummia, jos näillä tilinpäätöserillä on merkitystä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yleisen rahoitusaseman tai tuloksen tulkinnassa. Tilinpäätöserät, joiden luonne tai tehtävä eroavat toisistaan, voidaan yhdistää toisiinsa edellyttäen, että kyseiset erät eivät ole olennaisen tärkeitä yksittäin tarkasteltuina. Nämä erät voitaisiin yhdistää toisiinsa kohdassa ”muu luokka”, kuten ”muut varat” tai ”muut velat”. Jos tilinpäätöserät eivät koske lainkaan tiettyä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, niitä ei ole tarpeen esittää. Riippumatta direktiivin 2011/61/EU mukaisesti noudatetuista tilinpäätösstandardeista, kaikkien varojen arvo olisi määritettävä vähintään kerran vuodessa. Direktiivissä 2011/61/EU tarkoitetussa taseessa tai varoja ja velkoja koskevassa selvityksessä olisi oltava muun muassa rahavarat. Sen vuoksi rahavarat olisi katsottava erittäin maksuvalmiiksi sijoituksiksi laskettaessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

(126)

Vuosikertomukseen direktiivin 2011/61/EU nojalla sisällytettävän tilikauden toimintakertomuksen sisällön ja muodon osalta toimintakertomuksessa olisi oltava oikeudenmukainen ja tasapainoinen arviointi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnasta sekä kuvaus tärkeimmistä riskeistä ja sijoituksista tai sen kohtaamista taloudellisista epävarmuustekijöistä. Näiden tietojen antaminen ei saisi johtaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa koskevien omistusoikeuden suojaamien tietojen julkistamiseen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen sijoittajien kannalta epäedullisella tavalla. Jos tiettyjen omistusoikeuden suojaamien tietojen julkistamisella olisi tällainen vaikutus, ne voitaisiin yhdistää toisiinsa siten, että haitallinen vaikutus voitaisiin välttää eikä tiedoissa olisi tarpeen esittää esimerkiksi yksittäisen sijoitusyhtiön tai sijoituksen suorituskykyä eikä tilastoja, joiden esittäminen voisi johtaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa koskevien omistusoikeuden suojaamien tietojen antamiseen. Tällaiset tiedot olisi esitettävä johdon tilannekatsauksessa, joka annetaan yleensä tilinpäätöksen ohella.

(127)

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tasolla esitettävien palkka- ja palkkiotietojen sisällön ja muodon osalta olisi annettava lisätietoja asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kokonaispalkkojen ja -palkkioiden kohdentamisesta tai jakautumisesta. Tiedot voitaisiin antaa esittämällä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä eriteltynä kiinteään ja muuttuvaan palkanosaan, antamalla lausunto siitä, että kyseiset tiedot koskevat koko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa eivätkä kyseistä vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, ilmoittamalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysrahastojen lukumäärä sekä näiden sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten hoitamien varojen kokonaismäärä, kuvaamalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja ilmoittamalla, milloin kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan palkka- ja palkkiopolitiikka on kokonaisuudessaan saatavilla sijoittajien pyynnöstä. Lisätietoja voidaan antaa kokonaispalkan ja -palkkioiden muuttuvasta osasta, jonka vaihtoehtoinen sijoitusrahasto rahoittaa tapauksen mukaan tulosperusteisilla palkkioilla tai voitonjako-osuudella. Palkka- ja palkkiotietojen antamisen lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien voi olla aiheellista antaa tietoja palkka- ja palkkiopolitiikan ja -käytäntöjen taloudellisista ja muista perusteista kyseisen henkilöstöryhmän osalta, jotta sijoittajat voivat arvioida käytössä olevia kannustimia.

(128)

Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto laskee liikkeeseen osuuksia, varojensiirrot side pockets -järjestelyihin olisi laskettava siirron aikaan varojensiirtoon osoitettujen osuuksien lukumäärän perusteella kerrottuna osuuskohtaisella hinnalla. Arvonmääritysperusta olisi ilmoitettava selkeästi kaikissa olosuhteissa, ja siinä olisi mainittava päivä, jona arvomääritys tehtiin.

(129)

Maksuvalmiuden hallitsemiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien olisi sallittava tehdä lainajärjestelyjä hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun. Kyseiset järjestelyt voivat olla lyhytaikaisia tai pysyvämpiä. Jälkimmäisessä tapauksessa on todennäköisempää, että kyse on erityisjärjestelystä maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen hoitamiseksi.

(130)

Eriyttämisperiaatteen mukaisesti ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen monimuotoisuuden ottamiseksi huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tiedonantovelvollisuuden sijoittajia kohtaan olisi vaihdeltava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyypin mukaan ja riiputtava myös muista tekijöistä, kuten sijoitusstrategiasta ja sijoitussalkun koostumuksesta.

(131)

Direktiivissä 2011/61/EU edellytetään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien antavan säännöllisesti tiettyjä tietoja kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle kustakin EU:hun sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota ne hoitavat, ja kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta, jota ne markkinoivat unionissa. Sen vuoksi on tärkeää täsmentää annettavat tiedot ja raportointiväli niiden varojen arvon mukaan, jotka ovat hoidettavina tietyn vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitussalkuissa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille olisi toimitettava proformaraportointimalleja, jotka niiden olisi täytettävä kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimiluvan saanut yhteisö markkinoi muiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien hoitamia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, se ei toimi kyseisten sijoitusrahastojen hoitajana vaan direktiivin 2004/39/EY kattamien sijoituspalveluyritysten kaltaisena välittäjänä. Tämän vuoksi sitä ei pitäisi vaatia raportoimaan kyseisistä vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, koska se johtaisi kaksin- tai moninkertaiseen raportointiin. Tätä raportointivaatimusta olisi kuitenkin sovellettava EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka hoitavat unionissa markkinoitavia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja.

(132)

Tässä asetuksessa säädetty raja kattaa vain direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohdassa säädetyt raportointivaatimukset. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, jonka sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan laskettu vivutusaste on alle kolminkertainen verrattuna sen nettoarvoon, ei katsottaisi hyödyntävän vivutusta merkittävässä määrin. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin tarvittaessa pyytää lisätietoja järjestelmäriskien tehokasta valvontaa varten. Raportointirajan asettamisella varmistetaan myös, että järjestelmäriskin lisääntymiseen liittyvät tiedot kerätään koko unionissa yhdenmukaisella tavalla, ja luodaan varmuutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille.

(133)

Direktiivin 2011/61/EU 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen valvontavaltuuksia käytetään uudessa valvontajärjestelmässä, joka on osa toimivaltaisten viranomaisten ja eurooppalaisen valvontaviranomaisten harjoittamaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien jatkuvaa valvontaa ja järjestelmäriskien arviointia rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi hyödynnettävä asianmukaisesti saamiaan tietoja ja asetettava rajoja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käyttämälle vivutukselle tai muita rajoituksia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoidolle kunkin sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta katsoessaan sen tarpeelliseksi rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi. Järjestelmäriskin arviointi vaihtelee todennäköisesti taloudellisen ympäristön mukaan, sillä jokainen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on mahdollisesti järjestelmän kannalta merkityksellinen hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta. Perusvaatimuksena on sen vuoksi, että toimivaltaiset viranomaiset saavat kaikki tarvitsemansa tiedot arvioidakseen kyseiset tilanteet asianmukaisesti järjestelmäriskin lisääntymisen välttämiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava tiedot sen jälkeen perusteellisesti ja toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä.

(134)

Jotta EU:hun sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat hoitaa ja markkinoida unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ja EU:n ulkopuoliset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitaa ja markkinoida vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja EU:ssa, direktiivissä 2011/61/EU edellytetään asianmukaisten yhteistyöjärjestelyjen käyttöönottoa sen kolmannen maan valvontaviranomaisten kanssa, johon EU:n ulkopuolinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ja/tai EU:n ulkopuolinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on sijoittautunut. Tällaisilla yhteistyöjärjestelyillä olisi varmistettava vähintään tehokas tietojenvaihto, jonka avulla unionin toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa direktiivin 2011/61/EU mukaiset tehtävänsä.

(135)

Yhteistyöjärjestelyillä olisi mahdollistettava se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa valvonta- ja täytäntöönpanotehtävänsä suhteessa kolmansien maiden yhteisöihin. Yhteistyöjärjestelyillä olisi sen vuoksi vahvistettava selkeät puitteet tietojen saannille, paikalla toimitettavien tarkastusten tekemiselle ja kolmansien maiden viranomaisten tarjoamalle avulle. Yhteistyöjärjestelyillä olisi varmistettava, että saadut tiedot voidaan jakaa muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sekä EAMV:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa.

(136)

Jotta toimivaltaiset viranomaiset, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ja säilytysyhteisöt voivat sopeutua tähän asetukseen sisältyviin uusiin vaatimuksiin siten, että vaatimuksia voidaan soveltaa tehokkaasti ja vaikuttavasti, päivämäärä, jona tätä asetusta aletaan soveltaa, olisi mukautettava direktiivin 2011/61/EU osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiselle asetettuun määräaikaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2011/61/EU 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä, ja lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’pääomasitoumuksella’ sijoittajan sopimussitoumusta, jonka mukaan se antaa vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle sovitun sijoitussumman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan pyynnöstä;

2)

’relevantilla henkilöllä’ suhteessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan jotakuta seuraavista:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallituksen jäsentä, yhtiökumppania tai vastaavaa taikka johtajaa;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan työntekijää tai muuta luonnollista henkilöä, jonka tarjoamat palvelut ovat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan käytettävissä ja valvonnassa ja joka osallistuu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan harjoittamaan yhteiseen salkunhoitoon;

c)

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka osallistuu suoraan palvelujen tarjoamiseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle sellaisen järjestelyn nojalla, jolla tehtäviä siirretään kolmansille osapuolille, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi harjoittaa yhteistä salkunhoitoa;

3)

’ylimmällä johdolla’ yhtä tai useampaa henkilöä, jotka tosiasiallisesti harjoittavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoimintaa direktiivin 2011/61/EU 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja tapauksen mukaan hallintoelimen toimivan johdon jäsentä tai jäseniä;

4)

’hallintoelimellä’ vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan lopullista päätöksentekovaltaa käyttävää elintä, joka hoitaa valvonta- ja johtotoimintoja tai vain johtotoimintoa, jos kyseiset toiminnot erotetaan toisistaan;

5)

’erityisjärjestelyllä’ järjestelyä, joka on suoraan seurausta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen heikosta maksuvalmiudesta, joka vaikuttaa sijoittajien erityisoikeuksiin vaatia tiettyjä osuuksia tai osakkeita koskevaa lunastusta ja joka on tiettyä tarkoitusta varten suunniteltu tai sijoittajien yleisistä lunastusoikeuksista erillinen järjestely.

II   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 JAKSO

Hoidettujen varojen laskenta

(direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohta)

2 artikla

Hoidettujen varojen kokonaisarvon laskenta

1.   Jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan voitaisiin soveltaa direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on

a)

yksilöitävä kaikki vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joiden ulkopuoliseksi hoitajaksi se nimetään, tai se vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, jonka hoitaja se on, jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston oikeudellinen muoto mahdollistaa sisäisen hoitamisen direktiivin 2011/61/EU 5 artiklan mukaisesti;

b)

yksilöitävä kunkin hoidetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta varallisuussalkku ja määritettävä sen maan lainsäädännössä, johon kyseisen sijoitusrahasto on sijoittautunut, ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa vahvistettujen arvonmäärityssääntöjen mukaisesti hoidettujen varojen vastaava arvo, mukaan lukien kaikki vivutuksella hankitut varat;

c)

laskettava yhteen kaikkien hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidetuille varoille määritetyt arvot ja verrattava näin saatua hoidettujen varojen kokonaisarvoa direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdassa säädettyyn rajaan.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa laskennassa ei oteta huomioon arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä), joiden nimettynä rahastoyhtiönä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toimii direktiivin 2009/65/EY nojalla.

Sovellettaessa 1 kohtaa laskennassa on otettava huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joille kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja on siirtänyt toimintoja direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan mukaisesti. Laskennan ulkopuolelle on kuitenkin jätettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkut, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa toimintojen siirron yhteydessä.

3.   Laskettaessa hoidettujen varojen kokonaisarvoa jokainen rahoitusjohdannaispositio, mukaan lukien siirtokelpoisiin arvopapereihin sisältyvät johdannaiset, on muunnettava sen vastaavaksi positioksi kyseisen johdannaisen kohde-etuuksissa käyttäen 10 artiklassa vahvistettuja muuntomenetelmiä. Kyseisen vastaavan position absoluuttista arvoa on sen jälkeen käytettävä hoidettujen varojen kokonaisarvon laskennassa.

4.   Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa muihin saman ulkopuolelta nimetyn vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, kyseinen sijoitus voidaan jättää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien varojen laskennan ulkopuolelle.

5.   Jos ulkopuolelta tai sisäisesti hoidetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston alarahasto sijoittaa kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiseen alarahastoon, kyseinen sijoitus voidaan jättää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien varojen laskennan ulkopuolelle.

6.   Hoidettujen varojen kokonaisarvo on laskettava 1–4 kohdan mukaisesti vähintään kerran vuodessa ja käyttäen varojen viimeisimpiä saatavilla olevia arvoja. Kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen viimeisin saatavilla oleva arvo on määritettävä rajan laskentapäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana tämän kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on määritettävä rajan laskentapäivä ja sovellettava sitä johdonmukaisesti. Kaikki valittuun päivään myöhemmin tehtävät muutokset on perusteltava toimivaltaiselle viranomaiselle. Valitessaan rajan laskentapäivää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava huomioon hoidettujen varojen arvonmääritykseen tarvittava aika ja arvonmääritysväli.

3 artikla

Hoidettujen varojen jatkuva valvonta

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen on otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja sovellettava menettelyjä, joilla valvotaan jatkuvasti hoidettujen varojen kokonaisarvoa. Valvonnan on perustuttava ajantasaiseen katsaukseen hoidetuista varoista, ja sen yhteydessä on tarkasteltava merkintä- ja lunastustoimintaa tai tarvittaessa pääomanostoja, pääomapalautuksia ja sijoitettujen varojen arvoa kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta.

Se, että hoidettujen varojen kokonaisarvo on lähellä direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä rajaa, sekä ennakoitu merkintä- ja lunastustoiminta on otettava huomioon arvioitaessa, onko hoidettujen varojen kokonaisarvon laskentaväliä tarpeen tihentää.

4 artikla

Rajan tilapäinen ylittäminen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on arvioitava tilanteet, joissa hoidettujen varojen kokonaisarvo ylittää asetetun rajan, määrittääkseen, ovatko ylitykset luonteeltaan tilapäisiä.

2.   Jos hoidettujen varojen kokonaisarvo ylittää asetetun rajan ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja katsoo, ettei tilanne ole luonteeltaan tilapäinen, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle todeten, ettei tilanteen katsota olevan luonteeltaan tilapäinen, ja haettava toimilupaa 30 kalenteripäivän kuluessa direktiivin 2011/61/EU 7 artiklan mukaisesti.

3.   Jos hoidettujen varojen kokonaisarvo ylittää asetetun rajan ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja katsoo tilanteen luonteeltaan tilapäiseksi, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle todeten, että tilanne katsotaan luonteeltaan tilapäiseksi. Ilmoituksessa on oltava taustatietoja, jotka tukevat vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan arviointia tilanteen tilapäisestä luonteesta, mukaan lukien tilannekuvaus ja selvitys syistä, joiden vuoksi tilanne katsotaan tilapäiseksi.

4.   Tilannetta ei katsota luonteeltaan tilapäiseksi, jos sen odotetaan jatkuvan yli kolmen kuukauden pituisen jakson ajan.

5.   Kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona hoidettujen varojen kokonaisarvo ylitti asetetun rajan, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on laskettava hoidettujen varojen kokonaisarvo uudelleen osoittaakseen, että se alittaa asetetun rajan, tai osoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, että tilanne, jonka tuloksena hoidettujen varojen kokonaisarvo ylitti rajan, on rauennut eikä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta vaadita toimilupahakemusta.

5 artikla

Rekisteröinnin yhteydessä annettavat tiedot

1.   Osana direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädettyä vaatimusta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille 2 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaan laskettu hoidettujen varojen kokonaisarvo.

2.   Osana direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädettyä vaatimusta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimitettava kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta tarjousasiakirja tai asiaa koskeva ote tarjousasiakirjasta taikka yleinen kuvaus sijoitusstrategiasta. Asiaa koskevassa otteessa tarjousasiakirjasta ja sijoitusstrategian kuvauksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

tärkeimmät varojen luokat, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi sijoittaa;

b)

toimialat, maantieteelliset alueet tai muut markkinasektorit tai tietyt varojen luokat, jotka ovat sijoitusstrategian painopisteitä;

c)

kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston laina- tai vivutuspolitiikasta.

3.   Tiedot, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimitettava direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohdan nojalla, luetellaan tämän asetuksen 110 artiklan 1 kohdassa. Tiedot on toimitettava liitteessä IV olevan proformaraportointimallin mukaisesti.

4.   Direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti kerätyt tiedot on jaettava unionin toimivaltaisten viranomaisten, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kesken, jos se on tarpeen niiden velvoitteiden täyttämiseksi.

5.   Rekisteröintitarkoituksia varten vaadittavat tiedot on päivitettävä ja toimitettava vuosittain. Direktiivin 2011/61/EU 46 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käyttöön liittyvistä syistä toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa toimittamaan direktiivin 2011/61/EU 3 artiklassa tarkoitetut tiedot tiheämmin väliajoin.

2 JAKSO

Vivutuksen laskenta

(direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 3 kohta)

6 artikla

Vivutuksen laskentaa koskevat yleiset säännökset

1.   Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutus on ilmaistava sen position ja nettoarvon välisenä suhteena.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on laskettava hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen positio käyttäen 7 artiklan mukaista bruttokirjausmenetelmää tai 8 artiklan mukaista sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää.

Komissio tarkastelee uudelleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja laskentamenetelmiä markkinakehityksen perusteella viimeistään 21 päivänä heinäkuuta 2015 päättääkseen, ovatko kyseiset menetelmät riittäviä ja tarkoituksenmukaisia kaikentyyppisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kannalta, ja jos näin ei ole, olisi kehitettävä valinnainen lisämenetelmä vivutuksen laskentaa varten.

3.   Position laskennassa on otettava huomioon positio rahoitusrakenteissa tai oikeudellisissa rakenteissa, joissa on mukana asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa olevia kolmansia osapuolia, jos tällaiset rakenteet on nimenomaisesti perustettu suoraan tai välillisesti lisäämään positiota vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla. Niiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta, joiden keskeisenä sijoituspolitiikkana on määräysvallan hankkiminen listaamattomissa yhtiöissä tai liikkeeseenlaskijoissa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saa ottaa kyseisissä listaamattomissa yhtiöissä ja liikkeeseenlaskijoissa olevia positioita huomioon vivutuksen laskennassa edellyttäen, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei joudu vastaamaan mahdollisista tappioista kyseiseen yhtiöön tai liikkeeseenlaskijaan tekemäänsä sijoitusta suuremmalla osuudella.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on jätettävä tehdyt lainajärjestelyt laskelmien ulkopuolelle, jos kyse on luonteeltaan väliaikaisista järjestelyistä, jotka vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien tekemät sopimuksiin perustuvat pääomasitoumukset kattavat kokonaisuudessaan.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on oltava asianmukaisesti dokumentoidut menettelyt laskeakseen kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaisesti. Laskenta on suoritettava johdonmukaisesti pidemmällä aikavälillä.

7 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position laskennassa käytettävä bruttokirjausmenetelmä

Bruttokirjausmenetelmän mukaan laskettu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on kaikkien niiden positioiden absoluuttisten arvojen summa, joiden arvo on määritetty direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti.

Jotta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio voidaan laskea bruttokirjausmenetelmän mukaan, vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan on

a)

jätettävä laskelmien ulkopuolelle rahavarat, jotka ovat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisiä erittäin maksuvalmiita sijoituksia, jotka ovat helposti tietyksi rahamääräksi muunnettavia, joihin liittyy vähäinen arvon muuttumisen riski ja joista saatava tuotto vastaa korkeintaan kolmen kuukauden korkealaatuisen joukkolainan korkoa;

b)

muunnettava johdannaisinstrumentit vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa käyttäen 10 artiklassa vahvistettuja muuntomenetelmiä sekä liitteessä I olevassa 4–9 ja 14 kohdassa vahvistettuja menetelmiä;

c)

jätettävä laskelmien ulkopuolelle käteislainat, jotka pysyvät a alakohdassa tarkoitettuina rahavaroina ja joista maksettavat summat ovat tiedossa;

d)

otettava huomioon positio, joka johtuu käteislainojen uudelleensijoituksesta, ilmaistuina tehdyn sijoituksen markkina-arvona tai liitteessä I olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla lainatun käteisen kokonaismääränä sen mukaan, kumpi on suurempi;

e)

otettava huomioon positiot takaisinosto- tai takaisinmyyntisopimuksissa sekä arvopapereiden lainaksi antaminen tai ottaminen taikka muut liitteessä I olevan 3 ja 10–13 kohdan mukaiset järjestelyt.

8 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position laskennassa käytettävä sijoitusasteeseen perustuva menetelmä

1.   Sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan laskettu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on kaikkien niiden positioiden absoluuttisten arvojen summa, joiden arvo on määritetty direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan ja sen nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti, jollei 2–9 kohdassa säädetyistä perusteista muuta johdu.

2.   Jotta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio voidaan laskea sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on

a)

muunnettava johdannaisinstrumenttipositio vastaavaksi positioksi kyseisen johdannaisen kohde-etuudessa käyttäen 10 artiklassa vahvistettuja muuntomenetelmiä sekä liitteessä II olevassa 4–9 ja 14 kohdassa vahvistettuja menetelmiä;

b)

sovellettava nettoutus- ja suojajärjestelyjä;

c)

laskettava lainojen uudelleensijoituksen kautta luotu positio, jos uudelleensijoitus lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota liitteessä I olevassa 1 ja 2 kohdassa määritellyllä tavalla;

d)

otettava huomioon muut liitteessä I olevan 3 ja 10–13 kohdan mukaiset laskentajärjestelyt.

3.   Laskettaessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan

a)

nettoutusjärjestelyjen on katettava sellaisten johdannaisinstrumetteja tai arvopaperipositioita koskevien kauppojen yhdistelmät, joilla on sama kohde-etuus, riippumatta – johdannaisinstrumenttien tapauksessa – johdannaisinstrumenttien eräpäivästä, jos kyseiset johdannaisinstrumentteja tai arvopaperipositioita koskevat kaupat tehdään ainoastaan sellaisiin positioihin liittyvien riskien poistamiseksi, jotka on otettu muiden johdannaisinstrumenttien tai arvopaperijohdannaisten välityksellä;

b)

suojausjärjestelyjen on katettava sellaisten johdannaisinstrumetteja tai arvopaperipositioita koskevien kauppojen yhdistelmät, joilla ei välttämättä ole samaa kohde-etuutta, jos kyseiset johdannaisinstrumentteja tai arvopaperipositioita koskevat kaupat tehdään ainoastaan sellaisiin positioihin liittyvien riskien kompensoimiseksi, jotka on otettu muiden johdannaisinstrumenttien tai arvopaperijohdannaisten välityksellä.

4.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, johdannaisinstrumenttia ei muunneta vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa, jos sillä on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a)

sillä vaihdetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkussa olevan rahoitusomaisuuden suorituskyky muun viiterahoitusomaisuuden suorituskykyyn;

b)

se kompensoi kokonaisuudessaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkussa olevaan vaihdettuun omaisuuteen liittyvät riskit siten, että kyseisen sijoitusrahaston suorituskyky ei riipu vaihdetun omaisuuden suorituskyvystä;

c)

se ei sisällä valinnaisia lisäominaisuuksia, vivutuslausekkeita eikä muita lisäriskejä verrattuna viiterahoitusomaisuuden suoraan omistukseen.

5.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, johdannaisinstrumenttia ei muunneta vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa laskettaessa positiota sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaisesti, jos kyseinen instrumentti täyttää molemmat seuraavat edellytykset:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston rahoitusomaisuuteen liittyvä johdannaisinstrumentti ja 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaiset muihin rahavaroihin sijoitettavat rahavarat vastaavat yhdessä pitkää positiota tietyssä rahoitusomaisuudessa;

b)

johdannaisinstrumentti ei lisää positiota eikä vivutusta tai riskiä.

6.   Suojausjärjestelyt on otettava huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position laskennassa vain, jos ne täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)

suojaussuhteeseen sisältyvien positioiden tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa ja yleiset ja erityiset riskit kompensoidaan;

b)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tasolla on todennettavissa oleva markkinariskin pieneneminen;

c)

johdannaisinstrumentteihin mahdollisesti liittyvät yleiset ja erityiset riskit kompensoidaan;

d)

suojausjärjestelyt liittyvät samaan omaisuuslajiin;

e)

järjestelyt ovat tehokkaita markkinoiden stressitilanteissa.

7.   Jollei 6 kohdasta muuta johdu, laskennassa ei oteta huomioon valuuttasuojaukseen käytettäviä johdannaisinstrumentteja, joilla ei lisätä positiota, vivutusta eikä muita riskejä.

8.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on nettoutettava positiot seuraavissa tapauksissa:

a)

johdannaisinstrumenttien välillä edellyttäen, että niillä on sama kohde-etuus, vaikka johdannaisinstrumenttien eräpäivä olisi eri;

b)

johdannaisinstrumentin, jonka kohde-etuus on direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevassa C osassa olevassa 1–3 kohdassa tarkoitettu siirtokelpoinen arvopaperi, rahamarkkinainstrumentti tai yhteissijoitusyritysten osuus, ja saman vastaavan kohde-etuuden välillä.

9.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, joiden hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sijoittavat keskeisen sijoituspolitiikkansa mukaisesti pääasiassa korkojohdannaisiin, on käytettävä 11 artiklan mukaisesti erityisiä duraation nettoutussääntöjä ottaakseen huomioon korkokäyrän eri maturiteettisegmenttien välisen korrelaation.

9 artikla

Menetelmät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position lisäämiseksi

Laskiessaan positiota vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on käytettävä liitteen I mukaisia menetelmiä kyseisessä liitteessä tarkoitetuissa tilanteissa.

10 artikla

Johdannaisinstrumenttien muuntomenetelmät

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on käytettävä liitteen II mukaisia menetelmiä, kun on kyse mainitussa liitteessä tarkoitetuista johdannaisinstrumenteista.

11 artikla

Duraation nettoutussäännöt

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava duraation nettoutussääntöjä laskiessaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota 8 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

2.   Duraation nettoutussääntöjä ei voida käyttää, jos tämä johtaisi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilin virheelliseen arviointiin. Nettoutussääntöjä käyttävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät saa käyttää korkostrategiassaan muita riskin lähteitä, kuten volatiliteettia. Tämän vuoksi nettoutussääntöjä ei saa soveltaa korkoarbitraasistrategioissa.

3.   Duraation nettoutussääntöjen käyttö ei saa aiheuttaa kohtuuttoman korkeaa vipua lyhyisiin positioihin tehtävien sijoitusten kautta. Lyhytaikaiset korkojohdannaiset eivät voi olla sellaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tuoton päälähde, jonka salkun duraatio on keskipitkä, jos se käyttää duraation nettoutussääntöjä.

4.   Korkojohdannaiset on muunnettava vastaavaksi positioksi kohde-etuudessa ja nettoutettava liitteen III mukaisesti.

5.   Duraation nettoutussääntöjä käyttävä vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi edelleen käyttää myös suojauskehikkoa. Duraation nettoutussääntöjä voidaan soveltaa vain sellaisiin korkojohdannaisiin, jotka eivät sisälly suojausjärjestelyihin.

3 JAKSO

Omat lisävarat ja ammatillinen vastuuvakuutus

(direktiivin 2011/61/EU 9 artiklan 7 kohta ja 15 artikla)

12 artikla

Ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit

1.   Direktiivin 2011/61/EU 9 artiklan 7 kohdan nojalla katettavat ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit ovat riskejä tappiosta tai vahingosta, jonka relevantti henkilö aiheuttaa sellaisen toiminnan huolimattoman harjoittamisen vuoksi, josta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on oikeudellisessa vastuussa.

2.   Edellä 1 kohdassa määriteltyjä ammatillisiin vastuihin liittyviä riskejä ovat seuraavat rajoittumatta kuitenkaan näihin:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen omistusoikeudesta todisteena olevien asiakirjojen katoaminen;

b)

vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen sijoittajille esitetyt totuudenvastaisuudet tai harhaanjohtava lausunnot;

c)

teot, virheet tai puutteet, joiden vuoksi rikotaan

i)

lainsäädännöllisiä ja sääntelyyn liittyviä velvoitteita;

ii)

velvollisuutta toimia noudattaen pätevyyttä ja varovaisuutta vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon ja sen sijoittajiin nähden;

iii)

luottamusvelvollisuuksia;

iv)

salassapitovelvoitteita;

v)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjä tai perustamisasiakirjoja;

vi)

ehtoja, joiden mukaan vaihtoehtoinen sijoitusrahasto nimeää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan;

d)

epärehellisten, petollisten tai ilkivaltaisten tekojen estämistä koskevien asianmukaisten menettelyjen käyttöönottoa, täytäntöönpanoa ja ylläpitoa koskevan velvoitteen laiminlyönti;

e)

epäasianmukaisesti suoritettu varojen arvonmääritys tai osuuden/osakkeen hintojen laskenta;

f)

liiketoiminnassa ilmenevistä häiriöistä, järjestelmävioista ja tapahtumakäsittelyssä tai prosessijohtamisessa ilmenevistä häiriöistä johtuvat tappiot.

3.   Ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit on katettava aina joko 14 artiklan mukaisesti määritetyillä asianmukaisilla omilla lisävaroilla tai 15 artiklan mukaisesti määritetyllä asianmukaisella ammatillisella vastuuvakuutuksella.

13 artikla

Ammatillisiin vastuihin liittyviä riskien kattamista koskevat laatuvaatimukset

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on noudatettava tehokasta sisäistä operatiivisten riskien hallintapolitiikkaa ja -menettelyjä tunnistaakseen, mitatakseen, hallitakseen ja valvoakseen asianmukaisesti operatiivisia riskejä, mukaan lukien ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit, joille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja altistuu tai joille sen voitaisiin kohtuudella olettaa altistuvan. Operatiivisten riskien hallinnan on tapahduttava riippumattomasti osana riskienhallintapolitiikkaa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on perustettava aiempia tappioita koskeva tietokanta, johon tallennetaan operatiivisia häiriöitä, tappioita ja vahinkoja koskevat tiedot. Tietokantaan on tallennettava 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit, jotka ovat toteutuneet, rajoittumatta kuitenkaan näihin.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on käytettävä riskienhallintapuitteissa aiempia tappioita koskevia sisäisiä tietoja sekä tarvittaessa ulkopuolisia tietoja, skenaarioanalyysejä ja seikkoja, jotka kuvaavat liiketoimintaympäristöä ja sisäisiä valvontajärjestelmiä.

4.   Altistumista operatiivisille riskeille ja tappiokehitystä on valvottava jatkuvasti, ja niistä on annettava säännöllisesti sisäisiä raportteja.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan operatiivisten riskien hallintapolitiikka ja -menettelyt on dokumentoitava hyvin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön järjestelyt, joilla varmistetaan, että se noudattaa operatiivisten riskien hallintapolitiikkaansa, ja tehokkaat toimenpiteet siltä varalta, ettei se noudatakaan kyseistä politiikkaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön menettelyt tarkoituksenmukaisten korjaustoimien toteuttamiseksi.

6.   Operatiivisten riskien hallintapolitiikkaa ja -menettelyjä sekä riskien mittausjärjestelmiä on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.

7.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on oltava sen arvioidun riskiprofiilin kannalta riittävät taloudelliset resurssit.

14 artikla

Omat lisävarat

1.   Tätä artiklaa sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka päättävät kattaa ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit omilla lisävaroilla.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on oltava ammattitoimintaan liittyvästä huolimattomuudesta aiheutuviin vastuihin liittyvien riskien kattamiseksi omia lisävaroja määrä, joka on vähintään 0,01 prosenttia suhteessa hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvoon.

Hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvo on kaikkien hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kaikkien varojen absoluuttisen arvon summa, mukaan lukien varat, jotka on hankittu käyttämällä vivutusta, jolloin johdannaisinstrumenttien arvo on määritettävä niiden markkina-arvon mukaan.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu omia lisävaroja koskeva vaatimus on laskettava uudelleen kunkin tilikauden päättyessä, ja omien lisävarojen määrää on mukautettava tämän mukaisesti.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen on otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja sovellettava menettelyjä valvoakseen jatkuvasti hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvoa, joka on laskettu 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Jos hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvo nousee olennaisesti ennen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua uudelleenlaskentaa, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on viipymättä laskettava uudelleen omia lisävaroja koskeva vaatimus ja mukautettava omien lisävarojen määrää tämän mukaisesti.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siihen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on omia lisävaroja 2 kohdassa tarkoitettua määrää alhaisempi määrä, vain silloin, kun kyseisellä viranomaisella on (havaintojaksolta, joka kattaa vähintään arviointia edeltäneet kolme vuotta, kerättyjen tappioita koskevien tietojen perusteella) varmuus siitä, että kyseisellä sijoitusrahastojen hoitajalla on riittävästi omia lisävaroja kattamaan asianmukaisesti ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit. Hyväksytyn omien lisävarojen alhaisemman määrän on oltava vähintään 0,008 prosenttia suhteessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvoon.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa varaamaan 2 kohdassa tarkoitettua määrää suuremman määrän omia lisävaroja, jos sillä ei ole varmuutta siitä, että kyseisellä sijoitusrahastojen hoitajalla on riittävästi omia lisävaroja kattamaan asianmukaisesti ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit. Toimivaltaisen viranomaisen on esitettävä syyt siihen, miksi se katsoo vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omien lisävarojen määrän riittämättömäksi.

15 artikla

Ammatillinen vastuuvakuutus

1.   Tätä artiklaa sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka päättävät kattaa ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit ammatillisella vastuuvakuutuksella.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava ammatillinen vastuuvakuutus ja pidettävä koko ajan yllä ammatillista vastuuvakuutusta,

a)

jonka voimassaoloaika on aluksi vähintään yksi vuosi;

b)

jonka irtisanomisaika on vähintään 90 päivää;

c)

joka kattaa 12 artiklan 1 ja 2 kohdan määritelmän mukaiset ammatillisiin vastuihin liittyvät riskit;

d)

joka otetaan EU:hun tai sen ulkopuolelle sijoittautuneelta yritykseltä, jolla on toimilupa ammatillisen vastuuvakuutuksen tarjoamiseen unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

e)

jonka tarjoaja on kolmas yhteisö.

Mahdollisesti sovittu ja määritelty omavastuu on katettava kokonaisuudessaan omilla varoilla, jotka lisätään direktiivin 2011/61/EU 9 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisiin omiin varoihin.

