EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32011L0085

Neuvoston direktiivi 2011/85/EU, annettu 8 päivänä marraskuuta 2011 , jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

OJ L 306, 23.11.2011, p. 41–47 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 01 Volume 009 P. 122 - 128

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2011/85/oj

23.11.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 306/41


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2011/85/EU,

annettu 8 päivänä marraskuuta 2011,

jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Talouden viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita finanssipolitiikalle koko unionissa, ja eritoten on korostunut se, että jäsenvaltioiden sitoutumista olisi vahvistettava ja että niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa, olisi sovellettava yhtenäisiä vaatimuksia. Erityisesti on tarpeen tarkentaa, mitä kansallisten viranomaisten on tehtävä noudattaakseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) ja varsinkin sen 3 artiklan määräyksiä.

(2)

Jäsenvaltioissa julkisyhteisöt ja julkisyhteisöjen alasektorit harjoittavat julkista tilinpitoa, johon sisältyy senkaltaisia osatekijöitä kuin kirjanpito, sisäinen tarkastus, tilinpäätökset ja tilintarkastukset. Näiden järjestelmien osalta olisi tehtävä ero tilastotietoihin, jotka liittyvät julkisen talouden toteutumiin ja perustuvat tilastointimenetelmiin, sekä ennusteisiin tai talousarviotoimiin, jotka koskevat julkisen talouden tulevaa kehitystä.

(3)

Täydelliset ja luotettavat julkisen tilinpidon käytänteet kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ovat ennakkoedellytys korkealaatuisten ja eri jäsenvaltioiden kesken verrattavissa olevien tilastojen tuottamiseksi. Sisäisillä tarkastuksilla olisi varmistettava, että nykyisten sääntöjen noudattamista valvotaan kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla. Julkisten laitosten kuten tilintarkastustuomioistuinten tai yksityisten tilintarkastuselinten suorittamien riippumattomien tarkastusten tulisi kannustaa soveltamaan parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.

(4)

Julkista taloutta koskevien tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan kannalta. Ajantasaisten ja luotettavien julkisen talouden tietojen säännöllinen saatavuus on avaintekijä asianmukaisessa ja oikein ajoitetussa seurannassa, joka puolestaan mahdollistaa pikaiset toimet, jos julkisen talouden kehitys käy odottamattomaksi. Ratkaisevan tärkeää julkisen talouden tietojen laadun varmistamisessa on avoimuus, jonka on tarkoitettava tällaisten tietojen säännöllistä julkista saatavuutta.

(5)

Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (3) vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen tuottamiseksi tavoitteena unionin politiikkojen muotoileminen, soveltaminen, seuraaminen ja arvioiminen. Mainitussa asetuksessa säädetään lisäksi periaatteista, jotka kattavat Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja levittämisen. Näitä ovat ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus, luotettavuus, tilastosalaisuus ja kustannustehokkuus. Kustakin periaatteesta esitetään tarkka määritelmä. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009 (4) lujitetaan komission toimivaltaa tarkastaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytetyt tilastotiedot.

(6)

Liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) määritellään ilmaisut ”julkinen”, ”alijäämä” ja ”sijoitus” viittaamalla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT), joka on korvattu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmällä yhteisössä, hyväksytty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2223/96 (5), jäljempänä ”EKT 95”.

(7)

EKT 95 -tietojen saatavuudella ja laadulla on olennaisen tärkeä merkitys julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan varmistamisessa. EKT 95 perustuu suoriteperusteisesti annettuihin tietoihin. Nämä suoriteperusteiset julkisen talouden tilastot perustuvat kuitenkin aiemmin koottuihin kassatietoihin tai niitä vastaaviin tietoihin. Niillä voidaan merkittävästi tehostaa julkisen talouden oikea-aikaista seurantaa sen välttämiseksi, että julkisen talouden huomattavat virheet havaitaan liian myöhään. Kassatietoja koskevien aikasarjojen saatavuus julkisen talouden kehityksestä voi paljastaa malleja, joita on valvottava tiiviimmin. Julkista taloutta koskevien kassaperusteisten tietojen (tai vastaavien lukujen julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla), jotka on julkaistava, on sisällettävä vähintään kokonaistase, tulot yhteensä ja menot yhteensä. Perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi jos paikallishallinnon elimiä on runsaasti, tietojen ajallaan julkistaminen voi edellyttää sopivien, kyseisistä elimistä koostuviin otoksiin perustuvien arviointitekniikoiden käyttämistä, minkä jälkeen tietoja voidaan tarkistaa täydellisten tietojen perusteella.

