Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32012R1257

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2012, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012 , yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä

OJ L 361, 31.12.2012, p. 1–8 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 17 Volume 003 P. 208 - 215

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2012/1257/oj

31.12.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 361/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1257/2012,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2012,

yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 118 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi 10 päivänä maaliskuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU (1),

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sellaisten oikeudellisten edellytysten luominen, joiden avulla yritykset voivat mukauttaa tuotteidensa tuotanto- ja jakelutoiminnan yli kansallisten rajojen ja jotka tarjoavat yrityksille suuremman valinnanvapauden ja enemmän mahdollisuuksia, edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamista. Sisämarkkinoilla tai ainakin niiden merkittävällä osalla yhtenäinen patenttisuoja olisi oltava eräs yritysten käytettävissä oleva oikeudellinen väline.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 118 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tai toiminnan yhteydessä toteutettaviin toimenpiteisiin olisi kuuluttava yhdenmukaisen patenttisuojan luominen kaikkialla unionissa sekä unionin laajuisten keskitettyjen luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmien muodostaminen.

(3)

Neuvosto antoi 10 päivänä maaliskuuta 2011 päätöksen 2011/167/EU, jolla Belgialle, Bulgarialle, Tšekin tasavallalle, Tanskalle, Saksalle, Virolle, Irlannille, Kreikalle, Ranskalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Unkarille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle, Slovakialle, Suomelle, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, annettiin lupa aloittaa toistensa kanssa tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi.

(4)

Yhtenäinen patenttisuoja edistää tieteellistä ja teknologista kehitystä sekä sisämarkkinoiden toimintaa helpottamalla patenttijärjestelmän käyttöä ja tekemällä siitä kustannuksiltaan edullisemman ja oikeudellisesti varmemman. Se myös parantaa patenttisuojaa tasoa antamalla mahdollisuuden saada yhdenmukainen patenttisuoja osallistuvien jäsenvaltioiden alueella sekä poistaa kustannuksia ja monimutkaisia menettelyjä yrityksiltä kaikkialla unionissa. Sen olisi oltava sekä osallistuvista jäsenvaltioista että muista valtioista peräisin olevien eurooppapatentin haltijoiden käytettävissä näiden kansallisuudesta ja asuin- tai sijoittautumispaikasta riippumatta.

(5)

Eurooppapatenttien myöntämisestä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehdyllä yleissopimuksella, sellaisena kuin se on tarkistettuna 17 päivänä joulukuuta 1991 ja 29 päivänä marraskuuta 2000, jäljempänä ’Euroopan patenttisopimus’, perustettiin Euroopan patenttijärjestö (European Patent Organisation) ja annettiin sen tehtäväksi eurooppapatenttien myöntäminen. Tätä tehtävää hoitaa Euroopan patenttivirasto (European Patent Office). Euroopan patenttiviraston myöntämällä eurooppapatentilla olisi patentinhaltijan pyynnöstä oltava tämän asetuksen nojalla yhtenäinen vaikutus osallistuvissa jäsenvaltioissa. Tällaisesta patentista käytetään jäljempänä nimitystä ’vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti’.

(6)

Euroopan patenttisopimuksen IX osan mukaan Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioiden ryhmä voi määrätä, että näihin valtioihin myönnetyillä eurooppapatenteilla on yhtenäinen luonne. Tämä asetus on Euroopan patenttisopimuksen 142 artiklassa tarkoitettu erillissopimus, 19 päivänä kesäkuuta 1970 tehdyn patenttiyhteistyösopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 3 päivänä helmikuuta 2001, 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu alueellinen patenttisopimus sekä teollisoikeuden suojelemisesta tehdyn, Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1883 allekirjoitetun yleissopimuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979, 19 artiklassa tarkoitettu erityissopimus.

(7)

Yhtenäinen patenttisuoja olisi toteutettava antamalla eurooppapatenteille tämän asetuksen nojalla niiden myöntämisen jälkeen ja kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta yhtenäinen vaikutus. Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin tärkeimpänä ominaisuutena olisi oltava sen yhtenäinen luonne, toisin sanoen se, että se tarjoaa yhdenmukaisen suojan ja että sen vaikutus on osallistuvissa jäsenvaltioissa sama. Tämän vuoksi vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia olisi rajoitettava, se olisi siirrettävä, kumottava tai julistettava mitättömäksi ja sen olisi rauettava aina kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa. Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevia käyttölupia olisi voitava myöntää kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden alueiden tai osan niistä osalta. Jotta voidaan varmistaa, että yhtenäisen patenttisuojan aineellinen soveltamisala on yhdenmukainen, vain niillä eurooppapatenteilla, jotka on myönnetty kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta samojen patenttivaatimusten perusteella, olisi oltava yhtenäinen vaikutus. Eurooppapatenttien yhtenäisen vaikutuksen olisi lisäksi oltava luonteeltaan liitännäinen ja sen olisi katsottava jääneen syntymättä siltä osin kuin sen perustana oleva eurooppapatentti on kumottu tai julistettu mitättömäksi taikka sitä on rajoitettu.

