EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32005L0019

Neuvoston direktiivi 2005/19/EY, annettu 17 päivänä helmikuuta 2005, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta

OJ L 58, 4.3.2005, p. 19–27 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
OJ L 159M , 13.6.2006, p. 164–172 (MT)
Special edition in Bulgarian: Chapter 09 Volume 002 P. 185 - 193
Special edition in Romanian: Chapter 09 Volume 002 P. 185 - 193

No longer in force, Date of end of validity: 14/12/2009

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2005/19/oj

4.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 58/19


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/19/EY,

annettu 17 päivänä helmikuuta 2005,

eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun direktiivin 90/434/ETY muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 94 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivillä 90/434/ETY (3) otettiin käyttöön yritysrakenteiden uudelleenjärjestelyyn sovellettavat yhteiset säännöt, jotka ovat kilpailun kannalta puolueettomia.

(2)

Direktiivin 90/434/ETY tavoitteena on, että yritysrakenteiden uudelleenjärjestelyihin liittyvien tulojen, voittojen ja pääomavoittojen verotusta olisi lykättävä ja jäsenvaltioiden verotusoikeudet turvattava.

(3)

Yhtenä direktiivin 90/434/ETY tavoitteena on poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia tekijöitä, kuten kaksinkertaista verotusta. Siltä osin kuin tätä ei täysin saavuteta kyseisen direktiivin säännösten perusteella, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi.

(4)

Sen jälkeen, kun direktiivi 90/434/ETY pantiin täytäntöön tammikuussa 1992, saadut kokemukset ovat osoittaneet erilaisia tapoja, miten direktiiviä voidaan parantaa ja miten vuonna 1990 hyväksyttyjen yhteisten sääntöjen myönteisiä vaikutuksia voitaisiin laajentaa.

(5)

Neuvosto antoi 8 päivänä lokakuuta 2001 asetuksen (EY) N:o 2157/2001 (4) eurooppayhtiön (SE) säännöistä ja direktiivin 2001/86/EY (5) eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta. Lisäksi neuvosto antoi 22 päivänä heinäkuuta 2003 asetuksen (EY) N:o 1435/2003 (6) eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä ja direktiivin 2003/72/EY (7) eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta. Kyseisten säädösten tärkeimpiä piirteitä on se, että sekä SE että SCE voivat siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltioiden välillä purkautumatta ja joutumatta selvitystilaan.

(6)

Sääntömääräisen kotipaikan siirto on keino harjoittaa perustamissopimuksen 43 ja 48 artiklassa säädettyä sijoittautumisvapautta. Varoja ei siirretä eivätkä yhtiö ja sen osakkeenomistajat saa siitä tuloja, voittoja tai pääomavoittoja. Yhtiön päätöstä järjestellä liiketoimintansa uudelleen siirtämällä sääntömääräinen kotipaikkansa ei pitäisi vaikeuttaa syrjivillä verosäännöksillä eikä jäsenvaltioiden verolainsäädännöstä johtuvilla rajoituksilla, haitoilla tai vääristymillä, jotka ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen ei aina johda siihen, ettei kyseistä eurooppayhtiötä tai europpaosuuskuntaa enää pidettäisi ensimmäisessä jäsenvaltiossa asuvana. Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan verotuksellinen kotipaikka määräytyy edelleen kansallisen lainsäädännön ja verosopimusten perusteella.

(7)

Yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirto tai tällaiseen siirtoon liittyvä tapahtuma, joiden johdosta verotuksellinen kotipaikka muuttuu, saattaa johtaa jossain muodossa toteutettavaan verotukseen siinä jäsenvaltiossa, josta kotipaikka siirretään. Myös sellaisessa tapauksessa verotus on mahdollinen, jossa sääntömääräisen kotipaikan siirron tai tällaiseen siirtoon liittyvän tapahtuman seurauksena verotuksellinen kotipaikka ei muutu. Direktiiviin 90/434/ETY on sisällytetty joukko uusia sääntöjä tällaisten tapausten varalta siltä osin kuin ne koskevat eurooppayhtiötä tai eurooppaosuuskuntaa. Tapauksessa, jossa sääntömääräisen kotipaikan siirtämisen jälkeen eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan varat jäävät tosiasiassa liittymään eurooppayhtiölle tai eurooppaosuuskunnalle kuuluvaan kiinteään toimipaikkaan, joka sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, josta sääntömääräinen kotipaikka siirrettiin muualle, kyseisen kiinteän toimipaikan olisi saatava direktiivin 90/434/ETY 4, 5 ja 6 artiklassa edellytettyjen kaltaiset edut. Nuo artiklat koskevat verovapaita varauksia sekä tappioiden vähennysoikeuden siirtymistä. Lisäksi perustamissopimuksen periaatteiden mukaisesti osakkeenomistajia ei tulisi verottaa sääntömääräisen kotipaikan siirron vuoksi. Koska jäsenvaltiot ovat perustamissopimuksen mukaisesti velvollisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, ei tässä vaiheessa ole tarpeen vahvistaa eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan verotuksellista kotipaikkaa koskevia yhteisiä sääntöjä.