3.   Yksittäisen vaateen vakuutussuojan on oltava vähintään 0,7 prosenttia suhteessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvoon, joka on laskettu 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4.   Vuositasolla yhteenlaskettujen vaateiden vakuutussuojan on oltava vähintään 0,9 prosenttia suhteessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvoon, joka on laskettu 14 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on tarkasteltava uudelleen ammatillista vastuuvakuutusta koskevaa politiikkaansa ja tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattamista vähintään kerran vuodessa ja aina, kun se havaitsee muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, noudattaako kyseinen politiikka tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

III   LUKU

VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET

1 JAKSO

Yleiset periaatteet

(direktiivin 2011/61/EU 12 artiklan 1 kohta)

16 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten yleiset velvoitteet

Arvioidessaan, noudattaako vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja direktiivin 2011/61/EU 12 artiklan 1 kohtaa, toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä vähintään tässä jaksossa säädettyjä perusteita.

17 artikla

Velvollisuus toimia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etu ja markkinoiden häiriöttömyys huomioiden

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava politiikkaa ja menettelyjä, joilla estetään väärinkäytökset, mukaan lukien väärinkäytökset, joiden voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan haitallisesti markkinoiden vakauteen ja häiriöttömyyteen.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että niiden hoitamilta vaihtoehtoisilta sijoitusrahastoilta tai niiden sijoittajilta ei veloiteta kohtuuttomia kustannuksia.

18 artikla

Asianmukainen huolellisuus (due diligence)

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava suurta huolellisuutta sijoitusten valinnassa ja jatkuvassa valvonnassa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että niillä on riittävät tiedot varoista, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoitetaan, sekä varojen riittävä tuntemus.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja sovellettava asianmukaista huolellisuutta koskevia kirjallisia politiikkoja ja menettelyjä sekä toteutettava tehokkaita järjestelyjä sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun tehtävät sijoituspäätökset tehdään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tavoitteiden, sijoitusstrategian ja tarvittaessa riskirajojen mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja asianmukaista huolellisuutta koskevia politiikkoja ja menettelyjä on tarkasteltava uudelleen ja päivitettävä säännöllisesti.

19 artikla

Asianmukainen huolellisuus sijoitettaessa varoihin, joiden maksuvalmius on vähäinen

1.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat sijoittavat varoihin, joiden maksuvalmius on vähäinen, ja sijoitusta edeltää neuvotteluvaihe, sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava neuvotteluvaiheessa 18 artiklassa säädettyjä vaatimuksia ja toimittava lisäksi seuraavasti:

a)

niiden on laadittava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston keston ja markkinaolosuhteiden kannalta tarkoituksenmukainen liiketoimintasuunnitelma ja päivitettävä sitä säännöllisesti;

b)

niiden on etsittävä ja valittava mahdollisia liiketoimia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia a alakohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman kannalta;

c)

niiden on arvioitava valittuja liiketoimia niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja niihin liittyvien kokonaisriskien, kaikkien merkityksellisten lainsäädännöllisten, verotukseen liittyvien, taloudellisten tai muiden arvoon vaikuttavien tekijöiden, inhimillisten ja materiaalisten resurssien sekä strategioiden, mukaan lukien irtautumisstrategiat, kannalta;

d)

niiden on toteutettava liiketoimiin liittyvät asianmukaista huolellisuutta koskevat toiminnot ennen liiketoimien toteutuksen järjestämistä;

e)

niiden on valvottava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston suorituskykyä a kohdassa tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman kannalta.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on säilytettävä 1 kohdan nojalla toteutetuista toiminnoista kirjatut tiedot vähintään viiden vuoden ajan.

20 artikla

Asianmukainen huolellisuus vastapuolten ja päävälittäjien valinnassa ja nimeämisessä

1.   Valitessaan ja nimetessään vastapuolia ja päävälittäjiä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on noudatettava asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta ennen sopimuksen tekemistä ja jatkuvasti sen tekemisen jälkeen ottaen huomioon kyseisten vastapuolten ja päävälittäjien koko palveluvalikoima ja palvelujen laatu.

2.   Valitessaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston päävälittäjiä tai vastapuolia OTC-johdannaiskaupassa, arvopaperilainauksessa tai takaisinostosopimuksessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että päävälittäjät ja vastapuolet täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)

ne ovat viranomaisen jatkuvan valvonnan kohteena;

b)

ne ovat taloudellisesti vakaita;

c)

niillä on tarvittavat organisaatiorakenteet ja resurssit suorittaakseen palvelut, jotka niiden on tarkoitus tarjota sijoitusrahastojen hoitajalle tai sijoitusrahastolle.

3.   Arvioidessaan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua taloudellista vakautta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava huomioon se, kohdistetaanko päävälittäjään tai vastapuoleen toiminnan vakautta koskevaa sääntelyä, mukaan lukien riittävää pääomaa koskevat vaatimukset, ja valvotaanko niitä tehokkaasti.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ylimmän johdon on hyväksyttävä valittujen päävälittäjien luettelo. Poikkeustapauksissa voidaan nimittää päävälittäjiä luettelon ulkopuolelta edellyttäen, että ne täyttävät 2 kohdassa säädetyt vaatimukset ja ylin johto hyväksyy ne. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on kyettävä esittämään syyt tällaiseen valintaan ja osoittamaan, että se on noudattanut asianmukaista huolellisuutta luettelon ulkopuolisten päävälittäjien valinnassa ja valvonnassa.

21 artikla

Toimiminen rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja pätevästi

Selvittääkseen, toimiiko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja pätevästi, toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava vähintään seuraavien edellytysten täyttymistä:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimellä on kokonaisuutena riittävä tietämys, taidot ja kokemus, jotta se voi ymmärtää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintaa ja erityisesti siihen liittyviä tärkeimpiä riskejä sekä varoja, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoitetaan;

b)

hallintoelimen jäsenet käyttävät riittävästi aikaa hoitaakseen asianmukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan liittyvät toimintonsa;

c)

hallintoelimen jokainen jäsen toimii rehellisesti, lahjomattomasti ja riippumattomasti;

d)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja osoittaa riittävästi resursseja hallintoelimen jäsenten tehtävään asettamiseen ja koulutukseen.

22 artikla

Resurssit

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava palvelukseensa riittävästi henkilöstöä, jolla on osoitettujen vastuualueiden hoitamisen edellyttämät taidot, tietämys ja asiantuntemus.

2.   Sovellettaessa 1 kohtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava huomioon liiketoimintansa luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä kyseisen liiketoiminnan osana toteutettujen palvelujen ja toiminnan luonne ja laajuus.

23 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien tasapuolinen kohtelu

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen 57 artiklassa tarkoitetuilla päätöksentekomenettelyillä ja organisaatiorakenteella varmistetaan sijoittajien tasapuolinen kohtelu.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan yhdelle tai useammalle sijoittajalle mahdollisesti myöntämä erityiskohtelu ei saa asettaa muita sijoittajia yleisesti ottaen olennaisesti epäedulliseen asemaan.

24 artikla

Kannustimet

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ei katsota toimivan rehellisesti, oikeudenmukaisesti ja hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etujen mukaisesti direktiivin 2011/61/EU liitteessä I tarkoitettujen toimintojen hoitamisen yhteydessä toteuttamiensa toimien osalta, jos ne maksavat tai niille maksetaan maksu tai palkkio tai jos ne tarjoavat tai saavat muun kuin rahallisen edun lukuun ottamatta seuraavia:

a)

vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen lukuun toimivalle henkilölle maksettu tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan henkilön maksama maksu tai palkkio taikka vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen lukuun toimivalle henkilölle tarjottu tai näiden tarjoama muu kuin rahallinen etu;

b)

kolmannelle osapuolelle tai sen lukuun toimivalle henkilölle maksettu tai kolmannen osapuolen tai sen lukuun toimivan henkilön maksama maksu tai palkkio taikka kolmannelle osapuolelle tai sen lukuun toimivalle henkilölle tarjottu tai näiden tarjoama muu kuin rahallinen etu, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi osoittaa seuraavien edellytysten täyttyvän:

i)

maksusta, palkkiosta tai edusta ja sen luonteesta ja määrästä tai, kun määrää ei pystytä määrittämään, määrän laskentamenetelmästä on ennen asianomaisen palvelun tarjoamista annettava vaihtoehtoisten sijoitusrahaston sijoittajille selkeässä muodossa kattavat, paikkansapitävät ja ymmärrettävät tiedot;

ii)

maksun tai palkkion maksamisen tai muun kuin rahallisen edun tarjoamisen on tarkoitus parantaa kyseisen palvelun laatua, eikä se saa haitata sen velvollisuuden noudattamista, jonka mukaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toimittava hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etujen mukaisesti;

c)

varsinaiset maksut, joilla mahdollistetaan asianomaisen palvelun tarjoaminen tai jotka ovat tarpeen sen tarjoamiseksi, mukaan luettuina säilytyspalkkiot, selvitys- ja vaihtopalkkiot sekä lakisääteiset verot ja maksut, ja jotka eivät luonteensa vuoksi voi johtaa ristiriitaan rehellistä, oikeudenmukaista ja hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etujen mukaista toimintaa koskevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan velvollisuuksien kanssa.

2.   Maksuun, palkkioon tai muuhun kuin rahalliseen etuun liittyvien järjestelyjen tärkeimpien ehtojen julkistaminen tiivistelmänä katsotaan tyydyttäväksi sovellettaessa 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa edellyttäen, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja sitoutuu julkistamaan yksityiskohtaisia lisätietoja hoidettavan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajan pyynnöstä ja että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja täyttää kyseisen sitoumuksen.

25 artikla

Resurssien ja menettelyjen tehokas käyttö – Toimeksiantojen käsittely

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja sovellettava menettelyjä ja järjestelyjä, joiden avulla toimeksiannot voidaan toteuttaa viipymättä, oikeudenmukaisesti ja nopeasti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen ja järjestelyjen on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

niillä on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun toteutetut toimeksiannot kirjataan ja kohdennetaan viipymättä ja oikein;

b)

niillä on toteutettava toisiaan vastaavat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimeksiannot järjestyksessä ja viipymättä, jollei tämä ole toimeksiannon erityispiirteiden tai vallitsevien markkinaolosuhteiden kannalta epätarkoituksenmukaista tai jollei vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etu muuta vaadi.

3.   Toteutettujen toimeksiantojen selvityksessä saadut rahoitusvälineet, rahasummat tai muut varat on siirrettävä viipymättä ja oikein asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tilille.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saa käyttää väärin tietoja, jotka liittyvät kesken oleviin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimeksiantoihin, ja sen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet estääkseen relevantteja henkilöitään käyttämästä väärin tällaisia tietoja.

26 artikla

Merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamiseen liittyvät raportointivelvollisuudet

1.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ovat toteuttaneet sijoittajalta saadun merkintätoimeksiannon tai mahdollisen lunastustoimeksiannon, niiden on annettava sijoittajalle pysyvällä välineellä viipymättä olennaiset tiedot kyseisen toimeksiannon toteutuksesta tai merkintätarjouksen hyväksymisestä tapauksen mukaan.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos kolmannen osapuolen edellytetään antavan sijoittajalle vahvistuksen toimeksiannon toteuttamisesta ja vahvistus sisältää olennaiset tiedot.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kyseinen kolmas osapuoli noudattaa velvoitteitaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen olennaisten tietojen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tunnistetiedot;

b)

sijoittajan tunnistetiedot;

c)

päivämäärä ja kellonaika, jolloin toimeksianto on vastaanotettu;

d)

toimeksiannon toteutuspäivä;

e)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tunnistetiedot;

f)

toimeksiannon bruttoarvo, mukaan lukien merkintäpalkkiot, tai nettomäärä lunastuspalkkioiden vähentämisen jälkeen.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sijoittajan pyynnöstä annettava tälle tiedot siitä, missä vaiheessa toimeksiannon toteuttaminen tai merkintätarjouksen hyväksyminen on, tai tapauksen mukaan tiedot molemmista.

27 artikla

Hoidetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun käytävää kauppaa koskevien päätösten täytäntöönpano

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimittava hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai näiden sijoittajien etujen mukaisesti pannessaan niiden sijoitussalkkujen hoidon yhteydessä täytäntöön päätöksiä, jotka koskevat hoidetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun käytävää kauppaa.

2.   Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ostavat tai myyvät rahoitusvälineitä tai muita varoja, joiden kannalta parhaalla toteutuksella on merkitystä, ja sovellettaessa 1 kohtaa niiden on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet päästäkseen hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon hinta, kustannukset, nopeus, toimeksiannon toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyys, toimeksiannon suuruus, luonne tai muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Näiden tekijöiden suhteellinen merkitys on määritettävä seuraavin perustein:

a)

tavoitteet, sijoituspolitiikka ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston erityiset riskit sellaisina kuin ne on esitetty vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjassa taikka sen esitteessä tai tarjousasiakirjoissa;

b)

toimeksiannon ominaispiirteet;

c)

toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden tai muiden varojen ominaispiirteet;

d)

niiden toteuttamispaikkojen ominaispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön toimivat järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on erityisesti laadittava kirjallisesti toimeksiantojen toteuttamista koskeva politiikka ja pantava se täytäntöön, jotta vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ja niiden sijoittajat saavuttavat 2 kohdan mukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimeksiantojen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on valvottava säännöllisesti toimeksiantojen toteuttamista koskevien järjestelyjen ja politiikan toimivuutta havaitakseen ja tarvittaessa korjatakseen mahdolliset puutteet.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tarkasteltava vuosittain uudelleen toimeksiantojen toteuttamista koskevaa politiikkaansa. Uudelleentarkastelu on suoritettava myös silloin, kun tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kykyyn päästä hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen.

6.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on voitava osoittaa, että ne ovat toteuttaneet toimeksiannot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun toimeksiantojen toteuttamista koskevan politiikkansa mukaisesti.

7.   Kun valittavana ei ole eri toteuttamispaikkoja, 2–5 kohtaa ei sovelleta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kuitenkin kyettävä osoittamaan, ettei valittavana ole eri toteuttamispaikkoja.

28 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun toteutettavien toimeksiantojen antaminen muiden yhteisöjen toteutettavaksi

1.   Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ostaa tai myy rahoitusvälineitä tai muita varoja, joiden kannalta parhaalla mahdollisella toteutuksella on merkitystä, sen on toimittava hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tai niiden sijoittajien etujen mukaisesti antaessaan niiden sijoitussalkkujen hoidon yhteydessä toimeksiantoja muiden yhteisöjen toteutettavaksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun käytävää kauppaa varten.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet päästäkseen hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen ottaen huomioon hinta, kustannukset, nopeus, toimeksiannon toteuttamisen ja selvityksen todennäköisyys, toimeksiannon suuruus, luonne tai muut toimeksiannon toteuttamisen kannalta olennaiset seikat. Näiden tekijöiden suhteellinen merkitys on määritettävä 27 artiklan 2 kohdassa säädetyin perustein.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön politiikka sekä sovellettava sitä noudattaakseen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua velvollisuutta. Politiikassa on yksilöitävä kunkin rahoitusvälinelajin osalta yhteisöt, joille toimeksiannot voidaan antaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja saa toteuttaa toimeksiantoa koskevat järjestelyt ainoastaan, jos ne ovat tässä artiklassa asetettujen velvoitteiden mukaiset. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on asetettava hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoittajien saataville asianmukaista tietoa tämän kohdan mukaisesti vahvistetusta politiikasta ja siinä tapahtuneista olennaisista muutoksista.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on valvottava säännöllisesti 2 kohdan mukaisesti käyttöön otetun politiikan tehokkuutta ja erityisesti siinä yksilöityjen yhteisöjen toteuttamien toimeksiantojen laatua sekä tarvittaessa korjattava mahdolliset puutteet.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on lisäksi tarkasteltava kyseistä politiikkaa vuosittain uudelleen. Uudelleentarkastelu on suoritettava myös silloin, kun tapahtuu olennainen muutos, joka vaikuttaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kykyyn päästä hoidettujen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on voitava osoittaa, että ne ovat antaneet toimeksiannot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun 2 kohdan nojalla käyttöön otetun politiikan mukaisesti.

5.   Kun valittavana ei ole eri toteuttamispaikkoja, 2–5 kohtaa ei sovelleta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kuitenkin kyettävä osoittamaan, ettei valittavana ole eri toteuttamispaikkoja.

29 artikla

Kaupankäyntitoimeksiantojen yhdistäminen ja kohdentaminen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat voivat toteuttaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimeksiantoja yhdessä toisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai asiakkaan toimeksiannon tai omien varojensa sijoittamisen yhteydessä tehdyn toimeksiannon kanssa ainoastaan, jos

a)

voidaan kohtuudella olettaa, että toimeksiantojen yhdistäminen ei ole kokonaistuloksen kannalta epäedullista jollekin niistä vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista, yhteissijoitusyrityksistä tai asiakkaista, joiden toimeksiannot on tarkoitus yhdistää;

b)

käyttöön otetaan toimeksiantojen kohdentamispolitiikka, joka pannaan täytäntöön ja jossa määritetään riittävän tarkkaan se, miten yhdessä toteutetut toimeksiannot kohdennetaan tasapuolisesti, mukaan lukien se, miten toimeksiantojen määrä ja hinta vaikuttavat kohdentamiseen ja miten osittaista toteuttamista käsitellään.

2.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja yhdistää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimeksiannon muiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai asiakkaiden yhden tai useamman toimeksiannon kanssa ja yhdistetty toimeksianto toteutetaan osittain, sen on kohdennettava asianomaiset kaupat toimeksiantojen kohdentamispolitiikkansa mukaisesti.

3.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja yhdistää liiketoimia omaan lukuunsa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai asiakkaiden yhden tai useamman toimeksiannon kanssa, se ei saa kohdentaa asianomaisia kauppoja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai asiakkaan kannalta haitallisella tavalla.

4.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja yhdistää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, yhteissijoitusyrityksen tai muun asiakkaan toimeksiannon omaan lukuunsa toteutettavan liiketoimen kanssa ja yhdistetty toimeksianto toteutetaan osittain, sen on annettava asianomaisia kauppoja kohdentaessaan etusija vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle, yhteissijoitusyritykselle tai asiakkaille omaan lukuunsa toteutettavaan liiketoimeen nähden.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja kuitenkin pystyy perustellusti osoittamaan kyseiselle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai asiakkaalle, ettei se olisi ilman yhdistämistä voinut toteuttaa kyseistä toimeksiantoa yhtä edullisin ehdoin tai lainkaan, se saa kohdentaa omaan lukuunsa toteutetun liiketoimen suhteellisesti noudattaen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua politiikkaa.

2 JAKSO

Eturistiriidat

(direktiivin 2011/61/EU 14 artikla)

30 artikla

Eturistiriitojen tyypit

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoidon yhteydessä esiintyvien eturistiriitojen toteamiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava huomioon erityisesti se, onko vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitaja, relevantti henkilö tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaan määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa oleva henkilö jossakin seuraavista tilanteista:

a)

se saa todennäköisesti taloudellista etua tai välttää taloudellisen tappion vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien kustannuksella;

b)

se saa vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen sijoittajille tai asiakkaalle tarjotun palvelun tai suoritetun toiminnan taikka kyseisen sijoitusrahaston tai asiakkaan lukuun toteutetun liiketoimen tulokseen liittyvän, kyseisen sijoitusrahaston edusta poikkeavan edun;

c)

sillä on taloudellinen tai muunlainen kannustin suosia

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston edun sijaan yhteissijoitusyrityksen, asiakkaan tai asiakasryhmän taikka toisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston etua;

saman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toisen sijoittajan tai sijoittajaryhmän edun sijaan jonkin sijoittajan etua;

d)

se suorittaa samat toiminnot vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja toiselle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle, yhteissijoitusyritykselle tai asiakkaalle; tai

e)

se saa tai tulee saamaan muulta henkilöltä kuin vaihtoehtoiselta sijoitusrahastolta tai sen sijoittajilta sellaisen kannustimen rahana, tavarana tai palveluna, joka liittyy vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tarjottavaan yhteiseen salkunhoitoon ja poikkeaa kyseisestä palvelusta tavallisesti perittävästä palkkiosta tai maksusta.

31 artikla

Eturistiriitoja koskeva politiikka

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön eturistiriitoja koskeva politiikka, pantava se täytäntöön ja sovellettava sitä. Tällainen politiikka on laadittava kirjallisesti, ja sen on oltava asianmukainen vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan kokoon ja organisaatioon sekä sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja kuuluu ryhmään, politiikassa on otettava huomioon myös kaikki sellaiset olosuhteet, joista kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja on tai joista sen pitäisi olla tietoinen ja jotka voivat ryhmän muiden jäsenten rakenteen ja liiketoiminnan johdosta aiheuttaa eturistiriitoja.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti käyttöön otetussa eturistiriitoja koskevassa politiikassa on määritettävä seuraavat:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan harjoittaman tai sen lukuun harjoitettavan toiminnan, mukaan lukien sen, jolle tehtäviä on siirretty, sen, jolle tehtäviä on siirretty edelleen, ulkopuolisen arvonmäärittäjän tai vastapuolen harjoittama toiminta, osalta erittely olosuhteista, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa eturistiriidan, johon liittyy vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etuihin kohdistuva merkittävä vahinkoriski;

b)

tällaisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi noudatettavat menettelyt ja toteutettavat toimenpiteet.

32 artikla

Sijoitusten lunastukseen liittyvät eturistiriidat

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, joka hoitaa avointa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, on yksilöitävä, hallittava ja valvottava direktiivin 2011/61/EU 14 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvoitteidensa mukaisesti eturistiriitoja, joita syntyy sellaisten sijoittajien välillä, jotka haluavat lunastaa sijoituksensa ja jotka haluavat pitää sijoituksensa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, ja mahdollisia ristiriitoja, joita syntyy vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan kannustimen sijoittaa maksuvalmiudeltaan heikkoihin varoihin ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lunastuspolitiikan välillä.

33 artikla

Eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat menettelyt ja toimenpiteet

1.   Menettelyt ja toimenpiteet, jotka otetaan käyttöön eturistiriitojen ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi, on suunniteltava siten, että niillä voidaan varmistaa, että eturistiriidan riskin sisältävään liiketoimintaan osallistuvat relevantit henkilöt harjoittavat kyseistä toimintaa riippumattomasti siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja ryhmän, johon se kuuluu, koon ja toiminnan sekä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etuihin kohdistuvan vahinkoriskin merkittävyyden kannalta.

2.   Jos se on tarpeen ja asianmukaista, jotta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi varmistaa riittävän riippumattomuuden tason, 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti noudatettaviin menettelyihin ja toteutettaviin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

a)

tehokkaat menettelyt, joilla estetään tietojenvaihto tai valvotaan sitä sellaista yhteistä salkunhoitoa tai muuta direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaista toimintaa harjoittavien relevanttien henkilöiden välillä, johon liittyy eturistiriidan riski, kun kyseisten tietojen vaihtaminen voi vahingoittaa yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai tällaisten sijoitusrahastojen sijoittajien etua;

b)

sellaisten relevanttien henkilöiden erillinen valvonta, joiden päätoimintoihin kuuluu yhteisen salkunhoidon harjoittaminen sellaisten asiakkaiden tai sijoittajien lukuun tai palvelujen tarjoaminen sellaisille asiakkaille tai sijoittajille, joiden edut saattavat joutua ristiriitaan tai jotka muutoin edustavat eri etuja, jotka saattavat joutua ristiriitaan, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan edut;

c)

suoran yhteyden poistaminen jostakin toiminnasta pääasiassa vastaaville relevanteille henkilöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden ja jostakin toisesta toiminnasta pääasiassa vastaaville muille relevanteille henkilöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden tai näiden tuottamien tulojen väliltä, jos kyseisten toimintojen osalta voi syntyä eturistiriita;

d)

toimenpiteet, joilla estetään henkilöä käyttämästä asiatonta vaikutusvaltaa tapaan, jolla relevantti henkilö harjoittaa yhteistä salkunhoitoa, tai joilla rajoitetaan kyseisen vaikutusvallan käyttöä;

e)

toimenpiteet, joilla estetään tai valvotaan relevantin henkilön samanaikaista tai peräkkäistä osallistumista erillisiin yhteisiin salkunhoitotoimintoihin tai muuhun direktiivin 2011/61/EU 6 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaiseen toimintaan, jos kyseinen osallistuminen voi heikentää eturistiriitojen asianmukaista hallintaa.

Jos yhden tai useamman edellä mainitun toimenpiteen ja menettelyn käyttöönotolla tai soveltamisella ei voida varmistaa riittävää riippumattomuutta, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön sellaisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja menettelyjä tai sellaisia lisätoimenpiteitä ja -menettelyjä kuin on tarpeen ja asianmukaista.

34 artikla

Eturistiriitojen hallitseminen

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan soveltamilla organisaatio- ja hallintojärjestelyillä ei pystytä riittävällä tavalla varmistamaan, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etuihin kohdistuvat vahinkoriskit vältetään, asiasta on ilmoitettava viipymättä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ylimmälle johdolle tai muulle toimivaltaiselle sisäiselle elimelle, jotta ne voivat tehdä tarvittavat päätökset tai toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja toimii vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien parhaiden etujen mukaisesti.

35 artikla

Eturistiriitojen valvominen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on kirjattava ja saatettava säännöllisesti ajan tasalle tiedot sellaisesta toiminnasta, jota se on harjoittanut tai jota on harjoitettu sen lukuun ja joka on aiheuttanut sellaisen eturistiriidan, johon liittyy yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etuihin kohdistuva merkittävä vahinkoriski, tai kun on kyse jatkuvasta toiminnasta, joka voi aiheuttaa tällaisen eturistiriidan.

2.   Ylimmän johdon on saatava tihein väliajoin ja vähintään kerran vuodessa kirjallisia raportteja 1 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta.

36 artikla

Eturistiriidoista ilmoittaminen

1.   Tiedot, jotka on annettava sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 14 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, on toimitettava sijoittajille pysyvällä välineellä tai verkkosivustolla.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan verkkosivuston välityksellä eikä tietoa osoiteta henkilökohtaisesti sijoittajalle, seuraavien ehtojen on täytyttävä:

a)

sijoittajalle on ilmoitettu verkkosivuston osoite ja paikka, jossa tieto on verkkosivustolla saatavilla, ja sijoittaja on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen kyseisellä tavalla;

b)

tiedon on oltava ajantasaista;

c)

tiedon on oltava jatkuvasti saatavilla kyseisillä verkkosivuilla niin pitkän ajan kuin sijoittajan voidaan kohtuudella odottaa tarvitsevan siihen tutustumiseen.

37 artikla

Äänioikeuksien käyttöä koskevat strategiat

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on kehitettävä asianmukaiset ja tehokkaat strategiat sen määrittämiseksi, milloin ja millä tavalla sen hoitamissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkuissa olevia äänioikeuksia käytetään yksinomaan kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen sijoittajien hyväksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa strategiassa on määritettävä toimenpiteet ja menettelyt, joilla

a)

valvotaan merkittäviä yhtiötapahtumia;

b)

varmistetaan, että äänioikeuksia käytetään kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitustavoitteiden ja -politiikan mukaisesti;

c)

estetään äänioikeuksien käytöstä syntyvät eturistiriidat tai hallitaan niitä.

3.   Tiivistelmä strategioista ja niiden perusteella toteutetuista toimista on asetettava pyynnöstä sijoittajien saataville.

3 JAKSO

Riskienhallinta

(direktiivin 2011/61/EU 15 artikla)

38 artikla

Riskienhallintajärjestelmät

Sovellettaessa tätä jaksoa riskienhallintajärjestelmien on katsottava tarkoittavan järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan organisaatiorakenteen merkityksellisistä osatekijöistä, joissa ovat keskeisessä asemassa pysyvä riskienhallintatoiminto, kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian kannalta merkitykselliseen riskienhallintaan liittyvät politiikat ja menettelyt sekä riskien mittaamiseen ja hallintaan liittyvät järjestelyt, prosessit ja tekniikat, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää suhteessa kuhunkin hoitamaansa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon.

39 artikla

Pysyvä riskienhallintatoiminto

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön pysyvä riskienhallintatoiminto ja pidettävä sitä yllä seuraavia tarkoituksia varten:

a)

pannakseen täytäntöön tehokkaat riskienhallintapolitiikat ja menettelyt, joiden avulla voidaan tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa jatkuvasti kaikkia riskejä, jotka ovat merkityksellisiä kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategian kannalta ja joille kukin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto altistuu tai voi altistua;

b)

varmistaakseen, että sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili on johdonmukainen tämän asetuksen 44 artiklan mukaisesti asetettujen riskirajojen kannalta;

c)

valvoakseen 44 artiklan mukaisesti asetettujen riskirajojen noudattamista ja ilmoittaakseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimelle ja mahdolliselle valvontatoiminnon hoitajalle riittävän ajoissa, jos se katsoo, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili on epäjohdonmukainen riskirajojen kannalta, tai jos se havaitsee olennaisen riskin siitä, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili muuttuu epäjohdonmukaiseksi riskirajojen kannalta;

d)

antaakseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimelle ja mahdolliselle valvontatoiminnon hoitajalle vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden kannalta tarkoituksenmukaisin väliajoin seuraavat säännöllisesti päivitettävät tiedot:

i)

44 artiklan mukaisesti asetettujen riskirajojen ja sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilin välinen johdonmukaisuus ja kyseisten rajojen noudattaminen;

ii)

riskienhallintaprosessin riittävyys ja tehokkuus, erityisesti maininta siitä, onko todellisten tai ennakoitavissa olevien puutteiden korjaamiseksi toteutettu tai aiottu toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä;

e)

antaakseen ylemmälle johdolle säännöllisesti päivitettyjä tietoja, joissa arvioidaan kunkin hoidetun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nykyistä riskitasoa sekä 44 artiklan mukaisesti asetettujen riskirajojen todellisia tai ennakoitavissa olevia rikkomisia sen varmistamiseksi, että asianmukaisia toimia voidaan toteuttaa nopeasti.

2.   Riskienhallintatoiminnolla on oltava valtuudet ja oikeus saada kaikki sellaiset tiedot, jotka se tarvitsee 1 kohdan mukaisten tehtävien hoitamiseksi.

40 artikla

Riskienhallintapolitiikka

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja pidettävä yllä riittävää ja dokumentoitua riskienhallintapolitiikkaa, jossa yksilöidään kaikki merkitykselliset riskit, joille sen hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot altistuvat tai voivat altistua.

2.   Riskienhallintapolitiikan on käsitettävä menettelyt, joiden avulla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi arvioida kuhunkin hoitamaansa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon kohdistuvat markkina-, likviditeetti- ja vastapuoliriskit sekä kaikki muut riskit, mukaan lukien operatiiviset riskit, jotka voivat olla olennaisia kunkin sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kannalta.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava riskienhallintapolitiikassa esille vähintään seuraavat seikat:

a)

tekniikat, välineet ja järjestelyt, joiden avulla se voi noudattaa 45 artiklaa;

b)

tekniikat, välineet ja järjestelyt, joiden avulla vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskiä voidaan arvioida ja valvoa tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa maksuvalmiusolosuhteissa, mukaan lukien 48 artiklan mukaisten säännöllisesti suoritettujen stressitestien avulla;

c)

riskienhallintaan liittyvien vastuiden jako vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sisällä;

d)

tämän asetuksen 44 artiklan mukaisesti asetetut riskirajat ja perustelut, joiden mukaan ne mukautetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiiliin, josta on ilmoitettu sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti;

e)

39 artiklassa tarkoitetun pysyvän riskienhallintatoiminnon antamien raporttien ehdot, sisältö, raportointitiheys ja vastaanottajat.

4.   Riskienhallintapolitiikassa on oltava 43 artiklassa tarkoitettujen suojatoimien kuvaus, jossa mainitaan erityisesti seuraavat seikat:

a)

mahdollisten eturistiriitojen luonne;

b)

käyttöön otetut korjaustoimet;

c)

syyt, joiden vuoksi kyseisten toimien olisi kohtuudella oletettava mahdollistavan riskienhallintatoiminnon riippumattoman toteutuksen;

d)

kuinka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja aikoo varmistaa, että korjaustoimet ovat kauttaaltaan tehokkaita.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun riskienhallintapolitiikan on oltava tarkoituksenmukaista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden kannalta.

41 artikla

Riskienhallintajärjestelmien arviointi, valvonta ja uudelleentarkastelu

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on arvioitava, valvottava ja tarkasteltava uudelleen säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa,

a)

riskienhallintapolitiikan sekä 45 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen, prosessien ja tekniikoiden riittävyyttä ja tehokkuutta;

b)

sitä, miten hyvin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa riskienhallintapolitiikkaa sekä 45 artiklassa tarkoitettuja järjestelyjä, prosesseja ja tekniikoita;

c)

niiden toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta, jotka on toteutettu riskienhallintaprosessissa mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

d)

riskienhallintatoiminnon suorituskykyä;

e)

niiden toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta, joilla varmistetaan riskienhallintatoiminnon toiminnallinen ja hierarkkinen erottaminen 42 artiklan mukaisesti.

Ylin johto päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännöllisen uudelleentarkastelun toteutusvälin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan ja sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonne, laajuus ja monitahoisuus.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun säännöllisen uudelleentarkastelun lisäksi riskienhallintajärjestelmiä on tarkasteltava uudelleen, jos

a)

riskienhallintapolitiikkaan sekä 45 artiklassa tarkoitettuihin järjestelyihin, prosesseihin ja tekniikoihin tehdään olennaisia muutoksia;

b)

sisäiset tai ulkopuoliset tapahtumat edellyttävät täydentävää uudelleentarkastelua;

c)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja -tavoitteisiin tehdään olennaisia muutoksia.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on päivitettävä riskienhallintajärjestelmät 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun tulosten perusteella.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on ilmoitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle olennaisista muutoksista riskienhallintapolitiikassa sekä 45 artiklassa tarkoitetuista järjestelyistä, prosesseista ja tekniikoista.

42 artikla

Riskienhallintatoiminnon toiminnallinen ja hierarkkinen erottaminen

1.   Riskienhallintatoiminto on katsottava toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotetuksi toimintayksiköistä, myös salkunhoitotoiminnosta, vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintayksiköiden toiminnasta, myös salkunhoitotoiminnosta, vastaavat henkilöt eivät valvo riskienhallintatoiminnon toteutukseen osallistuvia henkilöitä;

b)

riskienhallintatoiminnon toteutukseen osallistuvat henkilöt eivät osallistu toimintayksikköjen toimintaan eivätkä salkunhoitotoiminnon toteutukseen;

c)

riskienhallintatoimintoon osallistuvat henkilöt saavat korvauksen kyseiseen toimintoon liittyvien tavoitteiden saavuttamisen perusteella riippumatta toimintayksikköjen, mukaan lukien salkunhoitotoiminto, tuloksesta:

d)

palkka- ja palkkiokomitea, jos sellainen on perustettu, valvoo suoraan riskienhallintatoimintoon liittyvissä tehtävissä toimivien ylempien toimihenkilöiden palkkaa ja palkkioita.

2.   On varmistettava, että 1 kohdan mukainen riskienhallintatoiminnon toiminnallinen ja hierarkkinen erottaminen kattaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan koko hierarkkisen rakenteen aina sen hallintoelimeen asti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimen ja mahdollisen valvontatoiminnon hoitajan on tarkasteltava uudelleen riskienhallintatoiminnon erottamista.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava uudelleen tapaa, jolla kyseinen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on soveltanut 1 ja 2 kohtaa, direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyin perustein.