(8)

Patenttioikeuden yleisten periaatteiden ja Euroopan patenttisopimuksen 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti yhtenäisen patenttisuojan olisi tultava voimaan takautuvasti osallistuvissa jäsenvaltioissa siitä päivästä alkaen, jona patentin myöntämistä koskeva päätös on julkaistu Euroopan patenttilehdessä. Kun yhtenäinen patenttisuoja tulee voimaan, osallistuvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että eurooppapatentin ei katsota tulleen voimaan niiden alueella kansallisena patenttina, jotta voidaan välttää patenttisuojan päällekkäisyys.

(9)

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin olisi annettava haltijalleen oikeus kieltää kolmansia osapuolia toteuttamasta toimia, joiden osalta patentti tarjoaa suojaa. Tämä olisi varmistettava perustamalla yhdistetty patenttituomioistuin. Asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen tai yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä 17 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1260/2012 (3) soveltamisalaan, olisi sovellettava Euroopan patenttisopimuksen määräyksiä, yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevaa sopimusta, mukaan lukien ne sopimuksen määräykset, joissa määritellään tuon oikeuden ja sen rajoitusten soveltamisala, sekä kansallista lainsäädäntöä, myös kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä.

(10)

Vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevia pakkolupia olisi säänneltävä osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännöllä, kun on kyse niiden alueista.

(11)

Komission olisi tämän asetuksen toimivuudesta antamassaan kertomuksessa arvioitava sovellettavien rajoitusten toimivuutta ja tehtävä tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia ottaen huomioon patenttijärjestelmän osuuden innovaatioissa ja teknologian kehityksessä, kolmansien osapuolten oikeutetut edut ja yhteiskunnan ensisijaiset edut. Yhdistettyä patenttituomioistuinta koskeva sopimus ei estä Euroopan unionia harjoittamasta toimivaltaansa tällä alueella.

(12)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti oikeuksien sammumisen periaatetta olisi sovellettava myös vaikutukseltaan yhtenäisiin eurooppapatentteihin. Tämän vuoksi vaikutukseltaan yhtenäisestä eurooppapatentista johtuvien oikeuksien ei olisi katettava sellaisia tuolla patentilla suojattua tuotetta koskevia toimia, jotka toteutetaan osallistuvissa jäsenvaltioissa sen jälkeen kun patentinhaltija on saattanut tuotteen unionin markkinoille.

(13)

Vahingonkorvauksiin sovellettavaa järjestelmää olisi säänneltävä osallistuvien jäsenvaltioiden lainsäädännössä, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY (4) 13 artiklan täytäntöönpanoa koskevissa säännöksissä.

(14)

Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti olisi omistusoikeuden kohteena käsiteltävä kokonaisuudessaan ja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa sellaisten erityisten perusteiden nojalla määräytyvän osallistuvan jäsenvaltion kansallisena patenttina, joita voivat olla hakijan kotipaikka, päätoimipaikka tai toimipaikka.

(15)

Vaikutukseltaan yhtenäisellä eurooppapatentilla suojatun keksinnön kaupallisen hyödyntämisen edistämiseksi ja helpottamiseksi asianomaisen patentinhaltijan olisi voitava tarjoutua antamaan sitä koskeva käyttölupa asianmukaista vastiketta vastaan. Patentinhaltijan olisi tätä tarkoitusta varten voitava toimittaa Euroopan patenttivirastolle tätä tarkoittava ilmoitus, jonka mukaan patentinhaltija on valmis myöntämään patenttiinsa käyttöluvan asianmukaista vastiketta vastaan. Tällöin patentinhaltijan vuosimaksua olisi alennettava siitä lukien, kun Euroopan patenttivirasto on saanut tällaisen ilmoituksen.

(16)

Jäsenvaltioiden ryhmä, joka hyödyntää Euroopan patenttisopimuksen IX osan määräyksiä, voi antaa Euroopan patenttivirastolle tehtäviä ja perustaa Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston erityisvaliokunnan, jäljempänä ’erityisvaliokunta’.