(8)

Direktiivissä 90/434/ETY ei käsitellä jossakin toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tappioita, jotka otetaan huomioon siinä jäsenvaltiossa, jossa eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kotipaikka sijaitsee. Erityisesti kun eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräinen kotipaikka siirretään toiseen jäsenvaltioon, siirto ei estä jäsenvaltiota, jossa kotipaikka aiemmin sijaitsi, aikanaan palauttamasta kiinteän toimipaikan tappioita tuloon.

(9)

Direktiivi 90/434/ETY ei koske sellaista jakautumista, jossa toimialoja siirtävä yhtiö ei purkaudu. Direktiivin 4 artikla olisi tämän vuoksi ulotettava koskemaan tällaisia tapauksia.

(10)

Direktiivin 90/434/ETY 3 artiklassa määritellään sen soveltamisalaan kuuluvat yhtiöt ja sen liitteessä luetellaan yhtiömuodot, joihin direktiiviä sovelletaan. Liitteessä ei kuitenkaan luetella tiettyjä yhtiömuotoja, vaikka niiden verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa ja ne ovat siellä yhtiöveron alaisia. Tämä näyttää kokemuksen perusteella perusteettomalta puutteelta, joten direktiivin soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan yhteisöjä, joilla voi olla rajat ylittävää toimintaa yhteisössä ja jotka täyttävät kaikki asiaan kuuluvat edellytykset.

(11)

Koska eurooppayhtiö on julkinen osakeyhtiö ja koska eurooppaosuuskunta on osuuskunta ja molemmat ovat luonteeltaan samanlaisia kuin muut direktiivin 90/434/ETY soveltamisalaan jo kuuluvat yhtiömuodot, eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta olisi lisättävä direktiivin 90/434/ETY liitteessä olevaan luetteloon.

(12)

Direktiivin liitteen luetteloon sisällytettävät muut uudet yhtiöt ovat yhtiöverovelvollisia siinä jäsenvaltiossa, jossa niiden kotipaikka on, mutta muut jäsenvaltiot eivät pidä joitakin niistä itsenäisinä verovelvollisina. Jotta direktiivin 90/434/ETY edut toteutuisivat, niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät kohtele yhtiöverovelvollisia yhteisöjä, joiden kotipaikka ei ole kyseisessä jäsenvaltiossa, itsenäisinä verovelvollisina, olisi myönnettävä niille direktiivistä johtuvat edut. Ottaen huomioon, että jäsenvaltiot kohtelevat verotuksellisesti eri tavoin näitä nimenomaisia yhtiöverovelvollisia, jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus olla soveltamatta direktiivin asiaan liittyviä säännöksiä verottaessaan niitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti näiden verovelvollisten osakkaita.

(13)

Jos direktiivin 90/434/ETY soveltamisalaan kuuluviin toimiin ryhtyvien yhtiöiden osakkeenomistajia ei kohdella itsenäisinä verovelvollisina, henkilöitä, joilla on osuus osakkeenomistajasta, ei tulisi verottaa rakenteiden uudelleenjärjestelytoimien yhteydessä.

(14)

On jossain määrin epäilyksenalaista, soveltuuko direktiivi 90/434/ETY sivuliikkeiden muuttamiseen tytäryhtiöiksi. Kyseisissä toimissa kiinteään toimipaikkaan liittyvät ja direktiivin 90/434/ETY 2 artiklan i kohdassa määritellyn ”toimialan” muodostavat varat siirretään uuteen yhtiöön, joka on vastedes siirtävän yhtiön tytäryhtiö, ja olisi tehtävä selväksi, että direktiivi 90/434/ETY kattaa tämän toimen, koska kyseessä on varojensiirto jäsenvaltion yhtiöltä, jonka kiinteä toimipaikka on eri jäsenvaltiossa, viimeksi mainitun jäsenvaltion yhtiölle.