43 artikla

Suojatoimet eturistiriitojen varalta

1.   Direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla suojatoimilla eturistiriitojen varalta on varmistettava vähintään se, että

a)

riskienhallintatoiminnon tekemät päätökset perustuvat luotettaviin tietoihin, joita riskienhallintatoiminto valvoo asianmukaisessa laajuudessa;

b)

riskienhallintatoiminnon toteutukseen osallistuvan henkilöstön saamat palkat ja palkkiot perustuvat riskienhallintatoimintoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen riippumatta niiden liiketoimintasektorien tuloksesta, joiden toimintaan ne osallistuvat;

c)

riskienhallintatoiminto on asianmukaisen riippumattoman uudelleentarkastelun kohteena, jotta voidaan varmistaa, että päätökset tehdään riippumattomasti;

d)

riskienhallintatoiminto on edustettuna hallintoelimessä tai valvontatoiminnossa, jos sellainen on perustettu, vähintään samoin valtuuksin kuin salkunhoitotoiminto;

e)

keskenään ristiriidassa olevat tehtävät erotetaan asianmukaisesti toisistaan.

2.   Jos se on oikeasuhteista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden, 1 kohdassa tarkoitetuilla suojatoimilla on myös varmistettava, että

a)

sisäinen tarkastustoiminto tai, jos sellaista ei ole perustettu, hallintoelimen nimittämä ulkopuolinen osapuoli, tarkastelee säännöllisesti uudelleen riskienhallintatoiminnon tuloksia;

b)

jos riskikomitea on perustettu, sillä on riittävät resurssit ja sen jäsenillä, jotka eivät ole riippumattomia, ei ole kohtuutonta vaikutusvaltaa suhteessa riskienhallintatoimintoon.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hallintoelimen ja, jos sellainen on perustettu, valvontatoiminnon on otettava käyttöön suojatoimet 1 ja 2 kohdan mukaisten eturistiriitojen varalta, tarkasteltava säännöllisesti uudelleen niiden tehokkuutta ja toteutettava oikea-aikaisia korjaustoimia mahdollisten puutteiden poistamiseksi.

44 artikla

Riskirajat

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta määrälliset tai laadulliset riskirajat taikka molemmat ottaen huomioon kaikki merkitykselliset riskit. Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja asettaa vain laadullisia rajoja, sen on kyettävä perustelemaan tämä toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Kullekin vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle asetettavien laadullisten ja määrällisten riskirajojen on katettava vähintään seuraavat riskit:

a)

markkinariskit;

b)

luottoriskit;

c)

maksuvalmiusriskit;

d)

vastapuoliriskit;

e)

operatiiviset riskit.

3.   Asettaessaan riskirajoja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava huomioon kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tapauksessa käytetyt strategiat ja varat sekä kuhunkin vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavat kansalliset säännöt. Kyseiset riskirajat on mukautettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiiliin, sellaisena kuin se on ilmoitettu sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja hallintoelimen on hyväksyttävä kyseiset riskirajat.

45 artikla

Riskien mittaaminen ja hallinta

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön riittävät ja tehokkaat järjestelyt, prosessit ja tekniikat

a)

yksilöidäkseen, mitatakseen, hallitakseen ja valvoakseen jatkuvasti riskejä, joille niiden hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot altistuvat tai voivat altistua;

b)

varmistaakseen, että 44 artiklan mukaisesti asetettuja rajoja noudatetaan.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen, prosessien ja tekniikoiden on oltava oikeasuhteisia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan ja kunkin sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden sekä johdonmukaisia kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilin kannalta, sellaisena kuin se on ilmoitettu sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3.   Sovellettaessa 1 kohtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toteutettava seuraavat toimet kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta:

a)

otettava käyttöön tarvittavat riskienmittausjärjestelyt, -prosessit ja -tekniikat sen varmistamiseksi, että otettuihin positioihin liittyvät riskit ja niiden vaikutus koko riskiprofiiliin mitataan tarkasti asianmukaisten ja luotettavien tietojen perusteella ja että riskienmittausjärjestelyt, -prosessit ja -tekniikat dokumentoidaan riittävästi;

b)

tehtävä määräaikaisia toteumatestejä tarkistaakseen riskienmittausjärjestelyjen, kuten mallipohjaisten ennusteiden ja estimaattien, validiuden;

c)

tehtävä säännöllisesti asianmukaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä puuttuakseen markkinaolosuhteiden mahdollisista muutoksista johtuviin riskeihin, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon;

d)

varmistettava, että voimassa oleva riskitaso on 44 artiklan mukaisesti asetettujen riskirajojen mukainen;

e)

otettava käyttöön, pantava täytäntöön ja pidettävä yllä riittäviä menettelyjä, jotka johtavat sijoittajien parhaan edun mukaisiin oikea-aikaisiin korjaustoimiin, jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskirajoja tosiasiallisesti rikotaan tai niitä ennakoidaan rikottavan;

f)

varmistettava, että kullakin vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on 46 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaiset maksuvalmiuden hallintajärjestelmät ja -menettelyt.

4 JAKSO

Maksuvalmiuden hoito

(direktiivin 2011/61/EU 16 artikla)

46 artikla

Maksuvalmiudenhoitojärjestelmät ja -menettelyt

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kyettävä osoittamaan kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, että ne ovat ottaneet käyttöön direktiivin 2011/61/EU 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset maksuvalmiudenhoitojärjestelmät ja tehokkaat menettelyt, joissa on otettu huomioon kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategia, maksuvalmiusprofiili ja lunastuspolitiikka.

47 artikla

Maksuvalmiusriskin valvonta ja hallinta

1.   Edellä 46 tarkoitetuilla maksuvalmiudenhoitojärjestelmillä ja -menettelyillä on varmistettava vähintään, että

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja pitää vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa yllä velvoitteidensa kannalta asianmukaista maksuvalmiutta, määritettynä markkinoilla olevien vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen suhteellisen maksuvalmiuden perusteella sekä ottaen huomioon likvidaation edellyttämä aika ja hinta tai arvo, jolla kyseiset varat voidaan likvidoida, ja niiden herkkyys muille markkinariskeille tai markkinoihin vaikuttaville tekijöille;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valvoo vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varallisuussalkun maksuvalmiusprofiilia ottaen huomioon yksittäisten varojen marginaalinen osuus, jolla voi olla olennainen vaikutus maksuvalmiuteen, sekä vastuita ja sitoumuksia (ehdollisia tai muita), joita vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla voi olla suhteessa velvoitteisiinsa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava näitä tarkoituksia varten huomioon vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajanpohjan profiili, mukaan lukien sijoittajien tyyppi, sijoitusten suhteellinen koko ja sijoituksiin sovellettavat lunastusehdot;

c)

jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa muihin yhteissijoitusyrityksiin, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valvoo lähestymistapaa, jota kyseisten muiden yhteissijoitusyritysten rahastonhoitajat noudattavat suhteessa maksuvalmiuden hoitoon, myös laatimalla säännöllisiä uudelleenarviointeja, joiden perusteella valvotaan niiden kohde-etuutena olevien yhteissijoitusyritysten lunastuslausekkeisiin tehtäviä muutoksia, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa. Sen estämättä, mitä direktiivin 2011/61/EU 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, tätä velvoitetta ei sovelleta, jos muilla yhteissijoitusyrityksillä, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa, käydään aktiivisesti kauppaa direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla tai vastaavilla kolmannen maan markkinoilla;

d)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja panee täytäntöön ja pitää yllä asianmukaisia maksuvalmiuden mittausjärjestelyjä ja -menettelyjä arvioidakseen positioihin ja suunniteltuihin sijoituksiin liittyviä määrällisiä ja laadullisia riskejä, joilla on olennainen vaikutus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varallisuussalkun maksuvalmiusprofiiliin, jotta kyseisten riskien vaikutuksia maksuvalmiusprofiiliin kokonaisuutena tarkasteluna voidaan mitata asianmukaisesti. Käytettävillä menettelyillä on varmistettava, että kyseisellä sijoitusrahastojen hoitajalla on riittävät tiedot niiden varojen maksuvalmiudesta, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut tai aikoo sijoittaa, sekä varojen maksuvalmiuden riittävä tuntemus, mukaan lukien tarvittaessa kaupantekovolyymi ja alttius hinnanvaihteluille ja/tai yksittäisten omaisuuserien osto- ja myyntihinnan erotukset tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa maksuvalmiusolosuhteissa;

e)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tarkastelee ja ottaa käyttöön välineitä ja järjestelyjä, mukaan lukien erityisjärjestelyt, jotka ovat tarpeen kunkin sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi. Kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on yksilöitävä olosuhteet, joissa näitä välineitä ja järjestelyjä voidaan käyttää sekä tavanomaisissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa, ottaen huomioon kaikkien vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien tasapuolinen kohtelu suhteessa kuhunkin hoidettavaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon. Kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja voi käyttää tällaisia välineitä ja järjestelyjä vain kyseisissä olosuhteissa ja vain, jos se on antanut asianmukaiset tiedot 108 artiklan mukaisesti.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on dokumentoitava 1 kohdassa tarkoitetut maksuvalmiudenhoitopolitiikkansa ja -menettelynsä, tarkasteltava niitä uudelleen vähintään kerran vuodessa ja päivitettävä ne mahdollisten muutosten tai uusien järjestelyjen tapauksessa.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin maksuvalmiudenhoitojärjestelmiinsä ja -menettelyihinsä asianmukaiset eskalointitoimenpiteet ennakoitujen tai tosiasiallisten maksuvalmiusvajeiden tai muiden vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa ilmenevien vaikeiden tilanteiden varalta.

4.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja hoitaa vivutettua suljettua vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, 1 kohdan e alakohtaa ei sovelleta.

48 artikla

Maksuvalmiuden hoidossa sovellettavat rajat ja stressitestit

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tarvittaessa pantava täytäntöön ja pidettävä yllä kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden kannalta riittäviä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiutta tai heikkoa maksuvalmiutta koskevia rajoja, jotka ovat niiden velvoitteiden ja lunastuspolitiikan sekä 44 artiklassa säädettyjen määrällisiä ja laadullisia riskirajoja koskevien vaatimusten mukaisia.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on valvottava kyseisten rajojen noudattamista, ja jos rajat ylitetään tai todennäköisesti ylitetään, niiden on määritettävä vaaditut (tai tarvittavat) toimet. Määrittäessään asianmukaisia toimia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tarkasteltava maksuvalmiudenhoitopolitiikan ja -menettelyjen riittävyyttä, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen maksuvalmiusprofiilin asianmukaisuutta ja epätavallisten lunastustoimeksiantomäärien vaikutusta.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on säännöllisesti suoritettava sellaisia stressitestejä tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa maksuvalmiusolosuhteissa, joiden perusteella ne voivat arvioida kunkin hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiusriskiä. Stressitestien on

a)

perustuttava määrälliseltä tai, jos tämä ei ole tarkoituksenmukaista, laadulliselta kannalta luotettaviin ja ajantasaisiin tietoihin;

b)

simuloitava tarvittaessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen maksuvalmiuden puutteellisuutta ja epätavallisia lunastustoimeksiantoja;

c)

katettava markkinariskit ja niistä johtuvat vaikutukset, myös vakuuksien muutospyyntöihin, vakuusvaatimuksiin tai vakuuslimiitteihin;

d)

otettava huomioon arvonmääritykseen liittyvät herkkyydet stressitilanteissa;

e)

tapahduttava aikavälillä, joka on tarkoituksenmukainen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteen kannalta ottaen huomioon kyseisen sijoitusrahaston sijoitusstrategia, maksuvalmiusprofiili, sijoittajan tyyppi ja lunastuspolitiikka, ja ne on suoritettava vähintään kerran vuodessa.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimittava sijoittajien parhaan edun mukaan suhteessa stressitestien tuloksiin.

49 artikla

Sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan mukauttaminen toisiinsa

1.   Sovellettaessa direktiivin 2011/65/EU 16 artiklan 2 kohtaa kunkin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategia, maksuvalmiusprofiili ja lunastuspolitiikka on katsottava johdonmukaisiksi, kun sijoittajat pystyvät lunastamaan sijoituksensa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikkien sijoittajien tasapuolisen kohtelun periaatteen, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lunastuspolitiikan ja sen velvoitteiden mukaisella tavalla.

2.   Arvioidessaan sijoitusstrategian, maksuvalmiusprofiilin ja lunastuspolitiikan johdonmukaisuutta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava huomioon myös vaikutukset, joita lunastuksilla voi olla vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yksittäisten omaisuuserien kohde-etuuksien hintaan tai osto- ja myyntihinnan erotuksiin.

5 JAKSO

Sijoittaminen arvopaperistettuihin omaisuuseriin

(direktiivin 2011/61/EU 17 artikla)

50 artikla

Määritelmät

Tässä jaksossa tarkoitetaan

a)

’arvopaperistamisella’ direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 36 kohdassa tarkoitettua arvopaperistamista;

b)

’arvopaperistutulla omaisuuserällä’ direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 40 kohdassa tarkoitettua arvopaperistettua omaisuuserää;

c)

’järjestäjällä’ direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 42 kohdassa tarkoitettua järjestäjää;

d)

’etuoikeusluokalla’ direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 39 kohdassa tarkoitettua etuoikeusluokkaa.

51 artikla

Itsellä pidettyä osuutta koskevat vaatimukset

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava vastuu arvopaperistamiseen liittyvästä luottoriskistä yhden tai useamman hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun vain, jos alullepanija, järjestäjä tai alkuperäinen luotonantaja on ilmoittanut kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle nimenomaisesti, että se pitää jatkuvasti itsellään olennaista nettomääräistä taloudellista osuutta, jonka on aina oltava vähintään viisi prosenttia.

Vähintään viiden prosentin suuruisen olennaisen nettomääräisen taloudellisen osuuden itsellä pitämiseksi katsotaan ainoastaan jokin seuraavista:

a)

vähintään viiden prosentin pitäminen itsellä kunkin myydyn tai sijoittajille siirretyn etuoikeusluokan nimellisarvosta;

b)

uusiutuvien saamisten arvopaperistamisen tapauksessa alullepanijan osuuden, joka on vähintään viisi prosenttia, pitäminen itsellä arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta;

c)

satunnaisotannalla valittujen vastuiden pitäminen itsellä siten, että ne ovat vähintään viisi prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta siinä tapauksessa, että vastuut olisi muuten arvopaperistettu, edellyttäen, että mahdollisesti arvopaperistettujen vastuiden määrä on alun perin vähintään 100;

d)

suuririskisimmän etuoikeusluokan pitäminen itsellä sekä tarvittaessa muiden etuoikeusluokkien, joilla on sama tai huonompi riskiprofiili kuin sijoittajille siirretyillä tai myydyillä etuoikeusluokilla ja jotka eivät eräänny aikaisemmin kuin sijoittajille siirretyt tai myydyt etuoikeusluokat, pitäminen itsellä siten, että se vastaa kaikkiaan vähintään viittä prosenttia arvopaperistettujen vastuiden nimellisarvosta;

e)

suuririskisimmän omaisuuserän pitämistä itsellä siten, että se on vähintään viisi prosenttia jokaisesta arvopaperistetusta omaisuuserästä arvopaperistamisessa.

Nettomääräinen taloudellinen osuus mitataan alussa, ja se on säilytettävä jatkuvasti. Nettomääräiseen taloudelliseen osuuteen, mukaan lukien itsellä pidetyt omaisuuserät, kertyneet korot tai vastuut, ei sovelleta minkäänlaista luottoriskin vähentämistekniikkaa, lyhyitä positioita eikä muita suojauksia eikä sitä saa myydä. Nettomääräinen taloudellinen osuus määritellään taseen ulkopuolisten erien nimellisarvoa käyttäen.

Itsellä pitämistä koskevia vaatimuksia ei sovelleta mihinkään arvopaperistamiseen moninkertaisesti.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos arvopaperistetut vastuut ovat saamisia tai ehdollisia saamisia direktiivin 2006/48/EY 122 a artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetelluilta tahoilta tai näiden tahojen kokonaan, ehdoitta ja peruuttamattomasti takaamia, eikä sitä sovelleta myöskään direktiivin 2006/48/EY 122 a artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa lueteltuihin tapahtumiin.

52 artikla

Järjestäjiä ja alullepanijoita koskevat laadulliset vaatimukset

Ennen kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ottaa vastuun arvopaperistamiseen liittyvästä luottoriskistä yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun, sen on varmistettava, että järjestäjä ja alullepanija

a)

myöntävät luottoa vakuuttavasti perusteltujen ja hyvin määriteltyjen kriteerien perusteella ja määrittävät selkeästi prosessin, jota ne käyttävät arvopaperistettaviin vastuihin myönnettävien lainojen hyväksymiseen, muuttamiseen, uusimiseen ja jälleenrahoittamiseen ja joka vastaa niiden hallussa pitämiin vastuihin sovellettavaa prosessia;

b)

ovat ottaneet käyttöön tehokkaat järjestelmät luotonannon ja luottoriskillisten vastuiden jatkuvaa hallinnointia ja valvontaa varten, mukaan lukien ongelmaluottojen havaitseminen ja hallinta sekä asianmukaisten arvonoikaisujen ja varausten tekeminen;

c)

hajauttavat jokaista luottoa asianmukaisesti kohdemarkkinoiden ja yleisen luottostrategian perusteella;

d)

ovat laatineet luottoriskiä koskevat kirjalliset toimintaperiaatteet, jotka kattavat niiden hyväksytyt riskirajat ja riskeiltä suojautumisessa noudatettavan politiikan ja joissa kuvaillaan, kuinka ne mittaavat, seuraavat ja valvovat luottoriskiä;

e)

asettavat helposti saataville kaikki olennaisen tärkeät tiedot yksittäisten suojattavien vastuiden luottoluokasta ja kehityksestä sekä arvopaperistettua vastuuta tukevista kassavirroista ja vakuuksista sekä tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä kattavia ja asiantuntevia stressitestejä suojattavia vastuita tukevista kassavirroista ja vakuusarvoista. Tätä varten olennaisen tärkeät tiedot määritetään arvopaperistamispäivänä ja tarvittaessa arvopaperistamisen luonteen mukaan sen jälkeen;

f)

asettavat helposti saataville kaikki muut tärkeät tiedot, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tarvitsee noudattaakseen 53 artiklassa säädettyjä vaatimuksia;

g)

ilmoittavat 51 artiklassa tarkoitetut itsellään pitämänsä nettomääräiset taloudelliset osuudet sekä kaikki seikat, jotka voisivat haitata kyseisessä artiklassa tarkoitetun vaaditun nettomääräisen taloudellisen vähimmäisosuuden ylläpitoa.

53 artikla

Arvopaperistamisiin liittyviä vastuita ottaneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevat laadulliset vaatimukset

1.   Ennen kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ottavat yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun vastuun arvopaperistamisesta aiheutuvasta luottoriskistä ja tarvittaessa tämän jälkeen niiden on pystyttävä osoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kunkin yksittäisen arvopaperistetun omaisuuserän osalta, että niillä on kattava ja syvällinen käsitys kyseisistä omaisuuseristä ja että ne ovat ottaneet käyttöön muodolliset toimintatavat ja menettelyt, jotka ovat oikeassa suhteessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston arvopaperistettuihin omaisuuseriin tekemien sijoitusten riskiprofiiliin, analysoidakseen ja kirjatakseen

a)

alullepanijoiden tai järjestäjien 51 artiklan mukaisesti ilmoittamat tiedot sen täsmentämiseksi, mikä on niiden jatkuvasti säilyttämä nettomääräinen taloudellinen osuus arvopaperistamisesta;

b)

yksittäiseen arvopaperistettuun omaisuuserään liittyvät riskien ominaispiirteet;

c)

arvopaperistetun omaisuuserän perustana oleviin vastuihin liittyvät riskien ominaispiirteet;

d)

alullepanijoiden tai järjestäjien aiempiin arvopaperistamisiin liittyvä maine ja tappiot arvopaperistetun omaisuuserän perustana olevissa asianomaisissa vastuuryhmissä;

e)

alullepanijoiden tai järjestäjien taikka niiden edustajien tai neuvonantajien lausunnot niiden asianmukaisesta huolellisuudesta arvopaperistettujen omaisuuserien yhteydessä ja tapauksen mukaan arvopaperistettujen omaisuuserien vakuuksien laadusta;

f)

tapauksen mukaan menetelmät ja käsitteet, joihin arvopaperistettujen omaisuuserien vakuuksien arviointi perustuu, ja toimintatavat, jotka alullepanija tai järjestäjä on ottanut käyttöön varmistaakseen arvioijan riippumattomuuden;

g)

kaikki arvopaperistamiseen liittyvät rakenteelliset tekijät, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa laitoksen arvopaperistetun omaisuuserän kehitykseen, kuten sopimusperusteiset pankkivekselit ja vekseleihin liittyvät laukaisijat, erilliset takaukset, likviditeettisopimukseen edullisesti vaikuttavat takaukset, markkina-arvolaukaisijat ja sopimuskohtaiset maksulaiminlyönnin määritelmät.

2.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on ottanut arvopaperistamiseen liittyvän luottoriskin aineelliseen arvoon liittyvän vastuun yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun, sen on suoritettava kyseisten arvopaperistettujen omaisuuserien kannalta tarkoituksenmukaisia säännöllisiä stressitestejä direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Stressitesti on suhteutettava arvopaperistettuihin omaisuuseriin liittyvän riskin luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön direktiivin 2011/61/EU 15 artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaiset muodolliset valvontamenettelyt, jotka on suhteutettu kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiiliin arvopaperistettuun omaisuuserään liittyvän luottoriskin osalta, seuratakseen jatkuvasti ja oikea-aikaisesti tällaisten arvopaperistettujen omaisuuserien perustana olevien vastuiden kehitystä koskevia tietoja. Näissä tiedoissa on ilmoitettava (jos se on tarkoituksenmukaista tietyn arvopaperistamistyypin kannalta eikä rajoitu tietoihin, joita kuvaillaan tässä) vastuun tyyppi, niiden lainojen prosenttiosuus, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 30, 60 ja 90 päivää, maksukyvyttömyysasteet, ennakkomaksuasteet, ulosmittauksessa olevat lainat, vakuuksien tyypit ja hallinta, arvopaperistamisen kohteena olleiden vastuiden luottopisteytyksen tai muiden luottokelpoisuusmittareiden mukainen frekvenssijakauma, toimialoittainen tai maantieteellinen hajaantuneisuus sekä lainan ja vakuuden suhdetta koskeva frekvenssijakauma soveltaen luokkarajoja, jotka helpottavat riittävää herkkyysanalyysiä. Jos suojattavat vastuut itse ovat arvopaperistettuja omaisuuseriä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilla on oltava tässä alakohdassa mainittujen arvopaperistamisen etuoikeusluokkia koskevien tietojen, kuten liikkeeseenlaskijan nimen ja luottoluokan, lisäksi myös tiedot arvopaperistamisen etuoikeusluokkien suojattavien vastuuryhmien ominaispiirteistä ja kehityksestä.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on myös sovellettava samoja analysointistandardeja kolmansilta osapuolilta ostettuihin arvopaperistamisemissioiden omistusosuuksiin tai merkintäsitoumuksiin.

3.   Asianmukaisen riskienhallinnan ja maksuvalmiuden hoidon järjestämiseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien, jotka ottavat vastuun arvopaperistamiseen liittyvästä luottoriskistä yhden tai useamman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun, on yksilöitävä, mitattava, valvottava ja hallittava riskejä, jotka johtuvat kyseisen sijoitusrahaston varojen ja vastuiden vastaamattomuudesta, keskittymäriskistä tai kyseisistä välineistä johtuvasta sijoitusriskistä, ja raportoitava tällaisista riskeistä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että tällaisten arvopaperistettujen omaisuuserien riskiprofiili vastaa kyseisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa, esitteessä ja tarjousasiakirjoissa määriteltyjä kokoa, yleistä salkkurakennetta, sijoitusstrategioita ja tavoitteita.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava direktiivin 2011/61/EU 18 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, että ylimmälle johdolle suunnattu sisäinen raportointi on riittävää, jotta ylimmällä johdolla on kaikki tiedot arvopaperistamisiin liittyvän vastuun ottamisesta ja vastuista johtuvia riskejä hallitaan asianmukaisesti.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sisällytettävä direktiivin 2011/61/EU 22, 23 ja 24 artiklan mukaisesti annettaviin kertomuksiin ja tietoihin riittävästi tietoa arvopaperistamiseen liittyviä luottoriskejä koskevista vastuistaan sekä tällä alalla noudattamistaan riskienhallintamenettelyistä.

54 artikla

Korjaustoimet

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toteutettava kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien parhaan edun mukaisia korjaustoimia havaitessaan arvopaperistamiseen liittyvän vastuun ottamisen jälkeen, että itsellä pidetyn osuuden määritys ja tiedoksianto eivät täyttäneet tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toteutettava kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajien parhaan edun mukaisia korjaustoimia, jos itsellä pidetty osuus laskee alle 5 prosenttiin tiettynä ajankohtana vastuun ottamisen jälkeen eikä tämä johdu tapahtuman luonnollisesta maksujärjestelystä.

55 artikla

Saavutettujen etujen säilyttämislauseke

Edellä olevia 51–54 artiklaa sovelletaan uusiin arvopaperistamisiin, jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 2011 tai myöhemmin. Edellä olevia 51–54 artiklaa sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen olemassa oleviin arvopaperistamisiin, jos niihin lisätään uusia suojattavia vastuita tai vastuita korvataan kyseisen päivämäärän jälkeen.

56 artikla

Tulkinta

Jos EAMV tai Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitea eivät ole antaneet asiasta erityistulkintaa, tämän jakson säännöksiä on tulkittava johdonmukaisesti direktiivin 2006/48/EY vastaavien säännösten ja niiden ohjeiden kanssa, jotka Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea antoi 31 päivänä joulukuuta 2010 vakavaraisuusdirektiivin 122 a artiklasta (9), sekä kyseisten säännösten ja ohjeiden myöhempien muutosten kanssa.

6 JAKSO

Toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset – yleiset periaatteet

(direktiivin 2011/61/EU 12 ja 18 artikla)

57 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on

a)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön päätöksentekomenettelyt ja organisaatiorakenne, joista käy selvästi ja dokumentoidusti ilmi raportointisuhteet sekä tehtävienjako ja vastuualueet, ja ylläpidettävä niitä;

b)

varmistettava, että niiden relevantit henkilöt ovat tietoisia menettelyistä, joiden noudattamista kyseisten henkilöiden vastuualueiden asianmukainen hoitaminen edellyttää;

c)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön riittävät sisäiset valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan päätösten ja menettelyjen noudattaminen kaikilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan tasoilla, ja ylläpidettävä niitä;

d)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön tehokkaat sisäiset raportointi- ja tiedonvälitysjärjestelyt ja ylläpidettävä niitä kaikilla asiaan kuuluvilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnan tasoilla sekä otettava käyttöön ja pantava täytäntöön tehokkaat tiedonkulkujärjestelyt kaikkien kolmansien osapuolten kanssa ja ylläpidettävä niitä;

e)

säilytettävä riittävän yksityiskohtaiset ja järjestelmälliset tiedot liiketoiminnastaan ja sisäisestä organisaatiostaan.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava huomioon liiketoimintansa luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä kyseisen liiketoiminnan osana toteutettujen palvelujen ja toiminnan luonne ja laajuus.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön järjestelmät ja menettelyt, jotka riittävät varmistamaan tietoturvan, tietojen koskemattomuuden ja luottamuksellisuuden kyseessä olevien tietojen luonteen huomioon ottaen, ja ylläpidettävä niitä.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat riittävät toimintaperiaatteet, joiden tavoitteena on varmistaa, että keskeiset tiedot ja toiminnot säilyvät ja palveluja ja toimintaa jatketaan järjestelmiin ja menettelyihin liittyvien toimintahäiriöiden yhteydessä tai, jos tämä ei ole mahdollista, joilla varmistetaan tällaisten tietojen ja toimintojen nopea palautuminen ja palvelujen ja toiminnan nopea jatkaminen, ja ylläpidettävä näitä toimintaperiaatteita.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön kirjanpitoperiaatteet ja -menettelyt sekä arvonmäärityssäännöt, joiden avulla ne voivat toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimittaa sille nopeasti taloudelliseen raportointiin liittyvät asiakirjat, jotka antavat oikean ja riittävän kuvan niiden taloudellisesta asemasta ja jotka ovat kaikkien sovellettavien tilinpäätösstandardien ja -sääntöjen mukaiset, ja ylläpidettävä näitä periaatteita, menettelyjä ja sääntöjä.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on pantava täytäntöön asianmukaiset periaatteet ja menettelyt varmistaakseen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lunastuspolitiikasta annetaan riittävän yksityiskohtaiset tiedot sijoittajille ennen kuin ne sijoittavat kyseiseen sijoitusrahastoon ja siinä tapauksessa, että politiikkaan tehdään olennaisia muutoksia.

6.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on valvottava ja arvioitava säännöllisesti 1–5 kohdan mukaisesti käyttöön ottamiensa järjestelmien, sisäisten valvontajärjestelmien ja järjestelyjen riittävyyttä ja tehokkuutta ja toteutettava asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

58 artikla

Automaattinen tietojenkäsittely

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on tehtävä asianmukaiset ja riittävät järjestelyt tarkoituksenmukaisia sähköisiä järjestelmiä varten, jotta jokainen salkkutapahtuma tai merkintä taikka mahdollinen lunastustoimeksianto voidaan kirjata oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava korkea turvataso automaattisen tietojenkäsittelyn aikana sekä kirjattujen tietojen koskemattomuus ja luottamuksellisuus siltä osin kuin se on tarpeen.

59 artikla

Kirjanpitomenettelyt

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava 57 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kirjanpitoperiaatteiden ja -menettelyjen käyttö sijoittajansuojan turvaamiseksi. Kirjanpito on toteutettava niin, että kaikki vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varat ja vastuut ovat aina suoraan yksilöitävissä. Jos vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on eri alarahastoja, niistä on jokaisesta pidettävä erillistä kirjanpitoa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön kirjanpitoperiaatteet ja -menettelyt ja ylläpidettävä niitä, jotta varmistetaan, että kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen nettoarvo lasketaan tarkasti sovellettavien tilinpäätössääntöjen ja -standardien mukaisesti.

60 artikla

Hallintoelimen, ylimmän johdon ja valvontatoiminnon harjoittama valvonta

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava sisäisessä tehtävänjaossaan, että niiden hallintoelin, ylin johto ja valvontatoiminto, jos sellainen on olemassa, vastaavat siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa direktiivin 2011/61/EU mukaisia velvoitteitaan.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen ylin johto

a)

vastaa kunkin hoidettavan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta yleisen sijoituspolitiikan toteutuksesta, sellaisena kuin kyseinen politiikka on tapauksen mukaan määritelty rahaston säännöissä, perustamisasiakirjoissa, tarjousesitteessä tai tarjousasiakirjoissa;

b)

valvoo kunkin hoidettavan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta sijoitusstrategioiden hyväksymistä;

c)

vastaa sen varmistamisesta, että direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan mukaiset arvonmäärityspolitiikka ja -menettelyt otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön;

d)

vastaa siitä, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on pysyvä ja tehokas vaatimusten noudattamista koskeva toiminto, vaikka tätä toimintoa hoitaisikin kolmas osapuoli;

e)

varmistaa ja todentaa määräajoin, että kunkin hoidettavan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta yleistä sijoituspolitiikkaa, sijoitusstrategioita ja riskirajoja sovelletaan ja noudatetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, vaikka riskienhallintatoimintoa hoitaisivatkin kolmannet osapuolet;

f)

hyväksyy määräajoin niiden sisäisten menettelyjen asianmukaisuuden, joilla tehdään kutakin hoidettavaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa koskevat sijoituspäätökset, ja tarkastelee uudelleen kyseisten menettelyjen asianmukaisuutta, jotta voidaan varmistaa tällaisten päätösten olevan hyväksyttyjen sijoitusstrategioiden mukaisia;

g)

hyväksyy ja tarkastelee määräajoin uudelleen riskienhallintapolitiikkaa ja sen soveltamiseen liittyviä järjestelyjä, menettelyjä ja tekniikoita, mukaan luettuna kutakin hoidettavaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa koskeva riskienrajoitusjärjestelmä;

h)

vastaa direktiivin 2011/61/EU liitteen II mukaisen palkka- ja palkkiopolitiikan käytöönotosta ja soveltamisesta.

3.   Lisäksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen ylin johto ja tarvittaessa sen hallintoelin tai valvontatoiminto

a)

arvioivat ja määräajoin tarkastelevat uudelleen niiden politiikkojen, järjestelyjen ja menettelyjen tehokkuutta, jotka on otettu käyttöön direktiivissä 2011/61/EU asetettujen velvoitteiden noudattamiseksi;

b)

toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen ylin johto saa säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa säännösten noudattamiseen, sisäiseen tarkastukseen ja riskienhallintaan kuuluvia asioita koskevat kirjalliset raportit, joissa mainitaan erityisesti, onko asianmukaiset toimenpiteet mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutettu.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen ylin johto saa säännöllisesti raportteja 2 kohdan b–e alakohdassa tarkoitettujen sijoitusstrategioiden sekä kyseisissä alakohdissa tarkoitettujen, sijoituspäätösten teossa noudatettavien sisäisten menettelyjen soveltamisesta.

6.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että hallintoelin tai valvontatoiminto, jos sellainen on olemassa, saa säännöllisesti kirjallisia raportteja 4 kohdassa mainituista asioista.

61 artikla

Pysyvä vaatimusten noudattamista koskeva toiminto

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset politiikat ja menettelyt, joilla tunnistetaan riskit siitä, että kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja ei pysty noudattamaan direktiivin 2011/61/EU mukaisia velvoitteitaan, sekä muut tähän mahdollisuuteen liittyvät riskit, ja ylläpidettävä näitä politiikkoja ja menettelyjä sekä otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet ja menettelyt, joilla minimoidaan tällaiset riskit ja joiden avulla toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus käyttää tehokkaasti mainitun direktiivin mukaista toimivaltaansa.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava huomioon liiketoimintansa luonne, laajuus ja monitahoisuus sekä kyseisen liiketoiminnan osana toteutettujen palvelujen ja toimintojen luonne ja laajuus.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön pysyvä, tehokas ja itsenäisesti toimiva vaatimusten noudattamista koskeva toiminto, jota se pitää yllä ja joka hoitaa seuraavia tehtäviä:

a)

valvoo ja säännöllisesti arvioi 1 kohdan mukaisesti käyttöön otettujen toimenpiteiden, politiikkojen ja menettelyjen sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan velvollisuuksien noudattamisessa esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi toteutettujen toimien riittävyyttä ja tehokkuutta;

b)

neuvoo ja avustaa palvelujen tarjoamisesta ja toiminnan harjoittamisesta vastaavia relevantteja henkilöitä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan direktiivin 2011/61/EU mukaisten velvoitteiden noudattamisessa.

