Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32008L0119

Neuvoston direktiivi 2008/119/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2008 , vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista (Kodifioitu toisinto)

OJ L 10, 15.1.2009, p. 7–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 03 Volume 020 P. 149 - 155

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2008/119/oj

15.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 10/7


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2008/119/EY,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2008,

vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista

(Kodifioitu toisinto)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista 19 päivänä marraskuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/629/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (4). Mainittu direktiivi olisi sen vuoksi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Useimmat jäsenvaltiot ovat ratifioineet tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen. Yhteisö on myös hyväksynyt tämän yleissopimuksen neuvoston päätöksellä 78/923/ETY (5).

(3)

Vasikat ovat elävinä eläiminä perustamissopimuksen liitteen I tuotteiden luettelossa.

(4)

Vasikoiden kasvatus kuuluu olennaisena osana maatalouteen. Se on tulonlähde osalle maatalousväestöä.

(5)

Kilpailun edellytyksiä mahdollisesti vääristävät erot haittaavat vasikoiden ja niistä johdettujen tuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn sujuvaa toimintaa.

(6)

On siten tarpeen vahvistaa kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen vasikoiden suojelua koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset tuotannon järkiperäisen kehittämisen varmistamiseksi.

(7)

On tieteellisesti todettu, että vasikoita on kasvatettava laumassa elävän lajin tarpeita vastaavassa ympäristössä, minkä vuoksi vasikoita on kasvatettava ryhmässä, ja ryhmä- tai yksittäiskarsinoissa olevilla vasikoilla olisi oltava tarpeeksi liikkumatilaa, kontakteja muihin nautaeläimiin ja niiden on voitava tavanomaisesti nousta ja laskeutua makuulle.

(8)

Viranomaisten, tuottajien, kuluttajien ja muiden on tarpeen saada ajan tasalla olevaa tietoa kehityksestä tällä alalla. Tämän vuoksi komission olisi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella jatkettava aktiivisesti vasikoiden hyvinvoinnin kannalta parasta tai parhaita tuotantojärjestelmiä koskevia tieteellisiä tutkimuksia. Tämän vuoksi olisi säädettävä siirtymäajasta, jotta komissio voi saattaa tämän tehtävän päätökseen.

(9)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti.

(10)

Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä II olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen vasikoiden suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)

”vasikalla” enintään kuuden kuukauden ikäistä nautaeläintä;

2)

’toimivaltaisella viranomaisella’ eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (7) 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettua toimivaltaista viranomaista.

3 artikla

1.   Seuraavia säännöksiä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 kaikkiin uusiin tai uudisrakennettuihin tiloihin sekä tiloihin, jotka on otettu käyttöön mainitun päivän jälkeen:

a)

vasikoita ei saa pitää yksittäiskarsinassa niiden saavutettua kahdeksan viikon iän, ellei eläinlääkäri ole varmistanut niiden terveydentilan tai käyttäytymisen edellyttävän niiden eristämistä hoidon takia. Vasikan yksittäiskarsinan on oltava vähintään vasikan seisoma-asennossa mitatun säkäkorkeuden levyinen ja pituuden on oltava vähintään vasikan pituus mitattuna turvasta häntäluun päähän kerrottuna 1,1:llä.

Vasikan yksittäiskarsinassa (lukuun ottamatta sairaiden eläinten eristämiseen tarkoitettuja karsinoita) ei saa olla umpinaisia väliseiniä vaan seiniä, joissa on vasikoiden väliset katse- ja kosketusyhteydet mahdollistavia aukkoja;

b)

yhteiskarsinoissa kullekin vasikalle on varattava vapaata tilaa vähintään 1,5 m2 elopainoltaan alle 150 kilon vasikkaa kohden, vähintään 1,7 m2 elopainoltaan vähintään 150 kilon mutta alle 220 kilon vasikkaa kohden ja vähintään 1,8 m2 elopainoltaan vähintään 220 kilon vasikkaa kohden.

