LIITE

Ohjeet jäsenvaltioille lämpöpumpuilla erilaisilla lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän laskemiseksi direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan mukaisesti

1.   JOHDANTO

Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin 2009/28/EY, jäljempänä ’direktiivi’, liitteessä VII vahvistetaan perusmenetelmä lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energia määrän laskentaa varten. Liitteessä VII esitetään kolme muuttujaa, joita tarvitaan lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän laskennassa, jotta se voidaan ottaa huomioon uusiutuvaa energiaa koskevassa tavoitteessa:

a)	sähköntuotannon hyötysuhde (η eli eeta);

b)	lämpöpumppujen tuottaman hyötyenergian arvioitu määrä (Qusable);

c)	kausisuorituskykykerroin (seasonal performance factor, SPF).

Uusiutuvia energialähteitä koskevia tilastoja käsittelevä työryhmä hyväksyi sähköntuotannon hyötysuhteen (η) määritysmenetelmän 23. lokakuuta 2009 (1). Sähköntuotannon hyötysuhteen laskennassa tarvittavat tiedot kuuluvat energiatilastoista 22 päivänä lokakuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 (2) soveltamisalaan. Sähköntuotannon hyötysuhteeksi (η) on vuotta 2010 koskevien tuoreimpien tietojen perusteella määritelty 0,455 (tai 45,5 %) (3). Tätä arvoa käytetään lähtökohtana edettäessä kohti vuotta 2020.

Näissä ohjeissa esitetään, kuinka jäsenvaltioiden olisi arvioitava kahden jäljelle jäävän muuttujan Qusable ja SPF arvot, ottaen huomioon eroavaisuudet ilmastollisissa olosuhteissa ja erityisesti erittäin kylmät ilmasto-olosuhteet. Näiden ohjeiden avulla jäsenvaltiot voivat laskea eri lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrän.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

’Qusable’ tarkoittaa GWh:na ilmaistua lämpöpumppujen tuottamaa arvioitua käytettävissä olevaa kokonaislämpöä, joka lasketaan nimellislämmitystehon (Prated) ja lämpöpumpun vuotuisen ekvivalentin käyttötuntimäärän tulona;

’lämpöpumpun vuotuinen ekvivalentti käyttötuntimäärä’ (HHP) tarkoittaa tunteina ilmaistua oletettua vuotuista tuntimäärää, jonka ajan lämpöpumpun on tuotettava lämpöä nimellisteholla lämpöpumppujen tuottaman käytettävissä olevan kokonaislämmön tuottamiseksi;

’nimellisteho’ (Prated) tarkoittaa yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron tai sorptiokierron jäähdytys- tai lämmitystehoa nimellisolosuhteissa;

’SPF’ tarkoittaa arvioitua keskimääräistä kausisuorituskykykerrointa, joka viittaa sähkökäyttöisten lämpöpumppujen osalta ”lämmityskauden nettolämpökertoimeen aktiivitilassa” (SCOPnet) ja lämpökäyttöisten lämpöpumppujen osalta ”lämmityskauden nettoprimäärienergiakertoimeen aktiivitilassa” (SPERnet).

3.   MUUTTUJIEN SPF JA QUSABLE ARVIOINTI

3.1   Menetelmän periaatteet

Menetelmässä noudatetaan kolmea pääperiaatetta:

a)	menetelmän on oltava teknisesti toimiva;

b)	lähestymistavan on oltava käytännöllinen siten, että tarkkuus ja kustannustehokkuus ovat tasapainossa;

c)	lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän laskennassa käytettävät oletusarvot asetetaan maltilliselle tasolle, jotta vähennetään lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrän yliarvioinnin riskiä.

Jäsenvaltioita kannustetaan tarkentamaan varovaisia oletusarvoja mukauttamalla ne kansallisiin/alueellisiin olosuhteisiin sekä kehittämään tarkempia menetelmiä. Tällaisista parannuksista olisi ilmoitettava komissiolle ja ne olisi asetettava julkisesti saataville.

3.2   Menetelmän peruspiirteet

Direktiivin liitteen VII mukaisesti lämpöpumpputeknologioilla tuotetun uusiutuvan energian määrä (ERES) lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa

—	=	Qusable	=	lämpöpumppujen tuottama arvioitu käytettävissä oleva kokonaislämpö [GWh];
—	=	HHP	=	ekvivalentti käyttötuntimäärä täydellä kuormalla [h];
—	=	Prated	=	asennettujen lämpöpumppujen teho, ottaen huomioon eri lämpöpumpputyyppien käyttöikä [GW];
—	=	SPF	=	arvioitu keskimääräinen kausisuorituskykykerroin (SCOPnet tai SPERnet).