(15)

Nykyisestä ”osakkeidenvaihtoa” koskevasta määritelmästä direktiivin 90/434/ETY 2 artiklan d kohdassa ei käy ilmi, käsittääkö kyseinen termi yksinkertaisen ääntenenemmistön tuovan hankinnan lisäksi myös lisähankinnat. Yhtiöjärjestykset ja äänestyssäännöt on usein laadittu siten, että edellytetään lisähankintoja ennen kuin osakkeita hankkiva voi saada kohdeyhtiön täysin valvontaansa. ”Osakkeidenvaihdon” määritelmää olisi sen vuoksi muutettava siten, että siitä kävisi ilmi, että termi kattaa myös kaikki tällaiset lisähankinnat.

(16)

Sulautumisten ja jakautumisten yhteydessä vastaanottava yhtiö voi saada voittoa sen eron osalta, joka on vastaanotettujen varojen ja vastuiden arvon ja niiden osakkeiden arvon välillä, jotka sillä on mahdollisesti ollut siirtävässä yhtiössä ja jotka on mitätöity kyseisten toimien seurauksena. Direktiivin 90/434/ETY 7 artiklassa säädetään verovapaudesta kyseisten pääomavoittojen osalta, sillä kyseiset voitot voidaan yhtä helposti saada siirtävältä yhtiöltä jaettujen voittojen muodossa, jotka olisivat olleet verovapaita eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä 23 päivänä heinäkuuta 1990 annetun direktiivin 90/435/ETY (8) mukaisesti. Tämän kysymyksen osalta direktiivin 90/434/ETY ja direktiivin 90/435/ETY tavoitteet ovat samat, mutta vaadittavat edellytykset eivät ole samat. Direktiiviä 90/434/ETY olisi sen vuoksi muutettava sen vaatimusten yhdenmukaistamiseksi direktiivin 90/435/ETY vaatimusten kanssa ja viimeksi mainittuun direktiiviin sisältyvän alhaisemman osakkeenomistusvaatimuksen huomioon ottamiseksi.

(17)

Laajennettaessa direktiivin 90/434/ETY soveltamisalaa sisällyttämällä siihen myös osittaisjakautumiset ja eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtäminen olisi muutettava vastaavasti veronvälttämisen ja veronkiertämisen estämistä koskevien säännösten soveltamisalaa.

(18)

Direktiiviä 90/434/ETY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 90/434/ETY seuraavasti:

1)

Korvataan nimi seuraavasti:

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kunkin jäsenvaltion on sovellettava tätä direktiiviä

a)

sulautumisiin, jakautumisiin, osittaisjakautumisiin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin, jotka koskevat kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevia yhtiöitä

b)

eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 (9) mukaan perustettujen eurooppayhtiöiden (Societas Europaea tai SE) ja eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 (10) mukaan perustettujen eurooppaosuuskuntien (SCE) sääntömääräisen kotipaikan siirtoihin yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon.”

3)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään kohta seuraavasti:

”b) a)

’osittaisjakautumisella’ tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö siirtää ilman, että se purkautuu, yhden tai useamman toimialansa yhdelle tai useammalle olemassa olevalle taikka uudelle yhtiölle jättäen vähintään yhden toimialan siirtävään yhtiöön ja antaen osakkailleen vastineeksi vastaavassa suhteessa varat ja vastuut vastaanottavien yhtiöiden liikkeeseenlaskemia yhtiöpääomaa vastaavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä prosenttia näiden arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta;”

b)

Korvataan d kohta seuraavasti:

”d)

’osakkeidenvaihdolla’ tarkoitetaan liiketointa, jolla yhtiö hankkii toisen yhtiön yhtiöpääomasta itselleen tämän yhtiön ääntenenemmistön antavan osuuden, tai jos yhtiöllä jo on ääntenenemmistö, se hankkii lisäpääomaa, antaen vaihdossa viimeksi mainitun yhtiön osakkaille heidän arvopapereidensa vastineeksi ensiksi mainitun yhtiön liikkeeseenlaskemia yhtiöpääomaa vastaavia arvopapereita ja mahdollisesti käteisvälirahan, jonka määrä ei kuitenkaan saa ylittää 10:tä prosenttia vaihdettujen arvopapereiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta;”

c)

Lisätään seuraava kohta:

”j)

’sääntömääräisen kotipaikan siirrolla’ tarkoitetaan liiketointa, jolla eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon ilman, että se purkautuu tai muodostaa uuden oikeushenkilön.”

4)

Korvataan 3 artiklan c kohdan kahdeksas luetelmakohta Italian osalta seuraavasti:

”—

imposta sul reddito delle società Italiassa”

5)

Korvataan II osaston otsake seuraavasti:

6)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

1.   Sulautuminen, jakautuminen tai osittaisjakautuminen ei saa johtaa siirrettyjen varojen ja vastuiden todellisen arvon ja niiden verotuksessa käytettävän arvon välisen eron mukaisesti laskettujen pääomavoittojen verottamiseen.