Ensimmäisen alakohdan säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta:

a)

tiloihin, joilla on vähemmän kuin kuusi vasikkaa, ja

b)

vasikoihin, joita pidetään yhdessä emän kanssa ja joita emä imettää.

2.   Kaikkiin tuotantotiloihin sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2006 1 kohdassa annettuja säännöksiä.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vasikoiden kasvatusta koskevat edellytykset ovat liitteessä I vahvistettujen yleisten määräysten mukaiset.

5 artikla

Liitteen I yleisiä määräyksiä voidaan muuttaa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi.

6 artikla

Komissio antaa neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon perusteella laaditun kertomuksen siitä tai niistä voimaperäisen karjankasvatuksen järjestelmistä, joissa noudatetaan vasikoiden hyvinvointia koskevia vaatimuksia patologian, kotieläinjalostuksen, fysiologian ja käyttäytymistieteen kannalta, sekä eri järjestelmien sosiaalis-taloudellisista seurauksista; kertomukseen liitetään aiheelliset ehdotukset ottaen huomioon kertomuksen johtopäätökset.

7 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen vastuulla tehdään tarkastuksia tämän direktiivin säännösten noudattamisen varmistamiseksi.

Näissä tarkastuksissa, jotka voidaan tehdä muuta tarkoitusta varten toteutettujen tarkastusten yhteydessä, on joka vuosi käytävä läpi tilastollisesti edustava otos jokaisen jäsenvaltion eri kasvatusjärjestelmistä.

2.   Komissio vahvistaa 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ohjesäännöt, joita on noudatettava tämän artiklan 1 kohdassa säädetyissä tarkastuksissa.

3.   Joka toinen vuosi ennen huhtikuun viimeistä työpäivää ja ensimmäisen kerran ennen 30 päivää huhtikuuta 1996 jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kahden edellisen vuoden aikana tämän artiklan mukaisesti tehtyjen tarkastusten tulokset, mukaan lukien tehtyjen tarkastusten määrä suhteessa jäsenvaltion alueella olevien tilojen määrään.

8 artikla

Kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten mukana on oltava kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, jonka mukaan eläimiä on käsitelty vähintään vastaavalla tavalla kuin tässä direktiivissä on säädetty yhteisöstä peräisin olevien eläinten kohtelusta.

9 artikla

Komission eläinlääkintäasiantuntijat voivat tehdä yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tarkastuksia paikalla, siltä osin kuin se on tarpeen tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen kannalta. Niiden yhteydessä tarkastajien on omalta osaltaan toteutettava erityisiä hygieniatoimenpiteitä, joilla estetään tautien leviäminen.

Jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, on kaikin tarvittavin tavoin avustettava asiantuntijoita näiden tehtävän suorittamisessa. Komissio ilmoittaa tehtyjen tarkastusten tulokset asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava toimenpiteet, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi tarkastuksen tulosten huomioon ottamiseksi.

Suhteisiin kolmansien maiden kanssa sovelletaan kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (8) III luvun säännöksiä.

Tämän artiklan soveltamista koskevat yleiset säännökset vahvistetaan tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

1.   Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (9) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

11 artikla

Siltä osin kuin on kyse vasikoiden suojelusta, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai soveltaa alueellaan tämän direktiivin säännöksiä ankarampia määräyksiä ottaen kuitenkin huomioon perustamissopimuksen yleiset säännöt. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tällaisista toimenpiteistä.

12 artikla

Kumotaan direktiivi 91/629/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä II olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioita velvoittaviin liitteessä II olevassa B osassa asetettuihin määräaikoihin, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

13 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARNIER


(1)  Lausunto annettu 11. joulukuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 324, 30.12.2006, s. 26.

(3)  EYVL L 340, 11.12.1991, s. 28.

(4)  Katso liitteessä II oleva A osa.

(5)  EYVL L 323, 17.11.1978, s. 12.

(6)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(8)  EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56.

(9)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


LIITE I

1.