3.   Jotta 2 kohdassa tarkoitettu vaatimusten noudattamista koskeva toiminto voisi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja riippumattomasti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että

a)

vaatimusten noudattamista koskevalla toiminnolla on tarvittavat valtuudet, resurssit, asiantuntemus ja kaikkien olennaisten tietojen käyttöoikeudet;

b)

nimetään säännösten noudattamista valvova virkailija, joka vastaa vaatimusten noudattamista koskevasta toiminnosta ja kaikista raporteista, joita annetaan ylimmälle johdolle säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa ja joissa mainitaan erityisesti, onko mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä;

c)

vaatimusten noudattamista koskevaan toimintoon osallistuvat relevantit henkilöt eivät osallistu valvonnan kohteena olevien palvelujen tarjoamiseen tai valvonnan kohteena olevan toiminnan harjoittamiseen;

d)

vaatimusten noudattamista koskevaan toimintoon osallistuville relevanteille henkilöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden määritysmenetelmä ei vaaranna eikä ole omiaan vaarantamaan kyseisten henkilöiden objektiivisuutta.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa ei kuitenkaan vaadita noudattamaan ensimmäisen alakohdan c tai d alakohdan säännöksiä, jos se pystyy osoittamaan, että kyseinen vaatimus ei ole oikeassa suhteessa sen liiketoiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen eikä sen palvelujen ja toiminnan luonteeseen ja laajuuteen ja että sen vaatimusten noudattamista koskeva toiminto säilyy tehokkaana.

62 artikla

Pysyvä sisäisen tarkastuksen toiminto

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön muista toiminnoistaan ja toiminnastaan erillinen ja riippumaton sisäisen tarkastuksen toiminto ja ylläpidettävä sitä, jos se on kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monitahoisuuden sekä kyseisen liiketoiminnan osana harjoitetun yhteisen salkunhoidon luonteen ja laajuuden perusteella asianmukaista ja oikeasuhteista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sisäisen tarkastuksen toiminnon on

a)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön tarkastussuunnitelma, jolla tutkitaan ja arvioidaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan järjestelmien, sisäisten valvontajärjestelmien ja järjestelyjen asianmukaisuutta ja tehokkuutta, ja pidettävä sitä yllä;

b)

annettava suosituksia a alakohdan nojalla suoritetun työn tulosten perusteella;

c)

varmistettava, että b alakohdassa tarkoitettuja suosituksia noudatetaan;

d)

raportoitava sisäistä tarkastusta koskevista asioista.

63 artikla

Henkilökohtaiset liiketoimet

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset järjestelyt ja ylläpidettävä niitä estääkseen jokaista relevanttia henkilöä, joka osallistuu eturistiriidan mahdollisesti aiheuttaviin toimiin tai jolla on käytettävissään sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (10) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisäpiiritietoja tai vaihtoehtoista sijoitusrahastoa tai sen kanssa tai sen lukuun toteutettuja liiketoimia koskevia muita luottamuksellisia tietoja, toteuttamasta seuraavia toimia:

a)

toteuttamasta rahoitusvälineillä tai muilla varoilla henkilökohtaista liiketoimea, joka täyttää yhden seuraavista perusteista:

i)

liiketoimi kuuluu direktiivin 2003/6/EY 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan;

ii)

liiketoimeen liittyy luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö tai asiaton julkistaminen;

iii)

liiketoimi on tosiasiallisesti tai todennäköisesti ristiriidassa direktiivistä 2011/61/EU johtuvan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan velvoitteen kanssa;

b)

neuvomasta tai ohjaamasta, muutoin kuin työtehtäviensä tai palvelusopimuksensa asianmukaisissa puitteissa, jotakin toista henkilöä toteuttamaan a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetun henkilökohtaisen liiketoimen tai liiketoimen, joka muutoin merkitsisi kesken oleviin toimeksiantoihin liittyvien tietojen väärinkäyttöä;

c)

antamasta, muutoin kuin työtehtäviensä tai palvelusopimuksensa normaaleissa puitteissa, tietoja tai mielipidettä kenellekään toiselle henkilölle, jos relevantti henkilö tietää tai on kohtuullista odottaa hänen tietävän, että tämä toinen henkilö toteuttaa tai todennäköisesti toteuttaa tämän tiedon tai mielipiteen perusteella jommankumman seuraavista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/6/EY 3 artiklan a alakohdan soveltamista:

i)

toteuttaa rahoitusvälineillä tai muilla varoilla a alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitetun liiketoimen tai liiketoimen, joka muutoin merkitsisi kesken oleviin toimeksiantoihin liittyvien tietojen väärinkäyttöä;

ii)

neuvoo tai ohjaa toisen henkilön toteuttamaan tällaisen henkilökohtaisen liiketoimen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt on suunniteltava varmistamaan erityisesti se, että

a)

jokainen relevantti henkilö on tietoinen 1 kohdassa tarkoitettuja henkilökohtaisia liiketoimia koskevista rajoituksista ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan 1 kohdan mukaisesti käyttöön ottamista toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin liiketoimiin ja tietojen ilmaisemiseen;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tiedoksi annetaan nopeasti kaikki 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat relevantin henkilön toteuttamat henkilökohtaiset liiketoimet joko ilmoittamalla tällaisesta liiketoimesta tai muilla menettelyillä, joiden perusteella vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi yksilöidä tällaiset liiketoimet;

c)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ilmoitettua tai sen havaitsemaa henkilökohtaista liiketoimea koskevat tiedot säilytetään, mukaan lukien tiedot tällaisen liiketoimen hyväksymisestä tai kieltämisestä.

Jos ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa kolmannet osapuolet suorittavat tiettyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintoja, kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että tällaista toimintaa suorittava yhteisö säilyttää tietoja 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvista relevanttien henkilöjen toteuttamista henkilökohtaisista liiketoimista ja antaa tiedot pyynnöstä viipymättä kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta henkilökohtaisiin liiketoimiin, jotka

a)

toteutetaan osana harkinnanvaraista salkunhoitoa, jossa salkunhoitajan ja relevantin henkilön tai sellaisen muun henkilön välillä, jonka lukuun liiketoimi toteutetaan, ei vaihdeta ennakolta liiketoimeen liittyviä viestejä;

b)

liittyvät yhteissijoitusyrityksiin tai sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksiin, jotka ovat sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen valvonnan kohteena, joka edellyttää varojen osalta vastaavantasoista riskien hajauttamista, kun relevantti henkilö tai muu henkilö, jonka lukuun liiketoimi toteutetaan, ei osallistu kyseisen yrityksen johtamiseen.

4.   Sovellettaessa 1 kohtaa henkilökohtaiseksi liiketoimeksi katsotaan myös rahoitusvälineellä tai muilla varoilla toteutettava liiketoimi, joka toteutetaan

a)

relevantin henkilön lukuun;

b)

kenen tahansa sellaisen henkilön lukuun, johon relevantilla henkilöllä on perhesuhde tai läheiset yhteydet;

c)

sellaisen henkilön lukuun, jonka suhde relevanttiin henkilöön on sellainen, että viimeksi mainitulla on muuta suoraa tai välillistä merkittävää etua kaupan toteuttamisesta kuin kaupan toteuttamisesta perittävä maksu tai palkkio.

64 artikla

Salkkutapahtumien kirjaaminen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on kirjattava jokaisesta hoitamiinsa vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin liittyvästä salkkutapahtumasta viipymättä riittävät tiedot, joiden perusteella voidaan jälkikäteen todentaa kyseisen toimeksiannon ja toteutetun liiketoimen taikka sopimuksen yksityiskohdat.

2.   Toteuttamispaikassa toteutettujen salkkutapahtumien osalta 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen lukuun toimivan henkilön nimi tai muut yksilöintitiedot;

b)

omaisuuserä;

c)

tarvittaessa määrä;

d)

toimeksiannon tai liiketoimen tyyppi;

e)

hinta;

f)

toimeksiannoista päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin toimeksianto on välitetty, sekä sen henkilön nimi tai muut yksilöintitiedot, jolle toimeksianto on välitetty, tai liiketoimista päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin kaupankäyntiä koskeva päätös on tehty ja jolloin liiketoimi on toteutettu;

g)

tarvittaessa sen henkilön nimi, joka välittää toimeksiannon tai toteuttaa liiketoimen;

h)

tarvittaessa syyt toimeksiannon peruuttamiseen;

i)

toteutetuista liiketoimista vastapuolen ja toteuttamispaikan tunnistetiedot.

3.   Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toteuttamispaikan ulkopuolella toteuttamien salkkutapahtumien osalta 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimi tai muut yksilöintitiedot;

b)

salkkutapahtuman perustan muodostavat oikeudelliset ja muut asiakirjat, mukaan lukien erityisesti sopimus sellaisena kuin se on pantu täytäntöön;

c)

hinta.

4.   Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa toteuttamispaikaksi katsotaan direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa tarkoitettu kauppojen sisäinen toteuttaja, kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetut säännellyt markkinat, kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa tarkoitettu monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä, kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa tarkoitettu markkinatakaaja tai muu likviditeetin tarjoaja tai yhteisö, joka vastaa kolmannessa maassa jostakin edellä mainittujen kaltaisesta toiminnasta.

65 artikla

Merkintä- ja lunastustoimeksiantojen kirjaaminen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vastaanotetut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien merkintä- ja tarvittaessa lunastustoimeksiannot kirjataan välittömästi toimeksiannon vastaanottamisen jälkeen.

2.   Kirjattaviin tietoihin on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

kyseinen vaihtoehtoinen sijoitusrahasto;

b)

henkilö, joka on antanut tai välittänyt toimeksiannon;

c)

henkilö, joka on vastaanottanut toimeksiannon;

d)

toimeksiannon päivämäärä ja kellonaika;

e)

maksuehdot ja -tavat;

f)

toimeksiannon tyyppi;

g)

toimeksiannon toteuttamisen päivämäärä;

h)

osuuksien tai osakkeiden lukumäärä taikka vastaavat merkityt tai lunastetut määrät;

i)

kunkin osuuden tai osakkeen merkintä- tai tarvittaessa lunastushinta taikka tarvittaessa sidotun tai maksetun pääoman määrä;

j)

osuuksien tai osakkeiden koko merkintä- tai lunastusarvo;

k)

toimeksiannon bruttoarvo, mukaan lukien merkintäpalkkiot, tai nettomäärä lunastuspalkkioiden vähentämisen jälkeen.

Edellä olevan i, j ja k alakohdan mukaiset tiedot on kirjattava välittömästi sen jälkeen, kun ne ovat saatavilla.

66 artikla

Tietojen kirjaamista koskevat vaatimukset

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on varmistettava, että 64 ja 65 artiklassa tarkoitettuja tietoja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin edellyttää, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat säilyttävät jotkin tai kaikki edellä mainituista tiedoista pidemmän ajan, jonka pituuden määrää omaisuuserän tai salkkutapahtuman luonne, kun tämä on tarpeen sen mahdollistamiseksi, että kyseinen viranomainen voi hoitaa valvontatoimintojaan direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimiluvan voimassaolon päättymisen jälkeen tietoja on säilytettävä vähintään 1 kohdassa tarkoitetusta viiden vuoden jaksosta vielä jäljellä olevan ajan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia tietojen säilyttämistä pitemmän ajan.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon liittyvät velvollisuutensa toiselle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, sen on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan saatavilla.

3.   Tiedot on säilytettävä välineellä, joka mahdollistaa tietojen säilyttämisen siten, että toimivaltaiset viranomaiset saavat ne käyttöönsä myös vastaisuudessa, ja ne on säilytettävä sellaisessa muodossa ja sellaisella tavalla, että

a)

toimivaltaiset viranomaiset voivat päästä käyttämään tietoja nopeasti ja todentaa kunkin salkkutapahtuman käsittelyn kaikki keskeiset vaiheet;

b)

oikaisut tai muut muutokset sekä säilytettyjen tietojen sisältö ennen tällaisia oikaisuja tai muita muutoksia voidaan selvittää helposti;

c)

tietoja ei ole mahdollista muutoin manipuloida eikä muuttaa.

7 JAKSO

Arvonmääritys

(direktiivin 2011/61/EU 19 artikla)

67 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvonmäärityspolitiikka ja -menettelyt

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön kutakin hoitamaansa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa varten kirjalliset politiikat ja menettelyt, joilla varmistetaan järkevä, läpinäkyvä, kattava ja asianmukaisesti dokumentoitu arvonmääritysprosessi, sekä pidettävä yllä ja tarkasteltava uudelleen kyseisiä politiikkoja ja menettelyjä. Arvonmäärityspolitiikan ja -menettelyjen on katettava arvonmääritysprosessin kaikki olennaiset osa-alueet sekä kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston arvonmääritysmenettelyt ja -tarkastukset.

Rajoittamatta kansallisen lainsäädännön sekä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen ja perustamisasiakirjojen mukaisten vaatimusten soveltamista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sen hoitamiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin sovelletaan oikeudenmukaisia, asianmukaisia ja läpinäkyviä arvonmääritysmenetelmiä. Arvonmäärityspolitiikassa on yksilöitävä ja arvonmääritysmenettelyissä on pantava täytäntöön kunkin sellaisen omaisuuserätyypin tapauksessa käytettävät arvonmääritysmenetelmät, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi sijoittaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen ja perustamisasiakirjojen mukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei saa sijoittaa ensimmäistä kertaa tietyntyyppiseen omaisuuserään, jollei kyseisentyyppiselle omaisuuserälle ole yksilöity asianmukaista arvonmääritysmenetelmää tai asianmukaisia arvonmääritysmenetelmiä.

Arvonmääritysmenetelmiä koskevissa politiikoissa ja menettelyissä on ilmoitettava hinnoittelua ja markkinatietolähteitä koskevat syötteet, mallit ja valintaperusteet. Politiikoissa ja menettelyissä on edellytettävä, että hinnat on saatava riippumattomista lähteistä aina, kun se on mahdollista ja asianmukaista. Tietyn menetelmän valintaprosessissa on arvioitava saatavilla olevia asianmukaisia menetelmiä sen perusteella, kuinka herkkiä ne ovat muuttujien arvojen muutoksille ja kuinka tietyt strategiat määrittävät sijoitussalkussa olevien varojen suhteellisen arvon.

2.   Arvonmäärityspolitiikassa on vahvistettava kaikkien arvonmääritysprosessiin osallistuvien osapuolten, mukaan lukien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ylin johto, velvoitteet, tehtävät ja vastuualueet. Menettelyissä on otettava huomioon arvonmäärityspolitiikkojen mukainen organisaatiorakenne.

Arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on käsiteltävä vähintään seuraavia seikkoja:

a)

varojen arvonmäärityksen tosiasiallisesti suorittavan henkilöstön pätevyys ja riippumattomuus;

b)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston erityiset sijoitusstrategiat ja varat, joihin kyseinen sijoitusrahasto voi sijoittaa;

c)

arvonmäärityksen syötetietojen, tietolähteiden ja menetelmien valintaan kohdistuvat tarkastukset;

d)

eskalointikanavat varojen arvoissa olevia eroja varten;

e)

positioiden kokoon ja likviditeettiin tai markkinaolosuhteissa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin liittyvien arvonoikaisujen arvonmääritys;

f)

arvonmäärityksen kannalta tarkoituksenmukainen tilinpäätöksen valmistumisajankohta;

g)

varojen tarkoituksenmukainen arvonmääritysväli.

3.   Jos nimitetään ulkopuolinen arvonmäärittäjä, arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on vahvistettava prosessi, jota noudatetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja ulkopuolisen arvonmäärittäjän välisessä tietojenvaihdossa, jotta voidaan varmistaa, että prosessissa annetaan kaikki arvonmääritystehtävän hoidossa tarvittavat tiedot.

Arvonmäärityspolitiikoilla ja -menettelyillä on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattaa alussa ja määräajoin asianmukaisen huolellisuuden prosessia suhteessa kolmansiin osapuoliin, jotka nimetään hoitamaan arvonmäärityspalveluihin liittyviä tehtäviä.

4.   Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja huolehtii arvonmäärityksestä itse, politiikoissa on oltava kuvaus suojatoimista, joilla varmistetaan direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, että arvonmääritystehtävän hoito tapahtuu toiminnallisesti riippumattomasti. Tällaisiin suojatoimiin on sisällytettävä toimenpiteitä, joilla estetään henkilöitä käyttämästä epäasianmukaista vaikutusvaltaa suhteessa tapaan, jolla arvonmääritystoimintaa harjoitetaan, tai rajoitetaan tällaisen vaikutusvallan käyttöä.

68 artikla

Mallien käyttö varojen arvonmäärityksessä

1.   Jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvonmäärityksessä käytetään mallia, arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on oltava selvitys ja perustelu mallista ja sen pääpiirteistä. Mallin valintaan vaikuttaneet syyt, taustatiedot, mallissa käytetyt oletukset ja perusteet niiden käytölle sekä mallipohjaiseen arvonmääritykseen liittyvät rajoitukset on dokumentoitava asianmukaisesti.

2.   Arvonmäärityspolitiikoilla ja -menettelyillä on varmistettava, että ennen mallin käyttöä sen validoi henkilö, jolla on riittävästi asiantuntemusta ja joka ei ole osallistunut kyseisen mallin kehittämisprosessiin. Validointiprosessi on dokumentoitava asianmukaisesti.

3.   Mallille on saatava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ylimmän johdon ennakkohyväksyntä. Jos mallia käyttää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, joka huolehtii itse arvonmääritystoiminnosta, ylimmän johdon hyväksyntä ei rajoita toimivaltaisen viranomaisen oikeutta edellyttää direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan 9 kohdan mukaisesti, että malli annetaan ulkopuolisen arvonmäärittäjän tai tilintarkastajan tarkastettavaksi.

69 artikla

Arvonmäärityspolitiikkojen ja -menettelyjen johdonmukainen soveltaminen

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että arvonmäärityspolitiikkoja ja -menettelyjä sekä valittuja arvonmääritysmenetelmiä sovelletaan johdonmukaisesti.

2.   Arvonmäärityspolitiikkoja ja -menettelyjä sekä valittuja menetelmiä on sovellettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikkiin varoihin ottaen huomioon sijoitusstrategia, omaisuuserän tyyppi ja tarvittaessa ulkopuolisten arvonmäärittäjien olemassaolo.

3.   Jos päivitystä ei vaadita, periaatteita ja menettelyjä on sovellettava johdonmukaisesti pidemmällä aikavälillä ja arvonmäärityksen tietolähteiden ja sääntöjen on pysyttävä yhdenmukaisina pidemmällä aikavälillä.

4.   Arvonmääritysmenettelyjä sekä valittuja menetelmiä on sovellettava johdonmukaisesti kaikkiin saman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin ottaen huomioon sijoitusstrategiat ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevan omaisuuserän tyyppi ja tarvittaessa ulkopuolisten arvonmäärittäjien olemassaolo.

70 artikla

Arvonmäärityspolitiikkojen ja -menettelyjen säännöllinen uudelleentarkastelu

1.   Arvonmäärityspolitiikoissa on määrättävä politiikkojen ja menettelyjen, mukaan lukien arvonmääritysmenetelmät, säännöllisestä uudelleentarkastelusta. Uudelleentarkastelu on suoritettava vähintään kerran vuodessa ja ennen kuin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ottaa käyttöön uuden sijoitusstrategian tai uuden omaisuuserätyypin, joka ei kuulu voimassa olevan arvonmäärityspolitiikan soveltamisalaan.

2.   Arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on ilmoitettava, kuinka arvonmäärityspolitiikkaan, mukaan lukien arvonmääritysmenetelmä, voidaan tehdä muutoksia ja missä olosuhteissa muutosten tekeminen olisi tarkoituksenmukaista. Politiikkoihin ja menettelyihin tehtäviä muutoksia koskevat suositukset on esitettävä ylimmälle johdolle, joka arvioi mahdollisia muutoksia ja hyväksyy ne.

3.   Edellä 38 artiklassa tarkoitetun riskienhallintatoiminnon on tarkasteltava uudelleen varojen arvonmääritystä varten käyttöön otettuja politiikkoja ja menettelyjä sekä annettava tarvittaessa asianmukaista tukea.

71 artikla

Varojen yksittäisten arvojen uudelleentarkastelu

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kaikkien vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hallussa olevien varojen arvo määritetään oikeudenmukaisesti ja asianmukaisesti. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on dokumentoitava omaisuuserätyypeittäin tapa, jolla yksittäisten arvojen asianmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta arvioidaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on kyettävä aina osoittamaan, että sen hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen arvo määritetään asianmukaisesti.

2.   Arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on määritettävä varojen yksittäisten arvojen uudelleentarkastelussa noudatettava prosessi, kun epäasianmukaisen arvonmäärityksen riski on olennainen, kuten seuraavissa tapauksissa:

a)

arvonmääritys perustuu vain yhdeltä vastapuolelta tai välittäjältä saataviin hintoihin;

b)

arvonmääritys perustuu epälikvideihin pörssihintoihin;

c)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaan yhteydessä olevat osapuolet vaikuttavat arvonmääritykseen;

d)

muut yhteisöt, joiden taloudelliseen etuun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tulokset voivat vaikuttaa, vaikuttavat arvonmääritykseen;

e)

arvonmääritys perustuu rahoitusvälineen alullepanijana toimineen vastapuolen antamiin hintoihin, erityisesti jos alullepanija rahoittaa myös vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position rahoitusvälineessä;

f)

yksi tai useampi vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan piirissä toimiva henkilö vaikuttaa arvonmääritykseen.

3.   Arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on kuvailtava uudelleentarkasteluprosessia, mukaan lukien yksittäisten arvojen kohtuullisuutta koskevat riittävät ja asianmukaiset tarkastukset. Kohtuullisuutta on arvioitava prosessin riittävän objektiivisuuden kannalta. Tarkastuksissa on otettava esille vähintään seuraavat seikat:

a)

arvojen tarkistaminen vertaamalla niitä vastapuolilta saatuihin hintoihin ja arvoihin eri pidemmällä aikavälillä;

b)

arvojen validointi vertaamalla toteutuneita hintoja viimeaikaisiin kirjanpitoarvoihin;

c)

arvonmäärityksessä käytetyn tietolähteen maineen, johdonmukaisuuden ja laadun tarkastelu;

d)

vertaaminen kolmannen osapuolen tuottamiin arvoihin;

e)

poikkeusten tutkiminen ja dokumentointi;

f)

epätavallisilta vaikuttavien tai kyseisen omaisuuserätyypin arvonmääritykselle asetetusta vertailuarvosta eroavien poikkeamien osoittaminen ja tutkiminen;

g)

vanhentuneiden hintojen ja implisiittisten muuttujien testaaminen;

h)

vertaaminen mahdollisten asiaan liittyvien varojen tai niiden suojausten hintoihin;

i)

mallipohjaisessa hinnoittelussa käytettyjen syötetietojen ja erityisesti niiden syötetietojen, joille mallin hinta osoittaa merkittävää herkkyyttä, uudelleentarkastelu.

4.   Arvonmäärityspolitiikoissa ja -menettelyissä on oltava asianmukaiset eskalointitoimenpiteet varojen arvonmäärityksessä havaittavien erojen tai muiden ongelmien varalta.

72 artikla

Osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskenta

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kullekin sen hoitamalle vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle lasketaan osuus- tai osakekohtainen nettoarvo jokaisen osuuksien tai osakkeiden liikkeeseenlaskun, merkinnän, lunastuksen tai peruutuksen yhteydessä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskennassa käytettävät menettelyt ja menetelmät dokumentoidaan kokonaisuudessaan. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on tehtävä säännöllisesti laskentamenettelyjä ja -menetelmiä sekä niiden soveltamista koskevia tarkastuksia, ja asiakirjoja on muutettava tarkastusten tulosten mukaisesti.

3.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että käytössä on korjausmenettelyjä nettoarvon virheellisen laskennan varalta.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että liikkeeseenlaskettavien osuuksien tai osakkeiden lukumäärä tarkastetaan säännöllisesti ja vähintään yhtä usein kuin osuuksien tai osakkeiden hinta lasketaan.

73 artikla

Ammatilliset takeet

1.   Ulkopuolisten arvonmäärittäjien on toimitettava pyynnöstä ammatilliset takeet siitä, että ne kykenevät huolehtimaan arvonmääritystoiminnosta. Ulkopuolisten arvonmäärittäjien on toimitettava ammatilliset takeet kirjallisessa muodossa.

2.   Ammatillisissa takeissa on oltava todisteet ulkopuolisen arvonmäärittäjän pätevyydestä ja kyvystä suorittaa asianmukainen ja riippumaton arvonmääritys, mukaan lukien vähintään todisteet

a)

riittävästä henkilöstöstä ja teknisistä resursseista;

b)

riittävistä menettelyistä, joilla turvataan asianmukainen ja riippumaton arvonmääritys;

c)

riittävistä tiedoista vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiasta ja varoista, joiden arvonmääritykseen ulkopuolinen arvonmäärittäjä nimitetään, ja näiden riittävästä tuntemuksesta;

d)

riittävän hyvästä maineesta ja riittävästä kokemuksesta arvonmäärityksestä.

3.   Jos ulkopuolinen arvonmäärittäjä on sijoittautumisvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen tai muun yhteisön pakollisessa ammatinharjoittajien rekisterissä, ammatillisissa takeissa on ilmoitettava kyseisen viranomaisen tai yhteisön nimi, mukaan lukien sen yhteystiedot. Ammatillisissa takeissa on ilmoitettava selkeästi lait tai muut säädökset tai ammattisäännöt, joita ulkopuoliseen arvonmäärittäjään sovelletaan.

74 artikla

Avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hallussa olevien varojen arvonmääritysväli

1.   Avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hallussa olevien rahoitusvälineiden arvonmääritys on suoritettava aina 72 artiklan 1 kohdan nojalla tehtävän osuus- tai osakekohtaisen nettoarvon laskennan yhteydessä.

2.   Avointen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hallussa olevien muiden varojen arvonmääritys on suoritettava vähintään kerran vuodessa ja aina, kun on todisteita siitä, että viimeksi määritetty arvo ei enää ole oikeudenmukainen tai asianmukainen.

8 JAKSO

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimintojen siirtäminen

(direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohta)

75 artikla

Yleiset periaatteet

Kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat siirtävät yhden tai useampia toiminnoistaan, niiden on noudatettava erityisesti seuraavia yleisiä periaatteita:

a)

tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt eivät mahdollista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vastuualueiden tai velvoitteiden kiertämistä;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan velvoitteet vaihtoehtoista sijoitusrahastoa ja sen sijoittajia kohtaan eivät muutu siirron tuloksena;

c)

edellytyksiä, jotka vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on täytettävä saadakseen toimiluvan ja harjoittaakseen toimintaa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti, ei lievennetä;

d)

siirtämistä koskevat järjestelyt toteutetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan ja sen, jolle tehtävät siirretään, välisen kirjallisen sopimuksen muodossa;

e)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, hoitaa siirretyt toiminnot tehokkaasti ja sovellettavan lainsäädännön ja sääntelyvaatimusten mukaisesti, ja kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on otettava käyttöön menetelmät ja menettelyt sen, jolle tehtävät siirretään, tarjoamien palvelujen jatkuvaa uudelleentarkastelua varten. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on toteutettava asianmukaisia toimia, jos ilmenee, että se, jolle tehtävät siirretään, ei voi hoitaa toimintoja tehokkaasti eikä sovellettavan lainsäädännön ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti;

f)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja valvoo tehokkaasti siirrettyjä toimintoja ja harjoittaa siirtoon liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa kyseisellä sijoitusrahastojen hoitajalla on oltava aina siirrettyjen toimintojen valvonnassa tarvittava asiantuntemus ja siinä tarvittavat resurssit. Kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on määritettävä sopimuksessa tiedonsaanti-, tarkastus-, hyväksymis- ja pääsyoikeutensa sekä ohjeistus- ja valvontaoikeutensa siihen nähden, jolle tehtävät siirretään. Kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on myös varmistettava, että se, jolle tehtävät siirretään, valvoo asianmukaisesti siirrettyjen toimintojen hoitamista ja kohdistaa siirtoon liittyviin riskeihin riittävää riskienhallintaa;

g)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että siirrettyjen toimintojen tai toimintojen hoitamista koskevan siirretyn tehtävän jatkuvuus ja laatu säilyvät myös siinä tapauksessa, että siirto lopetetaan siirtämällä joko siirretyt toiminnot tai toimintojen hoitamista koskeva siirretty tehtävä toiselle kolmannelle osapuolelle tai hoitamalla kyseiset toiminnot tai tehtävät itse;

h)

vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan ja sen, jolle tehtävät siirretään, oikeudet ja velvoitteet jaetaan ja vahvistetaan selkeästi sopimuksessa. Kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava sopimuksella erityisesti ohjeiden antamista ja siirron lopettamista koskevat oikeutensa, tiedonsaantioikeutensa, tarkastusoikeutensa ja oikeutensa tutustua kirjanpitoon ja tiloihin. Sopimuksella on varmistettava, että tehtäviä voidaan siirtää edelleen vain kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan suostumuksella;

i)

jos siirto koskee salkunhoitoa, siinä noudatetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoituspolitiikkaa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava sille, jolle tehtävät siirretään, ohjeet sijoituspolitiikan täytäntöönpanosta ja valvottava, että se, jolle tehtävät siirretään, noudattaa jatkuvasti sijoituspolitiikkaa;

j)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, ilmoittaa kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle kehityksestä, joka saattaa vaikuttaa olennaisesti sen, jolle tehtävät siirretään, kykyyn hoitaa siirretyt toiminnot tehokkaasti sekä sovellettavan lainsäädännön ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti;

k)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, suojaa kyseiseen sijoitusrahastojen hoitajaan, vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon, johon siirto vaikuttaa, ja kyseisen sijoitusrahaston sijoittajiin liittyvät luottamukselliset tiedot;

l)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, ottaa käyttöön ja panee täytäntöön valmiussuunnitelman tietojen palauttamiseksi toimintahäiriötilanteissa ja varmuuskopiointijärjestelyjen testaamiseksi säännöllisesti ja ylläpitää kyseistä suunnitelmaa.

76 artikla

Siirtoa koskevat objektiiviset perusteet

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava toimivaltaisille viranomaisille yksityiskohtainen kuvaus, selvitys ja todisteet siirtoa koskevista objektiivisista perusteista. Arvioitaessa, pohjautuvatko tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt kokonaisuudessaan direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin objektiivisiin perusteisiin, on tarkasteltava seuraavia perusteita:

a)

liiketoimintojen ja liiketoimintaprosessien optimointi;

b)

kustannussäästöt;

c)

sen, jolle tehtävät siirretään, asiantuntemus hallinnoinnista taikka tietyistä markkinoista tai sijoituksista;

d)

sen, jolle tehtävät siirretään, pääsy maailmanlaajuisiin kaupankäyntiresursseihin.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on esitettävä toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä lisäselvityksiä ja asiakirjoja todisteena siitä, että tehtävien siirtämistä koskevat järjestelyt perustuvat kokonaisuudessaan objektiivisiin perusteisiin.

77 artikla

Sen, jolle tehtävät siirretään, piirteet

1.   Sillä, jolle tehtävät siirretään, on oltava riittävät resurssit ja riittävästi henkilöstöä, jolla on sille siirrettyjen tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen tarvittavat taidot, tiedot ja asiantuntemus, sekä asianmukainen organisaatiorakenne, joka tukee siirrettyjen tehtävien hoitoa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan siirtämien toimintojen tosiasiallisesta hoidosta vastaavilla henkilöillä on oltava riittävästi kokemusta, asianmukaiset teoreettiset tiedot ja asianmukaista käytännön kokemusta kyseisistä toiminnoista. Henkilöiden ammatillisen koulutuksen ja aiemmin hoidettujen toimintojen on oltava asianmukaisia liiketoiminnan harjoittamisen kannalta.

3.   Sen, jolla tehtävät siirretään, liiketoimintaa tosiasiallisesti harjoittavia henkilöitä ei katsota riittävän hyvämaineisiksi, jos heistä on tallennettu kielteisiä rekisteritietoja, joilla on merkitystä sekä hyvämaineisuuden arvioinnin että siirrettyjen tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta, tai jos ilmenee muita merkityksellisiä tietoja, jotka vaikuttavat heidän hyvämaineisuuteensa. Tällaisiksi kielteisiksi rekisteritiedoiksi katsotaan esimerkiksi rikokset, oikeudenkäynnit tai hallinnolliset seuraamukset, jotka ovat merkityksellisiä siirrettyjen tehtävien hoidon kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rikoksiin, jotka liittyvät taloudelliseen toimintaan, esimerkiksi rahanpesun, epärehellisen toiminnan, petosten tai talousrikosten torjuntaan, konkursseihin tai maksukyvyttömyyteen liittyviin velvoitteisiin. Muita merkityksellisiä tietoja ovat tiedot henkilön epäluotettavuudesta tai epärehellisyydestä.

Jos sen, jolle tehtävät siirretään, tarjoamia ammatillisia palveluja säännellään unionissa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen edellytysten on katsottava täyttyvän, jos asianomainen valvontaviranomainen on tarkastanut toimilupamenettelyssä, että hyvämaineisuutta koskeva peruste täyttyy, jollei ole todisteita siitä, ettei näin ole.

78 artikla

Salkunhoidon tai riskienhallinnan siirto

1.   Tätä artiklaa sovelletaan salkunhoidon tai riskienhallinnan siirtoon.

2.   Seuraavat yhteisöt on katsottava direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisöiksi, joilla on toimilupa tai jotka on rekisteröity varainhoitoa varten ja jotka kuuluvat valvonnan piiriin:

a)

direktiivin 2009/65/EY nojalla toimiluvan saaneet rahastoyhtiöt;

b)

sijoituspalveluyritykset, jotka ovat saaneet direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan salkunhoidon harjoittamiseen;

c)

direktiivin 2006/48/EY nojalla toimiluvan saaneet luottolaitokset, jotka ovat saaneet direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan salkunhoidon harjoittamiseen;

d)

direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saaneet ulkopuoliset vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat;

e)

kolmansista maista olevat yhteisöt, joilla on toimilupa tai jotka on rekisteröity varainhoitoa varten ja joita toimivaltainen viranomainen valvoo tosiasiallisesti kyseisissä maissa.

3.   Jos tehtävät siirretään kolmanteen maahan sijoittautuneelle yritykselle, on täytettävä seuraavat edellytykset direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja yrityksen, jolle toiminnot siirretään, valvontaviranomaisten välillä on oltava kirjallinen järjestely;

b)

sen yrityksen osalta, jolle toiminnot siirretään, a alakohdassa tarkoitettu järjestely antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden

i)

saada pyynnöstä direktiivissä 2011/61/EU säädettyjen valvontatehtäviensä hoitamiseen tarvittavat merkitykselliset tiedot;

ii)

saada tutustua kolmannessa maassa olevien valvontatehtäviensä hoidon kannalta merkityksellisiin asiakirjoihin;

iii)

tehdä paikalla toimitettavia tarkastuksia sen yrityksen tiloissa, jolle toiminnot siirrettiin. Paikalla toimitettavien tarkastusten käytännön menettelyt on määritettävä yksityiskohtaisesti kirjallisessa järjestelyssä;

iv)

saada mahdollisimman pian kolmannen maan valvontaviranomaiselta tietoja direktiivin 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisten vaatimusten ilmeisen rikkomisen tutkimista varten;

v)

tehdä täytäntöönpanoa koskevaa yhteistyötä kolmannen maan valvontaviranomaiseen ja EU:n toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti tapauksissa, joissa direktiivin 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden sekä asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia on rikottu.