(8)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja näin ollen haitata sitoutumista budjettikuriin. Ennustusmenetelmien avoimuus ja niistä keskusteleminen voivat puolestaan merkittävästi parantaa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua julkisen talouden suunnittelussa.

(9)

Ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että finanssipolitiikassa turvaudutaan realistisiin ennusteisiin, on avoimuus, jonka olisi merkittävä sekä julkisen talouden suunnittelua varten laadittavien makrotalouden ja julkisen talouden virallisten ennusteiden että myös niiden menetelmien, oletusten ja asianmukaisten parametrien, joille tällaiset ennusteet perustuvat, julkista saatavuutta.

(10)

Herkkyysanalyysit ja niitä vastaavat makrotalouden ja finanssipolitiikan todennäköisintä skenaariota täydentävät julkisen talouden ennusteet antavat mahdollisuuden analysoida, miten keskeiset julkisen talouden muuttujat kehittyisivät erilaisten kasvu- ja korko-oletusten mukaan, ja siten pienentävät huomattavasti riskiä, että virheelliset ennusteet vaarantavat budjettikurin.

(11)

Komission ennusteet ja tiedot niistä malleista, joihin ne perustuvat, tarjoavat jäsenvaltiolle hyödyllisen vertailuarvon niiden todennäköisintä makrotalouden ja finanssipolitiikan skenaariota varten, mikä lisää julkisen talouden suunnittelussa käytettyjen ennusteiden paikkansapitävyyttä. Laajuus, jossa jäsenvaltioiden voidaan olettaa vertaavan julkisen talouden suunnittelussa käytettyjä ennusteita komission ennusteisiin, vaihtelee kuitenkin ennusteen laatimisajankohdan sekä ennustusmenetelmien ja -oletusten verrattavuuden mukaan. Muiden riippumattomien elinten laatimat ennusteet voivat myös tarjota hyödyllisiä vertailuarvoja.

(12)

Merkittävät erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä olisi kuvattava ja perusteltava, erityisesti jos ulkoisissa oletuksissa esitetty muuttujien taso tai kasvu eroaa merkittävästi komission ennusteisiin sisältyvistä arvoista.

(13)

Koska jäsenvaltioiden talousarvioiden ja unionin talousarvion välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus, komission olisi tuettava jäsenvaltioita niiden laatiessa julkisen talouden ennusteitaan ja tätä varten annettava unionin menoja koskevia ennusteita, jotka perustuvat monivuotisessa rahoituskehyksessä suunniteltuun menotasoon.

(14)

Julkisen talouden suunnittelussa käytettyjen ennusteiden tuottamisen helpottamiseksi ja jäsenvaltioiden ja komission ennusteiden välisten erojen selkeyttämiseksi kullakin jäsenvaltiolla olisi vuosittain oltava mahdollisuus keskustella komission kanssa oletuksista, jotka ovat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatimisen perustana.

(15)

Objektiivisiin perusteisiin pohjautuva säännöllinen, puolueeton ja kattava arviointi tehostaa keskeisellä tavalla virallisten makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua. Perusteelliseen arviointiin sisältyy taloudellisten oletusten tarkastelu, vertailu muiden instituutioiden laatimiin ennusteisiin ja arvio siitä, miten aiemmat ennusteet ovat onnistuneet.

(16)

Kun otetaan huomioon, että jäsenvaltioiden sääntöperusteiset julkisen talouden kehykset vahvistavat todistetusti tehokkaasti jäsenvaltioiden sitoutumista budjettikuria edistäviin unionin finanssipoliittisiin sääntöihin, julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen kulmakivenä olisi oltava vahvat maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat unionin finanssipoliittisten tavoitteiden mukaisia. Vahvoihin numeerisiin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä hyvin täsmennetyt tavoitemääritelmät sekä mekanismit tehokasta ja oikein ajoitettua seurantaa varten. Näiden sääntöjen tulisi perustua riippumattomien elinten tai sellaisten elinten suorittamaan luotettavaan ja riippumattomaan analyysiin, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista. Lisäksi toimintapolitiikasta saatu kokemus on osoittanut, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen on liitettävä seuraamuksia, joiden ei välttämättä tarvitse verottaa muuta kuin mainetta, jotta numeeriset finanssipoliittiset säännöt toimisivat tehokkaasti.

