27.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/33

(1)

Euroopan unioni perustuu vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin, jotka ovat jäsenvaltioille yhteisiä.

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjasta (2), ottaen huomioon sen aseman ja soveltamisalan, ja siihen liittyvistä selityksistä käyvät esille oikeudet sellaisina kuin ne ilmenevät erityisesti jäsenvaltioille yhteisistä valtiosääntöperinteestä ja kansainvälisistä velvoitteista, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja yhteisöjen perustamissopimuksista, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta, yhteisön ja Euroopan neuvoston hyväksymistä sosiaalisista peruskirjoista sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä.

(3)

Eurooppa-neuvosto korosti marraskuussa 2004 tiedotuksella olevaa huomattavaa merkitystä pyrittäessä aktiivista kansalaisuutta rohkaisemalla saamaan kansalaiset mukaan Euroopan yhdentymishankkeeseen.

(4)

Komissio korosti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklasta neuvostolle ja Euroopan parlamentille 15 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan tiedonannossa kansalaisyhteiskunnan asemaa sekä perusoikeuksien suojelussa että niiden edistämisessä; sen vuoksi komission olisi käynnistettävä julkinen, avoin ja säännöllinen vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(5)

Haagin ohjelman mukaan keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi on pyrittävä selkeästi parantamaan keskinäistä ymmärtämystä oikeusviranomaisten ja eri oikeusjärjestelmien välillä. Kansallisten viranomaisten eurooppalaiset verkostot olisi tässä yhteydessä otettava erityisesti huomioon ja niitä olisi tuettava.

(6)

Euroopan perustuslakituomioistuinten konferenssi (Conference of the European Constitutional Courts) ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistys (Association of the Council of States and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union) edistävät erityisesti asiaa koskevia tietokantoja ylläpitämällä näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat niiden jäsentuomioistuinten oikeuskäytäntöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja toimiessa neuvonantajina yhteisön oikeuteen liittyvissä asioissa. Olisi oltava mahdollista tarjota yhteisrahoitusta mainitun konferenssin ja yhdistyksen toimille edellyttäen, että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevaan tavoitteeseen pyrkimisestä. Tällainen yhteisrahoitus ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että jokin tuleva ohjelma kattaisi tällaiset verkostot, eikä se saisi estää muita eurooppalaisia verkostoja saamasta tukea toimilleen tämän päätöksen mukaisesti.

(7)

On tarpeen korostaa, miten tärkeää on tiedottaa ja viestittää unionin kansalaisuuden tuomista oikeuksista, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja helpottaa luotettavan tiedon saantia.

(8)

Uskontojen välisen ja monikulttuurisen vuoropuhelun edistäminen Euroopan unionin tasolla edistäisi osaltaan rauhan ja perusoikeuksien säilyttämistä ja vahvistamista.

(9)

Tämän ohjelman tavoitteiden olisi oltava neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 (3) perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston tavoitteita täydentäviä ja niiden olisi keskityttävä alueisiin, joilla voidaan saada aikaan eurooppalaista lisäarvoa. Tätä varten olisi huolehdittava asianmukaisesta yhteensovittamisesta.

(10)

Täydentävyyden ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön takaamiseksi olisi varmistettava, että vältetään päällekkäisyyksiä tästä ohjelmasta tuettujen toimien ja perusoikeuksien alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, toimien välillä, kuitenkin siten, että yhteiset toimet tämän ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ovat mahdollisia. Tätä varten olisi huolehdittava asianmukaisesta yhteensovittamisesta.

(11)

Thessalonikin toimintasuunnitelmaan kirjatun, yhteisön ohjelmien avaamista jäsenehdokasmaille ja Länsi-Balkanin maille koskevan periaatteen mukaisesti liittyvien valtioiden, ehdokasmaiden ja Länsi-Balkanin maiden olisi voitava osallistua tähän ohjelmaan. Edellytyksenä niiden osallistumiselle olisi oltava kahdenvälisten sopimusten yleisten ehtojen täyttäminen ja osallistuminen ohjelman talousarvion rahoitukseen. Silloin, kun osallistuminen edistää kyseessä olevan toimen tavoitetta, myös sellaisten maiden viranomaisten, laitosten tai valtioista riippumattomien järjestöjen, jotka eivät osallistu ohjelmaan, olisi voitava olla yksittäisissä toimissa mukana kumppaneina, kuitenkin niin, että ne eivät ole hankkeen pääasiallisia tuensaajia.

(12)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (5) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (6) mukaisesti.

(13)

Olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (8), joilla turvataan yhteisön taloudelliset edut, ja otettava tällöin huomioon yksinkertaisuuden ja vastaavuuden periaatteet budjettivälineiden valinnassa, rajoitettava niiden tapausten määrää, joissa komissiolla säilyy välitön toteuttamis- ja hallinnointivastuu, ja pidettävä voimavarojen määrä oikeassa suhteessa niiden käytöstä johtuvaan hallinnolliseen kuormitukseen.

(14)

Varainhoitoasetuksessa säädetään, että toiminta-avustukset on sidottava perussäädökseen.

(15)

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä siten, että tehdään ero hallintokomiteamenettelyn ja neuvoa-antavan komiteamenettelyn piiriin kuuluvien toimenpiteiden välillä; neuvoa-antava komitea on tällöin joissakin tapauksissa tehokkuuden parantamisen kannalta sopivampi vaihtoehto.