(17)

Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi annettava Euroopan patenttivirastolle tiettyjä hallinnollisia tehtäviä, jotka liittyvät vaikutukseltaan yhtenäisiin eurooppapatentteihin ja jotka koskevat erityisesti yhtenäistä vaikutusta koskevien pyyntöjen hallinnointia, yhtenäisen vaikutuksen sekä vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevien rajoitusten, käyttölupien, siirtojen, kumoamisten, mitättömäksi julistamisten tai raukeamisten rekisteröintiä, vuosimaksujen keruuta ja jakamista, käännösten julkaisua tiedotustarkoituksessa siirtymäkauden aikana ja sellaisia hakijoille aiheutuneiden käännöskustannusten korvausjärjestelmän hallinnointia, jotka tekevät eurooppapatenttihakemuksia kielellä, joka ei ole Euroopan patenttiviraston virallinen kieli.

(18)

Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi erityisvaliokunnan puitteissa huolehdittava sen toiminnan hallinnoinnista ja valvonnasta, joka liittyy osallistuvien jäsenvaltioiden Euroopan patenttivirastolle antamiin tehtäviin, varmistettava, että yhtenäistä vaikutusta koskevat pyynnöt toimitetaan Euroopan patenttivirastoon kuukauden kuluessa siitä, kun eurooppapatentin myöntämispäätös on julkaistu Euroopan patenttilehdessä, ja varmistettava, että tällaiset pyynnöt tehdään Euroopan patenttiviraston käsittelykielellä ja että niihin liitetään käännös, joka on siirtymäkauden ajan säädetty toimitettavaksi asetuksen (EU) N:o 1260/2012 mukaisesti. Osallistuvien jäsenvaltioiden olisi myös huolehdittava siitä, että vuosimaksujen taso asetetaan ja niiden vuosimaksujen jako-osuudet suoritetaan tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden ja Euroopan patenttisopimuksen 35 artiklan 2 kohdassa määrättyjen äänestystä koskevien sääntöjen mukaisesti.

(19)

Patentinhaltijoiden olisi maksettava vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista yksi yhteinen vuosimaksu. Vuosimaksujen olisi oltava progressiivisia koko patenttisuojan voimassaoloajan ja niiden olisi katettava yhdessä Euroopan patenttijärjestölle patentin myöntämistä edeltävässä vaiheessa suoritettavien maksujen kanssa kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat eurooppapatentin myöntämisestä ja yhtenäisen patenttisuojan hallinnoinnista. Vuosimaksut olisi vahvistettava tasolle, joka edistää innovaatiotoimintaa ja parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, ja niissä olisi otettava huomioon tiettyjen toimijoiden, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, erityistilanne esimerkiksi pienempinä maksuina. Maksujen tasossa olisi otettava huomioon myös patentin kattamien markkinoiden koko ja sen olisi vastattava osallistuvissa jäsenvaltioissa voimaan tulevasta keskimääräisestä eurooppapatentista veloitettavaa kansallista vuosimaksua ajankohtana, jona vuosimaksujen taso vahvistetaan ensimmäisen kerran.

(20)

Vuosimaksujen asianmukainen taso ja jakaminen olisi määritettävä siten, että voidaan varmistaa kaikkien Euroopan patenttivirastolle annetuista yhtenäiseen patenttisuojaan liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten täysimääräinen kattaminen vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista kertyvillä varoilla ja että näistä vuosimaksuista kertyvillä tuloilla yhdessä Euroopan patenttijärjestölle patentin myöntämistä edeltävässä vaiheessa suoritettavien maksujen kanssa varmistetaan, että Euroopan patenttijärjestön talousarvio on tasapainossa.

(21)

Vuosimaksut olisi suoritettava Euroopan patenttijärjestölle. Euroopan patenttiviraston olisi pidettävä Euroopan patenttisopimuksen 146 artiklan mukaisesti itsellään määrä, joka kattaa kulut, joita syntyy Euroopan patenttivirastossa yhtenäiseen patenttisuojaan liittyvien tehtävien hoidosta. Jäljelle jäävä määrä olisi jaettava osallistuvien jäsenvaltioiden kesken käytettäväksi patentteihin liittyviin tarkoituksiin. Jaettava osuus olisi vahvistettava käyttäen perustana oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja asiaankuuluvia perusteita, jotka ovat patenttiaktiivisuuden taso ja markkinoiden koko, ja siinä olisi järjestelmän tasapainoisen ja kestävän toiminnan ylläpitämiseksi varmistettava kullekin osallistuvalle jäsenvaltiolle jaettava vähimmäismäärä. Jakoa tehtäessä olisi annettava hyvitystä niille jäsenvaltioille, joiden virallinen kieli on muu kuin jokin Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä, joiden patenttiaktiivisuus on suhteettoman alhaisella tasolla, mikä määritetään Euroopan innovaatioiden tulostaulun perusteella, ja/tai joista on tullut Euroopan patenttijärjestön jäseniä suhteellisen äskettäin.