Kohdan 3.6 taulukoissa 1 ja 2 annetaan HHP:n oletusarvot ja SPF:n varovaiset oletusarvot.

3.3   Vähimmäissuorituskyky, jolla lämpöpumput voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti

Direktiivin liitteen VII mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että huomioon otetaan ainoastaan lämpöpumput, joiden osalta SPF on suurempi kuin 1,15 * 1 / η.

Kun sähköntuotannon hyötysuhteeksi (η) on määritetty 45,5 % (ks. 1 kohta ja alaviite 3), tästä seuraa, että niiden sähkökäyttöisten lämpöpumppujen, jotka voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti, pienin SPF (SCOPnet) on 2,5.

Lämpöenergialla (joko suoraan tai polttoaineiden polton kautta) toimivien lämpöpumppujen käyttövoimajärjestelmän hyötysuhde (η) on 1. Näiden pumppujen osalta SPF:n (SPERnet) vähimmäisarvo on 1,15, jotta pumput voidaan ottaa huomioon uusiutuvana energiana direktiivin mukaisesti.

Jäsenvaltioiden olisi arvioitava, etenkin ilmalämpöpumppujen osalta, kuinka suurella osalla niiden jo asennetuista lämpöpumpuista on vähimmäissuorituskyvyn ylittävä SPF-arvo. Jäsenvaltiot voivat käyttää tässä arvioinnissa sekä testitietoja että mittauksia, vaikka tietojen puute voi monissa tapauksissa supistaa arvioinnin kunkin jäsenvaltion tekemäksi asiantuntija-arvioksi. Tällaisten asiantuntija-arvioiden olisi oltava varovaisia, eli niissä olisi pikemminkin aliarvioitava kuin yliarvioitava lämpöpumppujen tuotto (4). Ilmassa olevaa lämpöenergiaa hyödyntävien vedenlämmittimien osalta tällaisten lämpöpumppujen SPF-arvo ylittää vähimmäisrajan yleensä vain poikkeustapauksissa.

3.4   Järjestelmän rajat lämpöpumppujen tuottaman energian mittauksessa

Mittauksia varten sovellettaviin järjestelmän rajoihin sisältyvät kylmäaineen kierto, kylmäainepumppu ja adsorption/absorption osalta lisäksi sorptiokierto ja liuospumppu. SPF:n määrittämiseksi olisi määritettävä lämmityskauden lämpökerroin (SCOPnet) standardin EN 14825:2012 mukaisesti tai kausittainen primäärienergiakerroin (SPERnet) standardin EN 12309 mukaisesti. Tämä merkitsee, että huomioon olisi otettava lämpöpumpun toiminnan ja kylmäaineen kierron vaatima sähkön tai polttoaineen kulutus. Vastaava järjestelmän raja esitetään kuvassa 1 lyhenteellä SPFH2 (korostettu punaisella).

Kuva 1

Järjestelmän rajat muuttujien SPF ja Qusable laskemiseksi.

Lähde:

SEPEMO-Build.

Kuvassa 1 käytetään seuraavia lyhenteitä:

ES_fan/pump	Puhaltimen ja/tai kylmäainetta kierrättävän pumpun pyörittämiseen käytettävä energia.
EHW_hp	Itse lämpöpumpun toimintaan käytettävä energia.
Ebt_pump	Ympäristön lämpöenergiaa absorboivaa väliainetta kierrättävän pumpun toimintaan käytettävä energia (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).
EHW_bu	Lisälämmittimen toimintaan käytettävä energia (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).
EB_fan/pump	Väliainetta, joka luovuttaa lopullisen käytettävissä olevan lämmön, kierrättävän puhaltimen ja/tai pumpun toimintaan käytettävä energia.
QH_hp	Lämmönlähteen lämpöpumpun välityksellä tuottama lämpö.
QW_hp	Lämpöpumpun toimintaan käytettävän mekaanisen energian tuottama lämpö.
QHW_hp	Lisälämmittimen tuottama lämpö (ei koske kaikkia lämpöpumppuja).
ERES	Lämpöpumpun talteen ottama uusiutuva ilmalämpöenergia, geoterminen energia tai hydroterminen energia (lämmönlähde).
ERES
Qusable

Edellä esitetyistä järjestelmän rajoista seuraa, että lämpöpumpun tuottaman uusiutuvan energian määrää koskeva laskelma riippuu ainoastaan lämpöpumpusta eikä lämmitysjärjestelmästä, jonka osa lämpöpumppu on. Lämpöpumppuenergian tehoton käyttö on siis energiatehokkuuteen liittyvä kysymys, eikä sen pitäisi vaikuttaa lämpöpumpun tuottaman uusiutuvan energian määrää koskeviin laskelmiin.