Tässä artiklassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’verotuksessa käytettävällä arvolla’ tarkoitetaan sitä arvoa, jota olisi käytetty laskettaessa siirtävän yhtiön tulosta tai voitosta taikka pääomavoitosta kannettavan veron määrää, jos näitä varoja ja vastuita olisi myyty yhtiön sulautumisen tai jakautumisen tai osittaisjakautumisen ajankohtana mutta erillään näistä liiketoimista;

b)

’siirretyillä varoilla ja vastuilla’ tarkoitetaan siirtävän yhtiön varoja ja vastuita, jotka yhtiön sulautumisen tai jakautumisen taikka osittaisjakautumisen seurauksena jäävät tosiasiallisesti liittymään siirtävän yhtiön jäsenvaltiossa sijaitsevaan vastaanottavan yhtiön kiinteään toimipaikkaan ja vaikuttavat verotusperusteiden määräytymiseen.

2.   Edellä 1 kohtaa sovellettaessa ja kun jäsenvaltio ei pidä siirtävää yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, ja tämän johdosta verottaa yhtiön osakkaita heidän osuudestaan siirtävän yhtiön voittoon silloin kun tällaista voittoa syntyy, valtio ei saa verottaa tuloja, voittoja tai pääomavoittoja, jotka lasketaan siirrettyjen varojen ja vastuiden todellisen arvon ja niiden verotuksessa käytettävän arvon välisen eron perusteella.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos vastaanottava yhtiö tekee uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat siirretyistä varoista ja vastuista niiden sääntöjen mukaisesti, joita olisi sovellettu siirtävään yhtiöön tai siirtäviin yhtiöihin, jos sulautumista, jakautumista tai osittaisjakautumista ei olisi tapahtunut.

4.   Siinä tapauksessa, että vastaanottava yhtiö voi siirtävän yhtiön jäsenvaltion lainsäädännön nojalla tehdä uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat siirretyistä varoista ja vastuista muilla kuin 3 kohdassa vahvistetuilla perusteilla, 1 kohtaa ei sovelleta niihin varoihin ja vastuisiin, joiden osalta vastaanottava yhtiö on käyttänyt tätä mahdollisuutta.”

7)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Siltä osin kuin siirtävän yhtiön jäsenvaltion lainsäädännön mukaan olisi mahdollista 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta siirtävän yhtiön verotuksessa vähentämättä olevien tappioiden siirtyminen vastaanottavalle yhtiölle, jäsenvaltion on ulotettava näiden säännösten soveltaminen siirtävän yhtiön verotuksessa vähentämättä olevien tappioiden siirtymiseen sen alueella sijaitsevalle vastaanottavan yhtiön kiinteälle toimipaikalle.”

8)

Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 kohdasta, jos vastaanottavan yhtiön osuus siirtävän yhtiön pääomasta on vähemmän kuin 20 prosenttia.

Osuuden vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen 15 prosenttia. Osuuden vähimmäismäärä on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 10 prosenttia.”

9)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Sulautumisen, jakautumisen tai osakkeidenvaihdon yhteydessä tapahtuva vastaanottavan tai hankkivan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakaminen siirtävän tai hankitun yhtiön osakkeenomistajalle vastikkeeksi jälkimmäisen yhtiön yhtiöpääomaa vastaavista arvopapereista ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajan tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen.

2.   Osittaisjakautumisen yhteydessä tapahtuva vastaanottavan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakaminen siirtävän yhtiön osakkeenomistajalle ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajan tulon, voiton tai pääomavoiton verottamiseen.

3.   Jos jäsenvaltio ei pidä osakkeenomistajaa itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan osakkeenomistajan oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti se on perustettu, ja tämän johdosta verottaa henkilöitä, joilla on osuus osakkeenomistajasta, niiden osuudesta osakkeenomistajan voittoon silloin kun tällaista voittoa syntyy, kyseinen jäsenvaltio ei saa verottaa niiden henkilöiden saamia tuloja, voittoja tai pääomavoittoja, jotka johtuvat vastaanottavan tai hankkivan yhtiön yhtiöpääomia vastaavien arvopapereiden jakamisesta osakkeenomistajalle.

4.   Edellä 1 ja 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos osakkeenomistaja ei osoita saamilleen arvopapereille suurempaa verotuksessa käytettävää arvoa kuin mikä vaihdetuilla arvopapereilla oli välittömästi ennen sulautumista, jakautumista tai osakkeidenvaihtoa.