(22)

Euroopan patenttiviraston ja jäsenvaltioiden teollisoikeusvirastojen välisellä tehostetulla kumppanuudella olisi annettava Euroopan patenttivirastolle mahdollisuus hyödyntää asianmukaisesti ja säännöllisesti sellaisten tutkimusten tuloksia, joita teollisoikeusvirastot ovat tehneet sellaisen kansallisen patenttihakemuksen johdosta, jolle myöhemmässä eurooppapatenttia koskevassa hakemuksessa pyydetään etuoikeutta. Kaikilla teollisoikeusvirastoilla, myös niillä, jotka eivät tee tutkimuksia kansallisen patentin myöntämismenettelyn aikana, voi olla merkittävä tehtävä tehostetussa kumppanuudessa, sillä ne voivat muun muassa antaa neuvontaa ja tukea mahdollisille patentinhakijoille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, vastaanottaa hakemuksia, toimittaa hakemuksia Euroopan patenttivirastolle sekä jakaa patentteja koskevaa tietoa.

(23)

Tätä asetusta täydennetään asetuksella (EU) N:o 1260/2012, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 118 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

(24)

Vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskeva tuomioistuimen toimivalta olisi luotava ja sitä olisi hallinnoitava välineellä, jolla perustetaan eurooppapatentteja ja vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskeva yhdistetty patenttioikeudenkäyntijärjestelmä.

(25)

On erityisen tärkeää perustaa yhdistetty patenttituomioistuin käsittelemään asioita, jotka koskevat vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia, jotta voidaan varmistaa mainitun patentin asianmukainen toimivuus, oikeuskäytännön johdonmukaisuus ja siten oikeusvarmuus sekä kustannustehokkuus patentinhaltijoiden kannalta. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että osallistuvat jäsenvaltiot ratifioivat yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen kansallisten perustuslaillisten ja parlamentaaristen menettelyjensä mukaisesti ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, jotta tuomioistuin voi aloittaa toimintansa mahdollisimman pian.

(26)

Tällä asetuksella ei saisi olla vaikutusta osallistuvien jäsenvaltioiden oikeuteen myöntää kansallisia patentteja eikä se saisi korvata osallistuvien jäsenvaltioiden patenttilakeja. Patentinhakijoiden olisi voitava edelleen valita vapaasti joko kansallinen patentti, vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti, yhdessä tai useammassa Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltiossa voimaan tuleva eurooppapatentti tai sellainen vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti, joka saatetaan lisäksi voimaan yhdessä tai useammassa muussa Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltiossa, joka ei ole osallistuva jäsenvaltio.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhtenäisen patenttisuojan luominen, vaan se voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi tarvittaessa tiiviimmällä yhteistyöllä toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella pannaan täytäntöön tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi, mihin on annettu lupa päätöksellä 2011/167/EU.

2.   Tämä asetus on eurooppapatenttien myöntämisestä 5 päivänä lokakuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna 17 päivänä joulukuuta 1991 ja 29 päivänä marraskuuta 2000, jäljempänä ’Euroopan patenttisopimus’, 142 artiklassa tarkoitettu erillissopimus.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka osallistuu tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi päätöksen 2011/167/EU nojalla tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti annettavan päätöksen nojalla ajankohtana, jona 9 artiklassa tarkoitettu yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö tehdään;

b)

’eurooppapatentilla’ patenttia, jonka Euroopan patenttivirasto myöntää Euroopan patenttisopimuksessa määrättyjen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti;

c)

’vaikutukseltaan yhtenäisellä eurooppapatentilla’ eurooppapatenttia, jolla on tämän asetuksen nojalla yhtenäinen vaikutus osallistuvissa jäsenvaltioissa;

d)

’Euroopan patenttirekisterillä’ rekisteriä, jota Euroopan patenttivirasto pitää Euroopan patenttisopimuksen 127 artiklan nojalla;

e)

’yhtenäistä patenttisuojaa koskevalla rekisterillä’ Euroopan patenttirekisteriin sen osana kuuluvaa rekisteriä, johon kirjataan yhtenäinen vaikutus sekä vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia koskevat rajoitukset, käyttöluvat, siirrot, kumoamiset, mitättömäksi julistamiset tai raukeamiset;

f)

’Euroopan patenttilehdellä’ Euroopan patenttisopimuksen 129 artiklassa tarkoitettua aikakausjulkaisua.