3.5   Ilmasto-olosuhteet

Keskimääräisten, kylmien ja lämpimien ilmasto-olosuhteiden määrittelyssä sovelletaan samaa menetelmää, jota ehdotetaan lämmittimien energiamerkintää koskevassa komission delegoidun asetuksen luonnoksessa (5). Sen mukaan ’keskimääräisillä ilmasto-olosuhteilla’, ’kylmillä ilmasto-olosuhteilla’ ja ’lämpimillä ilmasto-olosuhteilla’ tarkoitetaan lämpötilaolosuhteita, jotka ovat tyypillisiä Strasbourgin, Helsingin ja Ateenan kaupungeille. Ehdotetut ilmastoalueet esitetään kuvassa 2.

Kuva 2

Ilmastoalueet

Jos yhden jäsenvaltion alueella esiintyy useita ilmasto-olosuhteita, jäsenvaltion olisi arvioitava lämpöpumppujen asennettu teho kullakin ilmastoalueella.

3.6   Muuttujien SPF ja Qusable oletusarvot lämpöpumpuille

Seuraavassa taulukossa esitetään muuttujien HHP ja SPF (SCOPnet) oletusarvot sähkökäyttöisille lämpöpumpuille:

Taulukko 1

Muuttujien HHP ja SPF (SCOPnet) oletusarvot sähkökäyttöisille lämpöpumpuille

		Ilmasto-olosuhteet
		Kylmä		Keskimääräinen		Lämmin
Lämpöpumpun energialähde	Energialähde ja väliaine	HHP	SPF (SCOPnet)	HHP	SPF (SCOPnet)	HHP	SPF (SCOPnet)
Ilmalämpöenergia	Ilma-ilma	1 200	2,7	1 770	2,6	1 970	2,5
	Ilma-vesi	1 170	2,7	1 640	2,6	1 710	2,5
	Ilma-ilma (kaksitoiminen)	480	2,7	710	2,6	1 970	2,5
	Ilma-vesi (kaksitoiminen)	470	2,7	660	2,6	1 710	2,5
	Poistoilma-ilma	760	2,7	660	2,6	600	2,5
	Poistoilma-vesi	760	2,7	660	2,6	600	2,5
Geoterminen energia	Maa-ilma	1 340	3,2	2 070	3,2	2 470	3,2
	Maa-vesi	1 340	3,5	2 070	3,5	2 470	3,5
Hydroterminen energia	Vesi-ilma	1 340	3,2	2 070	3,2	2 470	3,2
	Vesi-vesi	1 340	3,5	2 070	3,5	2 470	3,5

Seuraavassa taulukossa esitetään muuttujien HHP ja SPF (SPERnet) oletusarvot lämpöenergiakäyttöisille lämpöpumpuille:

Taulukko 2

Muuttujien HHP ja SPF (SPERnet) oletusarvot lämpöenergiakäyttöisille lämpöpumpuille

		Ilmasto-olosuhteet
		Kylmä		Keskimääräinen		Lämmin
Lämpöpumpun energialähde	Energialähde ja väliaine	HHP	SPF (SPERnet)	HHP	SPF (SPERnet)	HHP	SPF (SPERnet)
Ilmalämpöenergia	Ilma-ilma	1 200	1,2	1 770	1,2	1 970	1,15
	Ilma-vesi	1 170	1,2	1 640	1,2	1 710	1,15
	Ilma-ilma (kaksitoiminen)	480	1,2	710	1,2	1 970	1,15
	Ilma-vesi (kaksitoiminen)	470	1,2	660	1,2	1 710	1,15
	Poistoilma-ilma	760	1,2	660	1,2	600	1,15
	Poistoilma-vesi	760	1,2	660	1,2	600	1,15
Geoterminen energia	Maa-ilma	1 340	1,4	2 070	1,4	2 470	1,4
	Maa-vesi	1 340	1,6	2 070	1,6	2 470	1,6
Hydroterminen energia	Vesi-ilma	1 340	1,4	2 070	1,4	2 470	1,4
	Vesi-vesi	1 340	1,6	2 070	1,6	2 470	1,6

Taulukoissa 1 ja 2 esitetyt oletusarvot ovat tyypillisiä lämpöpumpuille, joiden SPF-arvo on vähimmäisrajan yläpuolella. Tämä merkitsee, että lämpöpumppuja, joiden SPF-arvo on pienempi kuin 2,5, ei ole otettu huomioon tyypillisiä arvoja määritettäessä (6).