79 artikla

Tehokas valvonta

Toimintojen siirtämisen on katsottava estävän vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tehokkaan valvonnan, jos

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla, sen tilintarkastajilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla ei ole tosiasiallista oikeutta saada siirrettyihin toimintoihin ja sen, jolle tehtävät siirretään, liiketiloihin liittyviä tietoja tai toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty käyttämään kyseisiä tiedonsaantioikeuksia;

b)

se, jolle tehtävät siirretään, ei tee yhteistyötä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisten viranomaisten kanssa siirrettyjen toimintojen yhteydessä;

c)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei aseta pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten saataville kaikkia tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta viranomaiset voivat valvoa, noudatetaanko siirrettyjen toimintojen hoidon yhteydessä direktiivin 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia vaatimuksia.

80 artikla

Eturistiriidat

1.   Direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti perusteisiin, joilla arvioidaan, onko toimintojen siirto ristiriidassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajan etujen kanssa, on sisällytettävä vähintään seuraavat:

a)

jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja se, jolle tehtävät siirretään, ovat saman ryhmän jäseniä tai niiden välillä on jokin muu sopimussuhde, se, kuinka laajaa määräysvaltaa se, jolle tehtävät siirretään, käyttää kyseisessä sijoitusrahastojen hoitajassa tai kuinka laajaa vaikutusvaltaa se, jolle tehtävät siirretään, voi käyttää kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan toimiin nähden;

b)

jos se, jolle tehtävät siirretään, ja asianomaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittaja ovat saman ryhmän jäseniä tai niiden välillä on jokin muu sopimussuhde, se, kuinka laajaa määräysvaltaa sijoittaja käyttää siinä, jolle tehtävät siirretään, tai kuinka laajaa vaikutusvaltaa sijoittaja voi käyttää sen, jolle tehtävät siirretään, toimiin nähden;

c)

kuinka todennäköistä on, että se, jolle tehtävät siirretään, saa taloudellista voittoa tai välttyy taloudelliselta tappiolta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien kustannuksella;

d)

todennäköisyys, että sillä, jolle tehtävät siirretään, on etunäkökohtia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tarjotun palvelun tai toiminnon tuloksessa;

e)

todennäköisyys, että sillä, jolle tehtävät siirretään, on taloudellinen tai muu kannustin ajaa toisen asiakkaan etua vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen sijoittajien etujen kustannuksella;

f)

todennäköisyys, että se, jolle tehtävät siirretään, saa tai tulee saamaan muulta henkilöltä kuin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalta sellaisen kannustimen rahana, tavarana tai palveluna, joka liittyy kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle ja sen hoitamille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille tarjottavaan yhteiseen salkunhoitoon ja poikkeaa kyseisestä palvelusta tavallisesti perittävästä palkkiosta tai maksusta.

2.   Salkunhoito- tai riskienhallintatoiminto voidaan katsoa toiminnallisesti ja hierarkkisesti erotetuksi muista mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavista tehtävistä vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

salkunhoitotehtäviin osallistuvat henkilöt eivät osallistu mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavien tehtävien, kuten valvontatehtävien, hoitoon;

b)

riskienhallintatehtäviin osallistuvat henkilöt eivät osallistu mahdollisesti eturistiriitoja aiheuttavien tehtävien, kuten toiminnallisten tehtävien, hoitoon;

c)

toiminnallisten tehtävien hoidosta vastuussa olevat henkilöt eivät valvo riskienhallintatoimintoihin osallistuvia henkilöitä;

d)

erottaminen varmistetaan sen, jolle tehtävät siirretään, koko hierarkiarakenteessa aina hallintoelimeen saakka, ja hallintoelin sekä sen, jolle tehtävät siirretään, valvontatoiminto, jos sellainen on olemassa, tarkastelevat erottamista uudelleen.

3.   Mahdolliset eturistiriidat on selvitettävä ja hoidettava, ja niitä on valvottava ja niistä on ilmoitettava asianmukaisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittajille vain, jos

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, toteuttaa kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimenpiteet sen ja kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai kyseisen sijoitusrahaston sijoittajien välillä mahdollisesti ilmenevien eturistiriitojen tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että sillä, jolle tehtävät siirretään, on käytössä 31–34 artiklan nojalla edellytettäviä menettelyjä vastaavat menettelyt;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja varmistaa, että se, jolle tehtävät siirretään, ilmoittaa mahdollisesti ilmenevät eturistiriidat sekä menettelyt ja toimenpiteet, jotka sen on otettava käyttöön hallitakseen kyseisenkaltaisia eturistiriitoja, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle, jonka on ilmoitettava ne vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle ja sen sijoittajille 36 artiklan mukaisesti.

81 artikla

Suostumus tehtävien edelleen siirtämiseen ja siitä annettavat ilmoitukset

1.   Tehtävien edelleen siirtäminen tulee voimaan, jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja osoittaa kirjallisesti suostuvansa siihen.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan etukäteen antamaa yleistä suostumusta ei katsota direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaiseksi suostumukseksi.

2.   Direktiivin 2011/61/EU 20 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla ilmoituksen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot siitä, jolle tehtävät siirretään, sen paikan toimivaltaisen viranomaisen nimi, jossa se, jolle tehtävät siirretään edelleen, on saanut toimiluvan tai jossa se on rekisteröity, siirretyt toiminnot, vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joihin tehtävien edelleen siirtäminen vaikuttaa, jäljennös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kirjallisesta suostumuksesta sekä tehtävien edelleen siirtämisen suunniteltu voimaantulopäivä.

82 artikla

Postilaatikkoyhteisö ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, jonka ei enää voida katsoa hoitavan vaihtoehtoista sijoitusrahastoa

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on katsottava postilaatikkoyhteisöksi eikä sen enää voida katsoa olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ainakin seuraavissa tilanteissa:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei ole enää asiantuntemusta eikä resursseja, jotka se tarvitsee siirrettyjen tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti ja siirtoon liittyvien riskien hallitsemiseksi;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla ei ole enää toimivaltaa tehdä päätöksiä ylimmän johdon vastuualueeseen kuuluvilla keskeisillä aloilla eikä hoitaa varsinkaan yleisten sijoituspolitiikkojen ja -strategioiden toteutukseen liittyviä ylimmän johdon toimintoja;

c)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja menettää sopimusperusteiset oikeutensa tehdä tiedusteluja, tutkia, saada tietoja tai antaa ohjeita niille, joille tehtävät siirretään, tai kyseisenkaltaisten oikeuksien käyttö muuttuu käytännössä mahdottomaksi;

d)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja siirtää sijoitusten hoitoon liittyviä toimintoja siinä määrin, että niiden määrä on huomattavasti sen itsensä hoitamien, sijoitusten hoitoon liittyvien toimintojen määrää suurempi. Arvioidessaan siirron laajuutta toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava kaikkia tehtävien siirtämiseen liittyviä järjestelyjä ottaen huomioon siirrettyjen tehtävien yhteydessä hoidettavien varojen määrän lisäksi myös seuraavat laadulliset perusteet:

i)

niiden varojen tyypit, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja sijoittaa, ja siirrettyjen tehtävien yhteydessä hoidettavien varojen merkitys vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riski- ja tuottoprofiilin kannalta;

ii)

siirrettyjen tehtävien yhteydessä hoidettavien varojen merkitys vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitustavoitteiden saavuttamisen kannalta;

iii)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten maantieteellinen ja alakohtainen jakauma;

iv)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili;

v)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan noudattamien sijoitusstrategioiden tyyppi;

vi)

siirrettyjen tehtävien tyyppi suhteessa itsellä pidettyihin tehtäviin; sekä

vii)

niiden, joille tehtävät siirretään, ja niiden, joille tehtävät siirretään edelleen, kokoonpano, toiminnan maantieteellinen kattavuus ja yhtiörakenne, mukaan lukien se, siirretäänkö tehtävät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kanssa samaan yritysryhmään kuuluvalle yhteisölle.

2.   Komissio valvoo markkinoiden kehitysnäkymien kannalta tämän artiklan soveltamista. Komissio tarkastelee tilannetta uudelleen kahden vuoden kuluttua ja toteuttaa tarvittaessa aiheelliset toimenpiteet täsmentääkseen edelleen edellytyksiä, joiden täyttyessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on katsottava siirtäneen toimintojaan niin laajasti, että siitä tulee postilaatikkoyhteisö eikä sen enää voida katsoa olevan kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja.

3.   EAMV voi antaa ohjeita varmistaakseen tehtävien siirtämistä koskevien järjestelyiden johdonmukaisen arvioinnin kaikkialla unionissa.

IV   LUKU

TALLETUSYHTEISÖ

1 JAKSO

Kirjalliseen sopimukseen sisällytettävät tiedot

(direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 2 kohta)

83 artikla

Sopimuksen tiedot

1.   Sopimus, jolla säilytysyhteisö nimetään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on laadittava säilytysyhteisön ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston välillä, ja sen on sisällettävä vähintään seuraavat seikat:

a)

kuvaus palveluista, jotka säilytysyhteisön on tarjottava, ja menettelyt, jotka on otettava käyttöön kunkin sellaisen omaisuuserätyypin osalta, johon vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi sijoittaa ja jotka annetaan säilytysyhteisön säilytettäväksi;

b)

kuvaus tavasta, jolla varojen säilyttäminen ja valvontatoiminto on hoidettava riippuen niiden varojen tyypistä ja niistä maantieteellisistä alueista, joille vaihtoehtoinen sijoitusrahasto aikoo sijoittaa. Säilytystehtävien osalta kuvauksessa on oltava maaluettelot ja menettelyt, joita noudatetaan maiden lisäämisessä luetteloon ja/tai niiden poistamisessa luettelosta. Kuvauksen on oltava johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka annetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöissä, perustamisasiakirjoissa ja tarjousasiakirjoissa varoista, joihin kyseinen sijoitusrahasto voi sijoittaa;

c)

lausunto, jonka mukaan säilytystoimintojen siirtäminen ei vaikuta säilytysyhteisön vastuuseen, jollei se ole vapautunut vastuustaan direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 13 tai 14 kohdan mukaisesti;

d)

sopimuksen voimassaoloaika ja sen muuttamiselle ja päättämiselle asetetut edellytykset, mukaan lukien tilanteet, jotka voisivat johtaa sopimuksen päättämiseen, sekä yksityiskohtaiset tiedot päättämismenettelystä ja tarvittaessa menettelyistä, joiden mukaisesti säilytysyhteisön olisi lähetettävä kaikki merkitykselliset tiedot seuraajalleen;

e)

sopimuspuoliin asianomaisten lakien ja asetusten mukaisesti sovellettavat luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet. Nämä velvoitteet eivät saa heikentää toimivaltaisten viranomaisten kykyä saada käyttöönsä merkitykselliset asiakirjat ja tiedot;

f)

keinot ja menettelyt, joilla säilytysyhteisö toimittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle kaikki olennaiset tiedot, joita tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien varoihin liittyvien oikeuksien käyttö, ja saadakseen riittävän ajoissa totuudenmukaisen käsityksen kyseisen sijoitusrahaston tileistä;

g)

keinot ja menettelyt, joilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai vaihtoehtoinen sijoitusrahasto toimittaa kaikki olennaiset tiedot tai varmistaa, että säilytysyhteisö saa kaikki tarvittavat tiedot tehtäviensä suorittamiseksi, mukaan lukien menettelyt, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisö saa tietoja muilta kyseisen sijoitusrahaston tai kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan nimeämiltä osapuolilta;

h)

tieto siitä, voiko säilytysyhteisö tai kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, käyttää sen säilytettäväksi annettuja varoja uudelleen ja tällaiselle uudelleenkäytölle mahdollisesti asetetut edellytykset;

i)

menettelyt, joita on noudatettava, kun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöihin, perustamisasiakirjoihin tai tarjousasiakirjoihin suunnitellaan muutosta, ja yksityiskohtaiset tiedot tilanteista, jotka on annettava tiedoksi säilytysyhteisölle tai joissa muutoksen tekemiseen tarvitaan säilytysyhteisön ennakkosuostumus;

j)

kaikki tarvittavat tiedot, jotka on vaihdettava yhtäältä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, kyseisen sijoitusrahaston lukuun tai kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan lukuun toimivan kolmannen osapuolen ja toisaalta säilytysyhteisön välillä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden myynnistä, merkinnästä, lunastuksesta, liikkeeseenlaskusta, peruuttamisesta ja takaisinostosta;

k)

kaikki tarvittavat tiedot, jotka on vaihdettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan, kyseisen sijoitusrahaston lukuun tai kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan lukuun toimivan kolmannen osapuolen ja säilytysyhteisön välillä säilytysyhteisön valvontatoiminnon hoidosta;

l)

jos sopimuspuolet harkitsevat kolmansien osapuolten nimeämistä hoitamaan osia niille kuuluvista tehtävistä, sitoumus, jonka mukaan ne antavat säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja mahdollisesti nimettävästä kolmannesta osapuolesta ja pyynnöstä tietoja kolmannen osapuolen valinnassa käytettävistä perusteista sekä toimenpiteistä, joita sopimuspuolet ovat suunnitelleet valvoakseen valitun kolmannen osapuolen harjoittamaa toimintaa;

m)

tiedot sopimuspuolten tehtävistä ja vastuualueista, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä velvoitteita;

n)

tiedot kaikista vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimissä tai kyseisen sijoitusrahaston lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan nimissä avatuista käteistileistä ja menettelyistä, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisölle ilmoitetaan kyseisen sijoitusrahaston nimissä tai kyseisen sijoitusrahaston lukuun toimivan sijoitusrahastojen hoitajan nimissä avatuista uusista tileistä;

o)

yksityiskohtaiset tiedot säilytysyhteisön eskalointimenettelyistä, mukaan lukien niiden vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja/tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan palveluksessa olevien henkilöiden tunnistetiedot, joihin säilytysyhteisön on otettava yhteyttä aloittaessaan eskalointimenettelyn;

p)

säilytysyhteisön antama sitoumus, jonka mukaan se ilmoittaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle saadessaan tietoonsa, että varojen erottaminen ei ole tai ei ole enää riittävä toimenpide sellaisen kolmannen osapuolen suojelemiseksi maksukyvyttömyydeltä, jolle siirretään säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

q)

menettelyt, joilla varmistetaan, että säilytysyhteisö voi tutkia tehtäviensä hoidon yhteydessä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja/tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintaa sekä arvioida toimitettujen tietojen laatua, mukaan lukien käyttämällä oikeutta tutustua kyseisen sijoitusrahaston ja/tai kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan kirjanpitoon tai käymällä paikan päällä tämän tiloissa;

r)

menettelyt, joilla varmistetaan, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ja/tai vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi tarkastella uudelleen, kuinka säilytysyhteisö suoriutuu sopimusvelvoitteistaan.

2.   Edellä a–r alakohdassa esitellyt välineet ja menettelyt on kuvailtava yksityiskohtaisesti säilytysyhteisön nimeämisestä tehtävässä sopimuksessa tai siihen myöhemmin mahdollisesti tehtävissä muutoksissa.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu säilytysyhteisön nimeämisestä tehtävä sopimus tai siihen myöhemmin tehtävä muutos on tehtävä kirjallisena.

4.   Sopimuspuolet voivat sopia, että kaikki tietojenvaihto niiden välillä tai osa siitä hoidetaan sähköisesti edellyttäen, että ne varmistavat, että tiedot tallennetaan asianmukaisesti.

5.   Jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, kaikista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista ei ole pakko tehdä erillisistä kirjallista sopimusta; vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja säilytysyhteisön on voitava tehdä puitesopimus, jossa luetellaan kaikki kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan hoitamat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, joihin sopimusta sovelletaan.

6.   Säilytysyhteisön nimeämisestä tehtävään sopimukseen ja mahdollisiin myöhempiin sopimuksiin sovellettava kansallinen lainsäädäntö on tarkennettava.

2 JAKSO

Yleiset perusteet kolmansien maiden säilytysyhteisöihin sovellettavan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan arvioimiseksi

(direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 6 kohdan b alakohta)

84 artikla

Kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön sovellettavan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan arviointiperusteet

Sovellettaessa direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 6 kohdan b alakohtaa kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön sovellettavan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan tehokkuutta, sitä, vastaako se vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä, ja sen täytäntöönpanon tehokasta valvontaa on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

a)

säilytysyhteisö on saanut toimiluvan toimivaltaiselta viranomaiselta, jolla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseksi, ja kyseinen viranomainen valvoo säilytysyhteisöä jatkuvasti;

b)

kolmannen maan lainsäädännössä vahvistetut perusteet säilytysyhteisön toimiluvan saamiseksi vastaavat vaikutuksiltaan perusteita, jotka on asetettu luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten toiminnan aloittamiselle unionissa;

c)

kolmanteen maahan sijoittautuneelle säilytysyhteisölle asetetut pääomavaatimukset vastaavat vaikutuksiltaan pääomavaatimuksia, joita unionissa sovelletaan sen mukaan, vastaako säilytysyhteisö luonteeltaan unionin luottolaitosta vai sijoituspalveluyritystä;

d)

kolmanteen maahan sijoittautuneeseen säilytysyhteisöön sovellettavat toimintaedellytykset vastaavat vaikutuksiltaan toimintaedellytyksiä, joita unionissa sovelletaan luottolaitoksiin tai sijoituspalveluyrityksiin riippuen säilytysyhteisön luonteesta;

e)

kolmannen maan lainsäädännössä vahvistetut vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisön erityistehtävien hoitoa koskevat vaatimukset vastaavat vaikutuksiltaan direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7–15 kohdassa ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä sekä asianomaisessa kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia;

f)

kolmannen maan lainsäädännössä säädetään riittävän varoittavien täytäntöönpanon valvontatoimien toteuttamisesta siinä tapauksessa, että säilytysyhteisö ei noudata a–e alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ja edellytyksiä.

3 JAKSO

Säilytystoiminnot, asianmukaista huolellisuutta koskevat tehtävät ja varojen erottelemista koskeva velvoite

(direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7–9 kohta sekä 11 kohdan c alakohta ja d alakohdan iii alakohta)

85 artikla

Käteistilien seuranta – yleiset vaatimukset

1.   Jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taikka sen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä pidetään yllä käteistiliä tai avataan käteistili direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että säilytysyhteisölle annetaan sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee täyttääkseen velvoitteensa.

2.   Saadakseen käyttöönsä kaikki tiedot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käteistileistä ja selkeän käsityksen kyseisen sijoitusrahaston kaikista kassavirroista, säilytysyhteisön on vähintään

a)

saatava nimeämisensä jälkeen tiedot kaikista vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan nimissä avatuista voimassa olevista käteistileistä;

b)

saatava tiedot kaikista vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan avaamista uusista käteistileistä;

c)

saatava kaikki kolmansien osapuolten kolmannessa yhteisössä avaamiin käteistileihin liittyvät tiedot.

86 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirtojen seuranta

Säilytysyhteisön on huolehdittava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kassavirtojen tehokkaasta ja asianmukaisesta seurannasta, ja sen on erityisesti vähintään

a)

varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikki käteisvarat kirjataan tileille, jotka avataan direktiivin 2006/73/EY 18 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuissa yhteisöissä kyseisillä markkinoilla, joilla edellytetään käteistilejä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintoja varten, kunhan tällainen yhteisö on sellaisen toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan alainen, joka vastaa vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä, jonka täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti ja joka vastaa direktiivin 2006/73/EY 16 artiklassa säädettyjä periaatteita;

b)

otettava käyttöön tehokkaat ja asianmukaiset menettelyt kassavirtaliikkeiden täsmäyttämiseksi ja tällaisten täsmäytysten tekemiseksi päivittäin tai kassavirtaliikkeiden tapahtumisen aikaan, jos käteisrahaliikenne on vähäistä;

c)

otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt merkittävien kassavirtojen ja erityisesti vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintojen kannalta epäjohdonmukaisten kassavirtojen yksilöimiseksi pankkipäivän päätteeksi;

d)

tarkasteltava säännöllisin väliajoin uudelleen kyseisten menettelyjen riittävyyttä, mukaan lukien täsmäytysprosessin vuotuinen kokonaistarkastus, ja varmistettava, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston, sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tai sen lukuun toimivan säilytysyhteisön nimissä avatut käteistilit sisällytetään täsmäytysprosessiin;

e)

seurattava jatkuvasti täsmäytysten tuloksia ja toimia, jotka toteutetaan täsmäytysmenettelyissä havaittujen poikkeamien perusteella, ja ilmoitettava välittömästi oikaisematta jääneistä säännönvastaisuuksista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ja myös toimivaltaisille viranomaisille, jos tilannetta ei voida selvittää ja/tai korjata;

f)

tarkastettava, ovatko sen itse kirjaamat käteispositiotiedot yhdenmukaisia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kirjaamien tietojen kanssa. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kaikki kolmannessa osapuolessa avattuun käteistiliin liittyvät ohjeet ja tiedot lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman täsmäytysmenettelynsä.

87 artikla

Merkintöjä koskevat tehtävät

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että säilytysyhteisölle annetaan jokaisen pankkipäivän päätteeksi tiedot maksuista, joita sijoittajat suorittavat tai joita suoritetaan sijoittajien lukuun vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden merkitsemisen yhteydessä, kun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva osapuoli, kuten omistustietojen ylläpitäjä, vastaanottaa tällaisia maksuja tai toimeksiantoja sijoittajalta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että säilytysyhteisö saa kaikki muut olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee huolehtiakseen siitä, että maksut kirjataan käteistileille, jotka on avattu vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taikka säilytysyhteisön nimissä direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

88 artikla

Säilytettävät rahoitusvälineet

1.   Vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai sen lukuun toimivalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle kuuluvat rahoitusvälineet, joita ei voida fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, on sisällytettävä säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin, jos kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät

a)

rahoitusvälineet ovat siirtokelpoisia arvopapereita, mukaan lukien direktiivin 2009/65/EY 51 artiklan 3 kohdan viimeisessä alakohdassa tai komission direktiivin 2007/16/EY (11) 10 artiklassa tarkoitettuja johdannaisia sisältävät siirtokelpoiset arvopaperit, taikka rahamarkkinavälineitä tai yhteissijoitusyritysten osuuksia;

b)

rahoitusvälineet voidaan kirjata säilytysyhteisön nimiin tai niitä voidaan pitää suoraan tai välillisesti tilillä säilytysyhteisön nimissä.

2.   Rahoitusvälineitä, jotka kirjataan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti vain suoraan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimissä liikkeeseenlaskijalle itselleen tai tämän edustajalle, kuten kirjaajalle tai omistustietojen ylläpitäjälle, ei voida pitää säilytettävinä.

3.   Vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai tämän lukuun toimivalle vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle kuuluvat rahoitusvälineet, jotka voidaan fyysisesti toimittaa säilytysyhteisölle, on sisällytettävä aina säilytysyhteisön säilytystehtävien piiriin.

89 artikla

Säilytettäviä varoja koskevat säilytystehtävät

1.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan a alakohdassa säädettyjä velvoitteita, jotka koskevat säilytettäviä rahoitusvälineitä, säilytysyhteisön on varmistettava vähintään, että

a)

rahoitusvälineet kirjataan asianmukaisesti direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti;

b)

kirjanpitoa ja erillisiä tilejä hoidetaan tavalla, joka varmistaa niiden oikeellisuuden ja varsinkin sen, että ne vastaavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun hallussa pidettäviä rahoitusvälineitä ja käteisvaroja;

c)

säilytysyhteisön sisäisten tilien ja kirjanpidon ja sellaisen kolmannen osapuolen tilien ja kirjanpidon, jolle siirretään säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, välillä tehdään säännöllisesti täsmäytyksiä;

d)

noudatetaan asianmukaista huolellisuutta suhteessa säilytettäviin rahoitusvälineisiin sijoittajansuojan korkean tason varmistamiseksi;

e)

kaikki olennaiset säilytysriskit arvioidaan koko säilytysketjussa ja niitä seurataan ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ilmoitetaan mahdollisesti havaittavat olennaiset riskit;

f)

otetaan käyttöön riittävät organisatoriset järjestelyt, joilla voidaan minimoida riski rahoitusvälineistä tai niihin liittyvistä oikeuksista aiheutuvista tappioista tai rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien oikeuksien pienenemisestä petosten, heikon hallinnon, riittämättömän rekisteröinnin tai huolimattomuuden vuoksi;

g)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omistusoikeus kyseisiin varoihin todennetaan.

2.   Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytystoimintojaan kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, kyseiseen säilytysyhteisöön on sovellettava edelleen tämän artiklan 1 kohdan b–e alakohdan mukaisia vaatimuksia. Säilytysyhteisön on myös varmistettava, että kolmas osapuoli noudattaa tämän artiklan 1 kohdan b–g alakohdan mukaisia vaatimuksia ja 99 artiklassa säädettyjä varojen erottelemista koskevia velvoitteita.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja säilytysyhteisön säilytystehtäviä on sovellettava jaotteluperiaatteen perusteella vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suorassa tai välillisessä määräysvallassa olevien rahoitusrakenteiden ja/tai oikeudellisten rakenteiden hallussa oleviin kohde-etuutena oleviin varoihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vaatimusta ei sovelleta rahasto-osuusrahastoihin eikä hallinnointi-markkinointirahastoihin, jos kohderahastoilla on säilytysyhteisö, joka säilyttää kyseisten rahastojen varoja.

90 artikla

Omistajuuden todentamista ja kirjanpitoa koskevat säilytystehtävät

1.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava säilytysyhteisölle sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka säilytysyhteisö tarvitsee noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan, ja varmistettava, että kolmannet osapuolet antavat säilytysyhteisölle kaikki olennaiset tiedot.

2.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja velvoitteitaan säilytysyhteisön on vähintään

a)

saatava viipymättä kaikki olennaiset tiedot, jotka se tarvitsee hoitaakseen omistajuuden todentamista ja kirjanpitoa koskevat tehtävänsä, mukaan lukien olennaiset tiedot, jotka kolmansien osapuolten on annettava säilytysyhteisölle;

b)

saatava riittävästi luotettavia tietoja saadakseen varmuuden vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omistusoikeudesta varoihin;

c)

pidettävä kirjaa varoista, joiden osalta se katsoo, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto tai sen lukuun toimiva vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja omistaa kyseiset varat. Noudattaakseen tätä velvoitetta säilytysyhteisön on

i)

merkittävä kirjanpitoonsa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimissä varat, mukaan lukien niiden nimelliset määrät, joiden se katsoo olevan kyseisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omistuksessa;

ii)

kyettävä esittämään milloin tahansa kattava ja ajantasainen omistajaluettelo vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, mukaan lukien niiden nimelliset määrät.

Sovellettaessa 2 kohdan c alakohdan ii alakohtaa säilytysyhteisön on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, ettei varoja voida delegoida, siirtää, vaihtaa eikä toimittaa ilmoittamatta siitä säilytysyhteisölle tai sille, jolle tehtävät siirretään, ja säilytysyhteisöllä on oltava mahdollisuus saada asianomaiselta kolmannelta osapuolelta viipymättä asiakirjatodisteet kustakin liiketoimesta ja positiosta. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että asianomainen kolmas osapuoli antaa säilytysyhteisölle viipymättä todistukset tai muut asiakirjatodisteet aina, kun varoja myydään tai hankitaan tai toteutetaan yhtiötapahtuma, jonka rahoitusvälineitä lasketaan liikkeeseen, ja vähintään kerran vuodessa.

3.   Säilytysyhteisön on joka tapauksessa varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla on käytössä ja että se panee täytäntöön asianmukaiset menettelyt todentaakseen, että sen hoitaman vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hankkimat varat kirjataan asianmukaisesti kyseisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan nimissä, ja tarkastaakseen, että kyseisen sijoitusrahastojen hoitajan kirjanpidossa olevat positiot ja varat, joiden säilytysyhteisö katsoo olevan kyseisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan sijoitusrahastojen hoitajan omistuksessa, ovat yhdenmukaiset. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kaikki vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoihin liittyvät ohjeet ja olennaiset tiedot lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman todentamis- tai täsmäytysmenettelynsä.

4.   Säilytysyhteisön on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön eskalointimenettely sellaisten tilanteiden varalta, joissa havaitaan poikkeama, mukaan lukien ilmoituksen antaminen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ja toimivaltaisille viranomaisille, jos tilannetta ei voida selvittää ja/tai korjata.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettuja säilytysyhteisön säilytystehtäviä on sovellettava jaotteluperiaatteen perusteella vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan perustamien vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan suorassa tai välillisessä määräysvallassa olevien rahoitusrakenteiden ja/tai oikeudellisten rakenteiden hallussa oleviin kohde-etuutena oleviin varoihin kyseisiin varoihin tehtäviä sijoituksia varten.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vaatimusta ei sovelleta rahasto-osuusrahastoihin eikä hallinnointi-markkinointirahastoihin, jos kohderahastoilla on säilytysyhteisö, joka hoitaa kyseisen rahaston varoja koskevat omistajuuden todentamis- ja kirjanpitotoiminnot.

91 artikla

Päävälittäjien raportointivelvollisuudet

1.   Jos on nimetty päävälittäjä, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että nimeämispäivästä lähtien on voimassa sopimus, jonka nojalla päävälittäjän edellytetään erityisesti antavan säilytysyhteisölle pysyvällä välineellä ilmoituksen, joka sisältää seuraavat tiedot:

a)

3 kohdassa lueteltujen kirjanpitoerien arvo jokaisen pankkipäivän päätteeksi;

b)

yksityiskohtaiset tiedot muista seikoista, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisöllä on ajantasaiset ja tarkat tiedot niiden varojen arvosta, joiden säilytys on siirretty direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on annettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säilytysyhteisölle viimeistään sen seuraavan pankkipäivän päättyessä, johon ilmoitus liittyy.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kirjanpitoeriä ovat seuraavat:

a)

päävälittäjän vaihtoehtoisen sijoitusrahaston puolesta hallussa pitämien varojen kokonaisarvo, jos säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti kunkin seuraavista arvo:

i)

vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle annetut käteislainat ja niistä kertynyt korko;

ii)

arvopaperit, jotka vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on toimitettava edelleen sen lukuun otettujen avointen lyhyiden positioiden yhteydessä;

iii)

nykyiset selvittämismäärät, jotka vaihtoehtoisen sijoitusrahaston on maksettava mahdollisten futuurisopimusten nojalla;

iv)

lyhyeksimyynnin käteistulot, jotka päävälittäjällä on hallussaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun otettujen lyhyiden positioiden osalta;

v)

käteisvarat, jotka päävälittäjällä on hallussaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun tehtyjen avointen futuurisopimusten osalta. Tämä velvoite täydentää 87 ja 88 artiklan mukaisia velvoitteita;

vi)

laskennalliset sulkeutuvat markkinariskit, jotka liittyvät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston lukuun toteutettuihin OTC-liiketoimiin;

vii)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vakuudelliset kokonaisvelat päävälittäjälle; sekä

viii)

kaikki muut vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon liittyvät varat;

b)

direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen muiden sellaisten varojen arvo, jotka päävälittäjällä on perusarvopapereiden välityssopimuksen nojalla toteutettujen vakuudellisten liiketoimien vakuutena;

c)

sellaisten varojen arvo, joiden osalta päävälittäjä on käyttänyt vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen käyttöoikeutta;

d)

luettelo kaikista laitoksista, joissa päävälittäjällä on tai voi olla vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käteisvaroja tilillä, joka on avattu kyseisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan nimissä direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

92 artikla

Valvontatehtävät – yleiset vaatimukset

1.   Säilytysyhteisön on arvioitava nimeämishetkellä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston strategia ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan organisaation luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen liittyvät riskit suunnitellakseen valvontamenettelyt, jotka ovat tarkoituksenmukaiset kyseisen sijoitusrahaston ja niiden varojen kannalta, joihin se sijoittaa, ja kyseisten menettelyiden panemiseksi täytäntöön ja soveltamiseksi. Tällaiset menettelyt on päivitettävä säännöllisesti.

2.   Hoitaessaan direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan mukaisia valvontatehtäviään säilytysyhteisön on suoritettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai nimetyn kolmannen osapuolen vastuulla olevien prosessien ja menettelyjen jälkitarkastuksia ja muita tarkastuksia. Säilytysyhteisön on varmistettava kaikissa olosuhteissa, että käytössä on asianmukainen todentamis- ja täsmäytysmenettely, joka pannaan täytäntöön ja jota sovelletaan ja tarkastellaan uudelleen tihein väliajoin. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on varmistettava, että kaikki vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoihin ja toimintoihin liittyvät ohjeet lähetetään säilytysyhteisölle, jotta tämä pystyy suorittamaan oman todentamis- tai täsmäytysmenettelynsä.

3.   Säilytysyhteisön on otettava käyttöön selkeä ja kattava eskalointimenettely puuttuakseen tilanteisiin, joissa se havaitsee valvontatehtäviensä hoidon yhteydessä mahdollisia säännönvastaisuuksia, joista on annettava pyynnöstä yksityiskohtaiset tiedot vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toimivaltaisille viranomaisille.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava säilytysyhteisölle sen alkaessa hoitaa tehtäviään ja sen jälkeen jatkuvasti kaikki olennaiset tiedot, jotka säilytysyhteisö tarvitsee noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan mukaisia velvoitteitaan, mukaan lukien tiedot, jotka kolmansien osapuolten on annettava säilytysyhteisölle. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on erityisesti varmistettava, että säilytysyhteisöllä on oikeus tutustua kirjanpitoon ja toimittaa tarkastuksia paikalla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan tiloissa ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan mahdollisesti nimeämien palveluntarjoajien, kuten pesänhoitajien tai ulkopuolisten arvonmäärittäjien, tiloissa ja/tai arvioida pätevien riippumattomien tilintarkastajien tai muiden asiantuntijoiden laatimiin hyväksyttyihin ulkoisiin lausumiin sisältyviä raportteja ja lausuntoja käytössä olevien menettelyjen riittävyyden ja merkityksellisyyden varmistamiseksi.

93 artikla

Merkintää ja lunastuksia koskevat tehtävät

Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan a alakohtaa säilytysyhteisön on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1)

Säilytysyhteisön on varmistettava, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja tai nimetty yhteisö on ottanut käyttöön, panee täytäntöön ja soveltaa asianmukaista ja johdonmukaista menettelyä

i)

täsmäyttääkseen merkintätoimeksiannot merkintätulojen kanssa sekä liikkeeseenlaskettujen osuuksien tai osakkeiden lukumäärän vaihtoehtoisen sijoitusrahaston saamien merkintätulojen kanssa;

ii)

täsmäyttääkseen lunastustoimeksiannot maksettujen lunastusten kanssa sekä peruttujen osuuksien tai osakkeiden lukumäärän vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksamien lunastusten kanssa;

iii)

tarkastaakseen säännöllisesti, että täsmäytysmenettely on asianmukainen.

Sovellettaessa i, ii ja iii kohtaa säilytysyhteisön on erityisesti tarkastettava säännöllisesti, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tileillä olevien osuuksien tai osakkeiden kokonaismäärä ja sen rekisterissä olevien liikkeellä olevien osakkeiden tai osuuksien kokonaismäärä ovat johdonmukaiset keskenään.