(17)

Ottaen huomioon, että Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 15 nojalla mainittuihin perussopimuksiin liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12 mainitut viitearvot eivät suoraan sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, velvoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioilla on oltava käytössään numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla tehokkaasti edistetään alijäämää koskeviin viitearvoihin liittyvien velvoitteiden noudattamista, sekä siihen liittyvää velvoitetta, jonka mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksiin sisältyvien monivuotisten tavoitteiden olisi oltava tällaisten sääntöjen mukaisia, ei siksi olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita, ja ne olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden vuotuisessa talousarviolainsäädännössä.

(19)

Finanssipolitiikan kansallinen suunnittelu on vakaus- ja kasvusopimuksen molempien osien eli ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion mukaista ainoastaan, jos omaksutaan monivuotinen näkökulma ja erityisesti pyritään saavuttamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset ovat ehdottoman tärkeät sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden julkisen talouden kehykset ovat unionin lainsäädännön mukaisia. Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (6) ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (7) hengen mukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää ja korjaavaa osiota ei tulisi tarkastella toisistaan erillään.

(20)

Vaikka vuotuisen talousarviolainsäädännön hyväksyminen on keskeinen osa talousarviomenettelyä, jossa jäsenvaltiot hyväksyvät tärkeitä julkista taloutta koskevia päätöksiä, useimmilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä on julkiseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka menevät paljon vuotuista budjettikierrosta pidemmälle. Yksivuotinen näkökulma on sen vuoksi heikko perusta terveelle finanssipolitiikalle. Jotta kansallisella tasolla voidaan ottaa huomioon, että näkökulma julkista taloutta koskevassa unionin valvontakehyksessä on monivuotinen, vuotuisen talousarviolainsäädännön suunnittelun olisi perustuttava monivuotiseen finanssipolitiikan suunnitteluun, jonka lähtökohtana on julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys.

(21)

Tämän julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen tulisi sisältää muun muassa kutakin keskeistä meno- ja tuloerää koskevia ennusteita budjettivuonna ja sitä pidemmällä ajanjaksolla olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Kunkin jäsenvaltion tulisi voida määritellä asianmukaisesti muuttumattomat politiikat, ja määritelmä tulisi julkistaa samoin kuin siihen liittyvät oletukset, menetelmät ja muut asianmukaiset parametrit.

(22)

Tämän direktiivin ei olisi estettävä jäsenvaltion uutta hallitusta ajantasaistamasta julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystään uusia poliittisia painopisteitään vastaavaksi. Siinä tapauksessa uuden hallituksen olisi tuotava esiin erot edelliseen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen verrattuna.

(23)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja eritoten vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettuja julkisen talouden valvontakehyksen määräyksiä ja säännöksiä sovelletaan koko julkishallintoon, joka kattaa asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti seuraavat alasektorit: valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot.

(24)

Hyvin monissa jäsenvaltioissa julkista taloutta on hajautettu huomattavasti ja budjettivaltaa on siirretty valtiotasoa alemmille hallinnon tasoille. Valtiotasoa alempien hallinnon tasojen merkitys sen varmistamisessa, että vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan, on näin ollen lisääntynyt huomattavasti, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että kansallisissa julkisen talouden kehyksissä vahvistettujen velvollisuuksien ja menettelyjen piiriin varmasti kuuluvat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit. Erityisesti, muttei yksinomaan, tämä koskee mainittuja jäsenvaltioita.

(25)

Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti budjettikuria ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajalti. Tästä syystä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten julkisyhteisöjen elinten ja rahastojen toimiin, jotka eivät muodosta alasektoritasolla sellaisten säännönmukaisten talousarvioiden osaa ja joilla on välitön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan. Niiden yhdistetty vaikutus julkisyhteisöjen saamisiin ja velkoihin olisi esiteltävä vuotuisten talousarviomenettelyjen ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien puitteissa.

(26)

Vastaavasti ehdollisten sitoumusten olemassaolo olisi otettava asianmukaisesti huomioon. Tarkemmin sanoen ehdolliset sitoumukset saattavat sisältää tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvista epävarmoista tapahtumista johtuvia mahdollisia velvoitteita tai nykyisiä velvoitteita, mikäli maksu ei ole todennäköinen tai todennäköisen maksun määrää ei voida luotettavasti mitata. Niihin sisältyvät esimerkiksi asiaankuuluvat tiedot valtion takauksista, järjestämättömistä lainoista ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvista vastuista, mukaan lukien tarvittaessa ehdollisten sitoumusten todennäköisyys sekä menojen mahdollinen viimeinen eräpäivä. Markkinoiden herkkyys olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