3.7   Muita kuin sähkökäyttöisiä lämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Lämpöpumput, joissa ei käytetä sähköä vaan nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta kompressorin pyörittämiseen tai joissa käytetään nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen tuottamaan lämpöenergiaan perustuvaa adsorptio- tai absorptioprosessia (joka perustuu nestemäisen tai kaasumaisen polttoaineen polttoon tai geotermisen energian, aurinkolämmön tai hukkalämmön käyttöön), tuottavat uusiutuvaa energiaa, kun ’lämmityskauden nettoprimäärienergiakerroin aktiivitilassa’ (SPERnet) on 115 % tai suurempi (7).

3.8   Huomautuksia lämpöpumpuista, jotka käyttävät poistoilmaa energialähteenä

Lämpöpumput, jotka käyttävät poistoilmaa energialähteenä, käyttävät ilmalämpöä, joten ne tuottavat uusiutuvaa energiaa. Samaan aikaan tällaiset lämpöpumput kuitenkin ottavat talteen poistoilmaan sisältyvää energiaa, joka ei ole direktiivin mukaista ilmalämpöenergiaa (8). Siksi ainoastaan ilmalämpöenergia lasketaan uusiutuvaksi energiaksi. Tämä otetaan huomioon korjaamalla tällaisten lämpöpumppujen HHP-arvoja, jotka on esitetty 3.6 kohdassa.

3.9   Ilmalämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Edellä taulukoissa 1 ja 2 esitetyt HHP-arvot perustuvat HHE-arvoihin, joihin sisältyvät lämpöpumpun käyttötuntien lisäksi myös lisälämmittimen käyttötunnit. Koska lisälämmitin on 3.4 kohdassa kuvattujen järjestelmän rajojen ulkopuolella, kaikkien ilmalämpöpumppujen HHE-arvoja mukautetaan asianmukaisesti, jotta niissä otetaan huomioon ainoastaan varsinaisen lämpöpumpun tuottama hyötylämpö. Mukautetut HHP-arvot esitetään edellä taulukoissa 1 ja 2.

Niiden ilmalämpöpumppujen osalta, joiden teho ilmoitetaan mitoitusolosuhteissa (eikä vakiotestausolosuhteissa), olisi käytettävä HHE-arvoja (9).

Ilmalämpöpumpun energianlähteenä voi olla ainoastaan ulkoilma.

3.10   Kaksitoimisia lämpöpumppuja koskevia huomautuksia

Lämpimissä ja jossain määrin keskimääräisissä ilmasto-olosuhteissa käytettävien kaksitoimisten lämpöpumppujen tarkoituksena on usein sisäympäristön jäähdyttäminen, vaikka niitä käytetään myös lämmitykseen talvella. Koska kesäkauden jäähdytystarve on suurempi kuin talvikauden lämmitystarve, nimellisteho vastaa jäähdytystarvetta eikä lämmitystarvetta. Koska asennettua tehoa käytetään lämmitystarpeen indikaattorina, tämä merkitsee, että asennettua tehoa koskevat tilastotiedot eivät vastaa lämmitystä varten asennettua tehoa. Lisäksi kaksitoimisia lämpöpumppuja asennetaan usein olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle, eli näitä lämpöpumppuja ei aina käytetä lämmitykseen.

Molemmat tekijät edellyttävät asianmukaista mukautusta. Edellä olevissa taulukoissa 1 ja 2 on otettu huomioon varovainen 10 prosentin vähennys (10) lämpimille ilmasto-olosuhteilla ja 40 prosentin vähennys keskimääräisille ilmasto-olosuhteille. Todellinen vähennys riippuu kuitenkin voimakkaasti lämmitysjärjestelmiä koskevista kansallisista käytännöistä, joten kansallisia lukuja on käytettävä aina kuin mahdollista. Vaihtoehtoiset luvut olisi toimitettava komissiolle, samoin kuin raportti, jossa kuvataan käytettyä menetelmää ja tietoja. Tarvittaessa komissio kääntää asiakirjat ja julkaisee ne avoimuusfoorumilla.