3 artikla

Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti

1.   Eurooppapatentilla, joka on myönnetty kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta samat patenttivaatimukset sisältävänä, on yhtenäinen vaikutus osallistuvissa jäsenvaltioissa edellyttäen, että sen yhtenäinen vaikutus on kirjattu yhtenäistä patenttisuojaa koskevaan rekisteriin.

Eurooppapatentilla, joka on myönnetty osallistuvien eri jäsenvaltioiden osalta eri patenttivaatimukset sisältävänä, ei ole yhtenäistä vaikutusta.

2.   Vaikutukseltaan yhtenäisellä eurooppapatentilla on oltava yhtenäinen luonne. Sen on tarjottava yhtenäinen suoja, ja sillä on oltava yhtäläinen vaikutus kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa.

Sitä voidaan rajoittaa, se voidaan siirtää, kumota tai julistaa mitättömäksi tai se voi raueta vain kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden osalta.

Sitä koskevia käyttölupia voidaan myöntää jäsenvaltioiden kaikkia alueita tai niiden osaa varten.

3.   Eurooppapatentin yhtenäisen vaikutuksen ei katsota syntyneen siltä osin kuin eurooppapatentti on kumottu tai sitä on rajoitettu.

4 artikla

Voimaantulopäivä

1.   Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti tulee voimaan osallistuvissa jäsenvaltioissa päivänä, jona Euroopan patenttivirasto julkaisee eurooppapatentin myöntämispäätöksen Euroopan patenttilehdessä.

2.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että eurooppapatentin, jonka yhtenäinen vaikutus on rekisteröity ja ulottuu niiden alueelle, ei katsota tulleen voimaan kansallisena patenttina niiden alueella päivänä, jona eurooppapatentin myöntämispäätös julkaistaan Euroopan patenttilehdessä.

II   LUKU

VAIKUTUKSELTAAN YHTENÄISEN EUROOPPAPATENTIN VAIKUTUKSET

5 artikla

Yhtenäinen suoja

1.   Vaikutukseltaan yhtenäisellä eurooppapatentilla annetaan sen haltijalle oikeus kieltää kolmatta osapuolta toteuttamasta toimia, joilta patentti suojaa kaikkien niiden osallistuvien jäsenvaltioiden alueilla, joilla sillä on yhtenäinen vaikutus, jollei sovellettavista rajoituksista muuta johdu.

2.   Tämän oikeuden ja sen rajoitusten soveltamisalan on oltava yhdenmukainen kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, joissa patentilla on yhtenäinen vaikutus.

3.   Toimet, joilta patentti tarjoaa edellä 1 kohdassa tarkoitettua suojaa, ja sovellettavat rajoitukset määritellään sen osallistuvan jäsenvaltion vaikutukseltaan yhtenäisiin eurooppapatentteihin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, jonka lainsäädäntöä sovelletaan vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin 7 artiklan mukaisena omistuksen kohteena.

4.   Komissio arvioi 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa sovellettavien rajoitusten toimivuutta ja tekee tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia.

6 artikla

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin antamien oikeuksien sammuminen

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin antamat oikeudet eivät kata toimia, jotka koskevat kyseisellä patentilla suojattua tuotetta ja jotka toteutetaan sellaisissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, joissa patentilla on yhtenäinen vaikutus, sen jälkeen kun patentinhaltija on laskenut tuotteen unionin markkinoille tai näin on tehty hänen suostumuksellaan, jollei patentinhaltijalla ole oikeutettuja perusteita vastustaa tuotteen laajempaa saattamista markkinoille.

III   LUKU

VAIKUTUKSELTAAN YHTENÄINEN EUROOPPAPATENTTI OMISTUSOIKEUDEN KOHTEENA

7 artikla

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin rinnastaminen kansalliseen patenttiin

1.   Vaikutukseltaan yhtenäistä eurooppapatenttia on omistusoikeuden kohteena käsiteltävä kokonaisuudessaan ja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa sen osallistuvan jäsenvaltion kansallisena patenttina, jossa patentilla on yhtenäinen vaikutus ja jossa Euroopan patenttirekisterin mukaan

a)

hakijalla oli kotipaikka tai päätoimipaikka päivänä, jona eurooppapatenttia koskeva hakemus tehtiin; tai

b)

hakijalla oli toimipaikka päivänä, jona eurooppapatenttia koskeva hakemus tehtiin, jos a alakohtaa ei voida soveltaa.