5.   Edellä 2 ja 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos osakkeenomistaja ei osoita saamilleen arvopapereille ja siirtävässä yhtiössä pidetyille arvopapereille yhteensä suurempaa verotuksessa käytettävää arvoa kuin mikä arvo siirtävässä yhtiössä pidetyillä arvopapereilla oli välittömästi ennen osittaisjakautumista.

6.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan soveltaminen ei estä jäsenvaltioita verottamasta vastaanotettujen arvopapereiden myöhemmästä luovutuksesta johtuvaa voittoa samalla tavalla kuin ennen hankintaa olemassa olevien arvopapereiden luovutuksesta johtuvaa voittoa.

7.   Tässä artiklassa ’verotuksessa käytettävällä arvolla’ tarkoitetaan sitä arvoa, jota käytetään laskettaessa yhtiön osakkeenomistajan tulosta, voitosta tai pääomavoitosta kannettavan veron määrää.

8.   Siinä tapauksessa, että osakkeenomistaja voi asuinvaltionsa lainsäädännön mukaan valita muun kuin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun verotuskäsittelyn, 1, 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta niihin arvopapereihin, joiden osalta osakkeenomistaja on käyttänyt valintamahdollisuuttaan.

9.   Edellä 1, 2 ja 3 kohta eivät estä jäsenvaltiota ottamasta osakkeenomistajan verotuksessa huomioon yhtiön sulautumisessa, jakautumisessa, osittaisjakautumisessa tai osakkeidenvaihdossa hänelle mahdollisesti annettua käteisvälirahaa.”

10)

Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

1.   Jos sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen tai varojensiirron yhteydessä siirrettyihin varoihin kuuluu siirtävän yhtiön kiinteä toimipaikka, joka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa kuin tämä yhtiö, siirtävän yhtiön jäsenvaltion on luovuttava oikeudestaan verottaa tätä kiinteää toimipaikkaa.

Siirtävän yhtiön jäsenvaltio voi palauttaa tämän yhtiön verotettavaan voittoon kiinteän toimipaikan tappioita, jotka aiemmin on mahdollisesti vähennetty yhtiön tässä valtiossa verotettavasta voitosta ja joita ei ole lisätty tuloon.

Jäsenvaltio, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, ja vastaanottavan yhtiön jäsenvaltio soveltavat tällaiseen siirtoon tämän direktiivin säännöksiä ikään kuin jäsenvaltio, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee, olisi siirtävän yhtiön jäsenvaltio.

Näitä säännöksiä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että kiinteä toimipaikka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin missä vastaanottavan yhtiön kotipaikka on.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos siirtävän yhtiön jäsenvaltio soveltaa maailmanlaajuisten voittojen verotuksen järjestelmää, kyseisellä jäsenvaltiolla on oikeus verottaa kaikkia sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen tai varojensiirron seurauksena syntyneitä kiinteän toimipaikan voittoja ja pääomavoittoja, edellyttäen että jäsenvaltio antaa huojennuksen sen veron osalta, joka tämän direktiivin säännösten puuttuessa olisi ollut suoritettava kyseisistä voitoista ja pääomavoitoista siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen kiinteä toimipaikka sijaitsee, samalla tavalla ja samansuuruisena kuin jäsenvaltio olisi tehnyt, jos kyseinen vero olisi tosiasiallisesti määrätty ja maksettu.”

11)

Lisätään osasto seuraavasti:

”IV a OSASTO

Epäitsenäisinä verovelvollisina pidettävien yhteisöjen erityistapaus

10 a artikla

1.   Kun jäsenvaltio ei pidä siirtävää yhtiötä tai hankittua yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, sillä on oikeus olla soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä verottaessaan niitä, jotka ovat suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön osakkeenomistajia, tämän yhtiön tuloista, voitoista tai pääomavoitoista.

2.   Jäsenvaltion, joka käyttää 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta, on annettava huojennus sen veron osalta, joka yhtiön, jota ei pidetä itsenäisenä verovelvollisena, olisi tämän direktiivin säännösten puuttuessa pitänyt suorittaa saamistaan tuloista, voitoista ja pääomavoitoista, samalla tavalla ja samansuuruisena kuin jäsenvaltio olisi tehnyt, jos kyseinen vero olisi tosiasiallisesti määrätty ja maksettu.

3.   Kun jäsenvaltio ei pidä vastaanottavaa tai hankkivaa yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, jäsenvaltiolla on oikeus olla soveltamatta 8 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa.