3.11   Hybridilämpöpumppujärjestelmillä tuotetun uusiutuvan energian osuus

Hybridilämpöpumppujärjestelmissä, joissa lämpöpumppu toimii yhdessä muiden uusiutuvan energian teknologioiden kanssa (esim. esilämmittiminä käytetyt aurinkolämpökeräimet), uusiutuvan energian määrän laskentaan sisältyy epätarkkuusriski. Siksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että hybridilämpöpumppujärjestelmien tuottama uusiutuva energia lasketaan oikein, ja varmistettava erityisesti, ettei uusiutuvaa energiaa lasketa useammin kuin kerran.

3.12   Tarkempien menetelmien kehittämistä koskevia ohjeita

Tarkoituksena on, että jäsenvaltiot laatisivat omat arvionsa SPF- ja HHP-arvoista, ja niitä kannustetaan tekemään näin. Jos tarkempia arvioita voidaan tehdä, tällaisten kansallisten tai alueellisten lähestymistapojen olisi perustuttava paikkansa pitäviin oletuksiin ja riittävän suuriin edustaviin otoksiin ja niiden tuloksena olisi saatava merkittävästi tarkempi arvio lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian määrästä kuin mitä tässä päätöksessä esitetyllä menetelmällä voidaan saavuttaa. Tällaiset parannetut menetelmät voivat perustua teknisiin tietoihin pohjautuviin yksityiskohtaisiin laskelmiin, joissa otetaan huomioon muun muassa asennusvuosi, asennuksen laatu, kompressorityyppi, toimintatila, lämmönjakojärjestelmä, kaksiarvoinen piste ja alueelliset ilmasto-olosuhteet.

Jos mittaustuloksia on saatavilla ainoastaan muilla järjestelmän rajoilla kuin 3.4 kohdassa määritellyt järjestelmän rajat, olisi tehtävä asianmukaiset mukautukset.

Direktiivin soveltamiseksi tehtävissä uusiutuvan energian määrää koskevissa laskelmissa on otettava huomioon ainoastaan lämpöpumput, joiden energiatehokkuus ylittää direktiivin liitteessä VII asetetun vähimmäisrajan.

Kun jäsenvaltiot käyttävät vaihtoehtoisia menetelmiä ja/tai arvoja, niitä pyydetään toimittamaan ne komissiolle, samoin kuin raportti, jossa kuvataan käytetty menetelmä ja tiedot. Tarvittaessa komissio kääntää asiakirjat ja julkaisee ne avoimuusfoorumilla.

4.   LASKENTAESIMERKKI

Seuraavassa taulukossa annetaan esimerkki oletetusta jäsenvaltiosta, jossa vallitsevat keskimääräiset ilmasto-olosuhteet ja jossa on käytössä kolme erilaista lämpöpumpputeknologiaa.

				Ilma-ilma (kaksitoiminen)	Vesi-vesi	Poistoilma-vesi
Laskelma	Kuvaus	Muuttuja	Yksikkö
	Asennettujen lämpöpumppujen teho	Prated	GW	255	74	215
	Niiden lämpöpumppujen teho, joiden SPF ylittää vähimmäisrajan	Prated	GW	150	70	120
	Ekvivalentti käyttötuntimäärä täydellä kuormalla	HHP	h	852 (11)	2 010	660
	Lämpöpumppujen tuottama arvioitua käytettävissä oleva kokonaislämpö	Qusable	GWh	127 800	144 900	79 200
	Arvioitu keskimääräinen kausisuorituskykykerroin	SPF		2,6	3,5	2,6
	Kullakin lämpöpumpputeknologialla tuotetun uusiutuvan energian määrä	ERES	GWh	78 646	103 500	48 738
	Lämpöpumppujen tuottaman uusiutuvan energian kokonaismäärä	ERES	GWh		230 885

---

(1)  Ks. 23. lokakuuta 2009 järjestetyn kokouksen pöytäkirjan kohta 4.5. Pöytäkirja on saatavilla osoitteessa https://circabc.europa.eu/w/browse/be80a323-0f89-4ab7-b8f7-888e3ff351ed.

(2)  EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1.