(16)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän ohjelman tavoitteita eli kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemista sekä rasismin, muukalaisvihan ja juutalaisvastaisuuden torjuntaa sekä perusoikeuksien ja kansalaisten oikeuksien suojelua uskontojen välisellä ja monikulttuurisella vuoropuhelulla, vaan ne voidaan ohjelman laajuuden tai vaikutusten takia toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(17)

Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän päätöksen tekemiseksi tarvittavista valtuuksista kuin sen 308 artikla.

(18)

Tämän ohjelman tehokkaan ja joutuisan täytäntöönpanon turvaamiseksi tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2007.

(19)

Talous- ja sosiaalikomitea on antanut lausunnon (10),

a)

edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen perusoikeuksien sekä unionin kansalaisuudesta johtuvien oikeuksien kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämistä;

b)

vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja rohkaista julkista, avointa ja säännöllistä vuoropuhelua perusoikeuksista;

c)

torjua rasismia, muukalaisvihaa ja juutalaisvastaisuutta ja edistää parempaa uskontojen ja kulttuurien välistä ymmärrystä sekä suurempaa suvaitsevaisuutta kaikkialla Euroopan unionissa;

d)

parantaa oikeus- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä, tiedonvaihtoa ja verkostoitumista muun muassa tukemalla oikeudellista koulutusta tarkoituksena parantaa keskinäistä ymmärtämystä erityisesti tällaisten viranomaisten ja alan ammattilaisten kesken.

a)

edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä perusoikeuksia, tiedottaa kaikille henkilöille heidän oikeuksistaan, myös niistä, jotka johtuvat unionin kansalaisuudesta, jotta unionin kansalaisia rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti demokratian toimintaan unionissa;

b)

tarkastella tarvittaessa erityisten perusoikeuksien kunnioittamista Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden pannessa täytäntöön yhteisön oikeutta, ja hankkia tämän soveltamisalan rajoissa lausuntoja perusoikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä;

c)

tukea valtioista riippumattomia järjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta niiden valmiudet osallistua aktiivisesti perusoikeuksien, oikeusvaltion ja kansanvallan edistämiseen lisääntyisivät;

d)

luoda asianmukaiset rakenteet uskontojen välisen ja monikulttuurisen vuoropuhelun edistämiseksi Euroopan unionissa.

a)

komission toteuttamat erityistoimet, joita ovat muun muassa selvitykset ja tutkimukset, mielipidemittaukset ja kartoitukset, indikaattoreiden ja yhteisten menetelmien luominen, tietojen ja tilastojen keruu, käsittely ja levittäminen, seminaarit, konferenssit ja asiantuntijakokoukset, yleisökampanjoiden ja -tilaisuuksien järjestäminen, verkkosivujen kehittäminen ja ylläpito, tiedotusmateriaalin laatiminen ja levittäminen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen tukeminen ja hallinnointi, analyysit, seuranta ja arvioinnit;

b)

yhteisön edun mukaiset yksittäiset valtioidenväliset hankkeet, joita jäsenvaltion viranomainen tai muu elin, kansainvälinen järjestö tai valtioista riippumaton järjestö on esittänyt ja joissa on osallistujia vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä muusta valtiosta, joka voi olla joko liittyvä maa tai ehdokasmaa, vuotuisissa työohjelmissa vahvistetuin edellytyksin;

c)

ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtioista riippumattomien järjestöjen tai muiden toimijoiden toiminnan tukeminen vuotuisissa työohjelmissa vahvistetuin edellytyksin;

d)

toiminta-avustukset sellaisten menojen yhteisrahoittamiseksi, jotka liittyvät Euroopan perustuslakituomioistuinten konferenssin ja Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen, joka ylläpitää tiettyjä tietokantoja, jotka sisältävät yhteisön oikeuden täytäntöönpanoon liittyvien kansallisten tuomioiden Euroopan laajuisen kokoelman, pysyvään työohjelmaan, edellyttäen, että menot aiheutuvat yleistä eurooppalaista etua koskevaan tavoitteeseen pyrkimisestä siten, että edistetään näkemysten ja kokemusten vaihtoa asioissa, jotka koskevat niiden jäsenten oikeuskäytäntöä, järjestäytymistä ja toimintaa niiden käyttäessä tuomiovaltaa ja/tai toimiessa neuvonantajina yhteisön oikeuden alalla.

a)

avustus;

b)

julkisia hankintoja koskeva sopimus.

a)

yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, 2 artiklassa määriteltyjen yleisten tavoitteiden sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyjen eri aloilla toteutettavien toimenpiteiden kanssa;

b)

ehdotetun toimen suunnittelun, organisoinnin, esittelyn ja odotettujen tulosten laatu;

c)

yhteisöltä haetun rahoituksen määrä ja sen asianmukaisuus odotettujen tulosten kannalta;

d)

odotettujen tulosten vaikutus 2 artiklassa määriteltyihin yleisiin tavoitteisiin sekä 3 ja 4 artiklassa määriteltyihin eri aloilla toteutettaviin toimenpiteisiin.

a)

ohjelman tavoitteiden mukaisuus;

b)

ehdotettujen toimien laatu;

c)

toimien todennäköinen kerrannaisvaikutus toimien kohdeyleisön kannalta;

d)

toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus;

e)

kansalaisten osallistuminen asianomaisten järjestöjen rakenteisiin;

f)

ehdotetun toimen kustannus-hyötysuhde.

a)

vuosittaisen selvityksen ohjelman täytäntöönpanosta;

b)

väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ja tämän ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, 4 artiklan d kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten saajien toteuttamat toimet mukaan lukien, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011;

c)

tiedonannon tämän ohjelman jatkamisesta viimeistään 30 päivänä elokuuta 2012;

d)

jälkiarviointikertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.