4.   Kun jäsenvaltio ei pidä vastaanottavaa yhtiötä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, itsenäisenä verovelvollisena arvioituaan kyseisen yhtiön oikeudellisia tunnusmerkkejä sen lainsäädännön perusteella, jonka mukaisesti yhtiö on perustettu, jäsenvaltio voi soveltaa niihin, jotka ovat suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön osakkeenomistajia, samaa verotuskohtelua kuin se soveltaisi, jos vastaanottavan yhtiön kotipaikka olisi tässä jäsenvaltiossa.”

12)

Lisätään seuraava osasto:

”IV b OSASTO

Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtoon sovellettavat säännöt

10 b artikla

1.   Jos

a)

eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen, tai

b)

sääntömääräisen kotipaikan siirtyessä jäsenvaltiosta toiseen ensimmäisessä jäsenvaltiossa asuva eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta lakkaa olemasta tuossa jäsenvaltiossa asuva ja siitä tulee toisessa jäsenvaltiossa asuva,

tämä sääntömääräisen kotipaikan siirto tai asumisen lakkaaminen ei saa johtaa siinä jäsenvaltiossa, josta sääntömääräinen kotipaikka on siirretty, niistä eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan varoista ja vastuista saatujen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen pääomavoittojen verotukseen, jotka tämän seurauksena jäävät tosiasiallisesti liittymään eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan siinä jäsenvaltiossa, josta sääntömääräinen kotipaikka on siirretty, sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan ja jotka vaikuttavat verotusperusteiden määräytymiseen.

2.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta tekee uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat varoista ja vastuista, jotka jäävät tosiasiallisesti liittymään kiinteään toimipaikkaan, ikään kuin sääntömääräisen kotipaikan siirtoa ei olisi tapahtunut tai eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan verotuksellinen asuminen ei olisi lakannut.

3.   Jos eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta voi kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla tehdä uudet poisto-, voitto- ja tappiolaskelmat kyseiseen jäsenvaltioon jääneistä varoista ja vastuista muilla kuin 2 kohdassa tarkoitetuilla perusteilla, 1 kohtaa ei sovelleta niihin varoihin ja vastuisiin, joiden osalta tätä mahdollisuutta on käytetty.

10 c artikla

1.   Jos

a)

eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen, tai

b)

sääntömääräisen kotipaikan siirtyessä jäsenvaltiosta toiseen ensimmäisessä jäsenvaltiossa asuva eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta lakkaa olemasta tuossa jäsenvaltiossa asuva ja siitä tulee toisessa jäsenvaltiossa asuva,

jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa asianmukaisesti muodostamat muut kuin ulkomaisista kiinteistä toimipaikoista johtuvat varaukset on osittain tai kokonaan vapautettu verosta, eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kiinteä toimipaikka, joka sijaitsee sen jäsenvaltion alueella, josta sääntömääräinen kotipaikka siirrettiin, voi tehdä tällaiset varaukset samalla tavoin verosta vapautettuina.

2.   Siltä osin kuin yhtiö, joka siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltion alueella, saisi vähentää verotuksessa vähentämättä olevia tappioita, kyseisen jäsenvaltion on sallittava sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan vähentämättä olevien tappioiden siirtyminen eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan kyseisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneelle kiinteälle toimipaikalle edellyttäen, että yhtiöllä, jonka sääntömääräinen kotipaikka tai verotuksellinen kotipaikka on edelleen kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi ollut mahdollisuus vähentää tappiot vastaavissa olosuhteissa.

10 d artikla

1.   Eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirto ei saa itsessään johtaa osakkeenomistajien tulojen, voittojen tai pääomavoittojen verotukseen.

2.   Edellä 1 kohdan soveltaminen ei estä jäsenvaltioita verottamasta sääntömääräisen kotipaikkansa siirtävän eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan pääomaa vastaavien arvopapereiden myöhemmästä siirrosta johtuvia voittoja.”

13)

Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltio voi olla soveltamatta kaikkia tai joitakin II, III, IV ja IV b osaston säännöksiä tai evätä niistä saatavan hyödyn, jos sulautumisen, jakautumisen, osittaisjakautumisen, varojensiirron, osakkeidenvaihdon tai eurooppayhtiön taikka eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirron:

a)

pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on veronvälttäminen tai veronkiertäminen; se seikka, että jotain 1 artiklassa tarkoitetuista liiketoimista ei ole suoritettu pätevästä taloudellisesta syystä, kuten liiketoimeen osallistuvien yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestely tai järkeistäminen, saattaa johtaa olettamaan, että liiketoimen pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on veronvälttäminen tai veronkiertäminen;

b)

seurauksena yhtiö ei – riippumatta siitä, osallistuuko yhtiö liiketoimeen vai ei – enää täytä niitä työntekijöiden edustukselle yhtiön toimielimissä asetettuja edellytyksiä, jotka olivat voimassa ennen kyseistä liiketointa.”