2)

Säilytysyhteisön on varmistettava ja tarkastettava säännöllisesti, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien myyntiä, liikkeeseenlaskua, takaisinostoa, lunastusta ja peruuttamista koskevat menettelyt ovat kansallisen lainsäädännön sekä kyseisen sijoitusrahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaiset, ja todennettava menettelyjen tehokas täytäntöönpano.

3)

Säilytysyhteisön tarkastusten toteutusvälin on oltava johdonmukainen merkintöjen ja lunastusten toteutusvälin kanssa.

94 artikla

Osakkeiden/osuuksien arvonmääritystä koskevat tehtävät

1.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan b alakohtaa säilytysyhteisön on

a)

todennettava jatkuvasti, että käyttöön otetaan ja sovelletaan asianmukaisia ja johdonmukaisia menettelyjä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen arvon määrittämiseksi direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden sekä kyseisen sijoitusrahaston sääntöjen ja perustamisasiakirjojen mukaisesti; sekä

b)

varmistettava, että arvonmäärityspolitiikat ja -menettelyt pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että niitä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.

2.   Säilytysyhteisön menettelyjen toteutusvälin on oltava johdonmukainen direktiivin 2011/61/EU 19 artiklassa ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä määritellyn vaihtoehtoisen sijoitusrahaston arvonmääritysvälin kanssa.

3.   Jos säilytysyhteisö katsoo, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien arvon laskentaa ei ole suoritettu sovellettavan lainsäädännön tai kyseisen sijoitusrahaston sääntöjen tai direktiivin 2011/61/EU 19 artiklan mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ja/tai kyseiselle sijoitusrahastolle sekä varmistettava kyseisen sijoitusrahaston sijoittajien parhaan edun mukaisen korjaustoimen oikea-aikainen toteutus.

4.   Jos on nimetty ulkopuolinen arvonmäärittäjä, säilytysyhteisön on tarkastettava, että kyseisen arvonmäärittäjän nimitys on tapahtunut direktiivin 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

95 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan antamien ohjeiden noudattamista koskevat tehtävät

Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan c alakohtaa säilytysyhteisön on vähintään

a)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukaiset menettelyt todentaakseen, että vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja noudattavat sovellettavia lakeja ja asetuksia sekä kyseisen sijoitusrahaston sääntöjä ja perustamisasiakirjoja. Säilytysyhteisön on seurattava erityisesti sitä, noudattaako vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sen tarjousasiakirjoissa asetettuja sijoitusrajoituksia ja vivutusrajoja. Kyseisten menettelyjen on oltava oikeassa suhteessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen;

b)

otettava käyttöön ja pantava täytäntöön eskalointimenettely, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on rikkonut a kohdassa tarkoitettuja rajoja tai rajoituksia.

96 artikla

Liiketoimien oikea-aikaista selvittämistä koskevat tehtävät

1.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan d alakohtaa säilytysyhteisön on otettava käyttöön menettely sellaisten tilanteiden havaitsemiseksi, joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan varoja koskeviin toimiin liittyviä maksuja ei suoriteta kyseiselle sijoitusrahastolle yleensä käytössä olevissa määräajoissa, ilmoitettava asiasta kyseiselle sijoitusrahastojen hoitajalle ja, jos tilannetta ei ole korjattu, pyydettävä vastapuolta palauttamaan mahdollisuuksien mukaan rahoitusvälineet.

2.   Jos liiketoimia ei toteuteta säännellyillä markkinoilla, yleensä käytössä olevat määräajat on arvioitava liiketoimiin (OTC-johdannaissopimuksiin taikka kiinteistöomaisuuteen tai yksityisiin yrityksiin tehtäviin sijoituksiin) liittyvien edellytysten kannalta.

97 artikla

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tulonjakoon liittyvät tehtävät

1.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 9 kohdan e alakohtaa säilytysyhteisön on

a)

varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ilmoittamat nettotulot lasketaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen, perustamisasiakirjojen ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

b)

varmistettava asianmukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, jos vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tilintarkastajat ovat esittäneet varaumia tilinpäätöksessä. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava säilytysyhteisölle kaikki tilinpäätöksessä esitettyjä varaumia koskevat tiedot; sekä

c)

tarkastettava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ilmoittamien osinkomaksujen ja tarvittaessa voitonjako-osuuden täydellisyys ja oikeellisuus.

2.   Jos säilytysyhteisö katsoo, ettei tulojen laskentaa ole suoritettu sovellettavan lainsäädännön tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle ja/tai vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle sekä varmistettava kyseisen sijoitusrahaston sijoittajien parhaan edun mukaisen korjaustoimen oikea-aikainen toteutus.

98 artikla

Asianmukainen huolellisuus

1.   Täyttääkseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan c alakohdassa säädetyt velvoitteensa säilytysyhteisön on pantava täytäntöön dokumentoitu asianmukaista huolellisuutta koskeva menettely sen, jolle tehtävät siirretään, valintaa ja jatkuvaa valvontaa varten ja sovellettava tätä menettelyä. Menettelyä on tarkasteltava uudelleen säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja se on asetettava pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten saataville.

2.   Valitessaan ja nimetessään kolmannen osapuolen, jolle siirretään säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, säilytysyhteisön on noudatettava kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden antaminen kyseisen kolmannen osapuolen säilytettäväksi tarjoaa riittävän suojatason. Sen on vähintään

a)

arvioitava sääntelykehystä ja oikeudellista kehystä, mukaan lukien maariski, säilytysriski ja kolmannen osapuolen sopimusten täytäntöönpanokelpoisuus. Arvioinnin on erityisesti mahdollistettava se, että säilytysyhteisö voi määrittää, millaisia vaikutuksia kolmannen osapuolen maksukyvyttömyydellä olisi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoihin ja oikeuksiin. Jos säilytysyhteisö saa tietoonsa, että varojen erottaminen ei ole riittävä toimenpide maksukyvyttömyydeltä suojautumisen varmistamiseksi kolmannen osapuolen sijoittautumismaan lainsäädäntöön liittyvistä syistä, sen on ilmoitettava siitä välittömästi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle;

b)

arvioitava, ovatko kolmannen osapuolen käytännöt, menettelyt ja sisäiset tarkastukset riittävät sen varmistamiseksi, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai sen lukuun toimivan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan rahoitusvälineet ovat korkeatasoisen varovaisuuden ja suojelun kohteena;

c)

arvioitava, ovatko kolmannen osapuolen talous ja maine riittävät sille siirrettyjen tehtävien kannalta. Kyseisen arvioinnin on perustuttava mahdolliselta kolmannelta osapuolelta saatuihin tietoihin sekä tarvittaessa muihin tietoihin;

d)

varmistettava, että kolmannella osapuolella on riittävät toiminnalliset ja teknologiset valmiudet, jotta sille siirretyille säilytystehtäville voidaan taata tyydyttävä suoja- ja turvataso.

3.   Säilytysyhteisön on noudatettava kaikkea asianmukaista pätevyyttä, varovaisuutta ja huolellisuutta tarkastellessaan säännöllisesti uudelleen ja valvoessaan jatkuvasti kolmatta osapuolta sen varmistamiseksi, että kolmas osapuoli täyttää edelleen tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt perusteet ja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan d alakohdassa säädetyt edellytykset. Tätä varten säilytysyhteisön on vähintään

a)

valvottava kolmannen osapuolen toiminnan tuloksia ja sitä, kuinka hyvin se noudattaa säilytysyhteisön standardeja;

b)

varmistettava, että kolmas osapuoli toimii erittäin huolellisesti ja varovaisesti hoitaessaan säilytystehtäviään ja erityisesti, että se erottelee rahoitusvälineet tosiasiallisesti 99 artiklan mukaisesti;

c)

tarkasteltava uudelleen säilytysriskejä, joita liittyy päätökseen varojen uskomisesta kolmannen osapuolen säilytettäväksi, ja ilmoitettava vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle viipymättä kyseisissä riskeissä tapahtuvista muutoksista. Kyseisen arvioinnin on perustuttava kolmannelta osapuolelta saatuihin tietoihin sekä tarvittaessa muihin tietoihin. Uudelleentarkastelua on tihennettävä ja sen soveltamisalaa on laajennettava markkinahäiriöiden aikana tai kun on havaittu riski. Jos säilytysyhteisö saa tietoonsa, että varojen erottaminen ei enää ole riittävä toimenpide maksukyvyttömyydeltä suojautumisen varmistamiseksi kolmannen osapuolen sijoittautumismaan lainsäädäntöön liittyvistä syistä, sen on ilmoitettava siitä välittömästi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle.

4.   Jos kolmas osapuoli siirtää edelleen jonkin sille siirretyistä toiminnoista, 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ja perusteita sovelletaan soveltuvin osin.

5.   Säilytysyhteisön on valvottava direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 4 kohdan noudattamista.

6.   Säilytysyhteisön on laadittava valmiussuunnitelmia kaikille markkinoille, joille se nimeää direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti kolmannen osapuolen hoitamaan säilytystehtäviä. Tällaisen valmiussuunnitelman on sisällettävä mahdollisen vaihtoehtoisen palveluntarjoajan tunnistetiedot.

7.   Säilytysyhteisön on toteutettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ja sen sijoittajien parhaan edun mukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien sopimuksen päättäminen, jos se, jolle tehtävät siirretään, ei enää noudata vaatimuksia.

99 artikla

Varojen erottelemista koskeva velvoite

1.   Jos säilytystoiminnot on siirretty kokonaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, säilytysyhteisön on varmistettava, että kolmas osapuoli, jolle säilytystoiminnot siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan nojalla, toimii direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan d alakohdan iii alakohdassa säädetyn varojen erottelemista koskevan velvoitteen mukaisesti todentamalla, että kolmas osapuoli

a)

huolehtii tarvittavasta kirjanpidosta ja tileistä siten, että se voi milloin tahansa viipymättä erottaa säilytysyhteisön asiakkaina olevien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varat omista varoistaan, muiden asiakkaidensa varoista, säilytysyhteisön omaan lukuunsa hallussa pitämistä varoista sekä sellaisten säilytysyhteisön asiakkaiden varoista, jotka eivät ole vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

b)

hoitaa kirjanpitoa ja tilejä siten, että niiden oikeellisuus ja erityisesti niiden vastaavuus suhteessa säilytysyhteisön asiakkaiden lukuun säilytettäviin varoihin voidaan varmistaa;

c)

tekee säännöllisesti täsmäytyksiä sisäisten tiliensä ja kirjanpitonsa sekä sellaisen kolmannen osapuolen tilien ja kirjanpidon välillä, jolle se on siirtänyt säilytystoimintoja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti;

d)

ottaa käyttöön riittävät organisatoriset järjestelyt, joilla voidaan minimoida riski rahoitusvälineistä tai niihin liittyvistä oikeuksista aiheutuvista tappioista tai rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien oikeuksien pienenemisestä rahoitusvälineiden väärinkäytön, petosten, heikon hallinnon, riittämättömän rekisteröinnin tai huolimattomuuden vuoksi;

e)

jos kolmas osapuoli on direktiivin 2006/73/EY 18 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettu yhteisö, joka on sellaisen tehokkaan toiminnan vakautta koskevan säätelyn ja valvonnan alainen, joka vastaa vaikutuksiltaan unionin lainsäädäntöä ja jonka täytäntöönpanoa valvotaan tehokkaasti, säilytysyhteisön on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käteisvarat pidetään tilillä tai tileillä direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

2.   Jos säilytysyhteisö on siirtänyt säilytystoimintonsa kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, valvonnalla, jolla selvitetään, kuinka hyvin kolmas osapuoli noudattaa varojen erottelemista koskevia velvoitteitaan, on varmistettava, että säilytysyhteisön asiakkaille kuuluvat rahoitusvälineet suojataan kyseisen kolmannen osapuolen mahdolliselta maksukyvyttömyydeltä. Jos sovellettavasta lainsäädännöstä ja erityisesti omaisuus- tai maksukyvyttömyyssäännöksistä seuraa, että 1 kohdassa säädetyt vaatimukset eivät riitä kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, säilytysyhteisön on arvioitava, mitä lisäjärjestelyjä sen on tehtävä minimoidakseen rahoitusvälineiden menettämisen riskin ja pitääkseen yllä riittävää suojatasoa.

3.   Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin, kun kolmas osapuoli, jolle säilytystoimintoja siirretään direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan mukaisesti, on päättänyt siirtää kaikki säilytystoimintonsa tai osan niistä toiselle kolmannelle osapuolelle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 11 kohdan kolmannen alakohdan nojalla.

4 JAKSO

Rahoitusvälineistä aiheutuva tappio, vastuusta vapautuminen ja objektiiviset perusteet

(direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 ja 13 kohta)

100 artikla

Säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuva tappio

1.   Direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdassa tarkoitetun säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuneen tappion katsotaan tapahtuneen, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy suhteessa säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilyttäminen on siirretty, säilyttämään rahoitusvälineeseen:

a)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston väitetty omistusoikeus osoitetaan pätemättömäksi, koska se on joko lakannut olemasta olemassa tai sitä ei ole koskaan ollut olemassa;

b)

vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on menettänyt lopullisesti omistusoikeutensa rahoitusvälineeseen;

c)

vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on lopullisesti kykenemätön ottamaan rahoitusvälinettä suoraan tai välillisesti haltuunsa.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toteaa rahoitusvälineestä aiheutuneen tappion noudattaen toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä helposti olevaa dokumentoitua prosessia. Kun tappio on todettu, siitä on ilmoitettava välittömästi sijoittajille pysyvällä välineellä.

3.   Säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä ei katsota aiheutuneen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdassa tarkoitettua tappiota, jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on menettänyt lopullisesti omistusoikeutensa tiettyyn rahoitusvälineeseen, joka korvataan kuitenkin toisella rahoitusvälineellä tai -välineillä tai muunnetaan toiseksi rahoitusvälineeksi tai -välineiksi.

4.   Jos kolmas osapuoli, jolle säilytettävänä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, muuttuu maksukyvyttömäksi, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on todettava säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutunut tappio välittömästi sen jälkeen kun 1 kohdassa luetellut edellytykset täyttyvät varmuudella.

Varmuus siitä, täyttyykö jokin 1 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä, on saatava viimeistään maksukyvyttömyysmenettelyn päättyessä. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan ja säilytysyhteisön on seurattava maksukyvyttömyysmenettelyä tiiviisti määrittääkseen, ovatko kolmannelle osapuolelle, jolle rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, uskotut rahoitusvälineet menetetty tosiasiallisesti kokonaisuudessaan vai vain osa niistä.

5.   Säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuva tappio on todettava riippumatta siitä, johtuvatko 1 kohdassa luetellut edellytykset petoksesta, huolimattomuudesta taikka muusta tahallisesta tai tahattomasta käyttäytymisestä.

101 artikla

Vapautuminen vastuusta direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdan nojalla

1.   Säilytysyhteisöä ei aseteta vastuuseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 12 kohdan toisen alakohdan nojalla edellyttäen, että se voi osoittaa kaikkien seuraavien edellytysten täyttyvän:

a)

tappion aiheuttanut tapahtuma ei johdu säilytysyhteisön tai kolmannen osapuolen, jolle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, teosta eikä laiminlyönnistä;

b)

säilytysyhteisön ei olisi voitu kohtuudella odottaa estävän tappion aiheuttanutta tapahtumaa, vaikka se oli toteuttanut kaikki huolelliselle säilytysyhteisölle alan yleisen käytännön mukaisesti kuuluvat varotoimenpiteet;

c)

säilytysyhteisö ei olisi voinut estää tappiota huolimatta asianmukaisen huolellisuuden tiukasta ja kattavasta noudattamisesta.

Tämän edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän, kun säilytysyhteisö on varmistanut, että säilytysyhteisö ja kolmas osapuoli, jolle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty, ovat toteuttaneet kaikki seuraavat toimet:

i)

sellaisten rakenteiden ja menettelyjen käyttöönotto, täytäntöönpano, soveltaminen ja ylläpito sekä sellaisen asiantuntemuksen varmistaminen, jotka ovat riittäviä ja oikeassa suhteessa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen luonteeseen ja monitahoisuuteen ja joilla voidaan havaita riittävän ajoissa ja seurata jatkuvasti ulkopuolisia tapahtumia, jotka saattavat johtaa säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuvaan tappioon;

ii)

jatkuva arviointi siitä, liittyykö johonkin i kohdassa mainituista tapahtumista merkittävä riski säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuvasta tappiosta;

iii)

tietojen antaminen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalle havaituista merkittävistä riskeistä ja tarvittaessa asianmukaisten toimien toteuttaminen säilytettävinä olevista rahoitusvälineistä aiheutuvien tappioiden estämiseksi tai niiden vaikutusten lieventämiseksi, jos on havaittu tosiasiallisia tai mahdollisia ulkopuolisia tapahtumia, joihin uskotaan liittyvän merkittävä riski säilytettävänä olevasta rahoitusvälineestä aiheutuvasta tappiosta.

2.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten voidaan katsoa täyttyvän seuraavissa olosuhteissa:

a)

ihmisen hallinnan tai vaikutusvallan ulkopuolella olevat luonnontapahtumat;

b)

hallituksen tai hallintoelimen, mukaan lukien mikä tahansa tuomioistuin, hyväksymä laki, asetus, päätös tai määräys, joka vaikuttaa säilytettävänä oleviin rahoitusvälineisiin;

c)

sota, mellakat tai muut merkittävät mullistukset.

3.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten ei katsota täyttyvän tilanteissa, joissa on kyse kirjanpitovirheestä, toimintahäiriöstä, petoksesta tai varojen erottelemista koskevien vaatimusten laiminlyönneistä säilytysyhteisön tai sellaisen kolmannen osapuolen tasolla, jolle direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti säilytettävinä olevien rahoitusvälineiden säilytys on siirretty.

4.   Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin siihen, jolle tehtävät siirretään, kun säilytysyhteisö on siirtänyt vastuunsa sopimuksella direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 13 ja 14 kohdan mukaisesti.

102 artikla

Objektiiviset perusteet säilytysyhteisön vapautumiselle vastuustaan

1.   Objektiivisten perusteiden, joita sovelletaan vastuusta vapautumiseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 13 kohdan nojalla, on oltava

a)

rajattuja tietylle toiminnalle ominaisiin täsmällisiin ja konkreettisiin olosuhteisiin;

b)

johdonmukaisia säilytysyhteisön politiikan ja päätösten kanssa.

2.   Objektiiviset perusteet on määritettävä joka kerta, kun säilytysyhteisö aikoo vapautua vastuustaan.

3.   Säilytysyhteisöllä katsotaan olevan objektiiviset perusteet vastuusta vapautumiseen direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 13 kohdan mukaisesti, kun se voi osoittaa, ettei sillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin siirtää säilytystehtävänsä kolmannelle osapuolelle. Tilanne on tällainen erityisesti silloin, kun

a)

kolmannen maan lainsäädännössä edellytetään, että paikallinen yhteisö säilyttää tiettyjä rahoitusvälineitä ja direktiivin 2011/61/EU 21 artiklan 1 kohdassa säädetyt siirtoperusteet täyttäviä paikallisia yhteisöjä on olemassa; tai

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja vaatii sijoituksen säilyttämistä tietyllä oikeudenkäyttöalueella huolimatta varoituksista, joita säilytysyhteisö esittää tähän liittyvästä suuremmasta riskistä.

V   LUKU

AVOIMUUTTA KOSKEVAT VAATIMUKSET, VIVUTUS, KOLMANSIIN MAIHIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖT JA VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJIEN TOIMINNASTA AIHEUTUVIA MAHDOLLISIA SEURAUKSIA KOSKEVIEN TIETOJEN VAIHTO

1 JAKSO

Vuosikertomus, tiedonantovelvollisuus sijoittajia kohtaan ja raportointi toimivaltaisille viranomaisille

(direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan a–e alakohta, 23 artiklan 4 kohta ja 24 artiklan 1 kohta)

103 artikla

Vuosikertomusta koskevat yleiset periaatteet

Kaikki vuosikertomuksessa annettavat tiedot, mukaan lukien tässä jaksossa mainitut tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan olennaisen tärkeiden, luotettavien, vertailukelpoisten ja selkeiden tietojen saatavuus. Vuosikertomuksessa on oltava tiedot, jotka sijoittajat tarvitsevat tietyn vaihtoehtoisen sijoitusrahaston rakenteista.

104 artikla

Taseen tai varoja ja velkoja koskevan selvityksen sekä tuloslaskelman sisältö ja muoto

1.   Taseessa tai varoja ja velkoja koskevassa selvityksessä on oltava vähintään seuraavat tiedot ja kohde-etuutena olevat tase-erät direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti:

a)

varat, jotka kattavat vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa aikaisempien tapahtumien seurauksena olevat resurssit, joista vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle odotetaan koituvan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa. Varat on eriteltävä tarkemmin seuraavien tase-erien mukaan:

i)

sijoitukset, mukaan lukien muun muassa velkapaperit ja osakkeet, kiinteistöt ja muu varallisuus sekä johdannaiset;

ii)

rahavarat, mukaan lukien muun muassa käteisvarat, avistatili ja vaatimukset täyttävät lyhytaikaiset likvidit sijoitukset;

iii)

saamiset, mukaan lukien muun muassa osinko- ja korkosaamiset, saamiset myydyistä sijoituksista, välittäjiltä ja ennakkomaksuista, mukaan lukien muun muassa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuluihin liittyvät ennakkomaksut;

b)

velat, joita ovat aikaisempien tapahtumien seurauksena vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle syntyneet olemassa olevat velvoitteet, joiden täyttämisen odotetaan johtavan taloudellista hyötyä ilmentävien resurssien siirtymiseen pois kyseisestä sijoitusrahastosta. Velat on eriteltävä tarkemmin seuraavien tase-erien mukaan:

i)

maksettavat, mukaan lukien muun muassa sijoitusten oston tai vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden lunastuksen yhteydessä maksettavat määrät sekä välittäjille suoritettavat määrät, ja siirtovelat, mukaan lukien muun muassa hoitomaksuihin, neuvontapalvelumaksuihin, tulosperusteisiin palkkioihin, korkoihin ja muihin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnasta kertyneisiin kuluihin liittyvät velat;

ii)

lainat, mukaan lukien muun muassa pankeille ja muille vastapuolille maksettavat määrät;

iii)

muut velat, mukaan lukien muun muassa määrät, jotka on suoritettava vastapuolille lainattujen arvopapereiden vastineeksi annetuista vakuuksista, siirtosaamiset sekä maksettavat osingot ja voitonjaot;

c)

nettovarat edustavat oikeutta osuuteen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen.

2.   Tuloslaskelmassa on oltava vähintään seuraavat tiedot ja kohde-etuutena olevat tase-erät:

a)

tuotot edustavat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn lisäyksiä, jotka toteutuvat varojen lisääntymisenä tai arvonnousuna taikka velkojen vähentymisenä ja johtavat nettovarojen lisäykseen, joka on muusta kuin sijoittajien rahoitusosuuksista johtuvaa. Tuotot on eriteltävä tarkemmin seuraavien tase-erien mukaan:

i)

sijoitustoiminnan tuotot, jotka voidaan eritellä tarkemmin seuraavien tase-erien mukaan:

osinkotuotot, jotka liittyvät oman pääoman ehtoisista sijoituksista saataviin osinkoihin, joihin vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on oikeus,

korkotuotot, jotka liittyvät vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista ja käteisvaroista saatavaan korkoon, johon vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on oikeus,

vuokratuotot, jotka liittyvät kiinteistösijoituksista saataviin vuokratuottoihin, joihin vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on oikeus;

ii)

realisoituneet voitot sijoituksista, jotka edustavat sijoituksista saatavia voittoja;

iii)

realisoitumattomat voitot sijoituksista, jotka edustavat sijoitusten arvonkorotuksesta saatavia voittoja; sekä

iv)

muut tuotot, mukaan lukien muun muassa lainaksi annetuista arvopapereista kertyvistä maksuista ja muista lähteistä saatavat tuotot;

b)

kulut edustavat tilikauden aikana tapahtuvia taloudellisen hyödyn vähennyksiä, jotka toteutuvat varojen siirtymisenä pois yrityksestä tai niiden arvon vähenemisenä taikka velkojen lisääntymisenä ja johtavat nettovarojen vähennykseen, joka on muuta kuin sijoittajille tapahtuvasta voitonjaosta johtuvaa. Kulut on eriteltävä tarkemmin seuraavien tase-erien mukaan:

sijoitusneuvonta- tai sijoitusten hoitomaksut, jotka edustavat neuvontapalveluntarjoajalla tai vaihtoehtoisten sijoitusrahaston hoitajalle suoritettavia sopimusperusteisia maksuja,

muut kulut, mukaan lukien muun muassa hallinnolliset maksut, asiantuntijapalkkiot, säilytyspalkkiot ja korot. Luonteeltaan olennaiset yksittäiset erät olisi ilmoitettava erikseen,

realisoituneet tappiot sijoituksista, jotka edustavat sijoituksista aiheutuvia tappioita;

realisoitumattomat tappiot sijoituksista, jotka edustavat sijoitusten uudelleenarvostuksesta aiheutuvia tappioita;

c)

nettotulot tai -menot, jotka edustavat mahdollista tulojen ja menojen erotusta.

3.   Tase-erien kaavan, nimikkeiden ja ilmaisujen on oltava johdonmukaisia vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavien tilinpäätösstandardien tai sen käyttöön ottamien sääntöjen kanssa, ja niiden on oltava kyseisen sijoitusrahaston sijoittautumispaikassa sovellettavan lainsäädännön mukaiset. Tase-eriä voidaan muuttaa tai laajentaa sen varmistamiseksi, että ne noudattavat edellä mainittuja standardeja, sääntöjä ja säännöksiä.

4.   Taseessa on esitettävä muita eriä, otsikkoja ja välisummia silloin, kun tällä on merkitystä käsityksen saamiseksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston taloudellisesta tuloksesta taseen tai varoja ja velkoja koskevan selvityksen perusteella tai kyseisen sijoitusrahaston taloudellisesta asemasta tuloslaskelman sisällön ja muodon perusteella. Mahdolliset lisätiedot on esitettävä tilinpäätöksen liitetiedoissa. Liitetietojen tarkoituksena on sanallisten kuvausten tai erittelyjen esittäminen kyseisiin ensisijaisiin laskelmiin sisältyvistä eristä sekä tietojen antaminen eristä, jotka eivät täytä edellytyksiä niiden kirjaamiseksi kyseisiin laskelmiin.

5.   Kaikki olennaiset samankaltaisten erien muodostamat ryhmät on esitettävä tilinpäätöksessä erillisinä. Olennaiset yksittäiset erät on ilmoitettava. Olennaisuutta on arvioitava käyttöön otetun tilinpitokehikon vaatimusten perusteella.

6.   Erien esitystapa ja ryhmittely taseessa tai varoja ja velkoja koskevassa selvityksessä on pidettävä ennallaan raportointi- tai tilikaudelta toiselle, jollei ole ilmeistä, että toinen esitys- tai ryhmittelytapa olisi tarkoituksenmukaisempi, kuten silloin, kun sijoitusstrategiassa tapahtuva muutos aiheuttaa muutoksia kaupankäyntimalleissa, tai jos tilinpäätösstandardissa on edellytetty esitystavan muutosta.

7.   Liitteessä IV vahvistettujen tuloslaskelman sisällön ja muodon osalta kaikki tuotto- ja kuluerät on vahvistettava tuloslaskelmassa tietyllä jaksolla, jollei vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käyttöön ottamassa tilinpäätösstandardissa toisin edellytetä.

105 artikla

Tilikauden toimintakertomus

1.   Tilikauden toimintakertomuksessa on oltava vähintään

a)

katsaus sijoitustoimintaan vuoden tai kauden aikana taikka katsaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitussalkkuun vuoden tai kauden lopussa;

b)

katsaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnan tuloksiin vuoden tai kauden aikana;

c)

sellaiset jäljempänä määritellyt olennaiset muutokset direktiivin 2011/61/EU 23 artiklassa lueteltuihin tietoihin, joita ei esitetä jo tilinpäätöksessä.

2.   Toimintakertomuksessa on oltava oikeudenmukainen ja tasapainoinen kuvaus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnasta ja tuloksista sekä myös kuvaus tärkeimmistä riskeistä ja sijoituksista tai kyseisen sijoitusrahaston mahdollisesti kohtaamista taloudellisista epävarmuustekijöistä.

3.   Siltä osin kuin se on tarpeen käsityksen saamiseksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitustoiminnasta tai sen tuloksista analyysissa on oltava kyseisen sijoitusrahaston kannalta merkitykselliset keskeiset taloudelliset ja muut kuin taloudelliset suoritusindikaattorit Toimintakertomuksessa annettavien tietojen on oltava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumismaan kansallisten sääntöjen mukaisia.

4.   Tilinkauden toimintakertomuksessa olevien tietojen on sisällyttävä johdon tai sijoitusten hoitajien raporttiin siltä osin kuin ne esitetään yleensä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tilinpäätöksen yhteydessä.

106 artikla

Olennaiset muutokset

1.   Tiedoissa tapahtuneet muutokset on katsottava direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuiksi olennaisiksi muutoksiksi, jos on erittäin todennäköistä, että järkevä sijoittaja harkitsisi uudelleen sijoitustaan vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon saatuaan tiedon muuttuneista tiedoista, mukaan lukien tilanteet, joissa kyseiset tiedot voisivat vaikuttaa sijoittajan kykyyn käyttää sijoitukseensa liittyviä oikeuksiaan tai vahingoittaisi muulla tavalla vaihtoehtoisen sijoitusrahaston yhden tai useamman sijoittajan etuja.

2.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan d alakohtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on arvioitava muutoksia mainitun direktiivin 23 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin tilikauden aikana tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Tiedot on annettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käyttöön ottamien tilinpäätösstandardien ja -sääntöjen vaatimusten mukaisesti ja samaan aikaan on esitettävä kuvaus muutosten mahdollisista tai ennakoiduista vaikutuksista kyseiseen sijoitusrahastoon ja/tai sen sijoittajiin. Lisätietoja on annettava silloin, kun tilinpäätösstandardien ja -sääntöjen erityisvaatimusten noudattaminen ei riitä antamaan sijoittajille valmiuksia ymmärtää muutoksen vaikutuksia.

4.   Jos tiedot, jotka edellytetään annettaviksi 1 kohdan mukaisesti, eivät kuulu vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon sovellettavien tilinpäätösstandardien tai sen tilinpäätössääntöjen soveltamisalaan, on esitettävä kuvaus olennaisesta muutoksesta sekä sen mahdollisista tai ennakoiduista vaikutuksista kyseiseen sijoitusrahastoon ja/tai sen sijoittajiin.

107 artikla

Palkka- ja palkkiotiedot

1.   Kun annetaan direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 2 kohdan e alakohdassa edellytetyt tiedot, on määritettävä, liittyykö palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä johonkin seuraavista:

a)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan koko henkilöstölle maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä sekä edunsaajien lukumäärä;

b)

vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sen henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä, joka osallistuu kokonaan tai osittain vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimintaan, sekä edunsaajien lukumäärä;

c)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuudeksi katsottava osuus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan henkilöstön palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärästä sekä edunsaajien lukumäärä.

2.   Tarvittaessa tilikauden palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärässä on mainittava myös vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksama voitonjako-osuus.

3.   Jos tiedot annetaan vaihtoehtoisen sijoitusrahastojen hoitajan tasolla, niistä on esitettävä erittely tai jaottelu kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta siltä osin kuin sijoitusrahastokohtaisia tietoja on olemassa tai helposti saatavilla. Tällöin on esitettävä lisäksi kuvaus siitä, kuinka erittely tai jaottelu on suoritettu.

4.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava yleisiä tietoja asianomaisiin henkilöstöryhmiin sovellettavista palkka- ja palkkiopolitiikan sekä -käytäntöjen taloudellisista ja muista kuin taloudellisista perusteista, jotta sijoittajat voivat arvioida luotuja kannustimia. Direktiivin 2011/61/EU liitteessä II vahvistettujen periaatteiden mukaisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on annettava vähintään tiedot, jotka ovat tarpeen käsityksen saamiseksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilista ja toimenpiteistä, joita se toteuttaa eturistiriitojen välttämiseksi ja hallitsemiseksi.

108 artikla

Tietojen säännöllinen antaminen sijoittajille

1.   Direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi.

2.   Kun annetaan tietoja sellaisten varojen prosenttiosuudesta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi erityisjärjestelyjä direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on

a)

esitettävä katsaus käytössä olevista erityisjärjestelyistä, mukaan lukien tieto siitä, liittyvätkö ne side pockets -järjestelyihin, lunastusrajoihin tai muihin samankaltaisiin järjestelyihin, erityisjärjestelyjen soveltamisalaan kuuluviin varoihin sovellettavat arvonmääritysmenetelmät sekä se, kuinka hoitopalkkioita ja tulosperusteisia palkkioita sovelletaan kyseisiin varoihin;

b)

annettava nämä tiedot osana vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöllistä raportointia sijoittajille, kuten kyseisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa edellytetään, tai samanaikaisesti esitteen ja tarjousasiakirjan kanssa sekä – vähintään – samaan aikaan kuin vuosikertomus asetetaan saataville direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan 1 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaisia erityisjärjestelyjä, on laskettava erityisjärjestelyjen kohteina olevien varojen nettoarvona jaettuna kyseisen sijoitusrahaston nettoarvolla.

3.   Direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisten vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiuden hallitsemista koskevien uusien järjestelyjen osalta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on

a)

ilmoitettava sijoittajille kunkin sellaisen hoitamansa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta, joka ei ole vivuttamaton suljettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, kaikista muutoksista, joita ne tekevät direktiivin 2011/61/EU 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin maksuvalmiudenhoitojärjestelmiin ja -menettelyihin ja jotka ovat 106 artiklan 1 kohdan mukaisia olennaisia muutoksia;

b)

ilmoitettava sijoittajille välittömästi, jos ne aktivoivat lunastusrajoja, side pocket -järjestelyjä tai samankaltaisia erityisjärjestelyjä tai jos ne päättävät keskeyttää lunastukset;

c)

esitettävä katsaus maksuvalmiutta koskeviin järjestelyihin tehdyistä muutoksista riippumatta siitä, onko kyse erityisjärjestelyistä. Mukaan on tarvittaessa liitettävä ehdot, joiden täyttyessä lunastukset ovat sallittuja, ja olosuhteet, joilla määritetään, milloin varainhoidossa noudatetaan harkinnanvaraisuutta. Mukaan on liitettävä myös äänioikeuksien käyttöä koskevat rajoitukset tai muut käytettävissä olevat rajoitukset, mahdollisen myyntirajoituksen pituus tai lunastusrajoja ja keskeytyksiä koskevat etusija- tai määräsuhdemääräykset.

4.   Direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti annettavissa tiedoissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiilista on kuvailtava

a)

toimenpiteitä, joilla arvioidaan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkun herkkyyttä kaikkein merkityksellisimmille riskeille, joita kyseiseen sijoitusrahastoon kohdistuu tai voisi kohdistua;

b)

sitä, ovatko vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan asettamat riskirajat ylittyneet tai todennäköisesti ylittymässä, ja jos riskirajat ovat ylittyneet, kuvaus olosuhteista, joissa ylittyminen tapahtui, ja toteutetuista korjaustoimenpiteistä.