2.   Jos Euroopan patenttirekisteriin on merkitty useampi henkilö yhteishakijoina, 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan ensimmäiseksi merkittyyn yhteishakijaan. Jos tämä ei ole mahdollista, 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan seuraavaan yhteishakijaan merkitsemisjärjestyksessä. Jos 1 kohdan a alakohtaa ei voida soveltaa yhteenkään yhteishakijaan, sovelletaan tämän mukaisesti 1 kohdan b alakohtaa.

3.   Jos yhdelläkään hakijalla ei 1 tai 2 kohdan soveltamiseksi ollut kotipaikkaa, päätoimipaikkaa eikä toimipaikkaa osallistuvassa jäsenvaltiossa, jossa patentilla on yhtenäinen vaikutus, vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti on omistusoikeuden kohteena ollessaan rinnastettava kokonaisuudessaan ja kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa sen valtion kansalliseen patenttiin, jossa Euroopan patenttijärjestön sijaintipaikka on Euroopan patenttisopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Oikeuden saanti ei saa riippua siitä, onko patentti merkitty kansalliseen patenttirekisteriin.

8 artikla

Oikeuteen kohdistuvat käyttöluvat

1.   Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin haltija voi toimittaa Euroopan patenttivirastolle ilmoituksen, jonka mukaan hän on valmis antamaan kenelle tahansa henkilölle luvan käyttää keksintöä käyttöluvan haltijana asianmukaista vastiketta vastaan.

2.   Tämän asetuksen nojalla saatu käyttölupa on rinnastettava sopimukseen perustuvaan käyttölupaan.

IV   LUKU

INSTITUTIONAALISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Euroopan patenttijärjestön puitteissa suoritettavat hallinnolliset tehtävät

1.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla annettava Euroopan patenttivirastolle seuraavat tehtävät, jotka se suorittaa Euroopan patenttiviraston sisäisten sääntöjen mukaisesti:

a)

eurooppapatenttien haltijoiden tekemien yhtenäistä vaikutusta koskevien pyyntöjen hallinnointi;

b)

yhtenäistä patenttisuojaa koskevan rekisterin sisällyttäminen Euroopan patenttirekisteriin ja tuon rekisterin hallinnointi;

c)

8 artiklassa tarkoitettujen käyttölupien myöntämistä koskevien ilmoitusten, niiden peruutusten sekä vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin haltijan kansainvälisissä standardointielimissä antamien käyttölupia koskevien sitoumusten vastaanotto ja kirjaaminen;

d)

asetuksen (EU) N:o 1260/2012 6 artiklassa tarkoitettujen käännösten julkaiseminen mainitussa artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana;

e)

vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien vuosimaksujen keruu ja hallinnointi sitä vuotta seuraavien vuosien osalta, jona Euroopan patenttilehdessä on julkaistu päätös kyseessä olevan eurooppapatentin myöntämisestä; myöhässä suoritettujen maksujen osalta suoritettavien lisämaksujen keruu ja hallinnointi, jos tällainen myöhästynyt maksu suoritetaan kuuden kuukauden kuluessa määräajan päättymisestä, sekä kerättyjen vuosimaksujen osittainen jako osallistuville jäsenvaltioille;

f)

asetuksen (EU) N:o 1260/2012 5 artiklassa tarkoitetun käännöskustannusten korvausjärjestelmän hallinnointi;

g)

siitä huolehtiminen, että patentinhaltijan tekemät eurooppapatentin yhtenäistä vaikutusta koskevat pyynnöt toimitetaan Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 3 kohdassa määritellyllä käsittelykielellä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun päätös patentin myöntämisestä on julkaistu Euroopan patenttilehdessä; ja

h)

siitä huolehtiminen, että yhtenäinen vaikutus ilmoitetaan yhtenäistä patenttisuojaa koskevassa rekisterissä, jos yhtenäistä vaikutusta koskeva pyyntö on tehty ja toimitettu liittäen mukaan asetuksen (EU) N:o 1260/2012 6 artiklassa säädetyn siirtymäkauden aikana mainitussa artiklassa tarkoitetut käännökset ja että kaikista vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevista rajoituksista, käyttöluvista, siirroista, kumoamisista ja mitättömäksi julistamisista ilmoitetaan Euroopan patenttivirastolle.

2.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen noudattaminen, kun ne täyttävät Euroopan patenttisopimuksessa tekemiään kansainvälisiä sitoumuksiaan, ja niiden on sitä varten tehtävä keskenään yhteistyötä. Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioina osallistuvien jäsenvaltioiden on huolehdittava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan patenttiviraston tehtäviin liittyvien toimintojen hallinnoinnista ja valvonnasta ja huolehdittava, että vuosimaksujen taso määrätään tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti ja että osuudet jaettavista vuosimaksuista määrätään tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti.