(27)

Komission olisi seurattava säännöllisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Olisi määritettävä ja vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotka koskevat kansallisten julkisen talouden kehysten eri näkökohtia käsitteleviä tämän direktiivin säännöksiä.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vaadittua budjettikurin yhdenmukaista noudattamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden julkisen talouden kehysten ominaispiirteitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvia velvoitteita välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

2 artikla

Tässä direktiivissä sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 2 artiklassa vahvistettuja ilmaisujen ”julkinen”, ”alijäämä” ja ”sijoitus” määritelmiä. Julkisyhteisöjen alasektoreihin sovelletaan myös asetuksen (EY) N:o 2223/96 liitteessä A olevassa 2.70 kohdassa vahvistettua määritelmää.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa määritelmää:

”julkisen talouden kehys” tarkoittaa järjestelyjä, menettelyjä, sääntöjä ja instituutioita, jotka ovat julkisyhteisöjen finanssipolitiikan perustana, ja erityisesti seuraavia:

a)

julkisen talouden tilinpitoa ja tilastotietojen raportointia koskevat järjestelmät;

b)

ennusteiden laatimista julkisen talouden suunnittelua varten koskevat säännöt ja menettelyt;

c)

maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka edistävät jäsenvaltioiden johdonmukaisuutta finanssipolitiikan harjoittamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa mukaisesti, ilmaistuna julkisen talouden kehitystä kuvaavana yleisindikaattorina, kuten julkisen talouden alijäämä, lainanotto, velka tai jokin niiden keskeinen osatekijä;

d)

talousarviomenettelyt, jotka sisältävät talousarvioprosessin kaikkien vaiheiden perustana olevat menettelysäännöt;

e)

julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset tiettynä kansallisten talousarviomenettelyjen kokonaisuutena, jolla finanssipolitiikan aikajänne ulotetaan vuotuista talousarvioaikataulua pidemmälle, mukaan lukien toimintapolitiikan painopisteiden ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen;

f)

talousarviomenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät riippumatonta seurantaa ja analysointia koskevat järjestelyt;

g)

mekanismit ja säännöt, joilla säännellään julkisen talouden suhteita viranomaisten välillä julkisyhteisöjen eri alasektoreilla.

II LUKU

KIRJANPITO JA TILASTOT

3 artikla

1.   Jäsenvaltioilla on oltava käytössään julkisen tilinpidon kansalliset järjestelmät, jotka laajalti ja johdonmukaisesti kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit sekä sisältävät tiedot, joita tarvitaan suoriteperusteisen tietoaineiston tuottamiseksi tarkoituksena EKT 95 -standardiin perustuvan tietoaineiston valmistelu. Näiden julkisten tilinpitojärjestelmien on oltava sisäisen valvonnan ja riippumattoman tarkastuksen alaisia.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikista julkisyhteisöjen alasektoreista on oikeaan aikaan ja säännöllisesti julkisesti saatavilla julkista taloutta koskevat tiedot asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti. Jäsenvaltioiden on etenkin julkaistava

a)

julkista taloutta koskevat kassaperusteiset tiedot (tai vastaavat luvut julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla) seuraavin määräajoin:

kuukausittain valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja sosiaaliturvan alasektorien osalta ennen seuraavan kuukauden loppua, ja

neljännesvuosittain paikallishallinnon alasektorin osalta ennen seuraavan neljännesvuoden loppua;

b)

yksityiskohtainen täsmäytystaulukko, josta ilmenee kassaperusteisten (tai vastaavat luvut julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla) ja EKT 95 -standardiin perustuvien tietojen välisen siirtymän osatekijät.

III LUKU

ENNUSTEET

4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevia ennusteita on verrattava ajantasaisimpiin komission ennusteisiin ja tarvittaessa muiden riippumattomien elinten ennusteisiin. Merkittävät erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä kuvataan perustellen, erityisesti jos ulkoisissa oletuksissa esitetty muuttujien taso tai kasvu eroaa merkittävästi komission ennusteisiin sisältyvistä arvoista.

2.   Komission on julkistettava ne menetelmät, oletukset ja asianmukaiset parametrit, jotka ovat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden perustana.

3.   Tukeakseen jäsenvaltioita niiden laatiessa julkisen talouden ennusteitaan komission on annettava unionin menoja koskevia ennusteita, jotka perustuvat monivuotisessa rahoituskehyksessä suunniteltuun menotasoon.