Tiedot on annettava osana vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöllistä raportointia sijoittajille, kuten kyseisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa edellytetään, tai samanaikaisesti esitteen ja tarjousasiakirjan kanssa sekä – vähintään – samaan aikaan kuin vuosikertomus asetetaan saataville direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Riskienhallintajärjestelmissä, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, on kuvailtava niiden riskienhallintajärjestelmien pääpiirteitä, joita kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja käyttää hallitakseen kuhunkin hoitamaansa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon kohdistuvia tai mahdollisesti kohdistuvia riskejä. Jos kyse on muutoksesta, on annettava tiedot muutoksesta ja sen ennakoiduista vaikutuksista vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon ja sen sijoittajiin.

Tiedot on annettava osana vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöllistä raportointia sijoittajille, kuten kyseisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa edellytetään, tai samanaikaisesti esitteen ja tarjousasiakirjan kanssa sekä – vähintään – samaan aikaan kuin vuosikertomus asetetaan saataville tai julkistetaan direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

109 artikla

Tietojen säännöllinen antaminen sijoittajille

1.   Direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi.

2.   Tiedot muutoksista bruttokirjausmenetelmän ja sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan laskettuun vivutuksen enimmäistasoon ja vivutusjärjestelyissä mahdollisesti annettavista oikeuksista vakuuksien tai takausten uudelleenkäyttöön on annettava viipymättä, ja niissä on oltava

a)

7 ja 8 artiklan mukaisesti laskettu vivutuksen alkuperäinen ja tarkistettu enimmäistaso, jolloin vivutustaso on laskettava asianomaisina positioina jaettuna vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvolla;

b)

vakuuden uudelleenkäyttöön myönnettyjen oikeuksien luonne;

c)

myönnettyjen takauksien luonne, sekä

d)

yksityiskohtaiset tiedot edellä mainittuihin eriin liittyvissä palveluntarjoajissa tapahtuvista muutoksista.

3.   Tiedot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston käyttämien bruttokirjausmenetelmien ja sijoitusasteeseen perustuvien menetelmien mukaan lasketusta vivutuksen kokonaismäärästä on annettava osana vaihtoehtoisen sijoitusrahaston säännöllistä raportointia sijoittajille, kuten kyseisen sijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa edellytetään, tai samanaikaisesti esitteen ja tarjousasiakirjan kanssa sekä vähintään samaan aikaan kuin vuosikertomus asetetaan saataville direktiivin 2011/61/EU 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

110 artikla

Raportointi toimivaltaisille viranomaisille

1.   Noudattaakseen direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja 3 artiklan 3 kohdan d alakohdan vaatimuksia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava seuraavat tiedot raportoidessaan toimivaltaisille viranomaisille:

a)

tiedot tärkeimmistä välineistä, joilla se käy kauppaa, mukaan lukien rahoitusvälineiden ja muihin varojen erittely, sekä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategioista ja niiden maantieteellisestä ja alakohtaisesta painotuksesta;

b)

tiedot markkinoista, joiden jäsen se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa;

c)

tiedot vaihtoehtoisen sijoitusrahaston salkun hajauttamisesta, mukaan lukien muun muassa tärkeimmät sijoituskohteet ja merkittävimmät riskikeskittymät.

Tiedot on annettava mahdollisimman pian ja viimeistään yhden kuukauden kuluttua 3 kohdassa tarkoitetun jakson päättymisestä. Jos vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on rahasto-osuusrahasto, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja voi pidentää tätä jaksoa 15 päivällä.

2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on toimitettava kustakin hoitamastaan unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin unionissa markkinoimastaan vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti:

a)

niiden varojen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varoista, joihin sovelletaan tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdan määritelmän mukaisia erityisjärjestelyjä direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi;

b)

uudet järjestelyt vaihtoehtoisen sijoitusrahaston maksuvalmiuden hoidossa;

c)

riskienhallintajärjestelmät, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää markkinariskien, maksuvalmiusriskien, vastapuoliriskien ja muiden riskien, myös operatiivisten riskien, hallinnassa;

d)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston senhetkinen riskiprofiili, mukaan lukien

i)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten markkinariskiprofiili, mukaan lukien odotettavissa olevat tuotot ja kyseisen sijoitusrahaston volatiliteetti tavanomaisissa markkinaolosuhteissa;

ii)

vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten maksuvalmiusprofiili, mukaan lukien kyseisen sijoitusrahaston varojen maksuvalmiusprofiili, lunastusehtojen profiili sekä vastapuolten kyseiselle sijoitusrahastolle antaman rahoituksen ehdot;

e)

tiedot tärkeimmistä varojen luokista, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut, mukaan lukien vastaava lyhyt markkina-arvo ja pitkä markkina-arvo, liikevaihto ja toiminnan tulokset raportointikaudella; sekä

f)

tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti suoritettujen säännöllisten stressitestien tulokset.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on raportoitava seuraavasti:

a)

puolivuosittain sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tapauksessa, joiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen 2 artiklan mukaisesti lasketut hoidetut varat ylittävät yhteensä joko direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn 100 miljoonan euron rajan tai mainitun direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyn 500 miljoonan euron rajan mutta eivät ylitä 1 miljardin euron rajaa, kustakin niiden hoitamasta unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin niiden unionissa markkinoimasta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta;

b)

neljännesvuosittain sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tapauksessa, joiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen 2 artiklan mukaisesti lasketut hoidetut varat ovat yhteensä yli 1 miljardia euroa, kustakin niiden hoitamasta unioniin sijoittautuneesta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta ja kustakin niiden unionissa markkinoimasta vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta;

c)

neljännesvuosittain sellaisten tämän kohdan a alakohdan mukaisten vaatimusten soveltamisalaan kuuluvien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tapauksessa, joiden hoitamien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen salkkujen hoidetut varat, mukaan lukien varat, jotka on hankittu käyttämällä vivutusta, ovat yhteensä yli 500 miljoonaa euroa, kyseisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osalta;

d)

vuosittain sellaisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tapauksessa, joiden hoitamat vivuttamattomat vaihtoehtoiset sijoitusrahastot sijoittavat keskeisen sijoituspolitiikkansa mukaisesti listaamattomiin yhtiöihin ja liikkeeseenlaskijoihin hankkiakseen määräysvallan.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi katsoa toimintonsa hoitamisen kannalta asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi edellyttää, että kaikki tiedot tai osa niistä olisi raportoitava tiheämmin väliajoin.

5.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, jotka hoitavat sellaista yhtä tai useampaa vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, jonka ne ovat arvioineet tämän asetuksen 111 artiklan mukaisesti käyttävän merkittävässä määrin vivutusta, on annettava direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohdan nojalla vaadittavat tiedot samaan aikaan kuin tämän artiklan 2 kohdan nojalla vaadittavat tiedot.

6.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on annettava 1, 2 ja 5 kohdassa mainitut tiedot liitteen IV mukaisen proformaraportointimallin mukaan.

7.   Direktiivin 2011/61/EU 42 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti EU:n ulkopuolisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta kotijäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla tarkoitetaan viitejäsenvaltion toimivaltaista viranomaista.

111 artikla

Vivutuksen käyttö merkittävässä määrin

1.   Sovellettaessa direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohtaa on katsottava, että vivutusta käytetään merkittävässä määrin, kun tämän asetuksen 8 artiklan mukaisen sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaisesti laskettu positio on kolminkertainen verrattuna position nettoarvoon.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset täyttyvät, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan on annettava direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot kotijäsenvaltioidensa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen 110 artiklan 3 kohdassa säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

2 JAKSO

Vivutettuja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat

(direktiivin 2011/61/EU 25 artiklan 3 kohta)

112 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa koskevat rajoitukset

1.   Tässä artiklassa säädettyjä periaatteita sovelletaan niiden olosuhteiden täsmentämiseksi, joissa toimivaltaiset viranomaiset käyttävät valtuuksiaan asettaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille vivutusrajoja tai muita rajoituksia.

2.   Arvioidessaan direktiivin 2011/61/EU 7 artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 4 kohdan, 24 artiklan 4 kohdan tai 24 artiklan 5 kohdan nojalla vastaanotettuja tietoja toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon se, missä määrin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan vivutuksen käyttö taikka sen vuorovaikutus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai muiden rahoituslaitosten ryhmän kanssa voi lisätä rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskiä tai markkinahäiriöiden riskejä.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on otettava arvioinnissaan huomioon vähintään seuraavat näkökohdat:

a)

olosuhteet, joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai useampien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen vastuu, mukaan lukien vastuut, jotka johtuvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan omaan lukuunsa tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun ottamista rahoitus- tai sijoituspositioista, voisivat muodostaa merkittävän markkina-, maksuvalmius- tai vastapuoliriskin lähteen rahoituslaitokselle;

b)

olosuhteet, joissa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminta tai sen vuorovaikutus esimerkiksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai muiden rahoituslaitosten ryhmän kanssa erityisesti sentyyppisten varojen osalta, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittaa, ja niiden tekniikoiden osalta, joita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käyttää hyödyntämällä vivutusta, edistää tai voisi edistää rahoitusvälineiden tai muiden varojen hintojen alenemiskehitystä tavalla, joka uhkaa kyseisten rahoitusvälineiden tai muiden varojen elinkelpoisuutta;

c)

perusteet, kuten vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyyppi, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan kyseisiin sijoitusrahastoihin soveltama sijoitusstrategia, markkinaolosuhteet, joissa kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja ja kyseinen sijoitusrahasto toimivat, ja todennäköiset myötäsykliset vaikutukset, joita voisi aiheutua siitä, että toimivaltaiset viranomaiset asettavat rajoja tai muita rajoituksia sille, missä määrin kyseinen sijoitusrahastojen hoitaja voi käyttää vivutusta;

d)

perusteet, kuten vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tai useampien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen koko ja siihen liittyvät vaikutukset tietyllä markkinasektorilla, riskikeskittymät tietyillä markkinoilla, joilla kyseinen sijoitusrahasto tai kyseiset sijoitusrahastot sijoittavat, riski joillakin markkinoilla havaittujen riskien leviämisestä muille markkinoille, maksuvalmiuskysymykset tietyillä markkinoilla tiettynä ajankohtana, varojen ja vastuiden vastaamattomuuden laajuus tietyssä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoitusstrategiassa tai sellaisten varojen epäsäännöllinen hintakehitys, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voi sijoittaa.

3 JAKSO

Kolmansia maita koskevat erityissäännöt

(direktiivin 2011/61/EU 34 artiklan 1 kohta, 35 artiklan 2 kohta, 36 artiklan 1 kohta, 37 artiklan 7 kohdan d alakohta, 40 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 42 artiklan 1 kohta)

113 artikla

Yleiset vaatimukset

1.   Yhteistyöjärjestelyjen on katettava kaikki mahdolliset direktiivin 2011/61/EU VII luvussa mainitut tilanteet ja toimijat ottaen huomioon vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan sijoittautumispaikka, vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoittautumispaikka ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminta.

2.   Yhteistyöjärjestelyjen on oltava kirjallisessa muodossa.

3.   Yhteistyöjärjestelyillä on luotava erityinen kehys valvonta- ja täytäntöönpanotarkoituksia varten EU:n toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten väliselle kuulemiselle, yhteistyölle ja tietojenvaihdolle.

4.   Yhteistyöjärjestelyissä on oltava erityislauseke, joka koskee unionin toimivaltaisen viranomaisen kolmannen maan valvontaviranomaiselta saamien tietojen siirtoa unionin muille toimivaltaisille viranomaisille, EAMV:lle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle direktiivin 2011/61/EU vaatimusten mukaisesti.

114 artikla

Järjestelyt, välineet ja menettelyt

1.   Yhteistyöjärjestelyillä olisi otettava käyttöön kaikki järjestelyt, välineet ja menettelyt, jotka ovat edellytyksenä sille, että unionin toimivaltaiset viranomaiset voivat tutustua kaikkiin direktiivin 2011/61/EU mukaisten tehtävien hoidon kannalta tarpeellisiin tietoihin.

2.   Yhteistyöjärjestelyillä olisi otettava käyttöön kaikki järjestelyt, välineet ja menettelyt, jotka ovat edellytyksenä paikalla toimitettavien tarkastusten tekemiselle silloin, kun ne ovat edellytyksenä unionin toimivaltaisen viranomaisen direktiivin 2011/61/EU mukaisten tehtävien hoidolle. Paikalla toimitettavien tarkastusten tekemisestä vastaa unionin toimivaltainen viranomainen tai kolmannen maan toimivaltainen viranomainen unionin toimivaltaisen viranomaisen avustamana.

3.   Yhteistyöjärjestelyillä on otettava käyttöön järjestelyt, välineet ja menettelyt, jotka ovat edellytyksenä sille, että kolmannen maan toimivaltainen viranomainen voi avustaa kyseiseen viranomaiseen sovellettavan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti unionin toimivaltaisia viranomaisia tarvittaessa unionin lainsäädännön ja kansallisen täytäntöönpanolainsäännön soveltamisen valvonnassa, kun kolmanteen maahan sijoittautunut yhteisö on rikkonut kyseistä lainsäädäntöä.

115 artikla

Tietosuoja

Yhteistyöjärjestelyillä on varmistettava, että tietojen siirto kolmansille maille ja tietojen analysointi tapahtuu aina direktiivin 2011/61/EU 52 artiklan mukaisesti.

4 JAKSO

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan toiminnasta järjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskevien tietojen vaihto

(direktiivin 2011/61/EU 53 artiklan 1 kohta)

116 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toiminnasta järjestelmään mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia koskevien tietojen vaihto

Sovellettaessa direktiivin 2011/61/EU 53 artiklaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien toimiluvista tai valvonnasta kyseisen direktiivin nojalla vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, EAMV:n ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa vähintään

a)

110 artiklan nojalla saatuja tietoja, joilla on merkitystä seurattaessa ja ehkäistäessä yksittäisten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien tai useiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien yhdessä harjoittaman toiminnan mahdollisia vaikutuksia järjestelmän kannalta olennaisten rahoituslaitosten vakauteen ja markkinoiden asianmukaiseen toimintaan niillä markkinoilla, joilla kyseiset sijoitusrahastojen hoitajat toimivat;

b)

kolmansien maiden viranomaisilta saatuja tietoja, jotka ovat tarpeen järjestelmäriskien valvomiseksi;

c)

a ja b alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevia analyyseja ja sellaisia tilanteita koskevia arviointeja, joissa yhden tai useamman valvotun vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taikka yhden tai useamman niiden hoidossa olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminnan katsotaan lisäävän rahoitusjärjestelmän järjestelmäriskiä, markkinahäiriöiden riskiä tai talouden pitkän aikavälin kasvulle aiheutuvia riskejä;

d)

toteutettuja toimenpiteitä, kun yhden tai useamman vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan taikka yhden tai useamman niiden hoidossa olevan vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toiminta aiheuttaa järjestelmäriskin tai vaarantaa niiden markkinoiden asianmukaisen toiminnan, joilla ne toimivat.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

117 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 22 päivästä heinäkuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2012.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(2)  KOM(2010) 284.

(3)  EUVL L 241, 2.9.2006, s. 26.

(4)  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(5)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(6)  EUVL L 176, 10.7.2010, s. 42.

(7)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(8)  Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea, Guidelines to Article 122a of the Capital Requirements Directive of 31 December 2010, http://www.eba.europa.eu/cebs/media/Publications/Standards%20and%20Guidelines/2010/Application%20of%20Art.%20122a%20of%20the%20CRD/Guidelines.pdf

(9)  Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea, Guidelines to Article 122a of the Capital Requirements Directive of 31 December 2010, http://www.eba.europa.eu/cebs/media/Publications/Standards%20and%20Guidelines/2010/Application%20of%20Art.%20122a%20of%20the%20CRD/Guidelines.pdf

(10)  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(11)  EUVL L 79, 20.3.2007, s. 11.


LIITE I

Menetelmät vaihtoehtoisen sijoitusrahaston position lisäämiseksi

1.

Vakuudettomat käteislainat: Kun käteislainoja sijoitetaan, niillä on taipumusta lisätä vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota kyseisten lainojen kokonaismäärällä. Sen vuoksi vähimmäispositio on aina lainan määrä. Se voi olla suurempi, jos lainalla tehdyn sijoituksen arvo on lainattua määrää suurempi. Kahdenkertaisen huomioimisen välttämiseksi position rahoittamiseen käytettäviä käteislainoja ei oteta huomioon laskennassa. Jos käteislainoja ei sijoiteta vaan ne pysyvät 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisina rahavaroina, ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

2.

Vakuudelliset käteislainat: Vakuudelliset käteislainat ovat vakuudettomien käteislainojen kaltaisia, mutta lainan vakuudeksi voidaan asettaa omaisuuseristä muodostuva pooli tai yksittäinen omaisuuserä. Jos käteislainoja ei sijoiteta vaan ne pysyvät 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisina rahavaroina, ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

3.

Vaihdettavat lainat: Vaihdettavat lainat ovat ostettua velkaa, jonka haltija tai liikkeeseenlaskija voi tietyissä olosuhteissa muuntaa toiseksi omaisuuseräksi. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio vastaa tällaisten lainojen markkina-arvoa.

4.

Koronvaihtosopimukset: Koronvaihtosopimus on sopimus nimellisen pääomamäärän perusteella laskettujen korkokassavirtojen vaihdosta määrätyin väliajoin (maksupäivinä) sopimuksen voimassaoloaikana. Kunkin sopimuspuolen maksuvelvoite lasketaan käyttämällä erisuuruista korkoa, joka perustuu nimellisiin vastuihin.

5.

Hinnanerosopimukset: Hinnanerosopimus on sopimus kahden sopimuspuolen – sijoittajan ja hinnanerosopimuksen tarjoajan – välillä kohde-etuutena olevan omaisuuserän hinnan muutoksen maksamisesta toiselle sopimuspuolelle. Riippuen siitä, mihin suuntaan hinta muuttuu, yksi sopimuspuoli maksaa toiselle sopimuspuolelle hintojen välisen eron ajankohdan, jona sopimus tehtiin, ja ajankohdan, jona sopimus päättyy, välillä. Positio on kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo. Rahoitusalan spread bet -sopimuksiin on sovellettava samaa kohtelua.

6.

Futuurisopimukset: Futuurisopimus on sopimus ilmoitetun arvopaperi-, valuutta-, hyödyke- tai indeksimäärän taikka muun omaisuuserämäärän ostamisesta tai myymisestä tiettynä tulevana ajankohtana ennalta sovittuun hintaan. Positio on vastaavan kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo.

7.

Tuottojenvaihtosopimus: Tuottojenvaihtosopimus (total return swap) on sopimus, jolla yksi sopimuspuoli (kokonaistuoton maksaja) siirtää viiteomaisuuden taloudellisen suorituskyvyn kokonaisuudessaan toiselle sopimuspuolelle (kokonaistuoton saajalle). Taloudellinen kokonaissuorituskyky kattaa tuotot koroista ja maksuista, markkinakehityksestä kertyvät voitot tai tappiot ja luottotappiot. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on sopimuksen taloudellisen suorituskyvyn kannalta merkityksellisten vastaavien viiteomaisuuserien markkina-arvo.

8.

Korkotermiinisopimukset: Korkotermiinisopimus on asiakaskohtainen, kahdenvälinen sopimus omaisuuserän tai kassavirtojen vaihdosta määrättynä tulevana selvityspäivänä kaupantekopäivänä sovitulla termiinihinnalla. Korkotermiinisopimuksen yksi sopimuspuoli on ostaja (pitkä positio), joka sopii termiinihinnan maksamisesta selvityspäivänä, ja toinen myyjä (lyhyt positio), joka sopii termiinihinnan saamisesta. Korkotermiinisopimuksen tekeminen ei yleensä edellytä palkkion maksamista. Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positio on vastaavan kohde-etuutena olevan omaisuuserän markkina-arvo. Tämä voidaan korvata sopimuksen nimellisarvolla, jos se on varovaisempi.

9.

Optiot: Optio on sopimus, joka antaa palkkion (preemion) maksavalle ostajalle oikeuden – muttei velvoitetta – ostaa tai myydä tietty määrä kohde-etuutena olevaa omaisuuserää sovittuun hintaan (toteutushintaan) sopimuksen voimassaoloaikana tai voimassaolon päättymiseen saakka. Osto-optio on ostoa koskeva optio ja myynti-optio myyntiä koskeva optio. Rahaston positio rajoittuu toisaalta mahdolliseen rajoittamattomaan positioon ja toisaalta positioon, joka rajoittuu maksettuun preemioon tai kyseisen option markkina-arvoon sen mukaan, kumpi on suurempi. Näiden kahden rajan välinen positio määräytyy kohde-etuutena olevan position vastaavana delta-mukautettuna arvona (optioiden deltalla mitataan yksinomaan option hinnan herkkyyttä kohde-etuuden hinnan muutokselle). Kytkettyihin johdannaisiin, esimerkiksi strukturoituihin tuotteisiin, on sovellettava samaa lähestymistapaa. Struktuuri olisi jaettava komponentteihinsa ja johdannaisriskikerrosten vaikutus on arvioitava asianmukaisesti.

10.

Takaisinostosopimukset: Takaisinostosopimuksesta on kyse yleensä silloin, kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ”myy” arvopapereita käänteisen reposopimuksen vastapuolelle ja suostuu ostamaan ne myöhemmin takaisin sovittuun hintaan. Vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle aiheutuu rahoituskustannuksia tästä liiketoimesta, minkä vuoksi sen on sijoitettava käteistulot (käytännössä käteisvakuus) uudelleen saadakseen niistä sille aiheutuneita rahoituskustannuksia suuremman tuoton. Käteisvakuuden uudelleensijoitus kasvattaa vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon kohdistuvaa markkinariskiä, ja se on sen vuoksi otettava huomioon kokonaisposition laskennassa. Taloudelliset riskit ja ”myydyistä” arvopapereista koituvat edut jäävät vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle. Repo-operaatio johtaa myös lähes aina vivutukseen, kun käteisvakuus sijoitetaan uudelleen. Jos operaation yhteydessä saadaan muu kuin käteisvakuus ja kyseistä vakuutta käytetään lisäksi osana toista repo-operaatiota tai velkakirjalainasopimusta, vakuuden koko markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään. Käteisvakuuden uudelleensijoitettu osa lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

11.

Käänteiset takaisinostosopimukset: Takaisinostosopimuksesta on kyse yleensä silloin, kun vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ”ostaa” arvopapereita reposopimuksen vastapuolelta ja suostuu myymään ne myöhemmin sille takaisin sovittuun hintaan. Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot ryhtyvät tällaisiin operaatioihin yleensä saadakseen matalariskistä rahamarkkinatyyppistä tuottoa, ja ”ostetut” arvopaperit toimivat vakuutena. Sen vuoksi kokonaispositiota ei synny eikä vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ota vastuulleen ”ostettujen” arvopapereiden riskejä eikä saa siitä koituvia etuja. Operaatio ei siten lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston markkinariskiä. ”Ostetut” arvopaperit on kuitenkin mahdollista käyttää myöhemmin osana repo-operaatiota tai vakuus-lainaoperaatiota, kuten edellä kuvailtiin, ja tällöin arvopapereiden täysi markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään. Ostettujen arvopapereiden taloudelliset riskit ja edut säilyvät vastapuolella, minkä vuoksi ne eivät lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota.

12.

Arvopaperilainausjärjestelyt: Arvopapereiden lainaksi antamiseen osallistuva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto antaa arvopaperin lainaksi sen lainaksi ottavalle vastapuolelle (joka ottaa arvopaperin lainaksi yleensä kattaakseen konkreettisen lyhyeksimyyntioperaation) sovittua palkkiota vastaan. Arvopaperin lainaksiottaja antaa vaihtoehtoiselle sijoitusrahastolle joko käteisvakuuden tai muun vakuuden. Kokonaispositio syntyy vain silloin, kun käteisvakuus sijoitetaan uudelleen muihin kuin 7 artiklan a alakohdan määritelmän mukaisiin välineisiin. Jos muu kuin käteisvakuus käytetään lisäksi repo-operaation tai muun arvopaperilainausoperaation osana, arvopapereiden täysi markkina-arvo on sisällytettävä kokonaisposition määrään edellä kuvaillulla tavalla. Positio syntyy, jos käteisvakuus sijoitetaan uudelleen.

13.

Arvopapereiden ottolainausjärjestelyt: Arvopapereiden ottolainaukseen osallistuva vaihtoehtoinen sijoitusrahasto ottaa arvopaperin lainaksi sen lainaksi antavalta vastapuolelta sovittua palkkiota vastaan. Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto myy sen jälkeen arvopaperin markkinoilla. Arvopaperi on nyt myyty lyhyeksi. Jos myynnistä saatavat käteistulot sijoitetaan uudelleen, se lisää vaihtoehtoisen sijoitusrahaston positiota. Positio on lyhyeksimyytyjen arvopapereiden markkina-arvo. Lisäpositio syntyy, jos saadut käteisvarat sijoitetaan uudelleen.

14.

Luottoriskinvaihtosopimukset: Luottoriskinvaihtosopimus on luottojohdannaissopimus, joka antaa ostajalle suojan, yleensä täyden suojan, siinä tapauksessa, että viiteyhteisö lyö laimin maksunsa tai kohtaa maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman. Vastineeksi tästä luottoriskinvaihtosopimuksen myyjä saa ostajalta säännöllisesti maksun, jota kutsutaan luottoriskinvaihtosopimuksen hintaeroksi (spread). Suojan myyjän osalta positio on viiteomaisuuserien markkina-arvo tai luottoriskinvaihtosopimuksen nimellisarvo sen mukaan, kumpi on suurempi. Suojan ostajan positio on kohde-etuutena olevan viiteomaisuuserän markkina-arvo.

LIITE II

Johdannaisinstrumenttien muuntomenetelmät

1.

Jäljempänä olevaan ei-tyhjentävään vakioitujen johdannaisten luetteloon on sovellettava seuraavia muuntomenetelmiä:

a)

Futuurit

—   Joukkolainafutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * halvimmin tilitettävän viitelainan markkina-arvo

—   Korkofutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo

—   Valuuttafutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo

—   Osakefutuuri: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohde-etuutena olevan osakkeen markkina-arvo

—   Indeksifutuurit: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * indeksin taso

b)

Tavalliset optiot (plain vanilla) (ostetut/myydyt myynti- ja osto-optiot)

—   Tavallinen joukkolainaoptio: Sopimuksen nimellisarvo * sopimuksen kohteena olevan viitejoukkolainan markkina-arvo * delta

—   Tavallinen osakeoptio: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohteena olevan osakkeen markkina-arvo * delta

—   Tavallinen korko-optio: Sopimuksen nimellisarvo * delta

—   Tavallinen valuuttaoptio: Valuuttapään (-päiden) sopimuksenmukainen nimellisarvo * delta

—   Tavallinen indeksioptio: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * indeksin taso * delta

—   Tavalliset futuurioptiot: Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohteena olevan omaisuuserän markkina-arvo * delta

—   Tavalliset optiot swap-sopimukseen (swaptiot): Viiteswap-sitoumuksen muuntomäärä * delta

—   Warrantit ja merkintäoikeudet: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo * delta

c)

Swapit

—   Tavalliset kiinteän/vaihtuvan koron ja inflaationvaihtosopimukset: sopimuksen nimellisarvo

—   Valuutanvaihtosopimus: Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo

—   Koron ja valuutan vaihtosopimus (Cross currency interest rate swap): Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo

—   Tavanomainen kokonaistuoton vaihtosopimus (Basic total return swap): Kohde-etuuden (-etuuksien) markkina-arvo

—   Epätavanomainen kokonaistuoton vaihtosopimus (Non-basic total return swap): Kokonaistuoton vaihtosopimuksen molempien päiden kumulatiivinen markkina-arvo

—   Yksittäisen liikkeeseenlaskijan luottoriskinvaihtosopimus:

Suojan myyjä— Viiteomaisuuden markkina-arvo tai luottoriskinvaihtosopimuksen nimellisarvo sen mukaan, kumpi on korkeampi

Suojan ostaja— Viiteomaisuuserän markkina-arvo

—   Hinnanerosopimus: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo

d)

Termiinit

—   Valuuttatermiini: Valuuttapään (-päiden) nimellisarvo

—   Korkotermiinisopimus: Nimellisarvo

e)

Vivutettu positio indekseissä kytketyllä vivulla

Johdannaiseen, joka antaa vivutetun position kohdeindeksissä, joiden kautta salkkuun kytkeytyy vipua, on sovellettava tavanomaista kyseisiin omaisuuseriin sovellettavaa sijoitusasteeseen perustuvaa menetelmää.

2.

Jäljempänä olevaan ei-tyhjentävään luetteloon rahoitusvälineistä, jotka sisältävät kytkettyjä johdannaisia, on sovellettava seuraavia muuntomenetelmiä:

—   Vaihtovelkakirjalainat: Viiteosakkeiden lukumäärä * kohde-etuutena olevien viiteosakkeiden markkina-arvo * delta

—   Luottosidonnaiset velkakirjat: Kohde-etuutena olevan viiteomaisuuserän (-erien) markkina-arvo

—   Osittain maksetut arvopaperit: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevien viiteinstrumenttien markkina-arvo

—   Warrantit ja merkintäoikeudet: Osakkeiden/joukkolainojen lukumäärä * kohde-etuutena olevan viiteinstrumentin markkina-arvo * delta

3.

Esimerkkiluettelo epätavanomaisista johdannaisista ja niihin sovellettavista sijoitusasteeseen perustuvista menetelmistä:

Varianssiswapit (Variance swap): Varianssiswapit ovat sopimuksia, joilla sijoittajat voivat ottaa position kohde-etuuden varianssissa (volatiliteetin neliö) ja erityisesti käydä kauppaa tulevalla toteutuneella (tai historiallisella) volatiliteetilla kulloistakin implisiittistä volatiliteettia vastaan. Markkinakäytännön mukaan toteutushinta ja varianssin nimellisarvo ilmaistaan volatiliteettina. Varianssin nimellisarvo lasketaan seuraavasti:

Formula

Vega-nimellisarvo on teoreettinen mitta voitolle tai tappiolle, joka aiheutuu 1 prosentin muutoksesta volatiliteetissa.

Koska toteutunut volatiliteetti ei voi olla pienempi kuin nolla, pitkällä swap-positiolla ei ole tunnettua enimmäistappiota. Lyhyen swap-position enimmäistappio on usein rajattu volatiliteettikatolla. Jos kattoa ei kuitenkaan ole, lyhyen swapin potentiaaliset tappiot ovat rajattomat.

Tiettyyn sopimukseen tietyllä hetkellä sovellettava muuntomenetelmä on seuraava:

Varianssin nimellisarvo * (nykyinen) varianssit (ilman volatiliteettikattoa)

Varianssin nimellisarvo * min [(nykyinen) varianssit volatiliteettikatto2] (volatiliteettikatolla)

jossa: (nykyinen) varianssit on toteutuneen ja implisiittisen volatiliteetin neliöiden funktio eli tarkemmin sanoen

Formula

Volatiliteettiswapit

Varianssiswapien tavoin volatiliteettiswapeihin sovelletaan seuraavia muuntamiskaavoja:

Vega-nimellisarvo * (nykyinen) volatiliteettit (ilman volatiliteettikattoa)

Vega-nimellisarvo * min [(nykyinen) volatiliteettit; volatiliteettikatto] (volatiliteettikatolla)

jossa (nykyinen) volatiliteetti t on toteutuneen ja implisiittisen volatiliteetin funktio.

4.

Raja-arvo (knock-in knock-out) optiot

Sopimusten lukumäärä * sopimuksen nimellisarvo * kohde-etuutena olevan osakkeen markkina-arvo * delta


LIITE III

Duraation nettoutussäännöt

1.

Korkojohdannainen on muunnettava vastaavaan positioon kohde-etuudessa seuraavan menetelmän mukaisesti:

Vastaava positio kohde-etuudessa lasketaan kullekin korkojohdannaisinstrumentille jakamalla sen duraatio vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tavoiteduraatiolla ja kertomalla se kohde-etuuden markkina-arvolla:

Formula

jossa:

duraatio FDI on korkojohdannaisinstrumentin duraatio (rahoitusjohdannaisinstrumentin markkina-arvon korkoherkkyys);

duraatio tavoite on sijoitusstrategian, suunnattujen positioiden ja odotetun riskitason mukainen jokaisena ajankohtana ja muutoin normalisoitava. Se vastaa myös salkun duraatiota tavanomaisissa markkinaolosuhteissa;

CVjohdannainen on liitteen II määritelmän mukainen johdannaisposition muunnettu arvo.

2.

Vastaavat 1 kohdan mukaisesti lasketut positiot kohde-etuudessa nettoutetaan seuraavasti:

a)

Kukin korkojohdannainen osoitetaan asianmukaiseen maturiteettien vaihteluväliin seuraavalla maturiteettiasteikolla:

Maturiteettien vaihteluvälit

1.

0–2 vuotta

2.

2–7 vuotta

3.

7–15 vuotta

4.

> 15 vuotta

b)

Vastaavat pitkät ja lyhyet positiot kohde-etuudessa nettoutetaan kunkin vaihteluvälin sisällä. Ensin mainittujen summa, joka nettoutetaan jälkimmäiseen nähden, on kyseisen vaihteluvälin nettoutettu summa.

c)

Alkaen lyhyemmästä maturiteettien vaihteluvälistä nettoutetut summat kahden toisiaan sivuavan vaihteluvälin välillä lasketaan nettouttamalla jäljellä oleva nettouttamaton pitkien (tai lyhyiden) positioiden summa vaihteluvälillä (i) vaihteluvälillä (i + 1) jäljellä olevien nettouttamattomien lyhyiden (tai pitkien) positioiden summan kanssa.

d)

Alkaen lyhyemmästä maturiteettien vaihteluvälistä nettoutetut summat kahden toisiaan sivuamattoman vaihteluvälin välillä lasketaan nettouttamalla jäljellä oleva nettouttamaton pitkien (tai lyhyiden) positioiden summa vaihteluvälillä (i) vaihteluvälillä (i + 2) jäljellä olevien nettouttamattomien lyhyiden (tai pitkien) positioiden summan kanssa.

e)

Nettoutettu summa lasketaan kahden kaukaisimman vaihteluvälin jäljellä olevien nettouttamattomien pitkien ja lyhyiden positioiden välillä.

3.

Vaihtoehtoinen sijoitusrahasto laskee kokonaisriskinsä seuraavien absoluuttisten arvojen summana:

0 prosenttia kunkin vaihteluvälin nettoutetusta summasta,

40 prosenttia kahden vierekkäisen vaihteluvälin (i) ja (i + 1) kesken nettoutetuista summista,

75 prosenttia yhden ryhmän erottamien kahden vaihteluvälin (i) ja (i + 2) kesken nettoutetuista summista,

100 prosenttia kahden kaukaisimman vaihteluvälin kesken nettoutetuista summista, sekä

100 prosenttia jäljellä olevista nettouttamattomista positioista.