14)

Korvataan liite tämän direktiivin liitteen tekstillä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006 tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset noudattaakseen sekä tämän direktiivin säännöksiä, jotka koskevat eurooppayhtiön tai eurooppaosuuskunnan sääntömääräisen kotipaikan siirtoa, että tämän direktiivin liitteen a kohtaa. Jäsenvaltioiden on toimitettava viipymättä kyseiset säännökset sekä vastaavuustaulukko kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välillä kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2007 tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset siltä osin, kuin on kyse muista kuin 1 kohdassa mainituista säännöksistä. Jäsenvaltioiden on toimitettava viipymättä kyseiset säännökset sekä vastaavuustaulukko kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välillä kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER


(1)  Lausunto annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 110, 30.4.2004, s. 30.

(3)  EYVL L 225, 20.8.1990, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(4)  EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(5)  EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.

(6)  EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 15/2004 (EUVL L 116, 22.4.2004, s. 68).

(7)  EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.

(8)  EYVL L 225, 20.8.1990, s. 6. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/123/EY (EUVL L 7, 13.1.2004, s. 41).

(9)  EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(10)  EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 15/2004 (EUVL L 116, 22.4.2004, s. 68).


LIITE

”LIITE

LUETTELO 3 ARTIKLAN A KOHDASSA TARKOITETUISTA YHTIÖISTÄ

a)

Eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2157/2001 ja eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/86/EY mukaisesti perustetut yhtiöt sekä eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003 ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY mukaisesti perustetut osuuskunnat;

b)

Belgian lainsäädännön mukaiset ’société anonyme’/’naamloze vennootschap’, ’société en commandite par actions’/’commanditaire vennootschap op aandelen’, ’société privée à responsabilité limitée’/’besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid’’société coopérative à responsabilité limitée’/’coöperatieve vennootschap met beperkte aansprakelijkheid’, ’société coopérative à responsabilité illimitée’/’coöperatieve vennootschap met onbeperkte aansprakelijkheid’, ’société en nom collectif’/’vennootschap onder firma’, ’société en commandite simple’/ ’gewone commanditaire vennootschap’ -nimiset yhtiöt, julkiset yritykset, jotka ovat ottaneet jonkun edellä mainituista yhtiömuodoista sekä muut Belgian lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Belgian yhtiöveron alaisia;

c)

Tšekin lainsäädännön mukaiset ’akciová společnost’, ja ’společnost s ručením omezeným’ -nimiset yhtiöt;

d)

Tanskan lainsäädännön mukaiset ’aktieselskab’ ja ’anpartsselskab’ -nimiset yhtiöt. Muut yhtiöverolain alaisina toimivat yritykset edellyttäen, että niiden verotettava tulo lasketaan ja verotetaan ’aktieselskaber’ -yhtiöihin sovellettavan yleisen verotuslainsäädännön mukaisesti;

e)

Saksan lainsäädännön mukaiset ’Aktiengesellschaft’, ’Kommanditgesellschaft auf Aktien’, ’Gesellschaft mit beschränkter Haftung’, ’Versicherungsverein auf Gegenseitigkeit’, ’Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaft’, ’Betriebe gewerblicher Art von juristischen Personen des öffentlichen Rechts’ -nimiset yhtiöt sekä muut Saksan lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Saksan yhtiöveron alaisia;

f)

Viron lainsäädännön mukaiset ’täisühing’, ’usaldusühing’, ’osaühing’, ’aktsiaselts’, ja ’tulundusühistu’ -nimiset yhtiöt;

g)

Kreikan lainsäädännön mukaiset ’ανώνυμη εταιρεία’, ’εταιρεία περιoρισμένης ευθύνης (Ε.Π.Ε.)’ -nimiset yhtiöt;

h)

Espanjan lainsäädännön mukaiset ’sociedad anónima’, ’sociedad comanditaria por acciones’, ’sociedad de responsabilidad limitada’ nimiset yhtiöt, sekä julkisoikeudelliset yksiköt, jotka toimivat yksityisoikeuden alaisina;

i)

Ranskan lainsäädännön mukaiset ’société anonyme’, ’société en commandite par actions’, ’société à responsabilité limitée’, ’sociétés par actions simplifiées’, ’sociétés d’assurances mutuelles’, ’caisses d’épargne et de prévoyance’, ’sociétés civiles’, jotka ovat automaattisesti yhtiöverotuksen alaisia, ’coopératives’, ’unions de coopératives’ -nimiset yhtiöt, teollis- ja kaupallisluonteiset julkiset laitokset ja yritykset sekä muut Ranskan lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Ranskan yhtiöveron alaisia;

j)