4.   Herkkyysanalyysin puitteissa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa on tarkasteltava julkisen talouden merkittävimpien muuttujien kehitystä erilaisissa kasvu- ja korko-oletuksissa. Makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa käytetyissä vaihtoehtoisissa oletuksissa on käytettävä opasteena sitä, miten ennusteissa on aiemmin onnistuttu, ja pyrittävä ottamaan huomioon asiaankuuluvat riskiskenaariot.

5.   Jäsenvaltioiden on täsmennettävä, mikä instituutio on vastuussa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden tuottamisesta, ja julkistettava viralliset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet, jotka on laadittu finanssipolitiikan suunnittelua varten, myös käytetyt menetelmät, oletukset ja asianmukaiset parametrit, jotka ovat kyseisten ennusteiden perustana. Vähintään kerran vuodessa jäsenvaltioiden ja komission on käytävä teknistä vuoropuhelua niistä oletuksista, jotka ovat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden valmistelun perustana.

6.   Finanssipolitiikan suunnittelussa käytettyjä makrotalouden ja julkisen talouden ennusteita on arvioitava säännöllisesti, puolueettomasti ja kattavasti objektiivisin perustein, myös jälkikäteen. Tämän arvioinnin tulokset on julkistettava ja otettava asianmukaisesti huomioon tulevissa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa. Jos arvioinnissa havaitaan merkittävä vinoutuma, joka vaikuttaa makrotalouden ennusteisiin vähintään neljän peräkkäisen vuoden ajan, kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimet ja julkistettava ne.

7.   Komissio (Eurostat) julkaisee jäsenvaltioiden neljännesvuosittaiset velka- ja alijäämätasot kolmen kuukauden välein.

IV LUKU

NUMEERISET FINANSSIPOLIITTISET SÄÄNNÖT

5 artikla

Jäsenvaltioilla on oltava käytössään erityiset sitä koskevat numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla tehokkaasti edistetään sitä, että julkisyhteisö kokonaisuudessaan noudattaa monivuotisen kehyksen aikana Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen pohjautuvia velvoitteitaan finanssipolitiikan alalla. Tällaisten sääntöjen on erityisesti katettava

a)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti määriteltyjen alijäämän ja velan viitearvojen noudattaminen;

b)

monivuotisen aikajänteen omaksuminen finanssipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien jäsenvaltioiden julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden noudattaminen.

6 artikla

1.   Rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräyksiä julkisen talouden valvontaa koskevasta unionin kehyksestä, maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen on sisällettävä seuraavat osatekijät:

a)

tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

b)

sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, joka perustuu riippumattomien elinten tai sellaisten elinten suorittamaan luotettavaan ja riippumattomaan analyysiin, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista;

c)

sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset.

2.   Jos numeerisissa finanssipoliittisissa säännöissä on poikkeuksen mahdollistavia lausekkeita, niissä on esitettävä rajoitettu määrä erityistilanteita, jotka ovat finanssipolitiikan alalla Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen pohjautuvien jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisia, ja tiukkoja menettelyjä, joissa sääntöjen väliaikainen noudattamatta jättäminen on mahdollista

7 artikla

Jäsenvaltioiden vuotuisessa talousarviolainsäädännössä on otettava huomioon niiden maakohtaiset voimassa olevat numeeriset finanssipoliittiset säännöt.

8 artikla

Tämän direktiivin 5–7 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

V LUKU

JULKISEN TALOUDEN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN KEHYS

9 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava uskottava ja tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys, joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään kolmen vuoden aikajänteellä sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikan kansallisessa suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan monivuotisuus.

2.   Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksiin on sisällyttävä seuraavien seikkojen vahvistamista koskevat menettelyt:

a)

kattavat ja avoimet monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita, kuten menot, varmistaen samalla, että tavoitteet ovat IV luvussa säädettyjen voimassa olevien numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia;

b)

julkisyhteisöjen kutakin keskeistä meno- ja tuloerää koskevat ennusteet eriteltynä tarkemmin valtionhallinnon ja sosiaaliturvan tasolla kyseisenä budjettivuonna ja sitä pidemmällä ajanjaksolla olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana;

c)

kuvaus julkiseen talouteen vaikuttavasta keskipitkän aikavälin ennakoidusta politiikasta eriteltynä keskeisten tulo- ja menoerien mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteita saavutetaan verrattuna ennusteisiin, joissa oletetaan, että politiikka säilyy muuttumattomana;

d)

arviointi siitä, kuinka julkiseen talouteen kohdistuvan välittömän pitkän aikavälin vaikutuksensa valossa ennakoitu politiikka todennäköisesti vaikuttaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen.