LIITE IV

Raportointimallit: vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja

(Direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 24 artikla)

Kustakin vaihtoehtoisten sijoitusrahaston hoitajasta raportoitavat tiedot

(Direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 24 artiklan 1 kohta)

 

 

Tärkeimmät markkinat/välineet

Toiseksi tärkeimmät markkinat/välineet

Kolmanneksi tärkeimmät markkinat/välineet

Neljänneksi tärkeimmät markkinat/välineet

Viidenneksi tärkeimmät markkinat/välineet

1

Tärkeimmät markkinat, joilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käy kauppaa hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun

 

 

 

 

 

2

Tärkeimmät välineet, joilla vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja käy kauppaa hoitamiensa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen lukuun

 

 

 

 

 

3

Kaikkien hoidettavien vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoidettujen varojen arvot laskettuina 2 artiklan mukaisesti

Perusvaluutassa (jos sama kaikille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille)

Euroa

 

Annetaan markkinoiden virallinen nimi, sijaintipaikka ja oikeudenkäyttöalue.


Yksityiskohtainen luettelo kaikista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajan hoitamista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista

Annetaan pyynnöstä kunkin vuosineljänneksen lopussa

(Direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 3 kohta)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimi

Rahaston tunnistuskoodi

Alkamispäivä

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyyppi

(hedgerahasto, pääomasijoitusrahasto, kiinteistörahasto, rahasto-osuusrahasto tai muu (*1))

Nettoarvo

EU:n vaihtoehtoinen sijoitusrahasto: kyllä/ei

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.

Raportointimallit: vaihtoehtoinen sijoitusrahasto

(Direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 24 artikla)

Kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta raportoitavat tiedot

(Direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 3 kohdan d alakohta ja 24 artiklan 1 kohta)

Tiedon tyyppi

Raportoidut tiedot

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tunnistetiedot

1

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimi

 

EU:n vaihtoehtoinen sijoitusrahasto: kyllä/ei

2

Rahaston hoitaja

(Virallinen nimi ja standardikoodi, jos saatavilla)

 

EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja: kyllä/ei

3

Rahaston tunnistuskoodit,

tapauksen mukaan

 

 

4

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston alkamispäivä

 

 

5

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotipaikka

 

 

6

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston päävälittäjän (-välittäjien) tunnistetiedot

(Virallinen nimi ja standardikoodi, jos saatavilla)

 

 

7

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutta (ISO 4217 -standardin mukaan) ja 2 artiklan mukaisesti lasketut hoidetut varat

Valuutta

Hoidettujen varojen kokonaismäärä

8

Kolmen tärkeimmän rahoituslähteen oikeudenkäyttöalueet (lukuun ottamatta sijoittajien ostamia vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9

Pääasiallinen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyyppi (valitaan yksi)

Hedgerahasto

Pääomasijoitusrahasto

Kiinteistörahasto

Rahasto-osuusrahasto

Muu

Ei ole

 

10

Sijoitusstrategioiden jaottelu

(Esitetään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategioiden jaottelu riippuen kysymyksessä 1 valitusta pääasiallisesta vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyypistä. Ks. ohjeissa olevat lisätiedot tämän kysymyksen täydentämisestä)

 

 

Strategia, joka kuvaa parhaiten vaihtoehtoisen sijoitusrahaston strategiaa

Osuus nettoarvosta

(%)

 

a)   Hedgerahastostrategiat

 

Ilmoitetaan hedgerahastostrategiat, jotka kuvaavat parhaiten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen strategioita

Sijoituspääoma: pitkävaikutteinen

Sijoituspääoma: pitkä/lyhyt

Sijoituspääoma: markkinaneutraali

Sijoituspääoma: lyhytvaikutteinen

Suhteellinen arvo: kiinteätuottoinen arbitraasi

Suhteellinen arvo: vaihdettavissa oleviin joukkolainoihin perustuva arbitraasi

Suhteellinen arvo: volatiliteettiarbitraasi

Tapahtumapohjainen: vaikea tilanne/rakenneuudistus

Tapahtumapohjainen: riskiarbitraasi/sulautuma-arbitraasi

Tapahtumapohjainen: erityistilanteet sijoituspääoman kannalta

Luotto: pitkä/lyhyt

Luotto: omaisuusperusteinen antolainaus

Makrotaso

Hoidetut futuurit/tavarakauppaneuvoja: fundamentaali

Hoidetut futuurit/tavarakauppaneuvoja: kvantitatiivinen

Useampaa strategiaa käyttävä hedgerahasto

Muuta strategiaa käyttävä hedgerahasto

 

 

 

b)   Pääomasijoitusstrategiat

 

Ilmoitetaan pääomasijoitusrahastostrategiat, jotka kuvaavat parhaiten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen strategioita

Riskipääoma

Kasvupääoma

Välipääoma

Useampaa strategiaa käyttävä pääomasijoitusrahasto

Muuta strategiaa käyttävä pääomasijoitusrahasto

 

 

 

c)   Kiinteistöstrategiat

 

Ilmoitetaan kiinteistörahastostrategiat, jotka kuvaavat parhaiten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen strategioita

Asuinkiinteistöt

Liikekiinteistöt

Teollisuuskiinteistöt

Useampaa strategiaa käyttävä kiinteistörahasto

Muuta strategiaa käyttävä kiinteistörahasto

 

 

 

d)   Rahasto-osuusstrategiat

 

Ilmoitetaan rahasto-osuusrahastostrategia, joka kuvaa parhaiten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen strategioita

Hedgerahasto-osuusrahasto

Private equity -rahasto

Muu rahasto-osuusrahasto

 

 

 

e)   Muut strategiat

 

Ilmoitetaan muu strategia, joka kuvaa parhaiten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen strategioita

Hyödykerahasto

Osakerahasto

Kiinteätuottoinen rahasto

Infrastruktuurirahasto

Muu rahasto

 

 

Tärkeimmät sijoituskohteet ja merkittävimmät riskikeskittymät

11

Tärkeimmät välineet, joilla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto käy kauppaa

 

 

 

 

Välineen tyyppi/koodi

Arvo (laskettuna vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 3 artiklan mukaisesti)

Pitkä/lyhyt positio

 

Tärkein väline

 

 

 

 

Toiseksi tärkein väline

 

 

 

 

Kolmanneksi tärkein väline

 

 

 

 

Neljänneksi tärkein väline

 

 

 

 

Viidenneksi tärkein väline

 

 

 

12

Maantieteellinen painopiste

 

 

 

Esitetään vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten maantieteellinen jakauma prosenttiosuutena vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kokonaisnettoarvosta

% nettoarvosta

 

 

Afrikka

 

 

 

Aasia ja Tyynenmeren alue (muu kuin Lähi-itä)

 

 

 

Eurooppa (ETA)

 

 

 

Eurooppa (muu kuin ETA)

 

 

 

Lähi-itä

 

 

 

Pohjois-Amerikka

 

 

 

Etelä-Amerikka

 

 

 

Ylikansallinen / useampia alueita kattava

 

 

13

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kymmenen tärkeintä sijoituskohdetta raportointipäivänä (arvokkaimmat absoluuttisesti tarkasteltuina):

 

 

Omaisuuserän/vastuun laji

Omaisuuserän/vastuun nimi/kuvaus

Arvo (laskettuna 3 artiklan mukaisesti)

% bruttomarkkina-arvosta

Pitkä/lyhyt positio

Vastapuoli (tarvittaessa)

 

1.

 

 

 

 

 

 

 

2.

 

 

 

 

 

 

 

3.

 

 

 

 

 

 

 

4.

 

 

 

 

 

 

 

5.

 

 

 

 

 

 

 

6.

 

 

 

 

 

 

 

7.

 

 

 

 

 

 

 

8.

 

 

 

 

 

 

 

9.

 

 

 

 

 

 

 

10.

 

 

 

 

 

 

14

Viisi tärkeintä salkkukeskittymää:

 

 

Omaisuuserän/vastuun laji

Markkinoiden nimi/kuvaus

Kokonaisposition arvo (laskettuna 3 artiklan mukaisesti)

% bruttomarkkina-arvosta

Pitkä/lyhyt positio

Vastapuoli (tarvittaessa)

 

1.

 

 

 

 

 

 

 

2.

 

 

 

 

 

 

 

3.

 

 

 

 

 

 

 

4.

 

 

 

 

 

 

 

5.

 

 

 

 

 

 

15

Kaupan/position tyypillinen koko

(Täytetään, jos pääomasijoitusrahasto valittiin pääasialliseksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyypiksi kysymyksessä 1)

[Valitaan yksi]

Erittäin pieni

Pieni

Keskimääräistä pienempi

Keskimääräistä suurempi

Suuri

Erittäin suuri

 

16

Tärkeimmät markkinat, joilla vaihtoehtoinen sijoitusrahasto käy kauppaa

 

 

 

Ilmoitetaan tärkeimmän sijoituskohteen muodostavien markkinoiden nimi ja tunnistetiedot (esim. MIC-koodi), jos saatavilla

 

 

 

Ilmoitetaan toiseksi tärkeimmän sijoituskohteen muodostavien markkinoiden nimi ja tunnistetiedot (esim. MIC-koodi), jos saatavilla

 

 

 

Ilmoitetaan kolmanneksi tärkeimmän sijoituskohteen muodostavien markkinoiden nimi ja tunnistetiedot (esim. MIC-koodi), jos saatavilla

 

 

17

Sijoittajien keskittyminen

 

 

 

Ilmoitetaan viiden sellaisen edunsaajan omistuksessa oleva likimääräinen prosenttiosuus vaihtoehtoisen sijoitusrahaston omasta pääomasta, jotka ovat tehneet suurimman oman pääoman ehtoisen sijoituksen kyseiseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon (prosenttiosuutena vaihtoehtoisen sijoitusrahaston liikkeellä olevista osuuksista/osakkeista; edunsaajien jaottelu, jos ne ovat tiedossa tai jaottelu on mahdollinen)

 

 

 

Sijoittajien keskittymisen jaottelu sijoittajien aseman mukaan (arvio, jos tarkkoja tietoja ei ole saatavilla):

%

 

 

Ammattimaiset asiakkaat (direktiivin 2004/39/EY (rahoitusmarkkinadirektiivi) määritelmän mukaiset):

Yksityissijoittajat:

 

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.

Toimivaltaisille viranomaisille kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta toimitettavat tiedot

(Direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 2 kohta)

 

Tiedon tyyppi

Raportoidut tiedot

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tunnistetiedot

1

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimi

 

EU:n vaihtoehtoinen sijoitusrahasto: kyllä/ei

2

Rahaston hoitaja

 

EU:n vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja: kyllä/ei

1

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nimi

 

 

 

2

Rahaston hoitaja

 

 

 

3

Rahaston tunnistuskoodit, tapauksen mukaan

 

 

 

4

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston alkamispäivä

 

 

 

5

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutta (ISO 4217 -standardin mukaan) ja 2 artiklan mukaisesti lasketut hoidetut varat

Valuutta

Hoidettujen varojen kokonaismäärä

6

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston päävälittäjän (-välittäjien) tunnistetiedot

 

 

 

7

Kolmen tärkeimmän rahoituslähteen oikeudenkäyttöalueet

 

 

 

Välineet, joilla käydään kauppaa, ja yksittäiset sijoituskohteet

8

Yksittäiset sijoituskohteet, joilla käydään kauppaa, ja tärkeimmät omaisuuseräluokat, joihin vaihtoehtoinen sijoitusrahasto on sijoittanut raportointipäivään mennessä:

 

a)

Arvopaperit

 

Pitkä arvo

Lyhyt arvo

 

Rahavarat

 

 

 

joista:

Sijoitustodistukset

 

 

 

 

Yritystodistukset

 

 

 

 

Muut talletukset

 

 

 

 

Muut rahavarat (lukuun ottamatta valtion liikkeeseen laskemia arvopapereita)

 

 

 

Julkisesti noteeratut osakkeet

 

 

 

joista:

Rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat

 

 

 

 

Muu julkisesti noteerattu osake

 

 

 

Osakkeet, joita ei ole noteerattu julkisesti

 

 

 

Yrityslainat, joita rahoituslaitokset eivät ole laskeneet liikkeeseen

 

 

 

joista:

Sijoituskelpoiset

 

 

 

 

Sijoituskelvottomat

 

 

 

Rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat yrityslainat

 

 

 

joista:

Sijoituskelpoiset

 

 

 

 

Sijoituskelvottomat

 

 

 

Valtion joukkolainat

 

 

 

joista:

Eurooppalaiset joukkolainat, joiden maturiteetti on 0–1 vuotta

 

 

 

 

Eurooppalaiset joukkolainat, joiden maturiteetti on yli yksi vuotta

 

 

 

 

G10-maiden ulkopuoliset joukkolainat, joiden maturiteetti on 0–1 vuotta

 

 

 

 

G10-maiden ulkopuoliset joukkolainat, joiden maturiteetti on yli yksi vuotta

 

 

 

Vaihdettavissa olevat joukkolainat, joita rahoituslaitokset eivät ole laskeneet liikkeeseen

 

 

 

joista:

Sijoituskelpoiset

 

 

 

 

Sijoituskelvottomat

 

 

 

Rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat vaihdettavissa olevat joukkolainat

 

 

 

joista:

Sijoituskelpoiset

 

 

 

 

Sijoituskelvottomat

 

 

 

Lainat

 

 

 

joista:

Vivutetut lainat

 

 

 

 

Muut lainat

 

 

 

Strukturoidut/arvopaperistetut tuotteet

 

 

 

joista:

Omaisuusvakuudelliset arvopaperit (ABS)

 

 

 

 

Asuntolaina-vakuudellinen arvopaperi (RMBS)

 

 

 

 

Liikekiinteistölainavakuudelliset arvopaperit (CMBS)

 

 

 

 

Valtiosidonnaisen laitoksen liikkeeseen laskemat kiinteistövakuudelliset arvopaperit (Agency MBS)

 

 

 

 

Lyhytaikaiset omaisuusvakuudelliset rahamarkkinavelkakirjat (ABCP)

 

 

 

 

Velkarypäsvakuudelliset velkasitoumukset (CDO) / lainarypäsvakuudelliset velkasitoumukset (CLO)

 

 

 

 

Strukturoidut todistukset

 

 

 

 

Pörssikaupan kohteena olevat tuotteet (ETP)

 

 

 

 

Muu

 

 

 

b)

Johdannaiset

Pitkä arvo

Lyhyt arvo

 

Osakejohdannaiset

 

 

 

joista:

Rahoituslaitoksiin liittyvät

 

 

 

 

Muut osakejohdannaiset

 

 

 

Kiinteätuottoiset johdannaiset

 

 

 

Luottoriskinvaihtosopimukset

 

 

 

joista:

Yksittäisen liikkeeseenlaskijan luottoriskinvaihtosopimus

 

 

 

 

Yksittäisen liikkeeseenlaskijan valtionlainan luottoriskinvaihtosopimus

 

 

 

 

Yksittäisen liikkeeseenlaskijan muu luottoriskinvaihtosopimus

 

 

 

 

Indeksiin liitetty luottoriskinvaihtosopimus

 

 

 

 

Eksoottiset (ml. luottoriskietuoikeusluokka)

 

 

 

 

Bruttoarvo

 

 

Valuutta (sijoitustarkoituksia varten)

 

 

 

Korkojohdannaiset

 

 

 

 

Pitkä arvo

Lyhyt arvo

 

Hyödykejohdannaiset

 

 

 

joista:

Energia

 

 

 

 

josta:

 

 

 

 

raakaöljy

 

 

 

 

maakaasu

 

 

 

 

sähkö

 

 

 

 

Jalometallit

 

 

 

 

joista: kulta

 

 

 

 

Muut hyödykkeet

 

 

 

 

joista:

 

 

 

 

teollisuusmetallit

 

 

 

 

eläinpääoma

 

 

 

 

maataloustuotteet

 

 

 

Muut johdannaiset

 

 

 

c)

Aineelliset (kiinteät) omaisuuserät

Pitkä arvo

 

 

Aineelliset: kiinteistöt

 

 

 

joista:

Asuinkiinteistöt

 

 

 

 

Liikekiinteistöt

 

 

 

Aineelliset: perushyödykkeet

 

 

 

Aineelliset: puutavara

 

 

 

Aineelliset: taide ja keräilytavarat

 

 

 

Aineelliset: kuljetusresurssit

 

 

 

Aineelliset: muu

 

 

 

d)

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset (yhteissijoitusyritykset)

Pitkä arvo

 

 

Sijoitukset yhteissijoitusyrityksissä, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja toimii tai joita se hoitaa

 

 

 

joista:

Rahamarkkinarahastot ja käteisvaroja hoitavat yhteissijoitusyritykset

 

 

 

 

Pörssinoteeratut rahastot

 

 

 

 

Muut yhteissijoitusyritykset

 

 

 

Sijoitukset yhteissijoitusyrityksissä, joissa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja ei toimi tai joita se ei hoida

 

 

 

joista:

Rahamarkkinarahastot ja käteisvaroja hoitavat yhteissijoitusyritykset

 

 

 

 

Pörssinoteeratut rahastot

 

 

 

 

Muut yhteissijoitusyritykset

 

 

 

e)

Sijoitukset muissa omaisuusluokissa

 

Pitkä arvo

Lyhyt arvo

 

Muut yhteensä

 

 

 

9

Liikevaihdon arvo muissa omaisuusluokissa raportointikuukausien aikana

 

 

 

 

a)

Arvopaperit

 

Markkina-arvo

 

 

Rahavarat

 

 

 

 

Julkisesti noteeratut osakkeet

 

 

 

 

Osakkeet, joita ei ole noteerattu julkisesti

 

 

 

 

Yrityslainat, joita rahoituslaitokset eivät ole laskeneet liikkeeseen

 

 

 

 

joista:

Sijoituskelpoiset

 

 

 

 

Sijoituskelvottomat

 

 

 

Rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat yrityslainat

 

 

 

 

Valtion joukkolainat

 

 

 

 

joista:

EU:n jäsenvaltioiden joukkolainat

 

 

 

 

Muut kuin EU:n jäsenvaltioiden joukkolainat

 

 

 

Vaihdettavissa olevat joukkolainat

 

 

 

 

Lainat

 

 

 

 

Strukturoidut/arvopaperistetut tuotteet

 

 

 

 

b)

Johdannaiset

 

Nimellisarvo

Markkina-arvo

 

Osakejohdannaiset

 

 

 

 

Kiinteätuottoiset johdannaiset

 

 

 

 

Luottoriskinvaihtosopimukset

 

 

 

 

Valuutta (sijoitustarkoituksia varten)

 

 

 

 

Korkojohdannaiset

 

 

 

 

Hyödykejohdannaiset

 

 

 

 

Muut johdannaiset

 

 

 

 

c)

Aineelliset (kiinteät) omaisuuserät

 

Markkina-arvo

 

 

Aineelliset: perushyödykkeet

 

 

 

 

Aineelliset: kiinteistöt

 

 

 

 

Aineelliset: puutavara

 

 

 

 

Aineelliset: taide ja keräilytavarat

 

 

 

 

Aineelliset: kuljetusresurssit

 

 

 

 

Aineelliset: muu

 

 

 

 

d)

Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset (yhteissijoitusyritykset)

 

 

 

 

e)

Muut omaisuusluokat

 

 

 

 

Sijoituskohteiden valuutta

 

 

 

10

Sijoituskohteiden pitkä ja lyhyt kokonaisarvo (ennen valuuttasuojausta) seuraavissa valuuttaryhmissä:

Pitkä arvo

Lyhyt arvo

 

AUD

 

 

 

 

CAD

 

 

 

 

CHF

 

 

 

 

EUR

 

 

 

 

GBP

 

 

 

 

HKD

 

 

 

 

JPY

 

 

 

 

USD

 

 

 

 

Muu

 

 

 

11

Kaupan/position tyypillinen koko

(Täytetään, jos pääomasijoitusrahasto valittiin edellä pääasialliseksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyypiksi)

[Valitaan yksi]

Erittäin pieni

(< 5 milj. euroa)

Pieni

(5–25 milj. euroa)

Keskimääräistä pienempi

(25–150 milj. euroa)

Keskimääräistä suurempi (150–500 milj. euroa)

Suuri

(500 milj.–1 miljardi euroa)

Erittäin suuri

(≥ 1 miljardi euroa)

 

12

Määräysvalta (ks. neuvoston direktiivin 83/349/ETY (EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1) 1 artikla)

(Täytetään, jos pääomasijoitusrahasto valittiin edellä pääasialliseksi vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyypiksi. Täytetään kunkin sellaisen yhtiön osalta, jossa vaihtoehtoinen sijoitusrahasto käyttää direktiivin 83/349/ETY 1 artiklan määritelmän mukaista määräysvaltaa (jos tällaisia yhtiöitä ei ole (jätetään tyhjäksi))

Nimi

% äänioikeuksista

Liiketoimen tyyppi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston riskiprofiili

 

1.   Markkinariskiprofiili

13

Sijoitusten odotettavissa oleva vuosituotto / sisäinen tuottoaste tavanomaisissa markkinaolosuhteissa (%)

 

 

 

Net Equity Delta

 

 

 

 

Net DV01:

 

 

 

 

Net CS01:

 

 

 

 

2.   Vastapuoliriskiprofiili

14

Kaupankäynti- ja selvitysjärjestelyt

 

 

 

 

a)

Arvioitu prosenttiosuus (markkina-arvon osalta) arvopapereista, joilla on käyty kauppaa:

(jätetään tyhjäksi, jos arvopapereilla ei ole käyty kauppaa)

%

 

 

Säännellyssä pörssissä

 

 

 

 

Pörssin ulkopuolella (OTC)

 

 

 

 

b)

Arvioitu prosenttiosuus (kaupan volyymien osalta) johdannaisista, joilla on käyty kauppaa:

(jätetään tyhjäksi, jos johdannaisilla ei ole käyty kauppaa)

%

 

 

Säännellyssä pörssissä

 

 

 

 

Pörssin ulkopuolella (OTC)

 

 

 

 

c)

Arvioitu prosenttiosuus (kaupan volyymien osalta) selvitetyistä johdannaiskaupoista:

(jätetään tyhjäksi, jos johdannaisilla ei ole käyty kauppaa)

%

 

 

Keskusvastapuoli

 

 

 

 

Kahdenvälisesti

 

 

 

 

d)

Arvioitu prosenttiosuus (markkina-arvon osalta) selvitetyistä repokaupoista:

(jätetään tyhjäksi, jos repokauppaa ei ole käyty)

%

 

 

Keskusvastapuoli

 

 

 

 

Kahdenvälisesti

 

 

 

 

Kolmen osapuolen kesken

 

 

 

15

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikille vastapuolille asettamien vakuuksien ja muun luottotuen arvo

 

 

 

a)

Rahavarojen muodossa asetettujen vakuuksien arvo

 

 

 

b)

Muiden arvopapereiden (lukuun ottamatta rahavaroja) muodossa asetettujen vakuuksien arvo

 

 

 

c)

Muiden asetettujen vakuuksien ja luottotuen arvo (ml. remburssien ja vastaavan kolmansilta osapuolilta saadun luottotuen nimellisarvo)

 

 

16

Kuinka suuren prosenttiosuuden raportoivan rahaston vastapuolille asettamasta vakuudesta ja muusta luottotuesta vastapuolet ovat kohdentaneet uudelleen?

 

 

17

Viisi suurinta vastapuolta (lukuun ottamatta keskusvastapuolia)

 

 

 

a)

Ilmoitetaan viisi suurinta vastapuolta, joille vaihtoehtoisella sijoitusrahastolla on suurin laskennallinen nettomääräinen vastapuoliluottoriski mitattuna prosenttiosuutena sijoitusrahaston nettoarvosta

Nimi

Kokonaisriski

 

Vastapuoli 1

 

 

 

 

Vastapuoli 2

 

 

 

 

Vastapuoli 3

 

 

 

 

Vastapuoli 4

 

 

 

 

Vastapuoli 5

 

 

 

 

b)

Ilmoitetaan viisi suurinta vastapuolta, joilla on suurin laskennallinen nettomääräinen vastapuoliluottoriski vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa mitattuna prosenttiosuutena vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvosta

Nimi

Kokonaisriski

 

Vastapuoli 1

 

 

 

 

Vastapuoli 2

 

 

 

 

Vastapuoli 3

 

 

 

 

Vastapuoli 4

 

 

 

 

Vastapuoli 5

 

 

 

18

Suora selvittäminen keskusvastapuolten kautta

 

 

 

a)

Selvittikö vaihtoehtoinen sijoitusrahasto raportointijaksolla kauppoja suoraan keskusvastapuolen kautta?

Kyllä

Ei (jos vastaus on ei, siirrytään kysymykseen 21)

 

 

b)

Jos vastaus kysymykseen 18 a) oli kyllä, ilmoitetaan kolme suurinta keskusvastapuolta nettomääräisen luottoriskin perusteella

Nimi

Arvo

 

Keskusvastapuoli 1 (jätetään tyhjäksi, jos ei sovelleta)

 

 

 

 

Keskusvastapuoli 2 (jätetään tyhjäksi, jos ei sovelleta)

 

 

 

 

Keskusvastapuoli 3 (jätetään tyhjäksi, jos ei sovelleta)

 

 

 

 

3.   Maksuvalmiusprofiili

 

Sijoitussalkun maksuvalmiusprofiili

19

Sijoittajan maksuvalmiusprofiili

Prosenttiosuus salkusta, joka voidaan muuttaa rahaksi

 

Enintään 1 päivässä

2–7 päivässä

8–30 päivässä

31–90 päivässä

91–180 päivässä

181–365 päivässä

Yli 365 päivässä

 

 

 

 

 

 

 

 

20

Kiinnittämättömien käteisvarojen arvo

 

 

 

Sijoittajan maksuvalmiusprofiili

21

Sijoittajan maksuvalmiusprofiili

Prosenttiosuus (vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvosta) sijoittajan omasta pääomasta, joka voidaan lunastaa

 

 

 

Enintään 1 päivässä

2–7 päivässä

8–30 päivässä

31–90 päivässä

91–180 päivässä

181–365 päivässä

Yli 365 päivässä

 

 

 

 

 

 

 

 

22

Sijoittajan lunastukset

 

 

 

 

a)

Tarjoaako vaihtoehtoinen sijoitusrahasto sijoittajille peruutus- tai lunastusoikeuksia tavanomaisessa kaupankäynnissä?

Kyllä

Ei

 

 

 

 

 

b)

Mikä on sijoittajan lunastusväli (jos osake- tai osuuslajeja on useita, ilmoitetaan nettoarvon perusteella suurin osakelaji)

[Valitaan yksi]

Päivittäin

Viikoittain

Kahden viikon välein

Kuukausittain

Neljännesvuosittain

Puolivuosittain

Vuosittain

Muu

Ei sovelleta

 

 

c)

Kuinka monta päivää on sijoittajien vaatima lunastusten irtisanomisaika

(ilmoitetaan omaisuuseräpainotettu irtisanomisaika, jos osake- tai osuuslajeja on useita)

 

 

 

d)

Kuinka monta päivää on sijoittajan myyntirajoitusjakso (ilmoitetaan omaisuuseräpainotettu myyntirajoitusjakso, jos osake- tai osuuslajeja on useita)

 

 

23

Erityisjärjestelyt ja -kohtelu

 

 

 

a)

Kuinka suureen prosenttisosuuteen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen nettoarvosta sovelletaan raportointipäivänä seuraavia järjestelyitä:

% nettoarvosta

 

 

Side pockets -järjestelyt

 

 

 

 

Lunastusrajat

 

 

 

 

Kaupankäynnin keskeyttäminen

 

 

 

 

Muut järjestelyt maksuvalmiudeltaan heikkojen varojen hoitamiseksi (tarkennettava)

 

[Tyyppi]

[%]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

b)

Ilmoitetaan, kuinka suureen prosenttiosuuteen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston varojen nettoarvosta sovelletaan tällä hetkellä niille ominaisen heikon maksuvalmiuden vuoksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 23 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla erityisjärjestelyitä, ml. kysymyksessä 25 a mainitut järjestelyt?

 

 

 

Erityisjärjestelyt prosenttiosuutena nettoarvosta

 

 

 

 

c)

Saavatko jotkin sijoittajat osakseen erityiskohtelua tai oikeuden saada erityiskohtelua (esim. oheiskirjeen kautta) ja sen vuoksi hyötyvät tiedonantovelvollisuudesta sijoitusrahaston sijoittajia kohtaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 23 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisesti?

(Kyllä tai ei)

 

 

d)

Jos vastaus c kohdan kysymykseen on kyllä, ilmoitetaan kaikki erityiskohtelutapaukset:

 

 

 

Erilaiset tiedonanto- tai raportointivelvollisuudet sijoittajia kohtaan

 

 

 

 

Erilaiset sijoittajien maksuvalmiusehdot

 

 

 

 

Erilaiset sijoittajien maksuehdot

 

 

 

 

Muu kuin edellä mainittu erityiskohtelu

 

 

 

24

Erittely vaihtoehtoisen sijoitusrahaston osuuksien omistajuudesta sijoittajaryhmittäin (prosenttiosuutena kyseisen sijoitusrahaston varojen nettoarvosta; jaoteltuna edunsaajien mukaan, jos tiedossa tai mahdollista)

 

 

25

Maksuvalmiuden rahoittaminen

 

 

 

a)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston ottamien lainojen ja sen saatavilla olevan käteisrahoituksen kokonaismäärä (ml. kaikki nostetut ja nostamattomat, maksetut ja maksamattomat puiteluotot sekä mahdollinen ajallisesti rajattu rahoitus)

 

 

 

b)

Edellä a kohdassa ilmoitetun summan jakautuminen seuraavien ajanjaksojen mukaan sen perusteella, mikä on pisin jakso, jonka ajaksi velkoja on sitoutunut sopimuksella antamaan kyseistä rahoitusta:

 

 

 

Enintään 1 päiväksi

2–7 päiväksi

8–30 päiväksi

31–90 päiväksi

91–180 päiväksi

181–365 päiväksi

Yli 365 päiväksi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.   Laina- ja vastuuriski

26

Lainattujen käteisvarojen tai arvopapereiden arvo jaoteltuna seuraaviin:

 

 

 

Vakuudettomat käteislainat:

 

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – päävälittäjän kautta:

 

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – (käänteisen) reposopimuksen kautta:

 

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – muuta kautta:

 

 

 

27

Rahoitusvälineisiin sisältyvien lainojen arvo

 

 

 

Pörssilistatut johdannaiset: bruttovastuut, joista vähennetään asetettu marginaali

 

 

 

 

OTC-johdannaiset: bruttovastuut, joista vähennetään asetettu marginaali

 

 

 

28

Lyhyitä positioita varten lainattujen arvopapereiden arvo

 

 

 

29

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin johdanto-osan 78 kappaleessa määriteltyjen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa olevien rahoitusrakenteiden ja/tai oikeudellisten rakenteiden bruttovastuut

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

 

 

 

 

30

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutus

 

 

 

 

a)

laskettuna bruttokirjausmenetelmän mukaan

 

 

 

 

a)

laskettuna sijoitusasteeseen perustuvan menetelmän mukaan

 

 

 

 

5.   Operatiiviset ja muut riskinäkökohdat

31

Avoimien positioiden kokonaismäärä

 

 

 

32

Historiallinen riskiprofiili

 

a)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten bruttotuotot tai sisäinen tuottoaste raportointijaksolla (prosentteina, vähennettyinä hoitopalkkioilla ja tulosperusteisilla palkkioilla)

 

 

 

Raportointijakson 1. kuukausi

 

 

 

 

Raportointijakson 2. kuukausi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raportointijakson viimeinen kuukausi

 

 

 

 

b)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusten nettotuotot tai sisäinen tuottoaste raportointijaksolla (prosentteina, lisättyinä hoitopalkkioilla ja tulosperusteisilla palkkioilla)

 

 

 

Raportointijakson 1. kuukausi

 

 

 

 

Raportointijakson 2. kuukausi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raportointijakson viimeinen kuukausi

 

 

 

 

c)

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston nettoarvon muutos raportointijaksolla (prosentteina, ml. merkintöjen ja lunastusten vaikutukset)

 

 

 

Raportointijakson 1. kuukausi

 

 

 

 

Raportointijakson 2. kuukausi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raportointijakson viimeinen kuukausi

 

 

 

 

d)

Merkinnät raportointijaksolla

 

 

 

Raportointijakson 1. kuukausi

 

 

 

 

Raportointijakson 2. kuukausi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raportointijakson viimeinen kuukausi

 

 

 

 

e)

Lunastukset raportointijaksolla

 

 

 

Raportointijakson 1. kuukausi

 

 

 

 

Raportointijakson 2. kuukausi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raportointijakson viimeinen kuukausi

 

 

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.

Stressitestien tulokset

Direktiivin 2011/61/EU 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettujen stressitestien tulokset [vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kuhunkin sijoituspositioon liittyvät riskit ja niiden kokonaisvaikutus mainitun rahaston salkkuun voidaan jatkuvasti tunnistaa ja mitata ja niitä voidaan hallita ja valvoa asianmukaisesti, myös käyttämällä asianmukaisia stressitestimenetelmiä] (vapaamuotoinen teksti)

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.

Direktiivin 2011/61/EU 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti suoritettujen stressitestien tulokset [vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on säännöllisesti suoritettava sellaisia stressitestejä tavanomaisissa ja poikkeuksellisissa maksuvalmiusolosuhteissa, joiden perusteella ne voivat arvioida ja valvoa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen maksuvalmiusriskiä] (vapaamuotoinen teksti)

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.

Kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusrahastosta toimivaltaisten viranomaisten saataville asetettavat tiedot

(Direktiivin 2011/61/EU 24 artiklan 4 kohta)

 

Tiedon tyyppi

Raportoidut tiedot

1

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kaikille vastapuolille asettamat vakuudet ja muu luottotuki: kuinka suuren prosenttiosuuden vastapuolet ovat kohdentaneet uudelleen?

 

 

 

Laina- ja vastuuriski

2

Lainattujen käteisvarojen tai arvopapereiden arvo jaoteltuna seuraaviin:

 

 

 

Vakuudettomat käteislainat:

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – päävälittäjän kautta:

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – (käänteisen) reposopimuksen kautta:

 

 

 

Vakuudelliset käteislainat – muuta kautta:

 

 

3

Rahoitusvälineisiin sisältyvien lainojen arvo

 

 

 

Pörssilistatut johdannaiset: bruttovastuut, joista vähennetään asetettu marginaali

 

 

 

OTC-johdannaiset: bruttovastuut, joista vähennetään asetettu marginaali

 

 

4

Viisi suurinta lainattujen käteisvarojen tai arvopapereiden lähdettä (lyhyet positiot):

 

 

 

Suurin:

 

 

 

Toiseksi suurin:

 

 

 

Kolmanneksi suurin:

 

 

 

Neljänneksi suurin:

 

 

 

Viidenneksi suurin:

 

 

5

Lyhyitä positioita varten lainattujen arvopapereiden arvo

 

 

6

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin johdanto-osan 78 kappaleessa määriteltyjen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston määräysvallassa olevien rahoitusrakenteiden ja/tai oikeudellisten rakenteiden bruttovastuut

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

Rahoitusrakenne ja/tai oikeudellinen rakenne

 

 

 

 

 

7

Vaihtoehtoisen sijoitusrahaston vivutus

 

 

 

a)

Bruttokirjausmenetelmä

 

 

 

b)

Sijoitusasteeseen perustuva menetelmä

 

 

Rahalliset arvot olisi ilmoitettava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston perusvaluutan määräisinä.


(*1)  Jos muu, ilmoitetaan strategia, joka kuvaa parhaiten vaihtoehtoisen sijoitusrahaston tyyppiä.


Top