Niiden on perustettava tätä tarkoitusta varten Euroopan patenttisopimuksen 145 artiklassa tarkoitettu Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston erityisvaliokunta, jäljempänä ’erityisvaliokunta’.

Erityisvaliokunta koostuu osallistuvien jäsenvaltioiden edustajista, tarkkailijana toimivasta komission edustajasta sekä näiden varajäsenistä, jotka edustavat jäseniä näiden poissa ollessa. Neuvonantajat tai asiantuntijat voivat avustaa erityisvaliokunnan jäseniä.

Erityisvaliokunta tekee päätöksensä ottamalla komission kannan asianmukaisesti huomioon ja Euroopan patenttisopimuksen 35 artiklan 2 kohdassa annettujen sääntöjen mukaisesti.

3.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden päätösten, jotka Euroopan patenttivirasto tekee hoitaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, osalta on käytettävissä tehokas oikeussuoja yhden tai useamman osallistuvan jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

V   LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

10 artikla

Kuluja koskeva periaate

Kulut, joita Euroopan patenttivirastolle aiheutuu niiden lisätehtävien hoitamisesta, jotka osallistuvat jäsenvaltiot antavat sille Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla, on katettava vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista kertyvillä maksuilla.

11 artikla

Vuosimaksut

1.   Patentinhaltijan on suoritettava vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista veloitettavat vuosimaksut ja lisämaksut, jotka aiheutuvat vuosimaksujen maksamisesta määräajan päätyttyä, Euroopan patenttijärjestölle. Nämä maksut on suoritettava sitä vuotta seuraavien vuosien osalta, jona Euroopan patenttilehdessä on julkaistu päätös vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin myöntämisestä.

2.   Vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti raukeaa, jos vuosimaksua ja mahdollista lisämaksua ei ole maksettu määräajassa.

3.   Vuosimaksuja, jotka on maksettava sen jälkeen kun 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on saatu, alennetaan.

12 artikla

Vuosimaksujen taso

1.   Vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista suoritettavien vuosimaksujen on oltava

a)

progressiivisia koko yhtenäisen patenttisuojan voimassaolon ajan;

b)

riittävät kattamaan kaikki eurooppapatentin myöntämisestä ja yhtenäisen patenttisuojan hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset, ja

c)

riittävät yhdessä Euroopan patenttijärjestölle patentin myöntämistä edeltävässä vaiheessa suoritettavien maksujen kanssa varmistamaan, että Euroopan patenttijärjestön budjetti on tasapainossa.

2.   Vuosimaksujen taso on määrättävä siten, että otetaan huomioon muun muassa tiettyjen toimijoiden, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, tilanne ja että tavoitteena on

a)

innovaatiotoiminnan helpottaminen ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen;

b)

patentin kattamien markkinoiden koon huomioon ottaminen, ja

c)

se, että taso vastaa sellaisesta keskimääräisestä eurooppapatentista maksettavien kansallisten vuosimaksujen tasoa, joka tulee voimaan osallistuvissa jäsenvaltioissa ajankohtana, jona vuosimaksujen taso määrätään ensimmäisen kerran.

3.   Tässä luvussa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi vuosimaksujen taso määrätään siten, että se

a)

vastaa nykyisten eurooppapatenttien keskimääräisen maantieteellisen kattavuuden mukaan maksettavan vuosimaksun tasoa;

b)

ottaa huomioon, missä määrin nykyisiä eurooppapatentteja pidetään voimassa, ja

c)

ottaa huomioon yhtenäistä vaikutusta koskevien pyyntöjen lukumäärän.

13 artikla

Jakaminen

1.   Euroopan patenttivirasto pidättää itselleen 50 prosenttia 11 artiklassa tarkoitetuista vuosimaksuista, jotka suoritetaan vaikutukseltaan yhtenäisistä eurooppapatenteista. Jäljelle jäävä määrä jaetaan osallistuville jäsenvaltioille 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrätyn vuosimaksuja koskevan jako-osuuden mukaisesti.