(3)  Vuoden 2010 η-arvo on 45,5 % (se oli 44,0 % vuonna 2007, 44,7 % vuonna 2008 ja 45,1 % vuonna 2009), minkä perusteella SPF on vähintään 2,5 vuonna 2010. Tämä on varovainen arvio, sillä sähköntuotannon hyötysuhteen odotetaan paranevan vuotta 2020 kohti. Koska kuitenkin sähköntuotannon hyötysuhteen (η) arvioinnin perusta muuttuu pohjatilastojen päivitysten myötä, on ennakoitavampaa vahvistaa η:lle kiinteä arvo, jotta vältetään epätietoisuus SPF:ää koskevien vähimmäisvaatimusten suhteen (luodaan oikeusvarmuutta) ja helpotetaan menetelmien kehittämistä jäsenvaltioissa (ks 3.10 kohta). Tarvittaessa η-arvoa voidaan tarkistaa 2 artiklan mukaisesti (ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa 31. joulukuuta 2016 mennessä).

(4)  Erityisen tarkkana on oltava kaksitoimisten ilmalämpöpumppujen tapauksessa, sillä niihin liittyy yliarvioinnin riski monista syistä, muun muassa siksi, että a) kaikkia kaksitoimisia lämpöpumppuja ei käytetä lämmitykseen tai niitä käytetään lämmitykseen vain rajoitetusti, ja b) vanhempien (ja uusien vähemmän tehokkaiden) yksiköiden tehokkuus voi olla huonompi kuin vaadittu vähimmäistaso 2,5.

(5)  Komissio ei ole vielä hyväksynyt luonnosta (tammikuussa 2013). Luonnos löytyy WTO:n tietokannasta: http://members.wto.org/crnattachments/2012/tbt/EEC/12_2119_00_e.pdf.

(6)  Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat pitää taulukoissa 1 ja 2 esitettyjä arvoja keskimääräisinä arvoina sellaisille sähkökäyttöisille lämpöpumpuille, joiden SPF-arvo on vähimmäisarvoa 2,5 suurempi.

(7)  Ks. 3.3 kohta.

(8)  Ks. direktiivin 5 artiklan 4 kohta ja ’ilmalämpöenergian’ määritelmä 2 artiklan b alakohdassa.

(9)  Nämä arvot ovat 1 336 lämpimille ilmasto-olosuhteille, 2 066 keskimääräisille ilmasto-olosuhteille ja 3 465 kylmille ilmasto-olosuhteille.

(10)  Italialaisessa tutkimuksessa (johon viitataan sivulla 48 asiakirjassa ”Outlook 2011 – European Heat Pump Statistics”) on todettu, että alle 10 prosentissa tapauksista lämpöpumppu oli ainoa asennettu lämmöntuottaja. Koska kaksitoimiset ilma-ilmalämpöpumput ovat kaikkein yleisin lämpöpumpputeknologiatyyppi (60 % kaikista asennetuista laitteista – niitä on asennettu lähinnä Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa sekä myös Ruotsissa ja Suomessa), on tärkeää, että lukuja mukautetaan asianmukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ja huonetuuletinten ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta 6 päivänä maaliskuuta 2012 annettuun komission asetukseen (EU) N:o 206/2012 (EUVL L 72, 10.3.2012, s. 7) liittyvässä vaikutusten arvioinnissa oletetaan, että koko EU:ssa 33 prosenttia kaksitoimisista lämpöpumpuista ei käytetä lämmitykseen. Lisäksi voidaan olettaa, että suurta osaa jäljelle jäävästä 67 prosentista kaksitoimisia lämpöpumppuja käytetään vain osittain lämmitykseen, koska lämpöpumppu on asennettu jonkin muun lämmitysjärjestelmän rinnalle. Ehdotetut arvot ovat siis asianmukaisia ja vähentävät yliarvioinnin riskiä.

(11)  Tässä esimerkissä käytetty oletettu jäsenvaltio on tehnyt selvityksen asennetuista kaksitoimisista ilma-ilmalämpöpumpuista ja tullut siihen tulokseen, että kaksitoimisten lämpöpumppujen asennetusta tehosta 48 prosenttia käytetään kokonaan lämmitykseen, toisin kuin näissä ohjeissa oletettu 40 prosenttia. HHP-arvoa on siksi mukautettu 710 tunnista, joka perustuu 40 prosentin oletukseen ja on esitetty taulukossa 1, ylöspäin 852 tuntiin, joka vastaa arvioitua 48 prosentin osuutta.