3.   Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehysten osana laadittujen ennusteiden on perustuttava III luvun mukaisiin realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin.

10 artikla

Vuotuisen talousarviolainsäädännön on noudatettava julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen perustuvia säännöksiä. Vuotuisen talousarvion valmistelun perustana on erityisesti käytettävä 9 artiklan 2 kohdassa tarkennettuja tulo- ja menoennusteita ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen perustuvia painopisteitä. Kaikki poikkeamat näistä säännöksistä on perusteltava asianmukaisesti.

11 artikla

Tämän direktiivin määräykset eivät estä jäsenvaltion uutta hallitusta ajantasaistamasta julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystään uusia poliittisia painopisteitään vastaavaksi. Siinä tapauksessa jäsenvaltion on tuotava esiin erot edelliseen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen verrattuna.

VI LUKU

JULKISYHTEISÖJEN TALOUDEN AVOIMUUS JA JULKISEN TALOUDEN KEHYSTEN KATTAVUUS

12 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki II, III ja IV luvun noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet ovat johdonmukaisia kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla ja kattavat ne laajalti. Tämän edellyttää erityisesti tilinpitosääntöjen ja -menettelyjen johdonmukaisuutta ja perusteena olevien tietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmien eheyttä.

13 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset mekanismit kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden koordinoimiseksi, jotta kaikki julkisyhteisöjen alasektorit katetaan kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti finanssipolitiikan suunnittelussa, maakohtaisissa numeerisissa finanssipoliittisissa säännöissä ja julkista taloutta koskevien ennusteiden laatimisessa ja monivuotisen suunnittelun valmistelussa erityisesti julkisen talouden monivuotisen kehyksen mukaisesti.

2.   Finanssipoliittisen vastuuvelvollisuuden edistämiseksi on selkeästi määriteltävä viranomaisten budjettivastuu julkisyhteisöjen eri alasektoreilla.

14 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on vuotuisten talousarviomenettelyjen puitteissa yksilöitävä ja esiteltävä kaikki julkisyhteisöjen elimet ja rahastot, jotka eivät muodosta alasektoritasolla säännönmukaisten talousarvioiden osaa, yhdessä muiden asiaankuuluvien tietojen kanssa. Julkisyhteisöjen elinten ja rahastojen yhdistetty vaikutus julkisyhteisöjen saamisiin ja velkoihin on esiteltävä vuotuisten talousarviomenettelyjen ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien puitteissa.

2.   Jäsenvaltioiden on julkaistava yksityiskohtaiset tiedot verotukien vaikutuksesta tuloihin.

3.   Jäsenvaltioiden on kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta julkaistava asiaankuuluvat tiedot ehdollisista sitoumuksista, joilla on potentiaalinen tuntuva vaikutus julkisen talouden talousarvioihin, mukaan lukien valtion takaukset, järjestämättömät lainat ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvat vastuut, niiden laajuus mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on myös julkaistava tiedot julkisyhteisöjen osallistumisesta yksityisten ja julkisten yritysten pääomaan taloudellisesti merkittävien määrien osalta.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä. Neuvosto kannustaa jäsenvaltioita laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia vastaavuustaulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

2.   Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.   Komissio laatii välikertomuksen tämän direktiivin tärkeimpien säännösten täytäntöönpanon edistymisestä jäsenvaltioiden antamien asiaankuuluvien tietojen perusteella; välikertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2012.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset säännökset kirjallisina komissiolle.

16 artikla

1.   Komissio julkaisee uudelleentarkastelun tämän direktiivin säännösten asianmukaisuudesta viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2018.

2.   Uudelleentarkastelussa arvioidaan muun muassa seuraavien seikkojen asianmukaisuutta:

a)

tilastolliset vaatimukset kaikkien julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta;

b)

numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen suunnittelu ja tehokkuus jäsenvaltioissa;

c)

julkisen talouden avoimuuden yleinen taso jäsenvaltioissa.

3.   Komissio arvioi viimeistään vuoden 2012 lopussa kansainvälisen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien asianmukaisuuden jäsenvaltioiden kannalta.

17 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 8 päivänä marraskuuta 2011.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. VINCENT-ROSTOWSKI


(1)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 28. kesäkuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 150, 20.5.2011, s. 1.

(3)  EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(4)  EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(5)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(6)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(7)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(8)  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.


Top