Eläinsuojiin ja erityisesti karsinoihin ja laitteisiin, joiden kanssa vasikat voivat joutua kosketuksiin, käytetyt rakennusmateriaalit eivät saa olla vahingollisia vasikoille, ja ne on voitava puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti.

2.

Ennen asiaa koskevien yhteisön sääntöjen vahvistamista sähkölaitteet ja virtapiirit on asennettava voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti sähköiskujen välttämiseksi.

3.

Rakennuksen eristyksen, lämmityksen ja ilmanvaihdon avulla on varmistettava, että ilman kierto, pölyisyys, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja kaasupitoisuudet pysyvät sellaisina, ettei vasikoille aiheudu haittaa.

4.

Kaikki vasikoiden terveydelle ja hyvinvoinnille välttämättömät automaattiset tai mekaaniset laitteet on tarkastettava vähintään kerran päivässä. Kaikki havaitut viat on korjattava viipymättä tai, jos se on mahdotonta, on toteutettava aiheelliset toimenpiteet vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi, kunnes vika on korjattu, käyttäen erityisesti muita ruokintamenetelmiä ja pitäen ympäristö tyydyttävässä kunnossa.

Koneellista ilmanvaihtojärjestelmää käytettäessä olisi huolehdittava asianmukaisesta varajärjestelmästä, joka varmistaa vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin kannalta riittävän ilmanvaihdon järjestelmän rikkoutuessa; lisäksi olisi asennettava hälytysjärjestelmä, jonka välityksellä karjankasvattaja saa tiedon rikkoutumisesta. Hälytysjärjestelmä on testattava säännöllisesti.

5.

Vasikoita ei saa pitää jatkuvasti pimeässä. Tältä osin vasikoiden käyttäytymiseen liittyvien ja fysiologisten tarpeiden tyydyttämiseksi ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ilmasto-olosuhteet on syytä huolehtia asianmukaisesta luonnollisesta valaistuksesta tai keinovalaistuksesta, jota on pidettävä kytkettynä vähintään niin kauan, että se vastaa kello 9:n ja 17:n välillä tavallisesti vallitsevaa päivänvaloa. Lisäksi on oltava käytettävissä asianmukainen (kiinteä tai siirrettävä), riittävän voimakas valaistus, jotta vasikat voidaan tarkastaa milloin tahansa.

6.

Omistajan tai eläimistä vastaavan henkilön on tarkastettava sisätiloissa pidetyt vasikat vähintään kahdesti päivässä ja ulkona pidetyt vasikat vähintään kerran päivässä. Jokainen sairaalta tai vahingoittuneelta vaikuttava vasikka on viipymättä hoidettava asianmukaisesti ja jos karjankasvattajan antama hoito ei tehoa, olisi mahdollisimman pian otettava yhteys eläinlääkäriin. Tarvittaessa sairaat tai vahingoittuneet vasikat on eristettävä asianmukaisiin tiloihin, joissa on kuiva ja mukava alusta.

7.

Eläinsuojat on rakennettava sellaisiksi, että jokainen vasikka voi laskeutua makuulle, levätä, nousta makuulta ja puhdistautua vaivatta.

8.

Vasikoita ei saa pitää kytkettyinä, lukuun ottamatta yhteiskarsinoissa olevia vasikoita, jotka saadaan kytkeä enintään tunniksi kerrallaan maidon tai maidonkorvikkeen antamisen ajaksi. Kun kytkyitä käytetään, ne eivät saa aiheuttaa vahinkoa vasikoille ja ne on tarkastettava säännöllisesti ja säädettävä tarvittaessa sopiviksi ja mukaviksi. Kytkyen on oltava sellainen, että se estää mahdollisimman tehokkaasti kuristumisen ja vahingoittumisen, ja sen on sallittava vasikan liikkuminen 7 kohdan mukaisesti.

9.

Vasikoiden tilat, karsinat, laitteet ja välineet on puhdistettava ja desinfioitava asianmukaisella tavalla ristikkäistartuntojen ja taudinkantajaeliöiden kehittymisen ehkäisemiseksi. Lanta, virtsa sekä syömättä jäänyt tai lattialle kaatunut rehu olisi poistettava mahdollisimman usein hajujen vähentämiseksi ja jotteivät ne houkuttelisi paikalle kärpäsiä ja jyrsijöitä.