Irlannin lainsäädännön mukaisesti muodostetut tai sen mukaiset yhtiöt, ’Industrial and Provident Societies Act’, -nimisen järjestelmän mukaan rekisteröidyt laitokset, ’Building Societies Acts’ -järjestelmän mukaan rekisteröidyt building societies ja Trustee Savings Banks Act, 1989 -järjestelmän mukaiset ’trustee savings banks’

k)

Italian lainsäädännön mukaiset ’società per azioni’, ’società in accomandita per azioni’, ’società a responsabilità limitata’, ’società cooperative’, ’società di mutua assicurazione’ -nimiset yhtiöt, sekä kokonaan tai pääasiallisesti kaupallista toimintaa harjoittavat julkiset ja yksityiset yhteisöt;

l)

Kyproksen lainsäädännön mukaiset tuloverolaeissa määritellyt ’εταιρείες’ -nimiset yhtiöt;

m)

Latvian lainsäädännön mukaiset ’akciju sabiedrība’ ja ’sabiedrība ar ierobežotu atbildību’ -nimiset yhtiöt;

n)

Liettuan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt;

o)

Luxemburgin lainsäädännön mukaiset ’société anonyme’, ’société en commandite par actions’, ’société à responsabilité limitée’, ’société coopérative’, ’société coopérative organisée comme une société anonyme’, ’association d’assurances mutuelles’, ’association d’épargne-pension’, ’entreprise de nature commerciale, industrielle ou minière de l’État, des communes, des syndicats de communes, des établissements publics et des autres personnes morales de droit public’ -nimiset yhtiöt sekä muut Luxemburgin lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Luxemburgin yhtiöveron alaisia;

p)

Unkarin lainsäädännön mukaiset ’közkereseti társaság’, ’betéti társaság’, ’közös vállalat’, ’korlátolt felelősségű társaság’, ’részvénytársaság’, ’egyesülés’, ’közhasznú társaság’, ’szövetkezet’ -nimiset yhtiöt;

q)

Maltan lainsäädännön mukaiset ’Kumpaniji ta’ Responsabilita Limitata’ ja ’Soċjetajiet en commandite li l-kapital tagħhom maqsum f’azzjonijiet’ -nimiset yhtiöt;

r)

Alankomaiden lainsäädännön mukaiset ’naamloze vennootschap’, ’besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid’, ’Open commanditaire vennootschap’, ’Coöperatie’, ’onderlinge waarborgmaatschappij’, ’Fonds voor gemene rekening’, ’vereniging op coöperatieve grondslag’ ja ’vereniging welke op onderlinge grondslag als verzekeraar of kredietinstelling optreedt’ -nimiset yhtiöt sekä muut Alankomaiden lainsäädännön mukaiset yhtiöt, jotka ovat Alankomaiden yhtiöveron alaisia;

s)

Itävallan lainsäädännön mukaiset ’Aktiengesellschaft’, ’Gesellschaft mit beschränkter Haftung’, ’Erwerbs- und Wirtschaftsgenossenschaften’ -nimiset yhtiöt;

t)

Puolan lainsäädännön mukaiset ’spółka akcyjna’ ja ’spółka z ograniczoną odpowiedzialnością’ -nimiset yhtiöt;

u)

Portugalin lainsäädännön mukaisesti muodostetut kaupalliset yhtiöt tai kaupallisen yhtiön muodossa toimivat siviilioikeudelliset yhtiöt sekä muut kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat oikeushenkilöt;

v)

Slovenian lainsäädännön mukaiset ’delniška družba’, ’komanditna družba’ ja ’družba z omejeno odgovornostjo’ -nimiset yhtiöt;

w)

Slovakian lainsäädännön mukaiset ’akciová spoločnosť’, ’spoločnosť s ručením obmedzeným’ ja ’komanditná spoločnosť’ -nimiset yhtiöt;

x)

Suomen lainsäädännön mukaiset ’osakeyhtiö’/’aktiebolag’, ’osuuskunta’/’andelslag’, ’säästöpankki’/’sparbank’ ja ’vakuutusyhtiö’/’försäkringsbolag’ -nimiset yhtiöt;

y)

Ruotsin lainsäädännön mukaiset ’aktiebolag’, ’försäkringsaktiebolag’, ’ekonomiska föreningar’, ’sparbanker’, ’ömsesidiga försäkringsbolag’ -nimiset yhtiöt;

z)

Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti perustetut yhtiöt.”


Top