2.   Tässä luvussa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on osallistuvien jäsenvaltioiden kesken jaettavien vuosimaksujen jako-osuuden perustuttava seuraaviin oikeudenmukaisiin, kohtuullisiin ja asiaankuuluviin perusteisiin:

a)

patenttihakemusten lukumäärä;

b)

markkinoiden koko, samalla kun varmistetaan kullekin jäsenvaltiolle jaettavien vuosimaksujen vähimmäismäärä;

c)

niille osallistuville jäsenvaltioille tuleva hyvitys,

i)

joiden virallinen kieli on muu kuin jokin Euroopan patenttiviraston virallinen kieli;

ii)

joiden patenttiaktiivisuuden taso on suhteettoman alhainen, ja/tai

iii)

joista on tullut Euroopan patenttijärjestön jäseniä suhteellisen äskettäin.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Komission ja Euroopan patenttiviraston yhteistyö

Komissio aloittaa tämän asetuksen kattamilla aloilla läheisen yhteistyön Euroopan patenttiviraston kanssa tehtävän työskentelyä koskevan sopimuksen avulla. Tämä yhteistyö käsittää säännöllisen näkemysten vaihdon mainitun sopimuksen toiminnasta sekä erityisesti vuosimaksuista ja niiden Euroopan patenttijärjestön talousarvioon kohdistuvista vaikutuksista.

15 artikla

Kilpailulainsäädännön ja vilpillistä kilpailua koskevan lainsäädännön soveltaminen

Tällä asetuksella ei rajoiteta kilpailuoikeuden eikä vilpillistä kilpailua koskevan oikeuden soveltamista.

16 artikla

Kertomus tämän asetuksen toimivuudesta

1.   Komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona ensimmäinen vaikutukseltaan yhtenäinen eurooppapatentti tulee voimaan, ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen toimivuudesta ja tekee tarvittaessa aiheellisia ehdotuksia sen muuttamiseksi.

2.   Komissio antaa säännöllisin väliajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 11 artiklassa tarkoitettujen vuosimaksujen toimivuutta koskevia kertomuksia, joissa kiinnitetään huomiota erityisesti 12 artiklan noudattamiseen.

17 artikla

Osallistuvien jäsenvaltioiden antamat ilmoitukset

1.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 9 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä.

2.   Kunkin osallistuvan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä tai, jos yhdistetyllä patenttituomioistuimella ei ole osallistuvassa jäsenvaltiossa vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevaa yksinomaista toimivaltaa tämän asetuksen soveltamispäivänä, viimeistään päivänä, josta alkaen yhdistetyllä patenttituomioistuimella on tällainen yksinomainen toimivalta kyseisessä osallistuvassa jäsenvaltiossa.

18 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 tai yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, voimaantulopäivästä alkaen sen mukaan, kumpi päivämäärä on myöhempi.

Edellä olevista 3 artiklan 1 ja 2 kohdasta ja 4 artiklan 1 kohdasta poiketen eurooppapatentilla, jonka yhtenäinen vaikutus on rekisteröity yhtenäistä patenttisuojaa koskevaan rekisteriin, on yhtenäinen vaikutus vain sellaisissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, joissa yhdistetyllä patenttituomioistuimella on rekisteröintipäivänä yksinomainen toimivalta vaikutuksiltaan yhtenäisten eurooppapatenttien suhteen.

3.   Kunkin osallistuvan jäsenvaltion on ratifiointikirjaansa tallettaessaan ilmoitettava komissiolle siitä, että se on ratifioinut sopimuksen. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä sopimuksen voimaantulopäivän ja luettelon jäsenvaltioista, jotka ovat ratifioineet sopimuksen sen voimaantulopäivänä. Sen jälkeen komissio saattaa säännöllisesti ajan tasalle luettelon osallistuvista jäsenvaltioista, jotka ovat ratifioineet sopimuksen, ja julkaisee sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Osallistuvien jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että 9 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet ovat voimassa viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivänä.

5.   Kunkin osallistuvan jäsenvaltion on varmistettava, että 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ovat voimassa viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivänä tai, jos yhdistetyllä patenttituomioistuimella ei ole osallistuvassa jäsenvaltiossa vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja koskevaa yksinomaista toimivaltaa tämän asetuksen soveltamispäivänä, viimeistään sinä päivänä, josta alkaen yhdistetyllä patenttituomioistuimella on tällainen yksinomainen toimivalta kyseisessä osallistuvassa jäsenvaltiossa.

6.   Yhtenäistä patenttisuojaa voidaan pyytää mille tahansa eurooppapatentille, joka on myönnetty tämän asetuksen soveltamispäivänä tai sen jälkeen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan osallistuvissa jäsenvaltioissa sellaisenaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. D. MAVROYIANNIS


(1)  EUVL L 76, 22.3.2011, s. 53.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. joulukuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, annettu 17. joulukuuta 2012.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 89.

(4)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45.


Top