10.

Lattiat eivät saa olla liukkaita tai epätasaisia, jotta vasikat eivät loukkaisi itseään, ja ne on suunniteltava niin, etteivät ne vahingoita tai tuota kärsimystä seisaallaan tai makuulla oleville vasikoille. Lattioiden on oltava vasikoiden kokoon ja painoon nähden sopivat ja niiden pinnan on oltava jäykkä, tasainen ja vakaa. Makuualueen on oltava mukava ja puhdas, ja on huolehdittava nesteiden johtamisesta siltä pois, eikä se saa vahingoittaa vasikoita. Kaikille alle kahden viikon ikäisille vasikoille on varattava asianmukaiset kuivikkeet.

11.

Kaikilla vasikoilla on oltava saatavilla niiden ikään ja painoon nähden sekä niiden käyttäytymiseen liittyvät ja fysiologiset tarpeet huomioon ottaen sopivaa ravintoa hyvän terveydentilan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tässä tarkoituksessa niiden ravinnossa on oltava tarpeeksi rautaa, että veren keskimääräinen hemoglobiinitaso pysyy ainakin 4,5 mmol/l tasolla, ja jokaiselle yli 2 viikon ikäiselle vasikalle on annettava päivittäin ravintoa, joka sisältää vähimmäismäärän kuituja, ja tämä määrä nostetaan 50 grammasta 250 grammaan päivässä 8–20 viikon ikäisten vasikoiden osalta. Vasikoilla ei saa pitää kuonokoppaa.

12.

Kaikki vasikat on ruokittava vähintään kaksi kertaa päivässä. Jos vasikat ovat yhteiskarsinoissa eikä niitä ruokita vapaasti tai automaattisella ruokintajärjestelmällä, jokaisen vasikan on päästävä syömään samaan aikaan muun ryhmän kanssa.

13.

Yli kahden viikon ikäisillä vasikoilla on oltava saatavilla riittävästi puhdasta vettä tai niiden on voitava tyydyttää nesteentarpeensa muulla juomalla. Kuumissa ilmasto-oloissa tai sairaana olevilla vasikoilla on oltava koko ajan saatavilla puhdasta juomavettä.

14.

Ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava, sijoitettava ja huollettava siten, että vasikoille tarkoitetun ravinnon ja veden saastumisen vaara on mahdollisimman pieni.

15.

Jokaisen vasikan on saatava naudan ternimaitoa niin pian kuin mahdollista syntymänsä jälkeen ja ainakin kuuden ensimmäisen elintunnin aikana.


LIITE II

A   OSA

Kumottu direktiivi ja sen muutokset

(12 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 91/629/ETY

(EYVL L 340, 11.12.1991, s. 28)

 

Neuvoston direktiivi 97/2/EY

(EYVL L 25, 28.1.1997, s. 24)

 

Komission päätös 97/182/EY

(EYVL L 76, 18.3.1997, s. 30)

 

Neuvoston asetus (EY) N:o 806/2003

(EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

ainoastaan liitteessä III oleva 25 kohta

B   OSA

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

(12 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

91/629/ETY

1 päivänä tammikuuta 1994

97/2/EY

31 päivänä joulukuuta 1997


LIITE III

VASTAAVUUS TAULUKKO

Direktiivi 91/629/ETY

Tämä direktiivi

1 ja 2 artikla

1 ja 2 artikla

3 artiklan 1 kohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

3 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan johdantokappale

3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan johdantokappale

3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta

3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta

3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohta

3 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

3 artiklan 2 kohta

3 artiklan 4 kohta

4 artiklan 1 kohta

4 artikla

5–10 artikla

5–10 artikla

11 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohta

11 artikla

12 artikla

13 artikla

12 artikla

14 artikla

Liite

Liite I

Liite II

Liite III


Top